Suomi nousuun kaupungistumisella!

Juha Sipi­län mukaan Suo­men talou­del­la ei oli­si hätä­päi­vää, jos työl­li­syy­sas­teem­me saa­tai­siin nouse­maan nykyi­ses­tä 68 pro­sen­tis­ta 72 prosenttiin.

Kau­pun­gis­tu­neel­la Uudel­la­maal­la tähän on pääs­ty. Tämä ei joh­du sii­tä, että Uudel­la­maal­la on pal­jon aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja, joi­den työl­li­syys on hyvä koko maas­sa, sil­lä kou­lu­tus­ta­son vakioin­ti ei sanot­ta­vas­ti pudo­ta Uuden­maan hyvää työl­li­syyt­tä muu­hun maa­han näh­den. Työl­li­syy­sas­te on Uudel­la­maal­la muu­ta maa­ta kor­keam­pi eri­tyi­ses­ti vähän kou­lu­tet­tu­jen kes­kuu­des­sa. Maa­han­muut­ta­jat ovat muka­na näis­sä luvuissa.

Toi­nen talout­tam­me kos­ke­va väi­te on, että täl­lä tulo­ta­sol­la Suo­mi menes­tyy glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa vain inno­vaa­tioi­den ja kor­kean osaa­mi­sen avul­la. Kaik­kial­la maa­il­mas­sa inno­va­tii­vi­suu­teen perus­tu­va talous taas menes­tyy lähin­nä vain kau­pun­geis­sa. Sik­si ympä­ri maa­il­maa suu­ret kau­pun­git kasvavat.

Val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta kau­pun­gis­tu­mi­nen on todel­la kan­nat­ta­vaa. Vuon­na 2014 Uuden­maan kau­pun­ki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suo­men tulon­saa­jis­ta. He tie­na­si­vat 30,7 % kai­kis­ta ansio­tu­lois­ta ja mak­soi­vat 44,1 % kai­kis­ta val­tion tuloveroista.

Tilas­to­kes­kuk­sen väes­tö­en­nus­teen mukaan kas­va­vat kau­pun­git lisää­vät vuo­teen 2030 men­nes­sä asu­kas­lu­ku­aan noin 360 000 hen­gel­lä eli 24 000 hen­gel­lä vuo­sit­tain. Suo­men talou­den menes­tys­tä aja­tel­len kau­pun­kien pitäi­si kas­vaa tätä­kin nopeammin.

= = = =

Kau­pun­kien raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta. Hel­sin­gin tekeil­lä ole­va yleis­kaa­va mah­dol­lis­taa kau­pun­gin asu­kas­lu­vun kas­vun noin nel­jän­nes­mil­joo­nal­la asuk­kaal­la. Se on Suo­men yli­voi­mai­ses­ti suu­rin inves­toin­tioh­jel­ma, arviol­ta noin 60 mil­jar­dia euroa.

Yhden ihmi­sen muut­to kau­pun­kiin mak­saa inves­toin­tei­na noin 200 000 euroa, mis­tä asun­to­jen osuus on sel­väs­ti yli puolet.

Kau­pun­kei­hin muut­ta­jat ovat val­miit mak­sa­maan pää­osan kus­tan­nuk­sis­ta itse eli osta­maan tai vuo­kraa­maan asun­non.  Asun­to­jen hin­nat ovat kui­ten­kin nous­seet eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gis­sä rei­lus­ti yli raken­nus­kus­tan­nus­ten. Kas­vu­kes­kus­ten asun­to­pu­la näkyy asun­to­jen kor­kei­na hin­toi­na ja vuo­kri­na. Jar­rut­taes­saan kau­pun­kien kas­vua asun­to­pu­la estää talou­tem­me elpymistä.

Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pul­lon­kau­la on tont­ti­pu­la. Kau­pun­git siis kaa­voit­ta­vat lii­an hitaas­ti. Syy­nä tähän ovat asu­kas­lu­vun kas­vus­ta koi­tu­vat kor­keat investointikustannukset.

Hel­sin­gis­sä esi­mer­kik­si las­ke­taan, että jokai­nen muut­ta­ja aiheut­taa kau­pun­gil­le noin 30 000 euron inves­toin­ti­tar­peen, eikä tämä­kään ehkä tule­vai­suu­des­sa rii­tä. Täs­sä on syy sii­hen, ettei kau­pun­ki suos­tu kas­va­maan nopeam­min. Hel­sin­ki on aset­ta­nut itsel­leen inves­toin­ti­ka­ton, mikä tosia­sial­li­ses­ti mer­kit­see kat­toa asun­to­tuo­tan­nol­le. Espoo ja Van­taa ovat nekin talou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­sa oman nopean kas­vun­sa johdosta.

Hel­sin­gil­tä menee lähes kak­si pro­sent­tiyk­sik­köä kun­nal­lis­ve­ron tuo­tos­ta uusien asuk­kai­den vaa­ti­miin inves­toin­tei­hin. Enem­pään ei ole varaa. Kui­ten­kin 30 000 euroa uut­ta asu­kas­ta koh­den on vain mur­to-osa kas­vun koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Hän­tä hei­lut­taa koiraa?

= = = =

Kenen pitäi­si kau­pun­kien kas­vu maksaa?

Uudet asuk­kaat mak­sa­vat pää­osan kus­tan­nuk­sis­ta ostaes­saan asun­non. Näin teh­des­sään he arvioi­vat hyö­ty­vän­sä kau­pun­kiin muu­tos­ta niin pal­jon, että inves­toin­ti kan­nat­taa. He mak­sa­vat itse asias­sa enem­män kuin oman osuu­ten­sa, sil­lä hyö­ty kor­keam­mis­ta tulois­ta ja parem­mas­ta työl­li­syy­des­tä jakau­tuu suun­nil­leen puo­lik­si muut­ta­jien ja verot­ta­jan kesken.

Kun­tien vero­tu­lot kas­va­vat asu­kas­lu­vun kas­vaes­sa, mut­ta niin kas­vaa myös pal­ve­lu­ja tar­vit­se­vien mää­rä. Val­tio on muut­to­liik­keen sel­vä hyö­ty­jä kas­va­vien vero­tu­lo­jen ja alen­tu­vien työt­tö­myys­kor­vaus­ten ansiosta.

Jos halu­taan, että kaa­voi­tus nopeu­tuu ja tont­ti­pu­la pois­tuu, val­tion on osal­lis­tut­ta­va kas­va­vien kau­pun­kien talou­del­li­seen taak­kaan. Kehys­rii­hen pää­tös­ten mukaan val­tio osal­lis­tuu­kin 84 mil­joo­nal­la eurol­la Rai­de-joke­rin kus­tan­nuk­siin.  Se on kui­ten­kin vähäi­nen raha ver­rat­tu­na sii­hen, mitä pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat kas­vus­taan maksavat.

Ruot­sis­sa val­tion inves­toi infra­struk­tuu­riin seit­se­män ker­taa niin pal­jon kuin Suo­mes­sa. Pää­osa inves­toin­neis­ta tukee kau­pun­gis­tu­mis­ta tai kau­pun­kien välis­tä lii­ken­net­tä.  Ruot­sis­sa usko­taan tule­vai­suu­teen – ja kaupunkeihin.

Kos­ka rahaa on rajal­li­ses­ti, infrain­ves­toin­nit pitäi­si pys­tyä koh­den­ta­maan asun­to­tuo­tan­non kan­nal­ta mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti – siis niin että euroa koh­den tulee mah­dol­li­sim­man pal­jon asun­to­ja. Nykyi­nen pää­tök­sen­te­ko­ta­pa ei ole täl­tä osin lähel­lä­kään opti­maa­lis­ta. Se perus­tuu enem­män kun­tien lob­baus­voi­maan kuin ver­tai­lu­kel­poi­siin las­kel­miin. Man­ku­mis­kult­tuu­ri myös työl­lis­tää hal­lin­toa. Kehys­kun­tien asu­kas­lu­ku ei enää juu­ri kas­va. Sil­ti ne vaa­ti­vat osan­sa lii­ken­nein­ves­toin­neis­ta – ja saavat.

Val­tion pää­tös­ten enna­koi­mat­to­muus hait­taa kun­tien maan­käy­tön suun­nit­te­lua. Hel­sin­gin kaa­voi­tus kär­si pahas­ti, kun val­tio ensin lupa­si Pisa­ra-radan ja veti rahat pois, kun koko kaa­voi­tus oli kään­net­ty Pisara-asentoon.

Entä jos vii­me­si­jai­nen talou­del­li­nen vas­tuu infrain­ves­toin­neis­ta siir­ret­täi­siin koko­naan kun­nil­le? Val­tio osal­lis­tui­si sen sijaan kus­tan­nuk­siin las­ken­nal­li­ses­ti mak­saen asu­kas­lu­vun kas­vus­ta vaik­ka­pa 10 000 euroa uut­ta asu­kas­ta koh­den. Tämä koh­dis­tai­si kun­tien kaa­voi­tuk­sen sel­väs­ti kus­tan­nus­te­hok­kaam­min samal­la kun pää­tök­sen­te­ko kaa­voi­tuk­ses­ta hel­pot­tui­si olennaisesti.

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

63 vastausta artikkeliin “Suomi nousuun kaupungistumisella!”

  1. Hel­sin­gis­sä esi­mer­kik­si las­ke­taan, että jokai­nen muut­ta­ja aiheut­taa kau­pun­gil­le noin 30 000 euron investointitarpeen”

    15 m² asun­to mak­saa Hel­sin­gis­sä noin 30 000 euroa enem­män kuin muu­al­la maas­sa. Sitä pie­nem­män hin­tae­ro on pie­nem­pi ja suu­rem­man vas­taa­vas­ti suurempi.

    Onhan se nyt kum­ma, kun tuol­lais­ta ei kye­tä hyö­dyn­tä­mään inves­toin­tien rahoituksessa.

  2. Mon­ta­ko kau­pun­kia suo­meen mah­tuu pk-sueudn lisäk­si? Tam­pe­re ja tur­ku aina­kin, mut­ta mitä mui­ta las­ket nii­hin, joi­hin pitäi­si sat­sa­ta voittajina?

  3. Se perus­tuu enem­män kun­tien lob­baus­voi­maan kuin ver­tai­lu­kel­poi­siin laskelmiin.”

    Ja mai­nit­set lob­bauk­sel­la “val­ta­kun­nal­li­sek­si hank­keek­si” saa­tuun Pisa­ra­ra­taan. Pisa­ra­ra­ta on Hki sisäi­sen lii­ken­teen rat­kai­su, kal­lis, ja juu­ri nii­hin ver­tai­lu­kel­poi­siin las­kel­miin perus­tuen vähän hyö­dyt­tä­vä ja mui­den pitäi­si maksaa…

    Hel­sin­gin lob­baus­voi­ma saa­maan oma hank­kei­taan “val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vik­si” on saa­nut muut­KIN Man­ku­mis­kult­tuu­riin… Kehä­ra­ta vii­mek­si. Kun Val­ta­kun­nal­li­ses­ti oli­si jär­ke­vin­tä ollut siir­tää pää­ra­ta kul­ke­maan Hki-Van­taan kaut­ta, Lob­ba­si Uusi­maa Hki etu­ne­näs­sä kehä­ra­dan omaan sisäi­seen lii­ken­tee­seen­sä ja koko muu Suo­mi vaihtaa…

    Muu­ten olet ihan yti­mes­sä, mut­ta Hel­sin­gin ja Uusi­maa eivät ole miten­kään poik­keuk­sia mankumiskulttuurissa

  4. bruut­tus:
    Mon­ta­ko kau­pun­kia suo­meen mah­tuu pk-sueudn lisäk­si? Tam­pe­re ja tur­ku aina­kin, mut­ta mitä mui­ta las­ket nii­hin, joi­hin pitäi­si sat­sa­ta voittajina? 

    Ei tar­vit­se vali­ta voit­ta­jia. Voi vain mak­saa inves­toin­ti­tu­kia muut­to­liik­keen pää­lu­vun mukaan, kuten Osmo ehdottaa.

    Sil­loin kau­pun­geil­la ja kun­nil­la on avai­met omis­sa käsis­sä. Hyvin joh­det­tu kun­ta voi raken­taa itses­tään hou­kut­te­le­van pai­kan. Eten­kin nyt kun sote tulee otta­maan kun­nil­ta pois pal­jon teh­tä­viä, jää niil­le ehkä aikaa ja ener­gi­aa miet­tiä miten ne kehit­tyi­si­vät elinvoimaisiksi.

  5. Juha Sipi­län mukaan Suo­men talou­del­la ei oli­si hätä­päi­vää, jos työl­li­syy­sas­teem­me saa­tai­siin nouse­maan nykyi­ses­tä 68 pro­sen­tis­ta 72 prosenttiin.
    Kau­pun­gis­tu­neel­la Uudel­la­maal­la tähän on päästy.

    Aina­kin Uuden­maan lii­ton omien sivu­jen mukaan Uuden­maan työl­li­syy­sas­te on hei­ken­ty­nyt suh­tees­sa muu­hun maa­han jo pit­kään (kts. alla)

    Vuon­na 2014 Uuden­maan työl­li­syy­sas­te oli 72,6, mikä on 4,3 pro­sent­tiyk­sik­köä parem­pi kuin Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin. 2000-luvul­la Uuden­maan etu­mat­ka on kui­ten­kin jat­ku­vas­ti kaven­tu­nut. Paras tilan­ne oli vuon­na 2001, jol­loin Uuden­maan työl­li­syy­sas­te oli 7,6 pro­sent­tiyk­sik­köä suu­rem­pi kuin koko maan. 

    Onko täl­le jotain seli­tys­tä olemassa?

  6. Vuon­na 2014 Uuden­maan kau­pun­ki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suo­men tulon­saa­jis­ta. He tie­na­si­vat 30,7 % kai­kis­ta ansio­tu­lois­ta ja mak­soi­vat 44,1 % kai­kis­ta val­tion tuloveroista.”

    Eikö­hän teh­dä niin, että Uuden­maa on täs­tä läh­tien kau­pun­ki­val­tio Hel­sin­ki ja muut 17 maa­kun­taa jär­jes­täy­ty­kööt omak­si Poh­joi­sen Poh­jois-Koreak­si Paa­vo Väy­ry­sen johdolla.

  7. bruut­tus:
    Mon­ta­ko kau­pun­kia suo­meen mah­tuu pk-sueudn lisäk­si? Tam­pe­re ja tur­ku aina­kin, mut­ta mitä mui­ta las­ket nii­hin, joi­hin pitäi­si sat­sa­ta voittajina? 

    Tuo­hon kak­kos­ket­juun kuu­luu vie­lä aina­kin Oulu. Kol­mos­ket­juun kuu­lu­vat sit­ten loput maa­kun­ta­kes­kuk­set kuten Vaa­sa, Jyväs­ky­lä, Kuo­pio ja Mik­ke­li sekä näi­tä met­ro­po­lia­lu­een pik­ku­kau­pun­ke­ja kuten Tapio­la, Matin­ky­lä ja ehkä Tikkurila.

    Mää­rä kas­vaa, kun Hel­sin­ki pil­ko­taan vähän jär­ke­väm­mik­si koko­nai­suuk­sik­si. Uskoi­sin aina­kin Töö­lön ja Munk­ki­nie­men ole­van luo­ki­tel­ta­vis­sa kau­pun­geik­si. Kat­so­taan miten rajat tul­laan vetä­mään. Voi olla, ettei Hel­sin­gil­le halu­ta alu­eel­la kil­pai­li­jaa ja nois­ta teh­dään tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti pieniä.

    Itä­puo­li onkin sit­ten haas­ta­vam­pi. Kaa­voi­tus on men­nyt sen ver­ran met­sään, ettei jär­ke­viä koko­nai­suuk­sia oikein synny.

  8. …Ruot­sis­sa val­tion inves­toi infra­struk­tuu­riin seit­se­män ker­taa niin pal­jon kuin Suomessa…”

    Ruot­si on aja­nut jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta alas yltä­kyl­läis­tä sosi­aa­li­hump­paa ja käyt­tää rahat fiksummin. 🙂

  9. Peri­aat­tees­sa Suo­mes­sa voi­si edis­tää alu­eel­li­sia tuloe­ro­ja. Hel­sin­gis­tä voi­si vaik­ka ulkois­taa it-työ­tä Ouluun, jos­sa oli­si 50% hal­vem­mat elinkulut.

  10. Val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta kau­pun­gis­tu­mi­nen on todel­la kan­nat­ta­vaa. Vuon­na 2014 Uuden­maan kau­pun­ki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suo­men tulon­saa­jis­ta. He tie­na­si­vat 30,7 % kai­kis­ta ansio­tu­lois­ta ja mak­soi­vat 44,1 % kai­kis­ta val­tion tuloveroista.”

    Noin­han se on, että kau­pun­ki­mai­sis­sa kun­nis­sa on suu­rim­mat tulot. Tosin myös esim. val­tion mak­sa­mat pal­kat ovat Hel­sin­gis­sä sel­väs­ti kor­keam­pia kuin val­tion mak­sa­mat pal­kat pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa, saa­ti ei-kau­pun­ki­mai­sis­sa kun­nis­sa, joi­hin kor­kea­palk­kai­sim­pia vir­ka­mies­teh­tä­viä ei juu­ri ole sijoi­tet­tu. Iso­palk­kai­sim­mis­ta töis­tä tule­vat sekä suu­rim­mat palk­ka­me­not että myös suu­rim­mat tuloverot.

    Use­aan ker­taan on havait­tu, että iso­palk­kai­sim­pien työ­teh­tä­vien ympä­ril­le syn­tyy myös pie­ni­palk­kai­sem­pia työ­paik­ko­ja: iso­palk­kai­sim­mat kun pys­ty­vät hyö­dyn­tä­mään pal­jon enem­män pal­ve­lui­ta kuin pie­ni­palk­kai­se­mat. He pys­ty­vät osta­maan esi­mer­kik­si enem­män sii­vous- ja las­ten­hoi­to­pal­ve­lui­ta, ja työl­lis­tä­mään myös monia kouluttamattomia.

    Sitä mukaa kun val­tion joh­to- ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä kes­ki­te­tään niin sanot­tui­hin kas­vu­kes­kuk­siin, ja lähin­nä vain pie­ni­palk­kai­sim­pia suo­rit­ta­via teh­tä­viä jäte­tään pie­nem­piin kun­tiin, tule­vat ei-kau­pun­ki­mais­ten aluei­den talou­del­li­set ongel­mat itse asias­sa kas­va­maan. Näil­tä alueil­ta puut­tu­vat jat­kos­sa aiem­paan näh­den sil­loin sekä kor­kea­palk­kai­set vero­va­roin rahoi­tet­ta­vat, tulo­ve­ro­tu­lo­ja tuot­ta­vat tulot että kou­lut­ta­mat­to­mien työllistäjät.

  11. ”Yhden ihmi­sen muut­to kau­pun­kiin mak­saa inves­toin­tei­na noin 200 000 euroa, mis­tä asun­to­jen osuus on sel­väs­ti yli puolet…Helsingissä esi­mer­kik­si las­ke­taan, että jokai­nen muut­ta­ja aiheut­taa kau­pun­gil­le noin 30 000 euron inves­toin­ti­tar­peen, eikä tämä­kään ehkä tule­vai­suu­des­sa rii­tä. …Kui­ten­kin 30 000 euroa uut­ta asu­kas­ta koh­den on vain mur­to-osa kas­vun kokonaiskustannuksista. ”

    Var­sin mie­len­kiin­tois­ta. Pitä­nee myös paik­kan­sa. Voi­ko tuo­hon kui­ten­kin saa­da lähdeviittauksen?

    Kiin­nos­taa myös mene­tel­mä jol­la nuo on las­ket­tu. Mit­taa­mi­sen lisäk­si on myös mää­ri­tel­mäl­li­siä ongel­mia: asun­to­jen hin­nois­sa peri­tään jon­kin ver­ran noi­den mui­den inves­toin­tien kustannuksia. 

    Jos Hel­sin­gil­le tulee vai­vai­set 30k euron kulut muut­ta­jis­ta, niin mikä tuo isom­pi sii­vu on, joka ei ole asun­to­jen hintaa?

  12. Onko täl­le jotain seli­tys­tä olemassa? 

    Työt­tö­myys on Ely-kes­kus­ten tilas­tois­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut Uudel­la­maal­la vuo­den 2012 jäl­keen. Eri­tyi­ses­ti kes­kias­teen kou­lu­tuk­sel­la ole­vien työt­tö­myys on kas­va­nut huo­mat­ta­vas­ti. Kes­kias­teen työt­tö­mien mää­rä ylit­ti maa­lis­kuus­sa jo 37 000:n rajan. Jos asi­aa kat­so­taan ala­koh­tai­ses­ti, työt­tö­myys on Uudel­la­maal­la vii­me aikoi­na kas­va­nut eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu- ja myyn­ti­työn­te­ki­jöi­den, ammat­tei­hin luo­kit­te­le­mat­to­mien sekä asian­tun­ti­joi­den ja eri­kois­asian­tun­ti­joi­den koh­dal­la. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys on Uudel­la­maal­la kas­va­nut joka vuo­si­nel­jän­nes vuo­des­ta 2012 läh­tien. Maa­lis­kuun tilas­to­jen mukaan asian­tun­ti­ja­teh­tä­vien koh­dal­la uusien avoi­mien työ­paik­ko­jen mää­rä on kään­ty­nyt sel­vään nousuun, mut­ta pal­ve­lu- ja myyn­ti­työn­teh­tä­vien koh­dal­la työ­paik­ko­jen tar­jon­ta on enti­ses­tään romah­ta­nut. Mata­las­ti kou­lu­tet­tu­jen työ­teh­tä­vien osal­ta työt­tö­myys näyt­täi­si saat­taa sik­si olla yhä kasvusuunnassa.

    Mitä työl­li­syy­se­roi­hin tulee, niin osa eros­ta on sel­lais­ta, joka liit­tyy eroi­hin työl­lis­ty­mi­ses­sä, ja osa sel­lais­ta, joka liit­tyy mm. eroi­hin eri aluei­den syn­ty­vyy­des­sä, mil­lä on vai­ku­tus­ta per­hei­den jäsen­ten pois­sao­loon työ­mark­ki­noil­ta. Kar­keas­ti voi­si arvioi­da, että ehkä noin 0,2–0,5 pro­sent­tiyk­si­kön ver­ran työl­li­syy­sas­te-eroa Uuden­maan ja muun Suo­men välil­lä voi­si aiheu­tua erois­ta las­ten syn­ty­vyy­des­sä, jos Uudel­la­maal­la koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on vähän yli 10 % muu­ta maa­ta alem­pi, eli nais­ta koh­ti syn­tyy siel­lä vajaat 0,2 las­ta vähem­män kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Uudel­la­maal­la koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli vuon­na 2015 yhteen­sä 1,51, mikä tar­koit­taa sitä, että alu­een kas­vu perus­tuu sii­hen, että muu­al­la syn­ty­neet ihmi­set muut­ta­vat myö­hem­min alu­eel­le, ja että ilman muut­to­lii­ket­tä alu­een väki­lu­ku kään­tyi­si las­kuun. Vas­taa­vas­ti täl­löin syn­ty­vyy­den kus­tan­nuk­set koh­dis­tu­vat muil­le alueille.

  13. Arve­len, että Hel­sin­gin kas­vu perus­tuu jul­ki­sen sek­to­rin kas­vuun. Yli­pään­sä Hel­sin­kiin on ker­ty­nyt pal­jon jul­ki­sil­la varoil­la elä­viä. Laman tul­les­sa alkoi­vat ensin teol­li­suus­yri­tyk­set irti­sa­noa, nyt vas­ta sama levi­ää jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, kun velan kas­vu on alka­nut hirvittää.

  14. Tero Tolo­nen: Aina­kin Uuden­maan lii­ton omien sivu­jen mukaan Uuden­maan työl­li­syy­sas­te on hei­ken­ty­nyt suh­tees­sa muu­hun maa­han jo pit­kään (kts. alla)

    Onko täl­le jotain seli­tys­tä olemassa?

    Jos kym­me­nen työ­tön­tä muut­taa pk-seu­dul­le ja vain 6 työl­lis­tyy, niin maa­kun­tien työt­tö­myy­sas­te pie­ne­nee ja pk-seu­dun kas­vaa. Kui­ten­kin 6 ihmis­tä työl­lis­tyi lisää koko maan tilastossa.

    Sama­ten ver­tai­lu­jouk­ko­jen koko hämää. Yhden työt­tö­män muut­to pois pie­nes­tä kun­nas­ta nos­taa työl­li­syy­sas­tet­ta pal­jon ja riip­pu­mat­ta työl­lis­ty­mi­ses­tä sta­dis­sa muut­taa siel­lä työl­li­syy­sas­tet­ta vain vähän.

    Tuhan­nen asuk­kaan kun­nas­ta pois muut­ta­va yksit­täi­nen ihmi­nen näkyy suo­raan tilas­tos­sa 0.1%-yksikön työl­li­syy­den parantumisena(ei toki ihan näin, mut­ta mel­kein), mut­ta pk-seu­dun mil­jo­nan asuk­kaan alu­een työt­tö­myy­sas­te hei­lah­taa suun­taan tai toi­seen vain 0.0001%-yks, kos­ka alu­een väki­lu­ku on mil­joo­na ja yhden hen­gen muu­tos vai­kut­taa pal­jon vähem­män. Jos tuli­joi­den työl­li­syy­sas­te on vähää­kään alle pk-seu­dun “kan­ta­väes­tön”, niin heik­ke­nee­hän se työl­li­syy­sas­te pk-seu­dul­la silloin.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Erki Nii­ni, huo­no selitys
    Val­tion työ­pak­ko­ja on Uudel­la­maal­la vähem­män kuin maas­sa keskimäärin.

    Luo­vaa tilas­to­jen käyt­töä­kö taas? Tuo oli vas­taus itse kek­si­mää­si kysy­myk­seen. Tie­dät­kö vas­tauk­sen Erk­ki Nii­nen esit­tä­mään kysymykseen/oletukseen? Onko jul­ki­nen sek­to­ri kas­va­nut Hel­sin­gis­sä men­nei­nä vuosina?

  16. Eikä tuos­sa vie­lä ehkä ihan kaik­ki, — onko­han pää­kau­pun­ki­seu­dun työl­li­syy­sas­teen tilas­toin­nis­sa huo­mioi­tu myös se, että moni “alhai­sen” ansio­ta­son omaa­va jou­tuu teke­mään kah­ta­kin työ­tä, sel­viy­tyäk­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun kal­liim­mas­ta asu­mi­ses­ta. Siis sil­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun työl­li­syy­sas­te on Suo­men huippua.

  17. Tuu­re Nyqvist:
    Eikä tuos­sa vie­lä ehkä ihan kaik­ki, – onko­han pää­kau­pun­ki­seu­dun työl­li­syy­sas­teen tilas­toin­nis­sa huo­mioi­tu myös se, että moni “alhai­sen” ansio­ta­son omaa­va jou­tuu teke­mään kah­ta­kin työ­tä, sel­viy­tyäk­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun kal­liim­mas­ta asu­mi­ses­ta. Siis sil­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun työl­li­syy­sas­te on Suo­men huippua.

    Uut­ta­maa­ta parem­pi työl­li­syy­sas­te on Poh­jan­maal­la ja Ahvenanmaalla.

    Työl­lis­ten luku­mää­rän kehi­tys 1/2008–3/2016 ja suh­teel­li­nen kas­vu ver­rat­tu­na nykyi­seen työ­voi­man mää­rään 20 suu­ri­mas­sa kaupungissa.

    SEINÄJOKI … 1790 . . 5,93
    KUOPIO .… . 2149 . . 4,01
    OULU .… …3099 . . 3,24
    ROVANIEMI … 955 . . 3,20
    ESPOO .… . .3465 . . 2,50
    VAASA .… . .. 693 . . 2,10
    HELSINKI .…6353 . . 1,91
    JYVÄSKYLÄ .…699 . . 1,04
    VANTAA .… . 1110 . . 0,99
    JOENSUU .… ‑340 . .-0,97
    TAMPERE .…-1678 . .-1,47
    HÄMEENLINNA .-569 . .-1,78
    TURKU .… . ‑2396 . .-2,63
    LAPPEENRANTA ‑1039 . .-2,99
    PORI .… …-1394 . .-3,48
    LAHTI .… . . ‑2166 . .-3,81
    MIKKELI .… .-1385 . .-5,45
    KOUVOLA .…-4007 . ‑10,20
    KOTKA .… . .-2802 . ‑11,38
    SALO .… … ‑3853 . ‑15,42

    Ja 10 paras­ta kuntaa
    JOMALA .… . .521 . . 21,17
    LIMINKA .… . 634 . . 15,13
    LUOTO .… . . 341 . . 15,00
    KITTILÄ .… . .390 . . 11,88
    LEMLAND .… 113 . . 11,50
    PIRKKALA .…1014 . . 10,85
    TYRNÄVÄ .… .240 …8,47
    UURAINEN .…136 …8,40
    GETA .… .… 20 …8,30
    KONTIOLAHTI .525 …7,28

    Lis­tauk­set vain sen takia ettei tuo Osmon mega­luo­kan sil­ta­rum­pu­lob­baus mene ihan sel­lai­se­naan läpi.

    Nyky­hal­li­tus prio­ri­soi lii­ken­nein­fran panos­tuk­set kan­san­ta­lou­del­li­sen mer­ki­tyk­sen mukaan. Se ei siis tar­koi­ta sitä, että kaik­ki rahat pitäi­si kaa­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Ja kehys­kun­nil­la­kin on ihan todel­li­set tar­peen­sa infrainvestoinneille.

    1. Kan­nat­taa edel­leen kat­soa työl­li­syy­sas­tei­ta eikä muu­tok­sia. Eikä vain työl­li­syy­sas­tei­ta. Hyvin toi­mi­vil­la työ­mark­ki­noil­la työt­tö­myys on suu­rem­paa siel­lä, mis­sä syn­tyy työ­paik­ko­ja, kos­ka työt­tö­mien kan­nat­taa muut­taa sin­ne. Kos­ka ei voi­ol­la tötön­tä maan­vil­je­li­jää, mnuo lis­tauk­se­ty anta­vat vähän etu­lyön­tia­se­maa maatalouspaikkakunnille.

  18. Ajat­te­lin kaik­kia jul­ki­ses­ti rahoi­tet­tu­ja työ­paik­ko­ja. Tun­tuu, että Hel­sin­gis­sä ei tuo­te­ta muu­ta kuin teks­tiä ja puhet­ta, ruo­ka, koneet ja sel­lai­nen tuo­te­taan muualla.
    Muis­tan luke­nee­ni, että 40000–60000 on ihan­ne asu­kas­mää­rä, pal­ve­lut toi­mi­vat, mut­ta asu­mis- ja ruuh­ka­kus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­te­kos huo­man­neet, että maa­il­man huip­pu­yli­opis­tot ovat tuon kokoi­sil­la paik­ka­kun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, ber­ke­ley, oxford,…)

    1. Har­vad ja MIT sijait­se­vat Bos­to­nis­sa, jon­ka met­ro­po­lia­lu­een asu­kas­lu­ku on 4,6 mil­joo­naa. Cabrid­gen kun­ta on samal­la ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la. Onhan Hel­sin­gin yli­opis­to­kin Kruu­nun­haas­sa, vaa­ti­mat­to­mas­sa muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kaupunginosasa.

  19. Erk­ki Nii­ni:
    Muis­tan luke­nee­ni, että 40000–60000 on ihan­ne asu­kas­mää­rä, pal­ve­lut toi­mi­vat, mut­ta asu­mis- ja ruuh­ka­kus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­te­kos huo­man­neet, että maa­il­man huip­pu­yli­opis­tot ovat tuon kokoi­sil­la paik­ka­kun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, ber­ke­ley, oxford,…)

    Oxfor­din kau­pun­gis­sa on muu­ten noin 150 000 asu­kas­ta ja Cam­brid­ges­sä 128 000. UCLA Ber­ke­ley sijait­see San Franciscos­sa. Stan­ford San Fraciscon ja San Josen välis­sä kau­pun­ki­vyö­hyk­keel­lä. Prince­ton on tosi­aan eris­täy­ty­neem­pi kam­pus itärannikolla. 

    Parii­sis­sa on Sor­bon­net, Eco­le Nor­mal Supe­rio­ret. Lon­toos­ta löy­tyy mm. UCL, LSE, Impe­rial Col­le­ge, Kings ja Queen Mary. 

    Tokios­sa, Bos­to­nis­sa, Züric­his­sä, Tuk­hol­mas­sa, Upp­sa­las­sa, Ber­lii­nis­sä, Bolog­nas­sa, Sin­ga­po­res­sa, Hel­sin­gis­sä, Köpen­ha­mi­nas­sa, Toron­tos­sa, Syd­neys­sä tai­taa sit­ten kui­ten­kin olla enem­män kuin 40 000 — 60 000 asukasta.

    http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2015#sorting=rank+region=+country=+faculty=+stars=false+search=

    https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2016/world-ranking#!/page/0/length/25/sort_by/rank_label/sort_order/asc/cols/rank_only

    http://cwur.org/2015/

  20. Erk­ki Nii­ni:
    Ajat­te­lin kaik­kia jul­ki­ses­ti rahoi­tet­tu­ja työ­paik­ko­ja. Tun­tuu, että Hel­sin­gis­sä ei tuo­te­ta muu­ta kuin teks­tiä ja puhet­ta, ruo­ka, koneet ja sel­lai­nen tuo­te­taan muualla.
    Muis­tan luke­nee­ni, että 40000–60000 on ihan­ne asu­kas­mää­rä, pal­ve­lut toi­mi­vat, mut­ta asu­mis- ja ruuh­ka­kus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­te­kos huo­man­neet, että maa­il­man huip­pu­yli­opis­tot ovat tuon kokoi­sil­la paik­ka­kun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, ber­ke­ley, oxford,…)

    Ber­ke­ley ja Stan­ford sijait­se­vat molem­mat San Fancisco Bayn asu­kas­kes­kit­ty­mäs­sä jos­sa asuu noin 8 mil­joo­naa asukasta.

  21. Niin ja sit­ten rea­li­ty check. USA:n eri osa­val­tiois­sa sijait­se­vat van­him­mat yli­opis­tot on yleen­sä raken­net­tu syr­jäi­sil­le alueil­le sil­loin jos­kus. Avain on ymmär­tää käsi­te Land Grant Col­le­ge. KVG. Ja sitä­pait­si koko USA:n itä­ran­nik­ko on täy­teen raken­net­tu, joten ei ihme, että nämä sijait­se­vat nyky­sin tiheäs­ti asu­te­tuil­la alueilla.

    Koko kes­kus­te­lu on vähän kuin “mun isä on vah­vem­pi kuin sun” eli kyl­lä y var­mas­ti on enem­pi urpo­ni­soi­tu­nut kun ver­taa x:ään.

  22. pek­su: Ber­ke­ley ja Stan­ford sijait­se­vat molem­mat San Fancisco Bayn asu­kas­kes­kit­ty­mäs­sä jos­sa asuu noin 8 mil­joo­naa asukasta. 

    Suo­meen tuo­tu­na sijain­ti (n. 30 minuut­tia miel­le­tys­tä pää­kes­kuk­ses­ta) oli­si kai jos­sa­kin Nur­mi­jär­vi Hyvin­kää ‑akse­lil­la tai mie­luum­min ran­ta­lin­jaa seu­ra­ten kuten jenk­ki­ty­töt­kin ovat poh­ti­neet, Hel­sin­gin ja Por­voon välis­sä, täl­löin Por­voo oli­si toden­nä­köi­se­ti moni­sa­ta­tu­han­ti­nen van­ha kult­tuu­ri­kau­pun­ki. Tai Hel­sin­gin ja Han­gon välis­sä jos­sa­kin Inkoos­sa ja täl­löin Han­ko oli­si Mal­mön tapai­nen ete­läi­nen loma­koh­de ja venei­ly­mek­ka koko Itä­me­rel­lä. Alkaa­pa muu­ten äkkiä vai­kut­taa­kin elin­voi­mai­sel­ta Suo­mel­ta. Uskon että täl­lai­nen raken­ne oli­si myös Hel­sin­gin etu. Toi­mii­han se San Franciscon ja San Josen­kin välillä.

    Mut­ta his­to­ria on anka­ra. Jot­kut kau­pun­git ovat toi­mi­neet huo­nos­ti kun eivät ole jak­sa­neet perus­taa yli­opis­to­ja tai sijoit­tua edes lähel­le nii­den huna­jaa. Huo­noa kunnallispolitiikkaa?

  23. bruut­tus:
    Peri­aat­tees­sa Suo­mes­sa voi­si edis­tää alu­eel­li­sia tuloe­ro­ja. Hel­sin­gis­tä voi­si vaik­ka ulkois­taa it-työ­tä Ouluun, jos­sa oli­si 50% hal­vem­mat elinkulut. 

    Val­tiol­la oli aikai­sem­min koro­te­tut pal­kat Hel­sin­gis­sä ja Lapis­sa ja saa­ris­tos­sa. Hel­sin­gis­sä koro­tus joh­tui elin­kus­tan­nuk­sis­sa, syr­jä­seu­duil­la tavoi­te oli saa­da yleen­sä työ­voi­maa. Toi­mi, mut­ta vää­rin ymmär­ret­ty tasa-arvo lopet­ti tuonkin.

  24. max: Uskon että täl­lai­nen raken­ne oli­si myös Hel­sin­gin etu. Toi­mii­han se San Franciscon ja San Josen­kin välillä.

    Ihan­ko oikeas­ti ver­taat­te USA:n ja Suo­men yli­opis­to­ja? Ver­rat­kaa ennem­min samas­sa koko­luo­kas­sa USA:n ja EU:n yliopistoja.

    USA GDB $18.124 tril­lion vs. EU GDB $19.205 trillion

    Poh­jois­mai­hin mah­tuu USA-kri­tee­reil­lä 1–2 huip­pu­yli­opis­toa, ja ne sijait­se­vat jos­sain Tuk­hol­ma-Köpis-Oslo kolmiossa. 

    USAaan ver­rat­tu­na Suo­mi on Min­ne­so­tan osa­val­tio, ja Hel­sin­ki on Min­nea­po­lis, tai kor­kein­taan puo­let sii­tä. Min­ne­so­tas­sa on pape­ri- ja met­sä­teol­li­suut­ta, kiek­ko­jouk­kue, vähän muu­ta teol­li­suut­ta ja kai­ken­lais­ta seka­lais­ta. Sit­ten on sitä puna­nis­ka-taka­maa­ta, niin­kuin Suomessakin. 

    Suo­meen mah­tuu kan­sain­vä­li­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa 1 suu­rem­pi kau­pun­ki (Hel­sin­ki) ja 3–5 mer­kit­tä­vää kas­vu­kes­kus­ta (Tam­pe­re + Tur­ku + Itä-Suo­mi + Kes­ki-Suo­mi + Poh­jois-Suo­mi). Muut alu­eet ovat taka­maa­ta ja luonnonvara-reservaattia.

  25. Erk­ki Nii­ni:
    Ajat­te­lin kaik­kia jul­ki­ses­ti rahoi­tet­tu­ja työ­paik­ko­ja. Tun­tuu, että Hel­sin­gis­sä ei tuo­te­ta muu­ta kuin teks­tiä ja puhet­ta, ruo­ka, koneet ja sel­lai­nen tuo­te­taan muualla.
    Muis­tan luke­nee­ni, että 40000–60000 on ihan­ne asu­kas­mää­rä, pal­ve­lut toi­mi­vat, mut­ta asu­mis- ja ruuh­ka­kus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­te­kos huo­man­neet, että maa­il­man huip­pu­yli­opis­tot ovat tuon kokoi­sil­la paik­ka­kun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, ber­ke­ley, oxford,…) 

    Ei olla huo­mat­tu. Mut­ta olet­ko itse huo­man­nut, että Lon­toos­sa on vain vähän yli 7000 asukasta?

    Kan­nat­taa kat­soa vähän kart­taa­kin, eikä pel­käs­tään jon­kin kun­nan (tai mikä sen pai­kal­li­sen hal­lin­toa­lu­een nimi sit­ten onkaan) väki­lu­kua. Esi­mer­kik­si Har­vard ja MIT ovat ehkä hal­lin­nol­li­ses­ti noin 100000 asuk­kaan kau­pun­gis­sa, mut­ta kat­so­pa kart­taa tai vie­lä mie­luum­min ilma­ku­vaa (vaik­ka Googles­ta), niin huo­maat, että ei se Ame­ri­kan Cam­brid­ge ole mikään itse­näi­nen kau­pun­ki, vaan osa Suur-Bos­to­nia. Asuk­kai­ta mel­kein 5 miljoonaa.

    Stan­ford ja Ber­ke­ley ovat toki nimel­li­ses­ti pie­nis­sä kau­pun­geis­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä molem­mat ovat Suur-San Franciscoa (San Francisco Bay Area Wiki­pe­dias­sa). Asu­kas­lu­ku mel­kein 8 miljoonaa.

    Prince­ton on oikeas­ti pie­nes­sä kau­pun­gis­sa, mut­ta ei sekään mis­sään kor­ves­sa ole, sil­lä mat­kaa New Yor­kiin ja Phi­la­delp­hi­aan on vain 60–70 kilo­met­riä. Oleel­lis­ta täs­sä­kin on se, että Prince­ton kes­kel­lä aluet­ta, jos­ta käy­te­tään nimeä Nort­heast mega­lo­po­lis tai Bos­ton-Was­hing­ton Cor­ri­dor, asu­kas­lu­ku vaa­ti­mat­to­mas­ti yli 50 miljoonaa.

    Entä­pä lis­tan vii­mei­nen, Oxford? Noin 200000 asu­kas­ta yhte­näi­sel­lä kau­pun­kia­lu­eel­la, eikä väit­tä­mä­si 40000–60000. Se ei siis ole mikään pik­ku­kau­pun­ki. Lon­too (8.5 mil­joo­naa asu­kas­ta) on 80 kilo­met­rin päässä.

    Onko maa­il­mas­sa yhtään hyvää yli­opis­toa, joka oli­si oikeas­ti pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la, joka ei ole jon­kin suur­kau­pun­gin vai­ku­tusa­lu­eel­la? Sano­taan vaik­ka­pa että yhte­näi­sen kau­pun­kia­lu­een väki­lu­ku on alle 100000 ja etäi­syyt­tä lähim­pään mil­joo­na­kau­pun­kiin on vähin­tään 1 tun­ti mat­ka-ajal­la mitattuna.

    Pikai­sel­la sil­mäyk­sel­lä maa­il­man kär­kiy­li­opis­to­jen lis­taan ei pal­jas­ta­nut yhtään, mut­ta en toi­saal­ta tar­kis­ta­nut kuin muu­ta­man sijain­nil­taan tun­te­mat­to­man ja siten mah­dol­li­sen ehdok­kaan pis­to­ko­keen­omai­ses­ti ja niis­tä yksi­kään ei täyt­tä­nyt ehtoa. Suu­rin osa huip­pu­yli­opis­tois­ta on ilmi­sel­väs­ti mil­joo­na­kau­pun­geis­sa ja nii­tä en edes tarkistanut.

  26. N: Onko maa­il­mas­sa yhtään hyvää yli­opis­toa, joka oli­si oikeas­ti pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la, joka ei ole jon­kin suur­kau­pun­gin vaikutusalueella? 

    On tot­ta, että yli­opis­to­jen ympä­ris­tös­sä on, jos­tain kum­man syys­tä, asutusta.

    Mut­ta kor­re­loi­ko kau­pun­gin koko yli­opis­ton hyvyy­den kans­sa — aina­kin sen pitäi­si, kos­ka suu­rem­mal­la väes­tö­poh­jal­la saa­daan enem­män ja parem­pia opiskelijoita.

    Mut­ta jos kat­soo tuo­ta listaa:

    http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2015#sorting=rank+region=+country=+faculty=+stars=false+search=

    Sen kär­ki on : USA, USA, GB, USA, USA, GB, GB, GB, Sveit­si, USA.

    Nyt, jos tuon lis­tan perus­teel­la pitäi­si pää­tel­lä mis­sä­päin maa­il­maa on kau­pun­ke­ja — eten­kin iso­ja kau­pun­ke­ja — tai van­ho­ja kau­pun­ke­ja, niin vas­taus oli­si että jen­keis­sä, englan­nis­sa ja Sveitsissä.

    Mut­ta eihän se niin mene — kyl­lä yli­opis­to­jen — kuten kau­pun­kien­kin — hyvyy­des­sä on ihan jos­tain muus­ta kyse kuin asukasmäärästä.

    Ote­taan tähän kes­kus­te­luun vie­lä yksi kum­ma sana mukaan: laa­tu ja maine.

    Jos aja­tel­laan, että Harward perus­tet­tiin 1636 ja on yhdys­val­tain van­hin yli­opis­to, pal­jon­ko täl­lä on mer­ki­tys­tä? Pal­jon­ko on mer­ki­tys­tä sil­lä, että samoin kuin vaik­ka­pa NHL ja NBA ne ovat sys­te­maat­ti­ses­ti teh­neet töi­tä brän­din­sä eteen?

    Hel­sin­gin yli­opis­tol­ta lei­ka­taan 83 mil­joo­naa euroa, samaan aikaan raken­ne­taan asun­to­ja 60 mil­jar­dil­la 250 000 asuk­kaal­le. Mitä luu­let­te että tapah­tuu? Nousee­ko Hel­sin­gin yli­opis­ton taso sik­si että uusia asuk­kai­ta tulee 250.000 vai las­kee­ko se sik­si, että rahoi­tus­ta leikataan?

    Joku tut­ki­ja juu­ri las­ki, että Suo­ma­lai­set yli­opis­tot ovat aivan huip­pua suh­tees­sa sii­hen rahoi­tuk­seen mitä ne saa­vat, koko maa­il­mas­sa. Joh­tuu­ko se sii­tä että Suo­men väes­tön­ti­heys on niin korkea?

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Erki Nii­ni, huo­no selitys
    Val­tion työ­pak­ko­ja on Uudel­la­maal­la vähem­män kuin maas­sa keskimäärin. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin kokoar­viot riip­pu­vat sii­tä, mitä jul­ki­seen sek­to­riin las­kee mukaan. Jos tar­kas­tel­laan vain val­tioon suo­raan työ­suh­tees­sa ole­via, näi­den mää­rän mää­rit­tä­mi­nen on suh­teel­li­sen yksin­ker­tais­ta. Mut­ta val­tion toi­min­not on orga­ni­soi­tu huo­mat­ta­vas­ti moni­muo­toi­sem­min: val­tion lie­peil­lä toi­mii val­tio­nyh­tiö­tä (suu­rem­mas­ta pääs­tä esim. Fina­via Oy, jos­sa on vajaa 3000 työn­te­ki­jää, tai 2500 työn­te­ki­jän [jois­ta 1700 Uudel­la­maal­la] VTT Oy ja pie­nem­mäs­tä pääs­tä esim. Moti­va Oy), sää­tiöi­tä (esim. 4400 työ­pai­kan sää­tiö­muo­toi­nen Aal­to-yli­opis­to­kon­ser­ni), yhdis­tyk­siä (esim. Suo­men punai­nen ris­ti on Suo­men val­tion tun­nus­ta­ma jul­ki­soi­keu­del­li­nen yhdis­tys) ja monen­lai­sia mui­ta­kin orga­ni­saa­tioi­ta (vaik­ka­pa rahas­to­muo­toi­nen Sit­ra, jos­sa on noin 130 työn­te­ki­jää tai vaik­ka­pa Val­tion elä­ke­ra­has­to), jot­ka tilas­toi­tu­vat työ­paik­ka­ti­las­tois­sa mikä mihin­kin, mut­ta joil­la on myös työpaikkavaikutuksia.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, pal­jon­ko val­tion työ­paik­ko­ja mis­sä­kin päin Suo­mea on, jos huo­mioi­daan pait­si val­tion suo­rat ja osa­keyh­tiö­muo­toi­set työ­pai­kat, myös muik­si yhtei­söik­si kir­ja­tuis­sa orga­ni­saa­tiois­sa sijait­se­vat, val­tion rahoi­tuk­ses­ta kes­kei­ses­ti riip­pu­vat työ­pai­kat. Sel­lais­ta tilas­toa ei kui­ten­kaan ole tie­tääk­se­ni teh­ty eikä julkaistu.

    Toi­nen kiin­nos­ta­va asia oli­si jul­kais­ta­vak­si voi­si olla tilas­to sii­tä, pal­jon­ko val­tio mak­saa palk­kaa mis­sä­kin päin Suo­mea. Alu­eel­lis­ten vero­tu­lo­jen kan­nal­ta kes­keis­tä ei ole vain työ­paik­ko­jen luku­mää­rä, vaan sitä­kin kes­kei­sem­pää voi olla palk­ka­ta­so, kos­ka yksi kor­keas­ti pal­kat­tu vir­ka­mies saat­taa kun­nal­lis­ve­ro­ker­ty­mäl­tään vas­ta­ta var­sin mon­taa pie­ni­palk­kai­sem­paa työn­te­ki­jää. Jos tar­kas­tel­tai­siin vaik­ka­pa yli 60 000 euron vuo­si­tu­lo­ja ker­ryt­tä­vien val­tion työ­paik­ko­jen jakau­maa Suo­mes­sa, voi­tai­siin saa­da ver­tai­lu­tie­toa sii­tä, että mis­sä päin Suo­mea on kuin­ka­kin pal­jon sel­lai­sia val­tion työ­paik­ko­ja, jois­ta ker­tyy enem­män­kin kun­nal­lis­ve­ro­tu­lo­ja. Vas­taa­va tar­kas­te­lu voi­tai­siin teh­dä myös vaik­ka­pa 100 000 euron vuo­si­tu­lo­jen ylit­tä­mi­sen kohdalla.

  28. Mua ärsyt­tää täs­sä maa­kun­nat-Hel­sin­ki juu­pas eipäs kes­kus­te­lus­sa eni­ten se, että maa­kun­tien kau­pun­kei­hin ei oikeas­ti halu­ta mitään kor­kean tek­no­lo­gian teol­li­suut­ta, ilmei­ses­ti Nokian ris­kit muis­taen, vaan halu­taan vie­dä vain vir­ka­mies­ten työ­paik­ko­ja Hel­sin­gil­tä. Hel­sin­gis­tä pak­ko­siir­re­tyt vir­ka­mie­het­kö sit­ten pitäi­si­vät yllä pal­ve­lui­ta Kuo­pios­sa ja Rova­nie­mel­lä? Kui­ten­kin jul­kis­ta sek­to­ria lei­ka­taan koko ajan niin että miten se aio­taan toteut­taa? Iki­liik­ku­jaa keksimällä?

  29. Voit­ta­jiin panos­ta­mi­nen on type­rää, kos­ka voit­ta­jan kan­nat­taa käyt­tää saa­maan­sa panos­ta voit­ta­ja­na pysy­mi­seen, ja voit­ta­jal­ta se onnis­tuu par­hai­ten Rent-see­kin­gin avul­la. Lisäk­si, mel­kein kai­kes­sa pätee las­ke­van raja­hyö­dyn peri­aa­te: Mitä enem­män on panos­tet­tu, sitä vähem­män lisä­pa­nos hyödyttää. 

    Sen­si­jaan takaa-aja­jiin panos­ta­mi­nen on hyö­dyl­lis­tä kah­des­ta­kin syys­tä: Takaa-aja­jiin panos­ta­mi­sen mar­gi­naa­li­hyö­ty on suu­rem­pi ja toi­saal­ta nii­den kan­nat­taa käyt­tää lisä­re­surs­sit sii­hen että ne saa­vat voit­ta­jan kiinni. 

    Ei kil­pai­lus­sa tar­vit­se olla kum­moi­sia­kaan kon­vek­si­suuso­mi­nai­suuk­sia että voit­ta­jil­ta kan­nat­ta leikata.

  30. Suo­mes­ta myös puut­tuu toi­nen kas­vu­kes­kus pää­kau­pun­ki­seu­dun ohel­la. No, jos­sain mie­les­sä nii­tä on aika monta.

    Ruot­sis­sa Tuk­hol­man vaih­toeh­to­na ovat Mal­mö ja Göte­borg. Nor­jas­sa Ber­gen ja Trond­heim. Sakas­sa Ruh­rin-alu­een vaih­toeh­toi­na ovat Munc­hen, Ham­pu­ri ja Ber­lii­ni. Englan­nis­sa Lon­toon vaih­toeh­to on Manchester.

    Poliit­ti­ses­ti tas­a­puo­li­nen sur­keus on aina help­poa. Käy­tän­nös­sä se on tar­koit­ta­nut Tam­pe­reen seu­dun kur­jis­ta­mis­ta ja Mik­ke­lin ja Joen­suun kei­no­te­kois­ta tukea sekä aivan tol­ku­ton­ta haas­kaa­mis­ta lukui­sil­la maa­kun­nil­la ja kunnilla.

    Jos Suo­men kas­vua­lu­eek­si hyväk­sy­tään Hel­sin­ki — Tam­pe­re ‑akse­li ja Oulun seu­tu sekä tämän jäl­keen yli­opis­to­kau­pun­git, tulos lie­nee paras mah­dol­li­nen. Samaan suun­taan kan­sa­lai­set äänes­tä­vät jaloillaan.

    Veto­voi­ma­te­ki­jä on pää­ra­ta ja pal­ve­lui­den moni­puo­li­suus, jol­lojn elin­kei­no­ra­ken­ne on moni­puo­li­nen. Yli­opis­to­jen vai­ku­tus on myös merkittävä.

    Ei, se ei tar­koi­ta Kajaa­nin ja Savon­lin­nan hyl­kää­mis­tä. Nii­den ongel­miin on vain löy­det­tä­vä aivan muun­lai­sia rat­kai­su­ja kuin aiemmin. 

    Enem­män­kin se on todel­li­suu­den hyväk­sy­mis­tä. Viras­to­ja toi­min­toi­neen ei kan­na­ta hajaut­taa Hel­sin­gis­tä Rova­nie­mel­le tai Poriin, kos­ka se ei vain toi­mi, kokeil­tu on. Tam­pe­reel­le ja Hämeen­lin­naan pää­kau­pun­ki­seu­dun laa­jen­ta­mi­nen taas onnis­tuu kustannustehokkaasti. 

    Turul­la on vah­va polit­tii­nen lob­baus­ky­ky. Sitä pitäi­si käyt­tää oman alu­een vah­vuuk­sien kehit­tä­mi­seen eikä kan­sa­kun­nan köyh­dyt­tä­mi­seen. Kol­mas rai­de pää­ra­dal­la (!) on fik­sum­pi inves­toin­ti kuin uusi rata Turkuun.

  31. Tero Tolo­nen:
    Mut­ta jos kat­soo tuo­ta listaa:

    http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2015#sorting=rank+region=+country=+faculty=+stars=false+search=

    Sen kär­ki on : USA, USA, GB, USA, USA, GB, GB, GB, Sveit­si, USA.

    Nyt, jos tuon lis­tan perus­teel­la pitäi­si pää­tel­lä mis­sä­päin maa­il­maa on kau­pun­ke­ja – eten­kin iso­ja kau­pun­ke­ja – tai van­ho­ja kau­pun­ke­ja, niin vas­taus oli­si että jen­keis­sä, englan­nis­sa ja Sveitsissä.

    Mut­ta eihän se niin mene – kyl­lä yli­opis­to­jen – kuten kau­pun­kien­kin – hyvyy­des­sä on ihan jos­tain muus­ta kyse kuin asukasmäärästä.

    Tuon jakau­man selit­tää hyvin pit­käl­ti se, kuin­ka suu­rel­ta alu­eel­ta kysei­seen yli­opis­toon hakeu­du­taan ja kuin­ka mon­ta vaih­toeh­toa haki­joil­le on tarjolla.

    Kuvi­tel­laan­pa, että meil­lä on kak­si maa­ta, jois­sa molem­mis­sa on yli­opis­to­ja, joi­hin ote­taan 10000 opis­ke­li­jaa vuo­des­sa. Kuvi­tel­laan, että haki­joi­ta on 20000. Molem­mis­sa mais­sa opis­ke­li­jat ovat yhtä hyviä, yli­opis­tois­sa on yhtä mon­ta opet­ta­jaa opis­ke­li­jaa koh­ti ja ope­tus­tu­lok­set ovat kes­ki­mää­rin yhtä hyviä. Ole­te­taan, että opis­ke­li­ja voi hakea vain oman maan yli­opis­toon. Toi­ses­sa maas­sa on yksi val­ta­va yli­opis­to, toi­ses­sa taas kym­me­nen pien­tä yliopistoa.

    Kum­mas­ta maas­ta löy­tyy paras yli­opis­to ja kum­mas­ta huonoin?

    Yhden yli­opis­ton val­tios­sa kaik­ki opis­ke­li­jat pää­ty­vät samaan yli­opis­toon, jon­ka tulok­set ovat kes­ki­mää­rin hyvin kes­kin­ker­tai­sia. Lah­jak­kaim­mat ja vähi­ten lah­jak­kaat opis­ke­le­vat samas­sa yli­opis­tos­sa, kos­ka muu­ta­kaan vaih­toeh­toa ei ole.

    Entä mitä tapah­tuu toi­ses­sa maas­sa? Hake­vat­ko opis­ke­li­jat tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kiin yli­opis­toi­hin? Eivät, sil­lä vähän ker­ras­saan yli­opis­tot enem­män tai vähem­män satun­nai­sis­ta syis­tä yli­opis­tot saa­vat mai­neen hyvi­nä tai huo­noi­na yli­opis­toi­na. Ken­ties yhden pro­fes­so­ri on onnis­tu­nut saa­maan arvos­te­tun tie­de­pal­kin­non tai sen kam­pusa­lue on eri­tyi­sen kau­nis. Syyl­lä ei ole väliä, sil­lä kun yli­opis­to­jen välil­le syn­tyy todel­li­sia tai kuvi­tel­tu­ja ero­ja, opis­ke­li­jat alka­vat hakeu­tua nii­hin eri tavoin. Hyvä­mai­nei­seen yli­opis­toon hae­taan enem­män kuin huo­nom­pa­na pidet­tyyn, joten hyvä pää­see valit­se­maan hie­man parem­mat opis­ke­li­jat, kun haki­jois­ta huo­nom­mat jou­tu­vat tyy­ty­mään johon­kin toi­seen yli­opis­toon. Vähän ker­ras­saan syn­tyy yli­opis­to­jen parem­muus­jär­jes­tys, jos­sa par­haa­na pidet­ty yli­opis­to saa 1000 lah­jak­kain­ta opis­ke­li­jaa ja huo­noin 1000 huo­noin­ta opis­ke­li­jaa, muut sit­ten sil­tä väliltä.

    Tie­tys­ti tuhat paras­ta opis­ke­li­jaa napan­nut yli­opis­to päi­hit­tää kes­ki­mää­räi­sis­sä tulok­sis­sa naa­pu­ri­maan jät­tiy­li­opis­ton, joka vuo­ros­taan päi­hit­tää naa­pu­ri­maan sur­keim­man yliopiston.

    Mitä enem­män yli­opis­to­ja on tar­jol­la, sitä enem­män yli­opis­to­jen tasoe­ro kär­jis­tyy, kos­ka pie­ni jouk­ko eliit­tiy­li­opis­to­ja pää­see valit­se­maan kaik­kein lah­jak­kaim­mat opis­ke­li­jat. Jos pie­nes­sä maas­sa 5 mil­joo­nan asuk­kaan maas­sa par­haas­sa yli­opis­tos­sa on paras 10% nuo­ris­ta, suu­rem­mas­sa 50 mil­joo­nan asuk­kaan maas­sa saman­ko­koi­ses­sa yli­opis­tos­sa saat­taa olla paras 1% nuo­ris­ta ja 500 mil­joo­nan asuk­kaan maas­sa paras 0.1% nuorista.

    Entä mitä täl­lä on teke­mis­tä maa­il­man yli­opis­to­jen parem­muus­jär­jes­tyk­sen kans­sa? Oikeas­sa maa­il­mas­sa tilan­ne on moni­mut­kai­sem­pi, mut­ta esi­mer­kik­si suo­men­kie­li­sis­tä suu­rin osa tai­taa halu­ta opis­kel­la Suo­mes­sa. Tääl­lä on vain muu­ta­ma yli­opis­to, joten par­haas­sa­kin on iso jouk­ko kes­kin­ker­tai­sia opis­ke­li­joi­ta. Suu­res­sa maas­sa (kuten Yhdys­val­lat) valin­nan­va­raa on pal­jon enem­män, joten par­haat yli­opis­tot ovat pal­jon parem­pia kuin pie­nen maan paras yliopisto.

    Lisäe­tu tulee opis­ke­lu­kie­les­tä. Englan­nin yli­ver­tai­nen ase­ma takaa sen, että englan­nin­kie­lis­ten mai­den par­hai­siin yli­opis­toi­hin voi hakea iso jouk­ko lah­jak­kai­ta opis­ke­li­joi­ta myös muis­ta mais­ta. Ei lie­ne ihme, että englan­nin­kie­lis­ten mai­den par­haat yli­opis­tot ovat todel­la hyviä, kos­ka ne kerää­vät lah­jak­kaim­mat opis­ke­li­jat kai­kis­ta englan­nin­kie­li­sis­tä mais­ta ja lisäk­si par­haat opis­ke­li­jat muis­ta­kin maista.

    Toi­saal­ta on lähes yhtä var­maa, että englan­nin­kie­li­sis­tä mais­ta löy­tyy myös val­ta­va mää­rä sur­kei­ta yli­opis­to­ja. Nii­tä löy­tyy myös muis­ta isois­ta mais­ta. Pie­nes­sä maas­sa huo­noin­kaan yli­opis­to ei voi olla val­ta­van huo­no, ellei sii­hen var­ta vas­ten pyritä.

  32. N: Entä mitä täl­lä on teke­mis­tä maa­il­man yli­opis­to­jen parem­muus­jär­jes­tyk­sen kans­sa? Oikeas­sa maa­il­mas­sa tilan­ne on moni­mut­kai­sem­pi, mut­ta esi­mer­kik­si suo­men­kie­li­sis­tä suu­rin osa tai­taa halu­ta opis­kel­la Suo­mes­sa. Tääl­lä on vain muu­ta­ma yli­opis­to, joten par­haas­sa­kin on iso jouk­ko kes­kin­ker­tai­sia opiskelijoita. 

    Suo­mes­sa on kol­mi­sen­kym­men­tä yli­opis­toa sivu­yli­opis­tot mukaan­lu­kien joten valin­nan­va­raa on.
    Sen takia on yli­opis­to­ja perus­tet­tu ympä­ri Suo­mea että ne pys­tyi­si­vät gene­roi­maan osaa­mi­seen perus­tu­via työ­paik­ko­ja ja yri­tyk­siä maa­kun­tiin, mut­ta käy­tän­nös­sä vain suu­rim­mat yksi­köt (Oulu, Tam­pe­re) ovat Hel­sin­gin lisäk­si pys­ty­neet jon­kin­lai­seen oma­va­rai­suu­teen, ettei kaik­ki valu val­mis­tut­tu­aan tai jo kesä­työ-/har­joit­te­lu­vai­hees­sa etelään.

  33. Onko Hel­sin­gis­sä ja Uudel­la­maal­la pal­jon mummoja?

    Uuden­maan ja kau­pun­kien roo­lin koros­ta­mi­nen veron­mak­sa­ji­na ei näy­tä huo­mioi­van sitä, kuin­ka väes­töl­li­nen huol­to vaih­te­lee suu­res­ti maa­kun­tien välil­lä. Jos kaik­ki Suo­men mum­mot ja lap­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, niin vie­lä­kö luvut näyt­tä­vät yhtä suo­siol­li­sil­ta “kau­pun­gis­ta­mi­sel­le”?

    Vuo­den 2011 tau­lu­kon mukaan Uudel­la maal­la on 46 las­ta tai van­hus­ta sataa työi­käis­tä koh­den, Suo­men vähi­ten. Eni­ten on Kes­ki-Poh­jan­maal­la, 60.

  34. R.Silfverberg: Suo­mes­sa on kol­mi­sen­kym­men­tä yli­opis­toa sivu­yli­opis­tot mukaan­lu­kien joten valin­nan­va­raa on.
    Sen takia on yli­opis­to­ja perus­tet­tu ympä­ri Suo­mea että ne pys­tyi­si­vät gene­roi­maan osaa­mi­seen perus­tu­via työ­paik­ko­ja ja yri­tyk­siä maa­kun­tiin, mut­ta käy­tän­nös­sä vain suu­rim­mat yksi­köt (Oulu, Tam­pe­re) ovat Hel­sin­gin lisäk­si pys­ty­neet jon­kin­lai­seen oma­va­rai­suu­teen, ettei kaik­ki valu val­mis­tut­tu­aan tai jo kesä­työ-/har­joit­te­lu­vai­hees­sa etelään. 

    Ehkä suu­rin vir­he on teh­ty 1960-luvun mil­tei ainut­laa­tui­sen teol­li­suus­jat­ku­mon ja kau­pan sekä pal­ve­lus­ten vyö­hyk­keen ohit­ta­mi­nen kor­kean asteen kou­lu­tuk­sen sijain­ti­paik­ka­na. Tar­koi­tan tie­tys­ti Kymen­laak­soa akse­lil­la Kot­ka — nykyi­nen Kou­vo­la. Osmo on kir­joit­ta­nut, että yhden kor­tin teol­li­suus­kau­pun­git ovat men­nyt­tä aikaa. Näin on, mut­ta ne oli­si­vat olleet mitä luon­te­vin poh­ja, luon­tai­ses­ti kau­pun­gis­tu­nut, kon­ver­toi­da kor­kea­kou­lu­tuk­sen kaut­ta pal­ve­lui­hin ja kor­ke­aan teknologiaan.

  35. Aika aja­tel­la:
    Onko Hel­sin­gis­sä ja Uudel­la­maal­la pal­jon mummoja?

    Uuden­maan ja kau­pun­kien roo­lin koros­ta­mi­nen veron­mak­sa­ji­na ei näy­tä huo­mioi­van sitä, kuin­ka väes­töl­li­nen huol­to vaih­te­lee suu­res­ti maa­kun­tien välil­lä. Jos kaik­ki Suo­men mum­mot ja lap­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, niin vie­lä­kö luvut näyt­tä­vät yhtä suo­siol­li­sil­ta “kau­pun­gis­ta­mi­sel­le”?

    Vuo­den 2011 tau­lu­kon mukaan Uudel­la maal­la on 46 las­ta tai van­hus­ta sataa työi­käis­tä koh­den, Suo­men vähi­ten. Eni­ten on Kes­ki-Poh­jan­maal­la, 60. 

    Kor­re­laa­tio väes­tön ikä­ra­ken­teen ja vero­tu­lo­jen tasauk­sen välil­lä on olen­nai­ses­ti ole­mas­sa. Voi­daan­kin hyvil­lä mie­lin sanoa, että vero­tu­lo­jen tasaus on demo­gra­fi­nen tili­siir­to. Sen sijaan esi­mer­kik­si asu­mi­sen tuet ovat maan­tie­teel­li­siä koor­di­naa­ti­sia tili­siir­to­ja. Talou­tem­me ei ehkä enää pit­kään kes­tä täl­lais­ta kau­pun­gis­tu­mi­sen voit­to­kul­kua. Ver­taa nousu­kausi 2003–2007, emme ehkä kes­tä enää tois­ta saman­lais­ta nousu­kaut­ta (vel­ka). Nämä ovat para­dok­se­ja joi­ta ei noin vain voi ohittaa.

  36. R.Silfverberg: Suo­mes­sa on kol­mi­sen­kym­men­tä yli­opis­toa sivu­yli­opis­tot mukaan­lu­kien joten valin­nan­va­raa on.
    Sen takia on yli­opis­to­ja perus­tet­tu ympä­ri Suo­mea että ne pys­tyi­si­vät gene­roi­maan osaa­mi­seen perus­tu­via työ­paik­ko­ja ja yri­tyk­siä maa­kun­tiin, mut­ta käy­tän­nös­sä vain suu­rim­mat yksi­köt (Oulu, Tam­pe­re) ovat Hel­sin­gin lisäk­si pys­ty­neet jon­kin­lai­seen oma­va­rai­suu­teen, ettei kaik­ki valu val­mis­tut­tu­aan tai jo kesä­työ-/har­joit­te­lu­vai­hees­sa etelään.

    Las­kea voi miten halu­aa. Suo­mi on pie­ni maa, eikä tääl­lä ole riit­tä­väs­ti väkeä täyt­tä­mään yhtä­kään yli­opis­toa pel­kil­lä huip­pu­lah­jak­kail­la opiskelijoilla. 

    Jos ole­te­taan, että 0.1 pro­sent­tia opis­ke­li­jois­ta on huip­pu­lah­jak­kai­ta, yhdes­sä ikä­luo­kas­sa hei­tä on 50–60, jos ole­te­taan, että vuo­sit­tain syn­tyy 50000–60000 las­ta. Jos he kaik­ki opis­ke­li­si­vat 5 vuot­ta, saa­tai­siin aikaan 250–300 opis­ke­li­jan yli­opis­to. Ei sel­lai­sia ole. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa, jos­sa syn­tyy vuo­sit­tain 4 mil­joo­naa las­ta, paras pro­mil­le täyt­täi­si 5 vuo­den opis­ke­lua­jal­la 20000 opis­ke­li­jan yli­opis­ton. Se on jo aivan jär­ke­vä koko yliopistolle.

    Jos halu­taan, toki voi­daan las­kea myös par­haal­la pro­sen­til­la. Suo­mes­sa voi­si sil­loin olla 2700 opis­ke­li­jan huip­pu­yli­opis­to, Yhdys­val­lois­sa 10 huip­pu­yli­opis­toa, jois­ta jokai­ses­sa oli­si 20000 opiskelijaa.

    Vaik­ka käy­tän­nös­sä opis­ke­lu­pai­kan valin­ta ei ole näin suo­ra­vii­vais­ta, mate­ma­tiik­kaa ei voi muut­taa. Isos­sa maas­sa riit­tää hyviä opis­ke­li­joi­ta täyt­tä­mään par­haat yli­opis­tot, pie­nes­sä maas­sa on otet­ta­va mui­ta­kin. Sik­si maa­il­man par­hai­den yli­opis­to­jen lis­tan kär­jes­sä ovat englan­nin­kie­lis­ten mai­den par­haat yli­opis­tot ja sit­ten vähän kau­em­pa­na kär­jes­tä alkaa näkyä mui­den iso­jen mai­den tai kie­lia­luei­den par­hai­ta yliopistoja.

    Täs­mäl­leen sama pätee myös huip­pu­lu­kioi­hin. Jos kar­si­taan lis­tal­ta pois satun­nai­se­na vaih­te­lu­na alle 10 yli­op­pi­laan pik­ku­lu­kiot, kär­jes­sä ovat aina suu­rim­pien kau­pun­kien, eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin, mai­neel­taan par­haat lukiot. Se ei ker­ro var­si­nai­ses­ti mitään lukioi­den tasos­ta, mut­ta lukioi­den mai­ne hou­kut­te­lee par­hai­ta oppi­lai­ta hake­maan tiet­tyi­hin lukioi­hin, joi­hin on sii­tä syys­tä vai­kea pääs­tä. Pie­nen kau­pun­gin ainoa lukio ei kes­ki­mää­rin voi olla yhtä hyvä kuin Hel­sin­gin paras lukio. Toi­saal­ta Hel­sin­gis­tä voi­vat löy­tyä myös “huo­noim­mat” lukiot eli ne, joi­hin hyvin har­va halu­aa ensi­si­jai­ses­ti, mut­ta joi­hin on men­tä­vä, kun muu­al­le­kaan ei pääse.

    Yli­opis­to­jen ja lukioi­den mai­ne tie­tys­ti hou­kut­te­lee myös opet­ta­jia. Sik­si myös par­haat opet­ta­jat suo­si­vat par­hai­ta kouluja.

  37. Aika aja­tel­la:
    Uuden­maan ja kau­pun­kien roo­lin koros­ta­mi­nen veron­mak­sa­ji­na ei näy­tä huo­mioi­van sitä, kuin­ka väes­töl­li­nen huol­to vaih­te­lee suu­res­ti maa­kun­tien välil­lä. Jos kaik­ki Suo­men mum­mot ja lap­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, niin vie­lä­kö luvut näyt­tä­vät yhtä suo­siol­li­sil­ta “kau­pun­gis­ta­mi­sel­le”?

    Eivät luvut pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den näkö­kul­mas­ta nyt­kään näy­tä suo­siol­li­sil­ta kaupungeille. 

    Menos­sa on kehi­tys, jos­sa kau­pun­kei­hin syn­tyy syr­jäy­ty­mi­sen kult­tuu­rei­ta. Jos­tain syys­tä täs­tä kehi­tyk­ses­tä puhu­taan pal­jon vähem­män kuin kau­pun­gis­tu­mi­sen hyödyistä. 

    Ehkä eliit­ti ei vain ole kiin­nos­tu­nut syr­jäyt­tä­vien kult­tuu­rien syn­nys­tä, kos­ka sen ei tar­vit­se koh­da­ta nii­tä. Se voi vali­ta kau­pun­gin edut ja unoh­taa kur­jat kurjuuteensa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166771.html

  38. Pel­le­tis­tä parem­mak­si: Eivät luvut pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den näkö­kul­mas­ta nyt­kään näy­tä suo­siol­li­sil­ta kaupungeille. 

    Menos­sa on kehi­tys, jos­sa kau­pun­kei­hin syn­tyy syr­jäy­ty­mi­sen kult­tuu­rei­ta. Jos­tain syys­tä täs­tä kehi­tyk­ses­tä puhu­taan pal­jon vähem­män kuin kau­pun­gis­tu­mi­sen hyödyistä. 

    Ehkä eliit­ti ei vain ole kiin­nos­tu­nut syr­jäyt­tä­vien kult­tuu­rien syn­nys­tä, kos­ka sen ei tar­vit­se koh­da­ta nii­tä. Se voi vali­ta kau­pun­gin edut ja unoh­taa kur­jat kurjuuteensa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166771.html

    Kuten pal­keis­ta näkyy seu­raa­va (köy­hän) ikään­ty­mi­sen aal­to ei ole­kaan enää haja-asu­tusa­luei­den ongel­ma vaan kau­pun­kien. Kau­pun­kien tar­ve kas­vaa onkin täs­sä mie­les­sä ymmär­ret­tä­vää. Se on niil­le elä­män ja kuo­le­man kysy­mys. Ellei (pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­des­tä eläkkeelle/köyhää) van­hus­väes­töä saa­da hää­det­tyä. Sil­loin elä­mä jat­kuu, samoin moit­teet vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta. Suo­ma­lai­nen sta­tus quo?

  39. N: Las­kea voi miten halu­aa. Suo­mi on pie­ni maa, eikä tääl­lä ole riit­tä­väs­ti väkeä täyt­tä­mään yhtä­kään yli­opis­toa pel­kil­lä huip­pu­lah­jak­kail­la opiskelijoilla.

    Joo ja itse asias­sa joil­lain aloil­la kou­lu­tus­paik­ko­ja ei ole edes riit­tä­väs­ti — nuo­ria suun­taa Bal­tian mai­hin, Ruot­siin ja Englan­tiin opiskelemaan.

    Tut­kin­to­ja on näem­mä uudis­tet­tu esim. TTY:llä, ensin suo­ri­te­taan näem­mä tek­ni­kan kan­di­daa­tin tut­kin­to joka on 180 op ja sit­ten pääl­le mah­dol­li­ses­ti DI:n tut­kin­to joka on yhteen­sä 120 op.

    http://www.tut.fi/wwwoppaat/opas2015-2016/perus/tutkinnot/index_bachelor.html

    Se mikä itseä­ni tuos­sa koko sys­tee­mis­sä häi­rit­see on, että nuo “Perus­o­pin­not 90–100 op” ovat pit­käl­le ajanhukkaa.

    perus­o­pin­toi­hin sisäl­tyy mate­ma­tiik­kaa, fysiik­kaa, kemi­aa, vie­raan kie­len opin­to­ja, toi­sen koti­mai­sen kie­len opin­to­ja, talout­ta sekä tie­to­tek­niik­kaa, tie­to­joh­ta­mis­ta tai ohjelmointia

    Se mis­tä on käy­tän­nös­sä esim. tie­to­tek­nii­kas­sa hyö­tyä ovat nuo Pää­ai­ne 20–30 op ja Sivuai­ne 20–30 op.

    Ehkä ohjel­moin­nin perus­kurs­si ja ripaus mate­ma­tiik­kaa voi­si olla tuo­hon pääl­le. Nämä voi­si­vat kuu­lua ryh­mään Vapaas­ti valit­ta­vat opin­not 0–22 op.

    Tuo var­si­nai­nen DI tut­kin­to sit­ten on jo sitä asi­aa mitä pitäi­si­kin opet­taa — se voi­si olla ihan hyvin tuo 120 op.

    Väit­täi­sin että tut­kin­to oli­si ihan yhtä hyvä, jos 60% kurs­seis­ta, eten­kin perus­kurs­sei­ta, pois­tet­tai­siin ja kurs­sien sisäl­lös­sä­kin oli­si var­maan tar­kas­ta­mis­ta. Ehkä 20% saa­tai­siin siel­tä pois.

    Ei ole nimit­täin mie­les­tä­ni mitään jär­keä istut­taa maan lah­jak­kaim­pia ihmi­siä viit­tä vuot­ta tai jopa pidem­pään opis­ke­le­mas­sa noi­ta asioi­ta — suu­ri osa niis­tä on jo van­hen­tu­nei­ta tai tar­peet­to­mia sii­nä vai­hees­sa kun valmistuu.

    Tämä ei tar­koi­ta nyt sitä että yli­opis­tois­ta voi­tai­siin sääs­tää vaan että saa­tai­siin enem­män ihmi­siä sisään ja enem­män resurs­se­ja opis­ke­luun ja opet­ta­mi­seen, kun oli­si vähem­män asioi­ta joi­ta pitäi­si kah­la­ta väki­sin läpi.

  40. max: Ehkä suu­rin vir­he on teh­ty 1960-luvun mil­tei ainut­laa­tui­sen teol­li­suus­jat­ku­mon ja kau­pan sekä pal­ve­lus­ten vyö­hyk­keen ohit­ta­mi­nen kor­kean asteen kou­lu­tuk­sen sijain­ti­paik­ka­na. Tar­koi­tan tie­tys­ti Kymen­laak­soa akse­lil­la Kot­ka – nykyi­nen Kou­vo­la. Osmo on kir­joit­ta­nut, että yhden kor­tin teol­li­suus­kau­pun­git ovat men­nyt­tä aikaa. Näin on, mut­ta ne oli­si­vat olleet mitä luon­te­vin poh­ja, luon­tai­ses­ti kau­pun­gis­tu­nut, kon­ver­toi­da kor­kea­kou­lu­tuk­sen kaut­ta pal­ve­lui­hin ja kor­ke­aan teknologiaan. 

    Tek­nil­li­siä yli­opis­to­ja ja tek­nil­li­siä tie­de­kun­tia on perus­tet­tu juu­ri teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­le kuten Tam­pe­re, Lap­peen­ran­ta ja Oulu. Näil­lä paik­ka­kun­nil­la on myös kau­pal­lis­ta korkeakouluopetusta.

  41. Pel­le­tis­tä parem­mak­si: Eivät luvut pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den näkö­kul­mas­ta nyt­kään näy­tä suo­siol­li­sil­ta kaupungeille. 

    Menos­sa on kehi­tys, jos­sa kau­pun­kei­hin syn­tyy syr­jäy­ty­mi­sen kult­tuu­rei­ta. Jos­tain syys­tä täs­tä kehi­tyk­ses­tä puhu­taan pal­jon vähem­män kuin kau­pun­gis­tu­mi­sen hyödyistä. 

    Ehkä eliit­ti ei vain ole kiin­nos­tu­nut syr­jäyt­tä­vien kult­tuu­rien syn­nys­tä, kos­ka sen ei tar­vit­se koh­da­ta nii­tä. Se voi vali­ta kau­pun­gin edut ja unoh­taa kur­jat kurjuuteensa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166771.html

    Maan talou­den heik­ko tilan­ne rokot­taa suu­ria kau­pun­ke­ja kos­ka nii­hin on aikoi­nan hyvi­nä aikoi­na hakeu­dut­tu töi­hin vaik­ka kou­lu­tus­ta ei ole ollut riit­tä­väs­ti. Vain riit­tä­vän suu­ri kau­pun­ki pys­tyy työl­lis­tä­mään mar­gi­naa­li­ta­pauk­sia. Maa­ta­lous ja met­sä­ta­lous teki sen ennen mut­ta ei enää.

  42. Yli­opis­to­jen tie­teel­li­nen taso kor­re­loi vain osit­tain opis­ke­li­joi­den laa­dun kanssa. 

    Par­hai­ta yli­opis­ton yksik­kö­jä (esim lai­tok­sia) ovat ne, jot­ka hou­kut­te­le­vat kyvyk­käi­tä post doc opis­ke­li­joi­ta. Yli­opis­ton tie­teel­li­nen “hyvyys” puo­les­taan mää­räy­tyy sen par­hai­den yksi­köi­den perusteella.

    Yli­opis­toil­la on toki mui­ta­kin teh­tä­viä. Pelk­kä kan­di­daat­ti­tut­kin­to­kin riit­tää moniin töihin.

  43. N: Las­kea voi miten halu­aa. Suo­mi on pie­ni maa, eikä tääl­lä ole riit­tä­väs­ti väkeä täyt­tä­mään yhtä­kään yli­opis­toa pel­kil­lä huip­pu­lah­jak­kail­la opiskelijoilla. 

    Jos ole­te­taan, että 0.1 pro­sent­tia opis­ke­li­jois­ta on huip­pu­lah­jak­kai­ta, yhdes­sä ikä­luo­kas­sa hei­tä on 50–60, jos ole­te­taan, että vuo­sit­tain syn­tyy 50000–60000 las­ta. Jos he kaik­ki opis­ke­li­si­vat 5 vuot­ta, saa­tai­siin aikaan 250–300 opis­ke­li­jan yli­opis­to. Ei sel­lai­sia ole. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa, jos­sa syn­tyy vuo­sit­tain 4 mil­joo­naa las­ta, paras pro­mil­le täyt­täi­si 5 vuo­den opis­ke­lua­jal­la 20000 opis­ke­li­jan yli­opis­ton. Se on jo aivan jär­ke­vä koko yliopistolle.

    Jos halu­taan, toki voi­daan las­kea myös par­haal­la pro­sen­til­la. Suo­mes­sa voi­si sil­loin olla 2700 opis­ke­li­jan huip­pu­yli­opis­to, Yhdys­val­lois­sa 10 huip­pu­yli­opis­toa, jois­ta jokai­ses­sa oli­si 20000 opiskelijaa.

    Vaik­ka käy­tän­nös­sä opis­ke­lu­pai­kan valin­ta ei ole näin suo­ra­vii­vais­ta, mate­ma­tiik­kaa ei voi muut­taa. Isos­sa maas­sa riit­tää hyviä opis­ke­li­joi­ta täyt­tä­mään par­haat yli­opis­tot, pie­nes­sä maas­sa on otet­ta­va mui­ta­kin. Sik­si maa­il­man par­hai­den yli­opis­to­jen lis­tan kär­jes­sä ovat englan­nin­kie­lis­ten mai­den par­haat yli­opis­tot ja sit­ten vähän kau­em­pa­na kär­jes­tä alkaa näkyä mui­den iso­jen mai­den tai kie­lia­luei­den par­hai­ta yliopistoja.

    Täs­mäl­leen sama pätee myös huip­pu­lu­kioi­hin. Jos kar­si­taan lis­tal­ta pois satun­nai­se­na vaih­te­lu­na alle 10 yli­op­pi­laan pik­ku­lu­kiot, kär­jes­sä ovat aina suu­rim­pien kau­pun­kien, eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin, mai­neel­taan par­haat lukiot. Se ei ker­ro var­si­nai­ses­ti mitään lukioi­den tasos­ta, mut­ta lukioi­den mai­ne hou­kut­te­lee par­hai­ta oppi­lai­ta hake­maan tiet­tyi­hin lukioi­hin, joi­hin on sii­tä syys­tä vai­kea pääs­tä. Pie­nen kau­pun­gin ainoa lukio ei kes­ki­mää­rin voi olla yhtä hyvä kuin Hel­sin­gin paras lukio. Toi­saal­ta Hel­sin­gis­tä voi­vat löy­tyä myös “huo­noim­mat” lukiot eli ne, joi­hin hyvin har­va halu­aa ensi­si­jai­ses­ti, mut­ta joi­hin on men­tä­vä, kun muu­al­le­kaan ei pääse.

    Yli­opis­to­jen ja lukioi­den mai­ne tie­tys­ti hou­kut­te­lee myös opet­ta­jia. Sik­si myös par­haat opet­ta­jat suo­si­vat par­hai­ta kouluja.

    Kan­nat­taa toki huo­ma­ta, että huip­pu­yli­opis­tot (kuten vaik­ka Har­vard, UCL tai HY) eivät toi­mi pel­käs­tään natio­na­lis­ti­sel­la agen­dal­la ja opiskelijapoolilla.

  44. jh: Kan­nat­taa toki huo­ma­ta, että huip­pu­yli­opis­tot (kuten vaik­ka Har­vard, UCL tai HY) eivät toi­mi pel­käs­tään natio­na­lis­ti­sel­la agen­dal­la ja opiskelijapoolilla.

    Mic­hio Kaku on kovas­ti huo­lis­saan Yhdys­val­to­jen tule­vai­suu­des­ta. Monien huip­pu­yli­opis­to­jen opis­ke­li­jat ovat intia­lai­sia, kii­na­lai­sia, korea­lai­sia jne. Jot­kut ryh­mät koos­tu­vat koko­naan muis­ta kuin yhdys­val­ta­lai­sis­ta opis­ke­li­joi­ta. Näin on ollut ennen­kin, mut­ta huo­li koh­dis­tuu sii­hen, että enää nämä opis­ke­li­jat eivät jää vält­tä­mät­tä USA­han val­mis­tut­tu­aan, vaan palaa­vat kotimaihinsa.

  45. Tero Tolo­nen:
    Se mikä itseä­ni tuos­sa koko sys­tee­mis­sä häi­rit­see on, että nuo “Perus­o­pin­not 90–100 op” ovat pit­käl­le ajanhukkaa.

    Tuo var­si­nai­nen DI tut­kin­to sit­ten on jo sitä asi­aa mitä pitäi­si­kin opet­taa – se voi­si olla ihan hyvin tuo 120 op.

    Väit­täi­sin että tut­kin­to oli­si ihan yhtä hyvä, jos 60% kurs­seis­ta, eten­kin perus­kurs­sei­ta, pois­tet­tai­siin ja kurs­sien sisäl­lös­sä­kin oli­si var­maan tar­kas­ta­mis­ta. Ehkä 20% saa­tai­siin siel­tä pois.

    Sekoi­tat ammat­ti­kou­lun ja yli­opis­ton keskenään. 

    Yli­opis­ton idea on antaa kou­lu­tus, jon­ka avul­la pys­tyy jat­kos­sa omak­su­maan vaa­ti­vien teh­tä­vien tie­dot ja tai­dot, kehit­tä­mään itse­ään ja omaa alkaa­kin, kir­joit­ta­maan ha luke­maan alan ammat­ti­kir­jal­li­suut­ta ja uut­ta tie­toa. Pro­jek­ti­joh­ta­mi­nen tulee ural­la vas­taan ja talou­den ymmär­tä­mi­nen aivan varmasti. 

    Koo­dausa­pi­nan hom­mia toki jot­kut halua­vat teh­dä. Hei­dän paik­kan­sa ei ole yli­opis­to, ei edes AMK

    Täs­sä on se mitä tapah­tuu kun yli­opis­tos­ta rii­su­taan “sivis­tyk­sen” rip­peet­kin jopa oman ammat­tia­lan osalta. 

    Toi­nen ongel­ma ovat alat, joil­la on pal­jon ja pal­jon muut­tu­vaa ope­tet­ta­vaa. Vai­kea vali­ta mitä pitäi­si jät­tää opet­ta­mat­ta. Yleen­sä katoa­vat kie­lio­pin­not ja vastaavat.

  46. Mikä tekee hyvän yli­opis­ton? Huip­pu­tut­ki­mus vai hyvä ope­tus? Eivät ole sama asia.

  47. JTS: Sekoi­tat ammat­ti­kou­lun ja yli­opis­ton keskenään. 

    Yli­opis­ton idea on antaa kou­lu­tus, jon­ka avul­la pys­tyy jat­kos­sa omak­su­maan vaa­ti­vien teh­tä­vien tie­dot ja tai­dot, kehit­tä­mään itse­ään ja omaa alkaa­kin, kir­joit­ta­maan ha luke­maan alan ammat­ti­kir­jal­li­suut­ta ja uut­ta tie­toa. Pro­jek­ti­joh­ta­mi­nen tulee ural­la vas­taan ja talou­den ymmär­tä­mi­nen aivan varmasti. 

    Koo­dausa­pi­nan hom­mia toki jot­kut halua­vat teh­dä. Hei­dän paik­kan­sa ei ole yli­opis­to, ei edes AMK

    Vaik­ka mä en käy­täi­si sanaa koo­dausa­pi­na niin tosi­aan ammat­ti­kou­lus­ta voi val­mis­tua data­no­misk­si jol­loin hal­lit­see ohjel­mis­to­tek­nii­kat niin hyvin että pär­jää työ­elä­mäs­sä aina­kin aluk­si jopa parem­min kuin saman alan diplomi-insinööri.

  48. Sylt­ty:
    Mikä tekee hyvän yli­opis­ton? Huip­pu­tut­ki­mus vai hyvä ope­tus? Eivät ole sama asia.

    Ope­tuk­sen ja opin­to­je­noh­jauk­sen roo­li koros­tuu opin­to­jen alku­vai­hees­sa. mut­ta (huippu)tutkimuksesta irral­lis­ta yli­opis­toa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole olemassa.

  49. R.Silfverberg:
    Mua ärsyt­tää täs­sä maa­kun­nat-Hel­sin­ki juu­pas eipäs kes­kus­te­lus­sa eni­ten se, että maa­kun­tien kau­pun­kei­hin ei oikeas­ti halu­ta mitään kor­kean tek­no­lo­gian teol­li­suut­ta, ilmei­ses­ti Nokian ris­kit muis­taen, vaan halu­taan vie­dä vain vir­ka­mies­ten työ­paik­ko­ja Hel­sin­gil­tä. Hel­sin­gis­tä pak­ko­siir­re­tyt vir­ka­mie­het­kö sit­ten pitäi­si­vät yllä pal­ve­lui­ta Kuo­pios­sa ja Rovaniemellä? 

    Asia on moni­mut­kai­sem­pi. Kor­kea­palk­kai­sim­piin vir­ka­mies­työ­vuo­siin tapaa kyt­key­tyä myös yksi­tyi­siä työ­vuo­sia — ja vir­ka­mies­työn sijoi­tus­pai­kat vai­kut­ta­vat osin myös tek­no­lo­gia­pal­ve­lun­tar­joa­ja­työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti eräät val­tion toi­min­not hyö­dyn­tyä­vät mer­kit­tä­vis­sä mää­rin myös yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta. Vir­ka­mie­syk­si­kön sijain­ti vai­kut­taa osin sii­hen, min­kä paik­ka­kun­tien pal­ve­lui­ta nämä yksi­köt pää­asias­sa hyö­dyn­tä­vät. Pal­ve­lui­ta ovat pait­si sii­vous, var­tioin­ti, tietoliikenne‑, ravin­to­la- yms. pal­ve­lut, myös esim. kon­sult­ti­pal­ve­lut tai ohjel­mis­to­pal­ve­lut. Osin pal­ve­lui­ta voi tar­jo­ta eri puo­lil­ta Suo­mea, mut­ta vain osin. Nykyi­sis­sä jul­ki­sis­sa han­kin­nois­sa käy­tän­nös­sä edel­ly­te­tään usein esim. sään­nöl­lis­tä mat­kus­ta­mis­ta tilauk­ses­ta vas­taa­vien vir­ka­mies­ten luo Hel­sin­kiin, tai lähi­tu­ki­pal­ve­lu­jen tar­joa­mis­ta, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että lähel­lä vir­ka­mie­syk­sik­köä sijait­se­vat pal­ve­lun­tar­joa­jat ovat kil­pai­lul­li­ses­ti etuoi­keu­te­tum­mas­sa ase­mas­sa kuin muu­al­la Suo­mes­sa sijait­se­vat palveluntarjoajat.

  50. kom­ment­ti:
    Vir­ka­mie­syk­si­kön sijain­ti vai­kut­taa osin sii­hen, min­kä paik­ka­kun­tien pal­ve­lui­ta nämä yksi­köt pää­asias­sa hyö­dyn­tä­vät. Pal­ve­lui­ta ovat pait­si sii­vous, var­tioin­ti, tietoliikenne‑, ravin­to­la- yms. pal­ve­lut, myös esim. kon­sult­ti­pal­ve­lut tai ohjelmistopalvelut.Osin pal­ve­lui­ta voi tar­jo­ta eri puo­lil­ta Suo­mea, mut­ta vain osin. Nykyi­sis­sä jul­ki­sis­sa han­kin­nois­sa käy­tän­nös­sä edel­ly­te­tään usein esim. sään­nöl­lis­tä mat­kus­ta­mis­ta tilauk­ses­ta vas­taa­vien vir­ka­mies­ten luo Hel­sin­kiin, tai lähi­tu­ki­pal­ve­lu­jen tar­joa­mis­ta, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että lähel­lä vir­ka­mie­syk­sik­köä sijait­se­vat pal­ve­lun­tar­joa­jat ovat kil­pai­lul­li­ses­ti etuoi­keu­te­tum­mas­sa ase­mas­sa kuin muu­al­la Suo­mes­sa sijait­se­vat palveluntarjoajat. 

    No onko se itse­tar­koi­tus että maa­kun­tiin saa­daan enem­män var­ti­joi­ta ja siivoojia?

  51. R.Silfverberg: No onko se itse­tar­koi­tus että maa­kun­tiin saa­daan enem­män var­ti­joi­ta ja siivoojia?

    En tie­dä, mitä itse­tar­koi­tus tuos­sa yhtey­des­sä tar­koit­taa. Tar­kas­tel­taes­sa joi­den­kin kun­tien työ­paik­ka­ke­hi­tys­tä on näh­tä­vis­sä, että val­tion työ­paik­ko­jen kado­tes­sa paik­ka­kun­nal­ta ovat kadon­neet myös monet yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­kat. Blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa huo­mio oli eten­kin mata­lam­min kou­lut­tau­tu­nei­den työl­lis­ty­mi­ses­sä, joi­ta myös esi­mer­kik­si var­ti­jat ja sii­voo­jat usein ovat. Sen asian kan­nal­ta muiden(kin) työ­paik­ko­jen sijoit­ta­mi­sel­la on mer­ki­tys­tä, kos­ka mata­las­ti kou­lu­tet­tu­ja työ­paik­ko­ja syn­tyy myös kor­keas­ti kou­lu­te­tum­pien työ­paik­ko­jen myötä.

    Jos tavoit­tee­na on, että mata­las­ti kou­lu­te­tut työ­pai­kat katoa­vat jois­tain kun­nis­ta, ja että väes­tö muut­taa niin sano­tus­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti niis­tä pois, kan­nat­taa huo­leh­tia sii­tä, ettei kun­taan pää­ty kor­keam­min pal­kat­tu­ja vir­ka­mies­teh­tä­viä ja huo­leh­tia sii­tä, että Kelat, vero­toi­mis­tot, nimis­mie­het, polii­si­lai­tok­set ja monet muut val­tion yksi­köt lak­kaut­taa näis­tä kun­nis­ta, kos­ka sen seu­rauk­se­na kato­aa val­tion työ­paik­ko­jen lisäk­si myös monia mui­ta teh­tä­viä: työ­paik­ko­jen kumu­loi­tu­mi­sil­miö toi­mii toi­seen­kin suun­taan. Näin on mones­sa kun­nas­sa myös tapahtunut.

  52. jh: Ope­tuk­sen ja opin­to­je­noh­jauk­sen roo­li koros­tuu opin­to­jen alku­vai­hees­sa. mut­ta (huippu)tutkimuksesta irral­lis­ta yli­opis­toa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole olemassa.

    Tai­dey­li­opis­to, Han­ken, Itä-Suo­men yliopisto?

  53. Tero Tolo­nen:
    Se mikä itseä­ni tuos­sa koko sys­tee­mis­sä häi­rit­see on, että nuo “Perus­o­pin­not 90–100 op” ovat pit­käl­le ajanhukkaa.

    Öö…

    Ajan­huk­kaa mihin näh­den, ja mihin tar­koi­tuk­seen? Tämä kuu­los­taa vähän sil­tä että sanoi­sit kuin­ka vaik­ka­pa pai­ni­jal­le voi­ma­har­joit­te­lu on ajan­huk­kaa, kos­ka eihän sii­nä pai­ni­vas­tus­ta­jas­sa ole tankoa. 

    Tämä juu­ri on Suo­mes­sa vial­la monen ihmi­sen kor­vien välis­sä. Kuvi­tel­laan että yli­opis­tos­sa pitäi­si ope­tel­la sitä nimen­omais­ta tai­toa jota sit­ten työs­sä käy­te­tään. Ei se näin ole. Perus­o­pin­nois­sa opi­taan mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sen ajat­te­lu­ta­van peri­aat­teet ja työ­ka­lut. Ei integroi­mis­ta tai jotain Laplace-muun­nos­ta har­joi­tel­la sen takia että joku nii­tä käsin teki­si työ­elä­mäs­sä, vaan sik­si että ymmär­re­tään mik­si ja miten mate­maat­ti­nen ajat­te­lu toi­mii. Ei jär­jes­ty­sal­go­rit­me­ja koo­daa­jil­le sik­si ope­te­ta että ne jou­tui­si­vat koo­daa­maan työs­sään tehok­kai­ta tapo­ja jär­jes­tää tau­lu­kon luvut suu­ruus­jär­jes­tyk­seen, vaan sik­si että ne oppi­si­vat ymmär­tä­mään mikä tekee algo­rit­mis­ta oikean.

  54. Huip­pu­yli­opis­to­ja ei oikeas­taan ole, on vain huip­pu aine­lai­tok­sia. Se ei kenen­kään miel­tä läm­mi­tä, jos opis­ke­lee val­tio­tie­det­tä pai­kas­sa jos­sa on nobel-tason lää­kis tai fysiikka…

    Hyvän yli­opis­ton tun­nu­mer­kit ovat monipuoliset:
    Hen­ki­lö­kun­taa on sen ver­ran pal­jon, että ope­tus­ryh­mät ovat pie­niä 50 hen­keä ei ole pien­ryh­mä­ope­tus­ta, noin vink­ki­nä. Sil­loin pysyy sekä moti­vaa­tio että har­joi­tus­ten ohjaa­mi­nen kohdallaan. 

    Hyvä yli­opis­to tekee hyvää tut­ki­mus­ta, jol­lon on ope­tet­ta­vaa ja tie­de­tään mis­sä maa­il­mal­la men­nään. Hyvä tut­ki­mus hei­jas­tuu sii­hen, että osa­taan vali­ta mitä ope­te­taan. Huip­po­pe­tus on myös meta­ri-kisäl­li työskentelyä.

    Lisäk­si hyväl­lä yli­opis­tol­la on hyvät suh­teet työ­an­ta­jiin, jol­loin kou­lu­tus vas­taa myös hei­dän tule­vai­suu­den tar­pei­taan ja opis­ke­li­jat miel­le­tään hyväk­si työvoimaksi. 

    Huip­pu­yli­opis­tos­ta val­mis­tu­neet myös arvos­ta­vat saa­maan­sa ope­tus­ta vaik­ka jos opis­ke­li­jat todel­la ovat hyviä niin ope­tus laa­haa jäl­jes­sä. Tähän liit­tyy kyky osa­ta ilmais­ta itse­ään kir­jal­li­ses­ti ja suul­li­ses­ti sekä kyky omak­sua uut­ta tie­toa ja jat­kaa eli­ni­käis­tä oppi­mis­ta. Samal­la huip­pu­yli­opis­to luo suh­de­ver­kos­to­ja opis­ke­li­joi­den ja alu­mi­nen kesken.

    Sit­ten se tär­kein: kun joku tulee vas­taan, tie­tää toi­sen ole­van koh­tuul­li­sen fik­sun ihmi­sen, oli kyse niin ope­tus- tai tut­ki­mus­hen­ki­lö­kun­nas­ta tai opis­ke­li­jois­ta. Se luo hyvän ilmapiirin.

  55. Ei jär­jes­ty­sal­go­rit­me­ja koo­daa­jil­le sik­si ope­te­ta että ne jou­tui­si­vat koo­daa­maan työs­sään tehok­kai­ta tapo­ja jär­jes­tää tau­lu­kon luvut suu­ruus­jär­jes­tyk­seen, vaan sik­si että ne oppi­si­vat ymmär­tä­mään mikä tekee algo­rit­mis­ta oikean.

    Tuo “Tie­to­ra­ken­teet ja Algo­rit­mit” on yksi niis­tä kurs­seis­ta mit­kä itse kel­puut­tai­sin ns. “jat­koon” eli kurs­si jos­ta todel­la on pal­jon hyöy­tyä ja joka on hyvin puh­taas­ti teo­reet­ti­nen kurssi.

    http://www.tut.fi/wwwoppaat/opas2015-2016/perus/laitokset/Tietotekniikka/TIE-20100.html

    Se on hyvä kurs­si ennen­kaik­kea sik­si, että se opet­taa nime­no­maan ajat­te­lun meka­nis­me­ja. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tuo oli itsel­le­ni ehkä mer­ki­tyk­sel­li­sin kurs­si, mut­ta se ei kuu­lu­nut osak­si peruskursseja.

    Jos läh­tee opis­ke­le­maan tie­to­tek­niik­kaa, niin toi­voi­si että opis­ke­lu oli­si jotain tuon kaltaista.

    Sem­moi­set kurs­sit, jot­ka oikeas­ti avaa­vat ajat­te­lua uusil­le uril­le, ne ovat hyviä kurs­se­ja. Esi­me­rik­si joku käy­tet­tä­vyys ja sen opis­ke­lu oli yllät­täen sen kal­tai­nen kurs­si — se että opit­tiin miten käy­tet­tä­vyys hah­mo­te­taan teo­rias­sa ja käy­tän­nös­sä. Se muut­ti ajattelua.

    Mut­ta ne yhtei­set perus­kurs­sit, jois­sa kaik­ki ikään­kuin “leik­ki­vät” jotain fyy­sik­koa teke­mäl­lä jotain mit­taus­tu­lok­sia ikiai­kai­sil­la lait­teil­la ja las­ke­mal­la niis­tä joka viik­ko regres­sio­käy­riä tai kemian perus­kurs­sit tai tur­val­li­suus­tek­nii­kan perus­kurs­sit, tuo­tan­to­ta­lou­den perus­kurs­sit jne. kun siel­lä samas­sa altaas­sa ovat kaik­ki opis­ke­li­jat uis­ken­te­le­mas­sa, niin voi kuvi­tel­la mikä on kes­ki­mää­räi­nen moti­vaa­tio ihmisillä.

    Niis­sä on var­maan ollut jokin kau­nis aja­tus, esim. “kaik­kien oli­si hyvä vähän osa­ta tuotantotaloutta”

    Se on vähän saman­lai­nen aja­tus kuin “kaik­kien oli­si hyvä osa­ta vähän rans­kaa” tai “kaik­kien oli­si hyvä osa­ta runou­den klas­si­kois­ta jotain” — se on kau­nis ja kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta jos aja­tus ei ole kui­ten­kaan oikeas­ti ryh­tyä mitään vaka­vam­paa aiheen pii­rist­tä teke­mään, niin ei sii­tä ole juu­ri hyötyä.

  56. JTS: Sekoi­tat ammat­ti­kou­lun ja yli­opis­ton keskenään.
    Yli­opis­ton idea on antaa kou­lu­tus, jon­ka avul­la pys­tyy jat­kos­sa omak­su­maan vaa­ti­vien teh­tä­vien tie­dot ja taidot, 

    Minun miels­tä­ni taas sekoi­tat nyt lukion ja yli­opis­ton keskenään.

    Lukio on juu­ri sel­lai­nen yleis­si­vis­tä­vä oppi­lai­tos, joka antaa val­miu­det kor­kea­kou­luo­pis­ke­luun — se on se yleis­si­vis­tä­vä laitos.

    Sen sijaan yli­opis­ton teh­tä­vä on tar­jo­ta kor­kein­ta mah­dol­lis­ta kou­lu­tus­ta jos­tain hyvin raja­tus­ta aihepiiristä.

    Ei yli­opis­to ole, tai ei sen aina­kaan pitäi­si olla enää mikään kas­va­tus­lai­tos, jos ei ole 18 vuo­den ikään men­nes­sä oppi­nut luke­maan ja kir­joit­ta­maan niin eivät ne pari nop­paa siel­tä yli­opis­tos­ta enää sitä juu­ri­kaan muuta.

  57. kom­ment­ti:
    Jos tavoit­tee­na on, että mata­las­ti kou­lu­te­tut työ­pai­kat katoa­vat jois­tain kun­nis­ta, ja että väes­tö muut­taa niin sano­tus­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti niis­tä pois, kan­nat­taa huo­leh­tia sii­tä, ettei kun­taan pää­ty kor­keam­min pal­kat­tu­ja vir­ka­mies­teh­tä­viä ja huo­leh­tia sii­tä, että Kelat, vero­toi­mis­tot, nimis­mie­het, polii­si­lai­tok­set ja monet muut val­tion yksi­köt lak­kaut­taa näis­tä kun­nis­ta, kos­ka sen seu­rauk­se­na kato­aa val­tion työ­paik­ko­jen lisäk­si myös monia mui­ta teh­tä­viä: työ­paik­ko­jen kumu­loi­tu­mi­sil­miö toi­mii toi­seen­kin suun­taan. Näin on mones­sa kun­nas­sa myös tapahtunut. 

    Pie­nem­piä paik­ka­kun­tia pitää yllä teol­li­suus. Val­tion työ­pai­kat ovat pili­pa­lia sii­hen ver­rat­tu­na. Teh­tai­den pomot tie­naa­vat mon­ta ker­taa enem­män kuin pik­ku­vir­ka­mie­het ja duu­na­rit­kin mel­kein yhtä pal­jon. Ja teol­li­suus­lai­tok­set tar­vit­se­vat sii­voo­jia ja var­ti­joi­ta mon­ta ker­taa enem­män kuin val­tion konttorit.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa edel­leen kat­soa työl­li­syy­sas­tei­ta eikä muu­tok­sia. Eikä vain työl­li­syy­sas­tei­ta. Hyvin toi­mi­vil­la työ­mark­ki­noil­la työt­tö­myys on suu­rem­paa siel­lä, mis­sä syn­tyy työ­paik­ko­ja, kos­ka työt­tö­mien kan­nat­taa muut­taa sin­ne. Kos­ka ei voi­ol­la tötön­tä maan­vil­je­li­jää, mnuo lis­tauk­se­ty anta­vat vähän etu­lyön­tia­se­maa maatalouspaikkakunnille.

    Eikös työt­tö­myy­den yllä­pi­tä­mi­ses­sä ole myös ollut jon­kin­lai­nen val­tion talous­po­liit­ti­nen peri­aa­te taus­tal­la, jos­sa on näh­ty, että työt­tö­myyt­tä kan­nat­taa yllä­pi­tää, kos­ka sil­lä hil­li­tään työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten nousua?

    Val­tio on itse­kin saa­nut hal­po­ja val­tio­tie­teen­mais­te­rei­ta pik­ku­vir­ka­mie­hik­si, kun yli­opis­tois­sa nii­tä kou­lu­te­taan aivan lii­kaa. Val­tiol­la ei tar­vit­se ihmeel­li­sem­pi työ olla niin pitää olla ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to. Sil­lä on jo pit­kään yri­tet­ty “dum­pa­ta” palk­ko­ja alas päin. 

    Val­tion pitää saa­da hal­vat kor­keas­ti kou­lu­te­tut virkamiehet.

    Kun olen kat­so­nut val­tion työ­paik­kail­moi­tuk­sia ja ver­ran­nut nii­tä yksi­tyi­sen puo­len työ­paik­kail­moi­tuk­siin ja palk­ka­ta­soon, niin on lähin­nä nau­rat­ta­nut. Yksi­tyis­sek­to­ril­la samo­ja töi­tä teh­dään vähem­mäl­lä kou­lu­tuk­sel­la, joten yli­kou­lu­te­tun väen käyt­tä­mi­nen on val­tiol­la tie­toi­nen valinta.

    1. Olet ymmär­tä­nyt NAIRU ‑teo­rian vähän vää­rin. Työt­tö­myyt­tä ei pide­tä tar­koi­tuk­sel­la kor­kea­na, vaan sitä ei pys­ty­tä las­ke­maan, kos­ka palk­kain­flaa­tio iskee takaisin.

  59. R.Silfverberg: Pie­nem­piä paik­ka­kun­tia pitää yllä teol­li­suus. Val­tion työ­pai­kat ovat pili­pa­lia sii­hen ver­rat­tu­na. Teh­tai­den pomot tie­naa­vat mon­ta ker­taa enem­män kuin pik­ku­vir­ka­mie­het ja duu­na­rit­kin mel­kein yhtä pal­jon. Ja teol­li­suus­lai­tok­set tar­vit­se­vat sii­voo­jia ja var­ti­joi­ta mon­ta ker­taa enem­män kuin val­tion konttorit. 

    Omas­ta mie­les­tä­ni on tur­haa teh­dä kau­heas­ti vas­tak­kai­na­set­te­lua vaik­ka­pa val­tion tai teol­li­suu­den työ­paik­ko­jen välil­lä. Kor­kean työl­li­syy­den paik­ka­kun­nil­la on usein molem­pia, ja lisäk­si yleen­sä myös pal­jon yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lu­työ­paik­ko­ja. Ja alhai­sen työl­li­syy­den paik­ka­kun­nil­ta puo­les­taa puut­tu­vat yleen­sä kor­kean tulo­ta­son työ­pai­kat, pahim­mil­laan kai­kil­ta työnantajasektoreilta.

    Teol­li­suu­den työ­pai­kat eivät nyky­ään enää kovin mon­taa paik­ka­kun­taa Suo­mes­sa yllä­pi­dä, eikä ole ole­tet­ta­vaa, että tilan­ne lähi­tu­le­vai­suu­des­sa toi­sek­si muut­tui­si. Joi­ta­kin paik­ka­kun­tia teol­li­suus kyl­lä yllä pitää, mut­ta nii­den mää­rä las­ke­taan ehkä kym­me­nis­sä paik­ka­kun­nis­sa, ei mis­sään tapauk­ses­sa sadois­sa. Teol­li­suu­des­sa oli jos­sain koh­taa pal­jon koh­ta­lai­sen hyvin pal­kat­tu­ja­kin työ­paik­ko­ja, mut­ta nii­den osuus on ollut kutis­tu­maan päin. Samal­la myös mai­nit­se­mie­si hyvin pal­kat­tu­jen teh­das­po­mo­jen mää­rä on kutis­tu­nut: ylem­pi kes­ki­joh­to puut­tuu nyky­ään mones­ta teh­taas­ta, kos­ka sitä ei enää tar­vi­ta. Myös mai­nit­se­mie­si sii­vous­töi­den mää­rä on teol­li­suu­des­sa sel­väs­ti vähen­ty­nyt. Teh­tai­ta on opit­tu sii­voa­maan tuot­ta­vam­min, ja teh­tai­den toi­min­ta on muu­ten­kin muut­tu­nut auto­maa­tion, logis­tii­kan kehi­tyks­ne ja monen muun asian myö­tä pal­jon aiem­paa siis­tim­mäk­si, jol­loin esim. pölyä ja likaa teh­tai­siin ker­tyy vähem­män ja sii­vouk­sen tar­ve­kin on vähentynyt.

    Teol­li­suu­del­la on menos­sa saman­lai­nen kehi­tys kuin mikä maa­ta­lou­del­la on ollut menos­sa pidem­pään, eli menos­sa on raken­ne­muu­tos, jos­sa työ­pai­kois­ta kas­va­va osa sijoit­tuu pal­ve­lusek­to­ril­le. Se on kui­ten­kin tot­ta, että teol­li­suu­den­kin koh­dal­la tuo­tan­to­lai­tos­ten sijoi­tus­pai­koil­la on vipu­vai­ku­tus­ta pal­ve­lua­lan työ­paik­koi­hin. Itse asias­sa teh­tai­siin liit­ty­vis­tä­kin työ­pai­kois­ta kas­va­va osa on var­si­nais­ten tuo­tan­to­työ­paik­ko­jen vähe­tes­sä pal­ve­lua­lan töi­tä: auto­maa­tio­pal­ve­lua­li­han­kin­taa, huol­toa­li­han­kin­taa, suun­nit­te­lua­li­han­kin­taa ja monen­lais­ta muu­ta. Osa teh­tai­siin liit­ty­vis­tä pal­ve­lua­lan työ­pai­kois­ta sijait­see teh­tai­den lähel­lä, osa sijait­see yri­tyk­sen pää­kont­to­ris­sa tai sen lähei­syy­des­sä, ja osa on jos­sain muualla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.