Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joidenkin, Ben Zyskow­icz mukaan luet­tuna, on vaikea ymmärtää, miten perus­tu­lo toimii, esitän vihrei­den mallin ymmär­ret­täväm­min negati­ivise­na tuloverona, joka on ident­tis­es­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. 

Mallin mukaan verotet­ta­van tulon alara­ja on 16 390 € vuodessa  eli 1 366 € kuukaudessa. Tämän rajan yli menevältä osalta vero­tus on 41 % sisältäen kun­nal­lisveron. (Käytän­nössä kun­nal­lisvero vai­htelee kun­nit­tain, mut­ta tämä on las­ket­tu yhdel­lä kun­nal­lisvero­pros­en­til­la.) Vero­tuk­ses­sa on yksi pro­gres­siopiste 50 000 euron vuosi­t­u­lo­jen eli 4 167 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdal­la. Sen ylit­tävien tulo­jen osalta vero­pros­ent­ti olisi 51%. Tämä vero­ma­lli ei poikkea nykyjär­jestelmästä juurikaan, pait­si, että pienistä ansio­tu­loista menee vähän vähem­män veroa ja suurista tuloista vähän enem­män. Tämä ero taas on aika pieni, eikä riipu olen­nais­es­ti mitenkään perus­tu­lon ajatuk­ses­ta. Se voidaan säätää juuri niin kuin halu­taan. Vihrei­den puolue­hal­li­tus halusi säätää sen noin.

Muu­tos nykyiseen on, että jos kuukausi­t­u­lot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan,  mak­se­taan negati­ivista veroa 41 % siitä määrästä, jol­la tulot alit­ta­vat tuon alara­jan. Jos tulo­ja ei ole lainkaan, negati­ivi­nen tulovero on 560 €/kk.

Huo­mataan, ettei tämä malli lisää vero­ja lainkaan – itse asi­as­sa se vähen­tää niiden kokon­ais­määrää, mut­ta tämä on yhtä merk­i­tyk­setön­tä kuin se, että varsi­nainen perus­tu­lo­ma­lli lisää niitä mil­jardi­tolkul­la. Vähen­e­m­i­nen johtuu siitä, että vero­jen kokon­ais­määrästä pois­tu­vat verot työ­markki­nat­ues­ta ja muista tulon­si­ir­roista, jot­ka perustulo/negatiivinen tulovero korvaa.

Tuo negati­ivi­nen tuloverokaan ei ole kovin merkit­tävä uud­is­tus. Jok­seenkin kaik­ki tulot­tomat saa­vat jotain tulon­si­ir­to­ja. Oikeas­t­aan ain­oa merkit­tävä muu­tos on, että myös pieni­palkkaiset pää­sevät tulon­si­ir­to­jen piiri­in, vaik­ka eivät olisi ”osa-aikatyöt­tömiä”.

Tämä negati­ivi­nen tulovero olisi ihan hyvä malli ja selvä paran­nus nykyti­laan, mut­ta tuot­taisi paljon paper­i­työtä. Vero­tus valmis­tuu vas­ta verovuo­den jäl­keen, mut­ta tulo­ja tarvit­taisi­in joka kuukausi. Reaali­aikainen tulorek­isteri saisi tämän toim­i­maan jotenkin, mut­ta jokaises­ta negati­ivista tuloveroa saavas­ta pitäisi joka kuukausi päät­tää erik­seen, paljonko hänelle mak­se­taan. Han­kalaa, mut­ta niin on nykyi­nen jär­jestelmäkin hankala

Sik­si on yksinker­taisem­paa tehdä tämä niin, että mak­se­taan se 560 €/kk jokaiselle ja per­itään 41 % veroa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Tur­vau­tu­mal­la perusk­oulun matem­ati­ikkaan tai Exceli­in havait­sette, että tämä tuot­taa täs­mälleen saman tuloksen.

Rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, mut­ta net­tovero­jen (mak­set­tu vero – saatu perus­tu­lo) on pienem­pi. Kun negati­ivi­nen tulovero ei ollut kovin suuri määrälli­nen muu­tos tulon­jakoon ja kun se itse asi­as­sa vähen­si vero­tus­ta, ei tämä ident­ti­nen jär­jestelmäkään olisi sen radikaalimpi.

Ben Zyskow­iczin pelot­telu val­taval­la julk­isten meno­jen kasvul­la ja väit­teet vero­jen radikaalil­la kiristymisel­lä ovat aivan tuules­ta temmattuja. 

Sitä, miten Vasem­mis­toli­it­to aikoo rahoit­taa 800 euron perus­tu­lon, en pysty edes arvaamaan. 

Me oikeas­t­aan vain kään­simme nykyjär­jestelmän perus­tu­lon kielelle, järkeväm­min ja ratio­naalisem­min toimi­vak­si. Tulon­jaon suuri myller­rys on asia erik­seen. Se voidaan tehdä nykyjär­jestelmässä tai säätämäl­lä perus­tu­lon para­me­tre­ja, mut­ta perus­tu­lo­ma­lli itsessään ei sisäl­lä mitään mullistavaa.

Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloveros­ta ver­rat­tuna nykyiseen tulon­si­ir­to­jen sekamel­skaan ovat ilmeiset. Työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lop­ul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.

Make it sim­ple, stupid!

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.11.2018

Pöydälle pantuja asioita

Laut­tasaaren sil­lan liikennesuunnitelma

Tästä sit­ten vain äänestä rätkäytetään. Lau­takun­nan jäse­nille lähetet­ti­in viesti, jon­ka mukaan asukasti­laisu­udessa oli esitet­ty vääriä, epälaut­tasaare­laisia mielip­iteitä, jot­ka puo­lus­ti­vat suun­nitel­maa, vaik­ka oikeat laut­tasaare­laiset tietysti sitä yksimielis­es­ti vastustavat.

Olympias­ta­dio­nia ympäröivät puistoalueet

Inva­paikat eivät kuulem­ma voi olla mis­sään muual­la kuin siinä jalka­käytäväl­lä, jonne aje­taan pyörä­tien yli. On kuitenkin varmis­tet­ta­va oven­mi­tan etäisyys pyörätiehen, kos­ka avat­tuun oveen tör­määmi­nen on yhtä vaar­al­lista, vaik­ka autossa olisi inva-tunnukset.

Lausun­to Petrus Pen­nasen aloit­teesta päästää yöaikaan tak­sit Kru­unuvuoren sillalle

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle. Toiv­ot­tavasti eivät elät­tele aja­tus­ta muut­taa koko sil­ta autoli­iken­teen sil­lak­si. Som­pasaares­ta ei ole mitään järkevää reit­tiä autoille eteenpäin.

Uudet asiat:

Teol­lisu­uskadun akselin kaavarun­gon periaatteet

Tässä ei ole vielä suun­nitel­tu yhtään raken­nus­ta alueelle, jonne var­maankin suun­nitel­laan toimis­to­ja run­saasti. Minä halu­aisin tänne sekoitet­tua kaupunki­raken­net­ta niin,että talo­jen yläk­er­roksis­sa voisi olla asun­to­ja ja eipä jokunen asuin­ta­lo myöskään olisi pahit­teek­si. Alueesta on tulos­sa suo­ma­laisen pankki­maail­man keskus.

Teol­lisu­uskadulle kaavail­laan joskus pikaratikkaa. Nyt kuitenkin aloitet­taisi­in busseilla.

Pat­ter­imäen tark­istet­tu asemakaava

Tämä oli meil­lä 23.1.2018. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, joiden vuok­si kaavaan on tehty vähäisiä teknisiä tark­istuk­sia. Juha Sip­ilän kiusak­si 900 uut­ta ker­rostaloa­sukas­ta radan var­teen (Jok­erin).

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaava

Nyt tulee taas paljon lisä viher­aluet­ta kaupunki­lais­ten käyt­töön. Saaria kehitetään virk­istysalueena ja luon­to- ja kult­tuuri­matkailun kohteena. Matkailun tarpeisi­in kaavoite­taan 23 000k‑m2 tilaa rav­in­toloille, kahviloille ja majoitukselle.

Longi­no­jan­puis­ton puistosuunnitelma

Puis­tot paranevat pikkuhil­jaa, mut­ta aivan liian verkkaiseen tahti­in. Kan­nat­taisi osoit­taa enem­män rahaa. Tänne suun­nitel­laan näköjään ”puis­to­baanaa”.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunta 20.11.2018

Itik­sen van­him­man osan suojelu

Päätet­tin suo­jel­la äänin 7–5. Kokoomus ja per­sut oli­si­vat palaut­ta­neet. Minä äänestin tyhjää — tosin las­ket­tuani, ettei se ratkaise asiaa.

Tässä tuli esille taas lau­takun­takäytän­nön ongel­ma. Kaup­pakeskus oli esit­tänyt, että suo­jelu tuot­taa huo­mat­tavaa hait­taa kaup­pakeskuk­sen mod­ernisoin­nille. Virkamiehet kumo­si­vat vaku­ut­ta­van tun­tuis­es­ti hei­dän argu­ment­tin­sa. Mut­ta me emme kuulleet hak­i­jan kom­ment­tia virkami­esten esi­tyk­seen. Eduskun­nas­sa valiokun­nat kuun­tel­e­vat asiantun­ti­joi­ta. Tässä tapauk­ses­sa suo­jelun kan­nat­ta­jia ja vas­tus­ta­jia olisi kuul­tu yhtä aikaa ja argu­ment­tien oikeel­lisu­ud­es­ta olisi päästy parem­min selvyy­teen. Sama käytän­tö lau­takun­nis­sa olisi kovin työläs, mut­ta min­ulle tuli kyl­lä kovin epä­var­ma olo siitä, mikä tässä on tosi­a­sia. Sik­si äänestin tyhjää.

Käsi­tyk­sek­seni kyl­lä jäi, että kaup­pakeskus voisi elää suo­jelumääräys­ten kanssa, kun­han niitä tulk­i­taan kohtu­udel­la. Kaa­va antaa kuitenkin museoväelle veto-oikeu­den kaik­keen, ja tästä on muitakin koke­muk­sia kuin hyviä.

Laut­tasaaren­sil­lan kaistajärjestelyt

Pöy­dälle.

Tästä saisi hyvän komedian.

Saati­in uut­ta tietoa. Kah­denkymme­nen vuo­den aikana liikenne Laut­tasaaren sil­lal­la on vähen­tynyt 46 %. Niin­pä liiken­teen, joka 20 vuot­ta sit­ten tarvit­si 2+2 kaistaa pitäisi nyt mah­tua 1+1 kaistalle.

Jos sil­ta kor­jat­taisi­in 2+2 ‑kaistaisek­si, kai­stat oli­si­vat alimit­taisia ja sik­si vähän vaar­al­lisia. Nyky­isin sil­lal­ta puut­tuvat tilat aurat­ulle lumelle, joten ne aurataan pyörätielle. Sen jäl­keen pyöräl­lä ei voi ajaa. Ilmeis­es­ti pitäisi ajaa ajotiel­lä, kos­ka pyöräti­etä ei tarvitse käyt­tää, jos se on kulkukelvo­ton eikä jalka­käytäväl­lä saa mis­sään tapauk­ses­sa ajaa. Tältä osin lain­säädän­tö on kyl­lä aika epäselvä.

Jokin autoil­i­japoruk­ka oli organ­isoin­ut spam­mikam­pan­jan lau­takun­nan jäse­nille. Lähetin heille takaisin kysymyk­sen, voisi­vatko kir­joit­ta­jat jotenkin kom­men­toi­da liiken­nesu­un­nit­telijoiden kan­taa, että jos kap­a­siteet­ti ottaa kiin­ni, se ottaa kiin­ni Porkkalankadun ja Meche­lininkadun liiken­neval­ois­sa, eikä sil­lal­la. Yhtään järkevää vas­taus­ta ei tul­lut. Lähin­nä haukut­ti­in liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta idiooteiksi.

Tiedok­si: jos et kek­si mui­ta argu­ment­te­ja kuin henkilöitä solvaavia, älä kir­joi­ta ollenkaan. Kir­joituk­sesi vaikut­taa päinvastoin.

Oma käsi­tyk­seni on, että pyöräi­lyä enem­män lisää tilaa sil­lal­la tarvit­see jalankulku. On vaikea ymmärtää, että laut­tasaare­laiset tyy­tyvät niin kelvot­tomaan jalankulkuym­päristöön sil­lal­laan. Jalankulk­i­jan kannal­ta Laut­tasaares­ta ei ole yhteyt­tä Ruo­ho­lah­teen. Sik­si sil­lal­la on vähän jalankulkijoita.

Fil­lar­iverkko muut­tuu yksisu­un­taisek­si jo senkin takia, että muu­ta­mas­sa vuodessa sähköpyörät yleistyvät. Ne eivät tunne muu­ta nopeut­ta kuin 25 km/h. Tur­val­lisu­us vaatii sil­loin toisen­laista liikenneympäristöä.

Järke­viäkin kan­nan­ot­to­ja esitet­ti­in. Hyvä esi­tys oli, että sil­lan län­sipäästä pitäisi olla por­taat alla kulke­valle kevyen liiken­teen väylälle.

Lapin­lah­den sairaala

Tämä on han­kala asia. Nykyisen­laisen käytön jatku­mi­nen olisi ihan söpöä, mut­ta se merk­it­sisi kohta­laisen suur­ta taloudel­lista sub­ven­tio­ta. Ohit­taako tämä käyt­tö­tarkoi­tus muut kult­tuuri­hankkeet? Mut­ta kuten san­ot­tu, ei se sub­ven­tio kuitenkaan niin iso olisi kuin niil­lä Viik­in­ran­nan varastoilla.

Kokoomus halu­aisi liit­tää kil­pailu­alueeseen Mor­si­a­men ja Sul­hasen (saaria). Se saat­taisi olla hyvä aja­tus, mut­ta KHO kiel­si kaiken rak­en­tamisen niille yleiskaavapäätöksessään.

Sta­dion­in ympäristön puistosuunnitelma

Huomio­ta on kiin­nitet­ty, että uimas­ta­dion­in lähelle on esitet­ty pysäköin­tipaikko­ja, joi­hin ajet­taisi­in pyörä­tien yli ja ovet avau­tu­isi­vat pyörätielle. Tätä perustelti­in sil­lä, että ne ovat inva­paikko­ja, mihin Kaisa Hern­berg tote­si, että niihin tör­määmi­nen on yhtä tuhoisaa. Tuos­sa kohdin on alamä­ki, joten fil­lar­in nopeus voi olla suuri.

Petrus Pen­nasen aloite Kru­unusil­to­jen avaamis­es­ta yöaikaan takseille

Pahaen­teis­es­ti kokoomus pyysit tämän pöy­dälle, vaik­ka vas­taus oli aika selkeä. Ei kai kokoomus taas halua tehdä sil­las­ta autosil­taa?  Som­pasaa­reen juuri raken­netut talot pitäisi purkaa autoli­iken­teen tieltä.

Rahapelien haittoja on torjuttava tosissaan. Muuten monopolia ei voi perustella.

THL:n neu­vos­to sai eilen selvi­tyk­sen rahapelien haitoista. Meil­lä ne on hait­to­jen ehkäisemisen nimis­sä annet­tu Veikkauk­sen monop­o­lik­si. Tulos ei näytä hyvältä. Rahapelien haitois­sa olemme ihan kärkipäätä. Täl­lä tulok­sel­la on vähän han­kala perustel­la monop­o­lia ver­rat­tuna siihen, että alaa sään­neltäisi­in ja verotettaisiin.

Pelion­gel­maisia meil­lä on noin 125 000. Lisäk­si tule­vat ongel­mas­ta kär­sivien per­heen­jäsenet. Veikkauk­sen tuloista 23 % tulee näiltä ongelmapelaajilta

Vai onko suo­ma­laisil­la vain huono rahapelipää?

Minus­ta veikkaus toimii moraalit­tomasti, kun se keskit­tää rahape­likoneitaan köy­hien ja työt­tömien asuinalueille. Tähän aika moraalit­tomaan toim­intaa on vaikea puut­tua, kun pelien tuo­tot menevät niin hyvään tarkoituk­seen. Eivät siis vain pelaa­jat vaan myös koko yhteiskun­ta on addik­toitunut rahapelei­hin. Vaa­timuk­set köy­hien ongelmapelaa­jien ryöstämisen lopet­tamis­es­ta oli­si­vat äänekkäämpiä, jos rahapelien tuot­to­ja ei kor­vamerkit­täisi, vaan ne meni­sivät muiden vero­jen tavoin VM:n poh­jat­tomaan kas­saan ja urheilua ja kult­tuuria rahoitet­taisi­in budjetista.

Useim­mat peli­ad­dik­tit halu­aisi­vat päästä ongel­mas­taan. Sik­si heille on annet­ta­va mah­dol­lisu­us kieltää pelaami­nen itseltään – siis lait­taa itsen­sä kieltolistalle.

Jokaisel­la suo­ma­laisel­la on Kela-kort­ti. Laitet­takoon noi­hin peli­au­tomaat­tei­hin kortin­luk­i­ja. Se ei rek­isteröisi, kuka pelaa ja kuin­ka paljon, vaan ain­oas­taan tark­istaisi, onko pelaa­ja sulkulistal­la ja onko hän riit­tävän vanha.

Edes tämä on voita­va Veikkauk­selta vaa­tia, kos­ka onhan sil­lä pelimo­nop­o­li, jota perustel­laan hait­to­jen torjunnalla.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.11.2018

Itik­sen van­hi­man osan suojelukaava

Pöy­dältä.

Tähän täy­tyy näköjään tutus­tua parem­min. Kir­joitin viimek­si, etten ole var­ma siitä, että suo­jelua kan­nat­taa ulot­taa raken­nuk­si­in, jot­ka eivät ole eri­tyisen lois­tokkai­ta. Lau­takun­nas­sa eräät muutkin esit­tivät epäi­lyk­sen­sä suo­jelun järkevyy­destä – he ehkä enem­män hak­i­jan talout­ta ajatellen. Tästä var­maankin siis äänestetään.

Laut­tasaaren sil­lan kaistajärjestelyt

Tämä on taas näitä elämää suurem­pia kysymyk­siä. Laut­tasaaren sil­lal­la on nyt autoil­la 2+2 kaistaa. Seudun vilkkaim­mal­la fil­lariy­htey­del­lä fil­lar­it ja jalankulk­i­jat on pan­tu puikkele­hti­maan tois­t­en­sa ja sil­lan kalas­ta­jien sekaan. Autoli­iken­teen pienen­tynyt määrä ei puol­la mil­lään lasken­tataval­la nelikaistaista yhteyt­tä – ei varsinkaan, kun kap­a­siteetin mitoit­ta­vana tek­i­jänä on Porkkalankadun liikennevalot.

Esi­tyk­sen mukaan autokaisto­ja oli jatkos­sa 1+2 kaistaa. Yksi pois Laut­tasaares­ta ja kak­si Laut­tasaa­reen. Syy tähän on sama kuin mik­si met­ros­ta on kak­si liuku­por­ras­ta ylös ja yksi alas. Porkkalankadun lii­iken­neval­ot ryt­mit­tävät Laut­tasaa­reen tule­vaa liiken­net­tä. Tämä on saanut osan autoil­i­joista totaalisen raivon val­taan. Asi­as­ta autoil­i­joil­ta tul­lut palaute on enem­män tunne- kuin fak­ta­pain­ot­teista. On suur­ta uskoa vai­h­toe­htoisi­in fak­toi­hin liiken­nemäärien suh­teen. Sitäkään ei myön­netä, että jos pul­lonkaula on kapea, ei pidä lev­en­tää pul­loa vaan pullonkaulaa.

Pyöräti­et muute­taan yksisu­un­taisik­si ja erote­taan jalka­käytävistä korkeuserol­la. Min­ua tuo yksisu­un­taisu­us tässä vähän arve­lut­taa, kos­ka se saa aikaan sen, että jotkut pyöräil­i­jät joutu­vat sil­lan molem­mis­sa päis­sä vai­h­ta­maan val­oristeyk­sessä toiselta puolelta toiselle. Toisaal­ta taas eilen olin tör­mätä vas­taan tule­vaan (val­ot­tomaan) pyöräilijään.

Laut­tasaaren sil­lal­la pyöräil­lessäni panen muuten aina kypäräni visi­irin päälle, jos se ei ole ennestään. Olen ker­ran tör­män­nyt kalas­ta­jan koukku­un, eikä koukun saami­nen silmään houkuttele.

Lapin­lah­den sairaalan tulevaisuus

Raken­nuk­set suo­jel­laan kaaval­la, mut­ta niitä ei enää osoite­ta sairaalatoimintaan.

Tarkoituk­se­na on myy­dä raken­nuk­set tar­jouskil­pailun perus­teel­la. Sairaalan nykyiset varsin epäkau­pal­liset käyt­täjät halu­aisi­vat, että kaupun­ki kun­nos­taisi raken­nuk­set oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan vält­tävälle tasolle. Sil­loinkin kus­tan­nuk­sia vas­taa­va vuokra ilman tuot­to­tavoitet­ta olisi läh­es 20 €/m2, mitä nykyiset käyt­täjät eivät pysty maksamaan.

Toisaal­ta, onhan meil­lä nytkin Viik­in­ran­nas­sa varas­toalue hyvän asuinalueen tiel­lä, jos­ta käyt­täjät eivät mak­sa läh­eskään alueen vai­h­toe­htoiskäytön mukaista vuokraa.

Oikeas­t­aan täl­laiset sub­ven­tiot pitäisi tehdä avoimesti – ei menetet­ty­inä tuloina, vaan bud­jet­ti­in merkit­ty­inä menoina. Sekä sen Viik­in­ran­nan että Lapin­lah­den sairaalan kohdalla.

Vuo­den 2018 pyöräilybarometri

Tyy­tyväisyys pyöräi­ly­olo­suhteisi­in on paran­tunut. Suur­in­ta on tyy­tymät­tömyys raken­nustöi­den aikaisi­in jär­jeste­ly­i­hin. Pasi­las­sa tilanne onkin todel­la surkea Tri­plan kohdalla.

Pyöräi­ly on aika demokraat­tista siinä mielessä, että sitä suosi­taan yhteiskun­talu­okkaan kuu­lumat­ta. Pyöräi­ly pain­ot­tuu hyvä­tu­loisi­in ja korkeasti koulutet­tui­hin, mut­ta tämä pain­o­tus ei ole kovin voimakasta.

Sta­dion­in ympäristön puistosuunnitelma

Sta­dion­in ympäristöä pan­naa kun­toon puolel­la miljoon­al­la. Samas­sa Töölön­lahdelta keskus­puis­toon kulke­vaa baanay­hteyt­tä kohennetaan.

 

 

Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Yleisön pyyn­nöstä ylimääräi­nen lisäosa.

Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­tanut, että kir­joit­ta­mani on ihan lööper­iä, kos­ka päästökaup­pa tekee turhik­si vält­tää saas­tut­tavia voimalaitok­sia. Siir­tymi­nen polt­to­moot­tor­eista sähköau­toi­hin säästää ilmas­toa tehdään sähkö miten hyvän­sä, kos­ka sähkö on päästökau­pan piiris­sä ja men­ovesi ei ole.

Näin­hän se on teo­ri­as­sa. Min­is­teri Tiilikainen vetosi tähän sanoes­saan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiire­htiä. Samaa argu­ment­tia hän ei soveltanut hiileen.

Päästökaup­pa pitäisi ottaa paljon vahvem­paan rooli­in. Jos päästöoikeuk­sia ei olisi liik­keel­lä niin paljon, mekanis­mi toimisi niin hyvin, ettei mui­ta toimia tarvittaisi.

Päästöoikeuk­sien määrää pitäisi siis vähen­tää. Näin on varovasti tehtykin, minkä seu­rauk­se­na päästöoikeuk­sien hin­ta on nelink­er­tais­tunut viidestä eurosta 20 euroon, mut­ta on edelleen hyvin hal­pa. Tämäkin on jo muut­tanut sähkökau­pan suun­taa Suomen­lahdel­la niin, että päivä­saikaan sähko vir­taa kohta­laisen puh­taan sähkön Suomes­ta likaisen sähkön Viroon.

Liik­keel­lä ole­via päästöoikeuk­sia on poli­it­tis­es­ti real­is­tisem­paa vähen­tää, jos niiden hin­ta ei alun perin ole kovin korkea. Ennus­teeni on, että jos sähköau­to­jen akuis­sa tapah­tu­isi dra­maat­ti­nen läpimur­to niin, että jok­seenkin kaik­ki uudet autot oli­si­vat sähköau­to­ja, puheet päästöoikeuk­sien määrän leikkaamis­es­ta lop­puisi­vat siihen.

Puhunko nyt ris­ti­in itseni kanssa, kun olen muis­sa yhteyk­sis­sä sanonut, että vapaae­htoiset toimet päästö­jen vähen­tämisek­si päästökaup­pasek­to­ril­la ovat turhia, kos­ka päästöoikeudet vain siir­tyvät muualle. Tähän on vas­tat­tu, että jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, EK kan­sain­väli­sine kump­panei­neen lob­baa niitä lisää markki­noille. On eri asia uskoa, että päät­täjät lask­i­si­vat oikeuk­sien markki­noille lisää kuin pelätä, että he muut­tuvat halut­tomam­mak­si vähen­tää liik­keel­lä ole­via oikeuk­sia. Päätöksentekokitka.

Jopa EK:ssa ymmär­retään nyky­isin, että kus­tan­nuste­ho­ton ilmastopoli­ti­ik­ka tulee kalli­im­mak­si kuin kustannustehokas.

Ennen olin sitä mieltä, että päästöoikeuk­sille pitäisi tehdä lat­ti­ahin­ta noin 30 €, mut­ta uusimpi­en ilmas­toti­eto­jen val­os­sa olen pää­tynyt kan­nat­ta­maan 100 euron lat­ti­ahin­taa. Lat­ti­ahin­nan val­lites­sa muuten vapaae­htoiset toimet eivät ole turhia.

Jos päästöoikeudet mak­saisi­vat 100 €/tonni, ei tarvit­sisi tehdä mitään muu­ta, vaan markki­nat hoitaisi­vat sähkön­tuotan­non puh­taak­si. Eikä 100 € edes olisi kovin paljon. Ben­san hin­nas­sa 40 senttiä.

 

Sähköautot ja ilmastonmuutos (4) Kapasiteetin sopeutuminen

Tuo viimeisen voimalaitok­sen peri­aate kos­kee tilan­net­ta lyhyehköl­lä aikavälil­lä. Pitkäl­lä aikavälil­lä tuotan­to sopeu­tuu kysyn­tään ja tilanne muut­tuu mon­imutkaisem­mak­si. Pitkä aikaväli on lupi­neen ja toteu­tuksi­neen tuulivoiman osalta noin kolme vuot­ta ja ydin­voiman osalta 20 vuotta.

Olen mon­een ker­taan kir­joit­tanut siitä, että koko sähköjär­jestelmän kannal­ta olisi hyvä löytää järkevää käyt­töä hyvin hal­valle sähkölle sil­loin, kun sähköstä on yli­tuotan­toa. Tämä on järkevää, koska

  1. Tuo sähkö on päästö­jen kannal­ta ilmaishyödyke, joten sen säästämisessä ei ole mitään järkeä. Vain VM sähköveroi­neen ei tätä ymmärrä.
  2. Voimalaitosten rak­en­t­a­mi­nen muut­tuu paljon kan­nat­tavam­mak­si, jos näitä nol­lahin­taisen sähkön aiko­ja on vähem­män. Sähkön­tuotan­tomme on tarpeet­toman likaista, kos­ka van­ho­ja saas­tut­tavia voimaloi­ta ei kan­nat­ta kor­va­ta vähem­män saas­tut­tavil­la. Esimerkik­si pois­tu­via kivi­hi­iltä käyt­täviä CHP-laitok­sia kor­vataan nyt läm­pökeskuk­sil­la eikä bio­mas­saa käyt­tävil­lä CHP-laitok­sil­la. (Tosin käsi­tyk­seni bio­mas­san ilmas­to­myön­teisyy­destä on viime aikoina alka­nut horjua.)

Tämä on eri­tyisen tärkeätä tuuli- ja aurinkosähkön kannal­ta. Jos niiden on joskus aiko­mus muut­tua oikeasti markki­nae­htoisek­si, yli­tuotan­nolle tulisi löytää käyt­töä. Muuten­han sähkö on aina hal­paa sil­loin, kun tuulee tai aurinko pais­taa ja kallista sil­loin, kun ei.

Tähän ongel­maan sähköau­tot tule­vat kuin tilauksesta.

Sähköautot ja ilmastonmuutos: (3) Älykäs lataaminen

Jos sähköau­tois­sa ei olisi akku­ja, vaan sähkö ilmaan­tu­isi johtoa pitkin autoon kuten junaan tai ratikkaan, viimeisen voimalaitok­sen peri­aate tek­isi niistä melko saas­tut­tavia suuren osan ajasta.

Aivan olan­naista sähköau­tois­sa kuitenkin on, että akku­ja voidaan lada­ta sil­loin, kun sähkö on hal­paa. Kun sähkö on hal­paa, se on myös päästötön­tä. Tässä ker­rankin hin­ta ohjaa käyt­täy­tymistä myös ympäristön kannal­ta oikein.

Eri­tyis­es­ti siel­lä Volk­swa­genin koti­maas­sa Sak­sas­sa sähkön hin­ta vai­htelee rajusti sen mukaan, pais­taako aurinko ja tuuleeko. Usein se menee jopa negati­ivisek­si. Volk­swa­genin toim­i­tusjo­hta­jan luulisi tietävän tämän.

Meil­lä ei negati­ivisia sähkön hin­to­ja vielä esi­in­ny, mut­ta aika-ajoin sähkön hin­ta kyl­lä las­kee läh­es nol­laan. Jos ja kun tuulisähköä tulee olen­nais­es­ti enem­män, sähkön hin­nan vai­hte­lut voimis­tu­vat merkit­tävästi. Se tekee tilaa sähköautoille.

Älykäs akku­jen latausjär­jestelmä on sel­l­ainen, joka ais­tii sähkön sen het­kisen hin­nan ja saa tietoa myös sen tulev­as­ta hin­nas­ta. Näin val­taosa sähköau­to­jen lataussähköstä on päästötön­tä. Jos ajaa Helsingistä Ival­oon, joutuu lataa­maan kesken matkan eikä voi odotel­la, että sähkön hin­ta las­kee. Tämän osu­us liiken­nesuorit­teesta on kuitenkin vähäi­nen. Suurin osa auton käytöstä on sel­l­aista, että akun lar­taami­nen voi odot­taa hal­van hin­nan hetkeä.

Vähän oman hän­nän nos­tamista: Yksi älykkään lataus­in­fran toimit­ta­jista on suo­ma­lainen Liiken­nevir­ta oy, joka laa­je­nee voimakkaasti kan­sain­välisek­si toim­i­jak­si nimel­lä Vir­ta. Helen oy omis­taa täl­lä het­kel­lä enem­mistön Liiken­nevir­ran osakkeista, mut­ta tarkoituk­se­na on laa­jen­taa omis­tus­po­h­jaa asi­akaspo­h­jan laajentamiseksi.

Kun auto­jen akku­ja ladataan sil­loin, kun sähkö on hal­paa, se myös sta­biloi sähkön hin­taa ja lisää päästöt­tömän tuotan­non kan­nat­tavu­ut­ta. Nykyjär­jestelmässähän tuulivoimaa on tosi­asi­as­sa vaikea saa­da suures­sa määrin markki­nae­htoisek­si, kos­ka sil­loin kun tulee, sähkö on hal­paa ja kun ei tuule, sähkö on kallista.

Sit­ten kun Suomes­sa on miljoona sähköau­toa, niiden akut pystyvät otta­maan vas­taan 20 GWh eli 20 000 MWh sähköä olet­taen, että yhden auton akku­un menee 20 kWh. Se vas­taa kah­den tun­nin nyky­istä kokon­aisku­lu­tus­ta. Sähkön hin­nan sta­biloi­jana tämä ei ole mitenkään merkityksetöntä.

Tosin on huo­mat­ta­va, että puh­taal­la sähköl­lä on toinenkin käyt­täko­hde: vahvis­ta­mal­la siir­toy­hteyk­siä voidaan puh­taal­la sähköl­lä sam­mut­taa hiilivoimaloi­ta eri puo­lil­la Euroop­paa. Sil­loinkin tulee het­k­iä, jol­loin sähkö on päästötön­tä, mut­ta niitä tulee vähem­män. Ilmas­ton kannal­ta tämä kuitenkin on vielä parem­pi vaihtoehto.

Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

Sama hin­ta-alue on alue, jos­sa sähköä voidaan siirtää ilman pul­lonkaulo­ja. Sil­loin siir­toka­p­a­siteet­ti ei estä kor­vaa­mas­ta kallista voiman­tuotan­toa hal­val­la. Maanan­taina klo 17:20 Suo­mi oli samaa hin­ta-aluet­ta Ruotsin ja Nor­jan kanssa, tosin Ruotsin Skåne oli irtaan­tunut yhdessä Tan­skan kanssa omak­si kalli­im­man sähkön alueek­seen, kos­ka siir­toka­p­a­siteet­ti ei riittänyt.

Suomes­ta vieti­in piuhat punaise­na sähköä Viroon, mut­ta sekään ei riit­tänyt, vaan enem­mänkin olisi voitu viedä. Sähkö oli Virossa kalli­im­paa kuin Suomes­sa. Jos siir­toka­p­a­siteet­ti Suomen ja Viron välil­lä oli raja­ton, suo­ma­lais­ten viimeinen voimalaitos sijait­sisi toden­näköis­es­ti Virossa ja olisi hyvin saas­tut­ta­va. Viron sähkön­tuotan­non omi­nais­päästö vas­taa osa­puilleen kivi­hi­ililauhdesähkön päästöjä, vaik­ka kai siel­lä on neljännes päästötön­tä tuotan­toa. Korkeat omi­nais­päästöt johtu­vat pala­van kiv­en voimalaitoksista.

Kun päästöoikeuk­sien hin­ta on nous­sut, on käynyt juuri niin kuin piti käy­däkin. Pohjo­is­maid­en vähäpäästöi­nen sähkö vir­taa Suomen kaut­ta Bal­ti­aan ja Puo­laan. Samal­la sähkön hin­ta pysyy korkeana niin, etteivät tuulivoimalat tarvitse enää sub­ven­tio­ta. Mut­ta se merk­it­see myös sitä, että viimeisen voimalaitok­sen peri­aat­teen mukaan sähkön kulu­tuk­sen päästöt ovat Suomes­sa korkeat. Min­un sähkönku­lu­tuk­seni pitää käyn­nis­sä saas­tut­tavaa voimalaitos­ta Bal­ti­as­sa. Siis pait­si, jos käy niin kuin nyt on käynyt, ettei siir­toka­p­a­siteet­ti riitä. Sil­loin viimeinen voimalaitos on jos­sain Suomes­sa tai Skan­di­navi­as­sa eikä se ole sil­loin yhtä saastuttava.

Jos me lisäämme siir­toy­hteyk­siä Viroon, globaalit päästöt pienevät, kos­ka mei­dän puh­das­ta (ja hal­paa) sähköä myy­dään voitol­la Viroon. Samal­la kuitenkin sähkön hin­ta Suomes­sa nousee ja sähkön kulu­tuk­sen mar­gin­aalipäästöt kasvavat.

Kuten edel­lisessä kir­joituk­ses­sa sanoin, maanan­taina 12.11.2018 klo 17:20 sähkön­tuotan­non keskimääräiset omi­nais­päästöt oli­vat Suomes­sa 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan oli­vat Virossa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Ruot­sis­sa ne oli­vat 44 g. Viron sähkö oli maail­man saastuttavinta.

Ilmas­toa ajatellen olisi siis hyvä rak­en­taa vah­va siir­toka­p­a­siteet­ti Pohjo­is­maista Kes­ki-Euroop­paan, jot­ta saisimme sul­je­tuk­si saas­tut­tavia voimaloi­ta Bal­ti­as­sa, Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Erit­täin hyvä sivus­to kat­soa eri maid­en sähkön­tuotan­non keskimääräisiä omi­nais­päästöjä on eletricitymap.org

 

Sähköautot ja ilmastonmuutos (1) Viimeisen voimalaitoksen periaate

Volk­swa­genin toim­i­tusjo­hta­ja sanoi jokin aika sit­ten, ettei sähköau­toi­hin siir­tymistä pitäisi niin kiire­htiä, kos­ka sähköau­to on aivan yhtä paha saas­tut­ta­ja kuin diese­lau­tokin, kos­ka Euroopas­sa sähkö kuitenkin tehdään kivihiililauhteella.

Todet­takoon ensin, että sähköau­toi­hin kan­nat­taa siir­tyä jo pelkän kaupun­ki-ilman takia, mut­ta tässä kir­joituk­ses­sa keski­tyn hiilidioksidipäästöihin.

Lyhyehkö tähtäin

Lyhyehköl­lä tähtäyk­sel­lä (pari vuot­ta) voimme pitää sähkön tuotan­non kap­a­siteet­tia annet­tuna. Miten siinä tilanteessa on sähkön kulut­ta­jan osu­us hiilid­iok­sidipäästöistä, riip­puu siitä, mihin kysymyk­seen halu­taan vas­taus. Jos tarkoituk­se­na on jakaa maan hiilid­iok­sipäästöt käyt­täjit­täin, on jaet­ta­va tun­tiko­htais­es­ti sähkön kulu­tuk­sen päästöt käyt­täen keskimääräistä omi­nais­päästöä.  Tätä kir­joit­tases­sa 12.11. klo 17:20 Suomen sähkön­tuotan­to jakau­tui seuraavasti

Vesi   16 %
Ydin­voima 25 %
Kaukoläm­pö 15 %
Teol­lisu­us 14 %
Tuulivoima 13 %
Muu 1 %
Sähkön net­to­tuon­ti 17 %

Suomen sähkön­tuotan­non omi­nais­päästöt oli­vat 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan Virossa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Näin ajatellen sähköau­toilu näyt­tää Suomes­sa paljon perustel­lum­mal­ta kuin Saksassa.

Tun­nin kulut­tua tilanne var­maankin olisi jo toisenlainen.

Sitä, kan­nat­taako diese­lau­to vai­h­taa sähköau­tok­si tai öljyläm­mi­tys sähköläm­mi­tyk­sek­si, ei kuitenkaan las­ke­ta näin. Lyhyehköl­lä aikavälil­lä jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää saman hin­ta-alueen viimeistä, mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta voimalaitos­ta. Sähköpörssis­sä tuo viimeinen voimalaitos määrää myös sähkön hin­nan. Sähkön hin­nan on olta­va riit­tävän korkea, että sitä viimeistä voimalaitos­ta kan­nat­taa ajaa, mut­ta ei niin korkea, että kan­nat­taisi käyn­nistää tätäkin kalli­impi voimalaitos.

Mar­gin­aa­likus­tan­nus ker­too aika paljon myös päästöistä, kos­ka päästöt­tömät ener­gialäh­teet kuten ydin­voima tai tuulivoima ja säätämätön vesivoima ovat myös mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan halpo­ja. Kallit mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set johtu­vat polt­toaineen ja päästöoikeuk­sien kulu­mis­es­ta. Kali­il­la pääo­makus­tan­nuk­sil­la ei tässä ole merk­i­tys­tä, kos­ka ne ovat upotet­tu­ja kus­tan­nuk­sia. Ydin­voima ja tuulivoimalat ovat kalli­ita rak­en­taa, mut­ta niin halpo­ja käyt­tää, ettei niitä tarvitse juuri koskaan sulkea.sähkön hal­van hin­nan takia

Palataan tuo­hon saman hin­ta-alueen käsit­teeseen seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Sitä ennen havain­nol­lis­te­taan tuo­ta viimeisen voimalaitok­sen peri­aatet­ta yksinker­tais­te­tul­la esimerkillä.

Kuvitel­laan maa nimeltä Ekolan­dia, jon­ka sähkönku­lu­tus on 10 GW, jos­ta 9 GW on vesivoimaa (0g/kWh) ja 1 GW hiilivoimaa (850 g/kWh) eli sähkön omi­nais­päästöt ovat 85 g/kWh. Maas­sa on myös öljyläm­mit­teisiä talo­ja, joiden hiilid­iok­sidipäästöt ovat 265 g/kWh. Kan­nat­taisi siis siir­tyä öljys­tä sähköön, kos­ka sähkön omi­nais­päästöt ovat pienem­mät kuin öljyn?

Öljyläm­mi­tyk­sen vai­h­t­a­mi­nen sähköläm­mi­tyk­seen ei lisäisi satei­ta, joten vesivoimaa olisi edelleen 9 GW. Kun sähkön kulu­tus lisään­tyy tai vähe­nee, tuotan­non muu­tos tapah­tuu kivi­hi­il­isähkön eli viimeisen voimalaitok­sen puolel­la. Niin­pä siir­tymä öljys­tä sähköön lisäisi päästöjä eikä vähen­täisi. Yksi kilo­wat­ti­tun­ti vähem­män öljyä ja enem­män sähköä merk­it­see 265 g vähem­män päästöjä öljys­tä, mut­ta 850 g enem­män päästöjä sähköstä.

Vas­taavasti, jos Ekolan­di­an asukas päät­tää säästää sähköä, hänen ei tule ajatel­la, että jokainen säästet­ty kilo­wat­ti­tun­ti vähen­tää päästöjä vain omi­naisku­lu­tuk­sen 85g ver­ran. Se vähen­tää viimeisen voimalaitok­sen mukaan 850 g/kWh.

Vas­ta kun sähkön kulu­tus vähe­nee niin, että viimeinenkin hiilivoimala on sul­jet­tu, sähkön kulu­tus muut­tuu päästöt­tömäk­si eikä sen lisäämi­nen tai vähen­tämi­nen vaiku­ta kokon­ais­päästöi­hin mitään. Sil­loin taas ei kan­na­ta säästää.

Viimeisen voimalaitok­sen peri­aate vas­taa kysymyk­seen, mitä tapah­tuu, jos minä lisään tai vähen­nän sähkönkäyt­töä. Se ei vas­taa kysymyk­seen, miten syn­ti­taak­ka nykyis­es­tä sähkönku­lu­tuk­ses­ta jae­taan kulut­ta­jien kesken. Ne ovat kak­si eri kysymys­tä, eikä niihin voi antaa samaa vastausta.

Siir­tymisessä ben­sa-autoista sähköau­toi­hin on kyse tuos­ta ensim­mäis­es­tä eli viimeisen voimalaitok­sen peri­aat­teesta. Sik­si sähköau­ton vähäpäästöisyys näyt­tää vähän ongel­malliselta, mut­ta tosi­asi­as­sa sähköau­tot ovat tai ne on saatavis­sa vähäpäästöisiksi.

Tästä enem­män osas­sa 3