Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

Sama hin­ta-alue on alue, jos­sa säh­köä voi­daan siir­tää ilman pul­lon­kau­lo­ja. Sil­loin siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei estä kor­vaa­mas­ta kal­lis­ta voi­man­tuo­tan­toa hal­val­la. Maa­nan­tai­na klo 17:20 Suo­mi oli samaa hin­ta-aluet­ta Ruot­sin ja Nor­jan kans­sa, tosin Ruot­sin Skå­ne oli irtaan­tu­nut yhdes­sä Tans­kan kans­sa omak­si kal­liim­man säh­kön alu­eek­seen, kos­ka siir­to­ka­pa­si­teet­ti ei riittänyt.

Suo­mes­ta vie­tiin piu­hat punai­se­na säh­köä Viroon, mut­ta sekään ei riit­tä­nyt, vaan enem­män­kin oli­si voi­tu vie­dä. Säh­kö oli Viros­sa kal­liim­paa kuin Suo­mes­sa. Jos siir­to­ka­pa­si­teet­ti Suo­men ja Viron välil­lä oli raja­ton, suo­ma­lais­ten vii­mei­nen voi­ma­lai­tos sijait­si­si toden­nä­köi­ses­ti Viros­sa ja oli­si hyvin saas­tut­ta­va. Viron säh­kön­tuo­tan­non omi­nais­pääs­tö vas­taa osa­puil­leen kivi­hii­li­lauh­de­säh­kön pääs­tö­jä, vaik­ka kai siel­lä on nel­jän­nes pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa. Kor­keat omi­nais­pääs­töt joh­tu­vat pala­van kiven voimalaitoksista.

Kun pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on nous­sut, on käy­nyt juu­ri niin kuin piti käy­dä­kin. Poh­jois­mai­den vähä­pääs­töi­nen säh­kö vir­taa Suo­men kaut­ta Bal­ti­aan ja Puo­laan. Samal­la säh­kön hin­ta pysyy kor­kea­na niin, ettei­vät tuu­li­voi­ma­lat tar­vit­se enää sub­ven­tio­ta. Mut­ta se mer­kit­see myös sitä, että vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen peri­aat­teen mukaan säh­kön kulu­tuk­sen pääs­töt ovat Suo­mes­sa kor­keat. Minun säh­kön­ku­lu­tuk­se­ni pitää käyn­nis­sä saas­tut­ta­vaa voi­ma­lai­tos­ta Bal­tias­sa. Siis pait­si, jos käy niin kuin nyt on käy­nyt, ettei siir­to­ka­pa­si­teet­ti rii­tä. Sil­loin vii­mei­nen voi­ma­lai­tos on jos­sain Suo­mes­sa tai Skan­di­na­vias­sa eikä se ole sil­loin yhtä saastuttava.

Jos me lisääm­me siir­to­yh­teyk­siä Viroon, glo­baa­lit pääs­töt pie­ne­vät, kos­ka mei­dän puh­das­ta (ja hal­paa) säh­köä myy­dään voi­tol­la Viroon. Samal­la kui­ten­kin säh­kön hin­ta Suo­mes­sa nousee ja säh­kön kulu­tuk­sen mar­gi­naa­li­pääs­töt kasvavat.

Kuten edel­li­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa sanoin, maa­nan­tai­na 12.11.2018 klo 17:20 säh­kön­tuo­tan­non kes­ki­mää­räi­set omi­nais­pääs­töt oli­vat Suo­mes­sa 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan oli­vat Viros­sa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Ruot­sis­sa ne oli­vat 44 g. Viron säh­kö oli maa­il­man saastuttavinta.

Ilmas­toa aja­tel­len oli­si siis hyvä raken­taa vah­va siir­to­ka­pa­si­teet­ti Poh­jois­mais­ta Kes­ki-Euroop­paan, jot­ta sai­sim­me sul­je­tuk­si saas­tut­ta­via voi­ma­loi­ta Bal­tias­sa, Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Erit­täin hyvä sivus­to kat­soa eri mai­den säh­kön­tuo­tan­non kes­ki­mää­räi­siä omi­nais­pääs­tö­jä on eletricitymap.org

 

3 vastausta artikkeliin “Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue”

  1. Nyt, 13-11-2018 0:43 Viros­ta tuo­daan Suo­meen säh­köä 630MW ja Liet­tuas­ta Ruot­siin 310MW. Saman­ai­kai­ses­ti Nord­poo­lin alu­eel­la vesi­voi­man tuo­tan­to on las­ke­nut suu­ruus­luok­kaa 8000MW. Net­to­vien­tiä rajoit­ta­vat siis Nord­poo­lin vesi­va­ras­tot / vähäi­nen tuu­li­voi­ma, eivät Suomen/Ruotsin siir­to­yh­tey­det pala­van kiven Baltiaan.

    Tämä tar­koit­taa myös että tuu­li­voi­maa mah­tui­si Nord­poo­lis­sa mark­ki­noil­le lisää nykyi­sil­lä­kin (Ruotsi/Suomi->Baltia) ‑siir­to­yh­teyk­sil­lä. Päi­väl­lä vet­tä muu­tet­tai­siin ener­giak­si vähem­män kuin nyt, jol­loin öisin tuon­nin tar­ve oli­si nykyis­tä pie­nem­pi kos­ka vesi­voi­maa voi­si olla enemmän.

    Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa ydin­voi­ma­lat ovat jok­seen­kin vajaa­käy­töl­lä kesä­kuun alus­ta syys­kuun lop­puun. Var­si­nai­nen ympä­ris­tö­te­ko oli­si siir­to­ka­pa­si­tee­tin raken­ta­mi­nen Suo­men ja Ruot­sin välil­le , jos näin saa­tai­siin ruot­sa­lai­set nos­ta­maan ydin­voi­ma­loi­den­sa käyt­tö­as­tet­ta. 1300MW lisäy­din­voi­maa tar­koit­tai­si jok­seen­kin samaa kuin koko Suo­men hen­ki­lö­au­to­kan­nan pääs­tö­jen eli­mi­noin­ti ole­tuk­sel­la kor­vat­ta­vat CO2-mar­gi­naa­li­pääs­töt 600g/kWh, 2.6milj autoa á 16800 km/vuosi, 160g/km CO2. Tämän rin­nal­la joku säh­kö­au­toi­lun edis­tä­mi­nen CO2-syis­tä on näpertelyä.

  2. Balt­tia ja Suo­mi ovat säh­kön­tuo­tan­to­ra­ken­teel­taan ali­jää­mä­aluei­ta ja riip­pu­vai­sia naa­pu­rei­den säh­kös­tä. Viron säh­kö­va­jauk­sen täyt­tä­mi­nen edel­lyt­tää Suo­mi-Viro yhteyk­sien vah­vis­ta­mi­sen lisäk­si yhteyk­sien lisää­mis­tä Suo­men ja Ruot­sin välillä.

  3. Toi­sin kuin spot­tu väi­tät, Ruot­sin ydin­voi­ma­lat eivät ole vajaa­käy­töl­lä kesäl­lä. Niis­sä on nor­maa­le­ja, suun­ni­tel­tu­ja huol­to­ja, ja ne huol­lot on pää­osin tapa­na ajoit­taa kesäl­le, kos­ka sil­loin omis­ta­ja menet­tää vähi­ten tulo­ja. Vajaa­te­hol­la ydin­voi­ma­loi­ta ei aje­ta käy­tän­nös­sä kos­kaan muu­ten kuin viko­jen, käyn­nis­tys­ten ja alas­ajo­jen yhtey­des­sä. Yhtään lisää tehoa tai ener­gi­aa ei saa­tai­si, vaik­ka siir­to­ka­pa­si­teet­tia mai­dem­me välil­lä nostettaisiin.

    Maa­il­man tasol­la Ruot­sin ydin­voi­ma­loi­ta ei edes huol­le­ta eri­tyi­sen pit­kiä aiko­ja, mut­ta Suo­meen näh­den kes­ki­mää­räi­set luvut näyt­tä­vät siel­lä huo­noil­ta, kos­ka Suo­men luvut ovat vuo­des­ta toi­seen maa­il­man huippua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.