Kategoria: Matalapalkkatyö

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaa­tio, dig­i­tal­isaa­tio ja glob­al­isaa­tio ovat vähen­täneet suorit­ta­van työn määrää, on tilalle tul­lut vaa­ti­mat­tomampia töitä, jot­ka vaa­ti­vat tek­i­jöiltään korkeam­paa osaamista – sekä parem­paa koulu­tus­ta että henkilöko­htaisia avu­ja. Työvoiman koulu­tus­ta­so ei ole nous­sut samas­sa tahdis­sa ja sik­si vähän koulutet­tu­jen on vaikea saa­da töitä ja huip­pu­osaa­jista on pulaa.

Karkea jako neljään koulu­tus­ta­soon ei ker­ro kaikkea, kos­ka esimerkik­si joukko ”ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to” sisältää sekä työ­markki­noil­la hyvin halut­tu­ja alo­ja että sel­l­aisia, joi­ta on muka­va opiskel­la ja jot­ka anta­vat sisäistä ymmär­rystä maail­mas­sa, mut­ta eivät auta työn saamises­sa. Tarkem­pi jaot­telu koulu­tuk­sen suh­teen tuot­taisi vielä dra­maat­tisem­pia tulok­sia. Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma ja rak­en­teelli­nen työttömyys”

Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Het­emä­ki jatkaa keskustelua perus­tu­losta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeen­tu­lotuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen päälle mak­se­taan asum­is­menot kokon­aan, kuitenkin korkein­taan kun­tako­htaiseen kat­toon saak­ka. (Kat­to voidaan tietyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää ainakin tilapäis­es­ti, mut­ta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuokra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mansa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäy­tyy työstä, ja toimeen­tu­lo­tukea alen­netaan 20 %, toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Jat­ka lukemista “Het­emäelle perus­tu­losta ja toimeen­tu­lotuen vastikkeellisuudesta”

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Mart­ti Het­emä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan, että suuret kaupun­git, jot­ka kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä vetivät Suomea kasvu­un, ovat muut­tuneet kasvun jar­rut­ta­jik­si. Niiden osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta on laskenut.

Het­emä­ki on olen­naisen äärel­lä. Nyky­maail­mas­sa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouske­hi­tys ver­rat­tuna Ruot­si­in johtuu siitä, että talous on kehit­tynyt surkeasti Helsingis­sä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja Oulus­sa ver­rat­tuna Tukhol­maan, Göte­borgi­in ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmi­in pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeis­sa, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti urbaaneja.

Kasvu kaupungeis­sa on osin tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta ennen kaikkea muut­toa kaupunkei­hin. Kiinas­sa 300 000 ihmistä viikos­sa muut­taa kaupunkei­hin tuot­tavam­paan työhön.

Vaik­ka moni taivastelee Helsin­gin seudun läh­es 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puol­ta hitaam­paa kuin Tukhol­man, Oslon ja Kööpen­ham­i­nan väestönkasvu. Helsin­gin asun­top­u­la on tehokas este Suomen talouskasvulle. Jat­ka lukemista “Suuret kaupun­git kasvun jarruna?”

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kom­mu­nis­min pelkoa pide­tään yht­enä syynä ihmiskasvoisen kap­i­tal­is­min aikaan, jota kesti 1980-luvun lop­ulle. Ellei työväestöä olisi kohdel­tu kun­nol­la, olisi tul­lut val­lanku­mous ja sosial­is­mi. Neu­vos­toli­iton rom­ahdet­tua voiti­in käyn­nistää kap­i­tal­is­min turbovaihe.

Luon­nol­lisem­pi seli­tys kuitenkin löy­tyy teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä. Työväestöl­lä meni hyvin niin kauan kun työn kysyn­tä kasvoi ja huonos­ti, kun dig­i­tal­isaa­tio ja robot­it alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä.

Silti tot­ta toinen puoli. Toi­sis­sa poli­it­ti­sis­sa olois­sa glob­al­isaa­tion ja dig­i­tal­isaa­tion yhteiskun­nal­lista hin­taa olisi var­maan yritet­ty pehmen­tää tarmokkaammin.

Kan­sain­välisessä lehdis­tössä kir­joit­taa läh­es viikoit­tain joku poli­it­tista oikeis­toa edus­ta­va tarpeesta pehmen­tää kap­i­tal­is­mia, kos­ka muuten pop­ulis­min voit­tokulkua ei pysäytä mikään. Pop­ulis­tit ovat kor­van­neet uhkana kom­mu­nis­min. Tietysti kir­joit­ta­jis­sa on myös hyväsy­dämisiä ihmisiä, jot­ka sure­vat ihmis­ten ja aluei­den ahdinkoa. Jat­ka lukemista “Pop­ulis­min pelko on kor­van­nut kom­mu­nis­min pelon”

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä use­ampi alkaa hyväksyä, mut­ta moni on sitä mieltä, että sen toteut­ta­mi­nen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perus­tu­loon pitäisi siir­tyä liuku­vasti aloit­taen pien­estä perus­tu­losta, joka ei riitä kor­vaa­maan syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta pienen­täisi sen haitallisia vaiku­tus­ta. Työ­markki­natukea esimerkik­si las­ket­taisi­in niin paljon, että se yhdessä perus­tu­lon kanssa on yhtä suuri kuin aiem­min. Näin se tuk­isi lähin­nä pieniä palkko­ja – pieni perus­tu­lo tuk­isi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisi­inkin toisin päin? Aloite­taan pieniä palkko­ja tukev­as­ta perus­tu­losta ja siir­retään sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­t­a­mi­nen seu­raavi­in aske­li­in. Täl­löin perus­tu­lo on ajatelta­va negati­ivise­na tuloverona. (Negati­ivi­nen tulovero johtaa täysin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksinker­tais­es­ti jatke­taan veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Oheinen kuva näyt­tää tämän yksinker­tais­tet­tuna. Yht­enäi­nen punainen vii­va vas­taa tuloveroa, joka on verotet­ta­van tulon alara­jan ala­puolel­la nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo
Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo. Yht­enäi­nen vii­va kuvaa nyky­istä veroa ja katkovi­i­va siihen lisät­tyä negati­ivisen tuloveron osaa. 

Jat­ka lukemista “Ylhäältä aloitet­tu perustulo”

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuon­na 2013 Juhana Var­ti­aisen kanssa raportin ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Pro­voka­torisen otsikon takana oli näke­mys, että rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den suuri mas­sa on vähän koulute­tuis­sa. Tälle joukolle sovel­tuvia töitä on liian vähän.

Rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioiti­in 1980-luvun lop­ul­la vähän yli kak­si pros­ent­tia, nyt jo yli seit­semän pros­ent­tia. ja näyt­tää ole­van yhä kasvussa.

Suomes­sa vieroksu­taan mata­latuot­toisen työn mah­dol­lis­tamista, kos­ka ehdimme tuu­dit­tau­tua niin hyvään. Vielä 1980-luvul­la työn kas­va­va kysyn­tä suun­tau­tui tasais­es­ti koko väestöön. Suo­mi oli matkalla sosi­aaliseen onnelaan. Jat­ka lukemista “Mata­la­palkkatyö nos­taa tunteita”

Markkinatalous pitää uudistaa

 Ser­bialais-amerikkalainen talousti­eteil­i­jä Branko Milanovicin on tutk­in­ut koko maail­man tasol­la reaal­i­t­u­lo­jen kehi­tys­tä vuosien 1988 ja 2008 välil­lä. Muu­tok­set tulon­jaos­sa ovat olleet suuria.

Hän on tiivistänyt tutkimuk­sen­sa nor­sukäyräk­si kut­sut­tuun kuvaan. Siinä maail­man kaik­ki kansalaiset on laitet­tu ostovoiman mukaiseen järjestyk­seen, köy­him­mät vasem­mal­la ja rikkaim­mat oikeal­la.  Pystyak­seli ker­too, paljonko reaa­li­nen ostovoima nousi näis­sä tulo­ryh­mis­sä keskimäärin vuosien 1988- 2008 välil­lä, aikana jol­loin maail­man­talout­ta domi­noi kak­si suur­ta muu­tos­ta – glob­al­isaa­tio ja dig­i­taa­li­nen vallankumous.

Norsukäyrä

Jat­ka lukemista “Markki­na­t­alous pitää uudistaa”

Alustuspuheenvuoroni Kultarantakeskusteluissa

Min­ul­la oli kotout­tamista koskevas­sa keskustelus­sa toinen avaus­puheen­vuoroista. Toisen piti maa­han­muut­ta­jien puolelta Malai Sahim. Keskustelu käyti­in Chatham House rulen alaisu­udessa, mikä oikeut­taa min­ut julk­ista­maan oman puheen­vuoroni, mut­ta ei ker­tomaan muiden puheenvuoroista. 

Tarkastelukul­mani on kansan­talouden ja eri­tyis­es­ti julkisen talouden etu. Tämä ei lop­ul­ta ole ris­tiri­idas­sa human­itääris­ten tavoit­tei­den kanssa, pikem­minkin päinvastoin.
Ikään­tyvälle kansakun­nalle maa­han­muut­to on voimavara tai rasite täysin riip­puen siitä, kuin­ka hyvin työl­listymisessä onnis­tu­taan. Niin­pä tarkaste­len kotou­tu­mista lähin­nä vain työl­listymisen kaut­ta. Se ei ole ain­oa näköko­h­ta, mut­ta ylivoimais­es­ti tärkein.
Pidämme kun­nia-asiana tur­va­ta maa­han­muut­ta­jille samat edut ja oikeudet kuin kan­ta­suo­ma­laisil­la. Maa­han­muu­ton määrän kas­vaes­sa voimakkaasti hyvää tarkoit­ta­vat peri­aat­teet kään­tyvät hel­posti niitä vas­taan, joi­ta niil­lä halu­taan suo­jel­la. Tästä syn­tyy kaik­ki tai ei mitään ‑asetel­ma, kun moni halu­aisi edes jotain sen sijaan, ettei mitään. Jat­ka lukemista “Alus­tus­puheen­vuoroni Kultarantakeskusteluissa”

Lamasta ylös

Suomen surkea taloudelli­nen tilanne on jatkunut nyt kahdek­san vuot­ta. Mikään suh­dan­nevai­he ei kestä näin kauan. Meil­lä on isom­pi ongelma.

Mon­ta ikävää asi­aa on tapah­tunut samanaikaises­ti: Puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den menete­tyt ase­mat, Nokian kän­nyköi­den rom­ah­dus ja Venäjän kau­pan tyre­hdyt­täneet Ukraina-sank­tiot. Nämä selit­tävät kuopan, mut­ta eivät hidas­ta toipumista.

Olemme syys­täkin ylpeilleet hyväl­lä koulu­tuk­sel­la. Huip­puyliopis­to­ja meil­lä ei ole, mut­ta meil­lä on ollut hyvin koulutet­tu keskilu­ok­ka. Valitet­tavasti teknolo­gian kumous on iskenyt juuri tähän joukkoon. Ei hyödytä olla hyvä sel­l­aises­sa, jos­sa robot­it ja tietokoneet ovat vielä parempia.

Monel­la uuden talouden alal­la val­lit­see voit­ta­ja vie kaiken ‑tilanne. On olta­va paras. On outo lääke ajan ongelmi­in leika­ta koulu­tuk­ses­ta ja kohdis­taa vielä rankim­mat leikkauk­set Helsin­gin Yliopis­toon, joka on yliopis­to­jemme joukos­sa ylivoimainen. Kateus vie kalatkin vedestä. Jat­ka lukemista “Lamas­ta ylös”

Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava

Suomes­sa menetet­ti­in vuosien 1995 – 2008 välil­lä 300 000 työ­paikkaa palk­ka-asteikon keskeltä. Ne kor­vau­tu­i­v­at toisaal­ta korkea­palkkaisil­la asiantun­ti­ja-ammateil­la ja toisaal­ta mata­la­palkkatöil­lä. (VATT voisi muuten päivit­tää tämän tutkimuksen!)

Saman­lainen palk­ka-jakau­man polar­isoimi­nen on tapah­tunut kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Työt­tömyysongel­man rin­nal­la on työssäkäyvien köy­hien ongelma.

Olisi tietysti hyvä palaut­taa kansan­talouteen kadon­neet hyvä­palkkaiset duu­nar­i­työt. Odoteltaes­sa sitä, että joku kek­sisi miten tämä voitaisi­in tehdä, on syytä paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa ja jopa aika paljon. Mata­lasti koulute­tu­ille sovel­tuvia töitä pitäisi saa­da jopa lisää, kos­ka työt­tömyy­den suuri bulk­ki on kuitenkin mata­lasti koulute­tuis­sa, maa­han­muut­ta­jat mukaan luettuna.

Pieniä palkko­ja vas­taan voidaan toimia sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan keinoin nos­ta­mal­la pieniä palkko­ja enem­män kuin suuria. Tämä toi­mi sil­loin, kun talous laa­jeni ja syn­tyi alati lisää hyvä­palkkaista työtä. Lisäsi jopa taloudel­lista tehokku­ut­ta tap­paa luo­van tuhon keinoin mata­latuot­toisia työ­paikko­ja niin, että työvoimaa siir­tyi tuot­tavampi­in töi­hin. Jat­ka lukemista “Suomen syn­nä tule­vaisu­us (9) Mata­la­palkkaisia on tuettava”