Suomi nousuun kaupungistumisella!

Juha Sipilän mukaan Suomen taloudella ei olisi hätäpäivää, jos työllisyysasteemme saataisiin nousemaan nykyisestä 68 prosentista 72 prosenttiin.

Kaupungistuneella Uudellamaalla tähän on päästy. Tämä ei johdu siitä, että Uudellamaalla on paljon akateemisesti koulutettuja, joiden työllisyys on hyvä koko maassa, sillä koulutustason vakiointi ei sanottavasti pudota Uudenmaan hyvää työllisyyttä muuhun maahan nähden. Työllisyysaste on Uudellamaalla muuta maata korkeampi erityisesti vähän koulutettujen keskuudessa. Maahanmuuttajat ovat mukana näissä luvuissa.

Toinen talouttamme koskeva väite on, että tällä tulotasolla Suomi menestyy globaalissa kilpailussa vain innovaatioiden ja korkean osaamisen avulla. Kaikkialla maailmassa innovatiivisuuteen perustuva talous taas menestyy lähinnä vain kaupungeissa. Siksi ympäri maailmaa suuret kaupungit kasvavat.

Valtiontalouden kannalta kaupungistuminen on todella kannattavaa. Vuonna 2014 Uudenmaan kaupunkimaisissa kunnissa asui 26,7 % Suomen tulonsaajista. He tienasivat 30,7 % kaikista ansiotuloista ja maksoivat 44,1 % kaikista valtion tuloveroista. Jatka lukemista ”Suomi nousuun kaupungistumisella!”

Työllisyysaste kehittyy huonommin kuin miltä se näyttää

Olemme olleet tyytyväisiä, että työllisyysaste on talouden surkeasta kehityksestä huolimatta pysynyt osapuilleen ennallaan toisin kuin 1990-luvun lamassa, jossa se romahti.

Asiasta saa aivan toisenlaisen kuvan, kun katsoo työllisyyden kehitystä ikäluokittain.

Aloitetaan hyvistä uutisista. Ikääntyneiden työllisyys on parantanut suorastaan fantastisen hyvin.  esimerkiksi 60-vuotiaiden  työllisyysaste on kaksinkertaistunut 35 prosentista yli 60 prosenttiin.

60 vuotiaiden työllisyysaste 2000-luku

Mutta kun yleinen työllisyysaste ei ole parantunut, on muiden työllisyysasteen pitänyt heikentyä.

Jatka lukemista ”Työllisyysaste kehittyy huonommin kuin miltä se näyttää”