Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa — kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto

Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta kau­pun­geis­ta on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kas­va­nut yli maan­tie­teel­lis­ten rajo­jen­sa. Kau­pun­ki on levit­täy­ty­nyt usean itse­näi­sen kun­nan alueelle.
Ennen tois­ta maa­il­man­so­taa Suo­mes­sa kau­pun­gin kas­vaes­sa yli rajo­jen­sa rajo­ja muu­tet­tiin ja naa­pu­ri­kun­nan puo­lel­le syn­ty­neet asui­na­lu­eet lii­tet­tiin kau­pun­kiin. Toi­saal­ta maa­lais­kun­nan sisäl­le syn­ty­nyt kas­va­va taa­ja­ma voi­tiin erot­taa omak­si itse­näi­sek­si kau­pun­gik­seen tai epäit­se­näi­sek­si kaup­pa­lak­si tai taa­ja­vä­ki­sek­si yhdyskunnaksi.

Vii­mei­nen suu­ri rajo­jen tar­kis­tus Hel­sin­gin seu­dul­la teh­tiin vuon­na 1946, kun niin sano­tut lii­to­sa­lu­eet – suu­ri osa Hel­sin­gin maa­lais­kun­nas­ta ja muun muas­sa Haa­gan kaup­pa­la, Laut­ta­saa­ri ja Munk­ki­nie­mi – lii­tet­tiin Hel­sin­kiin. Ruot­sin­kie­li­nen Espoo jätet­tiin kie­li­po­liit­ti­sis­ta syis­tä kun­ta­lii­tok­sen ulko­puo­lel­le. Hel­sin­gin pin­ta-ala kah­dek­san­ker­tais­tui. Vuon­na 1966 Hel­sin­kiin lii­tet­tiin Hel­sin­gin maa­lais­kun­taan kuu­lu­nut Vuo­saa­ri ja vuon­na 2008 Sipoos­ta Öster­sun­do­min alue.

Nykyi­nen epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen kun­ta­ja­ko joh­taa kun­tien osaop­ti­moin­tiin ja hait­taa kau­pun­kien kehi­tys­tä, mis­tä kär­sii lopul­ta koko maa. Kau­pun­kien hal­lin­to on pirs­tou­tu­nut ja alku­pe­räi­sen kes­kus­kau­pun­gin ja sitä ympä­röi­vien lähiö­kun­tien välil­lä on usein hyvin­kin jän­nit­tei­nen suhde.

Epä­ter­vet­tä kil­pai­lua, asuk­kai­den valikoimista
Kau­pun­kien ja kehys­kun­tien välil­le on syn­ty­nyt jok­seen­kin kai­kil­la kau­pun­ki­seu­duil­la tuleh­tu­nut kil­pai­lu­ti­lan­ne, jos­sa kun­nat pyr­ki­vät vali­koi­maan asuk­kaik­seen ter­vei­tä ja hyvä­tu­loi­sia. Tämä on käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta vain saman kau­pun­kia­lu­een sisäl­lä, mut­ta ei kau­pun­kien välillä.

Tur­ku ei voi hou­ku­tel­la asun­to­po­li­tii­kal­la ja kaa­voi­tuk­sel­la hyviä veron­mak­sa­jia Tam­pe­reel­ta eikä lähet­tää omia köy­hi­ään ja sai­rai­taan Tam­pe­reel­le. Elin­kei­no­po­li­tiik­kaa kehit­tä­mäl­lä se tie­tys­ti onnis­tuu, mut­ta hyvä elin­kei­no­po­li­tiik­ka kuu­luu­kin posi­tii­vi­siin kilpailukeinoihin.

Asuk­kai­den vali­koin­ti on kun­nan kan­nal­ta hyvin kan­nat­ta­vaa. Oulus­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan kym­me­nen pro­sent­tia asuk­kais­ta aiheut­taa 81 pro­sent­tia sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon menois­ta. Nämä kan­nat­taa ohja­ta taval­la tai toi­sel­la naa­pu­ri­kun­nan puolelle.

Ter­vey­den­huol­lon mah­dol­li­nen siir­tä­mi­nen maa­kun­tien vas­tuul­le ja rahoi­tet­ta­vak­si pois­taa tämän kiel­tei­sen kan­nus­teen kun­nil­ta. Kun sen talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia on sel­vi­tet­ty, jot­kut kun­nat voit­ta­vat suu­res­ti ja toi­set häviä­vät. Häviä­vät valit­ta­vat, että menet­tä­vät sen edun, jon­ka hyvin hoi­det­tu ter­vey­den­huol­to on heil­le tuot­ta­nut. Ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­ses­sä on kun­tien välil­lä mer­kit­tä­viä ero­ja, mut­ta pal­jon tätä mer­kit­tä­väm­pää on ollut vali­ta kun­nan asuk­kaik­si vähän pal­ve­lu­ja tar­vit­se­via ter­vei­tä ja hyvin­voi­via asukkaita.

Kei­no­na tor­jua naa­pu­ri­kun­tien väli­siä ero­ja asuk­kai­den tulo­ta­sos­sa on esi­tet­ty, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to jaet­tai­siin tasan kun­tien kes­ken. Tämä on kei­no­na kömpelö.
Kau­niais­ten ja Kark­ki­lan väli­nen tuloe­ro ei katoa raken­ta­mal­la Kau­niai­siin näyt­teek­si muu­ta­ma vuo­kra­ker­ros­ta­lo. Pelk­kien vuo­kra-asun­to­jen tasai­nen jako ei toi­mi, jos kun­ta voi vali­ta noi­hin asun­toi­hin ketä hyvän­sä, vaik­ka hyvä­tu­loi­sia kun­nan työn­te­ki­jöi­tä. Yksit­täi­nen vuo­kra­ka­sar­mi Por­nais­ten kes­kus­tas­sa, jon­ne ei juu­ri jouk­ko­lii­ken­teel­lä pää­se, oli­si huo­noa sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa ja joh­tai­si hel­pos­ti syrjäytymiseen.

Osaop­ti­moi­ja kaa­voit­taa epätarkoituksenmukaisesti

Pyr­ki­mys vali­koi­da asuk­kai­ta on joh­ta­nut hyvin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen kaa­voi­tuk­seen. Käsi­tys pien­ta­loa­suk­kais­ta vau­raam­pi­na ja ter­veem­pi­nä veron­mak­sa­ji­na on saa­nut kaa­voit­ta­maan pien­ta­lo­ja alueil­le, joi­hin kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­nal­ta oli­si pitä­nyt kaa­voit­taa kerrostaloja.

Suo­ma­lais­ten kau­pun­kien raken­ne on epä­ter­ve ver­rat­tu­na euroop­pa­lai­siin kau­pun­kei­hin. Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on hajaan­tu­nut, etäi­syy­det pit­kiä ja lii­ken­ne­suo­ri­te asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na suuri.
Haja­nai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on myös elin­kei­no­po­liit­ti­nen ongel­ma, sil­lä rehe­vä pal­ve­lu­tuo­tan­to edel­lyt­tää laa­jaa asia­kas­poh­jaa. Teol­lis­ten työ­paik­ko­jen kor­vau­tu­mi­nen pal­ve­luam­ma­teil­la ete­nee hitaam­min kuin voisi.

Jok­seen­kin kai­kil­le kas­va­vil­le kau­pun­ki­seu­duil­le on ilmaan­tu­nut kes­kus­kau­pun­gin kyl­keen ker­man­kuo­ri­ja­kun­ta tai useam­pi sel­lai­nen, joka pyr­kii pien­ta­lo­ton­teil­la hou­kut­te­le­maan asuk­kai­ta keskuskaupungista.
Fyy­si­ses­ti ei ole mitään ongel­maa sii­nä, että ker­ros­ta­lot sijait­se­vat kes­kel­lä kau­pun­kia ja oma­ko­tia­lu­eet kau­pun­gin ympä­ril­lä, mut­ta kun­tien välil­le tämä on aiheut­ta­nut eriar­voi­suut­ta. Ker­ros­ta­lois­sa asuu kes­ki­mää­rin pie­ni­tu­loi­sem­paa väkeä kuin oma­ko­ti­ta­lois­sa. Oma­ko­ti­ta­lois­sa asu­va kes­ki­luok­ka on yleen­sä ter­veem­pää ja käyt­tää sik­si kun­tien sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja vähemmän.

Kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen suo­sion kas­vu on vii­me­ai­koi­na muut­ta­nut tätä ase­tel­maa. Eri­tyi­sen tär­keä muu­tos on odo­tet­ta­vis­sa, jos sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen rahoi­tus ote­taan pois kun­nil­ta. Täl­löin ei ole enää yhtä tär­keä­tä vali­koi­da asuk­kaik­si ter­vet­tä keskiluokkaa.

Kun­nat ovat pyr­ki­neet vält­tä­mään sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa kai­kin kei­noin. Kos­ka kun­ta ei saa asuk­kai­ta valit­taes­sa lait­taa oman kun­nan asuk­kai­ta etusi­jal­le, run­saas­ti sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa raken­ta­va kun­ta hou­kut­te­lee asuk­kaik­seen myös naa­pu­ri­kun­tien asunnontarvitsijoita.

Osa­puo­lia lii­kaa, edut vastakkaiset

Voi vain kadeh­tien kat­soa, kuin­ka suu­ria ja stra­te­gi­sia rat­kai­su­ja Poh­jois­mai­den muis­sa pää­kau­pun­geis­sa on pys­tyt­ty teke­mään. Tähän ver­rat­tu­na Hel­sin­gin seu­dun kehit­tä­mi­nen on näper­te­lyä, jos­sa naa­pu­rus­ten väli­nen kateus kar­kot­taa kalat kau­as vesis­tä. Esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa urba­nis­min uuteen aal­toon varau­du­taan mas­sii­vi­sil­la infrain­ves­toin­neil­la, jot­ka pai­not­tu­vat raideliikenteeseen.
Jos kun­nat jos­kus pää­si­si­vät­kin yksi­mie­li­syy­teen jos­tain, vii­me kädes­sä val­tion lii­ken­ne­vi­ran­omai­sil­la on jokin poik­kea­va näke­mys asioi­den tär­keys­jär­jes­tyk­ses­tä tai aina­kin aika­tau­lus­ta. Osa­puo­lia on yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa, ja osa­puol­ten väli­set edut lii­an vastakkaiset.

Val­tio­val­ta on havah­tu­nut Hel­sin­gin seu­dun heik­koon maan­käy­tön suun­nit­te­luun. Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kiin lisät­tiin vuon­na 2009 pykä­lä 46 a, joka vel­voit­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat laa­ti­maan yhtei­sen yleis­kaa­van. Lakiin ei kui­ten­kaan tul­lut mai­nin­taa sii­tä, mil­loin yhtei­nen yleis­kaa­va tuli­si teh­dä. Tätä­kin pahem­paa on, ettei yhteis­tä yleis­kaa­vaa kos­ke­vas­sa lais­sa ole mitään meka­nis­mia rat­kais­ta kun­tien väli­siä erimielisyyksiä.

Kun­tien val­tuus­to­jen on vain hyväk­syt­tä­vä yleis­kaa­vat saman­si­säl­töi­si­nä. Tähän yksi­mie­li­syy­teen voi olla vai­kea pääs­tä. Val­tuus­toil­le ei ole juu­ri­kaan annet­tu val­taa. Jos yksi­kin niis­tä muut­taa yleis­kaa­vas­sa mitään, sitä ei ole hyväk­syt­ty samansisältöisenä.

Rat­kai­suk­si on esi­tet­ty, että kun­kin kun­nan päät­tä­jät sai­si­vat ottaa kan­taa yleis­kaa­vaan vain oman kun­tan­sa alu­eel­le. Mikä yhtei­nen yleis­kaa­va sel­lai­nen on? Jokai­nen kun­ta tekee oman yleis­kaa­van­sa, ja lopuk­si ne lii­ma­taan yhteen? Tois­tai­sek­si toi­miin yhtei­sen yleis­kaa­van laa­ti­mi­sek­si ei ole ryhdytty.

Kun Jyr­ki Katai­sen (kok) hal­li­tus­oh­jel­mas­ta neu­vo­tel­tiin, kun­ta­uu­dis­tus otet­tiin yhdek­si hal­li­tuk­sen tär­keim­mäk­si hank­keek­si. Tätä hal­li­tus­oh­jel­man koh­taa kir­joit­ta­nees­sa työ­ryh­mäs­sä oltiin yksi­mie­li­siä, että kun­ta­ra­ken­teem­me suu­rim­mat epä­koh­dat löy­ty­vät kas­va­vil­ta kau­pun­ki­seu­duil­ta, juu­ri täs­tä kal­liis­ta osaop­ti­moin­nis­ta. Kun­ta­uu­dis­tus epä­on­nis­tui, mut­ta sen tar­ve ei ole kadon­nut mihinkään.
Kun­nan teh­tä­vät on jaet­ta­vis­sa kar­keas­ti pal­ve­lu­kun­taan ja kiin­teis­tö­kun­taan. Pal­ve­lu­kun­ta huo­leh­tii ope­tuk­ses­ta, päi­vä­hoi­dos­ta, sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta ja niin edel­leen. Kiin­teis­tö­kun­ta kaa­voit­taa, raken­taa, hoi­taa jul­kis­ta lii­ken­net­tä ja huo­leh­tii elinkeinopolitiikasta.

Hel­sin­gis­sä vain kak­si lau­ta­kun­taa kokoon­tuu vii­koit­tain: kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta ja sen pää­tök­siä toi­meen­pa­ne­va yleis­ten töi­den lautakunta.
Pal­ve­lu­kun­nan ja kiin­teis­tö­kun­nan teh­tä­vä­ko­ko­nai­suuk­sil­la on aivan eri­lai­nen opti­mi­ko­ko. Kun­han riit­tä­vä asu­kas­mää­rä, 20 000–50 000, on saa­vu­tet­tu, pal­ve­lu­kun­nan koon kas­vat­ta­mi­nen ei tuo­ta sanot­ta­via skaa­lae­tu­ja vaan pikem­min­kin hal­lin­nol­lis­ta kankeutta.

Met­ro­po­li­hal­lin­nol­le pää­tös­val­ta maankäytössä

Kiin­teis­tö­kun­nan teh­tä­vien osal­ta oli­si erit­täin tär­keä­tä, että yksi kau­pun­ki muo­dos­tai­si yhden kiin­teis­tö­kun­nan, kos­ka kau­pun­ki­ko­ko­nai­suu­den suun­nit­te­le­mi­nen osaop­ti­moin­ti­na naa­pu­reis­ta piit­taa­mat­ta tai näi­tä vas­taan toi­mien tuot­taa huo­noa jälkeä.

Epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen kun­ta­ja­ko ja sii­tä seu­raa­va osaop­ti­moin­ti tuot­ta­vat suur­ta hait­taa kau­pun­kien kehi­tyk­sel­le, mis­tä lopul­ta kär­sii koko maa. Täs­sä esi­merk­ki­nä on käy­tet­ty Hel­sin­gin seu­tua, kos­ka kir­joit­ta­jat tun­te­vat sen par­hai­ten, mut­ta tätä­kin kär­jis­ty­neem­pi tilan­ne ulko­puo­li­sin sil­min näyt­tää ole­van esi­mer­kik­si Turus­sa ja Vaasassa.

Ongel­ma on kiin­teis­tö­kun­nan puo­lel­la. Se kos­kee lähin­nä kas­va­via kau­pun­ke­ja, jois­sa teh­dään suu­ria maan­käy­tön ratkaisuja.

Suu­ril­la kau­pun­ki­seu­duil­la, joik­si tulee lukea aina­kin Hel­sin­ki, Tam­pe­re ja Tur­ku, oli­si hyvä antaa kiin­teis­tö­kun­nan teh­tä­vät nykyi­siä kun­tia suu­rem­mil­le yksi­köil­le, joi­ta kut­su­taan täs­sä parem­man nimi­tyk­sen puut­tues­sa metropolihallinnoksi.

Met­ro­po­li­hal­lin­nol­la tuli­si olla pää­tös­val­ta maan­käy­tös­tä koko­naan. Pai­kal­lis­ta ään­tä voi­daan kuul­la kun­nan­osa­val­tuus­to­jen kaut­ta. Sil­ti lopul­li­sen pää­tös­val­lan oli­si hyvä olla met­ro­po­li­hal­lin­nol­la. Sil­lä estet­täi­siin esi­mer­kik­si epä­miel­lyt­tä­väk­si koet­tu­jen raken­nus­hank­kei­den vas­tus­ta­mi­nen ja muut NIM­BY-ilmiöt (”not in my back yard”; ei minun taka­pi­hal­le­ni). Met­ro­po­li­hal­lin­to voi­si huo­leh­tia myös sote-pal­ve­luis­ta, ellei näi­tä oltai­si jär­jes­tä­mäs­sä koko maa­kun­nan tasolle.

Peli­sään­tö­jen sel­keyt­tä­mi­sek­si oli­si paras­ta, että met­ro­po­li­hal­lin­to keräi­si alu­eel­ta kun­nal­lis­ve­rot ja kiinteistöveron
sekä jakai­si ne asu­kas­lu­vun ja joi­den­kin rasi­tus­te­ki­jöi­den suh­tees­sa perus­kun­nil­le. Tämä vähen­täi­si kan­nus­ti­mia epä­ter­vee­seen osaoptimointiin.
Tämän ohel­la oli­si hyvä, ettei elin­kei­no­po­li­tii­kas­sa tar­vit­se mui­den opti­moi­ta­vien asioi­den ohes­sa opti­moi­da vie­lä sitä­kin, että pää­tök­set koh­te­le­vat kun­tia veron­saa­ji­na apteekkivaa’alla mitat­tu­na tasapuolisesti.
Vie­lä tär­keäm­pää kui­ten­kin on, ettei pai­kal­li­sil­la päät­tä­jil­lä ole vinou­tu­nei­ta kan­nus­ti­mia osaop­ti­moin­tiin. Opet­tai­si seu­dul­lis­ta ajat­te­lua, kun sosi­aa­li­set vel­voit­teet ja rahat oli­si­vat yhteiset.
Hel­sin­ki­läi­set huo­mai­si­vat, että Kei­la­nie­mi on var­sin hyvä paik­ka monel­le toi­mis­tol­le. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to pää­si­si lopul­ta kun­nol­la käyn­tiin. Päät­tä­jät suun­tai­si­vat tar­mon­sa koko kau­pun­gin elin­kei­no­jen kehit­tä­mi­seen sen sijaan, että käyt­täi­si­vät aikan­sa naa­pu­ri­kun­tien yri­tys­ten hou­kut­te­le­mi­seen oman kun­nan alueelle.

Rei­lu kil­pai­lu hyväs­tä, fus­kaa­mi­nen pahasta

Kun­tien väli­nen kil­pai­lu on peri­aat­tees­sa hyvä asia. Jos oli­si vain yksi kun­ta, sen heik­kou­det eivät pal­jas­tui­si kos­kaan, kos­ka ei oli­si mihin ver­ra­ta. Pal­ve­lu­tuo­tan­non kus­tan­nus­ta­sos­sa on saman­lais­ten kun­tien välil­lä suu­ria ero­ja, jos­kin tämän kun­nol­li­nen tut­ki­mi­nen on vai­kea­ta. Sekä laa­dun mit­taa­mi­nen että tar­ve­va­kioin­ti ovat vaikeita.
Olen­nais­ta on, että kun­nat ovat perin huo­no­ja kopioi­maan tois­ten­sa hyviä rat­kai­su­ja. Naa­pu­rin parem­paa menes­tys­tä seli­te­tään yleen­sä epä­rei­lul­la ver­tai­lua­se­tel­mal­la. Par­hai­ten kun­tien väli­siä kus­tan­nus­ta­soe­ro­ja selit­tä­vät kun­tien tulot: kun­nil­la on tai­pu­mus käyt­tää kaik­ki tulonsa.

Kil­pai­lu hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta sisäl­tää hyvä­nä puo­le­na sen, että kun­taa pal­ki­taan hyvän asui­nym­pä­ris­tön tar­joa­mi­ses­ta. Tämä kil­pai­lu toi­mii par­haim­mil­laan kau­pun­ki­seu­tu­jen välil­lä, siis vaik­ka­pa Turun ja Tam­pe­reen välillä.

Saman kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kil­pai­lus­sa menes­ty­mis­tä domi­noi­vat epä­ter­veet kil­pai­lu­kei­not. Täl­lai­nen kil­pai­lu ei ole edes nol­la­sum­ma­kil­pai­lua. Epä­ter­vees­tä osaop­ti­moin­nis­ta kär­si­vät kaikki.

Sosi­aa­li- ja ter­veys­toin­ta ollaan siir­tä­mäs­sä olen­nai­ses­ti suu­rem­piin yksi­köi­hin. Tämän voi teh­dä hyvin tai huonosti.

Huo­noin vaih­toeh­to oli­si toi­mia niin kuin on teh­ty eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa: mono­po­li­soi­da toi­min­ta yhdel­le tuot­ta­jal­le, joka lähet­tää las­kut hoi­dos­ta poti­laan asuin­kun­nal­le. Epä­ter­ve kil­pai­lu asuk­kai­den valin­nas­sa säi­lyi­si ennal­laan, mut­ta mono­po­lin hai­tat koros­tui­si­vat. Täl­lais­ta­kin jos­sain vai­hees­sa esi­tet­tiin, mut­ta sii­tä aja­tuk­ses­ta on onnek­si luovuttu.

Pitäi­si toi­mia toi­sin päin. Oli­si hyvä olla kes­ke­nään kil­pai­le­via tuot­ta­jaor­ga­ni­saa­tioi­ta, jot­ka voi­vat olla yksi­tyi­siä tai kun­tien yllä­pi­tä­miä, mut­ta poti­lais­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set jaet­tai­siin koko seu­dun kes­ken. Täl­löin ei tie­ten­kään samas­ta hoi­dos­ta mak­set­tai­si eri­lai­sia hin­to­ja riip­puen sii­tä, onko orga­ni­saa­tio haas­kaa­va vain toi­min­tan­sa hyvin organisoinut.

46 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa — kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto”

  1. Kun­tien väli­nen kil­pai­lu on peri­aat­tees­sa hyvä asia”

    Kun­tien välil­lä ei ole eikä voi­kaan olla oike­aa kil­pai­lua pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa, kos­ka mark­ki­na­me­ka­nis­mia ei käy­tän­nös­sä ole. Yksi­kään ter­ve ihmi­nen ei muu­ta toi­sen kun­nan puo­lel­le sik­si, että siel­lä on parem­mat ter­veys­kes­kuk­set (kos­ka yksi­kään ter­ve ihmi­nen ei käy­tä ter­veys­kes­kus­ten pal­ve­lui­ta), ja vero­tu­lo­jen tasaus pitää huo­len sii­tä, että pal­ve­lu­tuo­tan­non tehok­kuus ei näy edes veroasteessa.

    Asuin­paik­kaan perus­tu­va pal­ve­lu­tuo­tan­to on todel­la type­rää, ja täl­lais­ten alue­mo­no­po­lien väli­nen kil­pai­lu joh­taa par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa ainoas­taan asui­na­luei­den segregaatioon.

  2. Osmo: “Pitäi­si toi­mia toi­sin päin. Oli­si hyvä olla kes­ke­nään kil­pai­le­via tuot­ta­jaor­ga­ni­saa­tioi­ta, jot­ka voi­vat olla yksi­tyi­siä tai kun­tien yllä­pi­tä­miä, mut­ta poti­lais­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set jaet­tai­siin koko seu­dun kes­ken. Täl­löin ei tie­ten­kään samas­ta hoi­dos­ta mak­set­tai­si eri­lai­sia hin­to­ja riip­puen sii­tä, onko orga­ni­saa­tio haas­kaa­va vain toi­min­tan­sa hyvin organisoinut.”

    Näin juu­ri.
    Ja niin, että (sama) raha seu­raa poti­las­ta ja sii­hen vakuu­tus­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä sopi­si erin­omai­ses­ti. Ja vakuu­tus oli­si tie­tys­ti val­ta­kun­nal­li­nen, ei seu­dul­li­nen — ja sai­raus­va­kuu­tus­han meil­lä jo onkin, se vain ei toi­mi sairausvakuutuksena.

  3. Kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen suo­sion kas­vu on vii­me­ai­koi­na muut­ta­nut tätä ase­tel­maa. Eri­tyi­sen tär­keä muu­tos on odo­tet­ta­vis­sa, jos sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen rahoi­tus ote­taan pois kun­nil­ta. Täl­löin ei ole enää yhtä tär­keä­tä vali­koi­da asuk­kaik­si ter­vet­tä keskiluokkaa.”

    Muut­to­lii­ke aiheut­taa kui­ten­kin rahoi­tuson­gel­man, kun uusien aluei­den infra pitää raken­taa ja uusia kou­lu­ja pitää perus­taa (päi­vä­ko­tien kus­tan­nuk­set siir­ty­vät sote-alu­eel­le?) Näi­den kus­tan­nus­ten takai­sin­mak­su vero­tu­loi­na kes­tää pit­kään. Jos kun­nat saa­vat alhai­sel­la korol­la lai­naa, tämä ei oli­si ongel­ma, mut­ta inves­toin­ti­ka­tot ym. han­ka­loit­ta­vat asi­aa. Elin­kaa­ri­ra­hoi­tus­so­pi­muk­set tul­le­vat­kin yleis­ty­mään, vaik­ka koko­nai­suu­te­na ne ovat usein kal­lii­ta. Toi­saal­ta niis­sä on se hyvä puo­li, että käyt­tö­ai­kai­set ja rahoi­tus­kus­tan­nuk­set tule­vat näky­viin sopi­mus­ta teh­täes­sä, muu­ten näh­dään hel­pos­ti vain investointikustannus.

  4. Osmo, väit­tä­mä­si mukaan Lon­toon, Parii­sin jne hal­lin­to ei toi­mi. Lähes kaik­ki met­ro­po­lia­lu­eet muo­dos­tu­vat useam­mis­ta kau­pun­geis­ta kuin vain yhdes­tä. Jopa Tuk­hol­ma on useam­man kun­nan ja yhden kau­pun­gin muodostama.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että kun­ta­uu­dis­tus pitää teh­dä. Tehot­to­mat, lii­an suu­ret yksi­köt, kuten Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa, pitää pilk­koa tehokkaammiksi.

    Sii­nä taas olet täy­sin vää­räs­sä, että kil­pai­lu aiheut­tai­si osaop­ti­moin­tia. Päin vas­toin. Täl­lä­kin het­kel­lä Hel­sin­ki osaop­ti­moi pien­ta­lo­ja Sipool­ta varas­te­tul­le maal­le, vaik­ka se on juu­ri se kolk­ka Sipoos­ta, johon ei kan­na­ta raken­taa (jo kok­nai­suut­ta aja­tel­laan). Poh­jois Sipoos­sa­han on laa­jo­ja aluei­ta ole­mas­sa ole­van radan var­res­sa, siis juu­ri sel­lai­ses­sa pai­kas­sa, johon muu­al­la Euroo­pas­sa perus­tet­tai­siin uusia kaupunkeja.

    Kun­ta­uu­dis­tus, jos­sa isot kun­nat pil­ko­taan ja kukin kun­ta löy­tää roo­lin­sa koko­nai­suu­des­sa, on tehok­kain rat­kai­su myös Suo­mes­sa Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Uudis­tuk­sen onnis­tu­mis­ta tukee, kun lää­ni­uu­dis­tus­se­koi­lu peru­taan, val­tion alue­hal­lin­to kerä­tään toi­mi­vik­si yksi­köik­si ja samal­la Pää­kau­pun­ki­seu­tu kan­sain­vä­li­sen mal­lin mukaan ero­te­taan “omak­si lää­nik­seen”. Raja voi­si kul­kea esi­mer­kik­si Kehä I:stä pit­kin aluk­si ja kun sen siä­puo­li aika­naan oli­si raken­net­tu, niin se siir­ret­täi­siin Kehä II:lle.

    1. Kal­le, alan kyl­läs­tyä tähän jakut­ta­mi­see­si ja sii­hen, että et kor­jaa argu­ment­tia­si, vaik­ka sen kor­jai­si kuin­ka mon­ta ker­taa hyvänsä.
      Mikä on oikea kun­ta­ko­ko riip­puu tie­tys­ti siiu­tä, mitäå kun­nal­la tar­koi­te­taan. Suo­ma­lai­sen kun­nan tåär­kein teh­täv on tois­tai­o­sek­si ollut ter­vey­den­hoi­to ja kun­ta­lais­ten sai­raus­va­kuu­tusyk­sik­kö­nä toi­mi­mi­nen. Parii­sil­la ei ole tätä tet­tä­vää. Parii­sis­sa kau­pun­kia suun­ni­tel­laan koko­nai­suu­te­na, juu­ri niin kuin minä esitän.

  5. teek­ka­ri:

    Kun­tien välil­lä ei ole eikä voi­kaan olla oike­aa kil­pai­lua pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa, kos­ka mark­ki­na­me­ka­nis­mia ei käy­tän­nös­sä ole… 

    Tuo ei pidä paik­kan­sa. Kun­tien välil­lä­kin muut­taa ihmi­siä, mut­ta eri­tyi­ses­ti fik­sut alu­eel­le muut­ta­vat valit­se­vat asuin­paik­kan­sa yhtä­löl­lä johon kuu­luu pal­ve­lut ja äyri. Kun aikoi­naan tulin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, asuim­me het­ken Espoos­sa. Kun­ta on huo­nos­ti joh­det­tu, sen pal­ve­lut oli­vat mei­dän kan­nal­tam­me sur­keat ja äyri kor­kea. Vii­mek­si­mai­nit­tu ei tosin pie­nel­lä pal­kal­la mer­kin­nyt kovin pal­joa, mut­ta kui­ten­kin. Muu­tim­me muu­al­le, kun­taan joka oli parem­min joh­det­tu, parem­mat pal­ve­lut ja pie­nem­pi äyri. 

    Kun Teek­ka­ri kas­vaa ja jou­tuu miet­ti­mään mm. päi­vä­hoi­toa ja kou­lu­ja, niin aja­tuk­set muut­tu­vat. Tie­dän lukui­sia tut­ta­via, jot­ka läh­ti­vät Espoos­ta Kirk­ko­num­mel­le, kos­ka siel­lä yhtä­lö oli pal­jon parem­pi 90-luvul­la. Kun­tien väli­nen kil­pai­lu asuk­kais­ta on hyvä asia.

  6. Vil­le:
    ‘snip’
    Muut­to­lii­ke aiheut­taa kui­ten­kin rahoi­tuson­gel­man, kun uusien aluei­den infra pitää raken­taa ja uusia kou­lu­ja pitää perus­taa (päi­vä­ko­tien kus­tan­nuk­set siir­ty­vät sote-alueelle?)
    ‘snip’

    Päi­vä­ko­dit ovat nykyi­sin var­hais­kas­va­tus­ta (jot­ta saa­daan las­ten­tar­han­opet­ta­jien palk­ka nouse­maan opet­ta­jien tasol­le) — eivät siis kuu­lu enää soteen.

  7. Rai­mo K: Päi­vä­ko­dit ovat nykyi­sin var­hais­kas­va­tus­ta (jot­ta saa­daan las­ten­tar­han­opet­ta­jien palk­ka nouse­maan opet­ta­jien tasol­le) – eivät siis kuu­lu enää soteen. 

    Kun kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien­kin valin­ta vapau­tuu yli kun­ta­ra­jo­jen, voi­si olla yksin­ker­tai­sin­ta siir­tää nekin nykyi­siä kun­tia isom­pien yksi­köi­den vas­tuul­le. Tulee vain yli­mää­räis­tä byro­kra­ti­aa, kun kun­nat las­kut­ta­vat toisiaan.

  8. Ihan mie­len­kiin­nos­ta, onko poli­tii­kas­sa lautakunta/valtuusto/eduskunta tasoil­la pal­jon­kin Kal­le­ja? Ts tyyp­pe­jä jot­ka tois­ta­vat omia
    mant­ro­jaan vuo­si­kausia, tosi­asiois­ta välit­tä­mät­tä ja niis­tä kiinnostumatta?

    Joi­den­kin maa­han­muut­to tai avio­liit­to­asioi­den ympä­ril­lä näyt­täi­si kyl­lä riit­tä­vän, mut­ta kau­pun­ki­suun­ni­te­lun­kin puolella?

  9. Osaa­ko kukaan selit­tää mik­si eri­kois­sai­raan­hoi­to, sekä vesi- ja jäte­huol­to voi­vat toi­mia kun­ta­ra­jo­jen yli itse­näi­si­nä orga­ni­saa­tioi­na jot­ka sekä omis­ta­vat infran­sa että tuot­taa pal­ve­lui­ta mut­ta jouk­ko­lii­ken­ne ei?

    HSL:han vain tilaa jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lut bus­si­fir­moiil­ta, HKL:ltä ja VR:ltä, mut­ta ei omis­ta ainoa­ta­kaan bus­sia, junaa tai rai­tio­vau­nua, ei edes k1skoja tai tun­ne­lei­ta, vaan kalus­ton ja ver­kos­ton raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to on koko­naan kau­pun­kien ja val­tion vas­tuul­la, tai bus­sien koh­da­lal yksi­tyis­ten bus­si­fir­mo­jen. Sik­si isot rai­de­hank­keet raken­ne­taan jäl­ki­jät­töi­ses­ti kos­ka kau­pun­git joi­den mail­la ne kul­kee sekä val­tio ei halua invas­toi­da nii­hin ennen­kuin vas­ta sit­ten kun on vält­tä­mä­tön­tä jjos silloinkaan.

    Jon­kun vesi­tun­ne­lin raken­ta­mi­nen on kans­sa kal­lis­ta ja aikaa­vie­vää puu­haa, mut­ta HSY raken­nut­taa ja omis­taa ne koko­naan itse ja kun­nat maks­sa­vat HSY:n kus­tan­nuk­set yhtei­ses­ti ilman suu­rem­pia riitoja.

  10. Kal­le:
    Osmo, väit­tä­mä­si mukaan Lon­toon, Parii­sin jne hal­lin­to ei toi­mi. Lähes kaik­ki met­ro­po­lia­lu­eet muo­dos­tu­vat useam­mis­ta kau­pun­geis­ta kuin vain yhdes­tä. Jopa Tuk­hol­ma on useam­man kun­nan ja yhden kau­pun­gin muodostama.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että kun­ta­uu­dis­tus pitää teh­dä. Tehot­to­mat, lii­an suu­ret yksi­köt, kuten Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa, pitää pilk­koa tehokkaammiksi.

    Sii­nä taas olet täy­sin vää­räs­sä, että kil­pai­lu aiheut­tai­si osaop­ti­moin­tia. Päin vas­toin. Täl­lä­kin het­kel­lä Hel­sin­ki osaop­ti­moi pien­ta­lo­ja Sipool­ta varas­te­tul­le maal­le, vaik­ka se on juu­ri se kolk­ka Sipoos­ta, johon ei kan­na­ta raken­taa (jo kok­nai­suut­ta aja­tel­laan). Poh­jois Sipoos­sa­han on laa­jo­ja aluei­ta ole­mas­sa ole­van radan var­res­sa, siis juu­ri sel­lai­ses­sa pai­kas­sa, johon muu­al­la Euroo­pas­sa perus­tet­tai­siin uusia kaupunkeja.

    Kun­ta­uu­dis­tus, jos­sa isot kun­nat pil­ko­taan ja kukin kun­ta löy­tää roo­lin­sa koko­nai­suu­des­sa, on tehok­kain rat­kai­su myös Suo­mes­sa Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Uudis­tuk­sen onnis­tu­mis­ta tukee, kun lää­ni­uu­dis­tus­se­koi­lu peru­taan, val­tion alue­hal­lin­to kerä­tään toi­mi­vik­si yksi­köik­si ja samal­la Pää­kau­pun­ki­seu­tu kan­sain­vä­li­sen mal­lin mukaan ero­te­taan “omak­si lää­nik­seen”. Raja voi­si kul­kea esi­mer­kik­si Kehä I:stä pit­kin aluk­si ja kun sen siä­puo­li aika­naan oli­si raken­net­tu, niin se siir­ret­täi­siin Kehä II:lle.

    Nykyi­siä pk-seu­dun kau­pun­ke­ja ei pidä men­nä pilk­ko­maan kos­ka vuo­kra­ta­lo­voit­toi­set alu­eet kuten Itä-Hel­sin­ki jäi­si­vät häviäjiksi. 

    Nykyi­set Espoo, Van­taa ja Kau­niai­nen oli­si­vat ne jot­ka pitäi­si liit­tää Hel­sin­kiin, mut­ta ei nii­den ulko­puo­lel­ta mitään. Näil­lä on jo nyt yhte­näi­nen kun­nal­lis­tek­niik­ka ja infra­struk­tuu­ri ja muu pal­ve­lu­verk­ko. Rahaa sääs­tyi­si kun pääl­lek­kis­tä hal­lin­toa suoraviivaistettaisiin.

  11. Sta­lin sanoi aikoi­naan, että kun maat yhdis­te­tään, niin tehok­kuus kas­vaa. Jot­kut tuo­hon vie­lä­kin uskovat.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, alan kyl­läs­tyä tähän jakut­ta­mi­see­si ja sii­hen, että et kor­jaa argu­ment­tia­si, vaik­ka sen kor­jai­si kuin­ka mon­ta ker­taa hyvänsä.

    Kiin­nos­tai­si tie­tää, mis­sä Kal­le oli vää­räs­sä. Tämä “vää­räs­sä olo” hais­kah­ti vähän sil­tä, että hän vain oli jos­sain asias­sa eri miel­tä kuin sinä.

    (Huo­nos­ti jär­jes­tet­ty kil­pai­lu ja osaop­ti­moin­ti voi­si­vat kor­re­loi­da­kin, mut­ta pidin tuo­ta koh­taa Kal­len teks­tis­sä vain mie­len­kiin­toi­se­na reto­ri­se­na keinona.)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … Parii­sil­la ei ole tätä tet­tä­vää. Parii­sis­sa kau­pun­kia suun­ni­tel­laan koko­nai­suu­te­na, juu­ri niin kuin minä esitän.

    Parii­sin kau­pun­gin­osat ovat suo­ma­lai­sel­la mit­ta­puul­la itse­näi­siä kau­pun­ke­ja. Hel­sin­ki taas on mal­lie­si­merk­ki orga­ni­saa­tios­ta, joka ei toi­mi. Se on lii­an iso ja lii­an moni­ker­rok­si­nen ollak­seen tehokas.

    Olem­me samaa miel­tä tavoit­tees­ta, mut­ta sinun kun­ta­uu­dis­tus­mal­li­si ei vie tavoit­tee­seen, vaan lisää pel­käs­tään tur­haa byrokratiaa.

    1. Parii­sin kau­pun­gin­osat voi­vat olla “itse­näöi­siä” eli päät­tä­vät itse­näi­ses­ti sii­tä hyvin vähäi­ses­tä mää­räs­tä asioi­ta, jois­ta päät­tä­vät. Eivät kui­ten­kaan ter­vey­den­huol­los­ta, ei lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta eikä kai kaa­voi­tuk­ses­ta­kaan kuin joi­den­kin detal­jien osal­ta. Kou­lu­toi­mi­kin tai­taa olla val­tion vas­tuul­la. Eikä niil­lä ymmär­tääk­se­ni ole vero­tusoi­keut­ta. On täyh­sin har­haan­joh­ta­vaa ver­ra­ta rans­ka­lai­sia kun­tia suo­ma­lai­siin kun­tiin. Rans­kas­sa on usei­ta kun­tia, jois­sa ei asu ketään. Minä pidän tätä har­haan­joh­ta­mis­ta jo tahal­li­se­na, kos­ka tuo väi­te on oikais­tu mon­ta kertaa.

  14. R.Silfverberg:
    HSL:han vain tilaa jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lut bus­si­fir­moiil­ta, HKL:ltä ja VR:ltä, mut­ta ei omis­ta ainoa­ta­kaan bus­sia, junaa tai rai­tio­vau­nua, ei edes k1skoja tai tun­ne­lei­ta, vaan kalus­ton ja ver­kos­ton raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to on koko­naan kau­pun­kien ja val­tion vas­tuul­la, tai bus­sien koh­da­lal yksi­tyis­ten bus­si­fir­mo­jen. Sik­si isot rai­de­hank­keet raken­ne­taan jäl­ki­jät­töi­ses­ti kos­ka kau­pun­git joi­den mail­la ne kul­kee sekä val­tio ei halua invas­toi­da nii­hin ennen­kuin vas­ta sit­ten kun on vält­tä­mä­tön­tä jjos silloinkaan. 

    Mitä ihmet­tä? Todel­li­suus­han menee juu­ri päin­vas­toin kuin mitä kuvaat. Kun­nat ja val­tio ovat juu­ri raken­ta­neet Espoo­seen met­ro­lin­jan ja Van­taal­le rau­ta­tien. HSL:ltä ei ole kum­mas­ta­kaan kysyt­ty höl­kä­sen pöläys­tä, mut­ta mak­su­mie­hek­si se kyl­lä kel­paa – ja lip­pu­jen hin­nat uhkaa­vat nyt sit­ten nous­ta aivan poskettomasti.

    Kum­mas­sa­kaan hank­kees­sa ei ole HSL:n talou­den kan­nal­ta min­kään­lais­ta jär­keä, eikä HSL kuu­na kul­lan päi­vä­nä oli­si nii­tä pan­nut alul­le, jos pää­tös­val­ta oli­si ollut sil­lä ja vain sil­lä. Hank­keet ovat ensi­si­jai­ses­ti maan­käyt­tö­hank­kei­ta, jois­ta hyö­ty­vät kun­nat ja rakennusliikkeet.

  15. Erk­ki Nii­ni:
    Sta­lin sanoi aikoi­naan, että kun maat yhdis­te­tään, niin tehok­kuus kas­vaa. Jot­kut tuo­hon vie­lä­kin uskovat. 

    Kun­nat eivät ole mitään mai­ta. Saman alu­een kun­nis­sa asuu samaa kan­saa etni­ses­tä näkö­kul­mas­ta. Kun­nat eivät saa käy­dä itse­näis­tä ulko­maan­kaup­paa, niil­lä ei ole omaa armei­jaa jne. Val­tio pääät­tää vii­me kädes­sä kun­tien rajois­ta. Sen ymäär­tääk­seen ei pidä olla edes mikään Stalin.

  16. Kal­le: Osmo, väit­tä­mä­si mukaan Lon­toon, Parii­sin jne hal­lin­to ei toi­mi. Lähes kaik­ki met­ro­po­lia­lu­eet muo­dos­tu­vat useam­mis­ta kau­pun­geis­ta kuin vain yhdes­tä. Jopa Tuk­hol­ma on useam­man kun­nan ja yhden kau­pun­gin muodostama.

    Lon­toos­sa on 15–21 mil­joo­naa asu­kas­ta, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la n 1 miljoona

    Asu­kas­mää­rät ovat totaa­li­sen eri­lai­sia ja tar­vit­se­vat eri­lai­set hallintoratkaisut

    Lon­took­si käsi­te­tään yleen­sä niin sanot­tu Suur-Lon­toon (Grea­ter Lon­don) alue, joka koos­tuu 32 kau­pun­ki­pii­ris­tä sekä Lon­toon Citys­tä (City of London).

    Vaik­ka näil­lä on laa­ja itse­hal­lin­to nin ne eivät ole yhtä itse­näi­siä kuin Helsinki,Espoo , Vantaa

    Koko Suur-Lon­toon yhtei­nen hal­lin­toe­lin on Suur-Lon­toon yleis­hal­lin­to­vi­ran­omai­nen , johon kuu­lu­vat vaa­leil­la valit­tu por­mes­ta­ri sekä hän­tä avus­ta­va 25-jäse­ni­nen edustajisto. 

    Tämä elin toi­mii koor­di­naat­to­ri­na ja voi päät­tää yli kaupunkiosavaltuustojen

    Yleis­hal­lin­to­vi­ran­omai­nen vas­taa myös Suur-Lon­toon poliisitoimesta .

  17. Daniel Feder­ley: Mitä ihmet­tä? Todel­li­suus­han menee juu­ri päin­vas­toin kuin mitä kuvaat. Kun­nat ja val­tio ovat juu­ri raken­ta­neet Espoo­seen met­ro­lin­jan ja Van­taal­le rau­ta­tien. HSL:ltä ei ole kum­mas­ta­kaan kysyt­ty höl­kä­sen pöläys­tä, mut­ta mak­su­mie­hek­si se kyl­lä kel­paa – ja lip­pu­jen hin­nat uhkaa­vat nyt sit­ten nous­ta aivan poskettomasti. 

    Län­si­met­roa alet­tiin tosis­saan suun­ni­tel­la jo 50 vuot­ta sit­ten. Kehä­ra­taa 30 vuot­ta sit­ten. Ei ne nii­hin kart­toi­hin ilmes­ty­nyt kenen­kään “hul­lun” taholta.

    1970-luvun alus­sa oli tar­koi­tus perus­taa kun­ta­liit­to pk-seu­dun kun­tien kans­sa täl­lais­ten suur­hank­kei­den toteut­ta­mi­sek­si. Espoo hara­si vas­taan ja lop­pu­tu­lok­se­na syn­tyi vain HSL:n edel­tä­jä YTV jol­la ei ollut mitään eri­tyis­tä bud­jet­tia tai toi­mi­val­taa toteut­taa mitään. Vas­ta 1980-luvun puo­li­vä­lis­sä pääs­tiin niin pit­käl­le että saa­tiin yhtei­nen matkalippusysteemi.

    Sitä tar­koi­tan sil­lä että rai­de­lii­ken­ne­han­ke­keet raken­net­tiin jäl­ki­jät­töi­ses­ti, kos­ka ei ollut yli­kun­nal­lis­ta orga­ni­saa­tio­ta joka oli­si toteut­ta­nut ne. Sen­si­jaan yli­kun­nal­li­sia sai­raa­loi­ta, vesi ja vie­mä­ri ja jäte­huol­to­hank­kei­ta on voi­tu toteut­taa pit­kä­jän­tei­ses­ti kun on ollut yhtei­nen organisaatio.

    Sii­tä miten kus­tan­nuk­sia jyvi­te­tään tai pitäi­si jyvit­tää kun­ta­lais­ten kes­ken on lop­pu­jen lopuk­si kyse. Onhan se sel­vää että län­si­met­ros­ta hyö­ty­vät myös van­taa­lai­set ja kehä­ra­das­ta espoo­lai­set ja niis­tä hyö­ty­vät kyseis­ten kau­pun­kien elin­kei­noe­lä­mä, eli sik­si on vää­rin että mat­ka­lip­pu­jen hin­to­ja jou­du­taan korot­ta­maan mikä joh­taa sii­hen että koko jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio kär­sii, vaan kun­tien ja elin­kei­noe­lä­män pitäi­si ennem­min olla muka­na rahoittamassa.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Parii­sin kau­pun­gin­osat voi­vat olla “itse­näöi­siä” eli päät­tä­vät itse­näi­ses­ti sii­tä hyvin vähäi­ses­tä mää­räs­tä asioi­ta, jois­ta päät­tä­vät. Eivät kui­ten­kaan ter­vey­den­huol­los­ta, ei lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta eikä kai kaa­voi­tuk­ses­ta­kaan kuin joi­den­kin detal­jien osal­ta. Kou­lu­toi­mi­kin tai­taa olla val­tion vas­tuul­la. Eikä niil­lä ymmär­tääk­se­ni ole vero­tusoi­keut­ta. On täyh­sin har­haan­joh­ta­vaa ver­ra­ta rans­ka­lai­sia kun­tia suo­ma­lai­siin kun­tiin. Rans­kas­sa on usei­ta kun­tia, jois­sa ei asu ketään. Minä pidän tätä har­haan­joh­ta­mis­ta jo tahal­li­se­na, kos­ka tuo väi­te on oikais­tu mon­ta kertaa.

    On myös täy­sin mie­len­vi­kais­ta ver­ra­ta Hel­sin­kiä yhteen­kään mil­joo­na­kau­pun­kiin. Lon­too, Ber­lii­ni, Parii­si tai New York ei ole miten­kään ver­rat­ta­vis­sa puo­len mil­joo­nan asuk­kaan Hel­sin­kiin tai edes pää­kau­pun­ki­seu­tuun. Sopi­vam­pi ver­tai­lu­koh­ta löy­tyy var­mas­ti kun hakee väes­töl­tään saman­ko­kois­ta taa­ja­maa Euroo­pas­ta tai jois­tain USA:n osavaltioista. 

    Vaik­ka asia on tie­dos­sa, niin sil­ti tapah­tuu ver­tai­lua “urbaa­niin ihmee­seen”. Mik­si? Kaik­ki myös tie­tä­vät, että suu­ria koko­nai­suuk­sia on mah­do­ton hal­li­ta ellei nii­tä jaa pie­nem­piin osiin.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Parii­sin kau­pun­gin­osat voi­vat olla “itse­näöi­siä” eli päät­tä­vät itse­näi­ses­ti sii­tä hyvin vähäi­ses­tä mää­räs­tä asioi­ta, jois­ta päät­tä­vät. Eivät kui­ten­kaan ter­vey­den­huol­los­ta, ei lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta eikä kai kaa­voi­tuk­ses­ta­kaan kuin joi­den­kin detal­jien osal­ta. Kou­lu­toi­mi­kin tai­taa olla val­tion vas­tuul­la. Eikä niil­lä ymmär­tääk­se­ni ole vero­tusoi­keut­ta. On täyh­sin har­haan­joh­ta­vaa ver­ra­ta rans­ka­lai­sia kun­tia suo­ma­lai­siin kun­tiin. Rans­kas­sa on usei­ta kun­tia, jois­sa ei asu ketään. Minä pidän tätä har­haan­joh­ta­mis­ta jo tahal­li­se­na, kos­ka tuo väi­te on oikais­tu mon­ta kertaa.

    No on sinua­kin oikais­tu mon­ta ker­taa tuos­ta “koko­nai­sop­ti­moin­nin” har­has­ta suu­ren­ta­mal­la orga­ni­saa­tio­ko­ko­ja, mut­ta ei tun­nu mene­vän perille.

    Sveit­sis­sä on yli 3000 kun­taa ja niil­lä on vero­tusoi­keus ja ne kil­pai­le­vat kes­ke­nään, lisäk­si ihmi­set saa­vat päät­tää ihan oikeas­ti demo­kraat­ti­ses­ti asiois­ta ohi polii­tik­ko­jen ja sil­ti hom­mat toi­mi­vat huo­mat­ta­van tehok­kaas­ti näi­hin Soi­ni­vaa­ra­lai­siin poliit­ti­siin koko­nai­sop­ti­moin­ti här­del­lei­hin verrattuna.

    Ai niin, varas­tet­tu tava­ra ja natsikulta…

  20. hup­sis: No on sinua­kin oikais­tu mon­ta ker­taa tuos­ta “koko­nai­sop­ti­moin­nin” har­has­ta suu­ren­ta­mal­la orga­ni­saa­tio­ko­ko­ja, mut­ta ei tun­nu mene­vän perille.

    Sveit­sis­sä on yli 3000 kun­taa ja niil­lä on vero­tusoi­keus ja ne kil­pai­le­vat kes­ke­nään, lisäk­si ihmi­set saa­vat päät­tää ihan oikeas­ti demo­kraat­ti­ses­ti asiois­ta ohi polii­tik­ko­jen ja sil­ti hom­mat toi­mi­vat huo­mat­ta­van tehok­kaas­ti näi­hin Soi­ni­vaa­ra­lai­siin poliit­ti­siin koko­nai­sop­ti­moin­ti här­del­lei­hin verrattuna. 

    Sveit­sin suu­rim­mat erot Suo­meen ovat että se on liit­to­val­tio ja se on kes­kel­lä Euroop­paa ja että se on pin­ta-alal­taan pal­jon Suo­mea pie­nem­pi ja väes­tö­ti­heys on tasai­sem­pi. Se että se on kes­kel­lä Euroop­paa ja pys­tyy rahas­ta­maan kaut­ta­kul­ku­lii­ken­teel­lä on aika rat­kai­se­va etu ja sitä on har­ras­tet­tu kivi­kau­del­ta asti.
    Myös mat­kai­lu tuot­taa aivan toi­sel­la heh­taa­ril­la kuin Suo­men matkailu.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Mikä on oikea kun­ta­ko­ko riip­puu tie­tys­ti siiu­tä, mitäå kun­nal­la tar­koi­te­taan. Suo­ma­lai­sen kun­nan tåär­kein teh­täv on tois­tai­o­sek­si ollut ter­vey­den­hoi­to ja kun­ta­lais­ten sai­raus­va­kuu­tusyk­sik­kö­nä toi­mi­mi­nen. Parii­sil­la ei ole tätä tet­tä­vää. Parii­sis­sa kau­pun­kia suun­ni­tel­laan koko­nai­suu­te­na, juu­ri niin kuin minä esitän. 

    Eli mil­loin tämä ter­vey­den­huol­lon epä­koh­ta kor­ja­taan ja vas­tuu pois­te­taan kun­nil­ta? Seka­viin ja höl­möi­hin kun­ta­lii­tos­hank­kei­siin on tuh­lat­tu sato­ja mil­joo­nia kam­pa­vii­ne­rei­tä ja vain sen takia että *ehkä* muu­ta­mia ter­veys­kes­kuk­sia saa­daan ajet­tua alas.

  22. R.Silfverberg: Nykyi­siä pk-seu­dun kau­pun­ke­ja ei pidä men­nä pilk­ko­maan kos­ka vuo­kra­ta­lo­voit­toi­set alu­eet kuten Itä-Hel­sin­ki jäi­si­vät häviäjiksi… 

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että vuo­kra­ta­lot kes­kel­lä ei mitään ovat ongel­ma, mut­ta esi­mer­kik­si Vuo­saa­ren kau­pun­ki sata­mi­neen ei oikein kuu­los­ta häviä­jäl­tä. Tuo argu­ment­ti on täy­sin kestämätön.

    Hel­sin­kiä nyky­muo­dos­saan ei saa­da toi­mi­maan. Sii­nä on vain tar­peet­to­mia, kal­lii­ta hal­lin­to­ker­rok­sia, jot­ka eivät tuo­ta kun­ta­lais­ten tar­vit­se­mia pal­ve­lui­ta ja jot­ka ovat lii­an etääl­lä taval­li­ses­ta kuntalaisesta. 

    Juu­ri eilen jut­te­lin yhden Laut­ta­saa­re­lai­sen ystä­vä­ni kans­sa pal­ve­luis­ta. Heil­lä on ollut joku tien­ris­teys koko kesän auki muu­ta­man reu­na­ki­ven takia. Kun Laut­ta­saa­ri on taas itse­näi­nen, tuo­ta ei tapah­du. Vii­kon työ­maan jäl­keen, joku soit­taa kau­pun­gin­joh­ta­jal­le, pis­tä­pä Vil­le pojat töi­hin. Pie­net kun­nat ovat yli­voi­mai­sen ket­te­riä palvelutuotannossaan.

    1. Jos Laut­ta­saa­ri oli­si itse­näi­nen, sen kan­nat­tai­si ehkä kat­kais­ta Län­si­väy­lä tai aina­kin kiel­tää sitä pit­kin läpia­jo, kos­ka asu­mi­so­lo­suh­teet Laut­ta­saa­res­sa para­ni­si­vat olen­nai­ses­ti. Osaop­ti­moin­nil­la Suo­mi nousuun!
      Tämä ei ole ihan teo­ri­aa. Hel­sin­ki­hän on estä­nyt Kehä II:n jat­ka­mi­sen, kos­ka Hel­sin­ki ei sitä tar­vit­se ja espoo­lais­ten ongel­mat eivät kuu­lu Helsingille. 

  23. Daniel Feder­ley: …Kun­nat ja val­tio ovat juu­ri raken­ta­neet Espoo­seen met­ro­lin­jan ja Van­taal­le rautatien… 

    Vähän eri tyyp­pi­siä rato­ja. Län­si­met­ro on tek­ni­ses­ti lois­ta­va ja talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton. Kehä­ra­ta on ilmei­ses­ti toi­sin­päin. Ihmet­te­len vie­lä­kin, mik­si Espoo­lai­set läh­ti­vät mak­sa­maan met­ron kus­tan­nuk­sia. Sii­tä­hän Län­si­met­ros­sa on peri­aat­tees­sa kyse. Sinän­sä hel­sin­ki­läi­sil­tä nerok­kaas­ti ajateltu.

    Len­to­kent­tä­ra­ta on enem­män kan­sal­li­nen, ei seu­dul­li­nen han­ke, kos­ka Hel­sin­ki — Van­taan sta­tus euroop­pa­lai­se­na len­to­lii­ken­teen sol­mu­na vaa­tii ratayh­tey­den ima­gol­li­ses­ti ei tek­ni­ses­ti. Van­taa­lai­se­na saa­ti Hel­sin­ki­läi­se­nä päät­tä­jä­nä en oli­si suos­tu­nut lait­ta­maan kun­tien rahaa sinän­sä len­to­ken­tän kan­nal­ta tär­ke­ään yhtey­teen tai kor­kein­taan välil­le Len­to­kent­tä — Mar­tin­laak­so, jon­ka voi kat­soa kau­pun­gin sisäi­sek­si yhtey­dek­si. Sekin oli­si ollut hal­vem­pi teh­dä light rai­li­na kuten koko Espoon suunta.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Unoh­dit sanoa, että maa elää varas­te­tun rahan kätkemisellä…. 

    Sanoi­sin ennem­min pelas­te­tun rahan kät­ke­mi­sel­lä. Sveit­sil­lä oli mm. toi­sen maa­il­man sodan aika­na tär­keä roo­li, kun juu­ta­lai­set suvut pelas­ti­vat pää­omi­aan nat­seil­ta. Tiuk­ka pank­ki­sa­lai­suus jois­sa­kin mais­sa on äärim­mäi­sen tär­keä asia. Se rajoit­taa polii­tik­ko­jen. kuten kan­sal­lis­so­sia­lis­tit ja muut sosia­lis­tit, mah­dol­li­suut­ta ryö­vä­tä kansalaisia.

  25. Kal­le: Sanoi­sin ennem­min pelas­te­tun rahan kät­ke­mi­sel­lä. Sveit­sil­lä oli mm. toi­sen maa­il­man sodan aika­na tär­keä roo­li, kun juu­ta­lai­set suvut pelas­ti­vat pää­omi­aan natseilta.
    ‘snip’

    Ja kun kes­ki­tys­lei­reil­tä ei moni­kaan tul­lut omai­suut­taan perää­mään, siel­lä­hän ne edel­leen ovat. Pelastettuna.

  26. Kal­le: Sii­tä olen samaa miel­tä, että vuo­kra­ta­lot kes­kel­lä ei mitään ovat ongel­ma, mut­ta esi­mer­kik­si Vuo­saa­ren kau­pun­ki sata­mi­neen ei oikein kuu­los­ta häviä­jäl­tä. Tuo argu­ment­ti on täy­sin kestämätön.
    ‘snip’

    Jos Vuo­saa­ri oli­si (ollut) itse­näi­nen, ei siel­lä mitään sata­maa oli­si. Kes­tä­mä­tön argu­ment­ti, kyllä!

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Laut­ta­saa­ri oli­si itse­näi­nen, sen kan­nat­tai­si ehkä kat­kais­ta Län­si­väy­lä tai aina­kin kiel­tää sitä pit­kin läpia­jo, kos­ka asu­mi­so­lo­suh­teet Laut­ta­saa­res­sa para­ni­si­vat olen­nai­ses­ti. Osaop­ti­moin­nil­la Suo­mi nousuun!
    Tämä ei ole ihan teo­ri­aa. Hel­sin­ki­hän on estä­nyt Kehä II:n jat­ka­mi­sen, kos­ka Hel­sin­ki ei sitä tar­vit­se ja espoo­lais­ten ongel­mat eivät kuu­lu Helsingille. 

    Ei vaan sen kan­nat­ta­si periä tie­tul­lia Man­ner-Hel­sin­gin ja Laut­ta­saa­ren välil­lä aja­vil­ta ulko­kun­ta­lai­sil­ta. Espoon suun­taan aja­mi­nen sal­lit­tai­siin kuten ennen­kin, kos­ka Laut­ta­saa­ren työ­paik­koi­hin tulee pal­jon espoo­lai­sia töi­hin. ja toi­saal­ta moni laut­tis­lai­nen käy Espoos­sa töis­sä. Met­ro­tun­ne­li kan­nat­tai­si täyt­tää vedel­lä ettei kukaan pää­se livah­ta­maan mak­sut­ta saa­ren ohi. Se oli­si Laut­ta­saa­ren etu että autot sei­so­vat ruuh­kas­sa ja vie­lä mak­sai­si­vat sii­tä. Nämä toi­men­pi­teet nos­tai­si­vat Laut­ta­saa­ren asun­to­jen hin­to­ja ja toi­si työ­paik­ko­ja saa­rel­le jon­ne kel­pai­si vain kor­keal­le kou­lu­tet­tua espoo­lais­ta valkokaulusköyhälistöä.

  28. Kal­le: Sii­tä olen samaa miel­tä, että vuo­kra­ta­lot kes­kel­lä ei mitään ovat ongel­ma, mut­ta esi­mer­kik­si Vuo­saa­ren kau­pun­ki sata­mi­neen ei oikein kuu­los­ta häviä­jäl­tä. Tuo argu­ment­ti on täy­sin kestämätön.

    Hel­sin­kiä nyky­muo­dos­saan ei saa­da toi­mi­maan. Sii­nä on vain tar­peet­to­mia, kal­lii­ta hal­lin­to­ker­rok­sia, jot­ka eivät tuo­ta kun­ta­lais­ten tar­vit­se­mia pal­ve­lui­ta ja jot­ka ovat lii­an etääl­lä taval­li­ses­ta kuntalaisesta. 

    Juu­ri eilen jut­te­lin yhden Laut­ta­saa­re­lai­sen ystä­vä­ni kans­sa pal­ve­luis­ta. Heil­lä on ollut joku tien­ris­teys koko kesän auki muu­ta­man reu­na­ki­ven takia. 

    Tämä kos­kee kyl­lä kaik­kia, Espoo­ta ja pien­tä Kau­niais­ta­kin. Katu­työt veny­vät lii­an pit­kään ja kevyen lii­ken­teen väy­lät ovat lap­si­puo­len ase­mas­sa. Kau­niai­sis­sa on kes­kus­tas­ta itään joh­ta­va tie ollut auki koko vuo­den ja jalkakäytävä/pyörätie on puut­tu­nut kokonaan.

  29. Perus­tus­lain ‘kun­tien itse­hal­lin­to’ on aivan hyväöä tar­koit­ta­va asia. “Suo­mi jakaan­tuu kun­tiin, joi­den hal­lin­non tulee perus­tua kun­nan asuk­kai­den itse­hal­lin­toon” — ei por­mes­ta­rin dika­ta­tuu­riin tai vastaavaan.

    Sii­nä ei lie­ne tar­koi­tus olut, että jokai­nen kun­ta hank­kii erik­seen eri­lai­set tie­to­jär­jes­tel­mät ja suun­nil­leen oman valuuttansa.

    Jokai­nen toki halu­aa säi­lyt­tää oman todel­li­sen tai kuvi­tel­lun val­laan. Ei kun­nil­la ole ollut sana­val­taa sai­raan­hoi­to­piii­en kului­hin, ei sit­ten mitään. Se on ihan sama mitä raho­ja läpi­las­ku­te­taan kun­nal­li­ve­ros­ta ja val­tion­tuis­ta eteenpäin.

    Ole­mat­to­maan val­taan ja vähäi­seen vas­tuuseen taker­tu­mi­nen estää uudistukset. 

    Uudet sai­raan­hoi­to­pii­rit syn­nyt­tä­vät toi­vot­ta­vas­ti uudet lää­nit, jot­ka hoi­ta­vat alue­ke­hi­tyk­sen ja kes­kei­set alu­eel­li­set viran­omais­toi­min­not polii­sis­ta pel­sa­tus­lai­tok­siin ja ELY-kes­kuk­siin. 12 aluet­ta on lii­kaa, on myös lii­kaa vaa­li­pii­reis­sä ja mis­sä tahan­sa. Sil­ti se on parem­pi kuin nykyi­nen 19. 

    Vink­ki perus­tus­lain tul­kit­si­joil­le. Samaan aikaan kun perus­tus­la­ki takaa yli­opis­toil­le auto­no­mian ja yli­opis­to­lain uudis­tuk­ses­sa sitä on halut­tu lisä­tä. Kui­ten­kin näyt­tää ole­van ihan ok, että val­tio­neu­vos­to, ope­tus­mi­nis­te­ri ja minis­te­riö käsioh­jaa­vat detal­ji­ta­sol­la teke­mis­tä mil­loin miten­kä­kin ja miten puo­lu­een etu vaa­tii. Tie­teen vapau­des­ta puhu­taan perus­oi­keuk­sis­sa ja 16 §ssa. Kuni­ten itse­hal­lin­to on 121§.

  30. Hel­sin­ki vas­tus­ti kehä ykkös­tä­kin aikoi­naan. Espoo­lais­ten ja van­taa­lais­ten piti mat­kus­taa Hel­sin­gin kaut­ta ja teh­dä ostok­sen­sa siellä.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Laut­ta­saa­ri oli­si itse­näi­nen, sen kan­nat­tai­si ehkä kat­kais­ta Län­si­väy­lä tai aina­kin kiel­tää sitä pit­kin läpia­jo, kos­ka asu­mi­so­lo­suh­teet Laut­ta­saa­res­sa para­ni­si­vat olen­nai­ses­ti. Osaop­ti­moin­nil­la Suo­mi nousuun!
    Tämä ei ole ihan teo­ri­aa. Hel­sin­ki­hän on estä­nyt Kehä II:n jat­ka­mi­sen, kos­ka Hel­sin­ki ei sitä tar­vit­se ja espoo­lais­ten ongel­mat eivät kuu­lu Helsingille. 

    Tie­tul­li, jos­sa sama tak­sa Leh­ti­saa­ren kans­sa, sekä nopeus­ajoi­tus (40 km/h) voi­si teh­dä terää! Tulo­ja­kin tuli­si. Vii­mek­si­mai­nit­tu vähen­täi­si aina­kin lii­ken­ne­me­lua, johon pitäi­si kai­ke­ti jo jon­kun viran­omai­sen­kin puuttua. 

    Tyy­nel­lä sääl­lä, kuten tänään, tuo melu, tuo ikä­vän voi­ma­kas lii­ken­teen kohi­na, kan­taa niin lähel­le kuin mm. vet­tä pit­kin kau­as. (Olet­tai­sin, että aina­kin pal­jon kau­em­mas, kuin esim. Man­ner­hei­min­tiel­tä Kes­kus­puis­toon. Siel­lä kai ajo­no­peu­det ovat alhai­sem­mat. Osaa­ko joku ker­toa, mil­tä siel­lä, kuu­los­ti n. Klo 17.00?)

  32. erk­ki nii­ni:
    Hel­sin­ki vas­tus­ti kehä ykkös­tä­kin aikoi­naan. Espoo­lais­ten ja van­taa­lais­ten piti mat­kus­taa Hel­sin­gin kaut­ta ja teh­dä ostok­sen­sa siellä. 

    Ihan­ko tot­ta? Sai­sin­ko linkin?

  33. OS:

    Ruot­sin­kie­li­nen Espoo jätet­tiin kie­li­po­liit­ti­sis­ta syis­tä (1946) kun­ta­lii­tok­sen ulkopuolelle.”

    Mihin tämä käsi­tys perustuu?

  34. Mark­ku af Heur­lin:
    OS:

    Ruot­sin­kie­li­nen Espoo jätet­tiin kie­li­po­liit­ti­sis­ta syis­tä (1946) kun­ta­lii­tok­sen ulkopuolelle.”

    Mihin tämä käsi­tys perustuu? 

    Mä olen luke­nut täs­tä vain yhdes­tä kir­jas­ta joka oli vah­vas­ti ns mie­li­pi­de­kir­ja joka käsit­te­li kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, ei kie­li­po­li­tiik­kaa varsinaisesti. 

    Olen kuul­lut toi­ses­ta­kin teo­rias­ta: Sodan jäl­keen ei uskot­tu että Espoo­seen nousi­si mitään mer­kit­tä­viä lähiöi­tä kos­ka oli raja­naa­pu­ri Pork­ka­lan vuo­kra-alu­eel­le ja pelät­tiin että se aiheut­taa han­ka­luuk­sia vie­lä. Ota­nie­miä tosin alet­tiin raken­taa aika pian mut­ta se oli tar­koi­tus liiit­tää Hel­sin­kiin kun tulee ajankohtaiseksi.

  35. Kal­le: Sanoi­sin ennem­min pelas­te­tun rahan kät­ke­mi­sel­lä. Sveit­sil­lä oli mm. toi­sen maa­il­man sodan aika­na tär­keä roo­li, kun juu­ta­lai­set suvut pelas­ti­vat pää­omi­aan nat­seil­ta. Tiuk­ka pank­ki­sa­lai­suus jois­sa­kin mais­sa on äärim­mäi­sen tär­keä asia. Se rajoit­taa polii­tik­ko­jen. kuten kan­sal­lis­so­sia­lis­tit ja muut sosia­lis­tit, mah­dol­li­suut­ta ryö­vä­tä kansalaisia.

    Kyl­lä ne Sveit­sin pan­kit sosia­li­soi­vat myös nat­sien rahat.

    Har­va nat­so kyky­ni nos­ta­maan tilin­sä raho­ja ja ne siir­tyi­vät aivan laii­li­ses­ti pan­kil­le ja nii­den omistajille

  36. Rai­mo K: Jos Vuo­saa­ri oli­si (ollut) itse­näi­nen, ei siel­lä mitään sata­maa oli­si. Kes­tä­mä­tön argu­ment­ti, kyllä! 

    Tuo pitää paik­kan­sa 🙂 , kos­ka kaik­ki tut­ki­muk­set osit­ti­vat Inkoon ole­van parem­pi paik­ka sata­mal­le kuin yksi­kään Hel­sin­gin tar­joa­mis­ta vaihtoehdoista.

  37. Sak­ke: Tie­tul­li, jos­sa sama tak­sa Leh­ti­saa­ren kans­sa, sekä nopeus­ajoi­tus (40 km/h) voi­si teh­dä terää! Tulo­ja­kin tuli­si. Vii­mek­si­mai­nit­tu vähen­täi­si aina­kin lii­ken­ne­me­lua, johon pitäi­si kai­ke­ti jo jon­kun viran­omai­sen­kin puuttua… 

    Mota­ri­lin­jauk­set kuu­lu­vat val­tion alue­hal­lin­nol­le, eivät kunnille.

  38. Pamfle­tis­sa ollaan lii­an kilt­te­jä. Tam­pe­re on Suo­men suu­rin valais­tu hau­taus­maa, eikä mikään kau­pun­ki. Var­si­nai­nen “kan­ta­kau­pun­ki” on 1x1 km alue kes­kus­to­rin ympä­ril­lä, loput pelk­kää nukkumalähiötä.

    Mota­rin ja pää­ra­dan ympä­ris­tö on pus­kais­ta talous­met­sää, jota “koris­taa” pari tuppukylää. 

    Joka tapauk­ses­sa pitäi­si lopet­taa kun­tien val­tio­no­suu­det kokonaan.

    Jos kun­ta ei pär­jää omil­laan, se kaatukoot.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­ta­lii­tos pitäi­si toteut­taa väki­pa­kol­la. Kau­niai­sen, Espoon tai Van­taan ole­mas­sao­lol­le ei ole perus­tei­ta iki­nä ollutkaan.

    Sil­lä taas ei ole mitään mer­ki­tys­tä, että mis­sä joku teh­das sijait­see. Teh­taal­le voi­daan kul­jet­taa työ­vä­ki Hel­sin­gis­tä samal­la tapaa kuin öljyn­po­raus­lau­toil­lek­kin. Ollaan viik­ko töis­sä ja viik­ko lomal­la tyy­liin. Pai­kal­li­set pai­men­ta­koot poro­ja. Met­säs­tä­jä­ke­räi­lys­tä­hän he haa­vei­le­vat­kin. Poi­mi­koot mustikoita!

    Fen­no­voi­man ydin­voi­ma­la oli­si pitä­nyt raken­taa Hel­sin­gin vie­reen, jos­ta oli­si saa­tu tur­val­lis­ta ja puh­das­ta kau­ko­läm­pöä Helsinkiin.

    Unoh­ta­kaa Muu-Suo­mi! Anta­kaa sen näi­vet­tyä ihan rau­has­sa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa ja anta­kaa sil­le vapaus kuol­la. Teh­kööt jalas­mök­ki­läi­set mitä tahtovat.

    Onhan heil­lä nyt maa­il­man suu­rin sel­lu­tu­ki­au­to­maat­ti Ääne­kos­kel­la. Hak­kuu­jä­te­säh­kö­tu­ki­au­to­maat­ti rak­sut­taa ja isän­nät makoi­lee uunin­pan­kol­la pit­kin kris­til­lis­tä sydän­maa­ta. Miten­kä­hän kävi­si tuki­au­to­maa­til­le, jos Hel­sin­ki ei enää avo­kä­ti­ses­ti pai­nai­si fyf­fee handuun?

    Arvo­sa­na pamfle­til­le, 7,5.

  39. Kyl­lä se Espoon onhy­vä kil­pail­la Hel­sin­gin kans­sa. Hel­sin­ki tuh­laa rahaa ja en todel­la­kaan halua sikä­läi­sen viher­va­sem­mis­ton vouh­kaa­mi­sin­non mak­sa­jak­si. Ainoa mikä pitää hel­sin­kiä maan pin­nal­la on se, että sekin jou­tuu kil­pai­le­maan hyvä tuloi­sis­ta, hyvä niin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.