Sähköautot ja ilmastonmuutos (1) Viimeisen voimalaitoksen periaate

Volk­swa­genin toim­i­tusjo­hta­ja sanoi jokin aika sit­ten, ettei sähköau­toi­hin siir­tymistä pitäisi niin kiire­htiä, kos­ka sähköau­to on aivan yhtä paha saas­tut­ta­ja kuin diese­lau­tokin, kos­ka Euroopas­sa sähkö kuitenkin tehdään kivihiililauhteella.

Todet­takoon ensin, että sähköau­toi­hin kan­nat­taa siir­tyä jo pelkän kaupun­ki-ilman takia, mut­ta tässä kir­joituk­ses­sa keski­tyn hiilidioksidipäästöihin.

Lyhyehkö tähtäin

Lyhyehköl­lä tähtäyk­sel­lä (pari vuot­ta) voimme pitää sähkön tuotan­non kap­a­siteet­tia annet­tuna. Miten siinä tilanteessa on sähkön kulut­ta­jan osu­us hiilid­iok­sidipäästöistä, riip­puu siitä, mihin kysymyk­seen halu­taan vas­taus. Jos tarkoituk­se­na on jakaa maan hiilid­iok­sipäästöt käyt­täjit­täin, on jaet­ta­va tun­tiko­htais­es­ti sähkön kulu­tuk­sen päästöt käyt­täen keskimääräistä omi­nais­päästöä.  Tätä kir­joit­tases­sa 12.11. klo 17:20 Suomen sähkön­tuotan­to jakau­tui seuraavasti

Vesi   16 %
Ydin­voima 25 %
Kaukoläm­pö 15 %
Teol­lisu­us 14 %
Tuulivoima 13 %
Muu 1 %
Sähkön net­to­tuon­ti 17 %

Suomen sähkön­tuotan­non omi­nais­päästöt oli­vat 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan Virossa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Näin ajatellen sähköau­toilu näyt­tää Suomes­sa paljon perustel­lum­mal­ta kuin Saksassa.

Tun­nin kulut­tua tilanne var­maankin olisi jo toisenlainen.

Sitä, kan­nat­taako diese­lau­to vai­h­taa sähköau­tok­si tai öljyläm­mi­tys sähköläm­mi­tyk­sek­si, ei kuitenkaan las­ke­ta näin. Lyhyehköl­lä aikavälil­lä jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää saman hin­ta-alueen viimeistä, mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta voimalaitos­ta. Sähköpörssis­sä tuo viimeinen voimalaitos määrää myös sähkön hin­nan. Sähkön hin­nan on olta­va riit­tävän korkea, että sitä viimeistä voimalaitos­ta kan­nat­taa ajaa, mut­ta ei niin korkea, että kan­nat­taisi käyn­nistää tätäkin kalli­impi voimalaitos.

Mar­gin­aa­likus­tan­nus ker­too aika paljon myös päästöistä, kos­ka päästöt­tömät ener­gialäh­teet kuten ydin­voima tai tuulivoima ja säätämätön vesivoima ovat myös mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan halpo­ja. Kallit mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set johtu­vat polt­toaineen ja päästöoikeuk­sien kulu­mis­es­ta. Kali­il­la pääo­makus­tan­nuk­sil­la ei tässä ole merk­i­tys­tä, kos­ka ne ovat upotet­tu­ja kus­tan­nuk­sia. Ydin­voima ja tuulivoimalat ovat kalli­ita rak­en­taa, mut­ta niin halpo­ja käyt­tää, ettei niitä tarvitse juuri koskaan sulkea.sähkön hal­van hin­nan takia

Palataan tuo­hon saman hin­ta-alueen käsit­teeseen seu­raavas­sa postauk­ses­sa. Sitä ennen havain­nol­lis­te­taan tuo­ta viimeisen voimalaitok­sen peri­aatet­ta yksinker­tais­te­tul­la esimerkillä.

Kuvitel­laan maa nimeltä Ekolan­dia, jon­ka sähkönku­lu­tus on 10 GW, jos­ta 9 GW on vesivoimaa (0g/kWh) ja 1 GW hiilivoimaa (850 g/kWh) eli sähkön omi­nais­päästöt ovat 85 g/kWh. Maas­sa on myös öljyläm­mit­teisiä talo­ja, joiden hiilid­iok­sidipäästöt ovat 265 g/kWh. Kan­nat­taisi siis siir­tyä öljys­tä sähköön, kos­ka sähkön omi­nais­päästöt ovat pienem­mät kuin öljyn?

Öljyläm­mi­tyk­sen vai­h­t­a­mi­nen sähköläm­mi­tyk­seen ei lisäisi satei­ta, joten vesivoimaa olisi edelleen 9 GW. Kun sähkön kulu­tus lisään­tyy tai vähe­nee, tuotan­non muu­tos tapah­tuu kivi­hi­il­isähkön eli viimeisen voimalaitok­sen puolel­la. Niin­pä siir­tymä öljys­tä sähköön lisäisi päästöjä eikä vähen­täisi. Yksi kilo­wat­ti­tun­ti vähem­män öljyä ja enem­män sähköä merk­it­see 265 g vähem­män päästöjä öljys­tä, mut­ta 850 g enem­män päästöjä sähköstä.

Vas­taavasti, jos Ekolan­di­an asukas päät­tää säästää sähköä, hänen ei tule ajatel­la, että jokainen säästet­ty kilo­wat­ti­tun­ti vähen­tää päästöjä vain omi­naisku­lu­tuk­sen 85g ver­ran. Se vähen­tää viimeisen voimalaitok­sen mukaan 850 g/kWh.

Vas­ta kun sähkön kulu­tus vähe­nee niin, että viimeinenkin hiilivoimala on sul­jet­tu, sähkön kulu­tus muut­tuu päästöt­tömäk­si eikä sen lisäämi­nen tai vähen­tämi­nen vaiku­ta kokon­ais­päästöi­hin mitään. Sil­loin taas ei kan­na­ta säästää.

Viimeisen voimalaitok­sen peri­aate vas­taa kysymyk­seen, mitä tapah­tuu, jos minä lisään tai vähen­nän sähkönkäyt­töä. Se ei vas­taa kysymyk­seen, miten syn­ti­taak­ka nykyis­es­tä sähkönku­lu­tuk­ses­ta jae­taan kulut­ta­jien kesken. Ne ovat kak­si eri kysymys­tä, eikä niihin voi antaa samaa vastausta.

Siir­tymisessä ben­sa-autoista sähköau­toi­hin on kyse tuos­ta ensim­mäis­es­tä eli viimeisen voimalaitok­sen peri­aat­teesta. Sik­si sähköau­ton vähäpäästöisyys näyt­tää vähän ongel­malliselta, mut­ta tosi­asi­as­sa sähköau­tot ovat tai ne on saatavis­sa vähäpäästöisiksi.

Tästä enem­män osas­sa 3

 

23 vastausta artikkeliin “Sähköautot ja ilmastonmuutos (1) Viimeisen voimalaitoksen periaate”

  1. Jos siir­ryn ben­sa-autos­ta sähköau­toon, niin minä lisään omaa sähkönkäyt­töäni, mut­ta vähen­nän öljyn­jalosta­mon sähkönkäyt­töä. Jalosta­mot eivät tapaa ker­toa luku­jaan julk­isu­u­teen, mut­ta Inter­netin luku­jen mukaan ben­sagal­lon­aa kohti kuluu 4 — 5 kWh sähköä, siis noin 1 kWh per litra (perustuen vuo­den 2005 lukui­hin). Jos jol­lain on tosi janoinen auto (kulu­tus 10 litraa sadal­la), niin oma eri­tyisen ener­giate­hokas sähköau­toni kulk­isi hitaasti ja varovasti ajaen pelkästään tuol­la jalostuk­sen sähköl­lä (10 kWh / 100 km). Oikeampi ver­taus olisi ehkä sanoa, että karkeasti puo­let sähköau­ton käyt­tämästä ener­gias­ta säästyy jalostamossa.

    Tietääk­seni öljyn­jalosta­mot (ainakin Suomes­sa) ovat vähen­täneet sähkön ostamista merkit­tävästi ja siir­tyneet tuot­ta­maan jalostuk­sen tarvit­se­maa ener­giaa itse, polt­ta­mal­la öljyä tai sen vähem­män arvokkai­ta jakei­ta. Viime vuon­na Por­voos­sa käyn­nis­tet­ti­in ensim­mäi­nen asfal­tee­nia polt­ta­va laitos — tuot­ta­maan höyryä ja sähköä Nes­teen jalosta­molle ja Bore­alik­sen tehtaalle. Täm­möi­nen on tietysti ener­giate­hokku­u­den opti­moin­tia, mut­tei siltikään tee min­u­un vaikutusta.

    Jalosta­mo on tietysti vain yksi niistä paikoista, jois­sa ben­si­inin tuotan­to tuot­taa päästöjä, kiin­nos­taisi kovasti tietää vaikka­pa öljylähtei­den metaanivuodoista ja soi­h­du­tuk­sen merk­i­tyk­ses­tä enem­män. Nämä on kuitenkin yksi­tyisko­htia. Tärkein­tä on muis­taa, ettei sähköau­ton tarvit­se­man sähkön tuotan­non päästöjä pidä ver­ra­ta polt­to­moot­to­ri­au­ton pakop­utkesta tule­vi­in päästöi­hin. Jälkim­mäiseen täy­tyy laskea mukaan polt­toaineen tuotan­non ja kul­je­tuk­sen päästöt.

    Osa tutkimuk­sista (ne tieteel­lisim­mät, esim. Car­bon­Counter) pää­tyvät siihen, että jopa pelkäl­lä hiililauh­teel­la ladates­sa sähköau­tot päästävät keskimäärin hie­man vähem­män kuin polt­to­moot­to­ri­au­tot. Inter­netistä löy­tyy video tes­las­ta, joka aggre­gaatil­la ladatenkin kulut­ti vähem­män polt­toainet­ta, kuin sen kanssa kisan­nut vol­vo. Kuvio para­nee merkit­tävästi, jos säätösähköä voidaan tehdä yhdis­te­tyn tuotan­non voimalas­sa — ja arvaisin että voidaan, kos­ka kaukoläm­pöä voidaan säilöä ja sitä myös tehdään pelkästään läm­pöä tuot­tavis­sa voimaloissa.

    Lisäk­si halu­aisin jotenkin laskea senkin, ettei sähköau­to­jen lataus ole tasaise­na jatku­va kuor­ma ja voi jopa sää­tyä automaat­tis­es­ti (tekni­ik­ka on ole­mas­sa, mut­ta har­val­la käytössä). Itse olen ajas­tanut latauk­sen käyn­nistymään yöl­lä kah­den ja kol­men välil­lä, kos­ka luulen, että sil­loin muu käyt­tö on min­imis­sä. Olen melko luot­tavainen, että OL3:n käyn­nistyt­tyä yösähkö olisi ainakin suuren osan vuot­ta melko puh­das­ta jopa marginaalissa?

    Mul­la oli viime kuus­sa syn­tymäpäivä jota juh­lin sauno­m­al­la. Kat­soin jälkikä­teen sähköy­htiön sivuil­ta, paljonko asun­non sähkönku­lu­tus nousi siitä. Laskin, että voin ajaa viikon arki­a­jot yhden saunaker­ran sähköil­lä. Ajan alle 20 km päivässä, keskimääräisem­pi noin 40 km päivässä vas­taisi 2 — 3 saunaker­taa viikos­sa. Autoni tarvit­see lataus­ta noin ker­ran viikos­sa, mut­ta min­ulle on ihan sama, mil­loin se tapah­tuu — sähköau­tot oli­si­vat hel­posti kulutusjoustoa.

  2. Olen ehdot­tomasti samaa mieltä siitä, että pitää tarkastel­la mar­gin­aal­isia päästöjä. Kuitenkin pitää huo­ma­ta, että pitkäl­lä aikavälil­lä mar­gin­aaliset päästöt voivat olla eri­laisia kuin lyhyel­lä aikavälil­lä. Lyhyel­lä aikavälil­lä lisätään ole­mas­sa ole­van kap­a­siteetin käyt­töä. Pitkäl­lä aikavälil­lä lisään­tynyt kysyn­tä voi johtaa lisäka­p­a­siteetin rak­en­tamiseen. Hyväl­lä onnel­la lisäka­p­a­siteet­ti saat­taa olla puh­taam­paa kuin ole­mas­sa ole­va säätövoima.

  3. Elec­tric­i­tymap­piä pidem­pään seu­ran­neena, näyt­tää siltä että aina öisin ruotsin ja suomen vesivoimaa aje­taan alas, ja tuon­ti venäjältä (maakaa­sua?) ja jopa viros­ta (palavaa kiveä) käyn­nistyy. Kuitenkin yösähkö on yleen­sä halvem­paa kuin päiväsähkö. Selkeästi pelkkä hin­tä ei määrää tätä toimintaa. 

    Vas­taavasti kun suomes­sa tuulee kovaa, ei silti helenin hiilivoimaloi­ta näytetä aja­van alas. Mielum­min näytetään leikkaa­van vesivoimas­ta ja ruotsin tuon­nista ensin.

    1. Vesivoimaa kan­nat­taa säästää sil­loin, kun sähko on hal­paa, kos­ka sil­lä voidaan kor­va­ta kallista sähköä myöhem­min. Kaukoläm­pölaitok­sia ei oikein voi sulkea yök­si, kos­ka ihmisille voi tul­la kylmä. CHP-laitos on kuitenkin parem­pi kuin lauhdelaitos

  4. Tuo “viimeisen voimalaitok­sen” peri­aate ja marig­i­naa­likus­tan­nus ker­too vain het­kel­lisen tilanteen ei pitkäaikaista vaikutusta.

    Tilanne on ihan sama jos kau­pas­sa val­it­set nyhtökau­raa nyhtö­pos­sun sijaan. Väl­itön ostopäätök­sesi ei pelas­ta yhtää pos­sua lahtipenkistä pos­su­jen van­hainkoti­in eläke­pos­suk­si. Ongel­ma on sama kuin sähkön­tuotan­nos­sa, lyhyel­lä aikavälil­lä muu­tos tapah­tuu ole­mas­saol­e­van kap­a­siteetin puit­teis­sa. Pitem­mäl­lä aikavälil­lä nyhtökau­ran ost­a­mi­nen kas­vat­taa sen tuotan­toa ja vas­taavasti lihaa tuote­taan vähemmän.

    Lyhyel­lä aikavälil­lä siis se kallein voimala käyn­nistyy mut­ta se samal­la lähet­tää markki­noille sig­naalin että olisi kysyn­tää ja siten kan­nat­tavaa rak­en­taa lisää edullisem­paa, vaikka­pa tuulivoimaka­p­a­siteet­tia. Jos Ode:n Ekolan­di­as­sa hiili käryää niin moni sijoit­ta­ja alkaa nähdä tuulivoimalle markki­noi­ta ja pian siel­lä seiso uljas tuulivoimala tuot­ta­mas­sa sähköä ja hiilivoimala jää reservi­in kuten niille on Suomes­sakin käynyt.

    Kun ote­taan kuvioon mukaan kulut­ta­jien ekosähkö­sopimuk­set ja ener­giavi­ras­ton ja EU:n sähkön alku­perä­takuu niin jos ostat päästötön­tä tuulisähköä on myyjä tuon taku­un nimis­sä sitoutunut toimit­ta­maan käyt­tämäsi määrän sähköä. Käsit­tääk­seni tämä on tietyn ajan­jak­son sisäl­lä eli jos väl­itön lataustöpselin työn­tämi­nen saa hiilivoimalan lap­pa­maan lisää hiiltä pan­nu­un niin tuulivoiman tuot­ta­jasi joutuu sit­ten kun et lataa ja tuulee toimit­ta­maan vas­taa­van määrän kor­vaa­maan hiilivoimaa.

    Aikaisem­min esitet­ti­in argu­ment­ti että kysyn­tä ei vaiku­ta tuulivoiman tuotan­toon kos­ka voimalat raken­netaan sub­ven­tioiden vuok­si. Nyt tuulivoima on markki­nae­htoista ja sitä raken­netaan kysyn­nän mukaan.

    Toinen ihan irralli­nen argu­ment­ti sähköau­toista on että niiden lisään­tynyt kulu­tus on help­poa tyy­dyt­tää ole­mas­saolevil­la päästöt­tömil­lä tuotan­to­muodoil­la ole­mas­saol­e­val­la teknolo­gial­la. Jos vai­h­toe­htona on biopolt­toaineet niin jät­teitä riit­tää vain rajal­lis­es­ti biopolt­toainei­den raa­ka-aineek­si ja pian joudu­taan kaata­maan suuret määrät met­sää auto­jen tankki­in ja samal­la hävitetään hiilinieluja.

    1. Tuo ”viimeisen voimalaitok­sen” peri­aate ja marig­i­naa­likus­tan­nus ker­too vain het­kel­lisen tilanteen ei pitkäaikaista vaikutusta.

      Malt­taisit odot­taa osaa 4. Juuri tuon takia viimeisen voimalan peri­aatet­ta kuvavas­sa kir­joituk­ses­sa oli väliot­sikko lyhyehköl­lä aikavälil­lä. Sähkön tuotan­nos­sa tuo sopeu­tu­mi­sai­ka on tosin pitkä, ydin­voimalal­la näköjään yli 20 vuotta.
      Hyväksyn tuulivoiman käyt­täjän har­joit­ta­man anekau­pan, jos ostaa oikeasti markki­nae­htoista tuulivoimaa eikä syöt­tö­tar­if­fil­la tuet­tua, jon­ka määrään kysyn­tä ei vaiku­ta mitään. Hiil­i­tase ei kyl­lä mene tasan tuos­sa Kat­en osoit­ta­mas­sa vai­h­tokau­pas­sa. Kun tuulee, tuulivoima kor­vaa vähän saas­tut­tavaa tuotan­toa ja kun ei tuule, tilalle oste­taan hyvin saas­tut­tavaa — siis noin keskimäärin.
      Sitä, että VR kul­kee hiili­va­paasti, kos­ka käyt­tää van­haa vesivoimaa, pidän silkkana viherpesuna.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Malt­taisit odot­taa osaa 4. Juuri tuon takia viimeisen voimalan peri­aatet­ta kuvavas­sa kir­joituk­ses­sa oli väliot­sikko lyhyehköl­lä aikavälil­lä. Sähkön tuotan­nos­sa tuo sopeu­tu­mi­sai­ka on tosin pitkä, ydin­voimalal­la näköjään yli 20 vuotta.
        Hyväksyn tuulivoiman käyt­täjän har­joit­ta­man anekau­pan, jos ostaa oikeasti markki­nae­htoista tuulivoimaa eikä syöt­tö­tar­if­fil­la tuet­tua, jon­ka määrään kysyn­tä ei vaiku­ta mitään. Hiil­i­tase ei kyl­lä mene tasan tuos­sa Kat­en osoit­ta­mas­sa vai­h­tokau­pas­sa. Kun tuulee, tuulivoima kor­vaa vähän saas­tut­tavaa tuotan­toa ja kun ei tuule, tilalle oste­taan hyvin saas­tut­tavaa – siis noin keskimäärin.
        Sitä, että VR kul­kee hiili­va­paasti, kos­ka käyt­tää van­haa vesivoimaa, pidän silkkana viherpesuna. 

        Eikös se kor­vausjärjestys mene samoil­la sään­nöil­lä kuin se käyn­nistysjärjestys. Kun kuu­tus lisään­tyy niin käyn­nis­tetään seu­raavak­si kallein­ta tuotan­toa kos­ka kaik­ki halvem­pi on jo täysimääräis­es­ti käytössä. Kun kulu­tus las­kee niin ajataan alas tietenkin ensim­mäisenä sitä kalleinta.

        Tästä kaikesta on sit­ten poikkeuk­se­na se vesivoima joka on hal­paa mut­ta jota kan­nat­taa pitää altais­sa mak­si­maa­li­nen määrä myytäväk­si kalli­in sähkön aikana.

        Säästet­ty co2 ton­ni on ton­ni tuulel­la ja on ton­ni tyynellä.

        Mikä olisi tämä vähän saas­tut­ta­va tuotan­to ? Vähem­män saas­tut­ta­va maakaa­su taitaa olla hiiltä kalli­im­paa joten käyn­nistysjärjestyk­sessä viimeisenä.

        Bio­mas­sa on hyvä kysymys, jos tuulise­na kesäpäivänä jää bio­mas­saa polt­ta­mat­ta niin se bio­mas­sa kor­vaa sit­ten tyy­nenä talvipäivänä fos­si­il­isia polt­toainei­ta jol­loin lop­ul­ta se tuulivoima siis vähen­si hiilen polttoa.

      2. Vähem­män saas­tut­tavia ovat CHP-laitok­set ja jopa kivi­hi­ililaude­voimalat, jos se viimeinen voimalaitos on pala­van kiv­en voimala. Maakaa­su tulee ajo­järjestyk­sessä ennen kivi­hi­iltä, kun sähkön hin­ta on riit­tävän korkea. Ton­ni tuulel­la on yhtä paoljon kuin ton­ni tyynel­lä, mut­ta ton­ni tyynel­lä on vähem­män kilo­wat­ti­tun­te­ja kuin tuulel­la. Kun sähkön hin­ta menee alas, CHP-laitok­sia aje­taan alas ja kor­vataan lämpökeskuksilla.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Vähem­män saas­tut­tavia ovat CHP-laitok­set ja jopa kivi­hi­ililaude­voimalat, jos se viimeinen voimalaitos on pala­van kiv­en voimala. Maakaa­su tulee ajo­järjestyk­sessä ennen kivi­hi­iltä, kun sähkön hin­ta on riit­tävän korkea. Ton­ni tuulel­la on yhtä paoljon kuin ton­ni tyynel­lä, mut­ta ton­ni tyynel­lä on vähem­män kilo­wat­ti­tun­te­ja kuin tuulel­la. Kun sähkön hin­ta menee alas, CHP-laitok­sia aje­taan alas ja kor­vataan lämpökeskuksilla. 

        Aina­ki Suomes­sa hiililauhdet­ta palaa vain talvipakkasil­la. Se kor­vataanko Suomen VRE-ener­gial­la Viron palavaa kiveä vai Helsin­gin kivi­hi­iltä pitäisi olla markki­nahin­noista kiinni.

        Suomen tapauk­ses­sa olel­lista olisi juuri kor­va­ta sitä CHP:tä kos­ka lauhde­voimaa on har­vas­sa. Ensik­si olisi syytä saa­da aje­tuk­si fos­si­ili-CHP alas. Ensik­si kesäl­lä ja lop­ul­ta myös talvel­la. Kos­ka Bio-CHP:n osu­ut­ta ei voi­da kas­vat­taa rajat­tomasti jollei halu­ta haka­ta kaikkea met­siämme niin myös mah­dol­lisim­man suuri osa Bio-CHP:stä tulisi aina kuin mah­dol­lista kor­va­ta tuulivoimal­la. Jokainen tuulivoima-MWH kor­vaa aika mon­ta puuta.

        Jot­ta suh­teut­taisimme luku­ja, HelEn päästöö 3 miljoon­aa C02 ton­nia. Jos tämä nyt suh­teutetaan alku­peräiseen kysymyk­seen autoista niin se vas­taa kol­mannes­ta koko tieli­iken­teen päästöistä tai miljoon­aa 150g/Km päästävää henkilöau­toa jot­ka aja­vat 20000km vuodessa. Siis kak­si autoa jokaista Helsinkiläistä kohti vau­vas­ta vanhukseen.

        Kan­nat­taako sit­ten kivi­hi­ilikaukoläm­pöä kor­va­ta tuulivoimal­la ? Kivi­hi­ilen co2 päästöt 350Kg/MWh läm­pöä. Tämä läm­pö voidaan sit­ten muut­taa sähkök­si tai syöt­tää kaukoläm­pöverkkoon. Tuos­ta luokkaa 30% voi muut­taa sähkök­si, lop­ut menee kaukolämmöksi.

        Jos nyt tutamme 1MWh tuulivoiaa ja läm­mitämme sil­lä läm­pöpumpun avul­la niin karkeasti ottaen se kor­vaa 3MWh läm­pöen­er­giaa eli siis 1050Kg co2. Ei yhtään huono val­in­ta siis kor­va­ta läm­mön­tuotan­non kivi­hi­iltä tuulivoimal­la. Saavutet­tu co2 päästö­jen säästö on aika taval­la yksi­in sen kanssa että kor­vat­taisi­in hiililauhdetta.

      4. Eivätkö päästöt vähene kuitenkin selvästi enem­män, jos aje­taan alas Viron pala­van kiv­en lauhdevoimaloita?

      5. Kate Alho­la: Aina­ki Suomes­sa hiililauhdet­ta palaa vain talvipakkasil­la. Se kor­vataanko Suomen VRE-ener­gial­la Viron palavaa kiveä vai Helsin­gin kivi­hi­iltä pitäisi olla markki­nahin­noista kiinni.

        Suomen tapauk­ses­sa olel­lista olisi juuri kor­va­ta sitä CHP:tä kos­ka lauhde­voimaa on har­vas­sa. Ensik­si olisi syytä saa­da aje­tuk­si fos­si­ili-CHP alas. Ensik­si kesäl­lä ja lop­ul­ta myös talvel­la. Kos­ka Bio-CHP:n osu­ut­ta ei voi­da kas­vat­taa rajat­tomasti jollei halu­ta haka­ta kaikkea met­siämme niin myös mah­dol­lisim­man suuri osa Bio-CHP:stä tulisi aina kuin mah­dol­lista kor­va­ta tuulivoimal­la. Jokainen tuulivoima-MWH kor­vaa aika mon­ta puuta.

        Jot­ta suh­teut­taisimme luku­ja, HelEn päästöö 3 miljoon­aa C02 ton­nia. Jos tämä nyt suh­teutetaan alku­peräiseen kysymyk­seen autoista niin se vas­taa kol­mannes­ta koko tieli­iken­teen päästöistä tai miljoon­aa 150g/Km päästävää henkilöau­toa jot­ka aja­vat 20000km vuodessa. Siis kak­si autoa jokaista Helsinkiläistä kohti vau­vas­ta vanhukseen.

        Kan­nat­taako sit­ten kivi­hi­ilikaukoläm­pöä kor­va­ta tuulivoimal­la ? Kivi­hi­ilen co2 päästöt 350Kg/MWh läm­pöä. Tämä läm­pö voidaan sit­ten muut­taa sähkök­si tai syöt­tää kaukoläm­pöverkkoon. Tuos­ta luokkaa 30% voi muut­taa sähkök­si, lop­ut menee kaukolämmöksi.

        Jos nyt tutamme 1MWh tuulivoiaa ja läm­mitämme sil­lä läm­pöpumpun avul­la niin karkeasti ottaen se kor­vaa 3MWh läm­pöen­er­giaa eli siis 1050Kg co2.Ei yhtään huono val­in­ta siis kor­va­ta läm­mön­tuotan­non kivi­hi­iltä tuulivoimal­la. Saavutet­tu co2 päästö­jen säästö on aika taval­la yksi­in sen kanssa että kor­vat­taisi­in hiililauhdetta.

        Ei tuuli kor­vaa CHP:tä, kos­ka niitä aje­taan läm­mön­tarpeen vuok­si. Toki, jos tuulivoimaa tuote­taan niin hur­jasti, että CHP sähkökin on tap­pi­ol­lista, voimala pysäytetään.

        HiiliCHP voimalan purkami­nen valitet­tavasti lisää tois­taisek­si kokon­ais­päästöjä. Tilanne muut­tuu vas­ta, kun sähkö­markki­nanaa­purimme, Sak­sa mukaan­lukien lopet­taa fos­si­ililauh­teen tuottamisen.

      6. Ei tuuli kor­vaa CHP:tä, kos­ka niitä aje­taan läm­mön­tarpeen vuoksi.

        Itseään kun­nioit­ta­va ener­giay­htiö pystyy tekemään kaukoläm­pöä ja sähkö eri tavoil­la tilanteesta riippuen.
        Helen oy pystyy tekemään maakaa­su- ja kivi­hi­ililaitok­sil­la sähköä ja läm­pöä joko yhdessä tai erik­seen. Maakaa­su syr­jäyt­tää hiilen, kun sähkön hin­ta on riit­tävän korkea. Pelkkää läm­pöä voidaan tehdä myös läm­pökeskuk­sil­la. Kyl­lä CHP-sähköä voidaan siis ajaa alas läm­mön kulu­tuk­ses­ta riip­pumat­ta, jos sähkön hin­ta las­kee riit­tävän alas riit­tävän pitkäk­si aikaa. Niin­pä tuulivoima voi jatkos­sa syr­jäyt­tää myös CHP-sähköä

      7. Kate Alho­la:
        Kan­nat­taako sit­ten kivi­hi­ilikaukoläm­pöä kor­va­ta tuulivoimalla ? 

        Ikävä tosi­a­sia on, että Helsin­gin kivi­hi­ilikaukoläm­mön, joka siis on yksi parhaim­mista koko maail­mas­sa, kor­vaami­nen lisää lyhyel­lä tähtäimel­lä (ainakin 10 v) kokon­ais­päästöjä ilmake­hään. Toki tuon tule­van 10 v aikana toivoisin ihan kaikkien luop­u­van kivi­hi­ilestä. Sil­loin viimeinen kivi­hi­ili­nokare kan­nat­taisi polt­taa Helsingissä.

      8. Kate Alho­la: Tästä kaikesta on sit­ten poikkeuk­se­na se vesivoima … 

        Ei vesivoima ole poikkeus. Sen funk­tio sähköverkos­sa vaan on eri­lainen. Vesivoimala ottaa sähkön­sä itses­tään latau­tu­vas­ta! akus­ta; sateel­la täyt­tyvästä jär­vestä. Siitä nim­i­tys säätövoima.

        Tuo akku käyt­täy­tyy aivan samoin kuin auton akku. Sitä ei voi yli-lada­ta. Sitä ei voi purkaa aivan tyhjäk­si. Latausvir­taa ei kuitenkaan pysty säätämään niin­pä ajoit­tain joudu­taan “juok­sut­ta­maan ohi”, kos­ka tur­bi­ine­ja ei kan­na­ta rak­en­taa aivan jokaisen lataushuipun mukaan.

      9. K‑Veikko: Ei vesivoima ole poikkeus. Sen funk­tio sähköverkos­sa vaan on eri­lainen. Vesivoimala ottaa sähkön­sä itses­tään latau­tu­vas­ta! akus­ta; sateel­la täyt­tyvästä jär­vestä. Siitä nim­i­tys säätövoima.

        Tuo akku käyt­täy­tyy aivan samoin kuin auton akku. Sitä ei voi yli-lada­ta. Sitä ei voi purkaa aivan tyhjäk­si. Latausvir­taa ei kuitenkaan pysty säätämään niin­pä ajoit­tain joudu­taan “juok­sut­ta­maan ohi”, kos­ka tur­bi­ine­ja ei kan­na­ta rak­en­taa aivan jokaisen lataushuipun mukaan.

        Tuo on hyvä point­ti. Tur­bi­ine­ja voi rak­en­taa pää märkänä, mut­ta tehokas­ta se ei vält­tämät­tä ole. Kol­men rotkon pato on tun­netusti maail­man suurin vesivoimalaitois, mut­ta Itaipun pato Etelä-Amerikas­sa tuot­taa vuosi­ta­sol­la enem­män wat­ti­tun­te­ja vaik­ka onkin tur­bi­inika­p­a­siteetil­taan kol­man­nek­sen pienempi.

    2. Kate Alho­la:

      Kun ote­taan kuvioon mukaan kulut­ta­jien ekosähkö­sopimuk­set ja ener­giavi­ras­ton ja EU:n sähkön alku­perä­takuu niin jos ostat päästötön­tä tuulisähköä on myyjä tuon taku­un nimis­sä sitoutunut toimit­ta­maan käyt­tämäsi määrän sähköä. Käsit­tääk­seni tämä on tietyn ajan­jak­son sisäl­lä eli jos väl­itön lataustöpselin työn­tämi­nen saa hiilivoimalan lap­pa­maan lisää hiiltä pan­nu­un niin tuulivoiman tuot­ta­jasi joutuu sit­ten kun et lataa ja tuulee toimit­ta­maan vas­taa­van määrän kor­vaa­maan hiilivoimaa.

      Aikaisem­min esitet­ti­in argu­ment­ti että kysyn­tä ei vaiku­ta tuulivoiman tuotan­toon kos­ka voimalat raken­netaan sub­ven­tioiden vuok­si. Nyt tuulivoima on markki­nae­htoista ja sitä raken­netaan kysyn­nän mukaan.

      Valite­tavasti se ei mene noin. Tuulivoimaa tuote­taan aina kun tuulee, ja se, mitä kyseinen tilanne tuul­ta antaa. EU:n alku­peräser­ti­fioin­ti on kokon­aan eri jär­jestelmä pitkän aikavälin tasei­ta varten, eikä vaiku­ta het­kel­lisi­in tuotan­topäätök­si­in. Tuulek­si ser­ti­fioitu sähkömäärä siis taku­u­var­masti on tuotet­tu tuulivoimal­la joskus jos­sain Euroopas­sa, ja voidaan väit­tää, että tuulivoiman osta­jaa ei varsi­nais­es­ti ole hui­jat­tu. Jos ser­ti­fikaatista mak­set­taisi­in oikein kova hin­ta, se saat­taisi vaikut­taa tuulivoimalaitosten rak­en­tamisen kannustimena.

      1. Onko tuulisähkön (tai aurinkosähkön) ostos­ta hyö­tyä vai ei, riip­puu siitä kuin­ka paljon sitä oste­taan. Jos ostet­tu määrä on niin suuri, että se johtaa uusi­in investoin­tipäätök­si­in ja uusi­u­tu­van ener­gian lisäämiseen, on vihreän sähkön han­k­in­nas­ta selvää hyö­tyä. Jos taas oste­taan jo ole­mas­saole­vien (esim. syöt­tö­tar­iffien voimal­la investoitu­jen) tuulivoimaloiden sähköä, niin hyö­tyy siitä lähin­nä sähköy­htiön tulos.

      2. Veikko Kekko­nen: Valite­tavasti se ei mene noin. Tuulivoimaa tuote­taan aina kun tuulee, ja se, mitä kyseinen tilanne tuul­ta antaa. EU:n alku­peräser­ti­fioin­ti on kokon­aan eri jär­jestelmä pitkän aikavälin tasei­ta varten, eikä vaiku­ta het­kel­lisi­in tuotan­topäätök­si­in. Tuulek­si ser­ti­fioitu sähkömäärä siis taku­u­var­masti on tuotet­tu tuulivoimal­la joskus jos­sain Euroopas­sa, ja voidaan väit­tää, että tuulivoiman osta­jaa ei varsi­nais­es­ti ole hui­jat­tu. Jos ser­ti­fikaatista mak­set­taisi­in oikein kova hin­ta, se saat­taisi vaikut­taa tuulivoimalaitosten rak­en­tamisen kannustimena. 

        Se co2 ton­ni on ton­ni tyynel­lä, ton­ni tuulel­la, ton­ni Suomes­sa tai Ton­ni Ruot­sis­sa. Tärkeää on että kaik­ki tuulivoimal­la tuulisähkönä myy­ty sähköen­er­gia myös tuote­taan tuulivoimal­la. Het­kel­lisel­lä tilanteel­la ei tämän kannal­ta ole merk­i­tys­tä. Ei siitäser­ti­fikaatista tarvitse edes eri­tyisen kovaa hin­taa mak­saa vaan markki­nahin­ta. Kaiketi tänävuon­na on Suomeen raken­net­tu jo kolme markki­nahin­taista tuulipuis­toa. Sil­lä on merk­i­tys­tä jos kysyn­tä siir­tyy fos­si­il­i­sista polt­toaineista päästöt­tömään ekosähköön.

        On turha kuvitel­la että kysyn­tä ei vaikut­taisi tuotantoon.Yhden sähköau­ton takia ei tuulipuis­toa raken­neta mut­ta sato­jen tuhan­sien auto­jen vuok­si kyl­lä. Nyky­isin Suomes­sa vuosit­tain myytävien noin tuhan­nen sähköau­ton kulu­tuk­seen riit­tää yksi tuulivoimala joka toinen vuosi. Jos puo­let auto­myyn­nistä olisi sähköau­to­ja olisikin kysyn­tää 500 voimalalle vuodessa. Se kyl­lä alka­isi näkyä rakentamisessa.

      3. Kate Alho­la: Se co2 ton­ni on ton­ni tyynel­lä, ton­ni tuulel­la, ton­ni Suomes­sa tai Ton­ni Ruot­sis­sa. Tärkeää on että kaik­ki tuulivoimal­la tuulisähkönä myy­ty sähköen­er­gia myös tuote­taan tuulivoimal­la. Het­kel­lisel­lä tilanteel­la ei tämän kannal­ta ole merk­i­tys­tä. Ei siitäser­ti­fikaatista tarvitse edes eri­tyisen kovaa hin­taa mak­saa vaan markki­nahin­ta. Kaiketi tänävuon­na on Suomeen raken­net­tu jo kolme markki­nahin­taista tuulipuistoa.Sillä on merk­i­tys­tä jos kysyn­tä siir­tyy fos­si­il­i­sista polt­toaineista päästöt­tömään ekosähköön.
        On turha kuvitel­la että kysyn­tä ei vaikut­taisi tuotantoon.Yhden sähköau­ton takia ei tuulipuis­toa raken­neta mut­ta sato­jen tuhan­sien auto­jen vuok­si kyllä.Nykyisin Suomes­sa vuosit­tain myytävien noin tuhan­nen sähköau­ton kulu­tuk­seen riit­tää yksi tuulivoimala joka toinen vuosi. Jos puo­let auto­myyn­nistä olisi sähköau­to­ja olisikin kysyn­tää 500 voimalalle vuodessa. Se kyl­lä alka­isi näkyä rakentamisessa. 

        Tämän­hetki­nen ser­ti­fikaat­tikaup­pa muis­tut­taa lähin­nä anekaup­paa. En sano, etteikö se joskus tule­vaisu­udessa voisi olla toisin. Hin­tata­son pitäisi olla vähin­tään deka­dia korkeam­mal­la, jot­ta joku tuot­ta­ja lask­isi investointin­sa sen varaan. Sitä­vas­toin jo nykyi­nen kohon­nut päästöhin­ta kyl­lä vähen­tää fos­si­il­i­tuotan­non ajoa. 

        Vesivoimaa ei edes juurikaan voi lisätä, oli­pa kysyn­tä kuin­ka val­taisaa tahansa. Markki­nae­htoiset uudet tuulipuis­tot eivät perus­tu ser­ti­fikaat­tei­hin, vaan siihen, että jostain on löy­tynyt sähkön osta­ja, joka on suos­tunut tilaa­man 25 v. sähkön kiin­teäl­lä hin­nal­la. Täl­läisia osta­jia on erit­täin vähän. Imagosyyt ehkä vaikut­ta­vat jonkin ver­ran, esimerkik­si tietokone­serverei­den osalta. Mut­ta terästä noil­la kri­teereil­lä ei sulateta.

        Nykyi­nen sähkö­markki­na­jär­jestelmämme tukee hyvin huonos­ti hal­van ener­gialäh­teen (tuuli, aurinko) tuotan­to­muo­to­ja. Jostain markki­noiden ulkop­uolelta pitäisi saa­da rahaa pääo­maku­lu­jen kattamiseen.

  5. Käsit­tääk­seni liiken­nepolt­toaineet eivät ole päästökau­pan piiris­sä, mut­ta sähköverkkoon kytketyt sähkölaitok­set ovat. Jos pitää päästökaup­paa toimi­vana, niin edes viimeisen voimalan peri­aat­teel­la ladat­tu uusi sähköau­to ei kas­va­ta päästökaup­pasek­torin päästöjä. Sen­si­jaan päästökau­pan ulkop­uolel­la päästöt pienenevät.

    1. Jon­ni Lehti­ran­ta: Jos pitää päästökaup­paa toimi­vana, niin edes viimeisen voimalan peri­aat­teel­la ladat­tu uusi sähköau­to ei kas­va­ta päästökaup­pasek­torin päästöjä.

      Näin saat­taa olla, mut­ta huo­maa, että samal­la logi­ikalla sähköau­to ei myöskään vähen­nä aiem­mas­sa viestis­säsi mainit­se­masi öljyn­jalosta­mon päästöjä (jos jalosta­mo on EU:n alueel­la). Tämä kos­kee sekä jalosta­mon käyt­tämää sähköä että sen omia päästöjä, jot­ka ovat myös päästökau­pan piirissä.

      “Päästökaup­palakia sovel­letaan muun muas­sa polt­toainei­den polt­toon laitok­sis­sa, joiden nimelli­nen kokon­ais­läm­pöte­ho on yli 20 megawat­tia ja niiden kanssa samaan kaukoläm­pöverkkoon liitet­ty­jen pienem­pi­en polt­to­laitosten sekä öljyn­jalosta­moiden, kok­saamoiden, eräi­den teräs‑, min­er­aali- ja met­sä­te­ol­lisu­u­den laitosten pros­essien, eräi­den petrokemi­an laitosten pros­essien sekä kivivil­lan ja nokimus­tan valmis­tuk­sen polt­to­pros­essien hiilidioksidipäästöihin.”

      https://www.energiavirasto.fi/yleista-paastokaupasta

      Aivan ehdot­tomasti tämä laki ei päde (kumpikin suun­ta huomioiden), kos­ka päästölupi­en määrää saate­taan käytän­nössä jos­sain määrin säätää kysyn­nän mukaan ja kos­ka kaiken sähkön­tuotan­non päästöt eivät kuu­lu kau­pan piiri­in (jos sähkö tuo­daan EU:n ulkop­uolelta tai jos sähkölaitos on riit­tävän pieni).

  6. Liiken­teen sähköistämisen on ehdot­toman tärkeää, vaik­ka lyhyel­lä tähtäimel­lä se ei aut­taisikaan päästö­jen vähen­tämisessä. Pitkäl­lä tähtäimel­lä asi­aa pitää hoitaa sähkön­tuotan­non päästöjä vähen­tämäl­lä, jol­loin liiken­teen päästöt vähenevät automaat­tis­es­ti. Liiken­teen sähköistämi­nen mah­dol­lisim­man nopeasti on tärkeää, kos­ka nyt tuotet­ta­vat autot ovat liiken­teessä vielä 2040.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.