Kaupukisuunnittelulautakunnan lista 5.4.2016

Itä-Pasi­las­sa toimis­to­talon tilalle asuntoja

Rauhanase­man ja kir­jas­ton välis­sä ole­va tyhjil­läään ole­va toimis­to­ta­lo murskataan tien­po­h­jak­si ja tilalle tulee enim­mil­lään 12-ker­roksi­nen asuin­ta­lo noin 350 uudel­la pasi­lalaiselle. Ainakin havain­neku­vas­sa on viherkat­to, joten hieno­ja terass­inäkymiä on odotet­tavis­sa. Yksi puurivi katoaa.

Täy­den­nyskaa­va Munkkiniemessä

Munkkiniemeen tulee 150 uut­ta asukas­ta, kun Sol­nantien ja Lokkalantien kul­mas­sa ole­va aukko raken­netaan. Ole­mas­sa ole­vat talot menet­tävät pää­tyikku­nansa, mut­ta tämän ne kai ovat jotenkin pystyneet sopimaan.

Lausun­to Pohjois-baanan suunnitelmasta

Tämä kos­kee väliä Pasi­las­ta Käpylän ase­malle. Nyt pyöräre­it­ti kul­kee mäkisenä, mutkaise­na ja vaar­al­lise­na met­sässä. Tämän jäl­keen radan viertä tasos­sa. Tulee lisäämään yhtey­den suo­sio­ta työ­matkali­iken­teessä huo­mat­tavasti, kun mäet pois­tu­vat. Kan­nate­taan jyrkästi. ’

Helpohko lista. Seu­raavas­ta oli tulos­sa niin help­po, että kok­ous perutaan.

32 vastausta artikkeliin “Kaupukisuunnittelulautakunnan lista 5.4.2016”

  1. Mik­sei Viikin pel­to­ja raken­neta. On jär­jet­tömyy­den huip­pu tutkia maat­alout­ta Suomes­sa keskel­lä pääkaupunkia. Yliopis­to saisi rahaa, Kepu saisi maakun­ti­in puuhaa ja pikaratik­ka matkus­ta­jia. Pel­loille mah­tu­isi paljon asukkaita.

    Vastaa

    1. Viikin pel­lot taita­vat olla liian alavaa maa­ta raken­net­tavak­si. Helsingis­sä alin hyväksyt­tävä on + kolme metriä, jäätiköi­den sulami­nen kun nos­taa mertenpintaa.

      Vastaa

  2. Nykyis­es­tä pyöräre­itistä Pasi­lan ja Käpylän välil­lä. Kan­nat­taa miet­tiä, mitä käytän­nössä tarkoit­taisi, jos joku autoli­iken­teen pääväylistä olisi vas­taa­van tasoinen.

    Usei­den pääpolkupyöräre­it­tien olo­suh­teet ovat edelleen samal­la tasol­la, jol­la kaupunkien autokai­stat oli­vat vuosikym­meniä sit­ten: sorap­in­taisia, kuop­paisia, mutkaisia, kapei­ta, mäk­isiä ja läh­es mität­tömäl­lä ylläpi­dol­la. Lisäk­si ne alka­vat ja lop­pu­vat sat­un­nais­es­ti. Esimerkik­si Paciuk­senkadun alitse raken­netun sinän­sä eri­no­maisen miljoonatun­nelin toises­sa päässä on Ei talvikun­nos­s­api­toa ‑kylt­ti ja toises­sa pari sataa metriä kyn­nöspel­toa muis­tut­tavaa sorakenttää.

    Nyky­isin autokaisto­jen taso on lento­kent­tä­ta­soa, mut­ta moni pyörätie on edelleen kär­ry­polku­ta­soa. Ja tästä huoli­mat­ta polkupyörän kulku­ta­pao­su­us on läh­es sama kuin autol­la ja kaupun­gin strate­gias­sa kulku­muodot on aset­tu järjestyk­seen käve­ly, pyöräi­ly, julki­nen, auto.

    Vastaa

  3. “Lausun­to Pohjois-baanan suunnitelmasta

    Tämä kos­kee väliä Pasi­las­ta Käpylän ase­malle. Nyt pyöräre­it­ti kul­kee mäkisenä, mutkaise­na ja vaar­al­lise­na met­sässä. Tämän jäl­keen radan viertä tasos­sa. Tulee lisäämään yhtey­den suo­sio­ta työ­matkali­iken­teessä huo­mat­tavasti, kun mäet pois­tu­vat. Kan­nate­taan jyrkästi.”

    En usko että van­ha pyörätiekään, joka on ollut Helsin­gin mit­takaavas­sa huip­puhyvä väylä ilman pakokaa­su­ja, ruuhkia ja liiken­neval­o­ja, on ollut esteenä kenenkään liikku­miselle. Toiv­ot­tavasti van­ha yhteys säi­lyy, koska­pa junaradan reunaa ajami­nen on meluisam­paa ja vähän tyl­sääkin imo. Suo­ra tasainen väylä mah­dol­lis­taa suurem­mat tilan­nenopeudet, joten en allekir­joit­taisi tuo­ta vaar­al­lisu­ut­takaan. Sor­ry soraäänestä. 

    ps. sähköpyörien saatavu­us para­nee nopeasti, kohtu­ullisen sel­l­aisen saa jo 800 eurol­la mut­ta hyvät kus­tan­ta­vat use­am­man tuhat­lap­pusen. Niil­lä tasoit­tuu kaik­ki vas­taan­tule­vat ylämäet. Kun muis­sa sivistys­val­tiois­sa tue­taan sähköau­to­jen han­kkmista niin voitaisi­inko suomes­sa vapaut­taa sähköavusteiset fil­lar­it arvon­lisäveros­ta? Uskoisin että sähkö­fil­lari olisi mon­elle “se” kään­teen­tekevä juttu.

    Vastaa

    1. Jyrkkä alamä­ki se vas­ta suuren tilan­nenopeu­den mah­dol­lis­taa. Olen ollut hyvin lähel­lä ajaa nokkako­lar­in, kun joku tuli täysiä alamäkeä ja otti vasem­malle kään­tyvän mutkan nuole­mal­la niin, ettei min­ulle jäänyt tilaa kuin ojassa.

      Vastaa

  4. Aale Roos: Mik­sei Viikin pel­to­ja rakenneta.

    Vrt. Ara­bi­an­ran­nan paa­lu­tuk­set. Talo­jen perus­t­a­mi­nen alavaan saveen ei ollut ihan hal­paa ja uut­ta tekni­ikkaakin tiem­mä kehitet­ti­in. Rantaan jätet­ti­in edelleen melkoinen kaista tulville.

    Vastaa

    1. Ara­bi­an­ran­nan puis­tokaistale on itseasi­as­sa tuki­raken­nelta, jota ilman koko Ara­bi­an­ran­ta luisu­isi Van­hankaupungin­lah­teen. (Sehän taas ei käy, kos­ka Natu­ra) Sille kaistaleelle ei voi rak­en­taa. Mut­ta kuten san­ot­tu, Viikin pel­lot ovat liian matalalla.

      Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Jyrkkä alamä­ki se vas­ta suuren tilan­nenopeu­den mah­dol­lis­taa. Olen ollut hyvin lähel­lä ajaa nokkako­lar­in, kun joku tuli täysiä alamäkeä ja otti vasem­malle kään­tyvän mutkan nuole­mal­la niin, ettei min­ulle jäänyt tilaa kuin ojassa.

    Tässä voisi­vat meikäläisen lisäk­si ilmoit­tau­tua myös kaik­ki ne muut kansalaiset, jot­ka ovat jääneet tai meinan­neet jäädä fil­lar­in alle, kun se pyyhkäisee mis­sä tahansa mutkas­sa nuole­mal­la niin, että vas­taan­tuli­jat jäävät alle. Tämä kun ei ole mikään poikkeus. Ja useim­mat tule­vat vielä jalka­käytäväl­lä, mikä sinän­sä on sekä laiton­ta että vaarallista.

    Vastaa

  6. Koti-isä:

    Ja tästä huoli­mat­ta polkupyörän kulku­ta­pao­su­us on läh­es sama kuin autol­la ja kaupun­gin strate­gias­sa kulku­muodot on aset­tu järjestyk­seen käve­ly, pyöräi­ly, julki­nen, auto.

    Nämä luvut ovat kyl­lä peräisin Alexan­der Stub­bin taskulaskimesta.

    Vastaa

    1. Ne luvut ovat kulku­ta­p­atutkimuk­ses­ta viime syysku­ul­ta, mut­ta ne koski­vat vain kan­takaupun­gin sisäisiä matko­ja ja yksikkönä oli mat­ka, ei kilometri.

      Vastaa

  7. Puo­let Alanko­maista on meren­pin­nan ala­puolel­la. Mik­sei siihen mer­ta lähin­nä ole­van, pel­lot halkai­se­van kevy­een liiken­teen reitin tienoolle voisi esim. rak­en­taa jotain patovallia?

    (itse säästäisin kyl­lä pel­lot lin­tu­vesien suo­ja-alueek­si, mut­ta näin niin kuin ajatuk­sen tasol­la kiinnostaisi)

    Vastaa

    1. En ole geolo­gi joten joudun arvaa­man. Maaperä ei tai­da olla siinä mitenkään eri­tyisen vet­tä läpäisemätön­tä. Veden paine pus­kee sen läpi jostain. Halv­in­ta olisi lait­taa se pato jon­nekin Suomen­lin­nan tietämille, mut­ta mitähän Unesco siitä sanoisi. Pekän Viikin pel­to­jen ympäröimä pato tulisi kyl­lä hyvin kalli­ik­si raken­nus­neliötä kohden. 

      Vastaa

  8. Kake: Mik­sei siihen mer­ta lähin­nä ole­van, pel­lot halkai­se­van kevy­een liiken­teen reitin tienoolle voisi esim. rak­en­taa jotain patovallia?

    Rahal­la tietysti saa yhtä ja toista, eikä Viikin pel­to­jen rak­en­t­a­mi­nen sen kum­mem­paa raket­ti­tiedet­tä liene. Voihan pin­nan tasoa myös nos­taa kuskaa­mal­la mas­so­ja. Helsingillä on nyt vaan jo putkessa niin paljon perus­tamisoloil­taan enem­män ja vähem­män vaikei­ta tont­te­ja, että ei vis­si­in ole järkevää ava­ta uusia jät­tilu­okan rahan­reik­iä, ennen kuin entiset alka­vat olla plus­sal­la. Siis vaik­ka Viikissä ei olisi suojelualuetta.

    Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä alin hyväksyt­tävä on + kolme metriä, jäätiköi­den sulami­nen kun nos­taa mertenpintaa.

    No, sitä odotellessa.

    Vastaa

  10. Kake:
    Puo­let Alanko­maista on meren­pin­nan ala­puolel­la. Mik­sei siihen mer­ta lähin­nä ole­van, pel­lot halkai­se­van kevy­een liiken­teen reitin tienoolle voisi esim. rak­en­taa jotain patovallia?

    (itse säästäisin kyl­lä pel­lot lin­tu­vesien suo­ja-alueek­si, mut­ta näin niin kuin ajatuk­sen tasol­la kiinnostaisi)

    Alanko­mais­sa­ja koko Poh­jan­meren alueel­la oli 1953 tuhan­sia kuolo­nouhre­ja vaat­in­ut tul­va. (Sille on oma museon­sa, ja ystävät­täreni kävi siel­lä Euroopan museopalkin­non tuo­maris­ton jäsen­nä). Sen jäl­keen aloitet­ti­in hvyin kallis ja aikaa vienyt pato­jen uudel­len­raken­nus, muis­taak­seni nimeltään Zuidersee.

    Vastaa

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Ne luvut ovat kulku­ta­p­atutkimuk­ses­ta viime syysku­ul­ta, mut­ta ne koski­vat vain kan­takaupun­gin sisäisiä matko­ja ja yksikkönä oli mat­ka, ei kilometri.

    Ihan hyvä, kun muista yksiköt ja mis­tä on kyse.

    Vastaa

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Viikin pel­lot taita­vat olla liian alavaa maa­ta raken­net­tavak­si. Helsingis­sä alin hyväksyt­tävä on + kolme metriä, jäätiköi­den sulami­nen kun nos­taa mertenpintaa. 

    Pato­jen ja pump­pu­jen käyt­tö ei ole varsi­naista raket­ti­tiedet­tä, Hol­lan­nis­sa meren pin­nan ala­puolelle rak­en­t­a­mi­nen aloitet­ti­in jo 1500-luvul­la ja nykyään kuiv­in jaloin selviämi­nen on triviaalia.

    Vastaa

  13. Osmo Soin­in­vaara: Halv­in­ta olisi lait­taa se pato jon­nekin Suomen­lin­nan tietämille, mut­ta mitähän Unesco siitä sanoisi. 

    Esim. Venet­si­aan on tehty pato­jär­jestelmä meren poh­jaan ja Bratislavas­sa on jonkin­lainen maan päälle tehty tul­va­p­atosys­tee­mi ja Tokioss­sa jät­timäi­nen tul­vavesilu­o­las­to. Kyl­lä näitä tehdään.

    Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ara­bi­an­ran­nan puis­tokaistale on itseasi­as­sa tuki­raken­nelta, jota ilman koko Ara­bi­an­ran­ta luisu­isi Van­hankaupungin­lah­teen. (Sehän taas ei käy, kos­ka Natu­ra) Sille kaistaleelle ei voi rak­en­taa. Mut­ta kuten san­ot­tu, Viikin pel­lot ovat liian matalalla. 

    Ara­bi­an­ran­nan rantakaistal­la taidet­ti­in van­han Ara­bi­an tehtaan jät­teet kapseloi­da maaperään, eikä siinä mielessä ole sovelias­ta asuin­rak­en­tamiseen. Pikku-Huopalahdessa sen sijaan on talot tehty pilareille sav­i­maa­han, joten Niemen­mäen puoleiselle ran­nalle ei saa rak­en­taa, ettei sav­i­maan tas­apaino heilah­da ja katko pilareita…

    Vastaa

  15. Mikä muuten on Pasi­las­sa toimis­toraken­nusten täyt­töaste. Minkä ver­ran tuol­la on tyhjiä toimistoja?

    Vastaa

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole geolo­gi joten joudun arvaa­man. Maaperä ei tai­da olla siinä mitenkään eri­tyisen vet­tä läpäisemätön­tä. Veden paine pus­kee sen läpi jostain. Halv­in­ta olisi lait­taa se pato jon­nekin Suomen­lin­nan tietämille, mut­ta mitähän Unesco siitä sanoisi. Pekän Viikin pel­to­jen ympäröimä pato tulisi kyl­lä hyvin kalli­ik­si raken­nus­neliötä kohden. 

    Kuinka­han paljon Viikin rak­en­tamiseen tai rak­en­ta­mat­ta jät­tämiseen vaikut­ta­vat maan­omis­tu­solot? Pel­lot lienevät val­tion maa­ta, joten tont­tien rahas­tus Helsin­gin poh­jat­tomaan pus­si­in ei ihan heti onnistu.

    Vastaa

  17. Koti-isä:
    Ja tästä huoli­mat­ta polkupyörän kulku­ta­pao­su­us on läh­es sama kuin autol­la ja kaupun­gin strate­gias­sa kulku­muodot on aset­tu järjestyk­seen käve­ly, pyöräi­ly, julki­nen, auto.

    Mis­tä syys­tä pyöräi­ly on ennen joukkoli­iken­net­tä? Polkupyörää käyt­tää talvel­la hyvin har­va, ja joukkoli­iken­teen kap­a­siteet­ti joudu­taan joka tapauk­ses­sa mitoit­ta­maan sen mukaan että läh­es kukaan ei pyöräile, pyöräi­ly ei kykene kesäl­läkään saavut­ta­maan kulku­ta­pao­su­ut­ta joka on lähel­läkään joukkoli­iken­net­tä ja pyörän käyt­töön liit­tyy suuria han­kaluuk­sia jos esimerkik­si ei asu pyörä­matkan päässä kohteesta tai tulee Helsin­gin seudun ulkopuolelta.

    Vastaa

  18. Koti-isä:
    Nyky­isin autokaisto­jen taso on lento­kent­tä­ta­soa, mut­ta moni pyörätie on edelleen kär­ry­polku­ta­soa. Ja tästä huoli­mat­ta polkupyörän kulku­ta­pao­su­us on läh­es sama kuin autol­la ja kaupun­gin strate­gias­sa kulku­muodot on aset­tu järjestyk­seen käve­ly, pyöräi­ly, julki­nen, auto.

    Ei pitäisi liioitel­la. Autoti­et, jot­ka sitä pait­si usein ovat ihan vain teitä, ovat surke­as­sa kun­nos­sa. Kuop­pia ja hätäis­es­ti tehtyjä paikkauk­sia tulee vas­taan joka matkalla. Helsingis­sä ale­taan koh­ta olla tilanteessa, että katu­maas­turi on ihan oikeasti tarpeelli­nen eikä pelkästään imagon vuok­si han­kit­ta­va kulkuneuvo.

    Lisäk­si hidas­tustöyssyt on useim­miten suun­nitel­tu sil­lä taval­la, että oma van­ha autoni ei niistä selviä ilman vai­h­tamista 1. vai­h­teelle. Yli­tysnopeus siis n. 10 km/h, vaik­ka tiel­lä olisi 40 km/h rajoitus.

    Vaik­ka kaupungis­sa ei autoilua suosi­takaan, ei ole­mas­saol­e­van infran ylläpi­toa pitäisi tyystin uno­htaakaan. Kor­jausvel­ka vain kas­vaa ja koh­ta Suomen pääkaupun­ki alkaa muis­tut­taa jotain itäblokin helmeä, jos­sa ohi­tusti­et ovat kyl­lä iso­ja, mut­ta ei niil­lä voi oikein ajaa kuin henken­sä kaupalla.

    Vastaa

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jyrkkä alamä­ki se vas­ta suuren tilan­nenopeu­den mah­dol­lis­taa. Olen ollut hyvin lähel­lä ajaa nokkako­lar­in, kun joku tuli täysiä alamäkeä ja otti vasem­malle kään­tyvän mutkan nuole­mal­la niin, ettei min­ulle jäänyt tilaa kuin ojassa.

    Jaah. Eikö pyörässä kuu­lu lak­sisääteisin varustei­isi­in jarrut? 

    Kave­r­ien jut­tu­jen perus­teel­la piit­taa­mat­tomat lujaa ajvat pyöräil­i­jät, nuo­ria miehiä, ovat varsi­nainen maan­vai­va kaupungis­sa. Tun­tuu jotenkin siltä, että kaa­hail­i­jat ovat siir­tynete autoista pyöriin,kaahailla kun pitää.

    Ei sen puoleen. Olen minäkäkin ajanut Hes­per­ian puis­toss nopeuis­mit­tari­nai mukaan 55 km/h. Olin ain­oa pyöräil­i­jä sil­loin huhtiku­us­sa 1974.

    Vastaa

  20. Aale Roos:
    Mik­sei Viikin pel­to­ja raken­neta. On jär­jet­tömyy­den huip­pu tutkia maat­alout­ta Suomes­sa keskel­lä pääkaupunkia. Yliopis­to saisi rahaa, Kepu saisi maakun­ti­in puuhaa ja pikaratik­ka matkus­ta­jia. Pel­loille mah­tu­isi paljon asukkaita.

    Ehkä sen tka­ia, että Viikin pel­lot on jo raken­net­tu. Sen näkee kartasta. 

    Ihmi­nen savan­nieläi­menä myös tarvit­see visuaal­ista tilaa, eli juuri näitä pel­toaukaiden tar­joamia maisemia.

    Vastaa

  21. O.S. kir­joit­ti (Munkkiniemen täy­den­nyskaavas­ta): “Ole­mas­saol­e­vat talot menet­tävät pää­tyikku­nansa, mut­ta tämän ne kai ovat pystyneet jotenkin sopimaan.”

    Ovatko?

    Umpeen muu­rat­tavia ikkunoi­ta on suun­nitelmis­sa näköjään enem­män kuin osasin kuvitel­lakaan! Miten tuol­lainen toim­inta voi olla mah­dol­lista? Eikö asun­toi­hin enää tarvi­ta luon­non­va­l­oa? Onko kaikille ikku­nansa menet­täville asukkaille/osakkaille/vuokralaisille var­masti ker­rot­tu asiasta?

    Onko KSL pelkkä ikku­nansa menet­tävistä asukkaista piit­taam­a­ton kumileimasin, joka toimii pelkkien ole­tusten­sa varassa?

    Vastaa

    1. Ikku­nat ovat kyl­lä omis­ta­jan vas­tu­ul­la. Samal­la runk­olevey­del­lä on myös asun­to­ja talon keskel­lä, joten huone­järjestys voidaan muut­taa päädyssäkin sel­l­aisek­si, ettei ikkunoi­ta tarvi­ta. Talon on isti­tu­tion­aalisen omis­ta­jan vuorkat­a­lo, joten päätök­sen­teko on ollut helppoa.

      Vastaa

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Ikku­nat ovat kyl­lä omis­ta­jan vas­tu­ul­la. Samal­la runk­olevey­del­lä on myös asun­to­ja talon keskel­lä, joten huone­järjestys voidaan muut­taa päädyssäkin sel­l­aisek­si, ettei ikkunoi­ta tarvi­ta. Talon on isti­tu­tion­aalisen omis­ta­jan vuorkat­a­lo, joten päätök­sen­teko on ollut helppoa.

    Mitäköhän vuokralaiset tuumaa­vat, kun saa­vat ikkunoiden­sa eteen ensin raken­nustyö­maan ja sit­ten seinän? … vai tuleeko ikkunoiden kohdalle jonkin­laiset val­okuilut, kuten jos­sain ulko­mail­lakin on tehty? Keskuste­liko KSL asi­as­ta (siis asukkaiden tarpeista) lainkaan?

    Paljonko vuokraa tulee laskea tuol­laisen muu­tok­sen myötä? 10, 20 vai peräti 30 %?

    Vastaa

    1. Tuo ikku­naon­gel­ma ei edelleenkään ole kaavoit­ta­jan vas­tu­ul­la, eri­tyis­es­ti ei vuokran korkeus. Talos­sa var­maankin jär­jestetään huoneis­to­jako uud­estaan. Eihän run­gon keskel­lä ole­vis­sa asun­nois­sakaan ole päätyikkunoita.

      Vastaa

  24. Pet­teri: Pato­jen ja pump­pu­jen käyt­tö ei ole varsi­naista raket­ti­tiedet­tä, Hol­lan­nis­sa meren pin­nan ala­puolelle rak­en­t­a­mi­nen aloitet­ti­in jo1500-luvul­la ja nykyään kuiv­in jaloin selviämi­nen on triviaalia.

    Noin ajatel­laan yleen­sä monel­la muul­lakin alal­la seu­raavaan, melkein kaik­ki “yllät­tävään” katas­trofi­in asti.

    Hol­lan­nin tul­va oli vuon­na 1953. Tuon jäl­keen ei kulunut kym­men­täkään vuot­ta, kun tul­va-ilmiön vaarat sai kokea Ham­purin seu­tu v. 1962, jol­loin kuoli yli 300 henkeä. Noin 60.000 ihmisen kodit oli tiet­tävästi raken­net­tu sel­l­aisille paikoille, jois­sa ne jou­tu­i­v­at tul­van hävittämiksi.

    Mereltä tule­va tul­va (kuten em. esimerkeis­sä) voi olla mon­en kannal­ta paljon yllät­tävämpi, kuin vaikka­pa Poh­jan­maan joki­var­sien tyyp­il­lis­es­ti jokavuoti­nen tulva-ilmiö.

    Kumpi on oikeas­t­aan pahempi uhkatek­i­jä? Sel­l­ainen, joka on pahempi, mut­ta jota pide­tään epä­to­den­näköisem­pänä, sik­si yllät­tävämpi, vai sel­l­ainen joka on ilmiönä tutumpi, mut­ta jon­ka (kumu­lati­iviset, kaiken aikaa jatku­vat, ehkä hie­man vai­htel­e­vat?) vaiku­tuk­set oma­l­la kohdal­la (?) tyyp­il­lis­es­ti aliarvioidaan. Joku voi tietysti viis veisa­ta haitoista ja riskeistä, kun­han ne eivät vain kohdis­tu tai ole kytket­tävis­sä asianomaiseen itseensä.

    Päätök­sen­tek­i­jöi­den kannal­ta pahimpia ovat tapauk­set, jois­sa tekemän­sä päätös osoit­tau­tuu seu­rauksi­neen haitallisek­si, huonok­si, vääräk­si tai jopa vaar­al­lisek­si. Liian moni las­kee silti toivon­sa päätök­sen ja riskin toteu­tu­misen välisen pitkän viive-ajan varaan, toivoen, ettei kukaan enää sil­loin muista, kuka huonon päätök­sen aikoinaan teki. Tai sit­ten päätök­sen­teko on jaet­tu siten, ettei siitä vas­taa oikeas­t­aan kukaan!

    - — - — -
    PS. Viimek­si­mainit­tuun kap­paleeseen liit­tyen tuli mieleeni suo­ras­taan usko­ma­ton uuti­nen tältä päivältä (ks. HS/2016–04-13/s. A18-A19), joka ker­toi, että Hietaniemen kär­jessä sijait­se­va puu­venete­lak­ka on saanut häädön, vaik­ka venete­lakka­toim­intaa on har­joitet­tu ko. tarkoituk­seen sopi­val­la paikalla liki sadan vuo­den ajan. Olen käynyt tuol­la itsekin jonkun ker­ran kat­se­le­mas­sa venete­lakan reipas­ta, tarpeel­lista ja tärkeää toim­intaa. Tämähän on juuri sitä toim­intaa, joka tekee kaupungis­tamme merel­lisen Helsingin!

    On aika usko­ma­ton­ta, että lehtiuutisen kuvaa­maa voi tapah­tua Helsingis­sä. City-kane­ja on merel­lisessä pääkaupungis­samme jo nähty. Ovatko ne alka­neet syödä kaupungis­sa lop­utkin veneilyn tuki-toimin­noista? On kuin tästä kaupungista olisi tarkoi­tus tehdä pelkkien maa­jussien kaupun­ki? Pitääkö maamme vaaku­nan lei­jona vai­h­taa pupu-jussiin?

    Toiv­ot­tavasti kaupung­in­hal­li­tus joutuu vas­tu­useen asi­as­ta sekä pesemään omat likapyyk­ki- ja ongel­ma-vyy­htin­sä, jot­ka ovat saa­neet alkun­sa siitä, kun kaupun­gin liikun­tavi­ras­to päätet­ti­in jo muu­ta­ma vuosi sit­ten ajaa evakkoon Koivusaares­ta. Jos ei parem­paa saa­da aikaan, pitäisi ao. päät­täjät kaupungis­samme sijoit­taa isoon beton­imyl­lyyn pyöriteltäviksi tai istut­taa veneeseen slip­ille, vesil­le­laskun het­kel­lä, ja vaikka­pa Sip­ilän Juha vetämään poh­jat­ulp­pa siitä irti sitä ennen!

    Kaupunkimme kaipaa parem­pia päätök­siä tai sel­l­aisia teke­viä päätök­sen­tek­i­jöitä, jot­ka ovat valmi­ita myön­tämään tai edes kor­jaa­maan virheen­sä. Ere­htymi­nen on inhimil­listä, mut­ta vain pölvästi jät­tää kor­jaa­mat­ta ilmi­selvät virheen­sä, kun ne käyvät ilmi.

    Vastaa

  25. Hei
    Luin juuri kom­ment­tisi ja huo­masin että olit kom­men­toin­ut myös päätöstä Hietaniemen puu­venete­lakan häädöstä. Olemme tais­tele­mas­sa venete­lakan säi­lyt­tämisen puoles­ta ja vaa­ti­mas­sa oikaisua päätök­seen. Koemme että meitä on vedet­ty nenästä. Mitä tapah­tui myön­teis­es­ti eden­neelle suun­nitel­malle, miten vaa­ka kallis­tui nyt päätök­sen saa­neelle tukive­ne­sa­ta­malle. Onko virkakoneis­to toimin­ut avoimesti?
    https://www.facebook.com/Taistelu-Ouritin-puuvenetelakasta-487043381502689/

    Sakke: Noin ajatel­laan yleen­sä monel­la muul­lakin alal­la seu­raavaan, melkein kaik­ki “yllät­tävään” katas­trofi­in asti.

    Hol­lan­nin tul­va oli vuon­na 1953. Tuon jäl­keen ei kulunut kym­men­täkään vuot­ta, kun tul­va-ilmiön vaarat sai kokea Ham­purin seu­tu v. 1962, jol­loin kuoli yli 300 henkeä. Noin 60.000 ihmisen kodit oli tiet­tävästi raken­net­tu sel­l­aisille paikoille, jois­sa ne jou­tu­i­v­at tul­van hävittämiksi.

    Mereltä tule­va tul­va (kuten em. esimerkeis­sä) voi olla mon­en kannal­ta paljon yllät­tävämpi, kuin vaikka­pa Poh­jan­maan joki­var­sien tyyp­il­lis­es­ti jokavuoti­nen tulva-ilmiö.

    Kumpi on oikeas­t­aan pahempi uhkatek­i­jä? Sel­l­ainen, joka on pahempi, mut­ta jota pide­tään epä­to­den­näköisem­pänä, sik­si yllät­tävämpi, vai sel­l­ainen joka on ilmiönä tutumpi, mut­ta jon­ka (kumu­lati­iviset, kaiken aikaa jatku­vat, ehkä hie­man vai­htel­e­vat?) vaiku­tuk­set oma­l­la kohdal­la (?) tyyp­il­lis­es­ti aliarvioidaan. Joku voi tietysti viis veisa­ta haitoista ja riskeistä, kun­han ne eivät vain kohdis­tu tai ole kytket­tävis­sä asianomaiseen itseensä.

    Päätök­sen­tek­i­jöi­den kannal­ta pahimpia ovat tapauk­set, jois­sa tekemän­sä päätös osoit­tau­tuu seu­rauksi­neen haitallisek­si, huonok­si, vääräk­si tai jopa vaar­al­lisek­si. Liian moni las­kee silti toivon­sa päätök­sen ja riskin toteu­tu­misen välisen pitkän viive-ajan varaan, toivoen, ettei kukaan enää sil­loin muista, kuka huonon päätök­sen aikoinaan teki. Tai sit­ten päätök­sen­teko on jaet­tu siten, ettei siitä vas­taa oikeas­t­aan kukaan!

    – – – – –
    PS. Viimek­si­mainit­tuun kap­paleeseen liit­tyen tuli mieleeni suo­ras­taan usko­ma­ton uuti­nen tältä päivältä (ks. HS/2016–04-13/s. A18-A19), joka ker­toi, että Hietaniemen kär­jessä sijait­se­va puu­venete­lak­ka on saanut häädön, vaik­ka venete­lakka­toim­intaa on har­joitet­tu ko. tarkoituk­seen sopi­val­la paikalla liki sadan vuo­den ajan. Olen käynyt tuol­la itsekin jonkun ker­ran kat­se­le­mas­sa venete­lakan reipas­ta, tarpeel­lista ja tärkeää toim­intaa. Tämähän on juuri sitä toim­intaa, joka tekee kaupungis­tamme merel­lisen Helsingin!

    On aika usko­ma­ton­ta, että lehtiuutisen kuvaa­maa voi tapah­tua Helsingis­sä. City-kane­ja on merel­lisessä pääkaupungis­samme jo nähty. Ovatko ne alka­neet syödä kaupungis­sa lop­utkin veneilyn tuki-toimin­noista? On kuin tästä kaupungista olisi tarkoi­tus tehdä pelkkien maa­jussien kaupun­ki? Pitääkö maamme vaaku­nan lei­jona vai­h­taa pupu-jussiin?

    Toiv­ot­tavasti kaupung­in­hal­li­tus joutuu vas­tu­useen asi­as­ta sekä pesemään omat likapyyk­ki- ja ongel­ma-vyy­htin­sä, jot­ka ovat saa­neet alkun­sa siitä, kun kaupun­gin liikun­tavi­ras­to päätet­ti­in jo muu­ta­ma vuosi sit­ten ajaa evakkoon Koivusaares­ta. Jos ei parem­paa saa­da aikaan, pitäisi ao. päät­täjät kaupungis­samme sijoit­taa isoon beton­imyl­lyyn pyöriteltäviksi tai istut­taa veneeseen slip­ille, vesil­le­laskun het­kel­lä, ja vaikka­pa Sip­ilän Juha vetämään poh­jat­ulp­pa siitä irti sitä ennen!

    Kaupunkimme kaipaa parem­pia päätök­siä tai sel­l­aisia teke­viä päätök­sen­tek­i­jöitä, jot­ka ovat valmi­ita myön­tämään tai edes kor­jaa­maan virheen­sä. Ere­htymi­nen on inhimil­listä, mut­ta vain pölvästi jät­tää kor­jaa­mat­ta ilmi­selvät virheen­sä, kun ne käyvät ilmi.

    Sakke: Noin ajatel­laan yleen­sä monel­la muul­lakin alal­la seu­raavaan, melkein kaik­ki “yllät­tävään” katas­trofi­in asti.

    Hol­lan­nin tul­va oli vuon­na 1953. Tuon jäl­keen ei kulunut kym­men­täkään vuot­ta, kun tul­va-ilmiön vaarat sai kokea Ham­purin seu­tu v. 1962, jol­loin kuoli yli 300 henkeä. Noin 60.000 ihmisen kodit oli tiet­tävästi raken­net­tu sel­l­aisille paikoille, jois­sa ne jou­tu­i­v­at tul­van hävittämiksi.

    Mereltä tule­va tul­va (kuten em. esimerkeis­sä) voi olla mon­en kannal­ta paljon yllät­tävämpi, kuin vaikka­pa Poh­jan­maan joki­var­sien tyyp­il­lis­es­ti jokavuoti­nen tulva-ilmiö.

    Kumpi on oikeas­t­aan pahempi uhkatek­i­jä? Sel­l­ainen, joka on pahempi, mut­ta jota pide­tään epä­to­den­näköisem­pänä, sik­si yllät­tävämpi, vai sel­l­ainen joka on ilmiönä tutumpi, mut­ta jon­ka (kumu­lati­iviset, kaiken aikaa jatku­vat, ehkä hie­man vai­htel­e­vat?) vaiku­tuk­set oma­l­la kohdal­la (?) tyyp­il­lis­es­ti aliarvioidaan. Joku voi tietysti viis veisa­ta haitoista ja riskeistä, kun­han ne eivät vain kohdis­tu tai ole kytket­tävis­sä asianomaiseen itseensä.

    Päätök­sen­tek­i­jöi­den kannal­ta pahimpia ovat tapauk­set, jois­sa tekemän­sä päätös osoit­tau­tuu seu­rauksi­neen haitallisek­si, huonok­si, vääräk­si tai jopa vaar­al­lisek­si. Liian moni las­kee silti toivon­sa päätök­sen ja riskin toteu­tu­misen välisen pitkän viive-ajan varaan, toivoen, ettei kukaan enää sil­loin muista, kuka huonon päätök­sen aikoinaan teki. Tai sit­ten päätök­sen­teko on jaet­tu siten, ettei siitä vas­taa oikeas­t­aan kukaan!

    – – – – –
    PS. Viimek­si­mainit­tuun kap­paleeseen liit­tyen tuli mieleeni suo­ras­taan usko­ma­ton uuti­nen tältä päivältä (ks. HS/2016–04-13/s. A18-A19), joka ker­toi, että Hietaniemen kär­jessä sijait­se­va puu­venete­lak­ka on saanut häädön, vaik­ka venete­lakka­toim­intaa on har­joitet­tu ko. tarkoituk­seen sopi­val­la paikalla liki sadan vuo­den ajan. Olen käynyt tuol­la itsekin jonkun ker­ran kat­se­le­mas­sa venete­lakan reipas­ta, tarpeel­lista ja tärkeää toim­intaa. Tämähän on juuri sitä toim­intaa, joka tekee kaupungis­tamme merel­lisen Helsingin!

    On aika usko­ma­ton­ta, että lehtiuutisen kuvaa­maa voi tapah­tua Helsingis­sä. City-kane­ja on merel­lisessä pääkaupungis­samme jo nähty. Ovatko ne alka­neet syödä kaupungis­sa lop­utkin veneilyn tuki-toimin­noista? On kuin tästä kaupungista olisi tarkoi­tus tehdä pelkkien maa­jussien kaupun­ki? Pitääkö maamme vaaku­nan lei­jona vai­h­taa pupu-jussiin?

    Toiv­ot­tavasti kaupung­in­hal­li­tus joutuu vas­tu­useen asi­as­ta sekä pesemään omat likapyyk­ki- ja ongel­ma-vyy­htin­sä, jot­ka ovat saa­neet alkun­sa siitä, kun kaupun­gin liikun­tavi­ras­to päätet­ti­in jo muu­ta­ma vuosi sit­ten ajaa evakkoon Koivusaares­ta. Jos ei parem­paa saa­da aikaan, pitäisi ao. päät­täjät kaupungis­samme sijoit­taa isoon beton­imyl­lyyn pyöriteltäviksi tai istut­taa veneeseen slip­ille, vesil­le­laskun het­kel­lä, ja vaikka­pa Sip­ilän Juha vetämään poh­jat­ulp­pa siitä irti sitä ennen!

    Kaupunkimme kaipaa parem­pia päätök­siä tai sel­l­aisia teke­viä päätök­sen­tek­i­jöitä, jot­ka ovat valmi­ita myön­tämään tai edes kor­jaa­maan virheen­sä. Ere­htymi­nen on inhimil­listä, mut­ta vain pölvästi jät­tää kor­jaa­mat­ta ilmi­selvät virheen­sä, kun ne käyvät ilmi.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.