Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

48 vastausta artikkeliin “Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?”

1. Voisi­han kaupun­ki tietysti vuokra­ta ton­tit vuokratuotan­toon niin korkeal­la vuokral­la, että saisi saman tuo­ton sitä kaut­ta. Tarkoi­tus on kuitenkin, että asun­top­u­la joskus hel­lit­tää. Ei mikään sijoit­ta­ja voi suos­tua pysyvästi korkeaan maanvuokraan. 

   Tässä on kyl­lä nyt aja­tusvirhe. Sijoit­ta­jat suos­tu­vat kyl­lä maksamaan
   korkeam­paa tont­tivuokraa, mut­ta vas­taavasti mak­sa­vatkin asun­nos­ta vähemmän.

   Jos ton­tit jae­taan ilmaisek­si tai ali­hin­taan, hin­ta menee raken­nut­ta­jan kat­teesta. Jos ton­tit myy­dään huu­tokau­pal­la, huu­tokaup­pahin­nan tulisi vas­taavasti jäädä alemmiksi.

   Myön­netään, tässä on var­masti mon­en­laisia kitkatek­i­jöitä. Ainakin tääl­lä mis­sä minä asun, ton­tin vuokra ei näy niin paljoa myyn­ti­hin­nas­sa kuin pitäisi ts. jostain kum­man syys­tä oman ton­tin talos­sa se oman ton­tin arvo ei näy täysim­määräisenä myyntihinassa. 

   Enkä minä nyt oikein ymmär­rä mik­sei kaupun­ki voisi vuokra­ta tont­te­ja markki­nahin­taan eli “niin korkeal­la vuokral­la, että saa tuo­ton sitä kaut­ta”? Eihän ole mitään järkeä kaavoit­taa tont­te­ja ja rak­en­taa infraa, jos niistä tulee pelkkää per­snet­toa. Sil­loin­han tont­tien hin­nat ovat liian alhaisia.

   Suosit­telisin kak­si­jakoista strate­giaa: myytte & vuokraat­te tont­te­ja huu­tokau­pal­la, mieluiten joka toinen vuokralle ja joka toinen myyn­ti­in. Ton­tit saa aina se, joka mak­saa niistä eniten.

   Tai voihan kaupun­ki myös raken­nut­taa osan ja sit­ten talosta voi myy­dä osan ja jät­tää vuokralle osan. “100% kaupun­gin vuokrat­a­lo” ei kuu­losta järkevältä ide­al­ta, kyl­lä asu­ji­in halu­taan myös sel­l­aista porukkaa, jol­la on intres­si kat­soa raken­nuk­sen perään.

   Vastaa

2. “Tätä vai­h­toe­htoa ei kuitenkaan ole valmis­tel­tu, joten tähän asun­to-ohjel­maan se ei ainakaan heti ehdi. Hitak­sel­la siis var­maan vielä mennään.”

   Alkaa olla absur­dia toim­intaa. Sään­nöstelystä ei voi­da luop­ua kun ei ole uut­ta sään­nöstelysys­teemiä lait­taa tilalle. Mik­sette luovu HITAS sään­telystä, ja sit­ten jos kek­sitte parem­man tilalle (mitä kyl­lä epäilen) otat­te sen käyttöön.

   Vastaa

3. Hitas jär­jestelmää on puo­lus­tet­tu esimerkik­si näin: ”Emme voi luop­ua Hitas-jär­jestelmästä, kos­ka sil­loin esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaik­si tulisi yksipuolis­es­ti vain rikkaita.

   Hitas taitaa olla jo aikansa elänyt ja aikansa kor­rup­toitunut jär­jestelmä, joka ei enää edes palvele alku­peräistä tarkoi­tus­taan. Ennenaikainen rajoi­tusten purkami­nen olisi tietenkin turha lahjoi­tus asun­to­jen omis­ta­jille, mut­ta uusien Hitas-sopimusten muo­dostamisen voisi lopet­taa heti. Sama saat­taa koskea mon­taa muu­takin ajan jo vääristämää tukijärjestelmää.

   Se että hyvien aluei­den asukkaik­si hakeu­tu­isi hyvä­tu­lo­sisa on täysin nor­maalia. Jos Helsin­ki halu­aa hajasi­joit­taa tuet­tu­ja asu­jia, se voi ostaa osan noista asun­noista ja sijoit­taa niihin sit­ten halu­mi­aan ihmisiä. Näin markki­na­t­alous ja sosi­aa­li­nen asum­ien toimi­vat ehkä luon­te­vim­min yhdessä.

   Osaisiko joku sitoa maan­vuokran asun­to­jen hin­tata­soon ja vapaiden markki­noiden vuokratasoon?

   Kai tuo olisi puh­taal­ta pöy­dältä tehtynä suo­ravi­ivainen tehtävä. Nykyi­nen jär­jestelmä kohtelee asun­to­ja sijoi­tu­so­maisuute­na, jon­ka kohoa­va arvo koituu asun­non omis­ta­jan hyödyk­si. Yhtä hyvin voisi rak­en­taa jär­jestelmän, jos­sa sijain­ti ei määrää asun­non hin­taa, vaan sitä pyritään tasaa­maan veroil­la ja vuokril­la. Täl­lainen jär­jestelmä olisi siinä mielessä parem­pi, että yhteiskun­ta kor­jaisi kaavoitushyö­dyn itselleen, eikä sitä jaet­taisi speku­loi­jille. Yhteiskun­nan kaavoitus­mo­nop­o­li­han tekee jo yleen­sä näin rak­en­ta­mat­tomille ton­teille. Ei olisi kovin kaukaa haet­tua soveltaa täl­laista ajat­telua myös jo valmis­tuneisi­in yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ole­vi­in asuntoihin.

   Epäko­hti­akin voisi muo­dos­tua, kuten vaikka­pa se, että joku jou­tu­isi lähtemään syn­nyinkodis­taan tai per­in­töti­lal­taan kohon­nei­den mak­su­jen vuok­si. Tuol­ta van­hal­ta asu­jal­ta halu­taan ehkä leika­ta sat­un­nainen kaavoitushyö­ty, mut­ta ei ehkä häätää pois kodis­taan. Täl­laiset per­in­teisen käytön vs. kau­pal­lis­ten intressien väliset ris­tiri­idat voitaisi­in ehkä ottaa riit­täväl­lä taval­la huomioon myös tuos­sa mak­sui­hin ja veroi­hin perus­tu­vas­sa jär­jestelmässä. Ehkä jäl­jelle jäävät epäoikeu­den­mukaisu­udet oli­si­vat vähäisem­piä kuin nykyisen jär­jestelmän ongelmat.

   Tarkoi­tus on kuitenkin, että asun­top­u­la joskus hellittää.

   Ei Helsingis­sä mitään asun­top­u­laa ole (paljon asun­not­to­mia tms.). Täl­laisia velvoit­tei­ta Helsin­gin ei kan­na­ta kasa­ta itselleen. Kaupun­ki voi kaavoitaa vähän tai paljon, ihan oman halun­sa mukaan. Jos kaavoit­tamis­es­ta aiheutuu liikaa kulu­ja tai muu­ta hait­taa, kaavoit­tamisen voi lopet­taa. Mon­en mielestä lop­u­ton tiivistämi­nen ei ole toivottavaakaan.

   Vastaa

4. Asun­to­tuotan­non pul­lonkaulana on tont­tip­u­la, joo. Se, etteikö kaupungilla olisi varaa uusien asukkaiden aiheut­tami­in investoin­tei­hin on aja­tusvirhe. Ainakin, jos uusil­la asukkail­la tarkoite­taan työssäkäyviä ihmisiä. Ne samat ihmiset tuo­vat vero­tu­lo­ja vuosikymmeniä. 

   Tässäkin asi­as­sa ratkaisee vain ja ain­oas­taan kysyn­nän ja tar­jon­nan laki. Jos kaupun­ki kaavot­taisi Kivi­nokan, Tal­in golfken­tän, ja osan keskus­puis­toa mak­si­maal­isil­la ja tänne saataisi­in aluk­si vaik­ka 100.000 asun­toa, niin aivan var­masti asun­to­jen hin­ta putoaisi. Kallik­si tässä tulee se, että mökkeilemään, gol­faa­maan ja hiihtämään pitää päästä, jos ei nyt kotiovelta, niin ainakin metroa tai ratikkaa käyt­täen. Kyl­lä tuo­ta maaseu­tua riit­täisi Van­taal­lakin, Ker­avas­ta puhumattakaan.

   Vastaa

5. Mitä nämä “vuokralaista syr­jivät vero­lait” ovat ja miten niitä pitäisi muuttaa?

   Vastaa

6. Onko tot­ta, että Helsingillä ei ole varaa ottaa itse asumisen­sa mak­savia asukkai­ta enem­pää kuin nyt ote­taan? Jos näin on, niin tämä maa on sairaampi kuin osaan kuvitella.

   Onko ole­mas­sa tutkimus­ta, artikke­lia … tmv jos­ta voin tutus­tua tämän väit­teen takana ole­vi­in numeroihin?

   Vastaa

7. Sylt­ty: “100% kaupun­gin vuokrat­a­lo” ei kuu­losta järkevältä ide­al­ta, kyl­lä asu­ji­in halu­taan myös sel­l­aista porukkaa, jol­la on intres­si kat­soa raken­nuk­sen perään.

   Vuokrat­alo­ja on eri­laisia. Korkeaa vuokraa mak­sa­va vuokralainen odot­taa ja vaatii, että huoneis­to ja talo ovat hyvässä kun­nos­sa. Itse asun­ton­sa omis­tavien joukos­sa on puolestaan niitä, jot­ka halu­a­vat min­i­moi­da hoito- ja rahoi­tus­vastik­keet, jol­loin raken­nus­ta ei huol­leta tai korjata.

   Vastaa

8. Osaisiko joku sitoa maan­vuokran asun­to­jen hin­tata­soon ja vapaiden markki­noiden vuokratasoon? 

   Kiin­teistövero on hyvä.

   Vastaa

9. Kuinka­han paljon esim. Jätkäsaa­res­sa on jo has­sat­tu selvää rahaa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non merkeis­sä suur­si­joit­ta­jille (asum­istuen voitele­ma vuokra-asun­to­tuotan­to, aikaisem­man blo­gin aihe) ja omis­tuskämp­pi­en puolel­la HITAS-arpa­jais­ten voit­ta­jille? Kan­nat­taisi ehkä laskea, järkyt­tävä sum­ma var­maan. Kaik­ki nuo pää­tyvät ajan oloon lop­ul­ta vapaille markkinoille.

   Samaan aikaan vähän väliä voiv­otel­laan, ettei kaa­vat­alous kestä sitä tai tätä muuten fik­sua suun­nitel­maa. Kuten jotain kana­van­pätkää tai urheilukenttää.

   Ihmeek­seni huo­masin, että samaa hul­lu­ut­ta on tarkoi­tus jatkaa myös Her­ne­saaren puolel­la. Ver­tailuhin­nan voi ottaa vaikka­pa Eiran­ran­nan taloista, jol­loin tulo­ja kaupun­gin kas­saan jää saa­mat­ta hyvinkin 3000–4000 euroa asuin­neliöltä. Päätösten hin­nan voi laskea etukäteen.

   Vastaa

10. 1. Asum­istuet pois (myös asun­to­lainen verovähennys)
    2. HITAS ja muut kor­rup­tiot pois

    Kukin asuu siel­lä, mis­sä on varaa asua. Mikä tässä on/olisi väärin ?

    Vastaa

11. Olet oike­as­sa molem­mis­sa väitteissäsi:
    — HITAS on pelkkä hui­jaus ja
    — VVO on pelkkä rahan­pe­sukone AY-liikkeelle.

    Mik­si kuitenkin halu­at sin­nikkäästi menon jatku­van? Kos­ka tiede­tään, ettei yksikään tuk­i­jär­jestelmä ole toimin­ut, mik­si pitää jälleen koet­taa rak­en­taa joku toim­i­ma­ton paukku­lankavir­i­tys, jota muu­ta­man vuo­den päästä voivotellaan?

    Kun­tien asun­to-omis­tus on yhtä ongel­malli­nen kuin nämä muutkin vir­i­tyk­set. Se on markki­nahäir­iö, jon­ka asukas lop­ul­ta mak­saa. Kaik­ki toimen­piteet pitää kohdis­taa siihen, että markki­nat saadaan toimimaan:
    — ton­tit pitää pilkkoa pienem­mik­si, jol­loin kohteista tulee edullisempia
    — samal­ta alueelta ei lähtöko­htais­es­ti anneta tont­te­ja samalle toim­i­jalle ja
    — isoille vuokranan­ta­jille, ml. kaupun­ki, ei luovute­ta tont­te­ja ollenkaan.

    Ai niin, markki­nae­htoiseen vuokra-kasarmiomis­tuk­seen ei voi­da men­nä Suomes­sa, kos­ka poli­itikko­jen kaver­it VVO:ssa, SATO:ssa, HOAS:ssa jne eivät enää pysty­isi käyt­tämään monop­o­liase­maansa rahankeru­useen tukijoilleen. 

    Ymmär­rän muuten kaupunkien vuokra-asun­not, mut­ta vain kil­pailukeinona työvoimas­ta. Sil­loin ne eivät kaiketi sotke asuntomarkkinoita.

    Vastaa

12. Olen joskus täl­lä pal­stal­la kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että Taka-Töölössä on sama vuokra-aun­to­jen osu­us kuin muual­lakin kaupungis­sa. Kuitenkaan siel­lä ei ole kaupun­gin asun­to­ja. Tämä osoit­taa, ettei kaupunkia tarvi­ta vuokra-asun­to­jen tuot­ta­jak­si ylipäätään. — Aikoinaan Paa­vo Nur­mi ja kump­pan­it rak­en­si­vat talo­ja juuri oikean tarpeeseen kaupun­gin hyvään kaavaan. — Sit­tem­min kaupun­gin kaavoitus oli asun­top­u­las­sa ohitet­ta­va aluer­ak­en­ta­jien (mm. Haka ja Työväen Sp) toimes­ta. — Nyt taas kaupun­ki ja valit­ta­jat hidas­ta­vat ton­tin­tar­jon­taa. — Onko kukaan arvioin­ut, tulisiko kaupun­gin asun­tokan­nan hoito edullisem­mak­si yksi­ty­istämäl­lä Hekan kiusaa­jaor­gan­isaa­tio? — Ylipäätään kaupun­gin tarve määrätä kuka rak­en­taa ja minkäläisia asun­to­ja on tuot­tanut nykyisen tilanteen. — Hitak­ses­ta luop­umisen tulisi olla selviö. — Kaik­ki asun­not olisi raken­net­ta­va kovan rahan omis­tusasun­noik­si markki­nahin­taan han­ki­tu­ille ton­teille. Kaavoit­ta­ja näyt­tää paikan ja aset­taa karkean asun­to­tyyp­pi­ra­joituk­sen. Näitä asun­to­ja voivat asum­ista tuke­vat tahot kuten kaupun­ki han­kkia peri­aat­teit­ten­sa mukaises­ti. Asumisen tuki hoide­taan erik­seen talousko­htais­es­ti. Se että kaupungilla on kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, jot­ka alun­perin osoite­taan tarpeen mukaan mut­ta joi­hin syn­tyy jopa per­in­töoikeus sekä erik­seen sijoi­tusvuokra-asun­to­ja että vielä kaupun­gin aso­ja on jotenkin per­verssiä kun kaupun­ki itse kaavoit­ta­jana ja ton­tin­lu­ovut­ta­jana määrit­tää mis­sä se itse saa etuoikeu­den “edulliseen” rakentamiseen.

    Vastaa

13. Juho Laatu: Täl­lainen jär­jestelmä olisi siinä mielessä parem­pi, että yhteiskun­ta kor­jaisi kaavoitushyö­dyn itselleen, eikä sitä jaet­taisi speku­loi­jille. Yhteiskun­nan kaavoitus­mo­nop­o­li­han tekee jo yleen­sä näin rak­en­ta­mat­tomille ton­teille. Ei olisi kovin kaukaa haet­tua soveltaa täl­laista ajat­telua myös jo valmis­tuneisi­in yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ole­vi­in asuntoihin.

    Kuka tämä herra/rouva Yhteiskun­ta oikein on ja mik­si hänen etun­sa pitäisi jyrätä yli Mat­ti ja Mai­ja Meikälaisen perus­tavaa laat­ua ole­vien ihmisoikeuk­sien — kuten omaisu­u­den suojan?

    Vastaa

14. Hitas ei todel­lakaan ole täy­delli­nen jär­jestelmä, mut­ta mikä olisi vai­h­toe­hto. Nuorelle hyvä­tu­loisellekin lap­siper­heelle, jol­la ei ole perit­tyä omaisu­ut­ta, Hitas on ain­oa mah­dol­lisu­us asua kan­takaupungis­sa mak­samat­ta törkeän suu­ruisia vuokria. Miten paljon parem­pi asukkaalle on Osmon esit­tämä vai­h­toe­hto, jos­sa vuokratuot­to menee kaupungille?

    Asia on itsel­leni ajanko­htainen ja voin ker­toa, että kolmioi­ta, jois­sa putkire­mont­ti ei olisi kul­man takana, on jo todel­la vaikea löytää kan­takaupungista alle 400 000 eurolla. 

    Asum­isoikeusjär­jestelmäkin on jär­jetön suosies­saan iäkkäitä, joille on jo toden­näköis­es­ti ker­tynyt varallisuutta.

    Alasa­ja­mal­la Hitak­sen sul­jemme samal­la kan­takaupun­gin keskilu­okkaisil­ta nuo­ril­ta lap­siper­heiltä, joille ei ole siu­naan­tunut varakas­ta sukua.

    Vastaa

15. ksee: Kuka tämä herra/rouva Yhteiskun­ta oikein on ja mik­si hänen etun­sa pitäisi jyrätä yli Mat­ti ja Mai­ja Meikälaisen perus­tavaa laat­ua ole­vien ihmisoikeuk­sien – kuten omaisu­u­den suojan?

    Yhteiskun­ta on tässä sama kuin “me suo­ma­laiset yhdessä”. Sanoin että tehtävä olisi suo­ravi­ivainen puh­taal­ta pöy­dältä lähdet­täessä sik­si, että tuol­lainen (OS:n lyhyesti hah­mot­tele­ma) han­ke ei olisi yhtä help­po lähdet­täessä tilanteesta, jos­sa ihmiset ovat osta­neet jo asun­ton­sa toises­sa jär­jestelmässä. Jos tuol­laiseen vero- / mak­supo­h­jaiseen jär­jestelmään men­täisi­in, olisi luon­te­vaa soveltaa uut­ta jär­jestelmää ensin täysimääräis­es­ti vain uusi­in asun­toi­hin. Van­ho­jen asun­to­jen omis­ta­jille voisi antaa vaikka­pa vero­helpo­tuk­sia, kunnes hei­dän asun­nos­ta mak­samansa “liikahin­ta” on kui­tat­tu. Tai voisi­han val­tio mak­saa ker­tako­r­vauk­senkin, mut­ta käytänössä tämä olisi epätodennäköistä.

    Käytän­nössä yhteiskun­ta ei ole useinkaan näin reilu. Nytkin verot­ta­ja on kiin­nos­tunut nos­ta­maan kiin­teistöveroa. Tämä on jo vähit­täistä siir­tymistä kohti suurem­pia asun­noista perit­täviä vuosit­taisia mak­su­ja. Eikä verot­ta­ja tietenkään puhu mis­tään kom­pen­saa­tioista, vaik­ka vero­jär­jestelmä hil­jalleen muut­tuu. On siis toden­näköisem­pää, että muu­tok­set jär­jestelmään tapah­tu­vat vähit­täin, enem­mit­tä kom­pen­saa­toit­ta, kunakin vuon­na vain jonkin ver­ran kansalais­ten sietokykyä koetellen.

    Vastaa

16. Kepu­lan­di­as­sa asia osa­taan vaik­ka ei juuri muu­ta kyetäkään eli kun­ta ostaa maa­ta raa­ka-maan hin­taan ja kaavoit­taa sen.

    Kaavoite­tut ton­tit myydään/vuokrataan sit­ten hin­nal­la, joka kat­taa myös infran rak­en­tamisen kuluja. 

    Kun muut eri toim­i­jat perivät omia infraa kat­tavia mak­su­ja: Vesi-viemäri-sähkö-tietoli­ikenne , niin muun infran kat­tamiseen jää enem­män rahaa.

    Mut­ta Helsin­ki toimii toisin, se jät­tää kaavoitushyö­dyn maan omistajille/gryndereille kuten tapah­tuu esim Öster­sun­domis­sa ja niin­pä Helsingillä ei ole varaa infraan ja väestömäärää joudu­taan rajoit­ta­maan ja samal­la vedätetään asumisen hin­taa ylös.

    Vastaa

17. Mik­si markki­na­t­alous ei saisi toteu­tua asumisessa? 

    Mik­si spur­gun pitää voi­da asua Kela-goldin avus­tuk­sel­la henkilön naa­puris­sa, joka on itse opiskel­lut ja tien­an­nut rahansa?

    Vastaa

18. Asun­top­u­laa alkaa var­maan helpot­taa maastamuutto.

    Muut­to­suhde on muut­tunut negati­ivisek­si kansta­suo­ma­lais­ten kohdal­la eikä var­maan mene kauaa kun ulko­maaliseetkin alka­vat hakeu­tua muualle

    Jos väestö keskit­tyy Suomes­sa niin se alkaa keskit­tyä myös Euroopas­sa ja Euroopan reuna-alueet alka­vat myös tyhjentyä.

    Suo­mi on irralli­nen saari EUn näkökul­mas­ta ja se ei tiedä hyvää väestökehitykselle

    Eri­tyis­es­ti kun työt­tömiä on paljon ‚heitä kyykytetään , palkko­ja aje­taan alas, sosi­aal­i­tur­vaa aje­taan alas ja ter­vey­den­hoitokin on kallista

    Vastaa

19. Osmo: “Lähtöko­htanani siis on, ettei ole hyvä tehdä sosi­aalis­es­ti yksipuolisia asuinalueita.”

    Eikö näytä siltä, että lääke on kuitenkin pahempi kuin tau­ti. HITASin kaltaiset lääk­keet nimittäin:

    1) estävät hin­tamekanis­min toimimisen
    2) jaka­vat asun­to­jen rajal­lisen määrän vuok­si raha­nar­voista tukea rajat­ulle joukolle jät­täen muut nuole­maan näppejään

    Eikö näin ollen olisi vain parem­pi antaa perik­si ja tode­ta seg­re­gaa­tion ole­van pienem­pi paha?

    Vastaa

20. Johannes:
    Hitas ei todel­lakaan ole täy­delli­nen jär­jestelmä, mut­ta mikä olisi vai­h­toe­hto. Nuorelle hyvä­tu­loisellekin lap­siper­heelle, jol­la ei ole perit­tyä omaisu­ut­ta, Hitas on ain­oa mah­dol­lisu­us asua kan­takaupungis­sa mak­samat­ta törkeän suu­ruisia vuokria. Miten paljon parem­pi asukkaalle on Osmon esit­tämä vai­h­toe­hto, jos­sa vuokratuot­to menee kaupungille?

    Asia on itsel­leni ajanko­htainen ja voin ker­toa, että kolmioi­ta, jois­sa putkire­mont­ti ei olisi kul­man takana, on jo todel­la vaikea löytää kan­takaupungista alle 400 000 eurolla. 

    Asum­isoikeusjär­jestelmäkin on jär­jetön suosies­saan iäkkäitä, joille on jo toden­näköis­es­ti ker­tynyt varallisuutta.

    Alasa­ja­mal­la Hitak­sen sul­jemme samal­la kan­takaupun­gin keskilu­okkaisil­ta nuo­ril­ta lap­siper­heiltä, joille ei ole siu­naan­tunut varakas­ta sukua. 

    Et tain­nut ymmärtää Osmon viestiä? Hitas ei kor­jaa noi­ta lis­taami­asi ongelmia mitenkään, vaan ain­oas­taan siirtää niitä tulevaisuuteen.

    Jos nyt arvotaan sadan tuhan­nen euron palk­in­to­ja hyvä­tu­loisille lap­siper­heille, niin se ei poista seu­raa­van sukupol­ven lap­siperei­den ongel­maa mitenkään. Et sinä tile luop­umaan omas­ta ali­hin­taan oste­tus­ta hita­sista, vaan asut siinä hamaan tap­pii asti. Tai jos se käy väärän kokoisek­si, niin pistät vuokralle. Ali­hin­taan ei kukaan noista luovu, joten hyö­ty jää vain ja ain­oas­taan sille yksit­täiselle arvon­nas­sa voit­ta­neelle per­heelle. Äkkiä en kyl­lä kek­si mik­si iso­ja ker­tavoit­to­ja pitäisi arpoa nimeno­maan hyvä­tu­loisille perheille.

    Vastaa

21. Kuukke­li: Mik­si markki­na­t­alous ei saisi toteu­tua asumisessa? 

    Kyl­lähän se saisi, mut­ta kun ei voi. Raken­nus­markki­noil­la on aivan liian paljon kitkaa jot­ta puh­das markki­na­t­alous voisi toimia riit­tävän hyvin. 

    Markki­namekanis­mi toimii jatku­van iteroin­nin varas­sa. Markki­na­t­aloudessa kokeil­laan ja epäon­nis­tu­taan jatku­vasti, ja hil­jalleen heilahdellen hivut­taudu­taan kohti optimia. 

    Raken­nuk­sen sen sijaan olisi hyvä pysyä suun­nitel­lus­sa käytössään vähin­tään puoli vuo­sisa­taa, ja kaupun­gin usei­ta vuo­sisato­ja. Täysin markki­nae­htoinen iteroin­ti tämän mit­taisil­la syk­leil­lä johtaa aivan mas­si­iviseen tehot­to­muu­teen. Vähän kuin star­tupil­ta vaatisi aina vähin­tään miljoo­nan yksikön pro­to­tyyp­pierän tuot­tamista ennen markki­noille pääsemistä.

    Kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on aina suun­nitel­mat­alout­ta, vaikkakin tietysti markki­nain­for­maa­tio­ta kan­nat­taa käyt­tää apuvälineenä.

    Vastaa

22. Kata­janokan Hitak­set ovat siir­tyneet 40 vuodessa ihan tietyn puolueen ja tietyn aja­tus­maail­man omaav­ille. Alun­per­in­hän niis­sä asui ihmeen paljon spur­gu­ja. Ilmeis­es­ti sik­si, että tuo­hon maail­man aikaan oli telak­ka-alueen hökke­lia­su­jil­la jonkin­lainen etu­os­to-oikeus. Täm­möset koti­paikkaoikeudet oikeus tote­si sit­tem­min syr­jiviksi. Sik­si stadi­laiset on asun­non­jonos­sa samal­la viival­la muun suomen tai nykyään siis koko maail­man kanssa. Niin tai viivo­ja on siis kak­si, joen­su­u­lainen yksin­huolta­ja saa keskus­ta-asun­non viikos­sa. Kes­ki-ikäi­nen hesalainen mies ei kai käytän­nössä koskaan.

    Vastaa

23. Kuukke­li:
    Mik­si markki­na­t­alous ei saisi toteu­tua asumisessa? 

    Mik­si spur­gun pitää voi­da asua Kela-goldin avus­tuk­sel­la henkilön naa­puris­sa, joka on itse opiskel­lut ja tien­an­nut rahansa?

    Vaik­ka sik­si, ettei uno­h­tu­isi miten nykyisen kaltaisek­si muo­vau­tunut yhteiskun­ta on mah­dol­lis­tanut oman men­estyk­sen. Kuka voi Suomes­sa rehellis­es­ti sanoa ole­vansa oman onnen­sa sep­pä? Kuka on tietois­es­ti ja omas­ta tah­dostaan valin­nut köyhyyden?

    Markki­na­t­alous toteu­tuu kyl­lä asumises­sa nytkin. Mak­samal­la riit­tävästi saa var­masti hienom­man ja suurem­man asun­non kuin naa­purin spurgulla.

    Vastaa

24. Kuukke­li:
    Mik­si markki­na­t­alous ei saisi toteu­tua asumisessa? 

    Mik­si spur­gun pitää voi­da asua Kela-goldin avus­tuk­sel­la henkilön naa­puris­sa, joka on itse opiskel­lut ja tien­an­nut rahansa?

    Kyse ei ole siitä, että spur­gun pitää voi­da asua Kela-goldin avus­tuk­sel­la henkilön naa­puris­sa, joka on itse opiskel­lut ja tien­an­nut rahansa, vaan siitä että spur­gu­jen määrää tasoite­taan rikkaiden ja köy­hien aluei­den välil­lä. Spur­guil­la ei ole automaat­tista oikeut­ta saa­da asun­toa rikkaal­ta alueelta Kela-goldin avul­la, vaan vain osal­la spur­guista on, so. eri­laista hin­tasään­nöstel­tyä asum­ista on rajalli­nen määrä rikkail­la alueilla. 

    Joka tapauk­ses­sa opiskelu ja työssäkäyn­ti kan­nat­taa, kos­ka vaik­ka saisikin sen Kela-gold-asun­non spur­gu­na koko lop­puelämän ajan kau­den tulee jäämään asum­is­meno­jen jäl­keen noin 500 €/kk.

    Vastaa

25. teekkari: Kyl­lähän se saisi, mut­ta kun ei voi. Raken­nus­markki­noil­la on aivan liian paljon kitkaa jot­ta puh­das markki­na­t­alous voisi toimia riit­tävän hyvin. 

    Kitkalla tarkoit­tanet tässä epäpy­hää virkami­esten, puoluei­den eli­itin, kor­po­raa­tioiden ja suurten raken­nus­li­ikkei­den hyväveli­jär­jestelmää, jol­la mm. taataan ay-räl­sille mit­ta­vat verova­paat tulot ihan ilman mitään pana­malaisia lakiasiaintoimistoja?

    Markki­namekanis­mi toimii jatku­van iteroin­nin varas­sa. Markki­na­t­aloudessa kokeil­laan ja epäon­nis­tu­taan jatku­vasti, ja hil­jalleen heilahdellen hivut­taudu­taan kohti optimia. 

    Niin, onnek­si jokaisen kun­nan viras­to­talol­ta löy­tyy oma ere­htymätön GOSPLAN, jos­sa suo­raan númeno­ri­lai­sista per­i­tyvät ylevät Virkamiehet voivat palan­tíri­in tui­jot­ta­mal­la nähdä kuin­ka ei pelkästään ase­makaa­va vaan koko Yhteiskun­ta kan­nat­taa suun­nitel­la täysin virheettömäksi.

    Raken­nuk­sen sen sijaan olisi hyvä pysyä suun­nitel­lus­sa käytössään vähin­tään puoli vuo­sisa­taa, ja kaupun­gin usei­ta vuo­sisato­ja. Täysin markki­nae­htoinen iteroin­ti tämän mit­taisil­la syk­leil­lä johtaa aivan mas­si­iviseen tehot­to­muu­teen. Vähän kuin star­tupil­ta vaatisi aina vähin­tään miljoo­nan yksikön pro­to­tyyp­pierän tuot­tamista ennen markki­noille pääsemistä. 

    Veli todis­taa vah­vasti! Ideaa­han kan­nat­taa ehdot­tomasti kehit­tää eteen­päin! Ajatelka­a­pa paljonko raken­nusten ylläpi­don laimin­lyön­ti leikkaa tästä suun­nit­tel­lus­ta käyt­töa­jas­ta. Tai vas­taavasti kuin­ka paljon Yhteiskun­nan resursse­ja haaskaan­tuu Suun­nitel­man kannal­ta epäku­rant­tien asun­to­jen remon­toin­ti­in yli taloudel­lisen optimin!

    En ymmär­rä kuin­ka kukaan voi näi­den fak­to­jen edessä kan­nat­taa asun­to­jen yksi­ty­i­somis­tus­ta, jos­ka Yhteiskun­ta ylivoimaisin resurs­sein ja tieto­taidoin pystyy toki hoita­maan Yhteiskun­tamme omaisu­u­den kun­nos­ta. Kat­sokaa­pa vaan ympäril­lenne mis­tä ne rapis­tu­vat kiin­teistöt löytyvät.

    Kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on aina suun­nitel­mat­alout­ta, vaikkakin tietysti markki­nain­for­maa­tio­ta kan­nat­taa käyt­tää apuvälineenä. 

    Aivan! Kuten Suuri Yhteiskun­ta­su­un­nit­teli­ja tapasi sanoa “All with­in the state, noth­ing out­side the state, noth­ing against the state.”.

    Vastaa

26. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kyse ei ole siitä, että spur­gun pitää voi­da asua Kela-goldin avus­tuk­sel­la henkilön naa­puris­sa, joka on itse opiskel­lut ja tien­an­nut rahansa, vaan siitä että spur­gu­jen määrää tasoite­taan rikkaiden ja köy­hien aluei­den välillä. 

    Mik­si?

    Spur­guil­la ei ole automaat­tista oikeut­ta saa­da asun­toa rikkaal­ta alueelta Kela-goldin avul­la, vaan vain osal­la spur­guista on, so. eri­laista hin­tasään­nöstel­tyä asum­ista on rajalli­nen määrä rikkail­la alueilla. 

    Mik­si yksi spur­gu pääsee naut­ti­maan (edes himp­pusen) luk­suk­ses­ta samal­la kun saman ryyp­pyringin 10 muu­ta örveltäjää joutuu jäämään ter­ror­isoimaan joitain Myl­ly­puron ostaria?

    Vastaa

27. theta:
    Markki­na­t­alous toteu­tuu kyl­lä asumises­sa nytkin. Mak­samal­la riit­tävästi saa var­masti hienom­man ja suurem­man asun­non kuin naa­purin spurgulla.

    Eihän toteudu. Kun Kela mak­saa spur­gulle asun­non hyvä­tu­lois­t­en alueelta, niin sil­loin tämä asun­to ei ole markki­noiden käytettävissä. 

    Asun­to­ja on rajalli­nen määrä ja mitä enem­män asun­to­ja jyvitetään Kela-goldin avul­la, niin sitä vähem­män asun­to­ja on markkinoilla.

    Vastaa

28. Juho Laatu: Yhteiskun­ta on tässä sama kuin “me suo­ma­laiset yhdessä”.

    Tästäpä tulee mieleen lisää lain­auk­sia suuren Yhteiskun­nal­lisen Ajat­teli­jan lausahduksista:

    “The cit­i­zen in the Yhteiskun­ta State is no longer a self­ish indi­vid­ual who has the anti-social right of rebelling against any law of the Collectivity.”

    “Yhteiskun­ta con­ceives of the State as an absolute, in com­par­i­son with which all indi­vid­u­als or groups are rel­a­tive, only to be con­ceived in their rela­tion to the State.”

    “Against indi­vid­u­al­ism, the Yhteiskun­ta con­cep­tion is for the State; and it is for the indi­vid­ual in so far as he coin­cides with the State .… It is opposed to clas­si­cal Lib­er­al­ism .… Lib­er­al­ism denied the State in the inter­ests of the par­tic­u­lar indi­vid­ual; Yhteiskun­ta reaf­firms the State as the true real­i­ty of the individual.”

    “Yhteiskun­ta rec­og­nizes the real needs which gave rise to social­ism and trade union­ism, giv­ing them due weight in the guild or cor­po­ra­tive sys­tem in which diver­gent inter­ests are coor­di­nat­ed and har­mo­nized in the uni­ty of the State.”

    “Yhteiskun­ta entire­ly agrees with Mr. May­nard Keynes, despite the lat­ter’s promi­nent posi­tion as a Lib­er­al. In fact, Mr. Keynes’ excel­lent lit­tle book, The End of Lais­sez-Faire (l926) might, so far as it goes, serve as a use­ful intro­duc­tion to yhteiskun­ta eco­nom­ics. There is scarce­ly any­thing to object to in it and there is much to applaud.”
    

    (Nykyi­nen (aate)historiattomuus ihan yhteiskun­nan ylim­mil­lä por­tail­la alkaa ole­maan sitä luokkaa, että tule­vaisu­us pelot­taa aivan oikeasti…)

    Vastaa

29. Johannes:
    Hitas ei todel­lakaan ole täy­delli­nen jär­jestelmä, mut­ta mikä olisi vai­h­toe­hto. Nuorelle hyvä­tu­loisellekin lap­siper­heelle, jol­la ei ole perit­tyä omaisuutta… 

    Tuos­sa on paha aja­tusvirhe. Tukien ja markki­nahäir­iöi­den pois­t­a­mi­nen las­kee hin­to­ja ja tuonkin esimerkin per­he saa nyky­istä parem­man asunnon.

    Vastaa

30. teekkari: Kyl­lähän se saisi, mut­ta kun ei voi. Raken­nus­markki­noil­la on aivan liian paljon kitkaa jot­ta puh­das markki­na­t­alous voisi toimia riit­tävän hyvin. 

    Markki­namekanis­mi toimii jatku­van iteroin­nin varas­sa. Markki­na­t­aloudessa kokeil­laan ja epäon­nis­tu­taan jatku­vasti, ja hil­jalleen heilahdellen hivut­taudu­taan kohti optimia. 

    Raken­nuk­sen sen sijaan olisi hyvä pysyä suun­nitel­lus­sa käytössään vähin­tään puoli vuo­sisa­taa, ja kaupun­gin usei­ta vuo­sisato­ja. Täysin markki­nae­htoinen iteroin­ti tämän mit­taisil­la syk­leil­lä johtaa aivan mas­si­iviseen tehot­to­muu­teen. Vähän kuin star­tupil­ta vaatisi aina vähin­tään miljoo­nan yksikön pro­to­tyyp­pierän tuot­tamista ennen markki­noille pääsemistä.

    Kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on aina suun­nitel­mat­alout­ta, vaikkakin tietysti markki­nain­for­maa­tio­ta kan­nat­taa käyt­tää apuvälineenä.

    En ole kauhean vaku­ut­tunut tästä. Itseasi­as­sa, ei ole kovinkaan selvää, mitä yrität sanoa. Jokin esimerk­ki siitä, kuin­ka markki­nat voivat epäon­nis­tua sel­ven­täisi asi­aa. Joka tapauk­ses­sa, tässä muu­ta­ma vasta-argumentti:

    -Markki­nat eivät suinkaan vält­tämät­tä iteroi. Markki­na­toim­i­jat voivat yrit­tää kat­soa tule­vaisu­u­teen siinä mis­sä byrokraatitkin.
    ‑Peräänku­u­lutet­tu markki­nae­htoisu­us kos­kee kai enem­män raken­nuk­sen käyt­töä kuin rak­en­tamista. En näe, miten mikään sub­ven­tio voisi vähen­tää “kitkaa” sil­lä saralla.
    ‑Raken­nuk­sen ei suinkaan ole aina hyvä pysyä suun­nitel­lus­sa käytössä, jos tilanne muut­tuu. Saat­taa olla hyvinkin kan­nat­tavaa muut­taa toimis­to asun­noik­si tai päin­vas­toin. Ode onkin kir­joit­tanut tästä aiemmin.
    ‑Eikö markki­na­t­alous toi­mi nytkin hyvin vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen osalta?

    Vastaa

31. Johannes: Nuorelle hyvä­tu­loisellekin lap­siper­heelle, jol­la ei ole perit­tyä omaisu­ut­ta, Hitas on ain­oa mah­dol­lisu­us asua kan­takaupungis­sa mak­samat­ta törkeän suu­ruisia vuokria.

    Minkä ihmeen takia nuorel­la, hyvä­tu­loisel­lakin per­heel­lä on jokin perus­ta­vanaal­tu­inen oikeus asua kan­takaupungis­sa, jos ei oikeasti halua?

    Oikea halu tarkoit­taa sitä, että on valmis tin­kimäänkaikesta muus­ta niin paljon että se onnistuu.

    Vastaa

32. En ymmär­rä myöskään muiden kuin köy­hien lap­siper­hei­den asut­tamista hyville alueille. Niis­sä sen­tään voi per­heen las­ten kuvitel­la saa­van jonkin­laista hyö­tyä ympäristön esimerk­istä, vaik­ka en ole siitäkään ihan täysin vakuuttunut.

    Vastaa

33. Liian van­ha:
    Kepu­lan­di­as­sa asia osa­taan vaik­ka ei juuri muu­ta kyetäkään eli kun­ta ostaa maa­ta raa­ka-maan hin­taan ja kaavoit­taa sen.

    No thanks to kepulaiset! 

    Esimerkik­si Oulus­sakin, tuos­sa “kaavoita­mme vain ja ain­oas­taan kaupun­gin maille ja myy­dään ton­tit huutokaupalla”-tyylin kehdos­sa, kiitos kun­tali­itosten, ympäryskun­nista tule­vien kepu­lais­ten tavoit­teena on muut­taa maan­hank­in­taa siihen suun­taan, että kaupun­ki kaavoit­taa ja maan­omis­ta­ja kiittää.

    Vastaa

34. Kuukke­li: Eihän toteudu. Kun Kela mak­saa spur­gulle asun­non hyvä­tu­lois­t­en alueelta, niin sil­loin tämä asun­to ei ole markki­noiden käytettävissä. 

    Asun­to­ja on rajalli­nen määrä ja mitä enem­män asun­to­ja jyvitetään Kela-goldin avul­la, niin sitä vähem­män asun­to­ja on markkinoilla.

    Mikä “hyvä­tu­lois­t­en alue”? Kyl­lä esim. tääl­lä Ullan­lin­nas­sa asuu pien­i­t­u­loisi­akin (kuten minä). He asu­vat var­maan vähän ahtaam­min kuin muual­la Helsingis­sä. Ain­oat paikat minne pien­i­t­u­loisen on oikeasti mah­do­ton­ta muut­taa on omakotitaloalueet.

    Eikö köy­häl­lä pitäisi olla oikeut­ta vali­ta 30 neliön kon­tu­lalaisen yksiön ja 15 neliön punavuore­laisen yksiön välil­lä, jot­ta kenenkään hyvä­tu­loisen ei vaan tarvit­sisi kat­soa “spur­gu­ja”?

    Eikä asun­to pois­tu markki­noil­ta vaik­ka Kela tai sos­su asum­ista tuk­isikin. Vuokranan­ta­ja var­masti ottaa sin­ut spur­gun tilalle, kun­han olet valmis mak­samaan enem­män vuokraa. Var­mas­tikkaan sin­ul­la ei ole spur­gua huonom­pi vuokranmaksukyky.

    Vastaa

35. theta: Vaik­ka sik­si, ettei uno­h­tu­isi miten nykyisen kaltaisek­si muo­vau­tunut yhteiskun­ta on mah­dol­lis­tanut oman men­estyk­sen. Kuka voi Suomes­sa rehellis­es­ti sanoa ole­vansa oman onnen­sa sep­pä? Kuka on tietois­es­ti ja omas­ta tah­dostaan valin­nut köyhyyden

    Tuet olisi vain tehokkaam­paa antaa suo­raan rahana eikä asun­non muodossa.

    Vastaa

36. Kalle: Tuos­sa on paha aja­tusvirhe. Tukien ja markki­nahäir­iöi­den pois­t­a­mi­nen las­kee hin­to­ja ja tuonkin esimerkin per­he saa nyky­istä parem­man asunnon.

    Joo, esimerkik­si vuokrasään­nöstel­lyis­sä mais­sa vuokra-asun­not onkin niin kalli­ita ja Suomes­sa niin halpo­ja markki­noiden hoitaes­sa tarjonnan.

    ksee: Mik­si?

    Mik­si yksi spur­gu pääsee naut­ti­maan (edes himp­pusen) luk­suk­ses­ta samal­la kun saman ryyp­pyringin 10 muu­ta örveltäjää joutuu jäämään ter­ror­isoimaan joitain Myl­ly­puron ostaria?

    Ongel­mat, esimerkik­si huono­jen mie­len­ter­veys- tai päi­hderi­ip­pu­vu­us­palvelu­iden tai pako­lais­ten vas­taan­ot­tamisen aiheut­ta­mat ongel­mat, näkyvät ainakin jos­sain määrin myös hyvä­tu­lois­t­en asuinalueil­la. Näin hyvä­tu­loiset ovat tietoisem­pia niistä ja poli­itikot, jot­ka kaik­ki ovat hyvä­tu­loisia, puut­tuvat niihin hanakam­min, ja hyvä­tu­loiset äänestäjät otta­vat ongel­mat huomioon parem­min päät­täessään ketä äänestää. Korostan siis, että täl­laises­sa ajat­telus­sa kyse ei ole siitä että köy­hän oikeus asua rikkaal­la asuinalueel­la on itseis­ar­vo, vaan siitä että rikkaiden tulee nähdä köyhiä.

    Vastaa

37. Copy/pastean tälle foo­ru­mille aika tarkalleen vuosi sit­ten kir­joit­ta­mani viestin, kos­ka se ei ole van­hen­tunut yhtään:

    ————–

    Jatke­taan­pa aja­tusleikke­jä, kun Samulin kanssa ker­ran alku­un päästiin.

    Ajatel­laan­pa yksinker­taisu­u­den vuok­si, että kaupungis­sa on 900 asun­toa ja että ne ovat kaik­ki prikulleen saman­laisia. Ain­oa ero niiden välil­lä on sijain­ti. Kaupun­gin nurkas­sa sijaitse yksit­täi­nen piste, jos­sa on “kaik­ki” palve­lut. Kaiken kukku­rak­si kaupun­gin asukkaat arvosta­vat vain ja ain­oas­taan mah­dol­lisim­man lyhyt­tä etäisyyt­tä tuos­ta kaiken kat­tavas­ta pis­teestä ja sat­tumal­ta kaik­ki vielä saman verran.

    Asun­not sijait­se­vat yhden täysin suo­ran tien var­rel­la rivis­sä siten, että paras asun­to on kaiken sisältävän pis­teen vier­essä, toisek­si paras asun­to on talon ver­ran kauem­pana ja niin edelleen. Hin­ta tietenkin tot­telee samaa sijain­nista riip­pu­vaa logiikkaa.

    Alku­ti­lanteessa asun­nois­sa asuu 900 ihmistä, rikkain asuu ensim­mäisessä ja köy­hin viimeisessä. Sovi­taan myös, että 300 ensim­mäistä kut­su­taan rikkaiden asun­noik­si, 300 seu­raavaa keski­t­u­lois­t­en ja 300 viimeistä köy­hien asunnoiksi.

    Mitä tapah­tuu, jos kun­ta onkin päät­tänyt että riv­in kol­mas asun­to onkin sit­ten kun­nan vuokrat­a­lo, joka annetaan arval­la yhdelle 300:sta köyhästä?

    Keskimääri­nen asum­i­nen ei parane yhtään, kos­ka asun­to­ja on edelleen yhtä mon­ta ja kaik­ki ovat vielä saman­laisia. Kol­man­nen asun­non nykyi­nen asukas joutuukin neljän­teen, neljän­nen viiden­teen ja niin edespäin. Viimeinen rikas asu­ja tipah­taakin keskilu­okan asun­toon ja yksi keskilu­okkainen tipah­taa köy­hälle alueelle. Kaikkien köy­hien, joil­la oli parem­pi asun­to kuin arpaon­nis­ten, asun­to huononee pykäläl­lä. Niille köy­hille, joiden asun­to oli huonom­pi kuin arpaon­nisen, ei tapah­du mitään. Rikkaim­man ja toisek­si rikkaim­man asun­to ei myöskään muu­tu huonommaksi.

    Mitä tapah­tui:
    Yhden ihmisen asum­isti­lanne parani ja ylivoimais­es­ti suurim­man osan asum­isti­lanne taas huononi, riip­puen vähän siitä, keneen köy­histä arpaon­ni osuu. Seg­re­gaa­tio väheni kahdel­la ihmisellä.

    —————

    Onko tässä mitään järkeä?

    Vastaa

38. Sylt­ty:

    Onko tässä mitään järkeä?

    On järkeä. Jos 300 parhaim­mas­ta asun­nos­ta vaik­ka joka 10. arvotaan köy­hille, rikkaat joutu­vat näkemään enem­män köy­hiä ja köy­hyyt­tä, mikä on hyvä asia. 

    Köy­himpi­in 300 taloon pää­tyy 30 keski­t­u­loista. Sekin on hyvä asia, sil­lä he ovat kiin­nos­tuneem­pia ympäristön­sä ongel­mako­hdista ja osaa­vat puut­tua niihin parem­min. Jos esimerkik­si köy­hien talo­jen lähik­oulu on ump­isurkea, keski­t­u­loiset puut­tuvat sen epäko­hti­in helpom­min ja heil­lä on enem­män sosi­aal­ista pääo­maa, mikä tehostaa puut­tumista. He eivät vain vali­ta asi­as­ta lähika­pakas­sa, vaan ehkäpä esim. tun­temalleen / jos­sain tilaisu­udessa kohtaa­malleen / samaan hyvä veli ‑verkos­toon kuu­lu­valle kun­nan­val­tuutelle, tai keski­t­u­loinen tietää parem­min mikä on hallinto-oikeus ja osaa rus­ta­ta sinne valituksia.

    Vastaa

39. Sylt­ty: Esimerkik­si Oulus­sakin, tuos­sa “kaavoita­mme vain ja ain­oas­taan kaupun­gin maille ja myy­dään ton­tit huutokaupalla”-tyylin kehdos­sa, kiitos kun­tali­itosten, ympäryskun­nista tule­vien kepu­lais­ten tavoit­teena on muut­taa maan­hank­in­taa siihen suun­taan, että kaupun­ki kaavoit­taa ja maan­omis­ta­ja kiittää.

    Oulun liitoskun­tien tilanteesta ei saa oikien selvää, mut­ta ulkop­uolel­la on umpikepu­lainen Limin­ka, hal­li­tuk­sen jäsenistä on kuusi kepu­laista ja mui­ta kolme

    Ja kun kat­soo tont­ti­tar­jon­taa niin val­taosa on myymässä Limin­gan kun­ta. Lis­taan on keät­ty myös yksi­ty­isiä tont­te­ja , mut­ta niistä ainakin osa on haja-asutusalueella.

    Kyl­lä kaavoituk­sen hyödyt jäävät kunnalle

    nfogis.infokartta.fi/infogis-liminka/?groups=25,29

    Vastaa

40. Minä en oikein ymmär­rä poli­itikko­jen poh­ja­ton­ta tarvet­ta pyrk­iä otta­maan niskalenkkiä markki­navoimista. Uskon, että asum­i­nen esimerkik­si Helsingis­sä olisi nyky­istä edullisem­paa, jos olisi tähdät­ty siihen, että asumisku­lut pysyvät kohtu­ullisi­na kaikille, eikä olisi pyrit­ty jaka­maan pieniä lot­tovoit­to­ja joillekin. Sama jut­tu monien kaupunkien tont­tiar­von­to­jen ja pistey­tys­ten suh­teen. Mik­si ei myy­dä tont­te­ja sille, joka on valmis mak­samaan eniten ja alen­net­taisi vero­ja kaik­il­ta. Yleen­sä markki­navoimat ottaa jol­lain taval­la niskalenkin poli­itikoista. Tässäkin omakoti­talos­sa, jon­ka omis­tamme oli kaupun­ki antanut vuokra­ton­tin nuorelle pariskun­nalle. Se oli sit­ten pul­jat­tu jotenkin ammat­ti­rak­en­ta­jan nimi­in. Ammat­ti­rak­en­ta­ja oli sit­ten asunut itsek­seen tässä 2 vuot­ta hen­gat­en oikeasti naisys­tävän­sä luona ja myi tämän sit­ten 2 vuo­den kulut­tua omana vak­i­tuise­na asuntonaan.

    Vastaa

41. Mitenkä asi­at muut­tuvat mik­sikään, jos hyvä­tu­loinen tai jopa rikas näkee naa­puris­sa pitkäaikaistyöttömän?

    Miten ihmeessä maail­ma para­nee tämän kautta?

    Lopet­taako köy­hä sekapäi­hdekäyt­täjä rikol­liset touhun­sa? Luop­uuko rikas omaisu­ud­estaan ja alkaa jaka­maan tätä köy­hille? Tasoit­tuvatko tuloerot?

    Syn­tiäkö se on, että on tehnyt kovasti töitä ja rikastunut?

    Vastaa

42. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Joo, esimerkik­si vuokrasään­nöstel­lyis­sä mais­sa vuokra-asun­not onkin niin kalli­ita ja Suomes­sa niin halpo­ja markki­noiden hoitaes­sa tarjonnan.

    Klassi­nen ongel­ma vuokrasään­telyssä on vuokra-asun­to­jen kun­non huonone­m­i­nen. Vuokraisän­näl­lä ei ole kan­nustin­ta remon­toi­da asun­toa tai muuten huoltaa sitä, jos asun­non kun­to ei saa näkyä vuokrassa.

    Vastaa

43. Kuore:
    Mitenkä asi­at muut­tuvat mik­sikään, jos hyvä­tu­loinen tai jopa rikas näkee naa­puris­sa pitkäaikaistyöttömän?

    Miten ihmeessä maail­ma para­nee tämän kautta?

    Lopet­taako köy­hä sekapäi­hdekäyt­täjä rikol­liset touhun­sa? Luop­uuko rikas omaisu­ud­estaan ja alkaa jaka­maan tätä köy­hille? Tasoit­tuvatko tuloerot?

    Syn­tiäkö se on, että on tehnyt kovasti töitä ja rikastunut?

    Kyl­lä ne vaan jonkin ver­ran muut­tuvat. Kun itse muutin hyvä­tu­loiselta alueelta Itäkeskuk­seen, yllä­tyin aidosti siitä että yhteiskun­nas­sa on niin paljon pahoin­voin­tia, välin­pitämät­tömyyt­tä ja henkistä osat­to­muut­ta. Asuinaluei­den sekoit­tamisem ideana ei ole se ette tasa­taan tulo­ero­ja tai se että köy­hä sekapäi­hdekäyt­täjä lopet­taa rikol­liset touhun­sa vaan juurikin se että rikkail­la alueil­la on jonkin ver­ran köy­hiä ja köy­hillä alueil­la jonkin ver­ran keskituloisia.

    Vastaa

44. Kuore:

    Lopet­taako köy­hä sekapäi­hdekäyt­täjä rikol­liset touhunsa? 

    Ja siis, vaik­ka näin ei var­maan käykään, kouluis­sa on eduk­si että kaikkien van­hem­mat eivät ole sekapäi­hdekäyt­täjiä ja kaik­ki oppi­laat haaveile jääkiekkotäh­den tai laula­jan uras­ta vaan oppi­la­sainek­ses­sa on vari­aa­tio­ta ja sekakäyt­täjien lapset saat­ta­vat poimia hyviä vaikutteita.

    Vastaa

45. > Jos myy asun­non, sen joutuu myymään samalla
    > hin­nal­la kuin sen osti

    Eikö voisi ajatel­la jonkin­laista hybridimallia: 

    1.
    Arval­la tai muul­la poli­it­tisel­la perus­teel­la val­i­taan suosikit.

    2.
    Kaik­ki asun­not myy­dään eniten tarjoavalle.

    3.
    Arvon­nan voit­ta­jat saa­vat kau­pan päälle kaupun­gin myön­tämän ja takaa­man, vakuute­na vain asun­to, lainan. Lainan suu­ru­us on Poli­it­tis­es­ti määritel­lyn ”omakus­tan­nushin­nan” ja osto­tar­jouk­sen väli­nen erotus.

    4.
    Myyn­ti­ra­joituk­set pois.

    5.
    Tuo “ilmainen laina” käytän­nössä takaa sen, että osta­jak­si valikoituu poli­it­tis­es­ti sopi­va henkilö. Mut­ta jos vapaan rahan osta­ja tar­joaa suurem­man hin­nan, asun­to myy­dään hänelle.

    Siis:
    Arval­la ei vali­ta asun­non osta­jaa vaan lisälainan saa­ja. Lainan myön­tämi­nen ei rasita kaupun­gin talout­ta, kos­ka vai­h­toe­htona on jät­tää tuo raha kokon­aan poim­i­mat­ta pois.

    Vastaa

46. Ja mik­sei jokaisen oppi­laan unel­ma voisi olla paras pelaa­ja tai laula­ja? Suo­mi on pieni maa, voisim­me­han olla maail­man­järjestyk­sessä juuri noiden osaa­ja. Mitäs ne parem­mat vaikut­teet olisivat?

    Vastaa

47. Eikö hitak­set kor­vaisi ihan hyvin vähän markki­nahin­tainen vuokra-asun­to johon myön­netään ylimääräi­nen vuokratu­ki? Kylk­iäisenä diili­in asum­i­saikara­joi­tus. Ja sisään muut­tot arvalla?

    Ulos muut­to järjestyy joko itse asun­to itselleen etsimäl­lä, tai kaupun­ki osoit­taa vähem­män halu­tus kaupun­gin vuokrat­alon, jol­loin seu­raa­va pääsee isoon hyvän alueen kämppään.

    Ja kaik­ki asun­not markki­nahin­taisik­si välit­tömästi ja tuki niis­sä asumisek­si jaet­takoon eril­lisenä avus­tuk­se­na. Sil­loin kaupun­ki voi itse kor­ja­ta tuloloukko-ongelmia säätämäl­lä tuen por­ras­tus­ta, asumisen tuk­i­jär­jestelmän kus­tan­nuk­set näkyvät parem­min ja kus­tan­nuk­setkin alenevat kun osa asukkaista menet­tää tuet liian suurten tulo­jen suo­rauk­se­na. (Vai joko ne tulo­ra­jat tuli­vat ali­hin­taisi­in kämp­pi­in slum­mi­u­tu­mista nopeuttamaan?)

    Vastaa

48. Petri: lot­to

    Petri:
    Uskon, että asum­i­nen esimerkik­si Helsingis­sä olisi nyky­istä edullisem­paa, jos olisi tähdät­ty siihen, että asumisku­lut pysyvät kohtu­ullisi­na kaikille, eikä olisi pyrit­ty jaka­maan pieniä lot­tovoit­to­ja joillekin. 

    Näistä HITAS-arvon­noista puhutaan usein lot­tovoit­tona, mut­ta kun olen ver­tail­lut eri­lais­ten omis­tusasun­to­jen hin­to­ja ja mui­ta omis­tusasumiseen liit­tyviä kus­tan­nuk­sia, niin ei se HITAS-asum­i­nen kuitenkaan niin hal­paa käsit­tääk­seni ole. Esimerkik­si Kalasa­ta­man uusis­sa HITAS-kohteis­sa hin­nat ovat n. 4600€/m2 ja vapaara­hoit­tei­sis­sa myyn­tiko­hteis­sa Etuoves­sa n. 5500€/m2, jol­loin 100 m² asun­nos­sa velat­tomien asun­to­jen väli­nen hin­taero olisi HITAS-asun­non hyväk­si 90.000€. Näi­den lisäk­si tulee huomioi­da yhtiö­vastike, joka on HITAS-asun­nos­sa n. 6,5€/m2 (johtuen mm. vuokra­ton­tista) ja vapaara­hoit­teises­sa asun­nos­sa (kohde Etuoves­ta) n. 3,5€/m2. 30 vuodessa näistä yhtiö­vastikkeista ker­tyy mak­set­tavia HITAS-asun­nolle 234.000€ ja vapaara­hoit­teiselle 126.000€ eli vapaara­hoit­teisen hyväk­si 108.000€. Täl­löin 30 vuo­den tarkastelu­jak­sol­la vapaara­hoit­teinen olisi tul­lut jo halvem­mak­si kuin HITAS. Toki tässä voisi huomioi­da vielä esim. lainaku­lut tuos­ta 90.000€ jne. mut­ta point­ti­na se, että HITAS ei vält­tämät­tä mikään lot­tovoit­to ole, jos voit­to laisinkaan. Vai jäikö min­ul­ta jotain huomaamatta?

    Vastaa