Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Yleisön pyyn­nöstä ylimääräi­nen lisäosa.

Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­tanut, että kir­joit­ta­mani on ihan lööper­iä, kos­ka päästökaup­pa tekee turhik­si vält­tää saas­tut­tavia voimalaitok­sia. Siir­tymi­nen polt­to­moot­tor­eista sähköau­toi­hin säästää ilmas­toa tehdään sähkö miten hyvän­sä, kos­ka sähkö on päästökau­pan piiris­sä ja men­ovesi ei ole.

Näin­hän se on teo­ri­as­sa. Min­is­teri Tiilikainen vetosi tähän sanoes­saan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiire­htiä. Samaa argu­ment­tia hän ei soveltanut hiileen.

Päästökaup­pa pitäisi ottaa paljon vahvem­paan rooli­in. Jos päästöoikeuk­sia ei olisi liik­keel­lä niin paljon, mekanis­mi toimisi niin hyvin, ettei mui­ta toimia tarvittaisi.

Päästöoikeuk­sien määrää pitäisi siis vähen­tää. Näin on varovasti tehtykin, minkä seu­rauk­se­na päästöoikeuk­sien hin­ta on nelink­er­tais­tunut viidestä eurosta 20 euroon, mut­ta on edelleen hyvin hal­pa. Tämäkin on jo muut­tanut sähkökau­pan suun­taa Suomen­lahdel­la niin, että päivä­saikaan sähko vir­taa kohta­laisen puh­taan sähkön Suomes­ta likaisen sähkön Viroon.

Liik­keel­lä ole­via päästöoikeuk­sia on poli­it­tis­es­ti real­is­tisem­paa vähen­tää, jos niiden hin­ta ei alun perin ole kovin korkea. Ennus­teeni on, että jos sähköau­to­jen akuis­sa tapah­tu­isi dra­maat­ti­nen läpimur­to niin, että jok­seenkin kaik­ki uudet autot oli­si­vat sähköau­to­ja, puheet päästöoikeuk­sien määrän leikkaamis­es­ta lop­puisi­vat siihen.

Puhunko nyt ris­ti­in itseni kanssa, kun olen muis­sa yhteyk­sis­sä sanonut, että vapaae­htoiset toimet päästö­jen vähen­tämisek­si päästökaup­pasek­to­ril­la ovat turhia, kos­ka päästöoikeudet vain siir­tyvät muualle. Tähän on vas­tat­tu, että jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, EK kan­sain­väli­sine kump­panei­neen lob­baa niitä lisää markki­noille. On eri asia uskoa, että päät­täjät lask­i­si­vat oikeuk­sien markki­noille lisää kuin pelätä, että he muut­tuvat halut­tomam­mak­si vähen­tää liik­keel­lä ole­via oikeuk­sia. Päätöksentekokitka.

Jopa EK:ssa ymmär­retään nyky­isin, että kus­tan­nuste­ho­ton ilmastopoli­ti­ik­ka tulee kalli­im­mak­si kuin kustannustehokas.

Ennen olin sitä mieltä, että päästöoikeuk­sille pitäisi tehdä lat­ti­ahin­ta noin 30 €, mut­ta uusimpi­en ilmas­toti­eto­jen val­os­sa olen pää­tynyt kan­nat­ta­maan 100 euron lat­ti­ahin­taa. Lat­ti­ahin­nan val­lites­sa muuten vapaae­htoiset toimet eivät ole turhia.

Jos päästöoikeudet mak­saisi­vat 100 €/tonni, ei tarvit­sisi tehdä mitään muu­ta, vaan markki­nat hoitaisi­vat sähkön­tuotan­non puh­taak­si. Eikä 100 € edes olisi kovin paljon. Ben­san hin­nas­sa 40 senttiä.

 

20 vastausta artikkeliin “Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa”

  1. “Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­tanut, että kir­joit­ta­mani on ihan lööper­iä, kos­ka päästökaup­pa tekee turhik­si vält­tää saas­tut­tavia voimalaitok­sia. Siir­tymi­nen polt­to­moot­tor­eista sähköau­toi­hin säästää ilmas­toa tehdään sähkö miten hyvän­sä, kos­ka sähkö on päästökau­pan piiris­sä ja men­ovesi ei ole. Näin­hän se on teoriassa. ”

    Noin ei ole edes täysin teo­ri­as­sa. Päästökau­pan piiris­sä sähköstäkin on vain osa. Venäjältä suo­raan, Nor­jan kaut­ta tai Balt­ian kaut­ta tuo­tu­un sähköön ei sovel­leta päästökaup­paa. Jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, sähkön tuon­ti EU:n ulkop­uolelta EU:hun ehkä kas­vaa. Niin markki­nat toimivat.

    1. ko:
      “Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­tanut, että kir­joit­ta­mani on ihan lööper­iä, kos­ka päästökaup­pa tekee turhik­si vält­tää saas­tut­tavia voimalaitok­sia. Siir­tymi­nen polt­to­moot­tor­eista sähköau­toi­hin säästää ilmas­toa tehdään sähkö miten hyvän­sä, kos­ka sähkö on päästökau­pan piiris­sä ja men­ovesi ei ole. Näin­hän se on teoriassa. ”

      Noin ei ole edes täysin teo­ri­as­sa. Päästökau­pan piiris­sä sähköstäkin on vain osa. Venäjältä suo­raan, Nor­jan kaut­ta tai Balt­ian kaut­ta tuo­tu­un sähköön ei sovel­leta päästökaup­paa. Jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, sähkön tuon­ti EU:n ulkop­uolelta EU:hun ehkä kas­vaa. Niin markki­nat toimivat.

      Ilmeinen ratkaisu tähän olisi myyjä­val­tion sähkön­tuotan­non hiili-inten­si­teet­ti­in sidot­tu hiil­i­t­ul­li sähkön tuon­nille. Hiil­i­t­ullin co2-hin­ta vähän päästökaup­paa korkeam­mak­si, niin samal­la on luo­tu hyvä kan­nuste naa­pureille liit­tyä EU:n päästökauppajärjestelmään.

    2. Pitää muis­taa, ettei sähkön tuon­ti EU:n ulkop­uolelta ole oikeas­t­aan markki­na­t­alouden piiris­sä. Se, raken­netaanko raja­jo­hto­ja, on poli­it­ti­nen päätös. Käytän­nössä raja­jo­htoon on veto-oikeus ainakin:
      *EU:lla (kaup­pa­poli­it­ti­nen suvereniteetti)
      *Suomen hal­li­tuk­sel­la (lunas­tuslu­pa)
      *maakun­nal­la (maakun­takaavamerk­in­tä)
      *kun­nal­la (yleiskaa­va)
      *kan­taverkko-oper­aat­to­ril­la (verkon toimitusvarmuus)

      Raja­jo­hto raken­netaan vain, jos kukaan näistä toim­i­joista ei ole kovasti vas­taan. Ja jos sitä ei raken­neta, rajan takana ole­va kap­a­siteet­ti voisi olla yhtä hyvin kuus­sa, sil­lä sähköä ei voi salakuljettaa.

    3. ko:
      “Venäjältä suo­raan, Nor­jan kaut­ta tai Balt­ian kaut­ta tuo­tu­un sähköön ei sovel­leta päästökaup­paa. Jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, sähkön tuon­ti EU:n ulkop­uolelta EU:hun ehkä kas­vaa. Niin markki­nat toimivat.”

      Nor­jas­sa tuote­taan vesivoimaa. Sitä ei voi lisätä kysyn­nän mukaan. Sähkö­markki­noiden toimivu­us on pelkkä huono vitsi.

      Venäjän sähkö­markki­na ei ole yhteen­sopi­va Pohjo­is­maisen markki­nan kanssa. Bri­tan­nia ei ole sähkön viejä vaan tuoja.

  2. Käyt­tökun­nos­sa ole­vien CHP voimalaitosten purkami­nen on juuri sitä kus­tan­nuste­ho­ton­ta ilmastopoli­ti­ikkaa. Helsinkiläi­nen saa mak­saak­seen tästä virheestä.

  3. Sinään­sä ansiokas artikke­lis­ar­ja, mut­ta sähköau­to­jen hin­nas­takin olisi voin­ut pari riv­iä kir­joit­taa. Minä ja moni muu tarvit­semme autoa, vaikkei meil­lä siihen olisi varaa. Ajelem­mekin alle 1000 e arvoisil­la autoil­la. Käyte­tyt sähköau­tot ovat törkeän kalli­ita, alle 10 000 e ei saa mitään. Sik­si siir­tymi­nen sähköau­toilu­un on täysin epäre­al­is­tista mon­elle kansalaiselle. Tuk­i­toimi­akin on lähin­nä väläytel­ty varakkaille henkilöille uusien Tes­lo­jen han­k­in­taan. Käsittämätöntä.

    1. Tässä keskustelus­sa on kokon­aan jäänyt huomiotta kak­si jo alka­nut­ta dis­rup­tio­ta: Aurinkovoima ja akkutekni­ik­ka (->sähköau­tot, säätövoima). Molem­pi­en tekni­ikoiden hin­ta tip­puu täl­lä het­kel­lä log­a­r­it­mis­es­ti ja jo nyt päivän­tasaa­jal­la aurinkoen­er­gia on halvem­paa kuin kivi­hi­ilel­lä tuotet­tu ener­gia. Sil­lä ei ole mitään väliä, jos sähköau­to nyt mak­saa liian paljon, kos­ka trendiä seu­raa­mal­la nähdään, että markki­noille tulee edullisia sähköau­to­ja jo 2020-luvun alus­sa. Aivan sama kehi­tys on tapah­tunut äly­puhe­lim­ien suh­teen viimeisen 12 vuo­den aikana. Kos­ka hin­nat edelleen jatka­vat laskua, niin 5000€ sähköau­to — ehkä käytet­tynä — on saatavil­la muu­ta­man vuo­den sen jäl­keen. Kuka halu­aa enää siinä vai­heessa ostaa ylläpi­doltaan kallista, saas­tut­tavaa, meluisaa ja teho­ton­ta vai­h­toe­htoa? Polt­to­moot­to­ri­au­to­jen tekni­ik­ka on huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­paa ja vika-alt­ti­im­paa, kuin sähköau­tois­sa. Ton­nin hin­taisen polt­to­moot­to­ri­au­ton kor­vaamiseen riit­tää huo­mat­tavasti kalli­impikin sähköau­to, kos­ka se on halvem­pi huoltaa ja tankkaus on halvempaa.

      Suomes­sa kehi­tys on var­masti keskimääräistä hiukan hitaam­paa, kos­ka talvi, vähäi­nen auringonva­lo ja pitkät etäisyy­det vievät paras­ta terää tältä kehi­tyk­seltä. Meil­lä pitää tukeu­tua vähän mui­hin tekni­ikoi­hin eli hybrid­i­tuotan­nos­sa biokaa­su ja sähköä tuulivoimal­la. Toiv­ot­tavasti kenel­läkään ei ole ideana tuh­la­ta biokaa­sua autoi­hin? Se on tässä vai­heessa turhaa puuhastelua. Toden­näköis­es­ti muu­ta­man vuo­den päästä meillekin johde­taan edullista tuon­ti­au­rinkosähköä etelästä.

      Seu­raa­va hal­li­tuskausi on 2019–2023, sille taitaa jäädä vas­tu­ulleen vain varmis­taa, että luon­nol­lista kehi­tys­tä tue­taan mah­dol­lisim­man paljon (esim. lataus­pis­teet ja muu infra).

      Kuu­lostaako jut­tu usko­mat­toma­l­ta? His­to­ria opet­taa dis­rup­tioista ja tren­dit ovat hel­posti saatavil­la tark­istus­ta varten.

      Jatkolukemista:
      https://www.pv-magazine.com/2018/05/25/the-path-to-us0-015-kwh-solar-power-and-lower/

      http://www.rapidshift.net/l‑ion-batteries-to-cross-100kwh-in-2018-residential-solar-electric-battery-cost-competitive-with-grid-electricity-by-2020/

      https://cleantechnica.com/2018/09/28/forbes-electric-cars-the-future-gasmobile-killers/

      https://twitter.com/patrickhermann/status/969582141200830470/photo/1?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E969582141200830470&ref_url=https%3A%2F%2Fwww.mitenergyconference.org%2Ftony-seba-recap%2F

    2. Yrjö Tuomi­nen:
      Sinään­sä ansiokas artikke­lis­ar­ja, mut­ta sähköau­to­jen hin­nas­takin olisi voin­ut pari riv­iä kir­joit­taa. Minä ja moni muu tarvit­semme autoa, vaikkei meil­lä siihen olisi varaa. Ajelem­mekin alle 1000 e arvoisil­la autoil­la. Käyte­tyt sähköau­tot ovat törkeän kalli­ita, alle 10 000 e ei saa mitään. Sik­si siir­tymi­nen sähköau­toilu­un on täysin epäre­al­is­tista mon­elle kansalaiselle. Tuk­i­toimi­akin on lähin­nä väläytel­ty varakkaille henkilöille uusien Tes­lo­jen han­k­in­taan. Käsittämätöntä. 

      Käyte­tyn auton ost­a­mi­nen hal­val­la­han on oikein järkevää — har­mi vain että yksikään tehdas ei tee käytet­tyjä autoja.

      Pitää muis­taa se, että sähköau­tot on olleet mas­samarkki­noil­la vas­ta reilusti alle kymme­nen vuot­ta, joten kymme­nen vuot­ta van­haa hyvää sähköau­toa, jon­ka voisi ostaa muu­ta­mal­la ton­nil­la, ei yksinker­tais­es­ti oikein ole ole­mas­sa. Mut­ta jos sinne kalli­im­paan päähän niitä auto­ja oste­taan vaik­ka sit­ten val­tion tuil­la, niin ne on liiken­teessä vielä 15 vuo­den päästä ja niitä saa käytet­tynä oikein herkulliseen hin­taan. Ilmeis­es­ti akutkin kestää pääsään­töis­es­ti tuol­laiset ainakin 400–500 tkm, joten niistä parin ton­nin romuista saa vielä oikein hyvin kilo­me­tre­jä irti. Ja hin­nathan muutenkin tip­puu koko ajan, enää ei ole se sadan ton­nin Tes­la ain­oa vai­h­toe­hto markkinoilla.

      Joten jos halu­at itselle­si hal­van sähkik­sen nopeasti, niin tue kaikkia mah­dol­lisia tukia, että niitä saisi uute­na myy­tyä mah­dol­lisim­man paljon; sil­loin niitä saa myös käytet­ty­inä hyväl­lä hin­nal­la muu­ta­man vuo­den päästä. Jos niitä nimit­täin on har­vas­sa, niin hin­nat pysyy korkeina… Paras keino voisi olla tukea työ­suhdeau­to­jen han­k­in­taa, kos­ka ne kiertävät nopeasti yksi­ty­isille liis­arei­den loputtua.

  4. “Näin­hän se on teo­ri­as­sa. Min­is­teri Tiilikainen vetosi tähän sanoes­saan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiire­htiä. Samaa argu­ment­tia hän ei soveltanut hiileen.”

    Kiin­nos­taako *ain­ut­takaan* kepu­laista ilmas­to, jos se tarkoit­taa että met­sän­o­mis­ta­jan, lihan­tuot­ta­jan , turpeen­nos­ta­jan tai jonkun muun kepu­laisen kukkaro kär­sii? Keskusta­laisille koko ilmas­ton­muu­tos tun­tuu ole­van vain sumu­ver­ho bio[sen-ja-tämän] tukemiselle. Niin kauan kun puhutaan met­sien hyö­dyn­tämis­es­tä, ollaan kovasti ilmas­toa suo­jele­mas­sa, mut­ta kat­sokaa­pa mitä tapah­tuu, jos joku edes vih­jaa että lihan­syön­tiä pitäisi ilmas­tosyi­den takia vähentää.

    “Ennen olin sitä mieltä, että päästöoikeuk­sille pitäisi tehdä lat­ti­ahin­ta noin 30 €, mut­ta uusimpi­en ilmas­toti­eto­jen val­os­sa olen pää­tynyt kan­nat­ta­maan 100 euron lattiahintaa.”

    Tämä toimisi var­maan ihan hyvin, jos kaik­ki päästöoikeudet myytäisi­in, mut­ta nythän niitä lahjoite­taan vielä aika paljon. Jos lat­ti­ahin­ta on korkeampi kuin markki­nahin­ta, niin niitä päästöoikeuk­sia ei saa myy­dyk­si → ne kan­nat­taa sit­ten käyt­tää, kun muus­sa tapauk­ses­sa ne ovat arvottomia.

    Kan­nat­taisi poh­jahin­nan sijasta:
    1. Nopeut­taa päästöoikeuk­sien vuosit­taista vähen­e­mistä. Nythän se on liian hidas­ta kun ver­rataan mitä niiden tulisi olla, jos halu­taan päästöt nol­li­in vaik­ka vuodek­si 2040.

    2. Rak­en­taa leikkuri, joka automaat­tis­es­ti vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää, jos hin­ta tip­puu tarpeek­si jonkun rajan alle. Tämä toteut­taa lat­ti­ahin­nan, mut­ta ei joh­da siihen että ilmaisek­si saadut oikeudet kan­nat­taa käyt­tää, kun myy­däkään ei voi.

    tai vai­h­toe­htois­es­ti
    3. Lopet­taa ilmais­ten päästöoikeuk­sien jakami­nen. Voi tosin olla noi­ta kah­ta ylem­pää paljon vaikeampi rasti.

    1. Sylt­ty: mut­ta kat­sokaa­pa mitä tapah­tuu, jos joku edes vih­jaa että lihan­syön­tiä pitäisi ilmas­tosyi­den takia vähentää

      Lihan­syön­tiä vas­tuste­taan Suomes­sa väärin perustein. Suo­ma­lainen lihan­tuotan­to on hiilineu­traalimpaa kuin val­taosaa maail­maa. Muual­la soi­ja- ja kar­jat­alous ovat tiukasti yhteen nivoutunei­ta. Eläin­re­hu on soi­jan tuotan­non tärkein lop­putuote, ja Etelä-Amerikan soi­jav­il­jelmien laa­jen­e­m­i­nen työn­tää laidun­mai­ta sademet­si­in. Soi­jan tuotan­to on tärkein epä­suo­ra syy, joka aiheut­taa met­säka­toa Ama­zonil­la. Siko­jen ja broi­le­rien lisäk­si soi­jare­hul­la ruok­i­taan liha- ja lyp­sykar­jaa, munin­takano­ja sekä kas­vatet­tu­ja kir­jolo­hia. On arvioitu, että noin 40 pros­ent­tia EU:ssa kulute­tus­ta soi­jas­ta käytetään sianrehuna.

      Esim. Suo­ma­laisen broi­lerin ruokin­nan sankari on vil­ja. Suo­ma­laisen rehuvil­jan valkuaispi­toisu­us on poikkeuk­sel­lisen korkea, mikä vähen­tää soi­jan tarvet­ta. “Yli puo­let broi­lerin saa­mas­ta valkuais­es­ta tulee koti­mais­es­ta viljasta.
      Lihakar­jan tuotan­to perus­tuu kier­to­talouteen. Kar­jan pääre­hu­na on vil­jel­ty nur­mi eri muodois­saan ja sen kas­vat­tamiseen käytetään kar­jan lan­taa. Lihan­tuotan­nos­ta ym. ker­too seu­raa­va link­ki, jon­ka soisin jokaisen luke­van oikean tiedon saamisek­si ennakkolu­u­lo­jen sijasta.
      https://www.atriatuottajat.fi/atrianauta/elaintenhyvahoito/nautaseuranta/Documents/Vastuulllinen%20naudanlihantuotanto.pdf

      Lisäk­si kar­jan lan­nas­ta voidaan tuot­taa biokaa­sua. Se ei tietenkään ole ener­gia­muo­tona yhtä hal­paa kuin fos­si­iliset polt­toaineet esim kivihiili.
      https://www.motiva.fi/files/6958/Biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf

      Sum­ma sum­marum, syömäl­lä kohtu­udel­la sekar­avin­toa ja nimeno­maan siinä Suomes­sa tuotet­tua lihaa on todel­li­nen ilmastoteko.

      1. Eemil: Suo­ma­lainen lihan­tuotan­to on hiilineu­traalimpaa kuin val­taosaa maailmaa. 

        Mikä ihmeen perustelu tuo on? Onhan kivi­hi­ilikin on “hiilineu­traalimpaa” kuin rusko­hi­ili tai pala­va kivi, mut­ta eihän se voi olla mikään perustelu sille, että mäte­oliei­dän täy­tyy jatkaa kivi­hi­ilen polt­tamista. Lisäk­si Suomes­sa syödään jo pääosin suo­ma­laista lihaa, koti­maisu­usaste on noin 80%.

        Kuten sanoin, keskusta­laisia ei ilmas­ton­muu­tos kiin­nos­ta. Helpoin tapa kiertää tätä on tode­ta, ettei keskusta­lainen bisnes tuo­ta ollenkaan hiilid­iok­sidipäästöjä (esimerkik­si turve, met­sä­te­ol­lisu­us, lihan­tuotan­to, maanviljelys).

      2. Sylt­ty: keskusta­lainen bisnes tuo­ta ollenkaan hiilid­iok­sidipäästöjä (esimerkik­si turve, met­sä­te­ol­lisu­us, lihan­tuotan­to, maanviljelys).

        Tuos­sa olet aivan oike­as­sa. Turpeen päästöt eivät todel­lakaan ole niin suuria kuin ilmoite­taan. Poli­it­tisel­la päätök­sel­lä äänestet­ti­in (IPCC) turpeen ole­van fos­si­ili­nen polt­toaine. Turpeen uusi­u­tu­mista (2 mm/vuosi) ei las­ke­ta lainkaan päästökertoimeen.

        Met­sä­te­ol­lisu­us ei todel­lakaan ole Suomen Keskus­tan bisnes. Maanvil­jeli­jät sen sijaan sito­vat hiiltä kaupunki­lais­tenkin hyödyk­si sekä ruuan­tuotan­nos­sa että met­sänkas­vatuk­ses­sa. Saa­mat­ta siitä minkään val­takun­nan kor­vaus­ta. Lihan­tuotan­to on Suomes­sa jo läh­es hiilineu­traalia ja tuotan­toketju­un kuu­lu­va jatku­vapeit­teinen nur­mi sitoo hiilen lisäk­si vesistö­va­l­u­mia . Ja tämä kaik­ki talkoil­la ruuan tuotan­non yhteydessä.

      3. Turpeen uusi­u­tu­mista (2 mm/vuosi) ei las­ke­ta lainkaan päästökertoimeen.

        Se johtuu siitä, että turpeen kasvu ei ole riip­pu­vaista turpeen kor­jaamis­es­ta toisin kuin met­sän kasvu. Sik­si kaik­ki turve, joka polte­taan, tulee sel­l­aise­naan lisäyk­sek­si ilmakehään.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Se johtuu siitä, että turpeen kasvu ei ole riip­pu­vaista turpeen kor­jaamis­es­ta toisin kuin met­sän kasvu. Sik­si kaik­ki turve, joka polte­taan, tulee sel­l­aise­naan lisäyk­sek­si ilmakehään.

        Se on virhe, sil­lä toisaal­la turvek­er­ros pak­su­un­tuu. Näin ollen poltet­tua hiiltä oli se sit­ten mis­tä läh­teestä tahansa sitoutuu siihen uuteen turvek­er­rokseen. Sen vuok­si turpeen päästök­er­toimes­sa tulee huomioi­da myös sen aikaansaa­ma sidonta. 

        Paljonko kivi­hi­ileen on sitoutunut hiiltä vuosim­il­jar­di­en kuluessa ?

      5. Kuten sanoin, keskusta­laisia ei ilmas­ton­muu­tos kiin­nos­ta pätkän ver­taa. Kos­ka tätä ei kehda­ta sanoa ääneen, yksinker­tais­es­ti heit­täy­dytään met­sä- ja maatalousilmastodenialisteiksi.

        Turve, biodiesel, puiden polt­to, lihat­alous, kul­je­tustuet. Onhan tässä jo vaik­ka kuin­ka mon­ta päivänelvää esimerkke­jä Eemilinkin ajat­telus­ta, jos­sa päästötkin muut­tuvat hiilensidonnaksi.

        No ok, ehkä myön­nän sen ver­ran että kyl­lä keskusta­laisi­akin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta kiin­nos­taa, mut­ta sil­lä ehdol­la ettei hei­dän tarvitse niihin osallistua. 

        Odotankin että jos­sain vai­heessa kek­sitään maat­alouteen “ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mis­tu­ki” jos­sa mak­se­taan tun­tu­via kor­vauk­sia nimel­li­sistä päästövähennyksistä.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Sik­si kaik­ki turve, joka polte­taan, tulee sel­l­aise­naan lisäyk­sek­si ilmakehään.

        Eihän se noin ole, taas ker­ran. IPCC:n tekemä poli­it­ti­nen päätös sumen­taa koke­neen val­tiomiehenkin pol­lan. Ei äänestyspäätök­sel­lä voi muut­taa luon­non biol­o­gisia lake­ja, olkoon kon­klaavi vaik­ka IPCC, se vihreille paav­ista seu­raa­va auk­tori­teet­ti (ylöspäin lask­ien ). Mitähän suh­muroin­te­ja löy­ty­isi kyseisen poli­it­tisen eli­men toimin­nas­ta, jos se avattaisiin ?
        Pitäisikö met­sän­o­mis­ta­jille ruve­ta mak­samaan kor­vauk­sia suoaluei­den hiilen­si­d­on­nas­ta ? Lasken­ta ja kor­vauk­set pitäisi ulot­taa men­neelle vuo­sisadalle, kos­ka sidon­ta on vuo­sisa­tainen. Tietysti pitäisi, kos­ka polt­tamis­es­ta sakote­taan perus­teet­toman ankarasti. Siis ei biol­o­gisen kasvupros­essin mukaisesti.

    2. Sylt­ty: Kiin­nos­taako *ain­ut­takaan* kepu­laista ilmas­to, jos se tarkoit­taa että met­sän­o­mis­ta­jan, lihan­tuot­ta­jan , turpeen­nos­ta­jan tai jonkun muun kepu­laisen kukkaro kär­sii? Keskusta­laisille koko ilmas­ton­muu­tos tun­tuu ole­van vain sumu­ver­ho bio[sen-ja-tämän] tukemiselle. Niin kauan kun puhutaan met­sien hyö­dyn­tämis­es­tä, ollaan kovasti ilmas­toa suo­jele­mas­sa, mut­ta kat­sokaa­pa mitä tapah­tuu, jos joku edes vih­jaa että lihan­syön­tiä pitäisi ilmas­tosyi­den takia vähentää.

      Sylt­ty aloit­taa aina kepu­vi­ha­puheel­la. Se on tiis­eri, mikä saa kaik­ki viher­vas­sar­it luke­maan kom­mentin. Aivan kuin ‑60 ‑70- luvuil­la DDR:läiset urheilu­val­men­nuskir­jat alkoi­vat sosial­is­tisen jär­jestelmän ihanu­u­den esi­tyk­sel­lä. Vasti­neessani toin esille suo­ma­laisen lihan­tuotan­non ilma­s­toneu­traal­i­u­den, mut­ta sehän ei ylitä julka­isukyn­nys­tä. Menee tietysti ohi vars. asian, mut­ta Syl­tyn kom­ment­ti kyseiseltä aihealueelta meni läpi. Valikoivaa totu­u­den vil­je­lyä kuten trump­pi­lainen tiedotusoppi.

  5. Käsit­telemät­tä on vesivoiman säätökyvyn rajat. Mis­sä määrin juok­su­tus­luukku­jen sara­noi­ta voi “ras­va­ta” niin, että olisi mah­dol­lista säätää juok­su­tus­ta nopeasti pienem­mälle, kun on hal­van sähkön het­ki ja lisätä, kun on kalli­in sähkön hetki?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jok­ilu­on­to ei tuos­ta nopeas­ta säätämis­es­tä kyl­lä oikein kiitä.

        Nopeud­es­ta se ei ole kiin­ni. Voin vaku­ut­taa, että vesivoimaa käytetään juuri niin opti­maalis­es­ti kuin suinkin mah­dol­lista. Tärkeimpiä rajoit­tavia tek­i­jöitä ovat altaisi­in vir­taa­van veden määrä ja altais­sa kul­loinkin ole­van veden määrä. Sekä ennuste­tarkku­us (sademäärä, tun­tiku­lu­tus, sähkön hin­ta, tuuli­tuotan­to). Suurimpia yleisiä harhalu­u­lo­ja on, että vesivoiman varas­toin­tiom­i­naisuuk­sia voisi käyt­tää aina vain uusi­in käyt­tö­tarkoituk­si­in. Tässä suh­teessa mitään olen­naista edestys­tä ei ole tapah­tunut kym­meni­in vuosi­in, eikä näytä tapah­tu­van tule­vaisu­udessakaan. Hyväl­lä syyl­lä voi sanoa, että vesivoima on ylikuormitettu. 

        Vesivoiman määrääkin pide­tään ikäänkuin annet­tuna taivaan lah­jana (mitä se taval­laan onkin), mut­ta sen määrä voi vai­hdel­la varsin paljon eri vuosi­na. Nor­jas­sa on nyt ollut poikkeuk­sel­lisen paljon pelkästään hyviä vesivu­osia. Edessä on myös vuosia, jol­loin vedestä taistellaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.