Minulla oli kotouttamista koskevassa keskustelussa toinen avauspuheenvuoroista. Toisen piti maahanmuuttajien puolelta Malai Sahim. Keskustelu käytiin Chatham House rulen alaisuudessa, mikä oikeuttaa minut julkistamaan oman puheenvuoroni, mutta ei kertomaan muiden puheenvuoroista.
Tarkastelukulmani on kansantalouden ja erityisesti julkisen talouden etu. Tämä ei lopulta ole ristiriidassa humanitääristen tavoitteiden kanssa, pikemminkin päinvastoin.
Ikääntyvälle kansakunnalle maahanmuutto on voimavara tai rasite täysin riippuen siitä, kuinka hyvin työllistymisessä onnistutaan. Niinpä tarkastelen kotoutumista lähinnä vain työllistymisen kautta. Se ei ole ainoa näkökohta, mutta ylivoimaisesti tärkein.
Pidämme kunnia-asiana turvata maahanmuuttajille samat edut ja oikeudet kuin kantasuomalaisilla. Maahanmuuton määrän kasvaessa voimakkaasti hyvää tarkoittavat periaatteet kääntyvät helposti niitä vastaan, joita niillä halutaan suojella. Tästä syntyy kaikki tai ei mitään -asetelma, kun moni haluaisi edes jotain sen sijaan, ettei mitään.
Hyvä esimerkki tästä oli taannoinen venäläismummon karkotus. Suomi ei halunnut ottaa taloudellista vastuuta hänen hoivastaan, mutta ei toisaalta voinut ottaa vastaan perheen lupausta, että he huolehtivat siitä kyllä itse.
Joskus kannattaa pohtia, mikä kaikki voisi olla paremmin, jos oikeuksista voisi käydä kauppaa. Tiedän hyvin, ettei tällainen neuvottelumahdollisuus sovi suomalaiseen oikeusvaltioajatteluun.
Pakolaiset ovat valikoitunutta joukkoa
Se, että annamme ihmissalakuljettajien valita, ketkä miljoonista potentiaalisista pakolaisista pääsevät maahamme, merkitsee humanitääristen näkökohtien kannalta aivan nurinkurista valikoitumista.
Kolikon toinen puoli on, että pakolaisiksi valikoituu keskimäärin hyvin aloitekykyistä ja kyvykästä joukkoa. Tästä osoituksena on, että maahanmuuttajat ovat perustaneet paljon yrityksiä – suhteessa selvästi enemmän kuin kantasuomalaiset. Tämä voi tietysti johtua työsyrjinnästä. Kun ei pääse palkkatyöhön, on perustettava työpaikka itse.
Työmarkkinoilla nämä positiivisesti valikoituneet maahanmuuttajat kilpailevat samoista työpaikoista vähän koulutettujen suomalaisten kanssa. Niinpä he ovat usein parempaa työvoimaa. Tätä työnantajat eivät ole oikein oivaltaneet – vielä. Huonosti koulutetuille kantasuoma-laisille tilanne muodostaa pienen uhan lyhyellä, vaan ei pitkällä aikavälillä.
Työllistämisessä kermankuorinta kannatettavaa
Maahanmuuttajien työllistämisessä on suositeltavaa aloittaa helpoim-masta päästä samasta syystä kuin kalastaja laittaa verkkonsa sinne, mistä kalaa saa helpoiten uhraamatta ajatustakaan kaikkien kalojen yhtäläiselle mahdollisuudelle tulla kalastetuksi.
Helpoimmasta päästä aloittaminen on kannattavaa kansantalouden kannalta, saadaanhan työllistämistoimista näin paras mahdollinen tulos. Se on myös muiden maahanmuuttajien etu, sillä mitä enemmän meillä on työelämässä Malalai Sahimin kaltaisia, sitä helpompaa muidenkin on päätä töihin.
Jos voisi neuvotella oikeuksista, kannattaisi turvapaikan hakijoista v-lita syrjään ne, jotka voisivat päästä maahan työperäisinä maahanmuuttajina ja tarjota heille työlupaa vaihtokauppana turvapaikkahakemuksen perumisesta.
Viime vuonna tulleista pakolaisista yli kolmella tuhannella oli akateeminen loppututkinto.
Koska jokainen työllistyvä maahanmuuttaja on kansantalouden kan-nalta voimavara, kannattaisiko ottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista maahan työluvalla ne, jotka ovat ennen kielteistä päätöstä työllistyneet pysyvän oloisesti? Ruotsi tekee näin. Ilmeisesti taloudelliset kannattavuuslaskelmat on helpompi tehdä kruunuissa kuin euroissa.
Ketä vaatimuksella samasta palkasta suojellaan?
Suomessa on ehdoton lähtökohta, että maahanmuuttajia ei saa syrjiä palkoissa tai työehdoissa. Monessa muussa maassa tämä on aivan toisin.
Ketä vaatimuksella samasta palkasta suojellaan, maahanmuuttajaa riistolta vai suomalaisia työntekijöitä kilpailulta? Huono suomen kielen taito ja työkulttuurin tuntemus ovat työnantajan silmissä rasite, ainakin työsuhteen alussa. Jos tästä ei saa minkäänlaista kompensaatiota työvoiman hinnassa, maahanmuuttaja jää herkästi palkkaamatta. Vaatimuksella piti suojella maahanmuuttajaa, mutta tosiasiassa häntä suojellaan työpaikalta.
Maahanmuuttajat tulisi voida ottaa töihin harjoittelijapalkalla, joka tietysti vaihtuisi täyteen palkkaa kokemuksen karttuessa. Toinen vaihtoehto on kompensoida työnantajan kokema haitta palkkatuella, mitä tapahtuukin. Tämä vaihtoehto on maahanmuuttajan kannalta hyvä ja valtiontalouden kannalta huono. Se on huono myös maahanmuuttajan kannalta, jos ja kun palkkatukimäärärahat loppuvat.
Palkkatuki on melko iso ja siten ehkä jopa ylikompensaatio huonosta kielitaidosta. Raportissamme ”Lisää matalapalkkatyötä!” esitimme Juhana Vartiaisen kanssa puolta pienempää palkkatukea tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä. Tuen tulee olla määräaikainen ja sen tulisi pienentyä liukuen. Pysyvälle tuelle ei liene tarvetta, ovathan maahanmuuttajat pääsääntöisesti positiivisesti valikoitunutta joukkoa.
Olemme saaneet lehdistä lukea, että Saksassa maahanmuuttajat pannaan töihin euron tuntipalkalla. Ennen kuin repäisemme vaatteemme tämän törkeyden edessä, kannattaa muistaa, että on tätä meilläkin kuntouttavan työtoiminnan nimisenä kotimaisiin pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvana. Siitä saa työmarkkinatuen päälle yhdeksän euroa päivässä.
Käytännössä palkattomasta työharjoittelusta ei saa muodostua mitään pysyvää, kilpailua vääristävää orjatyömarkkinaa. Kohtalaisen lyhyt määräaika, jonka jälkeen pitäisi siirtyä tavanomaiseen työsuhteeseen. Jos työsuhdetta ei synny, ei samalle työnantajalle tule osoittaa uutta työharjoittelijaa.
Turvapaikanhakijoissa on niitä, jotka etsivät Euroopasta vain parempaa elämää. He käyttävät kiistatta väärää kanavaa. Voisiko se johtua siitä, että oikea kanava, työperäinen maahanmuutto eli siirtolaisuus, on tukossa?
Ihmisten muutto työn perässä köyhiltä alueilta rikkaille niin maan sisällä kuin kansainvälisesti on luonnollista ja sitä pidetään kaikkia hyödyttävänä.
Kanada on hyötynyt valtavasti työperäisestä maahanmuutosta. Sisään otettavat valikoidaan itsekkäästi. Akateeminen loppututkinto esimerkiksi avaa ovat automaattisesti.
Onko Kanadan itsekkyys väärin? Olisi, jos maa ei kantaisi osuuttaan humanitäärisestä maahan muutosta. Myös pakolaisten kotoutuminen on Kanadassa paljon helpompaa työperäisen maahanmuuton ja tästä kumpuavan monikulttuurisuuden ansiosta.
Positiivinen diskriminaatio
Lopuksi vähän maahanmuuttajalasten koulutuksesta.
Kantasuomalaiset perheet ovat alkaneet vältellä kouluja, joiden oppilaissa on paljon huonosti suomea osaavia maahanmuuttajia. Tämä on rationaalista. Jos luokassa on paljon oppilaita, jotka vievät muita enemmän opettajan huomiota, muut saavat opettajan huomiota vähemmän.
Tämä on iso ja vaarallinen ongelma. Asiaan on puututtava pikaisesti positiivisen diskriminoinnin keinoin eli antamalla enemmän voimavaroja kouluille, joissa on äidinkieleltään vieraskielisiä oppilaita. Helsingissä näin tehdäänkin, mutta aivan liian pienimuotoisesti. Opetuksen – myös kantasuomalaisten saaman opetuksen – on oltava maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa yhtä hyvää. Tähän kuluisi koko maassa joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Vaihtoehdon hinta on paljon suurempi.
When a meeting, or part thereof, is held under the Chatham House Rule, participants are free to use the information received, but neither the identity nor the affiliation of the speaker(s), nor that of any other participant, may be revealed.
https://www.chathamhouse.org/about/chatham-house-rule
Chatham House -sääntö ei estä kertomasta mitä muut ovat puhuneet. Saat puhua vapaasti muiden puheenvuoroista ja kommenteista, mutta et saa paljastaa kuka sanoi mitäkin.
”Toisen piti maahanmuuttajien puolelta Malai Sahilim.”
Niin. Rules.
Tieto toisesta alustajasta oli julkisesti levitetyssä ohjelmassa.
Työttömyys ja sen kasvu on vakava ongelma mille hyvänsä maalle, ei vain Suomelle. Sen seuraukset voivat olla osin ennalta arvaamattomia. Brexit lienee vain yksi esimerkki tapahtumista, joita voi olla seurauksena työttömyyden kasvusta ja maassa koetusta syrjäytymisestä, johtui se sitten maahanmuutosta tai jostain muusta. Tässä tietysti oletan, että maahanmuuton vaikutuksia kohdallaan ongelmia aiheuttavina pitävät työttömät äänestivät eilen Iso-Britanniassa brexitin puolesta.
Osmo on oikeassa todetessaan, että Suomen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien muodostama työvoimareservi, mutta olen sitä mieltä, että tuo reservi on työttömyyden takia nykyisin aivan liian suuri. Sosiaalidarwinismi, jonka kaltaista politiikkaa jopa Risto Ryti aikoinaan, 1930-luvulla Suomen pankin johtokunnan puheenjohtajana jossain määrin joiltakin osin menestyksekkäästi harjoitti (ks. ”www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/630/”), voi saada aikaan julmiakin vaikutuksia monissa kohteissaan nykymaailmassa.
Osmo on ihan oikeassa todetessaan, että Suomen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajat ennemmin voimavarana kuin taakkana. Brexit osoittaa nähdäkseni kuitenkin myös sen, että yrityksille tulee luoda valtiovallan toimin sellainen, hyvä toimintaympäristö, jossa kotimaan oma työvoimapotentiaali (ml. työttömät) on mahdollista hyödyntää maan yrityksissä nykyistä paremmin.
Ei pidä myöskään unohtaa Rytin kantaa hyvinvoinnin tasaisemman jakautumisen puolesta, sitten kun olot alkoivat parantua [ibid.]. Aika yllättävää kyllä, sama lähde kertoo myös, että Rytillä oli aika hyvät suhteet myös Britannian keskuspankkiin. (Olisiko tässä hyvä vai huono vinkki esimerkiksi Ekille?)
Maassamme on ollut (ja on edelleenkin) aika monta (laskemani mukaan toistaiseksi yhteensä kaksitoista) presidenttiä, joiden henkilöhistoriat ovat varsin mielenkiintoisia. Niitä lukemalla voi moni poliitikko ja miksei myös maallikkokin ottaa oppia, vaikka ihan kaikkia toimia ei ehkä myöhempinä, erilaisina aikoina ehkä olekaan tarvetta muuttuneissa olosuhteissa toistaa. Viisas ihminen ymmärtää viisaan toiminnan periaatteet ja osaa toimia kulloisenkin tilanteen mukaan.
Maan johtajilta vaaditaan vain viisautta ja valtiomiestaitoa, oli sitten kyseessä asemaltaan presidentti (kuten esimerkiksi edellämainittu R.R. aikoinaan), ministeri, kansanedustaja, muun tärkeän viran haltija tai joku, toistaiseksi sellaista ilman oleva henkilö. En silti sanoisi, että mainitut hyveet olisivat pahasta muillekaan.
”Kolikon toinen puoli on, että pakolaisiksi valikoituu keskimäärin hyvin aloitekykyistä ja kyvykästä joukkoa. Tästä osoituksena on, että maahanmuuttajat ovat perustaneet paljon yrityksiä”
Tuossa tuli hyppäys pakolaisista maahanmuuttajiin. Yritetäänkö tässä ratsastaa muiden maahanmuuttajien menestymisellä pakolaisina/turvapaikanhakijoina tulleiden hyväksi? Ainakin suurimmassa Suomeen turvapaikanhakijoina/pakolaisina tulleessa ryhmässä (somalit) yrittäjiä on hyvin vähän.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen toissavuonna julkistaman selvityksen (Kvartti 2/2014) mukaan työikäisistä somalinkielisistä 0,4 prosenttia oli yrittäjiä vuonna 2012 (kotimaankielisistä 5,5 % ja kaikista vieraskielisistä 5,1 %).
Ehkä Soininvaaralla on tarjota tuoreempia tai muita pakolaisina/turvapaikanhakijoina tulleita ryhmiä koskevia lukuja?
Kyse oli irakilaisista. Kurdeissa on paljon yrittäjiä, samoin vietnamilaisissa.
Kun ns. pakolainen on paennut tänne lopuksi mm. Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi, niin lienee ilmeistä, että he ovat valikoituneet lähinnä sen mukaan, mistä ovat arvioneet saavansa parhaat edut itselleen ja perheelleen. Tämän kansantaloudellinen arvo Suomelle on maltillisesti ilmastuna kyseenalaista.
Tilastokeskus (2014), Väestö pääasiallisen toiminnan, kielen (jne) mukaan:
Osuus 18-64 vuotiaasta väestöstä, joka toimii yrittäjinä / sama poislukien opiskelijat:
Kotimaisten kielten puhujat: 7,3% / 7,9%
Muiden kielten puhujat: 5,1% / 5,8%
Viime vuotisen turvapaikkaryntäyksen kannalta muutama oleellisempi poiminta
arabia: 3,4 / 4,0%
pastu, afgaani: 2,5% / 3,0%
somali: 0,4% / 0,5%
(Kielien joukossa on toki joitakin, joilla nuo luvut ovat kantaväestöä suurempia, mukaanlukien turkki (17% / 19%) (mutta kuinka paljon lisää kebab-pizzerioita me tarvitsemme?)
Viime vuoden 162.000 tulijasta Ruotsissa työllistyi hulppeat 500 (SVT). Työlupaa voi hakea nytkin, ja perusteettomaksi katsotun turvapaikkahakemuksen tehneistä on sellaisen nojalla tänne ihmisiä jäänyt.
Monenko osalta tämä oli jotenkin todistettavissa? Monellako väitetty tutkinto oli sen laatuinen, että sillä reaistisesti olisi jotain arvoa Suomen työmarkkinoilla? Nämä arviothan ovat perustuneet kyselytutkimuksiin (OM) (joissa on vähän testattu luku- ja kirjoitustaitoa). Niiden mukaan paikallisista kandeista kolmannes on oman ilmoituksensa mukaan kykyeneviä opiskelmaan englanniksi, mikä tässä maassa on pohjaoletus pyrittäessä korkeakouluun.
Nyt sitten kyllä pitää muistaa, että kuplassa hellitty oletus kaikkien ihmisten ja ihmisryhmien tasalaatuisuudesta on yksinkertaisesti väärä. Tämä täytyy nyt vaan punavihreänkin tiedemiehen myöntää. Jos populaation keskimääräinen ÄO on siinä 80, eivät tänne tulleet rakettikirurgit kyllä työvoimapulaa paikkaa.
http://www.targetmap.com/viewer.aspx?reportId=2812
Raha ei paranna kouluja. Opetuksella ja opettajilla on hyvin pieni merkitys verrattuna oppilaisiin.
Tehokkaampaa olisi antaa raha jänisoppilaiden vanhemmille, mutta sekään ei tule halvaksi. Ihmiset laittavat uskomattomia summia peliin päästäkseen kauemmas alemman sosioekonomisen statuksen ihmisistä: katso asuntomarkkinoita.
Itse asiaan: onko sinulla antaa jotain esimerkkejä paikoista, joissa nykyisten taustamaiden (Somalia, Afganistan, Irak) muuttajista on saatu fiskaalisesti positiivinen tulos? Meidän täytyy tietää, etteivät nämä voimavarana näkemisen työllistävät ihmevaikutukset ole vain hevonkukkua: jonkinlainen poliittinen vastine kylmäfuusiolle.
Ensi silmäilyllä Oden kirjoituksesta saa mielikuvan, että blogi-isäntä ei unelmoijien tapaan ohita oikeita ongelmia. Eikä esittele saati liioittele olemattomia, mihin kriittiset lankeavat aina. Sitten Risto A. kumoaa kaikki Oden väittämät kommentissaan 25.6.2016 kello 6:01. Riston esittämät luvut ovat peräisin virallisista ja asiallisista lähteistä, eivät MV-lehdestä eivätkä Hommaforumilta. Ode syyllistyy samaan mihin unelmoijat: kaunisteluun. Olen pettynyt.
Ode sanoo:
Varmaan näin on niiden osalta, jotka tulevat lupia kyselemättä. Huomioni kiinnittyy kuitenkin (taas kerran!) siihen, että nämä lupia kyselemättä tulevat tyhjentävät huomiovarantomme: leireille virumaan jätettyjen naisten ja lasten puolesta ei herää erityinen huoli ja hätä. Vielä joutuu odottamaan kirjoituksia siitä, että meidän pitää mennä pakolaisleireille kysymään, ketkä naiset, lapset ja perheet haluaisivat tulla Suomeen. Pakolaisstatuksen selvittäminenkään ei olisi niin työlästä kuin se on tänne lupaa kysymättä omin avuin tulevien vaateliaiden nuorten miesten kohdalla.
Nimenomaan tänne tulevan aloitekykyisen ja kyvykkään joukon sisällä on niitä, joista Ode sanoo:
Aivan. On murheellista, että pakolais- ja turvapaikkajärjestelmän on annettu degeneroitua. Suomeenkin pitäisi luoda siirtolaisjärjestelmä, joka oikeasti olisi käyttökelpoinen.
En osaa suhtautua vakavasti lähteeseen, joka on estimoinut kansakunnan älykkyyttä kehitysvammaisten lasten hoitokodista tehdyn otoksen perusteella.[1] Sen sijaan ko. lähteeseen viittaavien kognitiivisita kyvyistä minulla on omat epäilykseni.[2]
[1]https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
[2]http://www.ucanews.com/news/researchers-establish-link-between-intolerance-racism-and-stupidity/41572
Täh? Onko rasismi määritteenä tuttu?
Entä oletko lukenut historiaa? Jos olisit, tietäisit että ihmiskunnan sivistys on peräisin noilta alueilta.
Lisäksi ihmisyyden määritteleminen fiskaalisesti positiivisena tuloksena on lähinnä ällöttävää. Eikä vähiten rasismin kontekstissa, koska valkoistenkin ihmisten välillä on fiskaalisesti eriäviä tuloksia.
Soininvaaran lopputulema on siis Australian nykyinen malli, jossa siirtolaiset valitaan eli kermankuorintamenetelmä. Kun Martti Ahtisaari presidenttinä esitti tätä viittaamalla Kanadaan, hän sai osakseen arvosteluryöpyn.
Euroopan ja Suomen pitää tehdä selvä ero pakolais- ja siirtolaispolitiikan välillä. Pakolainen siirtyy esim. sotaa käyvästä Syyriasta Turkin pakolaisleirille. Siirtolainen pyrkii pakolaisleiriltä Eurooppaan. Eli pakolaisia autetaan Euroopan ulkopuolella, mutta kukin maa valitsee siirtolaiset tarpeensa mukaan. Tämä on ainoa realistinen toimintapa, kun halukkaita tulijoita on satoja miljoonia. Ja jotta asia olisi vielä mutkikkaampi, Euroopan tulee ensin selvittää kantansa poliittiseen islamiin.
Suomessa tarjottavan työn määrä vähenee. Työmarkkinat polarisoituvat. Sosiaaliturva heikkenee pakon edessä. Soininvaara et al. kannattaa tältä osin globalisaation pois sulkevaa mallia kas näin: ”Pieni kahvi 1000 euroa.” ”Voinko kirjoittaa vastineeksi pienen runon 1000 eurolla?” ”Voi kiitos, hyvä että meni tasan, kassassa ei olekaan vaihtorahaa.”
Haluaisin, että Suomi alkaisi houkutella myös siirtolaisia, koska kantaväestön määrä vähenee jo kovaa vauhtia. Virolaiset ovat mukavasti täydentäneet työmarkkinoitamme, mutta se alkaa ehtyä, kun viron talous nousee kohisten. Pakolaisista pitäisi voida poimia siirtolaiskriteerit täyttävät suoraan päältä pois ja tarjota heille mahdollisuutta vaihtaa turvapaikkahakemus työlupaan. Muiden pakolaisten osalta en esitä muutosta.
Toisin sanottuna koulutus on yksi parhaimmista leikkauskohteista, koska suuretkaan säästöt eivät näy lopputuloksessa.
Mitenköhän on?
Jos pakolaiset ovat entisen kotimaansa parhainta väkeä, eikö ole todella itsekästä päästää heitä tänne? Eikö nimen omaan pitäisi valikoida kaikkein hädänalaisimpia, jotka eivät vaaralliselle matkalle pääse, kuten Intian kastittomia? Vai onko se kansallinen itsekkyys sittenkin OK, koska ei pieni Suomi voi koko maailmaa pelastaa?
Ruotsissa on kouluja, joiden oppilaista suurin osa ei saa peruskoulun päästötodistusta. Ruotsi on todennäköisesti panostanut paljon kotoutumiseen ja erityisopetukseen, joten näyttää siltä, ettei raha ratkaise tätä ongelmaa.
Monesti tuntuu unohtuvan myös se, että maahanmuuttajat eivät puhu samaa kieltä. Venäläinen ei välttämättä ymmärrä arabiaa tai kiinalainen espanjaa. Jos ei ole yhteistä kieltä, niin miten koululaiset pärjäävät keskenään? Miten opettaja opettaa luokassaan, jos ei ole yhteistä kieltä?
Tcrownille nyt vaan tiedoksi, että minä tässä kaivan nyt rahaa oikein urakalla, kun lääkäreitä ei näy mistään suolakaivoksiin löytyvän ja rakentelen muutaman tonnin eläkettäni, joka on parin vuoden päässä. Koska olen ymmärtänyt pysyä pätkätöissä, minun ei sitten tarvitse edes irtisanoutua, vaan katson, että määräystä ei uusita, ja ehkä vielä vietän pari vuotta ansiosidonnaisella.
No kehittyneiden maiden väliset erot oppimistuloksissa eivät ole kiinni käytetyistä resursseista, joten voisihan tuota kokeilla.
Muistan lukeneeni, että oppimistuloksista 80% selittyy kahdella asialla:1)oppilaan kyvyillä ja 2)oppilaan motivaatiolla.
Kannattaa huomioida, että peruskoulutuksessa esimerkiksi kaveripiiri ja olosuhteet monessa mielessä vaikuttavat lähinnä vähemmän menestyshakuisiin koululaisiin.
Fiksumpi ja motivoituneempi joukko nyt pärjää aina, kunhan jonkinlaiset siedettävät oppimisolosuhteet ovat olemassa, mutta potentiaaliset ongelmatapaukset sekä laumasielut hyötyvät hyvistä oloista merkittävästi.
En väitä, etteikö suomalaistyylisestä koulutuksesta olisi hyötyä. Ihmiset oppivat lukemaan ja osa laskemaankin. Yksi positiivinen aspekti, joka jää usein huomiotta, on yhteisen opetuksen yhteistä narratiivia ja yhteistä tietoa (common knowledge) luova vaikutus, jolla useammin näkee perusteltavan asevelvollisuutta.
Mutta olen melko varma, että Suomessa opetuksen rahankäyttö marginaalilla on jo pitkään ollut mieletöntä. Omien lasten kouluvalinnassa älytaulut ja ilmaiset ipadit olisivat lievästi karkoittava tekijä. Jos otetaan korkeakoulut mukaan laskuihin, olen täysin varma rahankäytön mielettömyydestä. Kyllä sinäkin tiedät, mistä voisi ottaa, ja paljon.
Mitä meillä nyt on marginaalilla, jos aiomme laajentaa koulutusta? Eräät ekonomistit Suomessa ovat twiittailleet jopa alle esikouluikäisten lasten koulutuksen positiivisista vaikutuksista, perustuen amerikkalaisten ekonomistien toiveajatelmiin. Päätelmät ovat näissä muotoa ”jos oppimistasossa on eroa ikävuonna x, syynä on koulutuserot ennen ikävuotta x”. Taaperoiden laittaminen pänttäämään on tietenkin aivan hullua. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä enemmän vaaditaan ohjausta, eli työvoimaresursseja; sitä vähemmän lapsilla on valmiuksia ottaa vastaan tietoa (yhteistyötaidot, sanavarasto, arkielämän intuitiot); sitä suurempia ovat kasvatukselliset vaihtoehtoiskustannukset (aika on pois lasten omaehtoisista leikeistä ja maailman tunnustelusta). Toisekseen Pre-Kindergarten kokeilut eivät ole tuottaneet muutamaa vuotta pitempää positiivista vaikutusta oppimistasoihin.
Mitä muistatte esikoulusta? Entä itse lukemistanne kirjoista? Mitä muistatte senaikaisista leikeistä ja sattumuksista?
Pitkäaikainen sivilisaatio ei ole hyväksi ihmisen luonteelle. Lue evoluutiota.
Ihmisarvo ei riipu ihmisen tuottamasta taloudellista arvosta taikka vaivasta. Sitä ei voida perustella samankaltaisuudella, biologisella taikka kulttuurisella. Ihmisarvon em. asioista johtaminen on turhaa, mieletöntä ja tuhoon tuomittu yritys. Ihmisarvo kuuluu jokaiselle, Äiti Teresalle ja Idi Aminille. Suomi sen sijaan kuuluu suomalaisille.
Kysyin tuloksista, koska Soininvaara ja muut poliitikot väittävät meidän tarvitsevan turvapaikanhakijoita ja muita matalasti koulutettuja maahanmuuttajia. Tässä ei nyt jokin täsmää. Jos poliitikkojen ”me” käsittää vain muutosta hyötyvän vähemmistön suomalaisista, olisi ihan reilua mainita siitä.
En ole sanonut Suomen tarvitsevan matalasti koulutettuja maahanmuuttajia vaan korkeasti koulutettuja. Suiksi esitin, että turvapaikanhakijoista poimitaan korkeasti koulutetut pois päältä ja otetaan heidät sisään työperäisinä maahanmuuttajina. Pakolaisten osalta ensisijainen kriteeri on humanitäärinen, mutta se ei estä ottamasta huomioon myös taloudellisia näkökohtia.
En ole nähnyt tätä tällä tavoin muotoiltuna ennen, mutta juuri tästähän on kyse – erinomainen kiteytys. Pakolainen on pakolainen vain niin kauan kun hän henkensä edestä pakenee; kun sitten on turvassa, mutta haluaa jatkaa siirtymistä paremman elämän perässä, ei enää olekaan pakolainen, vaan aivan tavallinen siirtolainen. Kukapa meistä ei parempaa elämää tahtoisi.
Ainoa käytännön ongelma syntyy siitä, että muun maailman (lue: Euroopan) pitäisi ihan oikeasti havahtua siihen, että pakolaiset eivät saisi olla rasite vain sille maalle, joka sattuu konfliktimaan naapurissa olemaan, vaan kustannukset tulisi kantaa yhdessä. Voisiko YK ottaa tässä merkittävän roolin, ts. ulkoistetaan maailmanlaajuisesti pakolaisleirien organisointi ja kustannukset YK:lle, joka sitten kattaa kulut kohonneina jäsenmaksuina.
Onko korkeakoulutuksen kriteeri nyt sitten se, että itse sanoo olevansa korkeakoulutettu ja työskenneleensä ”henkilöstöpäällikkönä”?
En ole oikein koskaan ymmärtänyt, mihin tämä usein toistettu ajatus perustuu. Muistan 1980-luvulta asti, miten meille hoettiin, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle tulee hirvittävä työvoimapula ja työttömyys loppuu kuin seinään. No, ovat eläkkeellä jo ja työttömiä lie laskutavasta riippuen 400 000–500 000. Ei silloin tiedetty, että vuonna 2016 ei ole Neuvostoliittoa, eikä EU:n myötä hävinneitä suojatullejakaan.
Työllisyysnäkymät Suomessa ovat aivan hirvittävän huonot. Suorittava työ on siirtynyt matalapalkkaisiin maihin, niihin joita ennen kutsuttiin kehitysmaiksi. Odekin on kirjoittanut siitä, miten yhteiskunnassa ei tunnu enää olevan paikkaa niille, jotka eivät oikein pysty muuhun kuin siihen suorittavaan työhön.
Ainoa kasvava ala on julkinen ala, mutta mistä löytyy maksaja kaikille niille lääkäreille, sairaanhoitajille, opettajille ja vielä jäljellä oleville poliiseille?
Meidän pitäisi aivan ensiksi pystyä luomaan edellytykset työllistymiselle. Sitten voidaan alkaa luoda työpaikkoja ja miettiä, mistä niihin saadaan työntekijät, kotimaasta vai ulkomailta.
Joka on noin sanonut, ei osaa taloustieteitä- Työttömyysprosentti ei riipu mitenkään asukasluvusta. Se riippuu sellaisista asioista kuin työmarkkinoiden jäykkyys, minimipalkat, aluepolitiikka koulutustaso ja niin edelleen. Jos työttömyysprosentti riippuisi asukasluvusta, pitäisi työttömyyden olla suurissa maissa valtavan suurta ja pienissä olematonta. Jokainen ymmärtää ajatuksen mielettömyyden.
Kysymys on taloudellisesta huoltosuhteesta, passiiviviestö/ansiotuloja saavat. Siis kuinka monta elätettävää on sadalla työssäkäyvällä.Elätettäviä ovat lähinnä lapset ja eläkeläiset sekä näihin verrattuna selvästi pienempi, mutta ei merkityksetön työttömienh joukko.
Jos oletamme, että työttömyys on kymmenen prosenttia ja mietimme, mitä tarkoittaa taloudelliselle huoltosuhteelle se, että maahan tulee 100000 työikäistä lisää, ymmärrämme, miksi työperäinen maahanmuutto parantaa talouden tilaa.
Pakolaisten tulo maahan heikentää huoltosuhdetta, jos emme salli heidän tehdä työtä ja maksaa veroja vaan vaadimme, että he elävät pakolaiskeskuksissa toimettomina.
Islanti, kuoleva kansakunta? En usko, että Suomen talous edellyttäisi jatkuvaa maahanmuuttoa talouskasvun turvaamiseksi. Tietysti voi tulla takapakkia, mutta väestöpyramideilla on tapana oieta itsestään. Ja vielä palatakseni: Euroopan kohtaama muuttoaalto on siirtolaiskysymys, ei pakolaiskysymys. Pakolaisia pitää auttaa -retoriikka estää ratkaisun etsimisen ja antaa vettä eurooppalaisen ääriliikkeiden myllyyn. Tuskastuneena on seurattu eurooppalaisen johtajien nonsense julistuksia, varsinkin kun ratkaisuvaihtoehtoja on tarjolla Australian, USA ja Kanadan tapaisista maista.
Tässä keskustelussa vähän unohtuu se – mitä me oikein halutaan?
Suomeen saapuvien ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvoi 6000 noin 15.000 opiskelijaan vuodesta 2000 aina vuoteen 2014 (lähde: HS).
Mikä olisi parempi siirtolainen kuin opiskelija – valmiiksi testattu, peruskoulutettu, kielitaitoinen ja valmis tekemään koko työuransa täällä?
Parempi olisi ainoastaan täysin ammattitaitoinen työntekijä, niiden houkutteleminen on toki vaikeampaa koska kun ihmiset asettuvat jonnekin asumaan muuttamisen kynnys kasvaa – nuorena se on helpompaa.
Nyt toiminta on sellaista, että näiltä parhailta saapujilta siis vaaditaan tuo 4000 EUR vuodessa ja toisinpäin, kaikkein heikoimmilta tänne saapuvilta tulokkailta – niiltä ei vaadita mitään, mutta kulut ovat korkeahkot:
http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2015100920494222_cm.shtml
Tai toisaalla:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/15/maahanmuuton-hinta-kasikirjoitus
Valtiolla selvästi on rahaa, mutta millaista siirtolaisuutta me oikeasti haluamme – se on mielestäni tärkeä kysymys.
On mielestäni selvää, että kun leikataan koulutuksesta – leikataan myös mahdollisuudesta järkevään siirtolaisuuteen. Esimeriksi monet tutkijat ovat omassa maassaan poliittisen vainon kohteena. Muistelen lukeneeni Aviisista, että Tampereen Yliopistokin on ottanut vastaan tutkijoita mm. Syyrian – Turkin alueelta[1], Helsingin Yliopiston kirjoitus aiheesta on täällä:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/tutkijat-puolustavat-ihmisoikeuksia
Itse siis siirtäisin maahanmuuton painopistettä nimenomaan opiskelijoihin siksi että he ovat valmiimpia hyppäämään tähän liikkuvaan junaan – ja mahdollisesti myös palaamaan takaisin kehittämään omaa maataan.
Se ei ole täysin itsekästä – osa palaa takaisin viisaampana ja voi vaikuttaa oman maansa kehitykseen, luultavasti enemmän kuin joku hänen vähemmän kouluja käynyt ikätoverinsa.
[1] https://issuu.com/aviisi/docs/aviisi-3-2016 – sivu 13, ”Tutkijat talutusnuoraan”
Jotta päästäisiin vanhasta asetelmasta eteenpäin, yritän mukaan uutta tarkastelukulmaa, vaikka siitä tuskin tykätään.
On nimittäin jälleen syntynyt rajalinja, mikä tietysti oli odotettavissakin. Osmo: edes osaa maahamme päässeistä voitaisiin auttaa sitä kautta, että heistä voisi hyötyä. Vastsustajat: ei onnistu, koska heillä perimmäinen motiivi on, ettei yhtään maahantulijaa millään hinnalla.
Kuten toivottavasti huomaamme, rationaalinen puhe tästä aiheesta on turhaa puolin jos toisin, koska moraalikäsiyksemme ovat sen yläpuolella. Moni tulkitsee, että Kristinuskopohjaisen moraalimme mukaan pakolainenkin on lähimmäisemme. Toisille vain oma väestö täyttää lähimmäisen kriteerit.
Jos näin on, kumpikin kanta on yhtä epä-älyllinen, koska ajatteluamme hallitsee viettimme uskoa auktoriteetteihin kuten Jumalaan ja mielipidejohtajiin, mutta samanaikaisesti ajatteluamme ohjaa myös itsesuojeluviettimme, joka saa hakemaan omaa itsekästä etua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
Tuo on paras tieteilijöiden aineisto, joka on löytynyt. Jopa Jeja-Pekka Roos myönsi tämän ja vaati haastajilta parempaa tai edes yhtä luotettavaa aineistoa, mutta eivät ole kyenneet. Sosiaalitieteiden menetelmien professori Pertti Töttö osoitti, että se korreloi loistavasti Pisa-tulosten kanssa, joten se ei voi olla roskaa.
Se Päiväntasaajan Guinean luku tosiaan pitäisi poistaa, jos kritiikki sattuu olemaan oikein, mutta ei yksi maa juuri vaikuta tuloksiin. Aineistoa voisi parantaa kohtuukustannuksin, mutta vastustajat eivät halua rahoittaa sellaista, koska tulos olisi melko varmasti samansuuntainen. Ehdin jo suositella kritisoivaa kommenttia ennen kuin tarkistin sen viitteet. Se, ettemme pidä johtopäätöksistä, ei todista, että data olisi pielessä.
Aika monen köyhän maan asukkaiden henkisistä kyvyistä on aika vähänlaisesti tietoa. Se tosin tiedetään, että esim arabimaiden asukkaiden keskimääräinen kapasiteetti on aika kaukana Euroopan väestöstä.
Toki on mahdollista, että nämä erot johtuvat ympäristötekijöistä, mutta aika rohkeaa tällainen päättely olisi.
Ja tietenkin asian voi myös jättää huomioimatta tai kieltää.
Työläismies,
Jos haluat jotenkin vedota geneettisiin tekijöihin arabimaiden henkisiin kykyihin, sinun pitäisi löytää selitys sille, että suomalaisten keskimääräinen älykkyys on noussut pareissa sukupolvessa yhden standardipoikkeaman. Flynn-efekti.
Minkä tutkimuksen mukaan?
Työläismies on hajulla! Etsimällä saattaa löytää joitakin muslimi-taustaisia nobelisteja, tiedemiehiä, merkittävissä asemissa olevia tai muuten näkyviä lääketieteen, talouden, matematiikan, fysiikan jne huippunimiä? Ehkä blogistit löytävät? Minä en, elBaradei(!) taitaa olla? Kun vertaa ”juutalaisiin tai muihin länsimaalaisiin” ero on merkittävä! Taitaa noissa kulttureissa olla toiset asiat päällimmäisnä tai sitten vaan talenttia ei ole? En ole keksinyt selitystä miksi tältä näyttää?
Flynnin efekti on tapahtunut vain teollistuneissa länsimaissa, ei muualla. Ehkäpä sen takia ne ovatkin teollistuneita länsimaita. Populaatiot ovat kyenneet Flynnin efektiin.
Flynnin efekti on nyttemmin taittunut, ja tyhmistymme kovaa vauhtia. Ehkä siksi, että mitään valintapainetta ei enää ole, vaan kaikki pidetään hengissä maksoi mitä maksoi, ja lasten pusaaminen on kellokäyrän vasemmassa laidassa eräs lukratiivisimmista elinkeinoista.
”Another may be the rising proportion of immigrants or their immediate descendants in Denmark. This is supported by data on Danish draftees where first or second generation immigrants with Danish nationality score below average.[44]”
https://en.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect#Possible_end_of_progression
Matalan keskimääräisen ÄO:n maissa on havaittavissa vinoutunut ja epäsymmetrinen jakauma. Korkeimmat ÄO prosentit ovat samaa luokkaa kuin länsimaissa, mutta jostain syystä massa on tavallista enemmän ihmisiä joiden ÄO on erittäin matala. Tätä ja älykkyyden kasvua on vähän vaikea selittää geeneillä.
Tutkimusten mukaan tämä johtuu pääosin lasten aliravitsemuksesta, parasiiteista ja tarttuvista taudeista. Infektiotautien osuus keskimääräisen älykkyysosamäärän määrittäjänä voi olla paljon suurempi kuin on aikaisemmin uskottu.
kuva: ÄO vs tautikuorma
Luettavaa:
1) Parasite prevalence and the worldwide distribution of cognitive ability
2) Statistical inference and spatial patterns in correlates of IQ
Onko sinun mielestäsi asiallista käyttää kehitysvammaisten lasten hoitokotia otoksena ko. kansan äläykkyydestä?
Kuka tietää? Lähdeviite?
Miksi se olisi rohkeaa? Toki asiaa on tutkittu, ja kyllä, erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat älykkyyteen.[1], [2]
Lapsellisen typerään metodologiaan perustuvat tutkimukset kuuluu jättää huomiotta.
Mutta vaikka osoittautuisi, että jokin ihmisryhmä on keskimäärin muita tyhmempi, en oikein ymmärrä mitä tuolla tiedolla voi muuta tehdä kuin harrastaa jonkunlaista ko. ihmisryhmään kohdistuvaa rasismia tai muuta syrjintää. Ryhmän sisäinen hajonta on kuitenkin kaikella todennäköisyydellä suurempaa kuin ryhmien välinen hajonta, jolloin tuossa keskimäärin tyhmemmässä ryhmässä on joitakin älykkäämpiä ykilöitä kuin jotkut tuossa keskimäärin älykkäämmässä ryhmässä olevat. Enkä todellakaan ymmärrä miksi tuosta väärään ryhmään kuulumisesta pitäisi rankaista jos muuten on fiksumpi.
[1]https://en.wikipedia.org/wiki/Impact_of_health_on_intelligence
[2] http://www.businessinsider.com/poverty-effect-on-intelligence-2013-8?r=US&IR=T&IR=T
Riippuu ihan siitä mitä ko. tutkimuksen kuvitellaan väittävän. Jos sen kuvitellaan väittävän, että jollakin tavalla mitattu älykkyys korreloi bkt:n kanssa, niin tuo pisa-korrelaatio lisää väitteen uskottavuutta.[1] Sen sijaan jos sen kuvitellaan väittävän, että tama jotenkin mitattu älykkyys on aiheuttanut tuon bkt:n eron, niin ei ole mitään syytä miksi väite ei voisi olla täyttä roskaa.
Itseasiassa on syytä epäillä, että tuo jälkimmäinen väite on täyttä roskaa.[2] Tuo tutkmus väittää, että lapsuuden tartuntataudit selittävät käytännössä merkittävän osan sekä alueellisista eroista älykkyydessä, että keskimääräisen älykkyyden nousun viime vuosisadalla.
[1] Henkilökohtaisesti olen yleisesti vähän skeptinen älykkyyden mittaamisen suhteen.
[2] http://www.economist.com/node/16479286
Älykkyystutkimus on mutkikas laji. Parempi ravinto ja terveydenhuolto kohentaa väestön älykkyyttä, siitä ei liene epäselvyyttä. Sukulaisavioliitot taas laskevat sitä.
Mitä Flynn-ilmiöön tulee, siitä osa on testinäppäryyttä, joka ei siirry tosielämään. Emme ole neroja verrattuna isovanhempiimme.
”But in fact, the evidence is mixed. There has been no clear correlation between the rising IQ scores and US school performance – in SAT tests, for example.”
http://www.bbc.com/news/magazine-31556802
Tässä on kuitenkin edelleen se perusongelma, että työpaikkoja ei synny tuomalla maahan lisää työikäistä väestöä (tai syntyy ehkä pari ruokakaupan kassaa, mutta suuressa mittakaavassa ei).
Pitäisi ensin luoda sitä työtä. Jos työpaikkojen määrä ei kasva, niin yksi uusi työikäinen merkitsee yhtä uutta työtöntä. Se ei paranna huoltosuhdetta.
Kyllä syntyy ja tästä on taloustieteessä aikalailla konsensus.
Tietenkin jos jäykkien työmarkkinoiden ja hyvän sosiaaliturvan maahan tuodaan lukutaidottomia tekijöitä,niin silloin näille ei synny työtä. Mutta jos maahan tulee kunnollisia työntekijöitä, semmoista joilla on perusasiat kunnossa, niin kyllä niitä työpaikkojakin alkaa syntymään.
Olennainen kysymys on, sallitaanko alemmat palkat ja huonommat työehdot ja miten suhtaudutaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Vähemmän tuottavaa työtä todennäköisesti löytyy aina tehtäväksi. Suomessa tuntuu olevan ajatuksena, että tuottavuuden pitäisi kasvaa koko ajan, että voidaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa – mutta jos siirtolaiset saisivat valita, he voisivat valita matalammat palkat, heikommat työehdot ja sosiaaliturvan. Mutta kun sääntö-Suomessa ei voida mistään joustaa, siirtolaisia ei ole varaa tänne päästää…
”Ryhmän sisäinen hajonta on kuitenkin kaikella todennäköisyydellä suurempaa kuin ryhmien välinen hajonta, jolloin tuossa keskimäärin tyhmemmässä ryhmässä on joitakin älykkäämpiä ykilöitä kuin jotkut tuossa keskimäärin älykkäämmässä ryhmässä olevat.”
Tätä kuulee läkhdyksiin asti ikäänkuin se jotenkin tekisi havainnon merkityksettömäksi. Täysin sama tilanne vallitsee miesten ja naisten pituuksien kanssa, ja silti on täysin mielekästä sanoa miesten olevan naisia pidempiä, ja jokainen vieläpä ymmärtää lauseen rajoitukset.
Älykkyys on tiedostavalle suvaitsevaistolle jatkuvan peppukipuilun aihe, eikä ole näköjään sellaista solmua, johon he eivät itseään vääntäisi kieltääkseen heille ja heidän maailmankuvalleen epämieluisat asiat.
Maallikkona on helppo uskoa, että aliravitun ja sairaan lapsen älykkyys ei kehity siten kuin hyvin ravitun ja terveen. Mutta eikö tässä kuitenkin oiota mutkia, jos väitetään syyn ja seurauksen menevän (vain) näin päin? Minusta vaikuttaisi, että asia on huomattavasti monimutkaisempi ja syyt+seuraukset ovat olemassa molempiin suuntiin. Sillä käyttäähän jokainen populaatio älykkyyttään siihen, että yritetään ravita kansa mahdollisimman hyvin ja yritetään päästä eroon niistä parasiiteista ja tartuntataudeista. Voi kai olettaa, että älykäs populaatio onnistuu noissa tavoitteissaan paremmin kuin tyhmä, jolloin syy ja seuraus menisikin toisin päin.
Jonkinlaisen kuvan siitä, millaisista eroista henkisessä pääomassa on kyse saa esim tuosta.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Trends_in_International_Mathematics_and_Science_Study#
Etnisesti edistyksellistan huippuosaajien suoriutuminen länsimaisten yhteiskuntien ansariolosuhteissa ei ole osoittautunut mitenkään merkittävästi paremmaksi.
Tämän olisivat voineet jo kaksos- ja adoptiotutkimuksetkin, joita on paljon, kertoa.
Fail jälleen. Ei jatkoon.
Voisitko kommentoida aiemmin esittämääni tutkimustulosta, jonka mukaan rasistit ja konservatiivit ovat muuta populaatiota tyhmempiä, millä tavalla tämä on merkityksellinen havainto? Pitääkö näiden lisääntymistä jollain tavalla hillitä, ehkä rajoittaa äänioikeutta tai evätä koulutus- tai työllistymismahdollisuuksia, vai jopa karkoittaa maasta tai rajoittaa maahanpääsyä? Vai jotain muuta?
(Ainoa merkitys, minkä minä keksin akateemisen mielenkiinnon lisäksi, on että sillä voi pilkata tai syrjiä rasisteja tai konservatiiveja. Mutta jos minun pitää syrjiä älykkyyden perusteella, niin sitten minä teetän älykkyystestin, en kysy mielipidettä tummaihoisista tai homoavioliitosta. Koska siellä konservatiivienkin joukoissa on jollakin tavalla älykkäitä seassa.)
Kannattaa kuitenkin huomioida, että suurin osa pakolaisista on taidoiltaan niin huonoja, että työllistyminen on kovin vaikeaa.
Toisaalta koulutetun väestön työperäinen maahanmuutto on Suomelle hyödyllistä. Jos haluamme parantaa elintasoa kannattaakin päästää tänne mahdollisimman vähän pakolaisia, joista ei yleensä järin korkeatasoisiin tehtäviin ole, mutta suhtautua työperäiseen maahanmuuttoon varsin positiivisesti.
Näissä keskusteluissa unohdetaan aina,ettei palkka voi jousta rajattomasti alaspäin.
Erityisesti asuminen maksaa,harva elää pitkään taivasalla
Syöminen ja liikkuminen maksavat
Työehtosopimusten minimipalkat ovat lähellä tätä minimiä.
Jos tuo elinkustannus alitetaan palkoissa niin seurauksena on sosiaalisten ongelmien kasvu ja katkeroituminen ja lopulta rikollisuus ja terrorismi.
On aika älytöntä ehdottaa ratkaisu,jossa ihminen näivettyy tai radikalisoituu
Meillä ei ole tämän jäykän systeemin takia varaa päästää tänne siirtolaisia, mutta saman systeemin takia meillä ei olisi varaa olla päästämättä koska huoltosuhteen kehityksen takia menemme konkurssiin.
Catch-22.
Itse asiassa matalapalkkatyön Suomesta on hävittänyt ilmaistyö.
MOT selvitti asiaa joskus 2008 ja jo silloin noita ilmaistyöntekijöitä oli jo yli 250000
Sen jälkeen määrä on vain kasvanut
Ilmaistyöntekijät ovat pääosin opiskelijoita,useimpiin opintoihin sisältyy 6-18 kk pakollinen harjoittelu. Ennen se oli palkallista,nykyään palkatonta
Uusi piirre on,että oppilaitos joutuu maksamaan firmalle,että se suostuu ottamaan harjoittelijan töihin. Kulut ovat jo 10
miljoonan luokkaa
Toinen ryhmä ovat kuntouttavan työtoiminnan työttömät.
Vaikka laissa sanotaan,että kyseessä on sosiaalipalvelu eikä sillä saa korvata palkkatyötä,niin lakia rikotaan räikeästi
Kolmas ryhmä ovat erilaiset työkokeilut. Ne kestävät yleensä puoli vuotta. Ja kun kokeilu päättyy niin tilalle hankitaan uusi
Ilmaistyö tässä laajuudessa on syönyt matalapalkkatyön. Kukapa ottaisi palkallisen jos työkkäri pakottaa ilmaistyöläisen ?
Voitaneen kuitenkin varmaan tulla nopeasti siihen tulokseen, että pituus ja älykkyys ovat hieman erilaisia suureita – näiden rinnastaminen ei mielestäni ole kovin umm…. no, se ei vain ole.
Wikipediassa on kiinnostava artikkeli siitä miten älykkyyttä on tutkittu
https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence
Löysin sieltä lopulta sen mitä hainkin, eli tapaukset missä oli tutkittu lapsia, jotka oli kasvatettu pienestä pitäen samassa kulttuurissa.
tai
Kasvatuksen merkityksestä:
Olennainen tekijä näissä testeissä oli tuo adoptio: se sulkee pois ympäristötekijöiden vaikutuksen ja tulos oli odotettu.
Konsensus tutkijoiden argumenteista tuossa artikkelissa mielestäni oli, että ympäristötekijöiden vaikutus tiedetään – geenien vaikutusta ei tiedetä, eikä olla varmoja onko sitä lainkaan. Joidenkin mukaan sitä ei todennäköisesti ole lainkaan.
Eli siis: jotta voitaisiin tehdä argumentteja älykkyyden vaikutuksista esimeriksi ihmisen rodun tai muun hieman arveluttavaksi luetun tekijän perusteella sille pitäisi olla jokin tieteellisen tarkastelun kestävä peruste.
Mikä on tieteellinen tarkastelun kestävä peruste? Yksi määritelmä sille on, että se on oltava testattavissa, toistettavissa ja todistettavissa myös epätodeksi.
Heppoiset perusteet eivät ole perusteita. Ne ovat valheita, hölynpölyä, potaskaa, roskaa, ajanhukkaa – valitse termisi.
Suomen talouskasvu on perustunut tuottavuuden paranemiseen. Keskitetyillä tuloratkaisuilla nostettiin kaikkien palkkoja, jolloin heikkotuottoisempi työ muuttui kalliimmaksi ja vähitellen loppui kokonaan.
1950-luvulla Suomessa oli merkittävää tekstiiliteollisuutta, josta muistuttavat Finlaysonin rakennukset Tampereella ja Valvillan kortteli Hyvinkäällä. Forssassa oli puuvillatehdas. Lähimmät puuvillapellot olivat kai Egyptissä. Suomalaisia merimiehiä seilasi maailmalla, koska Suomi oli silloin halpatyömaa.
Jos ollaan sitä mieltä, että nyt tarvitaan jälleen heikkotuottoisempaa työvoimaa, täytyy hyväksyä myös se, että heille maksetaan selvästi alempaa palkkaa. Jos heille myös taataan sama elintaso kuin muille tulonsiirroilla, tarkoittaa se sitä, että verotus on väistämättä korkeaa.
Tätä voi ajatella myös sijoituksena. Verotuksella kerätään rahaa, joka sijoitetaan heikkotuottoisen työn tukemiseen. Aikoinaan vastustettiin maataloustukia sillä perusteella, että ei kannata tukea kannattamatonta elinkeinoa. Telakkatukia on vastustettu samalla perusteella. Miksi pitäisi tukea kannattamatonta työtä? Pitää muistaa, että saman rahan voisi sijoittaa myös muuhun, vaikkapa koulutukseen ja tutkimukseen.
Sosiaaliturvan vuoksi.
Jos nyt kumminkin joudutaan maksamaan ihmisille sosiaalitukea, niin parempi olisi kytkeä tuki jotenkin työpanokseen. Kaikkien kannalta on parempi, että sosiaaliturva ei passivoisi ja ainakin näin nettomaksajana tuntuisi ihan kivalta, jos tukien saajat pystyisivät osallistumaan edes vähäsen tuen rahoittamiseen.
Eriarvoistuminen on monen epävakausilmiön takana.
Esim Brexitin taustalla köyhien luokaton kohtelu. Myös Englannissa työttömät pakotetaan Suomen tapaan palkattomiin töihin
Kun vieressä tekee töitä puolalainen palkkaa vastaan niin katkeroituminen on väistämätöntä.
Populistit ovat tarttuneet tähän tilaisuuteen ja onnistuivat nyt Englannissa.
Nyt vain odottelemme seuraavaa eroajaa
Suomi on vuorossa 2019, sillä Soinin pelastus olisi Fixit
EU lahoaa sisältäpäin aivan kuten NL
EUsta on tullut eliitin projekti, joka pyrkii tuottamaan hyvää 10 %lle, 60 % tyytyä muruihin ja 30 % jätteisiin
Tässäkin keskustelussa on keskitytty todistelemaan miksi osa ihmisistä on vajakkeja eivätkä ansaitse ihmisarvoista kohtelua
Vuoden 2019 vaaleja ei voiteta Kok,Kepu, Vihreät, SDP jargoneilla. Selusta on avoinna persuille ja Fixitille
Heh. Miten toimi esim 1600-1700 lukujen Ruotsissa nälkävuosien aikaan. Suomessa vietiin taloista siemenviljatkin veronmaksuihin, kuninkaalle oli tärkeämpää pitää sotilasjoukot kylläisinä kuin ravita populaatiota mahdollisimman hyvin. Sama reilu meininki vallitsee edelleen eri puolilla maailmaa, hallitsijoille on usein tärkeintä kerätä valtaa ja varallisuutta itselleen, populaatioiden hyvinvoinnin edistäminen on jollain alemmalla tasolla.
Siis jos kerran täällä oltiin jo 500 vuotta yhtä älykkäitä kuin nykyään niin miksi täällä kiduttiin nälkävuosina? Tai edes 150 vuotta sitten?
Eriarvoistuminen on toki ongelma ja epävakauden aiheuttaja.
Kehityksen syynä ei vaan ole osaavan työvoiman maahanmuutto, vaan informaation kulun vapautuminen sekä automatisaatio, jotka kiihtyvällä vauhdilla tuhoavat vähemmän osaavien ihmisten työmarkkinat.
Tämä on vasta alkua, robotit eivät ole vielä kunnolla oppineet liikkumaan ilman valvontaa, käyttämään erilaisia työkaluja ja ratkaisemaan perustason ongelmia, joita helppoja töitä tehdessä tulee eteen. Kuitenkaan se päivä ei ole kovin kaukana, kun katua lakaisee tai autoa ajaa robotti.
Yksinkertaisten töiden automatisaatio tarkoittaa, että joukossamme on jatkossa yhä suurempi osuus ihmisiä, joiden työpanoksen arvo on hyvin matala tai jopa negatiivinen. Toisaalta osaavalle työvoimalle kysyntää, riippumatta siitä mistä se tulee.
Mustien rekryyttien jälkeläisiä testatessa täytyy muistaa, että USA:n armeijassa on palikkatestit, jotka täytyy läpäistä noin ÄÖ > 85 vastaavasti.
Tero Tolonen on pengastanut kauan löytääkseen mieleisensä aineiston. Tämä aineisto ilmeisestikin vastaa Minnesota Transracial Adoption Studyn juhlittuja alustavia tuloksia, joita seurasi kova krapula, kun osoittautui, että adoptoidut n-lapset vain nousivat omalle tasolleen nopeammin tässä adoption ansarissa, mutta tason huippu ei sitten ollutkaan yhtään korkeampi.
In a 1998 article, Scarr wrote: ”The test performance of the Black/Black adoptees [in the study] was not different from that of ordinary Black children reared by their own families in the same area of the country. My colleagues and I reported the data accurately and as fully as possible, and then tried to make the results palatable to environmentally committed colleagues. In retrospect, this was a mistake. The results of the transracial adoption study can be used to support either a genetic difference hypothesis or an environmental difference one (because the children have visible African ancestry). We should have been agnostic on the conclusions […].
https://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Transracial_Adoption_Study
Fail jälleen.
No nyt. Ilmeisesti Wikipedian social justice warriorit ovat olleet vauhdissa.
Aloitetaanpa Eyferthistä. Tässä tutkimuksessa unohtui, että Yhdysvaltain asevoimien palveluksessa olevat miehet ovat valikoitu, ÄLYKKYYSTESTATTU joukko. Kovin kummoisia eroja ei siis pitäisikään tulla.
Tizard ei ole minulle tuttu. Epäilen kovasti tämän tutkimuksen joukkojen edustavuutta.
Ja sitten tuo viimeinen Tolosen viittaama: kyllä, lasten kohdalla kasvuympäristö vaikuttaa testituloksiin. Nämä vaikutukset haihtuvat kuitenkin olemattomiin jo varhaisaikuisuudessa.
Mitä älykkyyden perinnöllisyyteen tulee, siitä ei ole mitään tieteellistä epäselvyyttä. Aikuisilla se on jopa 80 prosenttia.
”However, for intelligence, heritability increases linearly, from (approximately) 20% in infancy to 40% in adolescence, and to 60% in adulthood. Some evidence suggests that heritability might increase to as much as 80% in later adulthood but then decline to about 60% after age 80.”
http://www.nature.com/mp/journal/v20/n1/full/mp2014105a.html
Tottahan toki tällaiset voimakkaat ympäristötekijät vaikuttavat älykkyyteen. Mutta meillä on erittäin paljon tietoa siitä, miten köyhistä maista rikkaisiin muuttaneet ihmiset ja heidän jälkeläisensä menestyvät koulussa. Toki suoritustaso paranee, mutta samalle tasolle natiivien kanssa.
Tuo jälkimmäinen tutkimus menee kyllä vahvasti huumoriosastoon.
”Cross-national comparisons of IQ have become common since the release of a large dataset of international IQ scores. However, these studies have consistently failed to consider the potential lack of independence of these scores based on spatial proximity. To demonstrate the importance of this omission, we present a re-evaluation of several hypotheses put forward to explain variation in mean IQ among nations namely: (i) distance from central Africa, (ii) temperature, (iii) parasites, (iv) nutrition, (v) education, and (vi) GDP.”
Etäisyys Afrikan keskiosasta muuttujana? Miksei vaikkapa Euraasian maamassan keskiosasta?
Taitaa olla niin, että solidaarisuus (kansojen välillä ja ihan kansallisestikin) on rapautunut, kun siitä on tehty osa järjestelmää: ei tarvitse olla solidaarinen, kun yhteiskunta hoitaa sen puolestasi; ja toisaalta siitä on tullut saavutettu, kansallinen etu, jota pitää suojella 😉
Automaatio vain vapauttaa työvoimaa ja työvoiman tarjonta lisää työpaikkoja eli taloususkovaisten mukaan mitään ongelmaa ei ole
Jos työn tuottavuus ei ole riittävän korkea niin matalatuottoista työtä ei kannata teettää /tehdä
Esim kaduille tippuu jatkuvasti kolikoita, mutta eipä kukaan ole keksinyt perustaa kolikonhakufirmaa kun sen tuotto olisi niin alhainen.
Tässäkin ¨ehdotetaan ,että työn tuottavuus nostetaan palkkoja polkemalla yrittäjälle tuottavaksi ja duunarista muokataan erilaisilla kepeillä ja rangaistuksilla orja
Oletetaan argumentin vuoksi, että olet oikeassa, ja luontaisen pigmentin määrä korreloi geneettisen älykkyyden kanssa. Voisitko vihdoin kertoa, mitä tuolla tiedolla oikein haluat tehtävän?
Pitäisi etisä sitaatti yhdestä Suomen historian yleisesityksestä.
1800-luvulla Ruotsissa oltiin kiinnostuneita palauttamaan Suomi takasin valtioyhteyteensä Ruotsin kanssa. (Kaarle XIV Juhana, eli Jean Bernadotte vastusti revanssista politiikkaa, mutta seuraajansa olikohan se Oskar I yritti Krimin sodan yhteydessä tätä.)
Upslan yliopiston läketieteen arvosettu professori kirjoitti, että sellainen ei ole mahdollista eikä mielekästä, koska suomalaiset kuuluvat alempaan tshuudilaiseen rotuun.
Ei jakauman muodon päitäisi muttua mihinkään, jos joukkoihin on vain valittu jonkun rajan ylittäviä sotilaita. Jos raja on vaikka 100, niin edelleen sen rajan ylittää satunnaisesti valittu massa ryhmän A ja B väkeä – tästä otannasta satunnaisesti valitut N henkeä muodostavat edelleen samantyyppistä jakaumaa.
Mutta, tämä on kiinnostava aihe. Onhan se mahdollista, että on olemassa jokin geneettinen tekijä, mutta pitäisi osoittaa ensin mikä se on. Todennäköisempää kuitenkin on, että mitää yhtä tekijää ei ole olemassa.
— VAROITUS: nyt seuraa spekulaatiota aiheesta —
En oikein usko, että ihmisillä on olemassa jokin ”älykkyysgeeni”, lähinnä siksi että älykkyys on niin monimutkainen asia.
Mutta muita linkkejä älykkyyteen on toki löydetty. Paras tilastollinen ennustaja älykkyydelle näyttäisi olevan tartuntatautien määrä.
http://www.scientificamerican.com/article/why-is-average-iq-higher-in-some-places/
Taudithan eivät ole sinänsä ongelma, jos niihin ei sairastu. Syyt miksi ihmiset sairastuvat, niitä on monia.
Jos haluttaisiin löytää jokin geneettinen syy, se voisi liittyä immuunijärjestelmiin.
Esimerkiksi tuberkuloosivasteesta sanotaan näin:
http://www.qmul.ac.uk/media/news/items/smd/103133.html
Muitakin etnisten ryhmien välisiä eroja kuvaavia löydöksiä immuunivasteelle on olemassa:
http://science.sciencemag.org/content/334/6052/89
Tai:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11716105
Mutta kuten sanottua, sairastumisiin vaikuttaa niin moni muukin asia – ravinto, puhdas vesi, ympäristön hygienia, ympäristön bakteerikanta, ihmisten oma bakteerikanta, esim. suoliston bakteerikanta ja niin edelleen.
Mutta jos tämmöinen epäsuora yhteys – osittain ympäristön, osittain geenien – löydettäisiin, se tietenkin olisi hieno asia, koska tällöin sitä voitaisiin lähteä korjaamaan.
Oikeassa elämässä on myös kitkaa. Lyhyellä aikavälillä työttömyys lisääntyy, palkat laskevat jne. Jos muutto on jatkuvaa, kuten se on ollut koko tämän vuosituhannen, tämä lyhyt aikaväli on meillä aina käsillä. Cui bono?
Miksi Suomen talous ei saisi toimia omalla painollaan, suomalaisilla reunaehdoilla? Paikallinen sopiminen olisi paljon helpompi juttu, jos osapuolilla olisi yhteisymmärrys siitä, ettei paikalle oteta puolalaisia, pakistanilaisista puhumattakaan.
Työikäisten määrällä ei makseta sähkölaskuja. Todellinen meriittiluku tässä on se, paljonko työikäiset tuottavat verotuloja verrattuna menoihin. Iällä ei ole merkitystä, jos ei ole työssä, ja työllä on vähän merkitystä, jos se tuottaa vähän arvoa.
Yritätkö nyt tässä yksinkertaistaa monimutkaista kysymystä ja laittaa ”verot valtion maksettaviksi”? Tuntuu vetoavan tiettyyn kansanosaan. Kahteen kansanosaan, itse asiassa.
Työperäinen maahanmuutto ei paranna valtiontalouden tilaa, jos muuttajista aiheutuu enemmän kuluja kuin heidän toimintansa tuottaa verotuloja. Mukanahan voi seurata perhettä, kansalaisuuden myötä enemmänkin. Suomeen länsimaiden ulkopuolelta suuntautuva työperäinen maahanmuutto on voittopuolisesti matalasti tuottavaa: siivousta ja ravintolatyötä ym. Iso osa tästä on Uudenmaan ely-keskuksen tekemän saatavuusharkinnan purkamisen tulosta. Nämä ovat yksiselitteisesti haitaksi Suomen taloudelle ja kouluttamattomien suomalaisten eduille.
Tässä ei ole mitään jossia. Kielitaidottomien, jonotushaasteisten turvapaikanhakijoiden tulo heikentää huoltosuhdetta, teimme mitä tahansa. Tästä on aivan turha syyllistää suomalaisia. Meiltä ei koskaan kysytty lupaa tai mielipidettä.
Turvapaikkajärjestelmä on äärimmäisen tehoton tapa auttaa pakolaisia, eikä siitä ole meillekään muuta kuin haittaa. Kaikki tietävät tämän nykyään, vaikka eivät sitä myönnäkään. Täytyy siis ihmetellä, mitkä ovat todelliset motivaatiot sen kannatuksen taustalla.
Älykkyyden erot onvat suurelta osin perimässä, arviot perimän vaikutuksesta ovat yleensä 50%-75% välillä.
Tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että älykkyyden vaihtelu ihmispopulaatioiden väillä olisi pääosin geneettistä. On painavaa näyttöä, että asia on päinvastoin (kts. esim. aikaisempi kommenttini). Perimän varianssi populaatioiden sisällä on huimasti suurempaa kuin niiden välillä. Kts. esim. Genetic variation, classification and ’race’.
Perimän vaikutus ei myöskään ole kiinteä muuttuja. Sosioekonominen status näyttäsi vaikuttaavan perimän osuuteen. Köyhissä oloissa kasvaneilla geenien vaikutus on lähes nolla ja 60% voidaan selittää yhteisellä ympäristöllä. Hyvissä oloissa kasvaneilla asiat ovat lähes täysin päinvastoin.
EU:n vastustajat tulevat alueilta, jotka eivät kykene uudistumaan maailman muuttuessa. Näitä ovat maaseutu ja entiset teollisuuspaikkakunnat.
EU:ta on helppo syyttää kaikesta ja se onkin sairaalloisen vallanhimoiselle populistille oikein hyvä kohde. Hitler syytti juutalaisia, Stalin vähän kaikkia.
Miksi rajoittua itsenäisyyden tavoittelussa näihin Suomen rajoihin? Miksi ei saman tein itsenäistetä jokaista suomalaista yli 300 kuntaa ja aseteta vielä jokaiseen kuntaan oma valuutta? Onhan Islantikin maa, jossa on alle puoli miljoonaa asukasta. Millä perusteella juuri nykyinen Suomi olisi optimaalinen itsenäinen valtio talouskasvun kannalta? Eihän se ole. Pelkkää populistien huuhaaroskaa.
On niin ihanan naivia seurata keskustelua, jossa EU:sta ja eurosta eroaminen tuo meille kaikki entiset tehtaat takaisin, Suomi pärjää taas yleisurheilussa, suomalaiset juovat taas maitoa (kulutus laskenut 1950-luvulta saakka jokainen vuosi) ja Kekkonen nousee haudastaan.
Todellisuudessa Suomen uusi valuutta, oravannahka, olisi samaa sarjaa entisen Italian liiran kanssa. Tuontitavara, siis kaikki mitä me kulutamme, olisi hemmetin kallista. Eikä tuontitavara muutu kotimaiseksi, koska suomalaiset eivät laske palkkojaan. Eivätkä suomalaiset edes osta kotimaista, koska se ei ole halvinta.
Työttömien reservikin on hyvin heterogeeninen joukko, jossa on loppujen lopuksi minun arvioni mukaan noin 60 000 työtöntä, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä välittömästi. Siellä on fyysisesti sairaita, masentuneita, vanhentunutta koulutusta, ei voi muuttaa, ei halua muuttaa ja sitten sakki, joka elää aivan onnellisena sossunvuokraluukussa kitkuttaen ja syljeskellen kattoon. Jälkimmäistä ei tietenkään saisi sanoa ääneen.
Suomessa on samaan aikaan pula keskisuurista ja suurista työnantajista, mutta myös työvoimapula. Se on mahdollista siitä yksinkertaisesta syystä, että työnantajien ja työttömien tarpeet eivät kohtaa. Ei kaikkien tarvitse olla maistereita tai diplomi-insinöörejä, mutta olisi hyvä, että koulutus olisi päivitetty 2010-luvulle sen 1970-luvun sijaan… Tietokoneella ja mobiililaitteilla osataan kyllä pelata, mutta kun töissä ei useinkaan pelata pelejä.
Miten niitä suuria työnantajia Suomeen sitten houkuttelisi? Lakoilla? Kabotaasilla? Veroja nostamalla? Järkyttävän tehottomilla tietoteknisillä hankkeilla ja julkisella sektorilla, joka vastaa mustaa aukkoa?
Voisiko olla niin, että EU:n ongelma on siinä, ettei ennen maailman kärjessä olleet valtiot kykene uusiutumaan, koska valtioissa on tietty kansanosa, joka vastustaa kaikkea ja roikkuu menneisyydessä?
Samat ongelmat maataloudessa ja entisissä teollisuuskaupungeissa koskettavat koko läntistä maailmaa. Mutta maaseudun tyhjentyminen koskettaa aivan koko planeettaa.
Ne, jotka kykenevät ottamaan kopin tästä kaupungistumisesta ja modernista teknologiasta, voittavat. Ne jotka eivät, häviävät.
Suomessa on puuta, ilmeisesti kamalan paljon halua käyttää puuta, mutta mielestäni järkyttävän vähän halua kehittää puusta uusia tuotteita. Ei riitä, että metsäteollisuus tuottaa laadukasta raaka-ainetta. Ei voida olettaa, että metsäteollisuus suunnittelee siitä vaikkapa vaatteita. Nämä innovaatiot pitäisi tulla jostain muualta, vaikkapa sieltä teknisen yliopiston opiskelijoiden keskuudesta.
Ja edelleenkin: miksi Suomessa ei korosteta puurakentamista, jos puuta ja puurakentamista halutaan markkinoida maailmalle? Jos emme itsekään luota siihen, niin miten ihmeessä sitä voidaan markkinoida maailmalle?
Suomessa on monella tapaa masentava ilmapiiri.
Älykkyys periytyy vain, jos molemmat vanhemmat ovat älykkäitä ja älykkyysprofiili on sama
Tämä on harvinaista ja kun perimästä puolet tulee molemmilta niin perimät harvoin vahvistavat toisiaan ja niinpä älykkyys todellisessa elämässä liudentuu
Niinpä Einsteinin lapsista ei tullut uusia einsteineja vaikka joku olikin arvotettu tutkija
Ja älykkyys on vain yksi osatekijä,ei älyllä pitkälle potkita
Älykäs mutta patalaiska ei paljoa iloa tuota kenellekään
Tai älykäs voi olla kiinnostunut aivan muusta kuin hänen älykkyytensä tukee esim James Woods lopetti matematiikan opinnot ja päätyi b-leffojen ja sarjojen sankariksi
USAssa on seurattu 1700 huippuälykkään elämänuraa ja kohta on viimeinen finaalissa
Menestyivätkö he,pääsivätkö he huipulle ?
He toki menestyivät keskimääräistä paremmin mutta eivät merkittävästi. Samaan tasoon päätyivät monet ÄO 90-120 varustetut.
Älykkyys ei antanut merkittävää etua
Kyllä estää. Ei ole hyväksyttävää kuoria itselle hyödyllistä kermaa pakolaisleireiltä, ja jättää huonommin koulutetut ja sairaat leireille virumaan. Hätä on kaikilla sama ja samanarvoinen. Pakolaisia tulisi auttaa hädän asteen mukaan – ei sen perusteella, kenestä saamme taloudellista hyötyä.
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien hamuaminen on muutenkin arveluttavaa. Rikas maa voi varmasti houkutella kehitysmaista koulutetuinta tai muuten tehokkainta (parhaassa työiässä olevaa) väkeä itselleen, mutta kipeämmin noita koulutettuja ja työtä tekeviä tarvitaan siellä kehitysmaissa. Koulutusapu kehitysmaille on ok, mutta ei se, että yritämme viedä heiltä koulutetun väen omaa elintasoamme nostamaan.
Tarkoituksellinen väestön määrän kasvattaminen on myös vastuutonta. Luonnon kestokyvyn rajallisuuden vuoksi pitäisi pyrkiä väestön määrän lievään laskuun.
Automaatio vapauttaa työvoimaa, joka voi sijoittua tulevaisuudessa uudelleen, vain jos se on robotteja tehokkaampaa ja houkuttevampaa.
Lähtisin siitä, että ihmisellä on koneisiin verrattuna lähivuosikymmeninä kolme selkeää kilpailuetua:
1) Sosiaaliset taidot
Ihminen on sosiaalinen eläin ja suurin osa pitää muiden ihmisten seurasta. Sosiaaliset työt ovat suurin automaatiosta vapautuvan työvoiman työllistäjä.
2) Korkealuokkaiset motoriset taidot yhdistettynä riittävään tarkkuuteen
Näyttää siltä, että koneet ovat oppimassa yksinkertaiset motoriset taidot, mutta korkeatasoisempi toiminta on vielä kaukana. Esimerkiksi tarkempi rakentaminen, erilainen korjaaminen ja korkeatasoinen ruuanvalmistus pysyvät ihmisten käsissä vielä pitkään. Toki näissä hommissakin olisi hyvä olla jonkin verran älliä.
3) Korkeatasoinen ongelmanratkaisu
Älyllisen eliitin töihin pystyy aidosti ehkä 5-10 % populaatiosta, tuottavuuserot ovat huimia ja alle 120 ÄO:llä tulee helposti vaikeuksia ihan puhtaasti prosessointitehon kanssa. Jos pitää opettaa vaikka 70 ÄO:n robotti tekemään virheittä yksinkertaisia perushommia, ei se kovin matalilla älynlahjoilla onnistu. Nämä tarvitsevat myös ympärilleen tukijoukkoja, jotka menestyvät sosiaalisilla taidoilla yhdistettynä vähintään kohtuullisiin älynlahjoihin.
Kun katsoo, millaiset ihmiset ovat selkeässä vaarassa syrjäytyä tulevaisuuden työelämästä, niitä ovat henkilöt, jotka eivät ole sosiaalisesti miellyttäviä ja joilla ei ole korkealaatuista motorista osaamista tai erittäin hyviä älynlahjoja. Tuohon joukkoon mahtuu yllättävän paljon ihmisiä.
Meillä oli vuonna 1989 n 2,4 mljoonaa työpaikkaa ja 80000 työtöntä.Vuonna 2005 meillä oli 2,4 miljoonaa työllistä,mutta jo n 300000 työtöntä. Ja 2014 meillä oli edelleen 2,4 miljoonaa työllistä,työttömiä oli jo 500000.
Työvoiman tarjonta on kasvanut valtavasti,mutta se ei ole luonut työpaikkoja.
Vielä 80-luvulla meillä oli systeemi,joka erotteli työttömistä pois lusmut ja vammaiset: Puoli vuotta työttömänä olleelle tarjottiin työtä,ensin yksityiseltä ja jos sieltä ei löytynyt niin sitten kunnan tai valtion oli tarjottava työtä.
Työsuhde oli aito palkkatyösuhde, ei mikään nykypäivän orjatyösuhde. Työtarjous oli aito, ei nykyinen propagandatarjous
Se paljasti lusmut eli maatalon emännät,pimeän työn tekijät ja he joutuivat joutuivat lähtemään kortisto,joko töihin tai ulos
Sairaat joutuivat työkunnon arviointiin ja sitä kautta eläkkeelle. Alkoholisit pistettiin hoitoon
Vaikka etuudet olivat parempia ja kannustinloukut suurempia niin kieltäytyjiä ei juuri ollut.
Niinpä tuntuukin ihmeelliseltä, että noista 500000 työttömästä
ei löytyisi kuin 60000 työkelpoista eli työkelvottomia olisi 440000 ?!
Jos työkelvottomia on 440000 niin on kysymys ongelmasta,joka ei ratkea näitä ihmisiä ruoskimalla ja kyykyttämällä.
Enemmänkin kysymys on siiä,että veltto eliitti syyllistää työtöntä ja pyrkii lakaisemaan ongelman maton alle
Kannustinloukut ovat hyvä esimerkki: Kaikki puhuvat vain etuuksien aiheuttamas loukusta. Se koskee vain osaa työttömistä,ansiosidonnaista saavia kun on vain alle puolet ja useimmat heistäkin osaavat ajatella pidemmälle ja lähtevät töihin aivan kuten 80-luvullakin.
Mutta kukaan ei sanallakaan puutu todella pahaan kannustinloukkuun eli ulosottovelallisiin. Heitä on n 350000 ja suurin osa velasta koostuu perintäfirmojen kuluista ja sakkokoroista,ei pääomasta. Ja kun ensimmäisenä lyhennetään ulosottokuluja ja korkoja niin monelle työhönmeno ei kannata koska velkaa ei matalapalkka-alan palkoilla makseta koskaan
Toinen loukku on työpaikka. Työvoimapulasta kärsivät ne firmat,jotka jättävät palkat ja sotut maksamatta. Tieto huijareista leviää nopsaan. Nämä firmat tunnettiin 80-luvullakin eikä työkkäri pakottanut ketään töihin
Toinen inhokki ja työvoimapulasta kärsivä ala on puhelinmyynti. Normaalin ihmisen moraali ei kestä esim huijausnauhojen aineiston keruuseen eli vanhus houkutellaan sanomaan tilauksen vahvistamiseen tarvitavia sanoja
Muuttohaluttomuus on ihmeellien juttu. Uudellamalla on 100000 työtöntä, Kainuussa 5000.Mutta vain Kainuun työttömät ovat niitä ,jotka ovat sopivia ?
Kyllä suurin osa työttömitä asuu kasvukeskusten työssäkäyntialueilla joten jos ei juuri Helsingissä tarvita oululaista siivoojaa niin tuo muuttohaluttomuus ole muu kuin propagandakikka
Hyvä esimerkki muuttohalukkuudesta ovat Lapin hiihtokeskukset eivät ne pyöri paikallisin asukkaiden voimin kuin pieneltä osalta, ei Saariselkä voi pyöriä 10 vakituisen henkilön voimin,
Työvoima tulee etelästä eli n 1000 km päästä
Palosaari, Yliniemi ym ovat niitä tolokun Lapin ihmisiä,jotka ymmärtävät miten tuhannet ihmiset saadaan liikkumaan eli maksavat matkat,järjestävät edullisen asumisen, maksavat palkat jämptisti ja kaupan päälle voi lasketella
Sama koskee kaivoksia,satoja ihmisiä on muuttanut pohjoiseen työn perässä ja keikkapohjalta toinen mokoma
Työvoimapulasta kärsivät vin huijarifirmat
Eikö tässä ollut kyse turvapaikanhakijoista, jotka eivät ole enää pakolaisleirillä tai omassa maassaan, vaan ovat jo tulleet tänne? Jos löytyy helppo keino valikoida ne, jotka työllistyvät helposti, ei ole mitään järkevää syytä pitää heitä toimettomina vastaanottokeskuksessa ja olla ottamatta heitä ohi jonon maahan työperäisinä maahanmuuttajina.
Tässä on toki vaarana se, että jos on olemassa jonon ohitusreitti, se houkuttelee huijaamaan, jolloin valikoinnista voi tulla ihan yhtä raskas prosessi kuin turvapaikkahakemusten käsittelystä… Ja toisaalta pelkkä korkea koulutus ei ole automaattisesti taannut hyvää työllistymistä jo Suomessa asuvillekaan maahanmuuttajille, joten valikointi on vaikeaa. Rakennusalalla ulkomaalaiset ovat työllistyneet hyvin, mutta siitä taas alan ammattiliitot eivät ole olleet iloisia.
Joitakin vuosia sitten Kaliforniassa oli iso näkyvä kampanja (joka lopulta ei menestynyt), jonka tavoitteena oli korottaa lakisääteistä minimipalkkaa kolmanneksella. Sen keulahahmo oli oikeistoliberaali Piilaakson IT-miljonääri Ron Unz, joka argumentoi juuri tähän tapaan. Tulonsiirrot pitävät verotuksen korkealla, ja ovat toisaalta piilevää yritystukea niille työnantajille, joiden maksamalla palkalla ei tule toimeen. Ne ovat siis markkinahäiriö, jollaiset eivät kuulu vapaaseen markkinatalouteen. Kun köyhiä ei voi jättää kuolemaankaan, takaamalla minimielintaso minimipalkalla puututaan markkinamekanismin toimintaan viime kädessä vähemmän.
Tästä voi perustellusti olla montaa mieltä, mutta ihan mielenkiintoinen argumentaatioketju.
Kotoutunut pakolainen vie töitä ja naisia vähän koulutetuilta suomalaisilta ja se on valtaisa ongelma. Taas omassa ryhmässä lähiössä kielitaidottomana tämä uhka ei toteudu läheskään niin usein. Onko kotouttamisessa siis järkeä?
Sukupuolijakauma tietyjen ikäryhmien tietyissä lokeroissa on vinoutunut enemmän kuin Kiinassa hallitsemattoman maahanmuuton takia. Kiinan tilanne on maailmanlaajuinen kestouutinen. Meidän tilanne ei kiinnosta ketään muuta kuin siinä kituvia.Nyky politiikka johtaa väistämättä monien kokoelämän kestäväksi kidutukseksi, kun ei ole mahdollisuutta omaan perheeseen.
Kuka ajaisi bussia, Kuka siivoisi, kuka hoitaisi sairasta,kuka tekisi ruokaa, kuka rakentaisi talot ilman maahanmuuttajaa? Täysin selvää että nämä kaikki tekisi suomalainen työtön tai opiskelija, jos vaihtoehtona ei ole toista maahanmuuttajaa. Tulevaisuudessa ehkä robotti, mutta nuo työt tehdään joka tapauksessa oli sitten rajat auki tai ei.
Useimmiten meillä maahanmuuttaja ei luo uutta työtä, vaan vie johtuen pelkästään politiikastamme. Maamme houkuttelee lähinnä haitallista maahanmuuttoa taloudellisessa mielessä. Oikeita huippuosaajia ei kiinnosta verotuksemme, hintatasomme tai kielemme opiskelu nykyisillä kannustimilla.
Maahanmuuttajan työllistämistä ohi kantiksen voi nyt verrata Kiinalaisen auton ostoon. Niissä molemmissa on hyvää vain hankintahinta. Kun ynnää koko valtavan tapahtuma sarjan, joka päätöksestä seuraa on lopullinen hinta kaikkea muuta kuin halpa. Näitä ketjuja ei ole avattu juuri missään. Kokeilkaapa itse niin opitte parhaiten.
Jos lähetämme tänne tulleista huonosti koulutetut, vanhukset ja sairaat pois, argumenttini on sama, eli hädänalaisia pitäisi auttaa hädän asteen perusteella. Jos kaikki poimivat kiintiöönsä vain tai painottaen edullisia tapauksia, heikoimmat jäävät automaattisesti huonoihin olosuhteisiin.
Tuossa tapauksessa siis osa työperäisestä maahanmuutosta korvattaisiin pakolaisjonoista otetulla työvoimalla. Jos nuo henkilöt laskettaan mukaan pakolaisilastoihin, olemme samassa liemessä, josta puhuin. Jos he työllistyvät yksityisten firmojen omien intressien kautta (ilman tukiaisia) samoin ehdoin kuin firmat palkkavat ihmisiä vaikkapa Ruotsista (eikä heitä laskettaisi tilastoissa pakolaisiksi), suunnitelmasi toimisi heikentämättä heikoimpien pakolaisten asemaa, paitsi että pakolaiskeskusten resursseja he söisivät edelleen toisilta pakolaisilta (ja joku heikompi jäisi jonnekin huonoihin oloihin).
Jos yksityiset firmat hakisivat työntekijöitä suoraan pakolaisiksi aikovien kotimaasta, nuo työperäiset maahanmuuttajat eivät veisi kenenkään muun resursseja pakolaisjärjestelmässä.
Jos valtio osallistuu tuohon raskaaseen valikointiprosessiin, mahdollisesti tarjoaa kotouttamista, työllistämistukia jne., valtio käyttää tuohon työhön verorahoja, mikä merkitsee väistämättä sitä, että heikommille hädänalaisille jää vastaavasti vähemmän resursseja, ja osa heistä jää huonoihin olosuhteisiin.
Minusta olisi siis selkeintä, jos firmat palkkaisivat työntekijöitä ulkomailta yksien sääntöjen mukaan, ja pakolaiskysymyksissä olisi toiset, hädänalaisten auttamiseen perustuvat säännöt. Jos pakolaisten lähtömaasta joku työllistyy Suomeen muutenkin, hyvä niin. Mutta pakolaiskysymyksissä keskittyisin nimenomaan hädän lievittämiseen (en oman taloutemme pönkittämiseen). Olin joskus muinoin tyytyväinen Suomen toimiin, kun Suomi otti kiintiöpakolaisiksi vammaisia vietnamilaisia pakolaisleireiltä. Tuo oli asianmukaista hädänalaisimipien auttamista. Jos noita budjettirahoja aletaan käyttää koulutetun työvoiman kalastamiseen (edes osittain, yrittäen ratkaista kahta ongelmaa kerralla), joudumme helposti viettävälle pinnalle, ja voimme pian kohdella ihmisiä heidän ”kastinsa” mukaan, ja yrittää hyötyä heidän hädänalaisesta tilastaan. Poimisin siis pakolaisleireiltä ensimmäisinä juuri ihmisiä, jotka eivät kykene itse itselleen tasokasta elämää (kotimaassaan tai pakolaisleirillä) järjestämään. Työvoimakysymykset ovat asia erikseen.
En siis voi hyväksyä OS:n suunnitelmia poimia pakolaisjonosta helpoiten työllistyviä, koska tavalla tai toisella tuollainen valikointi heikentää noita hyvin koulutettuja kipeämmin apua tarvitsevien asemaa.
Juho Laatu.
Koko kirjoituksesi perustui väärään olettamaan, että meillä on jokin kiintiö maahan päästetyille pakolaisille. Ei sellaista ole. Josd poimimme päältä vaikka kaikki akateemisen loppututkinnon suorittaneet, sillä ei ole, ei ainakaan pitäisi olla,. vaikutusta muiden todennäköisyyteen päästä maahan. Suomemme koulutetusta pakolaisesta on silkkaa hyötyä, joten häntä ei kannata käännyttää vaan tehdä niin kuin Ruotsi tekee: hylätä pakolaishakemus ja tarjota työlupaa.
Tietäminen on lähes aina hyväksi. Ko. tieto on aika masentava, mutta jotain silläkin tekee. Voimme auttaa sen avulla ihmisiä! Seuraavaksi kannattaakin kysyä jatkokysymyksiä. Miksi erot?
Uuden maailman mustat ovat fiksumpia kuin afrikkalaiset. Erot johtuvat varmaankin pitkälti ympäristöstä. Taudinaiheuttajat patologian alkusyynä kannattaa aina olla lähtöhypoteesina, jos parempaa tietoa ei ole saatavilla. Taudit ja etenkin puutokset ovat Afrikassa ehkä korjattavissa olevia asioita.
Länsimaissa on vielä selvästi havaittava ero, joka on korkeasta elintasosta johtuen todennäköisesti perinnöllisempi kuin interkontinentaaliset erot. Tämä johtuu lähtöpopulaatioiden luonnonhistoriasta. Ehkä jokin populaatio ei ole päässyt osalliseksi maatalouden, nopean liikkuvuuden ja suurten väestöjen tuomasta kehityksestä, kuten euraasialaiset? Tämän korjaaminen tarvitsee geenien editointia. Miksi emme editoisi?
Aivot ovat monimutkainen elin, jota ohjaavat hyvin monet geenit: se on iso maali haitallisille mutaatioille. Ehkä jossakin populaatiossa mutaatioita poistava valinta on ollut lepsumpaa? Voimmeko korjata tämän? Kyllä, ja meidän ei edes tarvitse tietää, miten geenit toimivat. Valitsemme keinohedelmöityksessä vain ne alkiot, joissa on vähemmän harvinaisia variantteja. Tämä voidaan toistaa luomalla alkiosta sukusoluja (work in progress).
Mainitsemasi korrelaation tiedostaminen on hyväksi myös politiikassa. Emme esim. erehtyisi luulemaan, että pitkällä aikavälillä pakolaiset ja Uudenmaan elyn lahjat SOLille muuttuvat samanlaisiksi kuin suomalaiset. Ja emme suotta syytä Matti Virtasta, kun luulot eivät käykään toteen.
Iso-Britanniassa köyhien hoitoon kehitettiin köyhäintalo-malli, jota voisi jalostaa eteenpäin.
Köyhät vain menettäisivät vapautensa ruoan ja yösijan vastapainoksi.
Jos olisi köyhäintaloja, niin ei tarvittaisi rahana maksettavia tulonsiirtoja tai minimipalkkoja.
Väestön geneettiseen pohjaankin voisi puuttua, jos ongelmatapaukset olisivat valvonnan alla köyhäintaloissa.
Sosiaalidemokratiatkin harrastivat väestön rodunjalostusta, pakkosterilisaatioiden ja huostaanottojen kautta. Ei sinänsä huonompi idea…
Näin se onkin! Se työttömien joukko ei työllisty, vaikka tulisi miten kova talouskasvu ja nousukausi, koska he eivät pysty työllistymään syistä joita luettelin aiemmassa viestissäni!
Niin ja jos kehitys olisi jatkunut lineaarisena, millä sivistyksen tasolla ihmiskunta olisikaan. Jostain syystä näin ei kuitenkaan tapahtunut. Miksi?
Oikeesti nyt! Mitä jakauman muodolla sinänsä on edes tekemistä tässä kohtaa?
Tuo ÄO 85 on sattumalta aika lähellä Amerikan mustien keskiarvoa. Väität siis, että sen oikea puoli muodostaakin nyt uuden jakauman, jossa olettaen SD=15 nyt sitten olisikin yhtä paljon 85-90 ja 90-105 materiaalia? Oletko töissä valtionhallinnossa? Ekonomistina tai tieteellisenä neuvonantaja?
Älykkyys todellakin _on_ polygeeninen omiaisuus. Kehoitan tutustumaan peruskirjallisuuteen.
Nyt ollaan siirtymässä siinäkin suoriin fysiologisiin mittauksiin. Hermojohtonopeus on tällaisista kai paras.
Tämän voisi ajatella johtavan siihen, että markkinat etsivät uuden tasapainon, jossa halpatyöllä tuotettujen hyödykkeiden hinnat joko nousevat tai näiden hyödykkeiden tuotanto loppuu ja aletaan tuottaa jotain toisia hyödykkeitä, joiden tuottaminen on kannattavampaa, eli jotka ovat kalliimpia. Loppujen lopuksi siis hinnat nousevat, ja minimipalkkaa pitäisi taas nostaa…
Ongelma muuttohaluttomuudesta voi syntyä yhden kaupungin tai kaupunkiseudun välillä.
Olkoon esimerkiksi työpaikka Vantaalla ja työnhakija Espoossa siten, että etäisyys on suurimmillaan ja joukkoliikenne katkonainen.
Jos työnhakija ei pyöräile tai omista autoa, eikä halua tehdä kumpaakaan, niin työpaikka jää helposti hakematta. Työmatkaan kuluisi liikaa aikaa.
Tunti työmatkalla pk-seudulla on vähän kilometreissä, mutta paljon minuuteissa. Jossain Lapissa taittaa samassa ajassa tyhjällä tiellä pitkän matkan.
Tässä tapauksessa työpaikan saatuaan työnhakijan kannattaisi muuttaa työpaikan lähelle vuokralle.
Josta päästään siihen, että omistusasunto on monelle ankkuri, joka estää työn perässä liikkumisen.
Perheellisten kohdalla yksikin palkka voi riittää (eli toinen vanhempi voi etsiä töitä läheltä), mutta jos molemmat ovat työttöminä, niin jo lapsien vuoksi pitäisi olla sitä muuttovalmiutta. Lapset ystävystyvät usein kyllä helposti.
Toki akateeminen tiedon lisääminen on hyvä asia. Mutta viittasin nyt lähinnä siihen, mitä tuolla tiedolla tehtäisiin tosiasiassa yhteiskunnassa.
Voihan se toki olla, että nimimerkki Catilina tuossa ylempänä yrittää saada enemmän resursseja tummaihoisten avuksi. Hieman epäilen, mutta entistä suuremmalla mielenkiinnolla odotan, miksi Catilina pitää tärkeänä tuon ”tiedon” hyväksymistä ja miten yhteiskunnan tuota ”tietoa” pitäisi käyttää hyväkseen.
Voisitko tarkentaa, miksi ÄO 85 pakolainen ei muuttuisi samanlaiseksi kuin ÄO 85 suomalainen?
Mielestäni tein sen oikean oletuksen, että vaikka meillä ei olisi sovittuna jotain kiinteää vuosittain otettavien pakolaisten määrää, pakolaisten määrälle on kuitenkin jokin yläraja. Viimeisessäkin pakolaisaallossa selvästi syntyi halu rajoittaa pakolaisten määrää jotenkin. On siis olemassa jokin taso, jonka jälkeen ihmiset eivät enää halua ottaa enempää pakolaisia vastaan. Se olisi mahdotonta, että jonkin kymmenmiljooniasen kriisimaan (selvästi pakolaiskriteerit täyttävillä) asukkailla olisi kriisitilanteessa vapaa pääsy Suomeen. Jossain vaiheessa auttamisen halu hyytyy. Ja ihan ok niin. Jokainen auttakoon hädänalaisia oman auttamishalunsa ja pakolaisten sietokykynsä mukaan.
Jos otamme vastaan suuria määriä akateemisen loppututkinnon suorittaneita ja hyvässä työiässä olevia, hekin täyttävät osan tuosta yllä kuvatusta (auttamishalun ja sietokyvyn määräämästä) kiintiöstä. Ja vanhusten, vammaisten ja kouluttamattomien osuus ja määrä jää alhaisemmaksi kuin se olisi valikoimattoman pakolaispolitiikan voimassa ollessa ollut.
Jos pakolaisena maahan tulleille tarjotaan työlupaa, nuokin henkilöt ovat kuluttaneet pakolaisten vastaanoton resursseja, vaativat todennäköisesti kotouttamisresursseja, ja he alentavat tuota yllä kuvattua kiintiötä, sillä voi olettaa, että suuri määrä tuollaisiakin itsensä elättäviä maahantulijoita vie osansa ihmisten muutoksensietokapasiteetista.
Jos tämä homma hoidettaisiin oikein ja heikompia pakolaisryhmiä syrjimättä, pakolaiset käsiteltäisiin pakolaisina, ja työperäiset maahanmuuttajat työperäisinä maahanmuuttajina. Pakolaisena liikkeelle lähtenyt pysyisi pakolaisena, vaikka olisikin vastaanottajamaan kannalta kannattavaa päästää jotkut ohittelemaan jonossa. Pakolaiskanavan täyttäminen koulutetuilla ja työikäisillä vähentää väistämättä heikompien mahdollisuuksia päästä tuosta kanavasta läpi. Oletan tässä siis koko ajan, että kunkin valtion vastaanottohalukkuudella on jotkut rajat (jos ei sovittua lukumäärää, niin sitten joku epämääräisemmin muotoutuva taso).
Pidän Ruotsin politiikkaa ja ehdottamaasi mallia vaarallisena tienä sksi, että tuollainen malli mahdollistaa kerman kuorinnan piilottamisen muka tasapuolisen pakolaispolitiikan kaapuun. Kuten jo aiemmin totesin, minusta esimerkiksi invalidit ovat todennäköisesti suuremmassa hädässä kuin hyväkuntoiset, joten ottaisin heitä mielelläni pakolaiskiintiössä yli heidän suhteellisen osuutensa. Auttaminen auttamisena, ja parhaista työntekijöistä kilpaileminen omana urheilunaan (en suosi tätä kermankalastelulinjaa oikeastaan lainkaan).
Juho Laatu. Missä logiikkasi
Jos olet sitä mieltä, että auttamismahdollisuuksillamme on yläraja, miksi se, että otamme maahan valtiontalouden kannalta voittoa tuottavia korkeasti koulutettuja pakolaisia tai siirtolaisia, söisi tuota kapasiteettia. Eikö se pikemminkin nosta sitä?
Jos jotakuta ujostuttaa kertoa, mihin tietoa muukalaisen alemmasta älykkyydetä tarvitaan tai käytetään, niin voidaan aloittaa kotimaan heikommasta aineksesta ilman, että suvakit pääsevät lyömään leimakirveellä. Toimet voi laajentaa koskemaan muita. Toiseksi toivoisin perusteluja mihin tasoon raja laitetaan, koska 85, 100 tai joku muu tuntuu mielivaltaiselta. Eikö mitä suurempi sitä parempi ole perustelluinta. Jos algoritmia soveltaa koko populaatioon ja tulos on suurempi kuin alin ÄO, niin soveltamalla sitä uudelleen jäljelle jääneeseen osapopulaatioon pitäisi sen nostaa rajaa edelleen. Uskon tässä valossa mielivaltaan enemmän kuin (sopiva sana).
Jätetään näiden yksilöiden erot sitten huomiotta. Populaatioissa on silti se ero, että pakolaisissa näitä ~85 ÄO:n kavereita on suhteellisesti enemmän.
Puhe oli aidasta, ei aidanseipäistä.
Muitakin eroja kuin älykkyys tietenkin löytyy, esim. yhteiskuntahyveet. Altruismi on todennäköisesti kehittynyt handicappina (omaa kelpoisuutta signaloidaan tekemällä hankalia ja vaarallisia asioita, esim. riikinkukon pyrstön kasvattaminen), jossa signalointi tapahtuu tekemällä uhrauksia oman yhteisön eteen. Yhteisöjen jäsenet olivat ennen useimmiten sukulaisia, usein läheisiäkin sukulaisia, joten tällä handicapilla on lisäksi myönteinen ryhmävalinnallinen vaikutus. Ryhmävalinta itsessäänhän ei voi selittää altruismia.
Vanhat sivistyskansat ovat eläneet kauemmin suurissa yhteisöissä, joissa kanssaihmiset ovat useimmiten paljon kaukaisempaa sukua. Tällaisissa olosuhteissa sokea altruismi on epäadaptiivista. Sen sijaan tarkka klaanitietoisuus ja ulkopuolisten ketkuttaminen on evolutiivisesti kestävä strategia.
Mutta tämä on vain teoriaa. Mitä voimme omin silmin havaita, kun vertaamme vanhoja ja nuoria kansakuntia? Miten esim. jonottaminen onnistuu?
Puhut ilmeisesti rahallisesta kapasiteetista ottaa pakolaisia, eli siitä, että rahaa tuottavat pakolaiset loisivat taloudellisia mahdollisuuksia ottaa lisää muita pakolaisia. Minä puhuin siitä, että kansakunnan halulla auttaa ja sietää pakolaisia on rajansa. En siis optimoinut valtiontalouden euroja, vaan tutkailin sitä pakolaismäärän tasoa, jolla pakolaisille aletaan laittaa portteja kiinni.
Tyypillisesti on niin, että rikas omillaan toimeen tuleva pakolainen ei kuluta ”sietokapasiteettia” yhtä paljon kuin toimeton pakolainen. Mutta jonkin verran tätä kapasiteettia syövät myös hyvin toimeentulevat pakolaiset (ja vieraiksi koetut työperäiset maahanmuuttajatkin). Miljoona itsenäisesti toimeen tulevaa pakolaista olisi todennäköisesti enemmän kuin Suomi haluaisi ottaa vastaan (hekin siis syövät kapasiteettia, eivät tuo lisää). Puoli miljoonaa toimetonta pakolaista saattaisi saada aikaan saman tasoisen kyllästymisvaikutuksen.
RIkas pakolainen vastaa siis tässä esimerkissä kahta toimetonta pakolaista. Rikkaan pakolaisen valikointi ohi jonon estäisi pääsyn (= söisi maan sietokapasiteettia) puolikkaalta toimettomalta pakolaiselta. Invalidipakolaisten jonossa tulee siis musta käsi vastaan aiempaa aiemmin.
En olisi lainkaan varma siitä, että edes koulutetuimman desiilin päästäminen Suomeen tuottaisi pitkälläkään aikavälillä taloudellista nettohyötyä.
1. Lähtömaassa suoritettu korkeakoulutus ei useinkaan vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan suomalaista tutkintoa. Korkeakoulutus ei takaa työtä opintoalalta. Suomessa monilla kotimaisillakin korkeakoulutuksilla työllistyy todennäköisimmin kaupan kassaksi.
2. Kielitaidottomuus merkitsee usein vuosien tai vuosikymmenten viivettä työllistymisessä, sillä nimenomaan akateemisissa ammateissa vaaditaan usein erinomaisen hyvää suomen kielen taitoa. Aika usein myös ruotsin ja/tai englannin kielen taito ovat työllistymisen edellytyksenä.
Myöskin väitteet siitä, että 500 päivän ansiosidonnaista käytettäisiin omakotitalojen rakentamiseen on absurdi ja osoittaa esittäjänsä olevan saman luokan populisti kuin Soini
Asian järkevyyden voi todeta katsomalla montako työtöntä on ja montako omakotitaloa rakennetaan
Minulla on pari poikaa yliopistossa ja näyttää olevan yleinen tapa, erityisesti vastavalmistuneilla, että ensin tehdään töitä,jotta päästään ansiosidonnaiselle.
Ja kun soppari loppuu niin uimahousut laukkuun ja
Balille surfaamaan 1-3 kuukaudeksi
Kolmessa kuukaudessa työkkäri ei ehdi reagoida mitenkään
Kermankuorinta on ihan ok. Mitä vähemmän se rasittaa maksavaa tahoa, sen parempi. Joku tutkimus juuri julisti, että mitä enemmän tuloja, sen oikeistolaisemmaksi asenne muuttuu ja näin ksi se on. Toisaalta ei kai se ole ihme, kun ne keski- ja hyvätuloiset tämänkin lystin kustantaa.
Usein sana ”suvakki” ja ”vihervassari” tuntuu olevan synonyymi toisilleen. Helppo se on maailmaa parannella, kun se ei juuri osu omaan lompakkoon korkeiden verojen muodossa. Tuttu maailmanhalaja ystäväni joskus kysyi, että missä menee minun auttamisen raja ja sanoin itsekkäästi, että en ole valmis tinkimään omasta elintasostani tippaakaan yhdenkään ulkomaalaisen pakolaisen takia. Jotain solidaarisuutta minulla vielä riittää kotimaan omille vähäosaisille mutta siinä se raja sitten menee.
En oikein muutenkaan ymmärrä tätä valkoisen miehen stigmaa joka saa meidät ruoskimaan itseämme ja kuvittelemaan, että koska olemme syntyneet parempaan elämään niin meidän kuuluu auttaa koko muuta maailmaa. Ei minun rahoillani kiitos.
PS. Olisi välillä mielenkiintoista kartoittaa täälläkin tulojen suhdetta maailman halailuun.
Onko kiistämätön fakta, että valtiontalous Suomessa paranee, jos maahamme tuotetaan paljon korkeasti koulutettuja pakolaisia tai siirtolaisia?
Jos jokin työpaikka on maassamme tekijää vailla, voi sitä monasti hakea myös moni suomalainen uutta työtä kaipaava tai tarvitseva. Työllistyvätkö ulkomaalaiset maassamme muita paremmin? Johtuuko kasvava työttömyys ulkomaalaisten kasvavasta määrästä? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin uskoakseni moni toivoo vastauksia.
Mitä tapahtuisi miljoonalle suomalaiselle, esimerkiksi a) alarajaltaan kaikkein heikkolahjaisimmasta päästä, b) lahjakkuusjakauman keskeltä, tai c) em. jakauman yläpäästä, jos oletamme, että voisimme ottaa maahamme maailmalta väkeä rajoituksitta töihin miljoonan verran kaikkein fiksuimmasta päästä? Epäilen, että tuosta saattaa aiheutua haittaa kaikille ryhmille.
Moniko nyt vielä työelämässäkin sinnittelevä, osaavakin suomalainen tipahtaisi tuon takia kilometritehtaalle, jos kaikissa maamme organisaatioissa alettaisiin lisäksi muutella siekailematta organisaatiorakenteita ja rakennella surutta, esimerkiksi Aallonkin tapaa noudattaen uusia uraprofiileja (ks. T&T/17.6.2016/s.2-3), joihin asianomainen ei kokemuksestaan, taidoistaan ja kehityspotentiaalistaan huolimatta jostain kumman syystä ehkä enää sopisi, kun jäljellä olevat paikat asetettaisiin hakuun uudelleen? Verotulot tuosta tuskin kasvaisivat.
Ravintolan kylmäkkö saattaisi päätyä työttömaksi, jos hänen profiilinsa ei enää olisikaan ravintolan uuden profiilin edellyttämän pizzanpaistajan taitojen mukainen. Jos palkka on molemmilla sama, eivät verotulot muuttuisi, mutta kylmäkön työttömyydestä aiheutuisi monia ongelmia, mm. lisäkustannuksia, kuten myös ulkomaalaisen (korkeasti koulutetun) pizzanpaistajan kielenopetuksen ja asumisolojen järjestämisestä.
Paranisiko tilanne olennaisesti, jos edellisen vaihtoehdon sijaan miljoona suomalaista, kaikkein fiksuimmasta päästä, korvattaisiin mainituilla miljoonalla ulkomaisella, huippulahjakkaalla (miten tuo määriteltäisiin?) maahantulijalla? Eikö perusongelma, eli avoimien työpaikkojen niukkuus, silti säilyisi, ja suomalaisten osalta vain pahenisi? Tilastollisestikin asialla lienee suuri merkitys, jos hakijoita on yhtä työpaikkaa kohden vain yksi suomalainen tai hänen lisäkseen myös iso joukko ulkomaalaisia.
Jos valinta tehtäisiin yksinomaan esimerkiksi älykkyysosamäärän pisteluvun ykkösiä, kymmeniä tai satoja kuvaavan numeron perusteella, miten Osmokaan voisi muka perustella olevan edullisempaa ottaa tänne töihin joku satunnainen ulkomaalainen, jolla ko. luku on 120, jos valitsematta jäisi silloin suomalainen, jolla luku on 119, ja jälkimmäinen päätyisi tuon takia kortistoon?
Ulkomailta löytynee seitsemän miljardin ihmisen joukosta suurella todennäköisyydellä aina joku, joka on fiksumpi ja kulloiseenkin työhön (kielitaitoon liittyviä kysymyksiä lukuunottamatta) soveliaammaksi kuviteltavissa oleva henkilö kuin fiksuinkaan suomalainen vain noin viiden miljoonan asukkaan joukosta. (Juha Miedon ja Wassbergin vanhan kultamitalijahdin lopputulos, sekunnin sadasosan ero 15 kilometrin olympiahiihdossa, kirvelee monen mielessä vieläkin, mutta monelle suomalaiselle on menetetty työpaikka varmasti tavattoman paljon merkittävämpi asia.)
Eikö meidän Suomessa pitäisi työpaikkojen osalta ajaa ensisijaisesti lähinnä kaikkien suomalaisten ja koko maan etua? Periaatteenamme voisi olla yksi kaikkien (suomalaisten) ja lisäksi kaikki yhden (suomalaisen) puolesta!
Jos näin ei ole, voisi joku ehkä ajatella, että meidän kai kannattaisi valita jopa kansanedustajat ja ministeritkin maahamme kansainvälisen haun ja kilpailutuksen perusteella. (Jos laki ja kelpoisuusehdot tuon sallisivat!). Työmarkkinoillamme (muualla) näin kai jo monin paikoin on silti jo paljolti tapahtunut ja tapahtuu edelleen.
Pitääkö kehityksen tieltä raivata loputkin esteet, vai jonkun puhaltaa pilliin ja pysäyttää moinen, ulkomaalaisia kenties jo liiaksikin suosiva, heitä suorastaan kosiskeleva ’teerenpeli’.
Kaikkine, jo tehtyine ja ehkä vielä suunnitteillakin olevine leikkauksineen voi vääränlainen politiikka rapauttaa ja vaarantaa jopa maamme tulevaisuuden, kuten Maailmanpankin pääekonomistikin asiasta (mm. sanomalehtien mukaan) taannoin varoitti.
Monen päätöksen seuraukset näkyvät välittömästi, toiset vasta viiveellä. Eniten olen ehkä huolissani viimeksimainituista, koska niiden pahimpien vaikutusten korjaaminen jälkikäteen voi olla hidas ja kallis operaatio.
Työttömyys on maatamme ja sen kansalaisia riivaava vitsaus, joka on saatava vähenemään, nyt tai ei koskaan. Tässä on päättäjillämme näytön paikka, jossa kyvyt ja osaaminen punnitaan!
Jos oletat, että asukasluvulla ei ole mitään vaikutusta työpaikkojen määrään, miten selität sen, että suurissa maissa on lukumääräisesti enemmän työpaikkoja kuin pienissä.
No koitan selventää sitä miten näen tilanteen menevän.
SD vastaa siis yhden pykälän hyppyä tässä kuvassa:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/Standard_deviation_diagram.svg
Ja yksi askel (kuvassa 1 sigma) on viisitoista pistettä.
Eli otetaan nämä kaksi kaksi jakaumaa, joiden keskiarvot vaikka 85 ja 100 ja leikataan molemmat kohdasta 85. Ensimmäisestä leikkaantuu alin 50% ja toisesta noin 15%.
Iso yllätys ei ehkä ole se, että ensimmäisen porukan keskiarvo ei nouse yli sadan, koska kun se heikoin 50% leikattiin pois niin nyt 68% niiden porukasta seisookin 85-100 välillä (alunperin siis oli vain 34.1%, mutta nyt jäljellä on enää se 50% joten 34.1/50 = 68%) ja sekin porukka on enempi painottunut sinne vasempaan laitaan eli kohti arvoa 85, jossa suurin osa porukasta lymyilee.
Uuden keskiarvon ja satasen väliin siis pitää mahtua 18% jäljelle jääneestä jengistä. Käytännössä siis noin neljännes (18/68) mikä siinä välissä 85-100 oleilee, eli tän porukan uusi IQ keskiarvo olisi noin 96.
Sen sijaan koska sen toisen porukan keskiarvo on jo valmiiksi yli sadan, ja koska heikoin 15% leikattiin pois se nousee hieman. Paljonko?
Tällöin toisen ryhmän tyypeistä vain 40% on enää alle sadan (34.1/(50+34.1)), joten keskiarvo nousee sen verran että siihen satasen ja uuden keskiarvon väliin mahtuu 10% jäljellä olevasta porukasta. Koska välillä 100-115 seisoo nyt se 40% jengistä niin voi arvioida, että uusi keskiarvo nousee jonnekin 103-104 kieppeille.
Yhteenvetona: jos toisessa porukassa 68% on alle sadan ja toisessa 60% yli sadan, ja lisäksi toinen jakauma on vino kuin Pisan torni – se yhä näkyy tilastollisessa analyysissä heti.
Tai pitäisi näkyä. Jos eroja alunperinkään on ollut.
On tunnettu mutta surullinen ilmiö, että hyvätuloiset kuvittelevat olevansa parempia ihmisiä ja moraalisesti ansaitsevansa paremman yhteiskunnallisen asemansa. Näin on vaikka varallisuus olisi perittyä.
He eivät halua auttaa köyhiä koska köyhät ovat huonoja ihmisiä, ja ansaitsevat osansa.
Tällainen ajattelu on vahingollista sekä yhteiskunnalla että ajattelijalle itselleen. Tämä nähdään tässäkin ketjussa, jossa osa kommentoijista ihan vakavissaan ilmeisesti kannattaa rotuoppia ja eugeniikkaa.
Hieno selitys, mutta kun se ei liity tähän asiaan, joka oli tämän nimenomaisen lapsipopulaation havaituksi väitetty keskimääräinen ÄO. Otos oli siis valikoitunut, joten se ei olllut mitenkään edustava. Tämä, ja vain tämä, on pointti. Voidaan tietysti jatkaa spekuloimalla mustien isien olemusta pitemmällekin. Sodanjälkeisessä Saksassa vaihdettiin seksiä ruokaan, tupakkaan, penisilliiniin yms. Parhaat edellytykset besorkkaamiseen on tietysti upseereilla, joten kyse todennäköisesti ei ollut edes tavallisista mosureista laisinkaan, mutta tätä emme voi tietää.
Lisäksi todennäköistä on myös se ilmiö, joka on pidemmissä seurantatutkimuksissa havaittu, tosin adoptiotutkimusten puolella: Ensimmäiset vuodet mennään tasoissa tuonne alun toiselle kymmenelle. Sitten toiset, arvaa kummat, pysähtyvät, kun taas toiset, arvaa kummat, jatkavat.
Suomi on pieni maa ja täällä hoidetaan asiat kai aika lailla tehokkaammin kuin monessa tätä isommassa maassa.
Jos me ollaan niin tehokkaita, niin mihin ihmeeseen tarvitaan kiky-sopimusta ja miksi meillä menee taloudessa niin huonosti?
Nämä perustelut, miksi työvoimalla ei ole mitään tekemistä työpaikkojen lukumäärän kanssa ovat ihan naurettavia.
No, en tiedä kuka keskustelun vei seipäisiin, joten palataan alkuperäiseen, kovin yksinkertaiseen kysymykseeni:
Minkälaisia lakeja, asetuksia ja kirjoitettuja tai kirjoittamattomia käytössääntöjä pitäisi luoda sellaista tunnistettavaa ihmisryhmää kohtaan, joka keskimäärin on muita tyhmempi?
Toistaiseksi ainoa esittämäsi politiikkaehdotus on, että näitä pitäisi auttaa enemmän. (Menee taas aidanseipäisiin, mutta jos tummaihoiset ovat tyhmempiä, niin voisitko perustella, miten ja miksi suomen valtion budjetista pitäisi tukea esim. Barack Obaman lapsien kehittymistä kunniallisiksi kansalaisiksi?) On suorastaan lapsellista kuvitella tai väittää, että tuo olisi näiden ”kyllä ne neekerit on tyhmempiä, kattokaa vaikka tätä yhtä tutkimusta[1]” -tyyppien päämäärä. Ei noilla ole mitään muuta päämäärää kuin rasismi millä tahansa tekosyyllä. Tämän nimenomaisen tekosyyn tekee hilpeäksi se, että vähintään yhtä uskottavalla tutkimuksella on osoitettu, että rasistit itse ovat muita tyhmempiä.
[1]joka sivuhuomiona ei muistaakseni ole peer-to-peer julkaistu ja käyttää kehitysvammaisten hoitokotia lähteenään yhdelle kansakunnalle.
Ei Suomessa olisi kaivoksia ja niiden työpaikkojakaan,jos ei olisi malmia.
Työvoimankin voisi tuoda muualta, esim orjia Afrikasta, kuten USAssa tehtiin
Mutta Suomesta löytyy työvoimaa ja muuttohalukastakin, Helsingistäkin muutetaan Kittilään
https://www.youtube.com/watch?v=EO5Gayz4NNw
Maahanmuutto laskee suomalaisten tuottavuutta syistä, mitä mainitaan tässä videossa kohdassa 27:30-29:30.
>Työmarkkinoilla nämä positiivisesti valikoituneet >maahanmuuttajat kilpailevat samoista työpaikoista >vähän koulutettujen suomalaisten kanssa. Niinpä he ovat >usein parempaa työvoimaa. Tätä työnantajat eivät ole >oikein oivaltaneet – vielä. Huonosti koulutetuille >kantasuoma-laisille tilanne muodostaa pienen uhan >lyhyellä, vaan ei pitkällä aikavälillä.
Aina välillä kuulee toitotettavan suurena elämänviisautena että Carpe Diem – Elä hetkessä. Nykyisin usein muodossa että älä elä sitku-elämää.
Mitä pitäisi sanoa noille ”huonosti koulutetuille kantasuomalaisille” ?
Pääsin vasta sairaalasta, sain ulkomaan matkalla pöpön ja sitä tapettiin viikkp.
Yllättävän monta kansallisuutta oli minua hoitamassa: Espanjalainen, intialainen, virolainen , somali
Sama kokemus oli vähän aikaisemmin Silmäpolilla: Minua ehti hoitaa afganistanilainen ja syyrialainen lääkäri, afgaani oli nainen
Enpä huomannut eroja tuottavuudessa tai ammattitaidossa ,hajonta yksilöiden välillä on suurempi kuin kansallisuuksien välillä
Suurin ongelma alkeellisista oloista tulevilla on tottuminen teolliseen työympäristöön.
Sama ongelma oli Suomessakin pohjois-Lapissa. Perinteiset tavat olivat/ovat arvossaan ja niinpä joku riekon pyynti, hirven salametsästys, siian kutu tyhjensi konttorin
Aikoinaan kun Terentjeff oli Salcombin tj Kemijärvellä niin hän taivasteli joka kerta,kuinka porukka saattaa kadota linjalta soille,järville ja metsään. Neuvo oli, että tuotanto pitää rytmittää paikallisten tapakalenterien mukaan.
Viittaat julkisen puolen kielitaitovaatimuksiin. Kannataa kuitenkin huomata, että yksityinen puolikin on olemassa ja siellä nimenomaan akateemisissa ammateissa toimivat eivät suomenkieltä tarvitse, sillä kollegat osaavat jotain maailmankieltä.
Onneksi tilanne ei ole noin paha. Robotti tuskin vuosikymmeniin pystyy kannattavasti korjaamaan vuotavan katon tai vaihtamaan OK-talon ulkolaudoituksen. Jopa uuden sohvan kiikuttaminen paikoilleen kolmannnen kerroksen asuntoon lienee haastava tehtävä.
Kilpailukyvyssä on monta osatekijää. Pitää olla riittävän hyvä, hinnaltaan kilpailukykyinen tuote tai palvelu. Se ei silti riitä. Pitää olla houkutteleva palvelu tai tuote. Sen markkinoille saattaminen ja halutuksi tekeminen ovat TAITOJA.
Jos täällä joku (Laila?) kuvittelee, että parhaiten maksavia asiakkaita houkuttelevat langanlaihat, kalpean aneemiset haamut, taitaa asianomainen olla uskoakseni kyllä pahasti väärässä. Sellaisten käyttö, esim. paljon vetävämpien ”pin up”-säihkysäärien sijaan, voi tyhjentää maamme viimeisetkin tehdashallit.
Kuka luulee, että joku luuviulun kaltainen malli, jolta voi odottaa korkeintaan hetkellä seuraavaksi pääsevän vaikkapa Munck’in ”huuto”, saa aikaan kunnollista liikevaihtoa, kuin korkeintaan taidehallissa tai -galleriassa.
Vanhemmat konkarit sen sijaan tietävät, että esimerkiksi jo mieleen tarttuva ralli tai hyvä mainoslause, sen tekevät. Näin ”Amarit sen tekevät” sen, mm. Liemolan ja Jörgensenin ”Amar-twist”-sinkun ohella, myös tekivät. Pitää osa rakentaa hyvä kokonaisuus, joka myy ja saa kauppoja aikaan!
Yksi hyvä ideanikkari työpaikalla voi saada aikaan enemmän tulosta kuin kymmenen tai sata pihalla. Tätä ei taida vain ymmärtää monenkaan suomalaisen organisaation nykyjohto, joka ei osaa kai muuta kuin irtisanoa, jos sitäkään …
Enpä tiennyt, että Soininvaarakin haluaa tuoda julki täydellisen ymmärtämättömyytensä Juhana Vartiaisen tavoin. Luonnollisesti asukasluvulla on tekemistä työpaikkojen määrän kanssa.
Työpaikkojen määrä ei kuitenkaan ole kiinnostava suure, mutta on työttömyysaste. Kerrotko vielä, mitä tekemistä maan asukasluvulla on työttömyysasteen kanssa? Vastaan puolestasi: ei yhtään mitään.
Jatkokysymys: otetaan maa A, jossa työttömyysaste on x ja maa B, jossa työttömyysaste on y siten, että x on pienempi kuin y johtuen maiden koulutustason eroista – muuten maat ovat täysin samanlaisia. Maasta B muuttaa maahan A paljon ihmisiä. Mitä maan A työttömyysasteelle luultavasti tapahtuu?
R.V
Näyt olevan Vartiaisen linjoilla. Jos työllisyysaste pysyy ennallaa, kun suuri määrä työikäisiä muuttaa maahan, elatussuhde paranee, koska työllisiä on enemmän suhteessa ei-työllisiin, eläkeläisiin ja lapsiin.
Mitä maailmankieliä Lähi-idän korkeakoulutetut turvapaikanhakijat yleensä osaavat riittävän hyvin? Pelkällä tyydyttävällä tai edes hyvällä englannilla/ranskalla/arabialla ei yleensä valitettavasti työllisty yksityisellekään sektorille. Myös yksityinen sektori edellyttää kovin usein suomen kielen hyvää taitoa. Ehkäpä täydellisellä englannin kielen taidolla ja brittiylipistossa hankitulla kauppatieteiden korkeakoulututkinnolla voisi olla työmarkkinakysyntää. Sellaisia työpaikkoja ei kuitenkaan ole tuhansittain auki.
Helsingissä on paljon ravintoloita, joissa asiakkaalta vaaditaan englannin kielen taitoa.
Työvoimaa voidaan liikutella, ei se ole paikkaan sidottua
Maissa, joissa on paljon asukkaita ja paljon työllisiä on myös moninkertainen määrä ostovoimaa
Mutta jos ostovoima on heikko niin työllisyysaste on alhainen. Työllisyysaste vaihtelee voimakkaasti maailmassa , alimmat 40% tienoilla,korkeimmat 80% luokkaa
Unionin parlamentissa näin taitaa jo olla, ja sieltä lakimme paljolti tulevat. 🙂
Kalifornia on yksi maailman suurimmista talousmahdeista (ja tietyssä mielessä jopa merkittävin), mutta ei senkään politiikka koko maailmaa heiluttele. Esim. Meksikossa hinnat tuskin nousisivat kovin paljon, joten maataloustyön teettäminen siellä muuttuisi kannattavammaksi.
En mene puhumaan minimipalkka-aloitteen tekijöiden puolesta, mutta luulen tässä olevan juuri kyse Kalifornian niukan maa-alan ja vähäisten vesivarojen suojelusta isoa maatalousbisnestä ja väestönkasvua vastaan. Aika harva Suomessa tuntuu tietävän, minkälainen muutos eteläisessä Kaliforniassa on tapahtunut 60-luvulta lähtien.
Maataloustuotteiden ostaminen Meksikosta on muutenkin taloudellisesti järkevämpi ratkaisu, mutta USA:n sosiaali- ja maataloustuet vääristävät tilannetta. USA:n maahanmuuttopolitiikassa vedotaan toistuvasti työntekijöiden puutteessa ”pellolla mätäneviin kaalinpäihin”, aivan kuin kaalipelloilla olisi jokin ihmeellinen olemassaolon oikeus. Ja tuottajilla oikeus saada joka vuosi lisää tuoreita työntekijöitä.
Suomessakin voi perustella yhtä sun toista erikoisuutta työoloissa ja -ehdoissa, syystä että mustikat mätänevät metsässä. Varmaan itse kukin osaisi pistää pystyyn jonkinlaista liiketoimintaa, jos saisi tuoda maahan kiitollista työvoimaa maailman kurjimmista paikoista ja maksaa palkkaa lähtömaiden tason mukaan. Mutta olisiko se Suomelle hyväksi?
Kyllä työllistyy, jos osaa tyydyttävästi englantia ja on riittävän pätevä. Erityisen pätevät osaavat englantia yleensä erityisen hyvin. Pelkän ranskan tai arabian osaajilla on suurempia vaikeuksia.
Talvivaara tulee ihan ensimmäisenä mieleen. Kaivos ilman malmia. Työpaikkojakin oli jonkun aikaa.
Luin kesän vuoksi vasta nyt tämän kammottavan keskustelun. Ihmisiä, jotka uskovat rotuoppeihin, ja älykkyystesteihin. Oletteko koskaan kokeilleet – testejä voi opetella tekemään paremmin ja tulos riippuu pitkälti siitä, kuinka pitkään koulussa on vietetty vuosia, ei toisinpäin. Yt. ÄO 140
jos kannatat tuota, niin vihreät kannattavat väestönkasvua ja talouskasvua ympäristön kustannuksella?
”Nykyiselle Vihreälle Liitolle elollinen luonto ja ympäristö sen laajennuksineen on reunadetalji, hymähdetty ’yksi asia’ … Tärkeimpiä ovat sukupuolisen vähemmistöjen probleemat, maahanmuuttajien tuki, sosiaaliavun laajentaminen kansalaisille, saivartelu huumekysymyksissä, äänestysmenettelyt ja loputon muiden nippeliasioiden kirjo, joista kehdataan paasata vakavalla naamalla. Maailmanloppu hoitunee siinä ohella”
Oliko toisen avauspuheenvuoron pitäjä ingressissä mainittu Malai Sahilim, puheessa mainittu Malalai Sahim vaiko kuitenkin Kultarantakekustelujen osallistujalistassa mainittu lääkäri Malalai Rahim?
Kyllä. Ihmisen älykkyys on tietojenkäsittelyn valossa opittu ja harjoitettu suure. Se johtuu siitä, että aivot ovat neuroverkko – ne oppivat melkein mitä tahansa, kun niitä aikansa harjoittaa.
Neuroverkkoja harjoitettaessa olennaista on harjoituksen monipuolisuus sekä palautteen laatu. Vaikka harjoittelua olisi kuinka paljon, mutta aivot eivät saa oikeanlaista palautetta, esimerkiksi pikkulapsi ei saa vanhemmilta oikeanlaista ohjausta tai palautetta – aivot eivät pääse kehittymään. Samoin siihen vaikuttaa sukulaiset, ystävät, opettajat, kirjat joita lukee, pelit joita ihminen pelaa jne.
Oma näkemykseni siis on, että ihmisten välillä ei ole tietojenkäsittelyn valossa havaittavaa eroa älykkyydessä – kyse on vain siitä miten neuroverkkoa on harjoitettu. Ja luonnollisesti tämä on myös periytyvät, kulttuurillinen ominaisuus, koska tavat siirtyvät vanhemmilta lapsille.
Kuuluisa esimerkki neuroverkkojen opettamisesta on László Polgár, jonka kaikki kolme tytärtä olivat aikansa parhaita shakinpelaajia – kyse oli kasvatuksellisesta testistä.
Vahvin sisaruksista, Judith, saavutti shakissa ELO luvun 2735, mikä on korkeampi kuin vaikkapa kenenkään suomalaisen miespelaajan koskaan saavuttaman ELO -arvo. Judith saavutti suurmestarin arvon 15-vuotiaana, mikä oli sen hetkinen maailmanennätys. Muiden sisarusten FIDE -arvot olivat 2577 ja 2505
Ruotsin paras shakinpelaaja on tällä hetkellä Grandelius arvolla 2643 ja Suomen paras Nyback arvolla 2580.
Polgarin sisarusten isän ajatus oli yksinkertainen: “A genius is not born but is educated and trained….When a child is born healthy, it is a potential genius.”
https://en.wikipedia.org/wiki/L%C3%A1szl%C3%B3_Polg%C3%A1r
Mietin, pitäisikö minun sanoa mitään tästä lahjakkuuden periytymisestä, mutta sanon kuitenkin.
1) Keskustelua sävyttää paljolti, se, että ihmisillä on taipumus uskoa, että asiat ovat niin kuin he toivovat niiden olevan.
2) Havainnot sopivat hyvin malliin, jossa älykkyyden maksimi on perinnöllinen ja se, kuinka lähelle tuota maksimia pääsee, riippuu ympäristöstä, sairauksista, tapaturmista, koulutuksesta ja harjoittelusta. Hyvin alhaiset älykkyystasot eivät voi olla perinnöllisiä vähän samasta syytä kuin lapsettomuuskaan ei voi olla perinnöllistä. Ihmispopulaatiot ovat käyneet läpi hyvin rankan karsinnan vuosituhansien kuluessa, jolloin perinnöllinen lahjattomuus on karsiutunut.
3) Älykkyystesti mittaavat hyvin ominaisuutta, jolla on suuri vaikutus menestymiseen teollisessa yhteiskunnassa. Lahjakkuuden suuntautuminen tähän suuntaan on harjoittelun tulos. Samalla lahjakkuus muissa asioissa on jäänyt vähemmälle – ehkä koska sille ei ole enää käyttöä.
4) On syytä uskoa, että älykkyystestin mittaaman lahjakkuuden tärkeys väistyy muiden ominaisuuksien myötä jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa kommunikaatio- ja yhteistyötaidot korostuvat.
5) Vaikuttaa yhä enemmän siltä, että kohdassa 2) mainittu perinnöllinen maksimi ei sekään ole maksimi, vaan innokkaalla harjoittelulla sekin voidaan ylittää – joillekin se vain on helpompaa kuin toisille.
Asukasluku kasvaa, jos työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymiä (hyviä sellaisia) on tarjolla. Toisinpäin tuo ei toimi (ainakaan yhtä hyvin) nykymaailmassa, tai ainakaan Suomessa.
Katso Afrikkaa, esim. Nigeriaa, joka on väkirikas, mutta josta huomattavat määrät ihmisiä on alkanut karata pois. Jotain vaikutusta voi väenpaljoudella olla, mutta eivät käsittääkseni maahanmuuttajat juuri uusia työpaikkoja sentään repuissansa tänne, jo valmiina odottavaan hyvinvointiyhteiskuntaan mukanansa tuo.
Tämä kotomaamme ei ole mikään Villi Länsi, jonne topparoikka voi rakentaa rataa neitseelliseen maahan ja jonne rahamiehet voivat perustaa sen varrelle uusia kaupunkeja, kauppoineen, kirkkoineen, kouluineen, partureineen, talleineen sekä saluunoineen. Meillä on nuo kaikki jo olemassa, eikä renkejä tai muuta, varsinkaan kileitaidotonta ja kouluttamatonta työvoimaa kai enää juuri täällä tarvita, kun jopa parhaat firmat ja vieläpä yliopistotkin ovat joutuneet vähentämään väkeä.
Euroopalle ja sen asukkaille kalliiksi käyvä ”brexit” oli ratkaisevalla tavalla seurausta Britannian epäonnistuneeeksi koetusta maahanmuuttopolitiikasta. Moni eroamisen puolesta äänestänyt äänesti nimenomaan asemaansa horjuttanutta maahanmuuttoa vastaan, vaikka nimenomaan Iso-Britannian voisi kuvitella onnistuvan nettohyötymään maahanmuuttajista. Jos kantaväestön enemmistö tai suuri osa kantaväestöä kokee häviävänsä/reaalisesti häviää harjoitetussa maahanmuuttopolitiikassa, niin ei siinä eliitin vakuuttelut maahanmuuton tai EU:n hyödyllisyydestä (voittajille) paljoa paina. Tulos oli 52-48 brexitille.
Usein maahanmuuttoa perustellaan harhaanjohtavasti ikärakenteen paranemisella, jolloin puhutaan väestöllisen huoltosuhteen paranemisesta, vaikka maahan muuttaisi esimerkiksi miljoona työikäistä ikityötöntä (kärjistys). Väestöllisen huoltosuhde ei ole sama asia kuin taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde. Tasalaatuisen väestöpohjan ideaalissa se voisi olla toimiva yksinkertaistus. Mikäli maahanmuuttavien työikäisten työllisyysaste ja tuottavuus on heikompi kuin kantaväestön koko ikäjakauman, niin se parantaa väestöllistä huoltosuhdetta – jos huoltosuhteesta voidaan siinä kontekstissa enää puhua -, mutta samalla taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Onko Suomessa ryhmiä, joiden työikäisten työllisyysaste ja (tuottavuus) on heikompi kuin koko Suomen väestön? Työikäisistäkin ihmisistä koostuvan maahanmuuton vaikutus yhteiskunnan talouteen voi olla miinusmerkkinen. Valikoiva maahanmuutto saattaa kääntää tilanteen plusmerkkiseksi siltä osin.
Ajattelen näin:
Polgárin sisarukset olivat perineet geneettisesti poikkeuksellisen älykkäiltä vanhemmiltaan shakin menestyksekkäälle oppimiselle otolliset geenit. Se oli sisarusten menestyksen perusta ja välttämätön perusedellytys. Isän erittäin pätevä koulutus ja pitkäjänteisyys suuntasivat superälykkäät lapset menestymään juuri shakissa.
Tabula rasa -teorian mukaan jokainen lapsi oppii mitä vain oikeassa ohjauksessa. Minusta tuskin olisi tullut edes shakin piirimestaria Polgárin ohjauksessa ja adoptiossa. Olen siitä aika varma.
Jos nyt lisään vielä yhden asian – ihmisaivot ovat siitä erilainen neuroverkko, että se pystyy myös opettamaan itse itseään. Tietokoneilta tämä ominaisuus useimmiten puuttuu. Googlen Go -tekoäly kai osasi opettaa itseään ja se voittikin ihmisen. Shakkimestari Fischer kuvitteli lapsena shakkilaudan kattoon ja pelasi itseään vastaan shakkia.
Yksi seurausta tästä on, että persoonallisuus vaikuttaa väistämättä tuohon mitattavaan älykkyyteen – se antaa ikäänkuin suunnan mihin aivot lähtevät ”kasvamaan”
Täällä on aiheesta kirjoitus:
http://blogs.scientificamerican.com/beautiful-minds/how-does-iq-relate-to-personality/
Kun ihminen kohtaa jonkun haasteen, aivot ovat aluksi vähän kuin ”tabula rasa” – persoonallisuus on ensimmäinen asia mikä määrittää mihin suuntaan ensimmäinen askel otetaan ja sitä kautta alkaa aivojen neuroverkon harjoittaminen. Ne ovat ikäänkuin sisäsyntyisiä parametreja, jotka antavat ensimmäisen intuitiivisen vasteen silloin kun joku asia on tuntematon.
Ilmeisesti ei olla varmoja siitä, missä määrin persoonallisuus on geneettistä ja missä määrin ympäristön aiheuttamaa. Mutta on selvää, että kun ihminen kohtaa uusi asioita, nuo persoonallisuuden aiheuttamat päätökset kumuloituvat – ja lopulta johtavat hyvin erilaisiin lopputuloksiin.
Mielenkiintoinen ja suhteellisen merkittävä (2,660 citations) ) tutkimus, joka tuo vähän lisää tähän keskusteluun .
Self-Selection and the Earnings of Immigrants
George J. Borjas
The American Economic Review
Vol. 77, No. 4 (Sep., 1987), pp. 531-553
http://inequality.stanford.edu/_media/pdf/Classic_Media/Borjas_1987_Immigration.pdf
Ja se on suhteellisen vittumaista.
Ei ole kohtuutonta, että asiakas voisi asioida virallisella kotimaisella (tai edes sillä alueen enemmistökotimaisella). Etenkin jos haluaa esittää jotain ylimääräisiä toiveita tilauksestaan, vieraan kielen käyttäminen voi olla varsin haastavaa.
Kyse ei kuitenkaan ole asiakkaan kielitaidosta tai sen puutteesta. Ulkomailla ollessa asian laidan ymmärtää ja se kuuluu asiaan. Kotimaasta ei kuitenkaan voi enää palata kotiin, jossa omaa kieltä ymmärretään. Oman kielen hidaskaan näivettyminen ei pitäisi olla mikään olankohautus.
Helsingissä on liki tuhat ravintolaa. Suille, joka ei ole lukenut peruskoulussa englantia, löytyy riittävästi valinnanvaraa. Kenenkään ei ole pakko mennä etniseen ravintolaan.
Ilmeisesti olet myös sitä mieltä, että vaikkapa liikuntavammaisten ei tarvitse päästä kaikkiin ravintoloihin esim. tietyn fyysisen esteen vuoksi? Eihän heidän ole pakko päästä juuri tiettyyn ravintolaan kun valinnanvaraa varmasti on.
Liikuntavammaiset eivät pääse kaikkiin ravintoloihin, mutta se on kyllä vähän eri asia kuin se, että peruskoulun käynyt ihminen kieltäytyy osaamasta englantia.
Kokemukseni mukaan älykkyys- ja lahjakkuustestit eivät ennusta henkilön koulumenestystä luotettavasti. Ehkä kuitenkin populaatiotasolla mittausten ja käytännön menestyksen korrelaatio on hyvä. Esimerkiksi minä olen saavuttanut erittäin hyvän tuloksen virallisesta, psykologin valvomasta älykkyystestistä. (myönnän harjoitelleeni vastaavanlaisia tehtävätyyppejä nettitesteillä)
Silti en pärjännyt yliopistossa millään alalla. Kolmea maineikasta ja rahakasta alaa yritin, mutta kognitiiviset kykyni eivät riittäneet niistä mihinkään. Olin huonompi ja erityisesti hitaampi kuin monet keskihajontaa ”tyhmemmät”.
Meillä kyllä valitettavasti saa peruskoulun päättötodistuksen, vaikka ei käytännössä pystyisi käyttämään englantia lainkaan. Itse asiassa meillä annetaan se päättötodistus nykyisin käytännössä jokaiselle. Arvosanaan 5 riittää ihan OPSin perusteidenkin mukaan, että oppilas pyrkii saavuttamaan annetut tavoitteet. Osata ei siis tarvitse mitään, kunhan yrittää. Kaikki eivät tee sitäkään, mutta kyllä se päättötodistus silti tulee.
Silkkaa hyötyä?
Nämä työluvan saaneet eivät sitten ole oikeutettuja sosiaaliturvaan ainakaan ensimmäiseen 6kk kuten palumuuttavat kansalaiset, heitä ei suurella rahalla ”kotiuteta” eikä heille tarjoilla ilmaisia asuntoja tai pääsyä jonoissa ohitse edullisiin tai tuettuihin vuokra-asuntoihin? Eikö niin? Tämä tietysti koskee kaikkea ”työperäistä” maahanmuuttoa? Miten on?
Huono analogia. Pitää muistaa, että ihminen on ollut pitkälti luonnon armoilla tuonne 1900-luvulle asti. Esimerkiksi Afrikan alistamista siirtomaavaltaan ei estänyt afrikkalaisten sotilaallinen kyvykkyys, vaan eurooppalaisten taipumus kuolla siellä tauteihin. Kyllä hieman vähemmän kirjaviisaskin populaatio pysyy olevien kirjoissa, jos sillä on suojanaan hyvin ikävä ympäristö.
No sitten niiden ovissa ja muissakin ilmoituksissa, mainoksissa, jne. pitää lukea selkeästi ”emme palvele suomeksi” (och samma på svenska), jotta asiakas tietää tämän jo ennen ravintolaan astumista tai edes astumisen suunnittelemista. Ravintoloissa yleensä asiakkaalle pääasiana on ruoka ja palvelun oletetaan järjestyvän kotimaisella kielellä. Ruoka itsessäänhän ei liity mitenkään siihen, millä kielellä sitä tarjoillaan tai mihinkään muihinkaan toimintaan liittyviin velvoitteisiin.
Voisi hyvinkin olla, ettei tuollaisen kohtuullisen velvoitteen jälkeen näitä ravintoloita enää Helsingistä löytyisi vaan palvelukielten määrä maagisesti kasvaisi yhdellä tai kahdella. Bonuksena integraatioaste parantuisi, kun nämä ihmiset sekä oppisivat käyttämään maan virallisia kieliä ja parantaisivat valmiuttaan toimia ympäristönsä kanssa että toimisivat tuttavapiirissään positiivisina esimerkkeinä toimimisesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Keskimääräinenkään peruskouluenglanti ei suinkaan ole ravintolaenglantia ja, vaikka olisikin, ei ole mitenkään varmaa, että kielitaito on ravintolan puoleltakaan hallussa. Mielestäni on takaperoista, että kuluttajalle kohdistettu palveluala voi tällä tavoin vierittää vastuuta palvelusta asiakkaille ja että tämä menettely hyväksytään kyseenalaistamatta. Yleisen yhteiskunnallisen ja moraalisen aspektin lisäksi tässä tulee helposti kuluttajansuoja vastaan. Olen kuitenkin huomannut, että joissain piireissä ja tietyissä asioissa toiset saavat olla hieman tasa-arvoisempia riippumatta siitä, mitä arvoja piireissä muuten pyritään ajamaan, koska korulauseista riippumatta omat kivat fiilikset ajavat lopultakin tärkeysjärjestyksessä kaiken muun ohi.
Yleisesti en oikein jaksa ymmärtää ihmisiä, joiden mielestä elämän tulee aina olla seikkailua ja jotka haluavat pakottaa muutkin aina seikkailemaan jokaisella arkisellakin elämänalueella. Monet nyt vain haluavat käyttää henkiset, ajankäytölliset, tms. pelimerkkinsä itselleen mieluisampiin tai tuottavampiin asioihin eivätkä uppoutua pikkuseikkoihin saadakseen tehtyä elämässään yksinkertaisia asioita. Seikkailijat saisivat itse nostaa laiskan takapuolensa istuimesta ja matkustaa seikkailemaan, jos sitä kaipaavat, sillä siitähän siinä pohjimmiltaan on kyse, ja lopettaa muiden arkielämän rapauttamisen.
”Jos voisi neuvotella oikeuksista, kannattaisi turvapaikan hakijoista valita syrjään ne, jotka voisivat päästä maahan työperäisinä maahanmuuttajina ja tarjota heille työlupaa vaihtokauppana turvapaikkahakemuksen perumisesta.”
Turkista voisi saada nyt helposti paljon koulutettua, liberaalisti ajattelevaa työvoimaa.