Kaupukisuunnittelulautakunnan lista 5.4.2016

Itä-Pasi­las­sa toi­mis­to­ta­lon tilal­le asuntoja

Rau­ha­na­se­man ja kir­jas­ton välis­sä ole­va tyh­jil­läään ole­va toi­mis­to­ta­lo murs­ka­taan tien­poh­jak­si ja tilal­le tulee enim­mil­lään 12-ker­rok­si­nen asuin­ta­lo noin 350 uudel­la pasi­la­lai­sel­le. Aina­kin havain­ne­ku­vas­sa on viher­kat­to, joten hie­no­ja teras­si­nä­ky­miä on odo­tet­ta­vis­sa. Yksi puu­ri­vi katoaa.

Täy­den­nys­kaa­va Munkkiniemessä

Munk­ki­nie­meen tulee 150 uut­ta asu­kas­ta, kun Sol­nan­tien ja Lok­ka­lan­tien kul­mas­sa ole­va auk­ko raken­ne­taan. Ole­mas­sa ole­vat talot menet­tä­vät pää­tyik­ku­nan­sa, mut­ta tämän ne kai ovat joten­kin pys­ty­neet sopimaan.

Lausun­to Poh­jois-baa­nan suunnitelmasta

Tämä kos­kee väliä Pasi­las­ta Käpy­län ase­mal­le. Nyt pyö­rä­reit­ti kul­kee mäki­se­nä, mut­kai­se­na ja vaa­ral­li­se­na met­säs­sä. Tämän jäl­keen radan vier­tä tasos­sa. Tulee lisää­mään yhtey­den suo­sio­ta työ­mat­ka­lii­ken­tees­sä huo­mat­ta­vas­ti, kun mäet pois­tu­vat. Kan­na­te­taan jyrkästi. ’

Hel­poh­ko lis­ta. Seu­raa­vas­ta oli tulos­sa niin help­po, että kokous perutaan.

32 vastausta artikkeliin “Kaupukisuunnittelulautakunnan lista 5.4.2016”

  1. Mik­sei Vii­kin pel­to­ja raken­ne­ta. On jär­jet­tö­myy­den huip­pu tut­kia maa­ta­lout­ta Suo­mes­sa kes­kel­lä pää­kau­pun­kia. Yli­opis­to sai­si rahaa, Kepu sai­si maa­kun­tiin puu­haa ja pika­ra­tik­ka mat­kus­ta­jia. Pel­loil­le mah­tui­si pal­jon asukkaita.

    1. Vii­kin pel­lot tai­ta­vat olla lii­an ala­vaa maa­ta raken­net­ta­vak­si. Hel­sin­gis­sä alin hyväk­syt­tä­vä on + kol­me met­riä, jää­ti­köi­den sula­mi­nen kun nos­taa mertenpintaa.

  2. Nykyi­ses­tä pyö­rä­rei­tis­tä Pasi­lan ja Käpy­län välil­lä. Kan­nat­taa miet­tiä, mitä käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si, jos joku auto­lii­ken­teen pää­väy­lis­tä oli­si vas­taa­van tasoinen.

    Usei­den pää­pol­ku­pyö­rä­reit­tien olo­suh­teet ovat edel­leen samal­la tasol­la, jol­la kau­pun­kien auto­kais­tat oli­vat vuo­si­kym­me­niä sit­ten: sora­pin­tai­sia, kuop­pai­sia, mut­kai­sia, kapei­ta, mäki­siä ja lähes mität­tö­mäl­lä yllä­pi­dol­la. Lisäk­si ne alka­vat ja lop­pu­vat satun­nai­ses­ti. Esi­mer­kik­si Paciuk­sen­ka­dun alit­se raken­ne­tun sinän­sä erin­omai­sen mil­joo­na­tun­ne­lin toi­ses­sa pääs­sä on Ei tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa ‑kylt­ti ja toi­ses­sa pari sataa met­riä kyn­nös­pel­toa muis­tut­ta­vaa sorakenttää.

    Nykyi­sin auto­kais­to­jen taso on len­to­kent­tä­ta­soa, mut­ta moni pyö­rä­tie on edel­leen kär­ry­pol­ku­ta­soa. Ja täs­tä huo­li­mat­ta pol­ku­pyö­rän kul­ku­ta­pao­suus on lähes sama kuin autol­la ja kau­pun­gin stra­te­gias­sa kul­ku­muo­dot on aset­tu jär­jes­tyk­seen käve­ly, pyö­räi­ly, jul­ki­nen, auto.

  3. Lausun­to Poh­jois-baa­nan suunnitelmasta

    Tämä kos­kee väliä Pasi­las­ta Käpy­län ase­mal­le. Nyt pyö­rä­reit­ti kul­kee mäki­se­nä, mut­kai­se­na ja vaa­ral­li­se­na met­säs­sä. Tämän jäl­keen radan vier­tä tasos­sa. Tulee lisää­mään yhtey­den suo­sio­ta työ­mat­ka­lii­ken­tees­sä huo­mat­ta­vas­ti, kun mäet pois­tu­vat. Kan­na­te­taan jyrkästi.”

    En usko että van­ha pyö­rä­tie­kään, joka on ollut Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa huip­pu­hy­vä väy­lä ilman pako­kaa­su­ja, ruuh­kia ja lii­ken­ne­va­lo­ja, on ollut estee­nä kenen­kään liik­ku­mi­sel­le. Toi­vot­ta­vas­ti van­ha yhteys säi­lyy, kos­ka­pa juna­ra­dan reu­naa aja­mi­nen on melui­sam­paa ja vähän tyl­sää­kin imo. Suo­ra tasai­nen väy­lä mah­dol­lis­taa suu­rem­mat tilan­ne­no­peu­det, joten en alle­kir­joit­tai­si tuo­ta vaa­ral­li­suut­ta­kaan. Sor­ry soraäänestä. 

    ps. säh­kö­pyö­rien saa­ta­vuus para­nee nopeas­ti, koh­tuul­li­sen sel­lai­sen saa jo 800 eurol­la mut­ta hyvät kus­tan­ta­vat useam­man tuhat­lap­pusen. Niil­lä tasoit­tuu kaik­ki vas­taan­tu­le­vat ylä­mäet. Kun muis­sa sivis­tys­val­tiois­sa tue­taan säh­kö­au­to­jen hankk­mis­ta niin voi­tai­siin­ko suo­mes­sa vapaut­taa säh­kö­avus­tei­set fil­la­rit arvon­li­sä­ve­ros­ta? Uskoi­sin että säh­kö­fil­la­ri oli­si monel­le “se” kään­teen­te­ke­vä juttu.

    1. Jyrk­kä ala­mä­ki se vas­ta suu­ren tilan­ne­no­peu­den mah­dol­lis­taa. Olen ollut hyvin lähel­lä ajaa nok­ka­ko­la­rin, kun joku tuli täy­siä ala­mä­keä ja otti vasem­mal­le kään­ty­vän mut­kan nuo­le­mal­la niin, ettei minul­le jää­nyt tilaa kuin ojassa.

  4. Aale Roos: Mik­sei Vii­kin pel­to­ja rakenneta.

    Vrt. Ara­bian­ran­nan paa­lu­tuk­set. Talo­jen perus­ta­mi­nen ala­vaan saveen ei ollut ihan hal­paa ja uut­ta tek­niik­kaa­kin tiem­mä kehi­tet­tiin. Ran­taan jätet­tiin edel­leen mel­koi­nen kais­ta tulville.

    1. Ara­bian­ran­nan puis­to­kais­ta­le on itsea­sias­sa tuki­ra­ken­nel­ta, jota ilman koko Ara­bian­ran­ta lui­sui­si Van­han­kau­pun­gin­lah­teen. (Sehän taas ei käy, kos­ka Natu­ra) Sil­le kais­ta­leel­le ei voi raken­taa. Mut­ta kuten sanot­tu, Vii­kin pel­lot ovat lii­an matalalla.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jyrk­kä ala­mä­ki se vas­ta suu­ren tilan­ne­no­peu­den mah­dol­lis­taa. Olen ollut hyvin lähel­lä ajaa nok­ka­ko­la­rin, kun joku tuli täy­siä ala­mä­keä ja otti vasem­mal­le kään­ty­vän mut­kan nuo­le­mal­la niin, ettei minul­le jää­nyt tilaa kuin ojassa.

    Täs­sä voi­si­vat mei­kä­läi­sen lisäk­si ilmoit­tau­tua myös kaik­ki ne muut kan­sa­lai­set, jot­ka ovat jää­neet tai mei­nan­neet jää­dä fil­la­rin alle, kun se pyyh­käi­see mis­sä tahan­sa mut­kas­sa nuo­le­mal­la niin, että vas­taan­tu­li­jat jää­vät alle. Tämä kun ei ole mikään poik­keus. Ja useim­mat tule­vat vie­lä jal­ka­käy­tä­väl­lä, mikä sinän­sä on sekä lai­ton­ta että vaarallista.

  6. Koti-isä:

    Ja täs­tä huo­li­mat­ta pol­ku­pyö­rän kul­ku­ta­pao­suus on lähes sama kuin autol­la ja kau­pun­gin stra­te­gias­sa kul­ku­muo­dot on aset­tu jär­jes­tyk­seen käve­ly, pyö­räi­ly, jul­ki­nen, auto.

    Nämä luvut ovat kyl­lä peräi­sin Alexan­der Stub­bin taskulaskimesta.

    1. Ne luvut ovat kul­ku­ta­pa­tut­ki­muk­ses­ta vii­me syys­kuul­ta, mut­ta ne kos­ki­vat vain kan­ta­kau­pun­gin sisäi­siä mat­ko­ja ja yksik­kö­nä oli mat­ka, ei kilometri.

  7. Puo­let Alan­ko­mais­ta on meren­pin­nan ala­puo­lel­la. Mik­sei sii­hen mer­ta lähin­nä ole­van, pel­lot hal­kai­se­van kevyeen lii­ken­teen rei­tin tie­nool­le voi­si esim. raken­taa jotain patovallia?

    (itse sääs­täi­sin kyl­lä pel­lot lin­tu­ve­sien suo­ja-alu­eek­si, mut­ta näin niin kuin aja­tuk­sen tasol­la kiinnostaisi)

    1. En ole geo­lo­gi joten jou­dun arvaa­man. Maa­pe­rä ei tai­da olla sii­nä miten­kään eri­tyi­sen vet­tä läpäi­se­mä­tön­tä. Veden pai­ne pus­kee sen läpi jos­tain. Hal­vin­ta oli­si lait­taa se pato jon­ne­kin Suo­men­lin­nan tie­tä­mil­le, mut­ta mitä­hän Unesco sii­tä sanoi­si. Pekän Vii­kin pel­to­jen ympä­röi­mä pato tuli­si kyl­lä hyvin kal­liik­si raken­nus­ne­liö­tä kohden. 

  8. Kake: Mik­sei sii­hen mer­ta lähin­nä ole­van, pel­lot hal­kai­se­van kevyeen lii­ken­teen rei­tin tie­nool­le voi­si esim. raken­taa jotain patovallia?

    Rahal­la tie­tys­ti saa yhtä ja tois­ta, eikä Vii­kin pel­to­jen raken­ta­mi­nen sen kum­mem­paa raket­ti­tie­det­tä lie­ne. Voi­han pin­nan tasoa myös nos­taa kus­kaa­mal­la mas­so­ja. Hel­sin­gil­lä on nyt vaan jo put­kes­sa niin pal­jon perus­ta­mi­so­loil­taan enem­män ja vähem­män vai­kei­ta tont­te­ja, että ei vis­siin ole jär­ke­vää ava­ta uusia jät­ti­luo­kan rahan­rei­kiä, ennen kuin enti­set alka­vat olla plus­sal­la. Siis vaik­ka Vii­kis­sä ei oli­si suojelualuetta.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä alin hyväk­syt­tä­vä on + kol­me met­riä, jää­ti­köi­den sula­mi­nen kun nos­taa mertenpintaa.

    No, sitä odotellessa.

  10. Kake:
    Puo­let Alan­ko­mais­ta on meren­pin­nan ala­puo­lel­la. Mik­sei sii­hen mer­ta lähin­nä ole­van, pel­lot hal­kai­se­van kevyeen lii­ken­teen rei­tin tie­nool­le voi­si esim. raken­taa jotain patovallia?

    (itse sääs­täi­sin kyl­lä pel­lot lin­tu­ve­sien suo­ja-alu­eek­si, mut­ta näin niin kuin aja­tuk­sen tasol­la kiinnostaisi)

    Alan­ko­mais­sa­ja koko Poh­jan­me­ren alu­eel­la oli 1953 tuhan­sia kuo­lo­nouh­re­ja vaa­ti­nut tul­va. (Sil­le on oma museon­sa, ja ystä­vät­tä­re­ni kävi siel­lä Euroo­pan museo­pal­kin­non tuo­ma­ris­ton jäsen­nä). Sen jäl­keen aloi­tet­tiin hvyin kal­lis ja aikaa vie­nyt pato­jen uudel­len­ra­ken­nus, muis­taak­se­ni nimel­tään Zuidersee.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ne luvut ovat kul­ku­ta­pa­tut­ki­muk­ses­ta vii­me syys­kuul­ta, mut­ta ne kos­ki­vat vain kan­ta­kau­pun­gin sisäi­siä mat­ko­ja ja yksik­kö­nä oli mat­ka, ei kilometri.

    Ihan hyvä, kun muis­ta yksi­köt ja mis­tä on kyse.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vii­kin pel­lot tai­ta­vat olla lii­an ala­vaa maa­ta raken­net­ta­vak­si. Hel­sin­gis­sä alin hyväk­syt­tä­vä on + kol­me met­riä, jää­ti­köi­den sula­mi­nen kun nos­taa mertenpintaa. 

    Pato­jen ja pump­pu­jen käyt­tö ei ole var­si­nais­ta raket­ti­tie­det­tä, Hol­lan­nis­sa meren pin­nan ala­puo­lel­le raken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin jo 1500-luvul­la ja nyky­ään kui­vin jaloin sel­viä­mi­nen on triviaalia.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hal­vin­ta oli­si lait­taa se pato jon­ne­kin Suo­men­lin­nan tie­tä­mil­le, mut­ta mitä­hän Unesco sii­tä sanoisi. 

    Esim. Venet­si­aan on teh­ty pato­jär­jes­tel­mä meren poh­jaan ja Bra­tis­la­vas­sa on jon­kin­lai­nen maan pääl­le teh­ty tul­va­pa­to­sys­tee­mi ja Tokioss­sa jät­ti­mäi­nen tul­va­ve­si­luo­las­to. Kyl­lä näi­tä tehdään.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ara­bian­ran­nan puis­to­kais­ta­le on itsea­sias­sa tuki­ra­ken­nel­ta, jota ilman koko Ara­bian­ran­ta lui­sui­si Van­han­kau­pun­gin­lah­teen. (Sehän taas ei käy, kos­ka Natu­ra) Sil­le kais­ta­leel­le ei voi raken­taa. Mut­ta kuten sanot­tu, Vii­kin pel­lot ovat lii­an matalalla. 

    Ara­bian­ran­nan ran­ta­kais­tal­la tai­det­tiin van­han Ara­bian teh­taan jät­teet kap­se­loi­da maa­pe­rään, eikä sii­nä mie­les­sä ole sove­lias­ta asuin­ra­ken­ta­mi­seen. Pik­ku-Huo­pa­lah­des­sa sen sijaan on talot teh­ty pila­reil­le savi­maa­han, joten Nie­men­mäen puo­lei­sel­le ran­nal­le ei saa raken­taa, ettei savi­maan tasa­pai­no hei­lah­da ja kat­ko pilareita…

  15. Mikä muu­ten on Pasi­las­sa toi­mis­to­ra­ken­nus­ten täyt­tö­as­te. Min­kä ver­ran tuol­la on tyh­jiä toimistoja?

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ole geo­lo­gi joten jou­dun arvaa­man. Maa­pe­rä ei tai­da olla sii­nä miten­kään eri­tyi­sen vet­tä läpäi­se­mä­tön­tä. Veden pai­ne pus­kee sen läpi jos­tain. Hal­vin­ta oli­si lait­taa se pato jon­ne­kin Suo­men­lin­nan tie­tä­mil­le, mut­ta mitä­hän Unesco sii­tä sanoi­si. Pekän Vii­kin pel­to­jen ympä­röi­mä pato tuli­si kyl­lä hyvin kal­liik­si raken­nus­ne­liö­tä kohden. 

    Kuin­ka­han pal­jon Vii­kin raken­ta­mi­seen tai raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­seen vai­kut­ta­vat maa­no­mis­tuso­lot? Pel­lot lie­ne­vät val­tion maa­ta, joten tont­tien rahas­tus Hel­sin­gin poh­jat­to­maan pus­siin ei ihan heti onnistu.

  17. Koti-isä:
    Ja täs­tä huo­li­mat­ta pol­ku­pyö­rän kul­ku­ta­pao­suus on lähes sama kuin autol­la ja kau­pun­gin stra­te­gias­sa kul­ku­muo­dot on aset­tu jär­jes­tyk­seen käve­ly, pyö­räi­ly, jul­ki­nen, auto.

    Mis­tä syys­tä pyö­räi­ly on ennen jouk­ko­lii­ken­net­tä? Pol­ku­pyö­rää käyt­tää tal­vel­la hyvin har­va, ja jouk­ko­lii­ken­teen kapa­si­teet­ti jou­du­taan joka tapauk­ses­sa mitoit­ta­maan sen mukaan että lähes kukaan ei pyö­räi­le, pyö­räi­ly ei kyke­ne kesäl­lä­kään saa­vut­ta­maan kul­ku­ta­pao­suut­ta joka on lähel­lä­kään jouk­ko­lii­ken­net­tä ja pyö­rän käyt­töön liit­tyy suu­ria han­ka­luuk­sia jos esi­mer­kik­si ei asu pyö­rä­mat­kan pääs­sä koh­tees­ta tai tulee Hel­sin­gin seu­dun ulkopuolelta.

  18. Koti-isä:
    Nykyi­sin auto­kais­to­jen taso on len­to­kent­tä­ta­soa, mut­ta moni pyö­rä­tie on edel­leen kär­ry­pol­ku­ta­soa. Ja täs­tä huo­li­mat­ta pol­ku­pyö­rän kul­ku­ta­pao­suus on lähes sama kuin autol­la ja kau­pun­gin stra­te­gias­sa kul­ku­muo­dot on aset­tu jär­jes­tyk­seen käve­ly, pyö­räi­ly, jul­ki­nen, auto.

    Ei pitäi­si lii­oi­tel­la. Auto­tiet, jot­ka sitä pait­si usein ovat ihan vain tei­tä, ovat sur­keas­sa kun­nos­sa. Kuop­pia ja hätäi­ses­ti teh­ty­jä paik­kauk­sia tulee vas­taan joka mat­kal­la. Hel­sin­gis­sä ale­taan koh­ta olla tilan­tees­sa, että katu­maas­tu­ri on ihan oikeas­ti tar­peel­li­nen eikä pel­käs­tään ima­gon vuok­si han­kit­ta­va kulkuneuvo.

    Lisäk­si hidas­tus­töys­syt on useim­mi­ten suun­ni­tel­tu sil­lä taval­la, että oma van­ha auto­ni ei niis­tä sel­viä ilman vaih­ta­mis­ta 1. vaih­teel­le. Yli­tys­no­peus siis n. 10 km/h, vaik­ka tiel­lä oli­si 40 km/h rajoitus.

    Vaik­ka kau­pun­gis­sa ei autoi­lua suo­si­ta­kaan, ei ole­mas­sao­le­van infran yllä­pi­toa pitäi­si tyys­tin unoh­taa­kaan. Kor­jaus­vel­ka vain kas­vaa ja koh­ta Suo­men pää­kau­pun­ki alkaa muis­tut­taa jotain itä­blo­kin hel­meä, jos­sa ohi­tus­tiet ovat kyl­lä iso­ja, mut­ta ei niil­lä voi oikein ajaa kuin hen­ken­sä kaupalla.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jyrk­kä ala­mä­ki se vas­ta suu­ren tilan­ne­no­peu­den mah­dol­lis­taa. Olen ollut hyvin lähel­lä ajaa nok­ka­ko­la­rin, kun joku tuli täy­siä ala­mä­keä ja otti vasem­mal­le kään­ty­vän mut­kan nuo­le­mal­la niin, ettei minul­le jää­nyt tilaa kuin ojassa.

    Jaah. Eikö pyö­räs­sä kuu­lu lak­si­sää­tei­sin varus­teii­siin jarrut? 

    Kave­rien jut­tu­jen perus­teel­la piit­taa­mat­to­mat lujaa ajvat pyö­räi­li­jät, nuo­ria mie­hiä, ovat var­si­nai­nen maan­vai­va kau­pun­gis­sa. Tun­tuu joten­kin sil­tä, että kaa­hai­li­jat ovat siir­ty­ne­te autois­ta pyöriin,kaahailla kun pitää.

    Ei sen puo­leen. Olen minä­kä­kin aja­nut Hes­pe­rian puis­toss nopeuis­mit­ta­ri­nai mukaan 55 km/h. Olin ainoa pyö­räi­li­jä sil­loin huh­ti­kuus­sa 1974.

  20. Aale Roos:
    Mik­sei Vii­kin pel­to­ja raken­ne­ta. On jär­jet­tö­myy­den huip­pu tut­kia maa­ta­lout­ta Suo­mes­sa kes­kel­lä pää­kau­pun­kia. Yli­opis­to sai­si rahaa, Kepu sai­si maa­kun­tiin puu­haa ja pika­ra­tik­ka mat­kus­ta­jia. Pel­loil­le mah­tui­si pal­jon asukkaita.

    Ehkä sen tkaia, että Vii­kin pel­lot on jo raken­net­tu. Sen näkee kartasta. 

    Ihmi­nen savan­nie­läi­me­nä myös tar­vit­see visu­aa­lis­ta tilaa, eli juu­ri näi­tä pel­toau­kai­den tar­joa­mia maisemia.

  21. O.S. kir­joit­ti (Munk­ki­nie­men täy­den­nys­kaa­vas­ta): “Ole­mas­sao­le­vat talot menet­tä­vät pää­tyik­ku­nan­sa, mut­ta tämän ne kai ovat pys­ty­neet joten­kin sopimaan.”

    Ovat­ko?

    Umpeen muu­rat­ta­via ikku­noi­ta on suun­ni­tel­mis­sa näkö­jään enem­män kuin osa­sin kuvi­tel­la­kaan! Miten tuol­lai­nen toi­min­ta voi olla mah­dol­lis­ta? Eikö asun­toi­hin enää tar­vi­ta luon­non­va­loa? Onko kai­kil­le ikku­nan­sa menet­tä­vil­le asukkaille/osakkaille/vuokralaisille var­mas­ti ker­rot­tu asiasta?

    Onko KSL pelk­kä ikku­nan­sa menet­tä­vis­tä asuk­kais­ta piit­taa­ma­ton kumi­lei­ma­sin, joka toi­mii pelk­kien ole­tus­ten­sa varassa?

    1. Ikku­nat ovat kyl­lä omis­ta­jan vas­tuul­la. Samal­la run­ko­le­vey­del­lä on myös asun­to­ja talon kes­kel­lä, joten huo­ne­jär­jes­tys voi­daan muut­taa pää­dys­sä­kin sel­lai­sek­si, ettei ikku­noi­ta tar­vi­ta. Talon on isti­tu­tio­naa­li­sen omis­ta­jan vuor­ka­ta­lo, joten pää­tök­sen­te­ko on ollut helppoa.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ikku­nat ovat kyl­lä omis­ta­jan vas­tuul­la. Samal­la run­ko­le­vey­del­lä on myös asun­to­ja talon kes­kel­lä, joten huo­ne­jär­jes­tys voi­daan muut­taa pää­dys­sä­kin sel­lai­sek­si, ettei ikku­noi­ta tar­vi­ta. Talon on isti­tu­tio­naa­li­sen omis­ta­jan vuor­ka­ta­lo, joten pää­tök­sen­te­ko on ollut helppoa.

    Mitä­kö­hän vuo­kra­lai­set tuu­maa­vat, kun saa­vat ikku­noi­den­sa eteen ensin raken­nus­työ­maan ja sit­ten sei­nän? … vai tulee­ko ikku­noi­den koh­dal­le jon­kin­lai­set valo­kui­lut, kuten jos­sain ulko­mail­la­kin on teh­ty? Kes­kus­te­li­ko KSL asias­ta (siis asuk­kai­den tar­peis­ta) lainkaan?

    Pal­jon­ko vuo­kraa tulee las­kea tuol­lai­sen muu­tok­sen myö­tä? 10, 20 vai perä­ti 30 %?

    1. Tuo ikku­naon­gel­ma ei edel­leen­kään ole kaa­voit­ta­jan vas­tuul­la, eri­tyi­ses­ti ei vuo­kran kor­keus. Talos­sa var­maan­kin jär­jes­te­tään huo­neis­to­ja­ko uudes­taan. Eihän run­gon kes­kel­lä ole­vis­sa asun­nois­sa­kaan ole päätyikkunoita.

  23. Pet­te­ri: Pato­jen ja pump­pu­jen käyt­tö ei ole var­si­nais­ta raket­ti­tie­det­tä, Hol­lan­nis­sa meren pin­nan ala­puo­lel­le raken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin jo1500-luvul­la ja nyky­ään kui­vin jaloin sel­viä­mi­nen on triviaalia.

    Noin aja­tel­laan yleen­sä monel­la muul­la­kin alal­la seu­raa­vaan, mel­kein kaik­ki “yllät­tä­vään” kata­stro­fiin asti.

    Hol­lan­nin tul­va oli vuon­na 1953. Tuon jäl­keen ei kulu­nut kym­men­tä­kään vuot­ta, kun tul­va-ilmiön vaa­rat sai kokea Ham­pu­rin seu­tu v. 1962, jol­loin kuo­li yli 300 hen­keä. Noin 60.000 ihmi­sen kodit oli tiet­tä­väs­ti raken­net­tu sel­lai­sil­le pai­koil­le, jois­sa ne jou­tui­vat tul­van hävittämiksi.

    Merel­tä tule­va tul­va (kuten em. esi­mer­keis­sä) voi olla monen kan­nal­ta pal­jon yllät­tä­väm­pi, kuin vaik­ka­pa Poh­jan­maan joki­var­sien tyy­pil­li­ses­ti joka­vuo­ti­nen tulva-ilmiö.

    Kum­pi on oikeas­taan pahem­pi uhka­te­ki­jä? Sel­lai­nen, joka on pahem­pi, mut­ta jota pide­tään epä­to­den­nä­köi­sem­pä­nä, sik­si yllät­tä­väm­pi, vai sel­lai­nen joka on ilmiö­nä tutum­pi, mut­ta jon­ka (kumu­la­tii­vi­set, kai­ken aikaa jat­ku­vat, ehkä hie­man vaih­te­le­vat?) vai­ku­tuk­set omal­la koh­dal­la (?) tyy­pil­li­ses­ti aliar­vioi­daan. Joku voi tie­tys­ti viis vei­sa­ta hai­tois­ta ja ris­keis­tä, kun­han ne eivät vain koh­dis­tu tai ole kyt­ket­tä­vis­sä asian­omai­seen itseensä.

    Pää­tök­sen­te­ki­jöi­den kan­nal­ta pahim­pia ovat tapauk­set, jois­sa teke­män­sä pää­tös osoit­tau­tuu seu­rauk­si­neen hai­tal­li­sek­si, huo­nok­si, vää­räk­si tai jopa vaa­ral­li­sek­si. Lii­an moni las­kee sil­ti toi­von­sa pää­tök­sen ja ris­kin toteu­tu­mi­sen väli­sen pit­kän vii­ve-ajan varaan, toi­voen, ettei kukaan enää sil­loin muis­ta, kuka huo­non pää­tök­sen aikoi­naan teki. Tai sit­ten pää­tök­sen­te­ko on jaet­tu siten, ettei sii­tä vas­taa oikeas­taan kukaan!

    - — - — -
    PS. Vii­mek­si­mai­nit­tuun kap­pa­lee­seen liit­tyen tuli mie­lee­ni suo­ras­taan usko­ma­ton uuti­nen täl­tä päi­väl­tä (ks. HS/2016–04-13/s. A18-A19), joka ker­toi, että Hie­ta­nie­men kär­jes­sä sijait­se­va puu­ve­ne­te­lak­ka on saa­nut hää­dön, vaik­ka vene­te­lak­ka­toi­min­taa on har­joi­tet­tu ko. tar­koi­tuk­seen sopi­val­la pai­kal­la liki sadan vuo­den ajan. Olen käy­nyt tuol­la itse­kin jon­kun ker­ran kat­se­le­mas­sa vene­te­la­kan rei­pas­ta, tar­peel­lis­ta ja tär­ke­ää toi­min­taa. Tämä­hän on juu­ri sitä toi­min­taa, joka tekee kau­pun­gis­tam­me merel­li­sen Helsingin!

    On aika usko­ma­ton­ta, että leh­ti­uu­ti­sen kuvaa­maa voi tapah­tua Hel­sin­gis­sä. City-kane­ja on merel­li­ses­sä pää­kau­pun­gis­sam­me jo näh­ty. Ovat­ko ne alka­neet syö­dä kau­pun­gis­sa loput­kin venei­lyn tuki-toi­min­nois­ta? On kuin täs­tä kau­pun­gis­ta oli­si tar­koi­tus teh­dä pelk­kien maa­jus­sien kau­pun­ki? Pitää­kö maam­me vaa­ku­nan lei­jo­na vaih­taa pupu-jussiin?

    Toi­vot­ta­vas­ti kau­pun­gin­hal­li­tus jou­tuu vas­tuuseen asias­ta sekä pese­mään omat lika­pyyk­ki- ja ongel­ma-vyyh­tin­sä, jot­ka ovat saa­neet alkun­sa sii­tä, kun kau­pun­gin lii­kun­ta­vi­ras­to pää­tet­tiin jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten ajaa evak­koon Koi­vusaa­res­ta. Jos ei parem­paa saa­da aikaan, pitäi­si ao. päät­tä­jät kau­pun­gis­sam­me sijoit­taa isoon beto­ni­myl­lyyn pyö­ri­tel­tä­vik­si tai istut­taa venee­seen sli­pil­le, vesil­le­las­kun het­kel­lä, ja vaik­ka­pa Sipi­län Juha vetä­mään poh­ja­tulp­pa sii­tä irti sitä ennen!

    Kau­pun­kim­me kai­paa parem­pia pää­tök­siä tai sel­lai­sia teke­viä pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä, jot­ka ovat val­mii­ta myön­tä­mään tai edes kor­jaa­maan vir­heen­sä. Ereh­ty­mi­nen on inhi­mil­lis­tä, mut­ta vain pöl­väs­ti jät­tää kor­jaa­mat­ta ilmi­sel­vät vir­heen­sä, kun ne käy­vät ilmi.

  24. Hei
    Luin juu­ri kom­ment­ti­si ja huo­ma­sin että olit kom­men­toi­nut myös pää­tös­tä Hie­ta­nie­men puu­ve­ne­te­la­kan hää­dös­tä. Olem­me tais­te­le­mas­sa vene­te­la­kan säi­lyt­tä­mi­sen puo­les­ta ja vaa­ti­mas­sa oikai­sua pää­tök­seen. Koem­me että mei­tä on vedet­ty nenäs­tä. Mitä tapah­tui myön­tei­ses­ti eden­neel­le suun­ni­tel­mal­le, miten vaa­ka kal­lis­tui nyt pää­tök­sen saa­neel­le tuki­ve­ne­sa­ta­mal­le. Onko vir­ka­ko­neis­to toi­mi­nut avoimesti?
    https://www.facebook.com/Taistelu-Ouritin-puuvenetelakasta-487043381502689/

    Sak­ke: Noin aja­tel­laan yleen­sä monel­la muul­la­kin alal­la seu­raa­vaan, mel­kein kaik­ki “yllät­tä­vään” kata­stro­fiin asti.

    Hol­lan­nin tul­va oli vuon­na 1953. Tuon jäl­keen ei kulu­nut kym­men­tä­kään vuot­ta, kun tul­va-ilmiön vaa­rat sai kokea Ham­pu­rin seu­tu v. 1962, jol­loin kuo­li yli 300 hen­keä. Noin 60.000 ihmi­sen kodit oli tiet­tä­väs­ti raken­net­tu sel­lai­sil­le pai­koil­le, jois­sa ne jou­tui­vat tul­van hävittämiksi.

    Merel­tä tule­va tul­va (kuten em. esi­mer­keis­sä) voi olla monen kan­nal­ta pal­jon yllät­tä­väm­pi, kuin vaik­ka­pa Poh­jan­maan joki­var­sien tyy­pil­li­ses­ti joka­vuo­ti­nen tulva-ilmiö.

    Kum­pi on oikeas­taan pahem­pi uhka­te­ki­jä? Sel­lai­nen, joka on pahem­pi, mut­ta jota pide­tään epä­to­den­nä­köi­sem­pä­nä, sik­si yllät­tä­väm­pi, vai sel­lai­nen joka on ilmiö­nä tutum­pi, mut­ta jon­ka (kumu­la­tii­vi­set, kai­ken aikaa jat­ku­vat, ehkä hie­man vaih­te­le­vat?) vai­ku­tuk­set omal­la koh­dal­la (?) tyy­pil­li­ses­ti aliar­vioi­daan. Joku voi tie­tys­ti viis vei­sa­ta hai­tois­ta ja ris­keis­tä, kun­han ne eivät vain koh­dis­tu tai ole kyt­ket­tä­vis­sä asian­omai­seen itseensä.

    Pää­tök­sen­te­ki­jöi­den kan­nal­ta pahim­pia ovat tapauk­set, jois­sa teke­män­sä pää­tös osoit­tau­tuu seu­rauk­si­neen hai­tal­li­sek­si, huo­nok­si, vää­räk­si tai jopa vaa­ral­li­sek­si. Lii­an moni las­kee sil­ti toi­von­sa pää­tök­sen ja ris­kin toteu­tu­mi­sen väli­sen pit­kän vii­ve-ajan varaan, toi­voen, ettei kukaan enää sil­loin muis­ta, kuka huo­non pää­tök­sen aikoi­naan teki. Tai sit­ten pää­tök­sen­te­ko on jaet­tu siten, ettei sii­tä vas­taa oikeas­taan kukaan!

    – – – – –
    PS. Vii­mek­si­mai­nit­tuun kap­pa­lee­seen liit­tyen tuli mie­lee­ni suo­ras­taan usko­ma­ton uuti­nen täl­tä päi­väl­tä (ks. HS/2016–04-13/s. A18-A19), joka ker­toi, että Hie­ta­nie­men kär­jes­sä sijait­se­va puu­ve­ne­te­lak­ka on saa­nut hää­dön, vaik­ka vene­te­lak­ka­toi­min­taa on har­joi­tet­tu ko. tar­koi­tuk­seen sopi­val­la pai­kal­la liki sadan vuo­den ajan. Olen käy­nyt tuol­la itse­kin jon­kun ker­ran kat­se­le­mas­sa vene­te­la­kan rei­pas­ta, tar­peel­lis­ta ja tär­ke­ää toi­min­taa. Tämä­hän on juu­ri sitä toi­min­taa, joka tekee kau­pun­gis­tam­me merel­li­sen Helsingin!

    On aika usko­ma­ton­ta, että leh­ti­uu­ti­sen kuvaa­maa voi tapah­tua Hel­sin­gis­sä. City-kane­ja on merel­li­ses­sä pää­kau­pun­gis­sam­me jo näh­ty. Ovat­ko ne alka­neet syö­dä kau­pun­gis­sa loput­kin venei­lyn tuki-toi­min­nois­ta? On kuin täs­tä kau­pun­gis­ta oli­si tar­koi­tus teh­dä pelk­kien maa­jus­sien kau­pun­ki? Pitää­kö maam­me vaa­ku­nan lei­jo­na vaih­taa pupu-jussiin?

    Toi­vot­ta­vas­ti kau­pun­gin­hal­li­tus jou­tuu vas­tuuseen asias­ta sekä pese­mään omat lika­pyyk­ki- ja ongel­ma-vyyh­tin­sä, jot­ka ovat saa­neet alkun­sa sii­tä, kun kau­pun­gin lii­kun­ta­vi­ras­to pää­tet­tiin jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten ajaa evak­koon Koi­vusaa­res­ta. Jos ei parem­paa saa­da aikaan, pitäi­si ao. päät­tä­jät kau­pun­gis­sam­me sijoit­taa isoon beto­ni­myl­lyyn pyö­ri­tel­tä­vik­si tai istut­taa venee­seen sli­pil­le, vesil­le­las­kun het­kel­lä, ja vaik­ka­pa Sipi­län Juha vetä­mään poh­ja­tulp­pa sii­tä irti sitä ennen!

    Kau­pun­kim­me kai­paa parem­pia pää­tök­siä tai sel­lai­sia teke­viä pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä, jot­ka ovat val­mii­ta myön­tä­mään tai edes kor­jaa­maan vir­heen­sä. Ereh­ty­mi­nen on inhi­mil­lis­tä, mut­ta vain pöl­väs­ti jät­tää kor­jaa­mat­ta ilmi­sel­vät vir­heen­sä, kun ne käy­vät ilmi.

    Sak­ke: Noin aja­tel­laan yleen­sä monel­la muul­la­kin alal­la seu­raa­vaan, mel­kein kaik­ki “yllät­tä­vään” kata­stro­fiin asti.

    Hol­lan­nin tul­va oli vuon­na 1953. Tuon jäl­keen ei kulu­nut kym­men­tä­kään vuot­ta, kun tul­va-ilmiön vaa­rat sai kokea Ham­pu­rin seu­tu v. 1962, jol­loin kuo­li yli 300 hen­keä. Noin 60.000 ihmi­sen kodit oli tiet­tä­väs­ti raken­net­tu sel­lai­sil­le pai­koil­le, jois­sa ne jou­tui­vat tul­van hävittämiksi.

    Merel­tä tule­va tul­va (kuten em. esi­mer­keis­sä) voi olla monen kan­nal­ta pal­jon yllät­tä­väm­pi, kuin vaik­ka­pa Poh­jan­maan joki­var­sien tyy­pil­li­ses­ti joka­vuo­ti­nen tulva-ilmiö.

    Kum­pi on oikeas­taan pahem­pi uhka­te­ki­jä? Sel­lai­nen, joka on pahem­pi, mut­ta jota pide­tään epä­to­den­nä­köi­sem­pä­nä, sik­si yllät­tä­väm­pi, vai sel­lai­nen joka on ilmiö­nä tutum­pi, mut­ta jon­ka (kumu­la­tii­vi­set, kai­ken aikaa jat­ku­vat, ehkä hie­man vaih­te­le­vat?) vai­ku­tuk­set omal­la koh­dal­la (?) tyy­pil­li­ses­ti aliar­vioi­daan. Joku voi tie­tys­ti viis vei­sa­ta hai­tois­ta ja ris­keis­tä, kun­han ne eivät vain koh­dis­tu tai ole kyt­ket­tä­vis­sä asian­omai­seen itseensä.

    Pää­tök­sen­te­ki­jöi­den kan­nal­ta pahim­pia ovat tapauk­set, jois­sa teke­män­sä pää­tös osoit­tau­tuu seu­rauk­si­neen hai­tal­li­sek­si, huo­nok­si, vää­räk­si tai jopa vaa­ral­li­sek­si. Lii­an moni las­kee sil­ti toi­von­sa pää­tök­sen ja ris­kin toteu­tu­mi­sen väli­sen pit­kän vii­ve-ajan varaan, toi­voen, ettei kukaan enää sil­loin muis­ta, kuka huo­non pää­tök­sen aikoi­naan teki. Tai sit­ten pää­tök­sen­te­ko on jaet­tu siten, ettei sii­tä vas­taa oikeas­taan kukaan!

    – – – – –
    PS. Vii­mek­si­mai­nit­tuun kap­pa­lee­seen liit­tyen tuli mie­lee­ni suo­ras­taan usko­ma­ton uuti­nen täl­tä päi­väl­tä (ks. HS/2016–04-13/s. A18-A19), joka ker­toi, että Hie­ta­nie­men kär­jes­sä sijait­se­va puu­ve­ne­te­lak­ka on saa­nut hää­dön, vaik­ka vene­te­lak­ka­toi­min­taa on har­joi­tet­tu ko. tar­koi­tuk­seen sopi­val­la pai­kal­la liki sadan vuo­den ajan. Olen käy­nyt tuol­la itse­kin jon­kun ker­ran kat­se­le­mas­sa vene­te­la­kan rei­pas­ta, tar­peel­lis­ta ja tär­ke­ää toi­min­taa. Tämä­hän on juu­ri sitä toi­min­taa, joka tekee kau­pun­gis­tam­me merel­li­sen Helsingin!

    On aika usko­ma­ton­ta, että leh­ti­uu­ti­sen kuvaa­maa voi tapah­tua Hel­sin­gis­sä. City-kane­ja on merel­li­ses­sä pää­kau­pun­gis­sam­me jo näh­ty. Ovat­ko ne alka­neet syö­dä kau­pun­gis­sa loput­kin venei­lyn tuki-toi­min­nois­ta? On kuin täs­tä kau­pun­gis­ta oli­si tar­koi­tus teh­dä pelk­kien maa­jus­sien kau­pun­ki? Pitää­kö maam­me vaa­ku­nan lei­jo­na vaih­taa pupu-jussiin?

    Toi­vot­ta­vas­ti kau­pun­gin­hal­li­tus jou­tuu vas­tuuseen asias­ta sekä pese­mään omat lika­pyyk­ki- ja ongel­ma-vyyh­tin­sä, jot­ka ovat saa­neet alkun­sa sii­tä, kun kau­pun­gin lii­kun­ta­vi­ras­to pää­tet­tiin jo muu­ta­ma vuo­si sit­ten ajaa evak­koon Koi­vusaa­res­ta. Jos ei parem­paa saa­da aikaan, pitäi­si ao. päät­tä­jät kau­pun­gis­sam­me sijoit­taa isoon beto­ni­myl­lyyn pyö­ri­tel­tä­vik­si tai istut­taa venee­seen sli­pil­le, vesil­le­las­kun het­kel­lä, ja vaik­ka­pa Sipi­län Juha vetä­mään poh­ja­tulp­pa sii­tä irti sitä ennen!

    Kau­pun­kim­me kai­paa parem­pia pää­tök­siä tai sel­lai­sia teke­viä pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä, jot­ka ovat val­mii­ta myön­tä­mään tai edes kor­jaa­maan vir­heen­sä. Ereh­ty­mi­nen on inhi­mil­lis­tä, mut­ta vain pöl­väs­ti jät­tää kor­jaa­mat­ta ilmi­sel­vät vir­heen­sä, kun ne käy­vät ilmi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.