Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Taas kerran pysäköintipolitiikasta

 

Tämä kir­joi­tus on oikeas­t­aan tarkoitet­tu Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑pal­stalle, mut­ta julkaisen sen myös oma­l­la blogillani.

Mitä pysäköin­tipaik­ka maksaa?

Tämä kir­joi­tus kos­kee pysäköin­nin hin­taa Helsin­gin kan­takaupungis­sa, jos­sa maa on kallista ja asun­to­jen hin­nat korkeat. Kun muu­takaan mit­taria ei ole, käytän maan hin­tana sen tuoret­ta markki­nahin­taa Kalasa­ta­mas­sa, jos­sa yksi ker­rosneliö mak­saa 1350 euroa. Ton­tin keskimääräisek­si hin­naksi tulee sil­loin noin 2400 €/m2, kun tont­tite­hokku­us on 1,8.

Jos pysäköin­tipaik­ka laite­taan talon alle kel­lari­in, se tulee mak­samaan noin 40 000 – 50 000 €. Kymme­nen vuot­ta van­ha tapaus Ara­bi­an­ran­nas­sa pää­tyi 46 000 euroon paikkaa kohden. Kalli­impiakin tapauk­sia on. Jätkäsaaren suuri pysäköin­tilu­o­la tuli mak­samaan yli 50 000 €/paikka. Jos paikko­ja tarvi­taan enem­män, lisä­paikat ovat selvästi näitä peru­s­paikko­ja kalli­impia, kos­ka joudu­taan men­emään syvem­mälle maan alle ja usein poh­jave­den pin­nan ala­puolelle. Jat­ka lukemista “Taas ker­ran pysäköintipolitiikasta”

Asunto-ohjelma kaupunkisuunnittelulautakunnassa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta antoi lausun­non asumisen ja maankäytön ohjel­mas­ta. Tämä ei siis ole päätös. Muutkin lau­takun­nat ovat anta­neet lausun­to­ja. On sovit­tu, että ryh­mien väliset varsi­naiset neu­vot­te­lut käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Nyt siis vas­ta vähän verryteltiin.

Lau­takun­ta hyväksyi seu­raa­vat muutokset:

Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
16 a/Lisäys:
Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan mielestä asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta tulisi edelleen nos­taa Helsinki­in kohdis­tuneen suuren asun­tokysyn­nän sekä asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien kohoamisen vuok­si. Vuo­den 2019 asun­to­tuotan­non tason tulisi olla vähin­tään 7 000 asun­toa. Vaik­ka tuotan­non väl­itön nos­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta, toimet tule­van asun­to­tuotan­non nopeut­tamisek­si tulisi käyn­nistää pikaises­ti. Suurem­pi kaa­vatuotan­to edel­lyt­tää kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton voimavaro­jen lisäämistä, jot­ta voidaan säi­lyt­tää kaavoituk­sen korkea laatu.

Demareil­la oli samaa tarkoit­ta­va mut­ta vähän eri taval­la muo­toil­tu ehdo­tus.  Min­un ehdo­tuk­seni voit­ti demarien ehdo­tuk­sen. Itse asia hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Tuotan­to­tavoit­teen nos­t­a­mi­nen on vähän niko­tut­tanut virkamiehiä, mut­ta niin paljon on asun­top­u­las­ta tul­lut jku­raa päälle – ja aiheesta – että jotain oli tehtävä. Jat­ka lukemista “Asun­to-ohjel­ma kaupunkisuunnittelulautakunnassa”

Miksi asuntoja pitää rakentaa lisää nimenomaan Helsinkiin

Oheises­sa taulukos­sa on van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen neliöhin­nat vuon­na 2015 ja 2010. On van­has­taan tun­net­tu asia, että asun­not ovat kalli­impia Helsin­gin kan­takaupungis­sa kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la muus­ta maas­ta puhumattakaan.

Yleisen käsi­tyk­sen mukaan asun­to­jen hin­nat pääkaupunkiseudul­la ovat nousseet sietämät­tömästi ja tämä estää muut­tamista työn perässä Helsin­gin seudulle. Oheinen taulukko ei tue tätä tulkintaa.

 

asuntojen hinnat 2015
Hin­nat keski­hin­to­ja €/m2. Muu­tos ja suh­teelli­nen muu­tos prosentteja.

Kan­nat­taa kat­soa oikean­puoleis­in­ta saraket­ta Suh­teelli­nen muu­tos. Siinä olen defla­toin­ut asun­to­jen hin­to­jen muu­tok­sen vuodes­ta 2010 vuo­teen 2015 käyt­täen asun­to­jen hin­to­jen keskimääräistä nousua koko maas­sa. Koko maan hin­nois­sa ovat sil­loin tietysti mukana myös pääkaupunkiseudun hin­nat, mut­ta jos olisin käyt­tänyt muun maan hin­to­ja, niitä painaisi­vat taas muut­to­tap­pioaluei­den nol­laa läh­estyvät hin­nat. Jat­ka lukemista “Mik­si asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää nimeno­maan Helsinkiin”

Tuhotaanko keskuspuisto?

On tul­lut paljon pöyristyneitä yhtey­de­not­to­ja siitä, että Helsin­gin yleiskaa­va tuhoaa keskus­puis­ton. Van­ha ystäväni Mat­ti Arpo­nen on kavere­i­neen men­nyt merk­it­semään teip­il­lä yleiskaa­van rajauk­set maas­toon. Näkymä on järkyt­tänyt monia.

Pyöräilin kat­so­maan näitä teippe­jä, mut­ta ne oli valitet­tavasti pois­tet­tu. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Jois­takin riekaleista kuitenkin näki, miten teip­it oli vedet­ty. Niistä sai asi­as­ta aivan väärän käsi­tyk­sen. Ihan näin hul­lu­ja ei kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakaan olla.

Mat­ti Arpo­nen osaa kyl­lä lukea kart­taa. Ongel­mana on yleiskaa­van esit­tämi­nen pik­se­likaa­vana. Se ei ole tarkkara­jainen, vaan perus­tuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruu­tu­i­hin. Täl­lä halu­taan alle­vi­iva­ta yleiskaa­van yleis­lu­on­toisu­ut­ta ja sitä, että tarkat rajat vede­tään aikanaan ase­makaavo­ja tehtäessä, jol­loin paikallisi­in olo­suhteisi­in voidaan kiin­nit­tää paljon parem­min huomio­ta. Yleiskaavas­sa raken­net­tavak­si on merkit­ty jokainen pik­seli, jos­ta pienikin nurk­ka on suun­nitel­tu raken­net­tavak­si. Sik­si Arposen teip­it oli­vat aivan eri paikas­sa kuin mihin rak­en­tamisen raja on tosi­asi­as­sa tarkoitet­tu. Jat­ka lukemista “Tuho­taanko keskuspuisto?”

Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

Helsingis­sä osa asuin­ton­teista luovute­taan Hitas-tuotan­toon. Ton­tit ovat vuokra­tont­te­ja. Asun­not tulee myy­dä ”omakus­tan­nush­in­taan” asukkaille, mikä Helsin­gin suosi­tu­im­mil­la alueil­la tarkoit­taa huo­mat­tavaa alen­nus­ta asun­non hin­nas­sa. Tosin vuokra­tont­ti nos­taa yhtiö­vastiket­ta. Jos myy asun­non, sen joutuu myymään samal­la hin­nal­la kuin sen osti, vain indek­sil­lä kor­jat­tuna. Indeksinä on ymmärtääk­seni nyky­isin jokin asun­to­jen markki­nahin­tain­dek­si Helsingis­sä. Kokoomus on vaat­in­ut Hitas-jär­jestelmästä luop­umista, mikä tarkoit­taisi, että asun­not myytäisi­in eniten tar­joav­ille, edullisil­la paikoil­la siis rikkaille ja vain heille.

= = =

Hitas jär­jestelmää on puo­lus­tet­tu esimerkik­si näin: ”Emme voi luop­ua Hitas-jär­jestelmästä, kos­ka sil­loin esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaik­si tulisi yksipuolis­es­ti vain rikkaita.

Munkkiniemessä 1950-luvul­la har­joitet­tu asun­topoli­ti­ik­ka oli sen ajan mit­ta­pu­un mukaan sosi­aal­ista. Oli paljon vuokra-asun­to­ja – esimerkik­si Alvar Aal­lon suun­nit­telemat Kelan vuokra-asun­not näkyvät katuku­vas­sa vieläkin. Paljon oli omis­tus-aravaa, sen aikaista Hitas-tuotan­toa. Asun­non osto­hin­taa sään­nöstelti­in ja niin sään­nöstelti­in myös myyn­ti­hin­taa, kunnes asun­not sit­ten vapautet­ti­in sään­nöstelystä. Nämä myyti­in rikkaille alku­peräis­ten omis­ta­jien kääriessä hyvän voiton itselleen. Näin Munkkiniemestä tuli Munkkinie­mi. Jat­ka lukemista “Hitak­sen tilalle kaupun­gin kovan rahan vuokra-asuntoja?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.5.2016

Lausun­to asumisen ja maankäytön ohjelmasta

Poli­it­tiset neu­vot­te­lut asun­to-ohjel­mas­ta käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Tässä on se hyvä puoli, että lau­takun­nat voivat lausua asi­as­ta ”vapaasti”.

Kir­joi­tan tästä oman postauk­sen, jos ehdin.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä on ollut meil­lä aikaisem­min suun­nit­telu­pe­ri­aat­teina, jol­loin tosi­asi­as­sa ratkaisti­in kaa­van luonne. Nyt on siis kyse yksi­tyisko­hdista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 3.5.2016”

Suomi nousuun kaupungistumisella!

Juha Sip­ilän mukaan Suomen taloudel­la ei olisi hätäpäivää, jos työl­lisyysas­teemme saataisi­in nouse­maan nykyis­es­tä 68 pros­en­tista 72 prosenttiin.

Kaupungis­tuneel­la Uudel­la­maal­la tähän on päästy. Tämä ei johdu siitä, että Uudel­la­maal­la on paljon aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, joiden työl­lisyys on hyvä koko maas­sa, sil­lä koulu­tus­ta­son vakioin­ti ei san­ot­tavasti pudo­ta Uuden­maan hyvää työl­lisyyt­tä muuhun maa­han näh­den. Työl­lisyysaste on Uudel­la­maal­la muu­ta maa­ta korkeampi eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen kesku­udessa. Maa­han­muut­ta­jat ovat mukana näis­sä luvuissa.

Toinen talout­tamme koske­va väite on, että täl­lä tulota­sol­la Suo­mi men­estyy globaalis­sa kil­pailus­sa vain inno­vaa­tioiden ja korkean osaamisen avul­la. Kaikkial­la maail­mas­sa inno­vati­ivi­su­u­teen perus­tu­va talous taas men­estyy lähin­nä vain kaupungeis­sa. Sik­si ympäri maail­maa suuret kaupun­git kasvavat.

Val­tion­talouden kannal­ta kaupungis­tu­mi­nen on todel­la kan­nat­tavaa. Vuon­na 2014 Uuden­maan kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suomen tulon­saa­jista. He tien­asi­vat 30,7 % kaik­ista ansio­tu­loista ja mak­soi­vat 44,1 % kaik­ista val­tion tuloveroista. Jat­ka lukemista “Suo­mi nousu­un kaupungistumisella!”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Palau­timme lausun­non AM-ohjel­mas­ta (asum­i­nen ja maankäyt­tö) odot­ta­maan val­tion ja kun­tien MAL-neu­vot­telu­jen tulosta. (MAL = maankäyt­tö, asum­i­nen ja liikenne) Nois­sa neu­vot­teluis­sa vahvis­tui val­tion osal­lis­tu­mi­nen raide-jok­eri-han­kkeeseen. Helsin­gin asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta nos­tet­ti­in vähän, mut­ta aivan liian vähän, noin 6 000 asun­toon vuodessa.

Minä halu­aisin lausun­toon main­in­nan, että voimme nopeut­taa kaavoitus­ta, jos val­tu­us­to nos­taa asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta suun­nitel­tua korkeam­mak­si. Kaavoituk­sen nopeut­ta­mi­nen tietysti edel­lyt­tää voimavaro­ja, siis rahaa, mut­ta se on mitätön sum­ma ver­rat­tuna asun­to­tuotan­non hin­taan. Asun­to­tuotan­toa tulisi kiihdyt­tää nimeno­maan Helsingis­sä juuri sik­si, että kysyn­tä kohdis­tuu voimakkaim­min Helsinki­in. Kat­sokaa van­ho­jen asun­to­jen markki­nahin­to­ja! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.4.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.4.2016

Itä-Pasi­lan asuntokaava

Kaa­va hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta. Huomiotani kiin­nit­ti kaupun­gin museon kan­ta kaa­van valmis­telu­vai­heessa. Museo vaati talon pin­ta­ma­te­ri­aa­lik­si beto­nia ja sai.  Se kuulem­ma kun­nioit­taa Itä-Pasi­lan per­in­teitä. Tähän asti Itä-Pasi­laa ei ole varsi­nais­es­ti imar­rel­tu beton­in­har­maas­ta ilmeestään. On se hienoa, että Museo löytää siitäkin jotain hyvää.

Min­un raken­nuskult­tuuria ymmärtämät­tömän mielestä toisen­laisel­la pin­ta­ma­te­ri­aalil­la peit­et­ty­inä ne Itä-Pasi­lan talot voisi­vat olla paljon viehättävämpiä.

Munkkiniemen tiivistyskaa­va Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 5.4.2016”

Kaupukisuunnittelulautakunnan lista 5.4.2016

Itä-Pasi­las­sa toimis­to­talon tilalle asuntoja

Rauhanase­man ja kir­jas­ton välis­sä ole­va tyhjil­läään ole­va toimis­to­ta­lo murskataan tien­po­h­jak­si ja tilalle tulee enim­mil­lään 12-ker­roksi­nen asuin­ta­lo noin 350 uudel­la pasi­lalaiselle. Ainakin havain­neku­vas­sa on viherkat­to, joten hieno­ja terass­inäkymiä on odotet­tavis­sa. Yksi puurivi katoaa.

Täy­den­nyskaa­va Munkkiniemessä

Munkkiniemeen tulee 150 uut­ta asukas­ta, kun Sol­nantien ja Lokkalantien kul­mas­sa ole­va aukko raken­netaan. Ole­mas­sa ole­vat talot menet­tävät pää­tyikku­nansa, mut­ta tämän ne kai ovat jotenkin pystyneet sopi­maan. Jat­ka lukemista “Kaupuk­isu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 5.4.2016”