Alustuspuheenvuoroni Kultarantakeskusteluissa

Min­ul­la oli kotout­tamista koskevas­sa keskustelus­sa toinen avaus­puheen­vuoroista. Toisen piti maa­han­muut­ta­jien puolelta Malai Sahim. Keskustelu käyti­in Chatham House rulen alaisu­udessa, mikä oikeut­taa min­ut julk­ista­maan oman puheen­vuoroni, mut­ta ei ker­tomaan muiden puheenvuoroista. 

Tarkastelukul­mani on kansan­talouden ja eri­tyis­es­ti julkisen talouden etu. Tämä ei lop­ul­ta ole ris­tiri­idas­sa human­itääris­ten tavoit­tei­den kanssa, pikem­minkin päinvastoin.
Ikään­tyvälle kansakun­nalle maa­han­muut­to on voimavara tai rasite täysin riip­puen siitä, kuin­ka hyvin työl­listymisessä onnis­tu­taan. Niin­pä tarkaste­len kotou­tu­mista lähin­nä vain työl­listymisen kaut­ta. Se ei ole ain­oa näköko­h­ta, mut­ta ylivoimais­es­ti tärkein.
Pidämme kun­nia-asiana tur­va­ta maa­han­muut­ta­jille samat edut ja oikeudet kuin kan­ta­suo­ma­laisil­la. Maa­han­muu­ton määrän kas­vaes­sa voimakkaasti hyvää tarkoit­ta­vat peri­aat­teet kään­tyvät hel­posti niitä vas­taan, joi­ta niil­lä halu­taan suo­jel­la. Tästä syn­tyy kaik­ki tai ei mitään ‑asetel­ma, kun moni halu­aisi edes jotain sen sijaan, ettei mitään. Jat­ka lukemista “Alus­tus­puheen­vuoroni Kultarantakeskusteluissa”