Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

Sama hin­ta-alue on alue, jos­sa sähköä voidaan siirtää ilman pul­lonkaulo­ja. Sil­loin siir­toka­p­a­siteet­ti ei estä kor­vaa­mas­ta kallista voiman­tuotan­toa hal­val­la. Maanan­taina klo 17:20 Suo­mi oli samaa hin­ta-aluet­ta Ruotsin ja Nor­jan kanssa, tosin Ruotsin Skåne oli irtaan­tunut yhdessä Tan­skan kanssa omak­si kalli­im­man sähkön alueek­seen, kos­ka siir­toka­p­a­siteet­ti ei riittänyt.

Suomes­ta vieti­in piuhat punaise­na sähköä Viroon, mut­ta sekään ei riit­tänyt, vaan enem­mänkin olisi voitu viedä. Sähkö oli Virossa kalli­im­paa kuin Suomes­sa. Jos siir­toka­p­a­siteet­ti Suomen ja Viron välil­lä oli raja­ton, suo­ma­lais­ten viimeinen voimalaitos sijait­sisi toden­näköis­es­ti Virossa ja olisi hyvin saas­tut­ta­va. Viron sähkön­tuotan­non omi­nais­päästö vas­taa osa­puilleen kivi­hi­ililauhdesähkön päästöjä, vaik­ka kai siel­lä on neljännes päästötön­tä tuotan­toa. Korkeat omi­nais­päästöt johtu­vat pala­van kiv­en voimalaitoksista.

Kun päästöoikeuk­sien hin­ta on nous­sut, on käynyt juuri niin kuin piti käy­däkin. Pohjo­is­maid­en vähäpäästöi­nen sähkö vir­taa Suomen kaut­ta Bal­ti­aan ja Puo­laan. Samal­la sähkön hin­ta pysyy korkeana niin, etteivät tuulivoimalat tarvitse enää sub­ven­tio­ta. Mut­ta se merk­it­see myös sitä, että viimeisen voimalaitok­sen peri­aat­teen mukaan sähkön kulu­tuk­sen päästöt ovat Suomes­sa korkeat. Min­un sähkönku­lu­tuk­seni pitää käyn­nis­sä saas­tut­tavaa voimalaitos­ta Bal­ti­as­sa. Siis pait­si, jos käy niin kuin nyt on käynyt, ettei siir­toka­p­a­siteet­ti riitä. Sil­loin viimeinen voimalaitos on jos­sain Suomes­sa tai Skan­di­navi­as­sa eikä se ole sil­loin yhtä saastuttava.

Jos me lisäämme siir­toy­hteyk­siä Viroon, globaalit päästöt pienevät, kos­ka mei­dän puh­das­ta (ja hal­paa) sähköä myy­dään voitol­la Viroon. Samal­la kuitenkin sähkön hin­ta Suomes­sa nousee ja sähkön kulu­tuk­sen mar­gin­aalipäästöt kasvavat.

Kuten edel­lisessä kir­joituk­ses­sa sanoin, maanan­taina 12.11.2018 klo 17:20 sähkön­tuotan­non keskimääräiset omi­nais­päästöt oli­vat Suomes­sa 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan oli­vat Virossa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Ruot­sis­sa ne oli­vat 44 g. Viron sähkö oli maail­man saastuttavinta.

Ilmas­toa ajatellen olisi siis hyvä rak­en­taa vah­va siir­toka­p­a­siteet­ti Pohjo­is­maista Kes­ki-Euroop­paan, jot­ta saisimme sul­je­tuk­si saas­tut­tavia voimaloi­ta Bal­ti­as­sa, Puo­las­sa ja Sak­sas­sa. Erit­täin hyvä sivus­to kat­soa eri maid­en sähkön­tuotan­non keskimääräisiä omi­nais­päästöjä on eletricitymap.org

 

3 vastausta artikkeliin “Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue”

  1. Nyt, 13-11-2018 0:43 Viros­ta tuo­daan Suomeen sähköä 630MW ja Liet­tuas­ta Ruot­si­in 310MW. Samanaikaises­ti Nord­poolin alueel­la vesivoiman tuotan­to on laskenut suu­ru­us­lu­okkaa 8000MW. Net­tovi­en­tiä rajoit­ta­vat siis Nord­poolin vesi­varas­tot / vähäi­nen tuulivoima, eivät Suomen/Ruotsin siir­toy­htey­det pala­van kiv­en Baltiaan.

    Tämä tarkoit­taa myös että tuulivoimaa mah­tu­isi Nord­poolis­sa markki­noille lisää nyky­isil­läkin (Ruotsi/Suomi->Baltia) ‑siir­toy­hteyk­sil­lä. Päiväl­lä vet­tä muutet­taisi­in ener­giak­si vähem­män kuin nyt, jol­loin öisin tuon­nin tarve olisi nyky­istä pienem­pi kos­ka vesivoimaa voisi olla enemmän.

    Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa ydin­voimalat ovat jok­seenkin vajaakäytöl­lä kesäku­un alus­ta syysku­un lop­pu­un. Varsi­nainen ympäristöteko olisi siir­toka­p­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen Suomen ja Ruotsin välille , jos näin saataisi­in ruot­salaiset nos­ta­maan ydin­voimaloiden­sa käyt­töastet­ta. 1300MW lisäy­d­in­voimaa tarkoit­taisi jok­seenkin samaa kuin koko Suomen henkilöau­tokan­nan päästö­jen elim­i­noin­ti ole­tuk­sel­la kor­vat­ta­vat CO2-mar­gin­aalipäästöt 600g/kWh, 2.6milj autoa á 16800 km/vuosi, 160g/km CO2. Tämän rin­nal­la joku sähköau­toilun edis­tämi­nen CO2-syistä on näpertelyä.

  2. Balt­tia ja Suo­mi ovat sähkön­tuotan­torak­en­teeltaan ali­jäämäaluei­ta ja riip­pu­vaisia naa­purei­den sähköstä. Viron sähkö­va­jauk­sen täyt­tämi­nen edel­lyt­tää Suo­mi-Viro yhteyk­sien vahvis­tamisen lisäk­si yhteyk­sien lisäämistä Suomen ja Ruotsin välillä.

  3. Toisin kuin spot­tu väität, Ruotsin ydin­voimalat eivät ole vajaakäytöl­lä kesäl­lä. Niis­sä on nor­maale­ja, suun­nitel­tu­ja huolto­ja, ja ne huol­lot on pääosin tapana ajoit­taa kesälle, kos­ka sil­loin omis­ta­ja menet­tää vähiten tulo­ja. Vajaate­hol­la ydin­voimaloi­ta ei aje­ta käytän­nössä koskaan muuten kuin viko­jen, käyn­nistys­ten ja alasajo­jen yhtey­dessä. Yhtään lisää tehoa tai ener­giaa ei saataisi, vaik­ka siir­toka­p­a­siteet­tia maid­emme välil­lä nostettaisiin.

    Maail­man tasol­la Ruotsin ydin­voimaloi­ta ei edes huol­leta eri­tyisen pitk­iä aiko­ja, mut­ta Suomeen näh­den keskimääräiset luvut näyt­tävät siel­lä huonoil­ta, kos­ka Suomen luvut ovat vuodes­ta toiseen maail­man huippua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.