Kaupunkien voitto: 6. Montako kaupunkia Suomeen mahtuu?

Perin­tei­set pie­net kau­pun­git vai­kut­ta­vat uha­na­lai­sil­ta. Elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos ei ole ollut niil­le suosiollinen.

Val­tao­sal­la suo­ma­lai­sis­ta pie­nis­tä kau­pun­geis­ta asu­kas­lu­ku las­kee. Suo­mes­sa on 103 kun­taa, jot­ka kut­su­vat itse­ään kau­pun­geik­si. Vuo­den 2014 aika­na näis­tä 41 kau­pun­gin väki­lu­ku nousi yhteen­sä 33 000 hen­gel­lä ja 63 kau­pun­gin väki­lu­ku las­ki yhteen­sä 7 500 hengellä.

Maa­lais­kun­ti­na itse­ään pitä­vis­tä 60 kun­nan väki­lu­ku nousi yhteen­sä 4 400 hen­gel­lä ja 151 kun­nan väki­lu­ku las­ki yhteen­sä 6 910 hen­gel­lä. Väki­lu­ku­aan nos­ta­neet maa­lais­kun­nat oli­vat voit­to­puo­li­ses­ti suur­ten kau­pun­kien ympäryskuntia.
Mer­kil­le pan­ta­vaa on, että jos kes­ki­ty­tään vain väki­lu­ku­aan menet­tä­nei­siin kun­tiin, väki­lu­vun ale­ne­mi­nen pai­not­tuu mää­räl­li­ses­ti pie­niin kau­pun­kei­hin enem­män kuin maalaiskuntiin.
Pää­sään­töi­ses­ti kaik­ki perin­tei­set pie­net kau­pun­git menet­ti­vät asu­kas­lu­ku­aan, ellei­vät ne olleet suu­ren kau­pun­gin naa­pu­rei­ta kuten Naan­ta­li ja Kau­niai­nen. Väki­lu­ku­aan kas­vat­ta­neis­sa pie­nis­sä kau­pun­geis­sa oli myös sel­lai­sia kuin När­piö, Lai­ti­la, Ikaa­li­nen ja Niva­la, joi­den kau­pun­ki­mai­suus voi­daan aset­taa kysee­na­lai­sek­si, mut­ta jot­ka ovat elin­voi­man­sa osoit­ta­nei­ta alu­een­sa keskuksia.

Rau­ta­tie aut­taa kau­pun­kia menestymään
Rau­ta­teil­lä näyt­tää ole­van todel­la suu­ri mer­ki­tys kau­pun­kien kas­vul­le. Vuo­si­na 2000–2014 yhteen­sä 67 seu­tu­kun­nas­ta 22:ssa asu­kas­lu­ku nousi ja lop­pu­jen 43:n las­ki. Kas­va­neis­ta seu­tu­kun­nis­ta kah­ta lukuun otta­mat­ta kaik­ki oli­vat rau­ta­tie­paik­ka­kun­tia. Kak­si poik­keus­ta oli­vat Hel­sin­gin kyl­jes­sä kas­va­nut Por­voon seu­tu­kun­ta ja pis­kui­nen Tun­tu­ri-Lapin seu­tu­kun­ta, joka vii­mei­se­nä pää­si nol­lan ylä­puo­lel­le asu­kas­lu­vun muutoksessa.
Kyse on tus­kin sii­tä, että rata­verk­koa 1800-luvul­la suun­ni­tel­leet osa­si­vat oraak­ke­lin tavoin ennus­taa, mit­kä alu­eet menes­ty­vät run­saat sata vuot­ta myö­hem­min. Junal­la mat­kus­ta­mi­nen on nime­no­maan luo­van luo­kan mat­kus­tus­ta­pa. Tämä on koros­tu­nut läp­pä­rei­den muka­na, kos­ka junas­sa voi teh­dä töi­tä aivan toi­sin kuin muis­sa lii­ken­ne­vä­li­neis­sä minis­te­ri­au­ton taka­pen­kis­tä lähtien.

Nopei­den ja kor­kea­laa­tuis­ten ratayh­teyk­sien ole­mas­sao­lo on tär­keä­tä alue­po­li­tiik­kaa. Se on kes­keis­tä nime­no­maan osaa­mi­sin­ten­sii­vis­ten elin­kei­no­jen hajaut­ta­mi­sen kannalta.
Tur­ku kär­sii suh­tees­sa Tam­pe­ree­seen hitaas­ta junayh­tey­des­tä. Jos Ouluun oli­si alun perin raken­net­tu rata Turus­ta ran­nik­koa myö­ten niin, että Hel­sin­gin rata oli­si yhty­nyt sii­hen Vaa­sas­sa, Poh­jan­maan ran­nik­ko näyt­täi­si nyt aivan toi­sel­ta. Venä­jän pel­ko Englan­nin lai­vas­ton tykeis­tä on tul­lut meil­le kalliiksi.

Itä-Suo­men kau­pun­ke­ja voi­si tukea nopea ratayh­teys Lah­des­ta Hei­no­lan kaut­ta Mik­ke­liin yhdis­tet­ty­nä Savon­ra­dan paran­ta­mi­seen pal­jon enem­män kuin Fimean siir­to Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon. Oulun seu­dun ahdin­koa syven­tää se, että Poh­jan­maan radan perus­kor­jaus ete­nee bud­jet­ti­tek­ni­sis­tä syis­tä jär­jet­tö­män hitaasti.

Hyvän ja nopean rai­deyh­tey­den ole­mas­sao­lo yksi­nään ei rii­tä kau­pun­gin menes­tyk­seen. Tar­vi­taan myös koh­tuu­hin­tai­sia junia.

Rau­ta­tei­den elin­voi­mai­suut­ta hei­ken­tää mer­kit­tä­väs­ti VR:n har­joit­ta­ma ris­ti­sub­ven­tio, jos­sa kan­nat­ta­vien ratayh­teyk­sien tuo­tol­la tue­taan vähä­lii­ken­tei­siä yhteyk­siä. Näin ei voi­si teh­dä, jos juna­lii­ken­ne oli­si alis­tet­tu kil­pai­lul­le. Rau­ta­tei­den vah­vuus on suur­ten kau­pun­kien väli­ses­sä lii­ken­tees­sä, jos­sa lii­ku­tel­laan suu­ria mat­kus­ta­ja­mää­riä. Ris­ti­sub­ven­tio hei­ken­tää juna­lii­ken­net­tä sen vah­voil­la alueil­la tukeak­seen sitä teh­tä­vis­sä, joi­hin se ei sovellu.

Kil­pai­lu las­ki­si lip­pu­jen hin­to­ja suo­si­tuim­mil­la rei­teil­lä – ennen kaik­kea Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä – jol­loin rau­ta­tei­den osuus lii­ken­ne­suo­rit­tees­ta kas­vai­si sel­väs­ti, vaik­ka lii­ken­nöin­ti hil­jai­sem­mil­la ratao­suuk­sil­la vähe­ni­si. Mut­kan kaut­ta bus­si­lii­ken­teen alka­va kil­pai­lu saat­taa pakot­taa VR:n muut­ta­maan hin­noit­te­lu­aan samaan suun­taan. Kun tätä pamflet­tia vii­meis­tel­tiin, tuli tie­to VR:n suun­ni­tel­mis­ta vähen­tää kan­nat­ta­mat­to­mien vuo­ro­jen aja­mis­ta ja alen­taa hin­to­ja suo­si­tuim­mil­la rei­teil­lä. Tämä toden­nä­köi­ses­ti lisää junan käyt­töä hen­ki­lö­ki­lo­met­reil­lä mitattuna.

Kes­kei­ses­ti sijait­se­va Tam­pe­re oli­si ilmei­nen voit­ta­ja, jos rau­ta­tiet oli­si­vat kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäs­sä kun­nos­sa. Siel­tä voi­si työ­päi­vän sisäl­lä pii­pah­taa Hel­sin­gis­sä, Turus­sa, Jyväs­ky­läs­sä ja Oulus­sa eikä Kuo­pio­kaan oli­si mah­dot­to­man mat­kan päässä.

Par­haim­mil­laan rau­ta­tie muo­dos­taa yhdes­sä moot­to­ri­tien kans­sa logis­ti­sen käy­tä­vän, jon­ka var­rel­le syn­tyy toi­me­liai­suut­ta. Se edel­lyt­tää, että nii­den pitää kul­kea suun­nil­leen samaa kautta.

Kun rata Lah­teen kul­ki aika­naan Rii­hi­mäen kaut­ta, mut­ta moot­to­ri­tie suo­raan Mänt­sä­län kaut­ta, syn­nyt­ti Riihimäki–Lahti-rata Oitin ja Hikiän kokoi­sia taajamia.
Rai­deyh­teys näyt­tää siis vält­tä­mät­tö­mäl­tä, mut­ta yksi­nään se ei rii­tä. Pää­ra­ta yhdes­sä moot­to­ri­tien kans­sa on syn­nyt­tä­nyt voi­mak­kaan kehi­tys­käy­tä­vän Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­le, mut­ta Hel­sin­gin ja Turun välil­lä ei vas­taa­vaa kehi­tys­käy­tä­vää ole, kos­ka moot­to­ri­tie kul­kee suo­raan Loh­jan kaut­ta junan kier­täes­sä Kar­jaan kaut­ta. Suo­ran, Loh­jan kaut­ta suun­ni­tel­lun ELSA-radan vaih­tu­mi­nen kal­liim­mak­si Kar­jaan kaut­ta kier­tä­vän hitaan yhtey­den kun­nos­ta­mi­sek­si 1970-luvul­la oli suu­ri alue­po­liit­ti­nen vir­he, joka teh­tiin lähin­nä kie­li­po­liit­ti­sil­la perusteilla.

Ske­naa­rio 1: Kaik­ki Helsinkiin

Ei oli­si vai­kea kehit­tää uskot­ta­vaa ske­naa­rio­ta, jos­sa Suo­mes­sa on lopul­ta vain yksi mer­kit­tä­vä kau­pun­ki. Jos tämä otet­tai­siin perä­ti tavoit­teek­si, ei sen toteut­ta­mi­nen­kaan oli­si vai­kea­ta. Asuu­han nuo­ris­ta aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta aikui­sis­ta perä­ti 45 pro­sent­tia Hel­sin­gin seu­dul­la – yli nelin­ker­tai­ses­ti niin pal­jon kuin seu­raa­val­la sijal­la ole­val­la Tam­pe­reen seu­dul­la. Hel­sin­kiin on kes­kit­ty­nyt yli­ver­tai­nen mää­rä hen­kis­tä pää­omaa mui­hin kau­pun­kei­hin verrattuna.

Jos menes­tys lisää menes­tys­tä, seu­rauk­se­na voi olla kier­re, joka näi­vet­tää muut suo­ma­lai­set kau­pun­git. Sil­loin menes­ty­vät urbaa­nit elin­kei­not kasau­tui­si­vat Hel­sin­kiin ja sen naapurikuntiin.
Täl­lai­nen kehi­tys oli­si erit­täin epä­toi­vot­ta­vaa. Se hei­ken­täi­si Suo­mea maa­na, kos­ka val­ta­vat alu­eet jäi­si­vät vajaas­ti hyö­dyn­ne­tyik­si. Pal­jon infra­struk­tuu­ria jäi­si hyö­dyt­tö­mäk­si, kun moni nykyi­nen kau­pun­ki näi­vet­tyi­si hiljakseen.

Ske­naa­rio 2: Tasa-arvoi­nen kym­me­nien kau­pun­kien Suomi

Toden­nä­köi­ses­ti suo­ma­lais­ten enem­mis­tö kan­nat­tai­si kym­me­nien menes­ty­vien, eri puo­lel­la maa­ta sijait­se­vien ja eri­ko­kois­ten kau­pun­kien Suo­mea. Täl­lä oli­si pal­jon hyviä puolia.
Oli­si­han sitä pait­si haus­kaa, että kaik­ki menes­ty­vät eikä mikään kur­jis­tu. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti oli­si edul­lis­ta, ettei infra­struk­tuu­ria ja raken­nus­kan­taa jou­dut­tai­si hylkäämään.

Aiem­mis­sa luvuis­sa on todet­tu, että kor­ke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vien työs­sä­käyn­tia­luei­den on olta­va menes­tyäk­seen mel­ko suu­ria. Aja­tus, että pie­ni voi­si olla kil­pai­lu­ky­kyi­nen siten, että yksi kau­pun­ki eri­kois­tui­si yhden­lai­seen osaa­mi­seen ja toi­nen toi­sen­lai­seen, ei toi­mi kah­des­ta syystä.

Uudet inno­vaa­tiot syn­ty­vät usein kah­den eri osaa­mi­sa­lu­een yhteen­tör­mäyk­ses­tä, eikä sel­lai­nen ole mah­dol­lis­ta kuin moni­puo­li­sil­la alueil­la. Toi­sek­si yksi­puo­li­set osaa­mis­kes­kuk­set ovat hyvin haa­voit­tu­via, mikä on näh­ty esi­mer­kik­si Oulus­sa ja Salos­sa Nokia-vetoi­sen talou­den romahdettua.

Vaik­ka vii­me aikoi­na ei ole voi­tu lukea mai­rit­te­le­via uuti­sia tur­va­tus­ta tule­vai­suu­des­ta perin­tei­sil­lä teh­das­paik­ka­kun­nil­la, kehi­tyk­sen etu­lin­jas­sa ole­vien osaa­mi­sin­ten­sii­vis­ten yri­tys­ten menes­tys on vie­lä pal­jon ailah­te­le­vam­paa. Sil­loin tar­vi­taan suu­ren työs­sä­käyn­tia­lu­een tuo­maa turvaa.

Kym­me­nien menes­ty­vien kau­pun­kien Suo­mi vai­kut­taa utoop­pi­sel­ta tavoit­teel­ta, jon­ka tavoit­te­lu voi tosia­sias­sa edis­tää päin­vas­tais­ta lop­pu­tu­los­ta, yhden menes­ty­vän kau­pun­ki­kes­kuk­sen Suo­mea. Jos tuet kaik­kea, et tue mitään.

Kes­ki-Euroo­pas­sa pie­net – tai suo­ma­lai­sen mit­ta­puun mukaan kes­ki­suu­ret – kau­pun­git ovat kui­ten­kin menes­ty­neet hyvin myös osaa­mi­sin­ten­sii­vi­sil­lä aloil­la. Lyhyi­den etäi­syyk­sien ja tiheän rai­de­lii­ken­teen ansios­ta työs­sä­käyn­tia­lue on sel­väs­ti yhtä kau­pun­kia suu­rem­pi. Sveit­si­läi­set jopa puhu­vat maas­taan yhte­nä rai­de­lii­ken­teen yhdis­tä­mä­nä kaupunkina.

Suu­res­sa osas­sa Suo­mea mones­ta kau­pun­gis­ta koos­tu­va työs­sä­käyn­tia­lue on pit­kien etäi­syyk­sien vuok­si mah­dot­to­muus. Täl­löin kau­pun­gin ei ole rea­lis­tis­ta hakea menes­tys­tä luo­van luo­kan osaa­mi­sin­ten­sii­vi­se­nä kes­kuk­se­na, city­nä, vaan sen on etsit­tä­vä elin­mah­dol­li­suuk­sia muis­ta kau­pun­gin funk­tiois­ta. Kuten jo aiem­min todet­tiin, pie­nel­lä kau­pun­gil­la on suu­reen näh­den monia hyviä puo­lia. Menes­tyäk­seen täl­lai­sen kau­pun­gin on tar­jot­ta­va viih­tyi­sää ja kau­nis­ta kau­pun­kiym­pä­ris­töä sen lisäk­si, että se sijait­see kau­niin luon­non kes­kel­lä, mie­luum­min suu­ren jär­ven tai meren rannalla.

Ske­naa­rio 3: Helsinki–Turku–Tampere-kolmio
Vaik­ka koko Suo­mi on lii­an har­vaan asut­tu monen kau­pun­gin varaan muo­dos­tu­via työs­sä­käyn­tia­luei­ta aja­tel­len, Lou­nais-Suo­mes­sa se voi­si onnis­tua. Helsinki–Turku–Tampere-kolmion alu­eel­la asuu noin puo­let Suo­men väestöstä.
Voi­si­ko siis alu­eel­li­nen tasa­pai­no toteu­tua edes tämän alu­een sisäl­lä niin, että pie­nil­le kau­pun­geil­le­kin on tilaa?
HKI-Tku-Tre
Kol­mio on jo nyt epä­ta­sa­pai­nos­sa. Helsinki–Tampere-välille on syn­ty­nyt laa­jen­tu­va nau­ha­kau­pun­ki, jol­lai­nen puut­tuu Helsinki–Turku-väliltä.
Rau­ta­tie- ja moot­to­ri­tie­yh­tey­den kul­ke­mi­nen eri kaut­ta tekee nau­ha­kau­pun­gin muo­dos­tu­mi­sen Helsinki–Turku-välille liki mah­dot­to­mak­si. Tur­ku on Tam­pe­ree­seen ver­rat­tu­na sel­vä ali­suo­riu­tu­ja, jon­ka pitäi­si piris­tyä ennen kuin kol­mios­ta tuli­si kolmio.

Turku–Tampere-raideliikenteen ase­ma ennen Toi­ja­laa on Loi­maa, joka elin­kei­no­ra­ken­teel­taan on lähin­nä ympä­röi­vän maa­seu­dun kes­kus, eikä se ver­kos­toi­du alu­een mui­den kau­pun­kien kans­sa. Oikeas­taan mitään kol­mio­ta ei ole, vaan on kak­si kas­vu­käy­tä­vää: Helsinki–Turku ja Helsinki–Tampere. Kol­mion sisäl­lä on vain Fors­sa, jol­la on huo­noh­kot maan­tie­yh­tey­det kol­mion kär­jis­sä sijait­se­viin kaupunkeihin.

Mie­len­kiin­toi­sem­pi poli­tik­ka­vaih­toeh­to saat­tai­si olla raja­ta kas­vua­lue laa­jem­mak­si ja liit­tää sii­hen Pori, Rau­ma ja Uusi­kau­pun­ki. Jot­ta tämän alu­een kau­pun­git saa­tai­siin toi­mi­maan sveit­si­läis­ten kau­pun­kien tapaan yhte­nä kau­pun­ki­na, tar­vit­tai­siin pal­jon infra­struk­tuu­ri-inves­toin­te­ja, joi­den tuli­si pai­not­tua raideliikenteeseen.

Täl­lai­set hank­keet eivät ole Suo­mes­sa myö­tä­tuu­les­sa. Ruot­sis­sa asiois­ta aja­tel­laan toi­sin. Rau­ta­tei­hin inves­toi­daan Ruot­sis­sa mer­kit­tä­väs­ti nime­no­maan alue­po­liit­ti­sin perustein.
Helsinki–Turku–Tampere-kolmiolla ei tois­tai­sek­si ole edel­ly­tyk­siä muo­dos­tua tasa­pai­noi­sek­si eri­ko­kois­ten kau­pun­kien ver­kos­tok­si. Tämä mer­kit­see kol­mion kär­kien vah­vis­tu­mis­ta. Toi­sen­lai­seen tulok­seen pää­se­mi­nen edel­lyt­täi­si mää­rä­tie­tois­ta poli­tiik­kaa ja pal­jon rahaa.

Hel­sin­gis­tä läh­tee kol­mas mah­dol­li­nen kas­vu­käy­tä­vä rataa pit­kin Lah­teen. Lah­den heik­kou­te­na on se, ettei kau­pun­gis­sa ole yli­opis­toa. Sen vah­vuuk­siin kuu­lu­vat lyhyt mat­ka Hel­sin­kiin ja Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na kadeh­dit­ta­vat mah­dol­li­suu­det tar­jo­ta hyvää asuinympäristöä.

Lah­des­ta voi­si tul­la menes­ty­vä Hel­sin­gin satel­liit­ti­kau­pun­ki, joka yhdis­tyi­si Hel­sin­kiin oiko­ra­dan var­rel­le raken­tu­van nau­ha­kau­pun­gin kaut­ta. Tämä vaa­ti­si Mänt­sä­läl­tä toi­mia vähin­tään 20 000 asuk­kaan kau­pun­gin raken­ta­mi­sek­si ase­man ympärille.

Mänt­sä­läs­sä ei kui­ten­kaan ole suun­nit­teil­la tuol­lais­ta asui­na­luet­ta. Ori­mat­ti­la kaa­vai­lee asui­na­luet­ta Hen­naan, mut­ta sitä on vai­kea toteut­taa, jos muut kun­nat eivät täh­tää saman­lai­seen rakenteeseen.
Menes­tyäk­seen kau­pun­ki­na Hen­na tar­vit­si­si Mänt­sä­län uuden asui­na­lu­een, kos­ka nau­ha­kau­pun­gis­sa osat tuke­vat toi­si­aan. Myös Lah­den kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tuli­si ase­man ympä­ril­lä tukea nau­ha­kau­pun­kia eikä vain asu­mis­ta Lahdessa.

Lah­den alu­eel­la on kui­ten­kin suu­ri poten­ti­aa­li, joka odot­taa sitä, että alu­een kun­nat saa­vut­ta­vat riit­tä­vän yksi­mie­li­syy­den alu­een­sa kehittämisestä.

Ske­naa­rio 4: Tampere–Helsinki-kasvukäytävä

Helsinki–Tampere-kasvukäytävän tule­vai­suu­den mah­dol­li­suu­det näyt­tä­vät pal­jon valoi­sam­mil­ta (kuvio 3). Alu­eel­la on jo nyt 40 pro­sent­tia maam­me työ­pai­kois­ta. Siel­lä tuo­te­taan 45 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta ja 50 pro­sent­tia yri­tys­ten liikevaihdosta.

KasvukäytäväToki näis­tä työ­pai­kois­ta ja syn­ty­väs­tä brut­to­kan­san­tuot­tees­ta suu­rin osa sijoit­tuu käy­tä­vän päi­hin – Tam­pe­reel­le ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­le – mut­ta kas­vu­käy­tä­vän jokai­nen kun­ta on vii­me vuo­si­na kas­vat­ta­nut väkilukuaan.

Hel­sin­ki, 17 Hämeen ja Pir­kan­maan kau­pun­kia ja kun­taa, kaik­ki kol­me maa­kun­ta­liit­toa ja alu­een nel­jä kaup­pa­ka­ma­ria jär­jes­täy­tyi­vät yhteis­työ­hön vuo­den 2013 lopul­la. Tämä Suo­men kas­vu­käy­tä­vä ‑ver­kos­to on otta­nut tavoit­teek­seen laa­jen­taa yhteis­työ­tä sekä sys­te­maat­ti­ses­ti kehit­tää käytävää.

Tampere–Helsinki-kasvukäytävä vai­kut­taa alue­ra­ken­ne­suun­ni­tel­mis­ta rea­lis­ti­sim­mal­ta lähin­nä sik­si, että alu­een kun­nat ja maa­kun­ta­lii­tos pelaa­vat samaan maa­liin. Toteu­tues­saan mal­li vah­vis­tai­si voi­mak­kaas­ti Hämeen­lin­nan asemaa.

Pää­mää­rä­nä on yksi suu­ri pen­de­löin­tia­lue, joka toi­mii taval­laan yhte­nä kau­pun­ki­na. VR:n pitäi­si tul­la hank­kee­seen mukaan tar­joa­mal­la alu­een työ­mat­ka­lii­ken­teen tuek­si edul­li­sen ja riit­tä­vän tiheän taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­teen. Vah­vas­ti tuet­tu lähi­ju­na­lii­ken­ne tulee saa­da toi­mi­maan koko Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin välil­lä. Täl­lai­seen nau­ha­kau­pun­kiin kuu­lu­vaan pik­ku­kau­pun­kiin on
tur­val­lis­ta muut­taa. Vaik­ka työ­paik­ka meni­si alta eikä vas­taa­vaa löy­tyi­si omas­ta kau­pun­gis­ta, nau­han var­rel­ta jos­tain sel­lai­sen kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti saisi.

Oulu on Hel­sin­gis­tä etäi­syy­del­lä, joka edel­lyt­tää päi­vän mit­tai­ses­sa mat­kas­sa len­to­ko­neen käyt­töä. Tam­pe­reel­ta juna­mat­ka Ouluun oli­si jär­ke­vän mit­tai­nen, kun­han perin hitaas­ti eden­nyt pää­ra­dan perus­kor­jaus saa­daan jos­kus val­miik­si. Näin Oulus­ta voi­si tul­la tämän kas­vu­käy­tä­vän ulkojäsen.

Helsinki–Tampere-käytävän vah­vis­ta­mi­nen ei oli­si ris­ti­rii­das­sa Helsinki–Turku–Tampere-kolmion kehit­tä­mi­sen kans­sa, jos täl­lai­nen han­ke jos­kus käyn­nis­tyy. Se ei myös­kään estä Lah­den seu­tua kehit­tä­mäs­tä mah­dol­li­sia omia suunnitelmiaan.

Kas­vu­käy­tä­vä­han­ke tar­joai­si rea­lis­ti­sen pur­kau­tu­mis­suun­nan Hel­sin­kiin nyt suun­tau­tu­val­le jopa lii­al­li­sel­le väes­tön­kas­vul­le. Kos­ka kau­pun­gin suu­res­ta koos­ta koi­tu­vat hyö­dyt ovat mitä ilmei­sim­min las­ke­vien raja­hyö­ty­jen alai­sia, Tam­pe­re hyö­tyi­si enem­män Hel­sin­gin seu­dun kas­vun ohjau­tu­mi­ses­ta Tam­pe­reel­le kuin Hel­sin­ki sen vuok­si menet­täi­si – jos menet­täi­si mitään.

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 6. Montako kaupunkia Suomeen mahtuu?”

  1. Tsaa­rin aika­na oli veden­ja­ka­jat, jot­ka oli­vat maa­kun­tien rajo­ja. Rau­ta­tiet ja lai­vat hoi­ti­vat kul­je­tuk­set ja kau­pun­git perus­tet­tiin kul­je­tus­reit­tien ris­teyk­siin. Mikä on tasa­val­las­sa muut­tu­nut? Suu­res­sa hös­se­lis­sä on raken­net­tu pal­jon lisää ja rahaa on siir­ret­ty län­si-Suo­mes­ta itä-Suo­meen. Veron­mak­sa­jien sel­kä­nah­ka on ollut kovil­la. Jos kau­pun­kien mää­rää lisä­tää, pitää myös sal­lia kaU­PUN­KIEN KONKURSSIT. Näin veron­mak­sa­jil­le­kin taa­taan oikeusturva!

  2. Minus­ta täs­sä “kuin­ka mon­ta elin­voi­mais­ta kau­pun­kia” ‑jutus­sa on kyse vähän samas­ta jutus­ta kuin sii­nä, kuin­ka mon­ta elin­voi­mais­ta aluet­ta Suo­mes­sa yli­pään­sä on, ja että miten alu­eet jao­tel­laan ja miten nii­den pal­ve­lut voi­daan jär­jes­tää (kuka mak­saa). Sote-aluei­den mää­räs­tä kinas­te­lu kuvas­taa tätä.

    Kepu­lai­sia miel­lyt­tä­vä rat­kai­su voi­si olla, että kes­ki­ty­tään maa­kun­ta­kes­kuk­siin. Maa­kun­tia on Suo­mes­sa 19 ja aito­ja maa­kun­ta­kes­kuk­sia mää­ri­tel­mäs­tä riip­puen noin 20. Ongel­ma vain on nyky­ti­lan­tees­sa, että vaik­ka esi­mer­kik­si Kajaa­nin väki­lu­ku pysyi­si nykyi­sel­lään jat­kos­sa­kin ja jopa hie­man kas­vai­si, ympä­röi­vä maa­kun­ta tyh­je­nee, ja samal­la pie­ne­nee Kajaa­nin mer­ki­tys ja elin­voi­ma. Ja lopul­ta, kuten teks­tis­sä­kin mai­ni­taan, Hel­sin­ki kor­jaa potin, kos­ka yksit­täi­siin maa­kun­ta­kau­pun­kei­hin ei kuhun­kaan lopul­ta panos­te­ta tarpeeksi.

    Jon­kin­lai­nen kom­pro­mis­si met­ro­po­lis­tan-vyö­ryt­tä­jien ja pik­ku­kau­pun­ki­sat­raap­pien välil­lä voi­si olla, että Suo­mes­sa oli­si 5–10 elin­voi­mais­ta kau­pun­ki­seu­tu­vyö­hy­ket­tä. Vaik­ka­pa pk-seu­tu, Tur­ku, Tam­pe­re, Jyväs­ky­lä, Oulu (suu­ren alu­een kes­kuk­se­na) ja sit­ten erään­lai­si­na kak­sois­kau­pun­kei­na Vaa­sa-Sei­nä­jo­ki sekä Kuo­pio-Joen­suu. Sii­nä oli­si jo monil­le tyy­dyt­tä­vää “sen­tään suun­nil­leen koko maan pitä­mis­tä asut­tu­na”. Lah­ti puo­les­taan pär­jää sijain­tin­sa ansios­ta vähän kuin itses­tään, samoin Poril­la­kin on ihan hyvät val­tit. Lap­peen­ran­nan tai Kymen­laak­son tilan­ne­kaan ei mikään toi­vo­ton ole. Toki aito­ja väliin­pu­toa­ja-aluei­ta­kin sit­ten jää jäl­jel­le, mut­ta sil­le ei pahem­min voi mitään nykyi­sel­lä väes­tö­ke­hi­tyk­sel­lä (ellei lisään­ty­vä maa­han­muut­to kovas­ti muu­ta tilannetta).

    Äkki­sel­tään tulee mie­leen, että Tur­ku-Tam­pe­re-Jyväs­ky­lä-Kuo­pio ‑kau­pun­ki­nau­ha­kaan ei kovin pahal­ta kuu­los­tai­si. Junia ja bus­se­ja kul­kee nykyi­sel­lään­kin ihan hyvin.

    Alue­po­li­tiik­kaa tus­kin tar­vit­see sen kum­mem­min pelä­tä. Kun­han vain sit­ten suo­raan sano­taan, että täs­sä teh­dään alue­po­li­tiik­kaa, eikä pii­lou­du­ta sie­vis­te­le­vän puheen taak­se. Vaik­ka “kau­pun­kien voit­to” oli­si väis­tä­mä­tön luon­non­la­ki, sel­vää ei ole se mit­kä kau­pun­git voit­ta­vat ja kuin­ka moni. Kyl­lä jon­kin­lai­sel­le alue­po­li­tii­kal­le on vie­lä­kin sijaa.

  3. Elsa-radan ohel­la kie­li­po­li­tiik­ka on tuhon­nut myös Ete­lä-Poh­jan­maan mah­dol­li­suu­det, kun Vaa­sa ja Sei­nä­jo­ki ovat juut­tu­neet tur­haan kisaan, syi­tä on molem­min puo­lin. Pien­teol­li­suu­den vien­ti oli­si kehit­ty­nyt ihan eri taval­la, jos Vaa­san vah­vuu­det oli­si näh­ty vah­vuuk­si­na myös maa­kun­nas­sa, eikä ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö oli­si niin vim­ma­tus­ti pyr­ki­nyt teke­mään demarkaatiolinjaa.

  4. Tun­tuu uskot­ta­val­ta, että rau­ta­tien ja moot­to­ri­tien pitää muo­dos­taa yhtei­nen käy­tä­vä, että ne tuke­vat toi­si­aan ja kehi­tys­tä alu­eel­la. Kaa­voi­tuk­ses­sa on tähän asti aja­tel­tu juu­ri toi­sin päin; rai­teet luo­vat pis­te­mäi­siä kes­kuk­sia säteit­täin, kun taas auto­lii­ken­teen liit­ty­mät vie­vät pal­jon tilaa ja on parem­pi syöt­tää lii­ken­ne ulkoa ja teh­dä kehä­tei­tä. Yhtei­sen käy­tä­vän kuten Itäväylä&metro este­vai­ku­tus­ta on myös pidet­ty huo­no­na rat­kai­su­na. Ehkä pää­kau­pun­ki­seu­dun kehi­tyk­sel­le oli­si ollut eduk­si, että auto- ja rai­de­lii­ken­ne oli­si­vat enem­män tuke­neet toi­si­aan. Rai­de­jo­ke­ria suun­ni­tel­laan, mut­ta ennen kuin kun­nol­li­set poi­kit­tais­rai­deyh­tey­det on ole­mas­sa, auto­lii­ken­ne ruuh­kau­tuu koko ajan lisää (ja tätä vain ede­sau­te­taan, kuten Jät­kä­saa­ren järjestelyt…)

  5. Toden­nä­köi­sin ske­naa­rio mie­les­tä­ni puut­tui. Jos uskoo sekä kasau­tu­mis­hyö­tyi­hin sekä sii­hen että täl­lai­sis­sa asiois­sa kaik­ki vetä­vät lyhyt­nä­köi­ses­ti kotiin­päin, niin sil­loin tule­vai­suus menee “näky­mät­tö­män käden” osoit­ta­maan suun­taan eikä mihin­kään ylhääl­tä­päin suun­ni­tel­tuun skenaarioon. 

    Minun ske­naa­rio­ni on että 20 vuo­den pääs­tä suo­mes­sa on 1–4 menes­ty­vää seu­tu­kun­taa ja muut alu­eet ovat jää­neet sel­väs­ti kyy­dis­tä. Nämä sätei­le­vät eri voi­ma­kuuk­sil­la epä­sym­met­ri­ses­ti eri­suun­tiin, riip­puen lukui­sis­ta teki­jöis­tä kuten yhteis­kun­nan infra­struk­tuu­ris­ta sekä lähis­töl­lä ole­vis­ta menes­ty­vis­tä pik­ku­kes­kuk­sis­ta. Voi hyvin­kin oll että Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen seu­tu­kun­nat sätei­le­vät voi­mak­kaas­ti toi­si­aan koh­ti, jol­loin väliin muo­dos­tui­si erään­lai­nen kas­vu­käy­tä­vä. Vas­taa­va kas­vu­käy­tä­vä vois tul­la Hel­sin­gin ja Lah­den väliin, kos­ka vaik­ka Lah­ti on Tam­pe­ret­ta hei­kom­pi kes­kus niin sin­ne on Hel­sin­gis­tä kui­ten­kin pal­jon lyhyem­pi matka. 

    Hel­sin­gin lisäk­si Tam­pe­re näyt­tää nyt vah­val­ta, mie­len­kiin­tois­ta näh­dä mit­kä seu­tu­kun­nat osoit­ta­vat voi­man­sa. En jak­sa uskoa että Tur­ku, Oulu, Kuo­pio, Jyväs­ky­lä kaik­ki pys­ty­vät pysy­mään ja kas­va­maan riit­tä­vän suu­rik­si kes­kuk­sik­si ollak­seen elin­voi­mai­sia jatkossakin. 

    Sel­vää mie­les­tä­ni joka tapauk­ses­sa on, että pik­ku­kau­pun­git jot­ka eivät ole työs­sä­käyn­ti­mat­kan pääs­sä jos­tain yllä­mai­ni­tuis­ta kes­kuk­sis­ta tule­vat taan­tu­maan voi­mak­kaas­ti. Kun osaa­mis­työ­pai­kat kes­kit­ty­vät kas­vu­kes­kuk­siin ja kau­pan­käyn­ti­kin siir­tyy verk­koon, niin pari kam­paa­moa, huol­toa­se­ma ja pizze­ria ei rii­tä pitä­mään näi­tä pys­tys­sä. Mök­ki­talk­ka­ri­busi­ness voi toki osan vuo­des­ta kan­nat­taa hyvin kun tyh­je­vät oma­ko­ti­ta­lot muut­tu­vat loma-asunnoiksi.

  6. Hyvän ja nopean rai­deyh­tey­den ole­mas­sao­lo yksi­nään ei rii­tä kau­pun­gin menes­tyk­seen, jos junat eivät pysäh­dy siellä. 

    Kas­vu­käy­tä­viä etsi­tään nyt kuu­mei­ses­ti Tam­pe­reel­ta ja Lah­des­ta, mut­ta nurin­ku­ris­ta on, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ran­ta­ra­dan lähi­lii­ken­neyh­tey­det lak­kau­te­taan. Ei kai sii­hen moot­to­ri­tei­tä tar­vi­ta, jos käy junal­la töis­sä Helsingissä?

  7. Rau­ta­tei­hin sat­saa­mi­nen on Suo­mes­sa tar­koit­ta­nut radan raken­ta­mis­ta perä­hi­kiäl­le. Lisäk­si tar­vit­tai­siin uber-tyyp­pi­siä rat­kai­su­ja tuke­maan jouk­ko­lii­ken­net­tä kau­pun­kien välillä. 

    Nyt jos kul­kee junal­la, jou­tuu pulit­ta­maan kum­mas­sa­kin pääs­sä mat­kaa suh­teet­to­man suu­ren summ­man takseille.

  8. Ei kai sii­hen moot­to­ri­tei­tä tar­vi­ta, jos käy junal­la töis­sä Helsingissä?” 

    Ei. Nii­tä tar­vi­taan sii­hen, kun käy autol­la töis­sä Helsingissä.

  9. Rau­ta­tie aut­taa kau­pun­kia menestymään”

    Täl­le kir­joi­tuk­sel­le on help­po esit­tää erit­täin napak­ka ja pai­na­va vas­ta-argu­ment­ti. Kouvola.

  10. Rau­ta­tei­den ja kul­ku­yhe­ty­dek­sien his­to­ris­ta Odelle.,

    Olet­ko Luke­nut Normmé­nin Män­tään teh­taan his­to­rii­kin (1928/1998)?

  11. Minua ihme­tyt­tää yksi asia. Toi­saal­ta OS valit­taa hidas­ta jua­nyh­teyt­tä Tur­kuun (Hki-Tku vie 2 tun­tia ja Hki _tre 1½ tuniam siis cvain 30 min vähemmän.

    Toi­saal­ta luo­va luok­ka voi käyt­tää läp­pä­rin­sä ääres­sä ajan hyö­dyk­seen, joten onko täl­lä olee­lis­ta eroa?

    1. Nopeu­del­la on väliä. Hid­fas­ta junayh­teyt­tä ei käy­te­tä. Mut­ta Turun radan pahin ongel­ma on se, ettei se mene suo­raan niin kuin tie­yh­teys menee, eikä sen var­teen näin voi kas­vaa sel­lais­ta kau­pun­ki­nau­haa kuin pää­ra­dan varrelle.

  12. Hel­sin­ki-Hämeen­lin­na-Tam­pe­re-kas­vu­käy­tä­väs­sä on syn­ty­nyt 80 pro­sent­tia uusis­ta työ­pai­kois­ta 10 vuo­den aika­na. Rata­käy­tä­vä gene­roi kasvua

  13. Kas­vu­käy­tä­vä­ajat­te­lu tun­tuu peri­aat­tees­sa ihan hyväl­tä. Omis­sa mie­li­ku­vis­sa­ni tuo vaan tup­paa hel­pos­ti mene­mään pel­käs­tään eri­lais­ten pal­lu­koi­den ja vii­vo­jen piir­te­le­mi­sek­si kar­tal­le, eikä sil­lä vält­tä­mät­tä ole ihan kau­heas­ti yhteyt­tää todel­li­suu­teen. Jos joku sanoo, että joho­kin kas­vy­käy­tä­vään pitäi­si panos­taa, niin ollaan vie­lä aika kau­ka­na mis­tään konkreettisesta.

    Toi­sek­seen tuos­sa kai pitäi­si saa­da aika­moi­nen kasa eri tasoil­ta ja sek­to­reil­ta tule­via toi­mi­joi­ta sopi­maan jon­kin­lai­ses­ta yhteis­työs­tä. HHT-vyö­hyk­keel­lä tuo­hon kai on ollut jon­kin­lais­ta oike­aa yritystäkin. 

    Kol­man­nek­si luu­len, että “kes­kit­tä­mis­tä” äänek­kääs­ti vas­tus­ta­vat ihmi­set eivät miten­kään innos­tu täl­lai­sis­ta kehi­tys­käy­tä­vä­kaa­vai­luis­ta, vaan pitä­vät nii­tä­kin nime­no­maan ”kes­kit­tä­mi­se­nä”.

  14. Tam­pe­reel­le ja Lah­teen raken­nel­laan innok­kaas­ti kas­vu­käy­tä­viä, mut­ta ran­ta­ra­ta Kar­jaal­le ei kel­paa edes työs­sä­käyn­tiin. Kau­pun­kiin mah­tuu aina vain yksi totuus kerrallaan.

  15. Par­hai­ten ja nopei­ten Oulua jee­sat­tai­siin nopeal­la yhtey­del­lä Luu­la­jaan. Sii­nä muo­dos­tuu nau­ha­kau­pun­ki Oulu-Kemi/­Ke­min­maa-Tor­nio-Haa­pa­ran­ta-Kalix-Luu­la­ja-Pii­ti­me. Asuk­kai­ta noin 360000.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hs-oulun-ja-luulajan-valille-kaavaillaan-junayhteytta/707868/

    Oulun seu­dul­la ei ole muu­ten­kaan hätää. Sen alu­een syn­ty­vyys on ihan omis­sa luvuis­saan. Se pitää alu­een elinvoimaisena.

  16. Sekin mah­dol­li­suus on ole­mas­sa, että kas­vu­käy­tä­vä Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä on har­haa, joka syn­tyy kun las­ke­taan yhteen Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen talous­a­lu­eet — pel­käs­tään Hel­sin­gin vai­ku­tus sätei­lee laa­jal­le alueelle.

  17. Sau­li Hie­va­nen: Hel­sin­ki-Hämeen­lin­na-Tam­pe­re-kas­vu­käy­tä­väs­sä on syn­ty­nyt 80 pro­sent­tia uusis­ta työ­pai­kois­ta 10 vuo­den aika­na. Rata­käy­tä­vä gene­roi kasvua

    Syy vai seu­raus? Tam­pe­re on kas­va­nyt vii­mei­set 20 vuot­ta pää­asias­sa IT-sek­to­rin ja muun tek­ni­sen kehi­tyk­sen myö­tä, jota on tuke­nut Tam­pe­reen Tek­nil­li­nen Kor­kea­kou­lu sekä Nokia. Tuo menes­tys on luo­nut pöhi­nää, joka on tuke­nut kai­ken­lais­ta muu­ta­kin teol­li­suut­ta. Tam­pe­reel­la on mm. usei­ta robo­tiik­kay­ri­tyk­siä, bio­lää­ke­tie­det­tä ja vaa­ti­vaa koneteollisuutta.

    Väi­tän että Tur­ku ali­suo­riu­tui­si, vaik­ka sin­ne oli­si 20 vuot­ta sit­ten val­mis­tu­nyt suo­raan tun­nis­sa Hel­sin­kiin por­hal­ta­va luo­ti­ju­na. Kos­ka Turus­sa ei ole ollut kun­nol­lis­ta tek­nil­lis­tä yli­opis­toa, ja riit­tä­vää tek­nis­tä pöhi­nää tuke­maan van­haa ja syn­nyt­tä­mään uut­ta. Tam­pe­re ja Hel­sin­ki ovat haa­li­neet Suo­men tek­ni­sen hen­ki­sen pää­oman, Tur­ku on jää­nyt täs­tä vähän syrjään. 

    Tur­kuun, Jyväs­ky­lään ja Kuo­pioon tar­vit­tai­siin kaik­kiin lisää vähin­tään 5000 “insi­nöö­riä”, jot­ta siel­lä voi­tai­siin poh­jus­taa kas­vua. Suo­mes­sa ei vain rii­tä tuo­hon hen­kis­tä pää­omaa. Kes­ki- ja Itä-Euroo­pas­sa näyt­tä­vät kas­va­van vähin­tään 500k-1M ihmi­sen kau­pun­git, jois­sa on perin­tei­nen tek­ni­nen yliopisto. 

    Suo­mes­sa edel­ly­tyk­siä on Hel­sin­gin tuke­mal­la Tam­pe­reel­la, Ehkä Turul­la, ja ehkä Oulul­la. Yksi­nään Tam­pe­re­kin oli­si lii­an pie­ni, mut­ta Hel­sin­gin lähei­syys aut­taa. Lap­peen­ran­ta on riip­pu­vai­nen Venä­jäs­tä. Mui­den menes­tys riip­puu enää lähin­nä alue­po­li­tii­kas­ta tai satun­nai­ses­ta onnesta.

    VR:n tuli­si las­kea lip­pu­jen hin­to­ja, se oli­si Suo­men menes­tyk­sen kan­nal­ta stra­te­gis­ta. Toi­nen asia on len­to­lii­ken­teen tuke­mi­nen, suo­mi TARVITSEE kan­sain­vä­li­syt­tä, enkä nyt todel­la­kaan tar­koi­ta pako­lai­sia, vaan edul­li­sia len­to­yh­teyk­siä keski-Eurooppaan. 

    Euroop­pa­lai­set kol­le­gat len­tä­vät jat­ku­vas­ti muu­ta­mal­la kym­pil­lä Euroo­pan sisäl­lä, ver­kos­toi­tu­vat ja ovat aske­leen edel­lä. Meanw­hi­le in Finland:
    http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/al-ryanair-jattaa-kokonaisen-terminaalin-tyhjaksi-tampere-pirkkalassa-lasku-veronmaksajille/4993652

    Val­tion tuli­si tukea kai­kin kei­noin Suo­men len­to­yh­teyk­siä ulko­mail­le, jos ei tääl­lä itse kye­tä edul­lis­ta len­to­toi­min­taa pyö­rit­tä­mään. Jos­tain syys­tä pie­nes­sä Irlan­nis­sa kyl­lä kyetään.

  18. Mark­ku af Heur­lin: Minua ihme­tyt­tää yksi asia. Toi­saal­ta OS valit­taa hidas­ta jua­nyh­teyt­tä Tur­kuun (Hki-Tku vie 2 tun­tia ja Hki _tre 1½ tun­tia, siis vain 30 min vähemmän.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nopeu­del­la on väliä. Hidas­ta junayh­teyt­tä ei käy­te­tä. Mut­ta Turun radan pahin ongel­ma on se, ettei se mene suo­raan niin kuin tie­yh­teys menee, eikä sen var­teen näin voi kas­vaa sel­lais­ta kau­pun­ki­nau­haa kuin pää­ra­dan varrelle.

    Kou­vo­la.

    Mat­ka-aika on pie­nem­pi kuin Tam­pe­reel­le tai Tur­kuun. Vain 1 tun­ti 21 minuuttia.

  19. Olen­ko­han mitan­nut oikein: jos Tam­pe­reen kor­ke­del­ta vetää­vaa­ka­suo­ran vii­van, alle jää n 40.000 km²;n alue. Tämä on yhtä pal­jon kuin Nordr­hein-West­fa­le­nin pinta-ala.Tässä Sak­san väki­lu­vul­taan suu­rim­mas­sa osa­val­tios­sa asuu liki­mää­rin Suo­men, Ruot­sin ja Nrjan yhtei­nern väsestö.

  20. Kaik­ki Hel­sin­kiin ei oikein tun­nu toi­mi­val­ta rat­kai­sul­ta, kos­ka kaik­ki eivät halua asua kau­pun­gis­sa kuten Osmo ja minä. Kol­mio ajat­te­lu lisät­ty­nä Oulul­la on yksi näkö­kul­ma, mut­ta se toi­mii vain avoi­men sek­to­rin osal­ta. Tur­ku tai­taa olla tosin sii­nä kol­mios­sa mene­tet­ty kul­ma, kos­ka siel­lä kes­ki­ty­tään lähin­nä teol­li­suu­den alas­ajoon poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä (vrt. Wärt­si­lä die­se­lin tuho­tut teknolgiatyöpaikat).

    Havain­to­si moot­to­ri- ja rau­ta­tien toi­si­aan tuke­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta on myös osit­tain oikea. Sama käy­tä­vä tar­koit­taa kui­ten­kin asuin­ra­ken­ta­mi­sen kan­nal­ta noin 10 kilo­met­rin etäi­syyt­tä toi­sis­taan niin, että radan var­teen syn­tyy uusia kau­pun­ke­ja. Näin­hän kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa tehdään.

    Eli tär­kein­tä on anta­mil­la­si perus­teil­la raken­taa Salo — Espoo rata ja Tam­pe­re — Vaa­sa — Oulu sekä Tur­ku — Tam­pe­re moot­to­ri­tiet. Ihan jär­ke­vä suun­ni­tel­ma, jos samal­la kaa­voi­tus­ta ava­taan niin, että kun­nil­la ei ole kovin pal­joa mah­dol­li­suuk­sia sös­siä kasvua.

  21. Sylt­ty:
    …Nyt jos kul­kee junal­la, jou­tuu pulit­ta­maan kum­mas­sa­kin pääs­sä mat­kaa suh­teet­to­man suu­ren summ­man takseille. 

    Ei kun siel­lä radan pääs­sä pitää olla kau­pun­ki, ei Hel­sin­gin tapais­ta haja-asu­tusa­luet­ta. Hel­sin­gin, Turun ja Tam­pe­reen tii­vis­tä­mi­sel­lä sekä asuin- että toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­sen osal­ta pääs­tään vähi­tel­len nor­maa­liin kun­tien työn­ja­koon, joka toi­mii kaik­kial­la Länsi-Euroopassa.

  22. Loh­ja, Ode, Lohja!
    60 kil­saa Hel­sin­kiin pel­kän moot­to­ri­tien varas­sa! Sick! Sigh.
    50’000 asu­kas­ta, bus­sit kul­ke­vat ohi ja hen­ki­lö­lii­ken­ne rau­ta­teit­se puut­tuu. Rai­de on, ei sähköä.

  23. Kuo­pios­sa ja Turus­sa pyrit­tiin teke­mään alueis­ta bio­tie­tei­den kes­kuk­sia 1990-luvun lopul­la, mut­ta suun­ni­tel­mat eivät sil­loin toteu­tu­neet sii­nä laa­juu­des­sa. Muu­ta­mia yri­tyk­siä on Kuo­pios­sa­kin ole­mas­sa sil­tä ajal­ta, mut­ta uusia nokioi­ta ei niis­tä tullut…

  24. Austrian:
    Kuo­pios­sa ja Turus­sa pyrit­tiin teke­mään alueis­ta bio­tie­tei­den kes­kuk­sia 1990-luvun lopul­la, mut­ta suun­ni­tel­mat eivät sil­loin toteu­tu­neet sii­nä laa­juu­des­sa. Muu­ta­mia yri­tyk­siä on Kuo­pios­sa­kin ole­mas­sa sil­tä ajal­ta, mut­ta uusia nokioi­ta ei niis­tä tullut… 

    Samoin Tam­pe­reel­la, siel­lä on pal­kit­tu Lää­ke­tie­teel­li­sen Tek­no­lo­gian Ins­ti­tuut­ti, Bio­tek­no­lo­gian kou­lu­tus­oh­jel­ma ja Bio­Next ohjel­ma (http://www.bionext.fi/), ja useam­pi­kin bio­alan yritys. 

    Mut­ta käsit­tääk­se­ni Tam­pe­reen­kin bio­sek­to­ri on ollut ala­mais­sa vuo­sien 1998–2005 “bio­kuplan” jäl­keen. Rahoi­tus lop­pui -> bio­tek­no­lo­gian toh­to­rit läh­ti­vät ulko­mail­le tai ovat työt­tö­mi­nä. Todel­la fik­sua ja pit­kä­jän­teis­tä Suo­mel­ta kou­lut­taa nuo­ria toh­to­rei­ta kortistoon.

    Ilmei­ses­ti Tur­ku, Tam­pe­re ja Kuo­pio ovat yksi­nään lii­an pie­niä bio­alal­le, eikä Suo­mes­sa ole kau­heas­ti ris­ki­ra­hoi­tus­ta 5–10 vuot­ta kes­tä­vään tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Ja ilmei­ses­ti osa ener­gias­ta menee kes­ki­näi­seen kil­pai­luun, sen­si­jaan että yhdes­sä täh­dät­täi­siin ulko­mail­le. En tiedä. 

    Rata sinäl­lään ei tuo onnea, kuten voi Lah­des­ta ja Kou­vo­las­ta nähdä.

  25. Mun mie­les­tä­ni kaik­ki vaih­toeh­dot ovat mah­dol­li­sia, eikä pitäi­si lukui­ta johon­kin. Antaa ihmis­ten itse päättää.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Mut­ta Turun radan pahin ongel­ma on se, ettei se mene suo­raan niin kuin tie­yh­teys menee, eikä sen var­teen näin voi kas­vaa sel­lais­ta kau­pun­ki­nau­haa kuin pää­ra­dan varrelle. 

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta tuo kos­kee vain kun mie­ti­tään yhteyt­tä Tur­kuun. Raken­ta­mal­la ran­ta­tien moot­to­ri­tiek­si Kar­jaal­le asti, se tuki­si sekä lii­ken­net­tä Han­gon ja Inkoon sata­miin, että ennen kaik­kea nykyi­sen radan var­res­sa ole­vien ase­mien seu­tu­jen kehit­ty­mis­tä euroop­pa­lai­sik­si Hel­sin­gin satelliittikaupungeiksi.

    Joku tuos­sa tote­si, että mota­ri ja rata on teh­tä­vä samaan käy­tä­vään. Kes­ki-Euroo­pas­sa ei teh­dä noin, vaan käy­tä­vät ovat vie­rek­käi­set. Yhteen käy­tä­vään raken­ta­mi­sen ongel­man näkee, kun kat­soo esi­mer­kik­si oiko­ra­dan var­res­sa ole­vaa Haa­ra­jo­kea. Sii­nä, mis­sä ase­man vie­res­sä pitäi­si olla kau­pun­gin kes­kus­ta, on moot­to­ri­tie, joka rik­koo taa­ja­man kah­tia. Haa­ra­joes­ta ei kas­va kos­kaan euroop­pa­lais­ta satelliittikaupunkia.

    1. Joku tuos­sa tote­si, että mota­ri ja rata on teh­tä­vä samaan käy­tä­vään. Kes­ki-Euroo­pas­sa ei teh­dä noin, vaan käy­tä­vät ovat vierekkäiset.

      Riip­puu sii­tä kuin­ka kau­kaa kat­soo. Radan pitää men­nä kau­pun­kien läpi — ase­ma kes­kel­lä kau­pun­kia — ja moot­to­ri­tien jom­mal­ta kum­mal­ta puo­lel­ta ohi. Etäi­syyt­tä siis 5- 10 km, niin kuin­Helswin­ki — Tam­pe­re­väå­lil­lä juu­ri on,

  27. Tuos­ta otsi­kos­ta Kau­pun­kien voit­to tuli mie­leen Oswald Spengler ja Län­si­mai­den peri­ka­to. Jos Spengler on oikeas­sa “voit­to” ei jää pysy­väk­si. Onko ilmas­ton­muu­tos vii­mei­nen niit­ti län­si­mai­sel­le elämänmuodolle?

    ————–
    http://www.helsinki.fi/historia/yhdistys/vanhat/julk/mkultt01/jalava.html


    Maa­il­man­kau­pun­ki-ihmi­nen itse on jou­tu­nut täy­sin “tämän kai­ken his­to­rian vii­mei­sen ihmeen täy­del­li­sen ja syn­nil­li­sen kau­neu­den val­taan”. “Mikään kur­juus ja pak­ko, edes sel­vä oival­lus tämän kehi­tyk­sen mie­let­tö­myy­des­tä” ei pys­ty vähen­tä­mään “näi­den demo­nis­ten muo­dos­tel­mien vie­hä­tys­voi­maa” hänen mie­les­sään. “Hän on kadot­ta­nut maa­seu­dun itses­sään, eikä hän löy­dä sitä enää ulko­puo­lel­ta.” Sisim­mäs­sään tämä urbaa­ni noma­di hal­vek­sii syväs­ti kaik­kia tra­di­tioi­ta, maa­lais­mai­suut­ta ja talon­poi­kai­suut­ta. Rous­seau­lai­nen reto­riik­ka “paluus­ta luon­toon” tai impres­sio­nis­ti­sen ulkoil­ma­maa­lauk­sen näen­näi­nen luon­non­mu­kai­suus ovat vain “myön­ny­tys­tä suur­ten kau­pun­kien bar­baa­ri­suu­del­le ja alka­val­le hajoa­mi­sel­le”. Mie­luum­min kau­pun­ki­lai­nen Spengle­rin mukaan kuo­li­si katu­ki­ve­tyk­sel­le kuin palai­si takai­sin maaseudulle.

    Jokai­nen suu­ri kult­tuu­ri päät­tyy täl­lai­seen “mate­ria­lis­min finaa­liin maa­il­man­kau­pun­geis­sa”. Kii­na­lai­ses­ta, intia­lai­ses­ta, antiik­ki­ses­ta tai län­si­mai­ses­ta ilme­ne­mis­muo­dos­taan huo­li­mat­ta se on poh­jim­mil­taan Spengle­rin mukaan samaa: “kai­ken eläen koe­tun ja näh­dyn meka­nis­ti­ses­ti käsi­tet­tyä pois­jät­tä­mis­tä”. “Se on aina irra­tio­naa­li­ses­ta lopul­li­ses­ti luo­pu­neen maa­il­man­kau­pun­ki­hen­gen ylem­myyt­tä, ja se kat­se­lee hal­vek­sien kaik­kea val­veil­lao­loa, joka vie­lä tun­tee ja tun­nus­taa salaisuuksia.”

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Riip­puu sii­tä kuin­ka kau­kaa kat­soo. Radan pitää men­nä kau­pun­kien läpi – ase­ma kes­kel­lä kau­pun­kia – ja moot­to­ri­tien jom­mal­ta kum­mal­ta puo­lel­ta ohi. Etäi­syyt­tä siis 5- 10 km, niin kuin Hel­sin­ki – Tam­pe­re­vä­lil­lä juu­ri on, 

    Hämeen­lin­nas­sa menee juu­ri vää­rin päin: moot­to­ri­tie kes­kel­tä kau­pun­kia ja rau­ta­tie kau­pun­gin ohi…

  29. Mitä Tur­ku voi­si nyt teh­dä? Vaih­toeh­toi­na saat­tai­si olla kevyt­rai­tio­tie-pro­jek­ti, tor­ni­ta­lo­jen kaa­voit­ta­mi­nen tai rau­ta­tie­a­se­man siir­to bus­sia­se­man yhtey­teen. Onko Soi­nin­vaa­ral­la ensia­pua Turulle?

    Salo-espoo rataan tur­ku­lai­set eivät juu­ri voi itse vaikuttaa.

  30. Aar­ne Knuu­ti­la: Mitä Tur­ku voi­si nyt tehdä?

    Tur­ku on ihan kau­nis his­to­rial­li­nen kau­pun­ki, ja Turun Yli­opis­ton kam­puk­set sijait­se­vat sopi­vas­ti lähek­käin kes­kus­tas­sa. Ihan­teel­li­nen opis­ke­lu- ja tut­ki­musym­pä­ris­tö siis. 

    Turun tuli­si jat­kaa panos­ta­mis­ta bio­lää­ke­tie­tee­seen, kos­ka sii­hen on Turus­sa perin­tei­tä ja edel­ly­tyk­siä. Åbo Aka­de­min pitäi­si minus­ta teh­dä kai­kin mah­dol­li­sin tavoin yhteis­työ­tä ruot­sa­lais­ten, esim. Karo­lins­kan ja Lun­din kans­sa, hank­kia ruot­sa­lai­sia opis­ke­li­joi­ta ja tut­ki­joi­ta Suo­meen, sekä mui­ta kan­sain­vä­li­siä tutkijoita. 

    Sti­pen­de­jä, rahoi­tus­ta tut­ki­mus­ryh­mil­le, star­tup rahoi­tus­ta yri­tyk­sil­le. Ulko­maa­lai­sia opis­ke­li­joi­ta. Åbo Aka­de­min tuli­si olla se taho, joka yhdis­tää Suo­men ja Ruot­sin tie­det­tä. Nyt ei sil­tä tunnu.

    Tun­nen usei­ta työt­tö­miä toh­to­rei­ta. Itse työs­ken­te­lin aikoi­naan tut­ki­ja­na n. 1200€/kk verot­to­mal­la apu­ra­hal­la. Ja ilmei­ses­ti tur­va­pai­kan­ha­ki­jan vuo­si­kus­tan­nuk­set ovat n. 13200€/vuodessa (http://www.hs.fi/politiikka/a1441937986951).

    Mik­si niin monet tutut tut­ki­ja-toh­to­rit kiroa­vat vuo­des­ta toi­seen työt­tö­myyt­tä, ja/tai läh­te­vät ulko­mail­le. Kun ei Suo­mes­ta saa rahoi­tus­ta esi­mer­kik­si koneop­pi­mi­sen tai mole­kyy­li­bio­lo­gian tut­ki­mi­seen? Saa­ti että annet­tai­siin ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den tul­la opis­ke­le­maan ilman lukukausimaksuja.

    En vain voi ymmär­tää tätä.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nopeu­del­la on väliä. Hid­fas­ta junayh­teyt­tä ei käy­te­tä. Mut­ta Turun radan pahin ongel­ma on se, ettei se mene suo­raan niin kuin tie­yh­teys menee, eikä sen var­teen näin voi kas­vaa sel­lais­ta kau­pun­ki­nau­haa kuin pää­ra­dan varrelle.

    Kuin­ka pal­jon juna-ja kuin­ka pal­jon busi­mat­kust­jia kul­kee arki­sin Tur­kuun? Kuin­ka pal­jon Tampereelle?

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minut on kut­sut­tu Tur­kuun 12.11. puhu­maan aiheesta.

    Onko avoin tilaisuus(missä/milloin)?Ja jos ei ole, niin voit­ko lisä­tä tän­ne blo­gii­si aja­tuk­sia­si tilai­suu­den jälkeen.

    Itseä­ni ihme­tyt­tä­vät pai­koin seit­se­män kais­tai­nen Uuden­maan­ka­tu ja pai­koit­tain kuu­den kais­tan levyi­nen Hämeen­ka­tu. Turun kes­kus­ta on pyhi­tet­ty läpiajoliikenteelle.

  33. Aar­ne Knuu­ti­la:
    Mitä Tur­ku voi­si nyt teh­dä? Vaih­toeh­toi­na saat­tai­si olla kevyt­rai­tio­tie-pro­jek­ti, tor­ni­ta­lo­jen kaa­voit­ta­mi­nen tai rau­ta­tie­a­se­man siir­to bus­sia­se­man yhtey­teen. Onko Soi­nin­vaa­ral­la ensia­pua Turulle?

    Tuo Turun pää­rau­ta­tie­a­se­man siir­to on älyt­tö­min­tä mitä olen pit­kään aikaan kuul­lut. Bus­seil­la on kään­ty­vät etu­pyö­rät joten ne voi­vat ajaa rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta. Lisäk­si Turus­sa on 2 muu­ta kau­ko­lii­ken­teen rau­ta­tie­a­se­maa ja toi­saal­ta pika­vuo­ro­bus­sien mat­kus­ta­jat käyt­tä­vät mie­lui­ten Tuo­mio­kir­kon pysäk­kiä lin­ja-autoa­se­man sijaan. Sata­man rau­ta­tie­a­se­mal­le ajaa nykyi­sin vain muu­ta­ma juna päi­väs­sä, eli sil­loin kun ruot­sin­lai­vat tule­vat ja läh­te­vät, sitä voi­si lisätä.

  34. Kal­le: Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta tuo kos­kee vain kun mie­ti­tään yhteyt­tä Tur­kuun. Raken­ta­mal­la ran­ta­tien moot­to­ri­tiek­si Kar­jaal­le asti, se tuki­si sekä lii­ken­net­tä Han­gon ja Inkoon sata­miin, että ennen kaik­kea nykyi­sen radan var­res­sa ole­vien ase­mien seu­tu­jen kehit­ty­mis­tä euroop­pa­lai­sik­si Hel­sin­gin satelliittikaupungeiksi. 

    Ran­nik­ko­tie 51/25 on tilas­to­jen mukaan Suo­men vaa­ral­li­sin tie sen vaa­ral­lis­ten ris­teyk­sien­sä vuok­si, ja se pitäis kor­ja­ta joko moot­to­ri­tiek­si tai moot­to­ri­lii­ken­ne­tiek­si jol­la on aina 3 kais­taa käy­tös­sä niin että ohi­tus­kais­ta vuo­rot­te­li­si. Tie­tys­ti pai­kal­li­set maa­jus­sit vas­tus­tai­si­vat sitä kun eivät pää­si­si trak­to­rei­la­lan enää tiel­le mut­ta heil­le voi jät­tää jokin sora­tie sen viereen.

  35. Itse otsi­kon kysy­myk­seen vas­taus on jako­las­kua. Suo­ma­lai­sia on 

    R.Silfverberg: Ran­nik­ko­tie 51/25 on tilas­to­jen mukaan Suo­men vaa­ral­li­sin tie sen vaa­ral­lis­ten ris­teyk­sien­sä vuok­si, ja se pitäis kor­ja­ta joko moot­to­ri­tiek­si tai moottoriliikennetieksi… 

    Moot­to­ri­lii­ken­ne­tie suo­ma­lai­sin sään­nöin on höl­möä rahan­tuh­laus­ta. Moot­to­ri­tie on ainoa jär­ke­vä ratkaisu.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minut on kut­sut­tu Tur­kuun 12.11. puhu­maan aiheesta. 

    Nyt menee kyl­lä huk­kaan: kau­pun­ki joka tap­paa ole­mas­sa ole­van teol­li­suu­ten­sa, ei kyke­ne kaa­voit­ta­maan edes tori­park­kia ja jos­sa uusi ratik­ka on vain haave.

  37. Suo­ma­lai­sia on noin 5,5 mil­joo­naa. Teho­kas kun­ta on 10 000 — 40 000 asu­kas­ta. Ote­taan tuol­ta las­ku­pe­rus­teek­si vähän kas­vun­va­raa eli 20 000, niin Suo­mes­sa pitää olla vajaat 300 kun­taa. MOT

    1. Kal­le. Ennen kuin mää­rit­te­let, mikä on teho­kas kun­ta, sinun pitäi­si ker­toa, mit­kä ovat kun­nan teh­tä­vät. Jos kun­nan teh­tä­vä on uuden­vuo­den ilo­tu­li­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen, nii­tä voi­si olla enem­män­kin. Kun­nan opti­mi­ko­ko riip­puu huo­mat­ta­vas­ti sii­tä, kuu­luu­ko sen teh­tä­viin sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen ja eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa vakuu­tus­yh­tiö­nä toi­mi­mi­nen. Jos sote ote­taan pois kun­nil­ta, kun­ta­ko­ko voi olla hyvin­kin pie­ni maa­seu­dul­la. Jos sen teh­tä­viin kuu­luu lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­tä päät­tä­mi­nen ja kau­pun­ki­ra­ken­teen ohjaa­mi­nen, sen pitää olla kau­pun­kia­lueil­la kau­pun­gin kokoinen.

  38. Vil­le:
    Sekin mah­dol­li­suus on ole­mas­sa, että kas­vu­käy­tä­vä Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä on har­haa, joka syn­tyy kun las­ke­taan yhteen Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen talous­a­lu­eet – pel­käs­tään Hel­sin­gin vai­ku­tus sätei­lee laa­jal­le alueelle.

    Koko “kas­vu­käy­tä­vä” on mai­nos­toi­mis­ton Hämeen­lin­nal­le luo­ma ima­go­pro­jek­ti. Vas­taa­van kais­ta­leen voi­si piir­tää myös turun suun­taan tai vaik­ka kot­kaan ja nume­rot oli­si­vat edel­leen vakuuttavat

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Ennen kuin mää­rit­te­let, mikä on teho­kas kun­ta, sinun pitäi­si ker­toa, mit­kä ovat kun­nan teh­tä­vät. Jos kun­nan teh­tä­vä on uuden­vuo­den ilo­tu­li­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen, nii­tä voi­si olla enem­män­kin. Kun­nan opti­mi­ko­ko riip­puu huo­mat­ta­vas­ti sii­tä, kuu­luu­ko sen teh­tä­viin sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen ja eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa vakuu­tus­yh­tiö­nä toi­mi­mi­nen. Jos sote ote­taan pois kun­nil­ta, kun­ta­ko­ko voi olla hyvin­kin pie­ni maa­seu­dul­la. Jos sen teh­tä­viin kuu­luu lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­tä päät­tä­mi­nen ja kau­pun­ki­ra­ken­teen ohjaa­mi­nen, sen pitää olla kau­pun­kia­lueil­la kau­pun­gin kokoinen. 

    Jot­ta kan­sa­lai­set miel­täi­si­vät tämän opti­mi­ra­ken­teen tuli­si­ko­han hyö­dyn­tää tek­no­lo­gi­aa ja luo­da vaik­ka­pa jon­kin­lai­nen kan­sa­lai­sen “demo­kraat­ti­nen arvo-osuus­ti­li”. Sii­tä sel­viäi­si esim. vaa­lit ja äänes­ty­soi­keu­det, vaa­lien vai­ku­tusa­lu­eet pal­ve­luit­tain, kan­sa­lai­sen mak­sa­mien vero­jen ja vero­luon­teis­ten mak­su­jen koh­dis­tuk­set em. palveluihin.

    Arvo-osuus­ti­liä voi­tai­siin käyt­tää kan­sa­nää­nes­tyk­siin rajat­to­mal­la skaalautuvuudella.

  40. Kat­so­kaa­pa tuon lin­kin takaa löy­ty­vä Ylen juttu:
    http://yle.fi/uutiset/tulokone__katso_kuinka_asuinalueesi_tulotaso_on_kehittynyt/8416491

    Sivun oikeas­sa lai­das­sa on ani­moi­tu Suo­men kart­ta, joka näyt­tää tulo­ta­son kehit­ty­mi­sen eri pos­ti­nu­me­roa­lueil­la 2005–2013. Ani­maa­tios­ta näkee hie­nos­ti yhdel­lä sil­mäyk­sel­lä, miten moot­to­ri­tie syn­nyt­ti Hel­sin­ki-Tam­pe­re kas­vu­käy­tä­vän. Datan visua­li­soin­nis­sa on voimaa…

  41. Jan­ne Hen­riks­son:
    Loh­ja, Ode, Lohja!
    60 kil­saa Hel­sin­kiin pel­kän moot­to­ri­tien varas­sa! Sick! Sigh.
    50’000 asu­kas­ta, bus­sit kul­ke­vat ohi ja hen­ki­lö­lii­ken­ne rau­ta­teit­se puut­tuu. Rai­de on, ei sähköä.

    Ja nyt ollaan anta­mas­sa myös Kar­jaal­le ja Siun­tiol­le puuk­koa sel­kään, vaik­ka säh­köis­tys­kin löy­tyy, ja rata on muo­dos­tu­nut sel­väs­ti yhdek­si elin­voi­maa luo­vak­si veto­voi­ma­te­ki­jäk­si näil­le paik­ka­kun­nil­le. Todel­la type­rää jopa näin enim­mäk­seen autol­la liik­ku­van kan­sa­lai­sen näkökulmasta.

    1. Kar­jaal­la pysäh­ty­vät kau­ko­ju­nat tämän­kin jäl­keen ja Siun­tiol­le on tar­jot­tu mah­dol­li­suut­ta pääs­tä osal­li­sek­si HSL:n ostoliikenteestä.

  42. Pork­ka­la:
    Kat­so­kaa­pa tuon lin­kin takaa löy­ty­vä Ylen juttu:
    http://yle.fi/uutiset/tulokone__katso_kuinka_asuinalueesi_tulotaso_on_kehittynyt/8416491

    Sivun oikeas­sa lai­das­sa on ani­moi­tu Suo­men kart­ta, joka näyt­tää tulo­ta­son kehit­ty­mi­sen eri pos­ti­nu­me­roa­lueil­la 2005–2013. Ani­maa­tios­ta näkee hie­nos­ti yhdel­lä sil­mäyk­sel­lä, miten moot­to­ri­tie syn­nyt­ti Hel­sin­ki-Tam­pe­re kas­vu­käy­tä­vän. Datan visua­li­soin­nis­sa on voimaa…

    Suur­kii­tok­set lin­kis­tä, hui­kea kartta! 

    Kart­ta ker­too pait­si sii­tä, miten tulot valu­vat pai­kal­li­sis­ta kes­kuk­sis­ta tei­tä myö­ten ulos­päin, myös elä­män mah­dol­li­suuk­sis­ta kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­la. Vil­kais­kaa­pa vaik­ka Ylläs-Kit­ti­lä-Levi-seu­dun kehitystä!

  43. Ter­ve,

    Joten­kin tun­tuu, etta ehka tuo­ta kehi­tys­ta on tur­ha lii­ko­ja enna­koi­da tai suun­ni­tel­la. Hyvia ske­naa­rioi­ta, ei sii­na mitaan. Joku niis­ta var­maan toteu­tuu, se on sel­va. Itse veik­kaan Hki-Tre ‑akse­lia. Tule­va kehi­tys jat­kuu kuten kir­joi­tit, Hel­sin­kiin ne todel­la luo­vat voi­mat kes­kit­ty­vat. Ja hyva niin. Ei tas­sa maas­sa mui­ta kau­pun­ke­ja ole.

    t. Mik­ko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.