Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Ylei­sön pyyn­nös­tä yli­mää­räi­nen lisäosa.

Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­ta­nut, että kir­joit­ta­ma­ni on ihan löö­pe­riä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa tekee tur­hik­si vält­tää saas­tut­ta­via voi­ma­lai­tok­sia. Siir­ty­mi­nen polt­to­moot­to­reis­ta säh­kö­au­toi­hin sääs­tää ilmas­toa teh­dään säh­kö miten hyvän­sä, kos­ka säh­kö on pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ja meno­ve­si ei ole.

Näin­hän se on teo­rias­sa. Minis­te­ri Tii­li­kai­nen veto­si tähän sanoes­saan, ettei tur­peen pol­ton kiel­tä­mi­sen kans­sa pitäi­si kii­reh­tiä. Samaa argu­ment­tia hän ei sovel­ta­nut hiileen.

Pääs­tö­kaup­pa pitäi­si ottaa pal­jon vah­vem­paan roo­liin. Jos pääs­tö­oi­keuk­sia ei oli­si liik­keel­lä niin pal­jon, meka­nis­mi toi­mi­si niin hyvin, ettei mui­ta toi­mia tarvittaisi.

Pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää pitäi­si siis vähen­tää. Näin on varo­vas­ti teh­ty­kin, min­kä seu­rauk­se­na pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on nelin­ker­tais­tu­nut vii­des­tä euros­ta 20 euroon, mut­ta on edel­leen hyvin hal­pa. Tämä­kin on jo muut­ta­nut säh­kö­kau­pan suun­taa Suo­men­lah­del­la niin, että päi­vä­sai­kaan säh­ko vir­taa koh­ta­lai­sen puh­taan säh­kön Suo­mes­ta likai­sen säh­kön Viroon.

Liik­keel­lä ole­via pääs­tö­oi­keuk­sia on poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­sem­paa vähen­tää, jos nii­den hin­ta ei alun perin ole kovin kor­kea. Ennus­tee­ni on, että jos säh­kö­au­to­jen akuis­sa tapah­tui­si dra­maat­ti­nen läpi­mur­to niin, että jok­seen­kin kaik­ki uudet autot oli­si­vat säh­kö­au­to­ja, puheet pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rän leik­kaa­mi­ses­ta lop­pui­si­vat siihen.

Puhun­ko nyt ris­tiin itse­ni kans­sa, kun olen muis­sa yhteyk­sis­sä sano­nut, että vapaa­eh­toi­set toi­met pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ril­la ovat tur­hia, kos­ka pääs­tö­oi­keu­det vain siir­ty­vät muu­al­le. Tähän on vas­tat­tu, että jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, EK kan­sain­vä­li­si­ne kump­pa­nei­neen lob­baa nii­tä lisää mark­ki­noil­le. On eri asia uskoa, että päät­tä­jät las­ki­si­vat oikeuk­sien mark­ki­noil­le lisää kuin pelä­tä, että he muut­tu­vat halut­to­mam­mak­si vähen­tää liik­keel­lä ole­via oikeuk­sia. Päätöksentekokitka.

Jopa EK:ssa ymmär­re­tään nykyi­sin, että kus­tan­nus­te­ho­ton ilmas­to­po­li­tiik­ka tulee kal­liim­mak­si kuin kustannustehokas.

Ennen olin sitä miel­tä, että pääs­tö­oi­keuk­sil­le pitäi­si teh­dä lat­tia­hin­ta noin 30 €, mut­ta uusim­pien ilmas­to­tie­to­jen valos­sa olen pää­ty­nyt kan­nat­ta­maan 100 euron lat­tia­hin­taa. Lat­tia­hin­nan val­li­tes­sa muu­ten vapaa­eh­toi­set toi­met eivät ole turhia.

Jos pääs­tö­oi­keu­det mak­sai­si­vat 100 €/tonni, ei tar­vit­si­si teh­dä mitään muu­ta, vaan mark­ki­nat hoi­tai­si­vat säh­kön­tuo­tan­non puh­taak­si. Eikä 100 € edes oli­si kovin pal­jon. Ben­san hin­nas­sa 40 senttiä.

 

20 vastausta artikkeliin “Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa”

  1. Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­ta­nut, että kir­joit­ta­ma­ni on ihan löö­pe­riä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa tekee tur­hik­si vält­tää saas­tut­ta­via voi­ma­lai­tok­sia. Siir­ty­mi­nen polt­to­moot­to­reis­ta säh­kö­au­toi­hin sääs­tää ilmas­toa teh­dään säh­kö miten hyvän­sä, kos­ka säh­kö on pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ja meno­ve­si ei ole. Näin­hän se on teoriassa. ”

    Noin ei ole edes täy­sin teo­rias­sa. Pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä säh­kös­tä­kin on vain osa. Venä­jäl­tä suo­raan, Nor­jan kaut­ta tai Bal­tian kaut­ta tuo­tuun säh­köön ei sovel­le­ta pääs­tö­kaup­paa. Jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, säh­kön tuon­ti EU:n ulko­puo­lel­ta EU:hun ehkä kas­vaa. Niin mark­ki­nat toimivat.

    1. ko:
      “Moni kom­men­toi­ja on huo­maut­ta­nut, että kir­joit­ta­ma­ni on ihan löö­pe­riä, kos­ka pääs­tö­kaup­pa tekee tur­hik­si vält­tää saas­tut­ta­via voi­ma­lai­tok­sia. Siir­ty­mi­nen polt­to­moot­to­reis­ta säh­kö­au­toi­hin sääs­tää ilmas­toa teh­dään säh­kö miten hyvän­sä, kos­ka säh­kö on pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ja meno­ve­si ei ole. Näin­hän se on teoriassa. ”

      Noin ei ole edes täy­sin teo­rias­sa. Pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä säh­kös­tä­kin on vain osa. Venä­jäl­tä suo­raan, Nor­jan kaut­ta tai Bal­tian kaut­ta tuo­tuun säh­köön ei sovel­le­ta pääs­tö­kaup­paa. Jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, säh­kön tuon­ti EU:n ulko­puo­lel­ta EU:hun ehkä kas­vaa. Niin mark­ki­nat toimivat.

      Ilmei­nen rat­kai­su tähän oli­si myy­jä­val­tion säh­kön­tuo­tan­non hii­li-inten­si­teet­tiin sidot­tu hii­li­tul­li säh­kön tuon­nil­le. Hii­li­tul­lin co2-hin­ta vähän pääs­tö­kaup­paa kor­keam­mak­si, niin samal­la on luo­tu hyvä kan­nus­te naa­pu­reil­le liit­tyä EU:n päästökauppajärjestelmään.

    2. Pitää muis­taa, ettei säh­kön tuon­ti EU:n ulko­puo­lel­ta ole oikeas­taan mark­ki­na­ta­lou­den pii­ris­sä. Se, raken­ne­taan­ko raja­joh­to­ja, on poliit­ti­nen pää­tös. Käy­tän­nös­sä raja­joh­toon on veto-oikeus ainakin:
      *EU:lla (kaup­pa­po­liit­ti­nen suvereniteetti)
      *Suo­men hal­li­tuk­sel­la (lunas­tus­lu­pa)
      *maa­kun­nal­la (maa­kun­ta­kaa­va­mer­kin­tä)
      *kun­nal­la (yleis­kaa­va)
      *kan­ta­verk­ko-ope­raat­to­ril­la (ver­kon toimitusvarmuus)

      Raja­joh­to raken­ne­taan vain, jos kukaan näis­tä toi­mi­jois­ta ei ole kovas­ti vas­taan. Ja jos sitä ei raken­ne­ta, rajan taka­na ole­va kapa­si­teet­ti voi­si olla yhtä hyvin kuus­sa, sil­lä säh­köä ei voi salakuljettaa.

    3. ko:
      “Venä­jäl­tä suo­raan, Nor­jan kaut­ta tai Bal­tian kaut­ta tuo­tuun säh­köön ei sovel­le­ta pääs­tö­kaup­paa. Jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, säh­kön tuon­ti EU:n ulko­puo­lel­ta EU:hun ehkä kas­vaa. Niin mark­ki­nat toimivat.”

      Nor­jas­sa tuo­te­taan vesi­voi­maa. Sitä ei voi lisä­tä kysyn­nän mukaan. Säh­kö­mark­ki­noi­den toi­mi­vuus on pelk­kä huo­no vitsi.

      Venä­jän säh­kö­mark­ki­na ei ole yhteen­so­pi­va Poh­jois­mai­sen mark­ki­nan kans­sa. Bri­tan­nia ei ole säh­kön vie­jä vaan tuoja.

  2. Käyt­tö­kun­nos­sa ole­vien CHP voi­ma­lai­tos­ten pur­ka­mi­nen on juu­ri sitä kus­tan­nus­te­ho­ton­ta ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Hel­sin­ki­läi­nen saa mak­saak­seen täs­tä virheestä.

  3. Sinään­sä ansio­kas artik­ke­li­sar­ja, mut­ta säh­kö­au­to­jen hin­nas­ta­kin oli­si voi­nut pari riviä kir­joit­taa. Minä ja moni muu tar­vit­sem­me autoa, vaik­kei meil­lä sii­hen oli­si varaa. Aje­lem­me­kin alle 1000 e arvoi­sil­la autoil­la. Käy­te­tyt säh­kö­au­tot ovat tör­keän kal­lii­ta, alle 10 000 e ei saa mitään. Sik­si siir­ty­mi­nen säh­kö­au­toi­luun on täy­sin epä­rea­lis­tis­ta monel­le kan­sa­lai­sel­le. Tuki­toi­mia­kin on lähin­nä väläy­tel­ty varak­kail­le hen­ki­löil­le uusien Tes­lo­jen han­kin­taan. Käsittämätöntä.

    1. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on koko­naan jää­nyt huo­miot­ta kak­si jo alka­nut­ta dis­rup­tio­ta: Aurin­ko­voi­ma ja akku­tek­niik­ka (->säh­kö­au­tot, sää­tö­voi­ma). Molem­pien tek­nii­koi­den hin­ta tip­puu täl­lä het­kel­lä loga­rit­mi­ses­ti ja jo nyt päi­vän­ta­saa­jal­la aurin­koe­ner­gia on hal­vem­paa kuin kivi­hii­lel­lä tuo­tet­tu ener­gia. Sil­lä ei ole mitään väliä, jos säh­kö­au­to nyt mak­saa lii­an pal­jon, kos­ka tren­diä seu­raa­mal­la näh­dään, että mark­ki­noil­le tulee edul­li­sia säh­kö­au­to­ja jo 2020-luvun alus­sa. Aivan sama kehi­tys on tapah­tu­nut äly­pu­he­li­mien suh­teen vii­mei­sen 12 vuo­den aika­na. Kos­ka hin­nat edel­leen jat­ka­vat las­kua, niin 5000€ säh­kö­au­to — ehkä käy­tet­ty­nä — on saa­ta­vil­la muu­ta­man vuo­den sen jäl­keen. Kuka halu­aa enää sii­nä vai­hees­sa ostaa yllä­pi­dol­taan kal­lis­ta, saas­tut­ta­vaa, melui­saa ja teho­ton­ta vaih­toeh­toa? Polt­to­moot­to­ri­au­to­jen tek­niik­ka on huo­mat­ta­vas­ti moni­mut­kai­sem­paa ja vika-alt­tiim­paa, kuin säh­kö­au­tois­sa. Ton­nin hin­tai­sen polt­to­moot­to­ri­au­ton kor­vaa­mi­seen riit­tää huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pi­kin säh­kö­au­to, kos­ka se on hal­vem­pi huol­taa ja tank­kaus on halvempaa.

      Suo­mes­sa kehi­tys on var­mas­ti kes­ki­mää­räis­tä hiu­kan hitaam­paa, kos­ka tal­vi, vähäi­nen aurin­gon­va­lo ja pit­kät etäi­syy­det vie­vät paras­ta terää täl­tä kehi­tyk­sel­tä. Meil­lä pitää tukeu­tua vähän mui­hin tek­nii­koi­hin eli hybri­di­tuo­tan­nos­sa bio­kaa­su ja säh­köä tuu­li­voi­mal­la. Toi­vot­ta­vas­ti kenel­lä­kään ei ole idea­na tuh­la­ta bio­kaa­sua autoi­hin? Se on täs­sä vai­hees­sa tur­haa puu­has­te­lua. Toden­nä­köi­ses­ti muu­ta­man vuo­den pääs­tä meil­le­kin joh­de­taan edul­lis­ta tuon­ti­au­rin­ko­säh­köä etelästä.

      Seu­raa­va hal­li­tus­kausi on 2019–2023, sil­le tai­taa jää­dä vas­tuul­leen vain var­mis­taa, että luon­nol­lis­ta kehi­tys­tä tue­taan mah­dol­li­sim­man pal­jon (esim. lataus­pis­teet ja muu infra).

      Kuu­los­taa­ko jut­tu usko­mat­to­mal­ta? His­to­ria opet­taa dis­rup­tiois­ta ja tren­dit ovat hel­pos­ti saa­ta­vil­la tar­kis­tus­ta varten.

      Jat­ko­lu­ke­mis­ta:
      https://www.pv-magazine.com/2018/05/25/the-path-to-us0-015-kwh-solar-power-and-lower/

      http://www.rapidshift.net/l‑ion-batteries-to-cross-100kwh-in-2018-residential-solar-electric-battery-cost-competitive-with-grid-electricity-by-2020/

      https://cleantechnica.com/2018/09/28/forbes-electric-cars-the-future-gasmobile-killers/

      https://twitter.com/patrickhermann/status/969582141200830470/photo/1?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E969582141200830470&ref_url=https%3A%2F%2Fwww.mitenergyconference.org%2Ftony-seba-recap%2F

    2. Yrjö Tuo­mi­nen:
      Sinään­sä ansio­kas artik­ke­li­sar­ja, mut­ta säh­kö­au­to­jen hin­nas­ta­kin oli­si voi­nut pari riviä kir­joit­taa. Minä ja moni muu tar­vit­sem­me autoa, vaik­kei meil­lä sii­hen oli­si varaa. Aje­lem­me­kin alle 1000 e arvoi­sil­la autoil­la. Käy­te­tyt säh­kö­au­tot ovat tör­keän kal­lii­ta, alle 10 000 e ei saa mitään. Sik­si siir­ty­mi­nen säh­kö­au­toi­luun on täy­sin epä­rea­lis­tis­ta monel­le kan­sa­lai­sel­le. Tuki­toi­mia­kin on lähin­nä väläy­tel­ty varak­kail­le hen­ki­löil­le uusien Tes­lo­jen han­kin­taan. Käsittämätöntä. 

      Käy­te­tyn auton osta­mi­nen hal­val­la­han on oikein jär­ke­vää — har­mi vain että yksi­kään teh­das ei tee käy­tet­ty­jä autoja.

      Pitää muis­taa se, että säh­kö­au­tot on olleet mas­sa­mark­ki­noil­la vas­ta rei­lus­ti alle kym­me­nen vuot­ta, joten kym­me­nen vuot­ta van­haa hyvää säh­kö­au­toa, jon­ka voi­si ostaa muu­ta­mal­la ton­nil­la, ei yksin­ker­tai­ses­ti oikein ole ole­mas­sa. Mut­ta jos sin­ne kal­liim­paan pää­hän nii­tä auto­ja oste­taan vaik­ka sit­ten val­tion tuil­la, niin ne on lii­ken­tees­sä vie­lä 15 vuo­den pääs­tä ja nii­tä saa käy­tet­ty­nä oikein her­kul­li­seen hin­taan. Ilmei­ses­ti akut­kin kes­tää pää­sään­töi­ses­ti tuol­lai­set aina­kin 400–500 tkm, joten niis­tä parin ton­nin romuis­ta saa vie­lä oikein hyvin kilo­met­re­jä irti. Ja hin­nat­han muu­ten­kin tip­puu koko ajan, enää ei ole se sadan ton­nin Tes­la ainoa vaih­toeh­to markkinoilla.

      Joten jos haluat itsel­le­si hal­van säh­kik­sen nopeas­ti, niin tue kaik­kia mah­dol­li­sia tukia, että nii­tä sai­si uute­na myy­tyä mah­dol­li­sim­man pal­jon; sil­loin nii­tä saa myös käy­tet­tyi­nä hyväl­lä hin­nal­la muu­ta­man vuo­den pääs­tä. Jos nii­tä nimit­täin on har­vas­sa, niin hin­nat pysyy kor­kei­na… Paras kei­no voi­si olla tukea työ­suh­deau­to­jen han­kin­taa, kos­ka ne kier­tä­vät nopeas­ti yksi­tyi­sil­le lii­sa­rei­den loputtua.

  4. Näin­hän se on teo­rias­sa. Minis­te­ri Tii­li­kai­nen veto­si tähän sanoes­saan, ettei tur­peen pol­ton kiel­tä­mi­sen kans­sa pitäi­si kii­reh­tiä. Samaa argu­ment­tia hän ei sovel­ta­nut hiileen.”

    Kiin­nos­taa­ko *ainut­ta­kaan* kepu­lais­ta ilmas­to, jos se tar­koit­taa että met­sä­no­mis­ta­jan, lihan­tuot­ta­jan , tur­peen­nos­ta­jan tai jon­kun muun kepu­lai­sen kuk­ka­ro kär­sii? Kes­kus­ta­lai­sil­le koko ilmas­ton­muu­tos tun­tuu ole­van vain sumu­ver­ho bio[sen-ja-tämän] tuke­mi­sel­le. Niin kau­an kun puhu­taan met­sien hyö­dyn­tä­mi­ses­tä, ollaan kovas­ti ilmas­toa suo­je­le­mas­sa, mut­ta kat­so­kaa­pa mitä tapah­tuu, jos joku edes vih­jaa että lihan­syön­tiä pitäi­si ilmas­to­syi­den takia vähentää.

    Ennen olin sitä miel­tä, että pääs­tö­oi­keuk­sil­le pitäi­si teh­dä lat­tia­hin­ta noin 30 €, mut­ta uusim­pien ilmas­to­tie­to­jen valos­sa olen pää­ty­nyt kan­nat­ta­maan 100 euron lattiahintaa.”

    Tämä toi­mi­si var­maan ihan hyvin, jos kaik­ki pääs­tö­oi­keu­det myy­täi­siin, mut­ta nyt­hän nii­tä lah­joi­te­taan vie­lä aika pal­jon. Jos lat­tia­hin­ta on kor­keam­pi kuin mark­ki­na­hin­ta, niin nii­tä pääs­tö­oi­keuk­sia ei saa myy­dyk­si → ne kan­nat­taa sit­ten käyt­tää, kun muus­sa tapauk­ses­sa ne ovat arvottomia.

    Kan­nat­tai­si poh­ja­hin­nan sijasta:
    1. Nopeut­taa pääs­tö­oi­keuk­sien vuo­sit­tais­ta vähe­ne­mis­tä. Nyt­hän se on lii­an hidas­ta kun ver­ra­taan mitä nii­den tuli­si olla, jos halu­taan pääs­töt nol­liin vaik­ka vuo­dek­si 2040.

    2. Raken­taa leik­ku­ri, joka auto­maat­ti­ses­ti vähen­täi­si pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää, jos hin­ta tip­puu tar­peek­si jon­kun rajan alle. Tämä toteut­taa lat­tia­hin­nan, mut­ta ei joh­da sii­hen että ilmai­sek­si saa­dut oikeu­det kan­nat­taa käyt­tää, kun myy­dä­kään ei voi.

    tai vaih­toeh­toi­ses­ti
    3. Lopet­taa ilmais­ten pääs­tö­oi­keuk­sien jaka­mi­nen. Voi tosin olla noi­ta kah­ta ylem­pää pal­jon vai­keam­pi rasti.

    1. Sylt­ty: mut­ta kat­so­kaa­pa mitä tapah­tuu, jos joku edes vih­jaa että lihan­syön­tiä pitäi­si ilmas­to­syi­den takia vähentää

      Lihan­syön­tiä vas­tus­te­taan Suo­mes­sa vää­rin perus­tein. Suo­ma­lai­nen lihan­tuo­tan­to on hii­li­neut­raa­lim­paa kuin val­tao­saa maa­il­maa. Muu­al­la soi­ja- ja kar­ja­ta­lous ovat tiu­kas­ti yhteen nivou­tu­nei­ta. Eläin­re­hu on soi­jan tuo­tan­non tär­kein lop­pu­tuo­te, ja Ete­lä-Ame­ri­kan soi­ja­vil­jel­mien laa­je­ne­mi­nen työn­tää lai­dun­mai­ta sade­met­siin. Soi­jan tuo­tan­to on tär­kein epä­suo­ra syy, joka aiheut­taa met­sä­ka­toa Amazo­nil­la. Siko­jen ja broi­le­rien lisäk­si soi­ja­re­hul­la ruo­ki­taan liha- ja lyp­sy­kar­jaa, munin­ta­ka­no­ja sekä kas­va­tet­tu­ja kir­jo­lo­hia. On arvioi­tu, että noin 40 pro­sent­tia EU:ssa kulu­te­tus­ta soi­jas­ta käy­te­tään sianrehuna.

      Esim. Suo­ma­lai­sen broi­le­rin ruo­kin­nan san­ka­ri on vil­ja. Suo­ma­lai­sen rehu­vil­jan val­kuais­pi­toi­suus on poik­keuk­sel­li­sen kor­kea, mikä vähen­tää soi­jan tar­vet­ta. “Yli puo­let broi­le­rin saa­mas­ta val­kuai­ses­ta tulee koti­mai­ses­ta viljasta.
      Liha­kar­jan tuo­tan­to perus­tuu kier­to­ta­lou­teen. Kar­jan pää­re­hu­na on vil­jel­ty nur­mi eri muo­dois­saan ja sen kas­vat­ta­mi­seen käy­te­tään kar­jan lan­taa. Lihan­tuo­tan­nos­ta ym. ker­too seu­raa­va link­ki, jon­ka soi­sin jokai­sen luke­van oikean tie­don saa­mi­sek­si ennak­ko­luu­lo­jen sijasta.
      https://www.atriatuottajat.fi/atrianauta/elaintenhyvahoito/nautaseuranta/Documents/Vastuulllinen%20naudanlihantuotanto.pdf

      Lisäk­si kar­jan lan­nas­ta voi­daan tuot­taa bio­kaa­sua. Se ei tie­ten­kään ole ener­gia­muo­to­na yhtä hal­paa kuin fos­sii­li­set polt­toai­neet esim kivihiili.
      https://www.motiva.fi/files/6958/Biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf

      Sum­ma sum­ma­rum, syö­mäl­lä koh­tuu­del­la seka­ra­vin­toa ja nime­no­maan sii­nä Suo­mes­sa tuo­tet­tua lihaa on todel­li­nen ilmastoteko.

      1. Eemil: Suo­ma­lai­nen lihan­tuo­tan­to on hii­li­neut­raa­lim­paa kuin val­tao­saa maailmaa. 

        Mikä ihmeen perus­te­lu tuo on? Onhan kivi­hii­li­kin on “hii­li­neut­raa­lim­paa” kuin rus­ko­hii­li tai pala­va kivi, mut­ta eihän se voi olla mikään perus­te­lu sil­le, että mäteo­liei­dän täy­tyy jat­kaa kivi­hii­len polt­ta­mis­ta. Lisäk­si Suo­mes­sa syö­dään jo pää­osin suo­ma­lais­ta lihaa, koti­mai­suusas­te on noin 80%.

        Kuten sanoin, kes­kus­ta­lai­sia ei ilmas­ton­muu­tos kiin­nos­ta. Hel­poin tapa kier­tää tätä on tode­ta, ettei kes­kus­ta­lai­nen bis­nes tuo­ta ollen­kaan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä (esi­mer­kik­si tur­ve, met­sä­teol­li­suus, lihan­tuo­tan­to, maanviljelys).

      2. Sylt­ty: kes­kus­ta­lai­nen bis­nes tuo­ta ollen­kaan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä (esi­mer­kik­si tur­ve, met­sä­teol­li­suus, lihan­tuo­tan­to, maanviljelys).

        Tuos­sa olet aivan oikeas­sa. Tur­peen pääs­töt eivät todel­la­kaan ole niin suu­ria kuin ilmoi­te­taan. Poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä äänes­tet­tiin (IPCC) tur­peen ole­van fos­sii­li­nen polt­toai­ne. Tur­peen uusiu­tu­mis­ta (2 mm/vuosi) ei las­ke­ta lain­kaan päästökertoimeen.

        Met­sä­teol­li­suus ei todel­la­kaan ole Suo­men Kes­kus­tan bis­nes. Maan­vil­je­li­jät sen sijaan sito­vat hiil­tä kau­pun­ki­lais­ten­kin hyö­dyk­si sekä ruu­an­tuo­tan­nos­sa että met­sän­kas­va­tuk­ses­sa. Saa­mat­ta sii­tä min­kään val­ta­kun­nan kor­vaus­ta. Lihan­tuo­tan­to on Suo­mes­sa jo lähes hii­li­neut­raa­lia ja tuo­tan­to­ket­juun kuu­lu­va jat­ku­va­peit­tei­nen nur­mi sitoo hii­len lisäk­si vesis­tö­va­lu­mia . Ja tämä kaik­ki tal­koil­la ruu­an tuo­tan­non yhteydessä.

      3. Tur­peen uusiu­tu­mis­ta (2 mm/vuosi) ei las­ke­ta lain­kaan päästökertoimeen.

        Se joh­tuu sii­tä, että tur­peen kas­vu ei ole riip­pu­vais­ta tur­peen kor­jaa­mi­ses­ta toi­sin kuin met­sän kas­vu. Sik­si kaik­ki tur­ve, joka pol­te­taan, tulee sel­lai­se­naan lisäyk­sek­si ilmakehään.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se joh­tuu sii­tä, että tur­peen kas­vu ei ole riip­pu­vais­ta tur­peen kor­jaa­mi­ses­ta toi­sin kuin met­sän kas­vu. Sik­si kaik­ki tur­ve, joka pol­te­taan, tulee sel­lai­se­naan lisäyk­sek­si ilmakehään.

        Se on vir­he, sil­lä toi­saal­la tur­ve­ker­ros pak­suun­tuu. Näin ollen pol­tet­tua hiil­tä oli se sit­ten mis­tä läh­tees­tä tahan­sa sitou­tuu sii­hen uuteen tur­ve­ker­rok­seen. Sen vuok­si tur­peen pääs­tö­ker­toi­mes­sa tulee huo­mioi­da myös sen aikaan­saa­ma sidonta. 

        Pal­jon­ko kivi­hii­leen on sitou­tu­nut hiil­tä vuo­si­mil­jar­dien kuluessa ?

      5. Kuten sanoin, kes­kus­ta­lai­sia ei ilmas­ton­muu­tos kiin­nos­ta pät­kän ver­taa. Kos­ka tätä ei keh­da­ta sanoa ääneen, yksin­ker­tai­ses­ti heit­täy­dy­tään met­sä- ja maatalousilmastodenialisteiksi.

        Tur­ve, bio­die­sel, pui­den polt­to, liha­ta­lous, kul­je­tus­tuet. Onhan täs­sä jo vaik­ka kuin­ka mon­ta päi­vä­nel­vää esi­merk­ke­jä Eemi­lin­kin ajat­te­lus­ta, jos­sa pääs­töt­kin muut­tu­vat hiilensidonnaksi.

        No ok, ehkä myön­nän sen ver­ran että kyl­lä kes­kus­ta­lai­sia­kin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta kiin­nos­taa, mut­ta sil­lä ehdol­la ettei hei­dän tar­vit­se nii­hin osallistua. 

        Odo­tan­kin että jos­sain vai­hees­sa kek­si­tään maa­ta­lou­teen “ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mis­tu­ki” jos­sa mak­se­taan tun­tu­via kor­vauk­sia nimel­li­sis­tä päästövähennyksistä.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sik­si kaik­ki tur­ve, joka pol­te­taan, tulee sel­lai­se­naan lisäyk­sek­si ilmakehään.

        Eihän se noin ole, taas ker­ran. IPCC:n teke­mä poliit­ti­nen pää­tös sumen­taa koke­neen val­tio­mie­hen­kin pol­lan. Ei äänes­tys­pää­tök­sel­lä voi muut­taa luon­non bio­lo­gi­sia lake­ja, olkoon konklaa­vi vaik­ka IPCC, se vih­reil­le paa­vis­ta seu­raa­va auk­to­ri­teet­ti (ylös­päin las­kien ). Mitä­hän suh­mu­roin­te­ja löy­tyi­si kysei­sen poliit­ti­sen eli­men toi­min­nas­ta, jos se avattaisiin ?
        Pitäi­si­kö met­sä­no­mis­ta­jil­le ruve­ta mak­sa­maan kor­vauk­sia suo­a­luei­den hii­len­si­don­nas­ta ? Las­ken­ta ja kor­vauk­set pitäi­si ulot­taa men­neel­le vuo­si­sa­dal­le, kos­ka sidon­ta on vuo­si­sa­tai­nen. Tie­tys­ti pitäi­si, kos­ka polt­ta­mi­ses­ta sako­te­taan perus­teet­to­man anka­ras­ti. Siis ei bio­lo­gi­sen kas­vu­pro­ses­sin mukaisesti.

    2. Sylt­ty: Kiin­nos­taa­ko *ainut­ta­kaan* kepu­lais­ta ilmas­to, jos se tar­koit­taa että met­sä­no­mis­ta­jan, lihan­tuot­ta­jan , tur­peen­nos­ta­jan tai jon­kun muun kepu­lai­sen kuk­ka­ro kär­sii? Kes­kus­ta­lai­sil­le koko ilmas­ton­muu­tos tun­tuu ole­van vain sumu­ver­ho bio[sen-ja-tämän] tuke­mi­sel­le. Niin kau­an kun puhu­taan met­sien hyö­dyn­tä­mi­ses­tä, ollaan kovas­ti ilmas­toa suo­je­le­mas­sa, mut­ta kat­so­kaa­pa mitä tapah­tuu, jos joku edes vih­jaa että lihan­syön­tiä pitäi­si ilmas­to­syi­den takia vähentää.

      Sylt­ty aloit­taa aina kepu­vi­ha­pu­heel­la. Se on tii­se­ri, mikä saa kaik­ki viher­vas­sa­rit luke­maan kom­men­tin. Aivan kuin ‑60 ‑70- luvuil­la DDR:läiset urhei­lu­val­men­nus­kir­jat alkoi­vat sosia­lis­ti­sen jär­jes­tel­män iha­nuu­den esi­tyk­sel­lä. Vas­ti­nees­sa­ni toin esil­le suo­ma­lai­sen lihan­tuo­tan­non ilmas­to­neut­raa­liu­den, mut­ta sehän ei yli­tä jul­kai­su­kyn­nys­tä. Menee tie­tys­ti ohi vars. asian, mut­ta Syl­tyn kom­ment­ti kysei­sel­tä aihea­lu­eel­ta meni läpi. Vali­koi­vaa totuu­den vil­je­lyä kuten trump­pi­lai­nen tiedotusoppi.

  5. Käsit­te­le­mät­tä on vesi­voi­man sää­tö­ky­vyn rajat. Mis­sä mää­rin juok­su­tus­luuk­ku­jen sara­noi­ta voi “ras­va­ta” niin, että oli­si mah­dol­lis­ta sää­tää juok­su­tus­ta nopeas­ti pie­nem­mäl­le, kun on hal­van säh­kön het­ki ja lisä­tä, kun on kal­liin säh­kön hetki?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joki­luon­to ei tuos­ta nopeas­ta sää­tä­mi­ses­tä kyl­lä oikein kiitä.

        Nopeu­des­ta se ei ole kiin­ni. Voin vakuut­taa, että vesi­voi­maa käy­te­tään juu­ri niin opti­maa­li­ses­ti kuin suin­kin mah­dol­lis­ta. Tär­keim­piä rajoit­ta­via teki­jöi­tä ovat altai­siin vir­taa­van veden mää­rä ja altais­sa kul­loin­kin ole­van veden mää­rä. Sekä ennus­te­tark­kuus (sade­mää­rä, tun­ti­ku­lu­tus, säh­kön hin­ta, tuu­li­tuo­tan­to). Suu­rim­pia ylei­siä har­ha­luu­lo­ja on, että vesi­voi­man varas­toin­tio­mi­nai­suuk­sia voi­si käyt­tää aina vain uusiin käyt­tö­tar­koi­tuk­siin. Täs­sä suh­tees­sa mitään olen­nais­ta edes­tys­tä ei ole tapah­tu­nut kym­me­niin vuo­siin, eikä näy­tä tapah­tu­van tule­vai­suu­des­sa­kaan. Hyväl­lä syyl­lä voi sanoa, että vesi­voi­ma on ylikuormitettu. 

        Vesi­voi­man mää­rää­kin pide­tään ikään­kuin annet­tu­na tai­vaan lah­ja­na (mitä se taval­laan onkin), mut­ta sen mää­rä voi vaih­del­la var­sin pal­jon eri vuo­si­na. Nor­jas­sa on nyt ollut poik­keuk­sel­li­sen pal­jon pel­käs­tään hyviä vesi­vuo­sia. Edes­sä on myös vuo­sia, jol­loin vedes­tä taistellaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.