Sähköautot ja ilmastonmuutos (4) Kapasiteetin sopeutuminen

5 vastausta artikkeliin “Sähköautot ja ilmastonmuutos (4) Kapasiteetin sopeutuminen”

1. En näe mah­dol­lise­na, että liian hal­paa sähköä olisi saatavis­sa ylen­määrin. Markki­nae­htoisia voimalaitok­sia ei sel­l­aiseen ympäristöön synny.

   Vastaa

2. Tutkimus jon­ka halu­aisin lukea: Sekä sähkövero että olen­naisem­min siir­tomak­sut ovat tasamak­su­ja €/kWh. Kum­matkin ovat lak­isääteisiä. Mitä tapah­tu­isi sähkön kulu­tuk­selle, päästöille jos niiden keräämis­tavak­si säädet­täisi­in pros­ent­tia sähkön hinnasta?

   Vastaa

   1. Teemu Pyy­lu­o­ma:
      Tutkimus jon­ka halu­aisin lukea: Sekä sähkövero että olen­naisem­min siir­tomak­sut ovat tasamak­su­ja €/kWh. Kum­matkin ovat lak­isääteisiä. Mitä tapah­tu­isi sähkön kulu­tuk­selle, päästöille jos niiden keräämis­tavak­si säädet­täisi­in pros­ent­tia sähkön hinnasta? 

      Pitää muis­taa, että sähköverol­la voi olla aika ikäviä sivu­vaiku­tuk­sia, esimerkik­si puuläm­mi­tyk­seen panos­t­a­mi­nen. Nyt sähkön hin­nas­ta merkit­tävä osa on veroa. Ostopuil­la läm­pö mak­saa noin 5 snt/kWh olo­huoneeseen toimitet­tuna (laskin muua­ma vuosi sit­ten, voi olla vahen­tunut hin­ta). Sähkö töpselistä mak­saa veroi­neen ja siir­toi­neen karkeasti noin 10 snt / kWh, jos­sa on sähköveroa n. 3 snt. 

      Puuläm­mi­tyk­sel­lä säästää noil­la hin­noil­la noin 5 snt/kWh, ilman veroa säästö enem­män kuin puolit­tuisi pari­in sent­ti­in / kWh. Ahk­era puuläm­mit­täjä siis puolit­taa sähköläm­mi­tyk­sen läm­mi­tysku­lut (oli­pa suo­ra taik­ka varaa­va), eikä hänen tarvitse han­kkia ilmalämpöpumppua. 

      Viimeistään 20 asteen pakkasil­la läh­es kaik­ki pien­talot siir­tyvät avus­ta­maan läm­mi­tys­tä puul­la. Köh, köh.

      Vastaa

3. Juuri näin.

   Yli­jäämäsähköä saat­taisi tul­la sekä muiden tutk­musten että Ener­gy­PLAN-ohjel­mal­la itse tekemieni sim­u­laa­tioiden mukaan tul­la muu­ta­ma pros­ent­ti vuodessa. Se ei ole niin paljon, että edullisen tuotan­non kil­pailukyky kokon­aan kaa­tu­isi siihen, mut­ta toisaal­ta jos sille saadaan edes jokin hin­ta, ko. tuotan­toa voi rak­en­taa kuitenkin kan­nat­tavasti enem­män. Ja on tosi­aan hölmöä haaska­ta ko. sähkömäärä tyystin. Käyt­töko­htei­ta kun olisi.

   Sähköa­joneu­vo­jen oikein ajoite­tun latauk­sen lisäk­si yli­jäämäsähköl­lä voisi kui­v­a­ta myös suuria määriä bio­mas­saa ja siten säästää sitä. Muuten­han kuiv­auk­seen tule­va ener­gia (luokkaa 10% ener­gia­sisäl­löstä) tulee bio­mas­san polt­tamis­es­ta itsessään. Lisäk­si lumen­su­la­tus väyliltä ja katoil­ta voisi tasoitel­la piikkejä.

   Nämä saat­ta­vat kuu­lostaa vähän has­suil­ta sähkönkäyt­töko­hteil­ta, mut­ta ovat tyyp­iltään main­iosti tarkoituk­seen sovel­tuvia: isot het­kel­liset tehot melko vapaasti valit­tavina ajanko­hti­na. Tuo edel­lyt­tää vain pien­tä mieliku­val­lista säätöä eli pitää ajatel­la (toden­mukaises­ti) niin, että ympäristö­vaiku­tuk­sil­taan ja hinnal­taan sähkö het­kel­lä a ei ole sama asia kuin sähkö het­kel­lä b.

   Vastaa

4. Läm­mön kau­si­varas­tot oli­si­vat teknis­es­ti help­po käytän­nössä raja­ton tehonielu joka takaisi jonkin­laisen min­im­i­hin­nan sähkölle myös kesäaikaan kun tuulee ja aurinko pais­taa pil­vettömältä taivaalta.

   Teknistaloudel­lis­ten rajoit­tei­den sijaan tässä ovat haas­teena verotekniset kysymyk­set jot­ka tun­tu­vat nykyään jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä ole­van vaikeampia ratkaista kuin luon­non­lakien aset­ta­mat rajoitteet.

   Vastaa