Itiksen vanhiman osan suojelukaava
Pöydältä.
Tähän täytyy näköjään tutustua paremmin. Kirjoitin viimeksi, etten ole varma siitä, että suojelua kannattaa ulottaa rakennuksiin, jotka eivät ole erityisen loistokkaita. Lautakunnassa eräät muutkin esittivät epäilyksensä suojelun järkevyydestä – he ehkä enemmän hakijan taloutta ajatellen. Tästä varmaankin siis äänestetään.
Lauttasaaren sillan kaistajärjestelyt
Tämä on taas näitä elämää suurempia kysymyksiä. Lauttasaaren sillalla on nyt autoilla 2+2 kaistaa. Seudun vilkkaimmalla fillariyhteydellä fillarit ja jalankulkijat on pantu puikkelehtimaan toistensa ja sillan kalastajien sekaan. Autoliikenteen pienentynyt määrä ei puolla millään laskentatavalla nelikaistaista yhteyttä – ei varsinkaan, kun kapasiteetin mitoittavana tekijänä on Porkkalankadun liikennevalot.
Esityksen mukaan autokaistoja oli jatkossa 1+2 kaistaa. Yksi pois Lauttasaaresta ja kaksi Lauttasaareen. Syy tähän on sama kuin miksi metrosta on kaksi liukuporrasta ylös ja yksi alas. Porkkalankadun liiikennevalot rytmittävät Lauttasaareen tulevaa liikennettä. Tämä on saanut osan autoilijoista totaalisen raivon valtaan. Asiasta autoilijoilta tullut palaute on enemmän tunne- kuin faktapainotteista. On suurta uskoa vaihtoehtoisiin faktoihin liikennemäärien suhteen. Sitäkään ei myönnetä, että jos pullonkaula on kapea, ei pidä leventää pulloa vaan pullonkaulaa.
Pyörätiet muutetaan yksisuuntaisiksi ja erotetaan jalkakäytävistä korkeuserolla. Minua tuo yksisuuntaisuus tässä vähän arveluttaa, koska se saa aikaan sen, että jotkut pyöräilijät joutuvat sillan molemmissa päissä vaihtamaan valoristeyksessä toiselta puolelta toiselle. Toisaalta taas eilen olin törmätä vastaan tulevaan (valottomaan) pyöräilijään.
Lauttasaaren sillalla pyöräillessäni panen muuten aina kypäräni visiirin päälle, jos se ei ole ennestään. Olen kerran törmännyt kalastajan koukkuun, eikä koukun saaminen silmään houkuttele.
Lapinlahden sairaalan tulevaisuus
Rakennukset suojellaan kaavalla, mutta niitä ei enää osoiteta sairaalatoimintaan.
Tarkoituksena on myydä rakennukset tarjouskilpailun perusteella. Sairaalan nykyiset varsin epäkaupalliset käyttäjät haluaisivat, että kaupunki kunnostaisi rakennukset omalla kustannuksellaan välttävälle tasolle. Silloinkin kustannuksia vastaava vuokra ilman tuottotavoitetta olisi lähes 20 €/m2, mitä nykyiset käyttäjät eivät pysty maksamaan.
Toisaalta, onhan meillä nytkin Viikinrannassa varastoalue hyvän asuinalueen tiellä, josta käyttäjät eivät maksa läheskään alueen vaihtoehtoiskäytön mukaista vuokraa.
Oikeastaan tällaiset subventiot pitäisi tehdä avoimesti – ei menetettyinä tuloina, vaan budjettiin merkittyinä menoina. Sekä sen Viikinrannan että Lapinlahden sairaalan kohdalla.
Vuoden 2018 pyöräilybarometri
Tyytyväisyys pyöräilyolosuhteisiin on parantunut. Suurinta on tyytymättömyys rakennustöiden aikaisiin järjestelyihin. Pasilassa tilanne onkin todella surkea Triplan kohdalla.
Pyöräily on aika demokraattista siinä mielessä, että sitä suositaan yhteiskuntaluokkaan kuulumatta. Pyöräily painottuu hyvätuloisiin ja korkeasti koulutettuihin, mutta tämä painotus ei ole kovin voimakasta.
Stadionin ympäristön puistosuunnitelma
Stadionin ympäristöä pannaa kuntoon puolella miljoonalla. Samassa Töölönlahdelta keskuspuistoon kulkevaa baanayhteyttä kohennetaan.
Autatko espoolaista ja kerrot, että mistä Viikinrannan varastosta on kyse? Pikaisella googlailulla en löytänyt vastausta, kun yritin selvittää tätä vuokratuettua tahoa. Muuten ehdottomasti kanssasi samaa mieltä, piilotuet mieluummin näkyviksi ja tietoisiksi päätöksiksi päättäjiltä kuin alennetuiksi taksoiksi / vuokriksi / maksuiksi.
Viikinranta on Vanhankaupuntginlahden pohjukassa Vantaanjoen itä puolella olegva alue, johon piti tulla awsntoja muutamnalle tuhannelle asukkaalle, mutta jonka kokoomus onnistui säilyttämään tehottomana varastoalueena. Varastojen vaihtoehtoiskustannus on huimaava.
Myös Malmin lentoasemalla on tehottomassa käytössä oleva lentokonehalli, jossa ei saa säilyttää eikä huoltaa lentokoneita. Hurja vuokratulojen menetys.
Ei hätää, Malmin alueen käytön tehostamisesta on päätetty, ja sen pitäminen tehottomana lentotarvikkeiden yms. varastoalueen loppuu.
Toimivan keskustakentän tuhoaminen on järjettömyyden huippu. Mikä itä-helsinkiläinen lähiö lanataan uuden kentän alta?
Kun Helsinki on tarjonnus 90 vuotta maan ilmaiseksi kentälle, eikö nyt olisiEspoon vuoro? Espoosta on tullut niin paljon puheemnvuoroja siitä, että virkistysilmailu tarvitsee oman kentän.
Malmi tarvitaan syötölle ja viranomaisille. Koulutus ja virkistysilmailu joutunee vähitellen väistymään johonkin länsipuolelle, Espoo, Kirkkonummi jne.
Espoolaisille on lyhyempi matka Nummelan kentälle kuin Malmille joten espoolaisia ei tarvitse syytää vatimuksista Malmin säilyttämiseksi lentokäytössä.
Tämän päivän YLEn uutisissa on uutine jonka mukaan Suomen Ilmailumuseota ollaaan tulevaisuudessa häätämässä Vantaan lentokentän alueelta.
Malmin kenttä voisi olla ilmailumuseolle paras mahdollinen paikka pk-seudulla, koska jos koneet eivät lennä, niin ne mahtuvat kyllä sinne omaan rakennukseen suunnitellun lähiön lisäksi.
Ongelma ilmailumuseon kohdalla taitaa olla se, ettei se pysty maksamaan vuokraa maasta. Jos valtio haluaa ilmaisulumusein Helsinkiin, sen pitää se rahoittaa, eikä Helsingin. Ei voida velvoittaa Helsinkilä subventoimaan valtaklunnallista useota tarjoamalla sille tilat ilmaiseksi.
Jos museo mahtuisi nykyisiin rakennuksiin (vanha terminaali ja lentokonehalli) + jokin lisärakennus niin ei se olisi kaupungilta pois, jos museo lunastaa ne itselleen, ja asunnot voidaan rakentaa siitä huolimatta koska museokoneiden ei tarvitse lentää.
Östersundom? Tai Osmon ehdottamasta Espoosta vaikka pellot Suurpellon pohjoispuolelta?
On vähän yritetty kysellä, mutta yksikään itseään kunnioittava kunta ei halua uhrata maata neliökilometrikaupalla peinkoneiden lentokenttää varten.
Kiinnostus tulee muuttumaan kun Malmi on saanut lopullisen sinetin eikä koneita enää lennä sieltä.
Esim Sipoossa politikot ovat vastustaneet kenttää omalle alueelleen siksi koska politikot siellä ovat pääasiassa RKP:läisia ja Kookomuslaisia, jotka ovat tukeneet Helsingin puoluetovereitaan Malmin kentän säilytttämisessä.
Suomenojan ja Espoonlahden välillä on jo valmiina suora ja tasainen pätkä Länsiväylää, sen viereen vain kiitotie, Länsiväylä kuitenkin aiheuttaa melua jo valmiiksi, niin saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla… 😉
Onneksi ei ole enää lentokonehallia pitkään, niin tuo tehottomuus poistuu.
Hangaari on suojeltu sr‑1 ‑merkinnällä. Tosin vihreillähän nämä mielipidekysymykset ja makuasiat eivät paljoa paina jos vaan saadaan sekin alue myytyä rakennusmaaksi. Ehkäpä rakennus sopivasti vaurioituu kunnostuskelvottomaksi jonkun kulttuuritapahtuman yhteydessä.
Hallihan on suojeltu, eikä lähdössä mihinkään. Niin kauan kuin siitä vierestä lennetään ja sille ei muutakaan käyttöä ei ilmeisesti ole, en tosin kovin hyvin ymmärrä, miksei sielä voisi jopa pitää niitä lentokoneita.
Lapinlahden sairaalaa ei pidä myydä kiinteistösijoittajille tai hotelligryndereille. Paras käyttötapa olisi jonkinlainen sairaalan perinteitä jatkava kuntoutus- tai hoitokäyttö. Tiloja voisi varata myös erilaisille taidetoiminnoille tai osuuskunnille. Hyvä alku on nykyinen Lapinlahdessa tapahtuva kansalaistoiminta. Siihen ei tarvita mitään kaupungin suunnittelukilpailuja.
Myös puistoon pitää kaupunkilaisilla olla avoin pääsy, mutta idyllinen vanha puisto on hyvä nykyisellään, ilman mitään kehittämistä tai elävöittämistä.
Eli etuoikeutetun hyväveliverkoston käyttöön, kulut muiden maksettavaksi?
Jos sairaalaa ei tarvita, alue on niin lähellä keskustaa, että se pitää kaavoittaa ruutukaavaan. Tuleeko alueelle toimistoja vai asuntoja, ei kuulu kaavoittajalle. Itse olisin kyllä säilyttänyt sairaalan.
Kaksisuuntaiset pyörätiet ovat yksisuuntaisia parempia, koska ne vievät vähemmän tilaa ja pyöräteillä tullaan joka tapauksessa ajelemaan molempiin suuntiin. Keskustassa pyörien pitää lisäksi sopeuttaa nopeutensa vilkkaaseen jalankulkuympäristöön, joten mitään erillisiä kaahailuväyliä ei tarvita. Ahtaissa paikoissa taas riittää yksi pyörätie toisella puolella katua.
Lauttasaaren päässä on sitä paitsi valmiiksi yksisuuntaiset Lauttasaarentien suuntaan ja suunnitelman mukaan tulossa myös Meripuistotielle. Kaupungin päässä taas Porkkalankadun ali pääsee tunnelissa Lepakon kohdalla ja jatkossa ilmeisesti myös sillan päässä olevan niinikään olemassaolevan tunnelin kautta. Itämerenkadun pyörätiellä vapaaehtoisesti ajamista en nykyiselläänkään ymmärrä, pääreitti kannattaisi ohjata selvästi kanavanrantaan, tehdä sen Salmisaarenkin päähän laadukas reitti ja vaihtaa ne turhat liikennevalot pyörätien etuajo-oikeuteen, toissijaisesti Porkkalankadulle (Länärin alitus Salmisaarenkatua).
Tuosta näköjään unohtui joku “No ei.” alusta. Itse ajan menosuunnassa vasemman puolen kaksisuuntaisilla pyöräteillä jo ihan turvallisuussyistä vain jossain böndellä (muuten ajoradalla) ja siis Lauttasaaren sillallakin jo nykyään järjestään oikeaa puolta. Nythän siinä on muuten kaupungista poispäin ajaessa tilaisuus todeta ihan laillisesti millainen kaaos enimmäkseen autiolla ajoradalla pyöräilystä seuraa, kun sillan pohjoispuolen pyörätie on oikeustalon kohdalla olevan kaukolämpö(tms)työn vuoksi pois käytöstä. (Sivistysmaissa siitä olisi otettu mantereella ajoradalta toinen kaista kävely/pyörätieksi, itse sillalla sinänsä voisi hyvin ajaa normaalisti.)
Kaksisuuntainen pyörätie on vaarallinen, jos se risteää ajoradan kanssa.
Juuri kun pyöräbaanoja on saatu työnnettyä viheralueille niin Käpylään, Vallilanlaaksoon kuin meren päälle Humallahteenkin, nyt baanoja ollaan suunnittelemassa myös Eläintarhan urheilupuistoon ja Stadionin ympäristöön.
Eläintarhassa ja Keskuspuistossa pääsee jo nyt hyvin ajamaan pyörillä mukavassa luontoympäristössä ilman, että tienoot lanataan tasaisiksi näiden baanojen tieltä. Voisiko edes viheralueet säästää tältä mielettömältä baanojen rakentamiselta?
Kuljen Lauttasaaren sillan yli ainakin kävellen, pyörällä, putkulaudalla, autolla ja bussilla. Paitsi, että bussiliikennettä on vähennetty lujasti.
En ole koskaan huomannut, että pyöriä tai käveliöjitä ruuhkaksi asti. Eikä niitä kalastajiakaan kovin paljon ole, varsinkaan työmatkojen aikana.
Kalastajille voisi rakentaa ulokkeeen, ovat kaikki suunnilleen samalla kohdalla. Se voi olla hyvin kevytrakenteinen ja voisi olla hienoa seisoa kuin veden päällä.
Kun katsoo vanhoja kuvia vanhan sillan ajalta, pikkupojat kalastivat Tammassaren rannassa sillan kulmassa. Siihen ei tarviat kuin kaide ja pelastusrenkaat.
Lauttasaaren asukasluku tulee suunniteklmuien mukaan kasvamaan ja ehkä saadaan bussitkin takaisin silloin. Siis on bussikaistakin valmiina.
Mitä ongenkoukkuihin tulee, niin luulisi kalastajien olevan itse suurimmassa vaarassa. Kuinka monta tapausta täällä on tapahtunut, joissa ongenkoukku on vahingoittanut kalastajaa / kävelijää / pyöräilijää? Miten se on verratuna muihin ongintapaikkoihin?
Itiksen vanhiman osan suojelukaava: sanot että tähän täytyy näköjään tutustua paremmin. Olisi tosi hyvä jos tekisit niin. Kävisitkö vaikka katsomassa?
Kyse on kai siis Kairamon suunnittelemista osista. Loistokkaita ne eivät ole, mutta niissä on käsittääkseni jonkinlainen arkkitehtoninen ajatus, toisin kuin yhdessäkään Itikseen sen jälkeen tehdyssä lisäosissa, jotka ovat vain yksiselitteisen ja satunnaisen rumia. Säilyttäisin mielelläni jälkipolville jotain mistä näkyy, että joskus kauppakeskusarkkitehtuurissakin on ollut ajatus.
Kurkkaapa sitten myös laajempaa kontekstia. Jos ne vanhat osat näyttävät ankeilta, jotuuko se osin kunnossapitämättömyydestä ja myös siitä, että koko alue on (kuin? vai ihan oikeasti?) yhteisestä sopimuksesta kehitetty kaiken rumuuden keskittymäksi. Katso vaikka Hansasillalta Eastonin suuntaan. Katso moneen suuntaan.
Eikö kannattaisi ajatella että tälläkin alueella on alun alkaen ollut jotain vähän toisenlaista? (Tunteenomainen kannanotto, myönnän.)
Itistä tunnutaan haukuttavan täällä sen vuoksi, ettei se kuulu alueisiin, joissa aktiivivihreät pyörivät. Ja jos pyörivät niin se tapahtuu Itäväylän ja Kehä ykkösen suunnasta. Edelliseen kommenttiin on kuitenkin lisättävä, että mielestäni myös tuo 80/90-luvun vaihteen lisäosa on myös onnistunut ja luo urbaania katutilaa Turunlinnantielle kääntämällä näyteikkunat kadulle. Sillä on jopa ihan mietitty julkisivu, jota peittävät isot ikkunapinnat ja poikkeuksellisen laadukas laattapinnoitus (ts. ne laatat eivät ole alkaneet tippua kuten muista 90-luvun taloista). Kauppiaat valitettavasti ovat teipanneet katutason ikkunat umpeen. Kaikki muut lähiöihin sijoitetut kauppakeskukset edustavat automarket-ajattelua, jossa kauppakeskus on ulospäin umpinainen pellillä päällystetty möykky. Erityisesti ne HOK-Elannon rakentamat jostain syystä.
Itikseen saadaan kunnon kaupunkikeskusta, kun Puhoksen laajennusosien ja parkkipaikan tilalle rakennetaan umpikorttelia. Noiden umpikorttelien kivijalkaliiketilat tulevat tuskin jäämään tyhjiksi, sen verran vilinää noilla kulmilla on.
- Sairaala lihoiksi. Hotelli tms. Tietysti kaupungista pitää löytyä tiloja myös kaikenlaiselle kulttuuripuuhastelulle, mutta Lapinlahti on liian hieno antaa hipeille pilattavaksi. Antakaa niille joku peltihalli kehätien varresta.
- Tuleeko tuosta Itäkeskuksen suojelukaavasta mahdollisesti minkälainen ongelma, jos ja kun kauppakeskusten pudotuspeli alkaa, kaupungistuminen jatkuu ja alkaa näyttää siltä, että Itäkeskukseen voisi oikeasti rakentaa ruman ja ison kauppakeskuksen tilalle itäisen keskustan? Ei välttämättä mene montaa kymmentä vuotta. Ehkä kaksi.
Lauttasaaren sillan nykytilanteessa suurimmat ongelmat ovat paradoksaalisesti talvella, kun pyöräilijöitä on vähiten. Sillalla ei ole erillistä lumitilaa/erotuskaistoja, joten kaupunki on ottanut tavaksi aurata lumet ensin ajoradalta pyörätielle ja sitten pyörätieltä jalkakäytävälle. Tästä ei ole monta vuotta kun jalkakäytävä oli kokonaan pois käytöstä useita viikkoja aina siihen asti, kunnes sinne varastoidut lumet sulivat.
En usko että tämä ongelma ratkeaa muutoin kuin erotuskaistoilla, koska ei ole ratkennut tähänkään asti (palautteesta huolimatta). Erotuskaistat lisäävät myös turvallisuutta verrattuna nykytilanteeseen, jossa ajoradan ja pyörätien välillä on erittäin korkea tasoero. Siksi kannatan yhden autokaistan poistamista ja tilan ottamista erotustilaksi. Kuitenkin tiedostan, että tämä tarkoittaa Pohjoiskaaren risteyksessä sitä, että lännen suuntaan Lauttasaarentielle pitää antaa nykyistä enemmän vihreää valoa. Tällöin siis sivusuunnista tuleva liikenne (josta usein valtaosa polkupyöriä) vastaavasti hidastuu.
Toinen kommenttini koskee liikennevalojen ilmaisimia, joita sivutaan sekä Karhuvaaran toivomusponnessa että Lauttasaaren sillan vuoravaikutusraportissa. Kun pyöräily (aivan oikein) aletaan entistä enemmän nähdä varteenotettavana liikennemuotona, olisi liikennevalojen ilmaisimien luotettavuutta pakko saada parannettua. Tänä syksynä sekä Pohjoiskaarelta pohjoiden suunnasta että Tallberginkadulta etelän suunnasta on ilmaisin ollut rikki siten, että se ei tunnista polkupyöriä. Siinä sitten pyöräilijä odottelee muutaman valokierron kunnes taakse ilmestyy auto jonka ilmaisin tunnistaa (tai kunnes pyöräilijä jalkautuu jalkakäytävälle kyllästyttyään odottamaan). Lisäksi toimintamallia tulisi parantaa siinä tilanteessa, jossa tällaisesta toimimattomasta ilmaisimesta tehdään kaupungille vikailmoitus. Tuossa tilanteessa vastaus ei pidä olla “korjataan muutaman päivän kuluessa”, vaan valot pitää samantien asettaa vikaohjelmaan, jossa kaikille suunnille näytetään automattisesti vihreää.
Pyöräilybarometrissa ”klassisia” vastauksia siinä että pyöräteihin ja järjestelyihin olivat tyytyväisimpiä ne ryhmät jotka vähiten ajavat.. Työmaa-aikaiset järjestelyt ovat pysyvä osa kaupunkikuvaa ja ne tulee saada tällä valtuustokaudella ruotuun! Pyörätie ei voi olla se ensimmäinen kulkureitti joka katkaistaan työmaan tullen. Esimerkiksi Triplan kolmen vuoden painajainen kurittaa käytännössä vain pohjoisen esikaupungin työmatkapyöräilijöitä. Paukut eivät ”korvaavaalla reitillä” riittäneet edes siihen että liikennevaloajoitusta tai korokkeille mahtumista olisi vaivauduttu tarkistamaan kerrallaan kymmenien pyöräilijöiden aiheuttaessa hämmennystä jalankulun seassa.
“Tyytyväisyys pyöräilyolosuhteisiin on parantunut. Suurinta on tyytymättömyys rakennustöiden aikaisiin järjestelyihin. Pasilassa tilanne onkin todella surkea Triplan kohdalla.”
Triplan rakennustyömaa on tosin parantanut alueen jalankulkuolosuhteita merkittävästi. Ihanaa, kun ei ole tarvinnut pelätä Ratakiventietä ylinopeutta laskettelevia pyöräilijöitä.
Kaupungin vaarallisimpia paikkoja.
Mikähän tuossa on nopeusrajoitus? Uskoisin 40 km/h. Tarkoitatko liian suurta tilannenopeutta?
40 km/h nopeusrajoituskin ylittyy tuossa varmasti monta kertaa päivässä, mutta tilannenopeutta toki tarkoitin.
Ratakiventiellä tosiaan pyöräkaista kulkee jalkakäytävällä jalankulkijoiden kaistan ja bussi- ja raitiovaunupysäkkien välissä. Pysäkit ovat alarinteessä, ja nopeudet niiden kohdalla usein todella kovat.
Tietenkään tämä ei koske kaikkia pyöräilijöitä, mutta yllättävän iso osa ei jarruttele muuta liikennettä ennakoiden, vaan luottavat siihen että julkisista poistuvat matkustajat tajuavat olla astumatta pyöräkaistalle, ja että ylipäänsä mahtuvat pysäkille. Melkoinen on järjestely etenkin ottaen huomioon suuret liikennemäärät.
Stadionin pyörätie on kyllä jollain reunalla erotettu jalankulusta, mutta miten turvallista on ylittää pyörätie? Sieltä voi tulla hurjaakin vauhtia uimastadikalta alas mäkeä, ja risteyksiä on jonkun verran.
Miten ne pitäisi hoitaa? Riittääkö suojatiet? Onko mahdollista väsätä jotain pyörätöyssyjä?
Suojatie olisi hyvä. Ongelmana on, että jalankulkijat ylittävät pyörätien mistä haluavat eivätkä katso lainkaan. Jos näin tekisi autotiellä, saisi syyttää itseään.
Ei monopolia voi perustella sillä, että niin saa valtiolle rahoja. EU on sen kieltänyt, koska pelien verottaminen on tehokkaampaa. Yksityiset yhtiöt voivat kilpailussa päätyä pienempiin marginaaleihin, mutta Veikkauksen kulut ovat niin järjettömän suuria monopoliaseman vuoksi, että sen palautusprosentti on kovin pieni. Korruptiostakaan ei pääse eroon kuin yksityistämällä.