Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Palau­tim­me lausun­non AM-ohjel­mas­ta (asu­mi­nen ja maan­käyt­tö) odot­ta­maan val­tion ja kun­tien MAL-neu­vot­te­lu­jen tulos­ta. (MAL = maan­käyt­tö, asu­mi­nen ja lii­ken­ne) Nois­sa neu­vot­te­luis­sa vah­vis­tui val­tion osal­lis­tu­mi­nen rai­de-joke­ri-hank­kee­seen. Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­to­ta­voi­tet­ta nos­tet­tiin vähän, mut­ta aivan lii­an vähän, noin 6 000 asun­toon vuodessa.

Minä haluai­sin lausun­toon mai­nin­nan, että voim­me nopeut­taa kaa­voi­tus­ta, jos val­tuus­to nos­taa asun­to­tuo­tan­to­ta­voi­tet­ta suun­ni­tel­tua kor­keam­mak­si. Kaa­voi­tuk­sen nopeut­ta­mi­nen tie­tys­ti edel­lyt­tää voi­ma­va­ro­ja, siis rahaa, mut­ta se on mitä­tön sum­ma ver­rat­tu­na asun­to­tuo­tan­non hin­taan. Asun­to­tuo­tan­toa tuli­si kiih­dyt­tää nime­no­maan Hel­sin­gis­sä juu­ri sik­si, että kysyn­tä koh­dis­tuu voi­mak­kaim­min Hel­sin­kiin. Kat­so­kaa van­ho­jen asun­to­jen markkinahintoja!

Asun­to­tuo­tan­non koko­sään­te­ly: Raken­nus­liik­kei­tä hier­tää, kun ne eivät saa teh­dä pie­niä kana­kop­pe­ja, vaik­ka niis­tä sai­si par­haan kat­teen. Asun­to­po­li­tii­kan kes­kei­siä perui­aat­tei­ta on ollut ja tulee toi­vot­ta­vas­ti ole­maan, lap­si­per­hei­den puo­lus­ta­mi­nen raa­oil­la asun­to­mark­ki­noil­la. Sik­si vaa­ti­mus sii­tä, että riit­tä­vän suu­ri osa asun­nois­ta on vähin­tään kah­den makuu­huo­neen asun­to­ja, tulee säi­lyt­tää. Näi­den pin­ta-ala­vaa­ti­mus voi­daan kyl­lä pois­taa, jos joku uskoo saa­van­sa kau­pak­si pie­niä kol­mioi­ta. Sel­lai­sen myön­ny­tyk­sen  voi­sin teh­dä, että per­hea­sun­nok­si voi­daan las­kea myös asun­to, jos­sa on ulos vuo­krat­ta­vis­sa ole­va sivua­sun­to, kun­han nämä pysy­vät samal­la omis­ta­jal­la (ovat yhdel­lä osa­ke­kir­jal­la). Muu­ten sivua­sun­non liit­tä­mi­nen takai­sin var­si­nai­seen asun­toon on mah­dol­lis­ta vain teoriassa.

Kruu­nu­vuo­ren asemakaava

Tämä kaa­va oli meil­lä 3.11.2015. Nyt se on palan­nut lausun­nol­ta, eikä sii­hen esi­te­tä olen­nai­sia muu­tok­sia. Alu­een ete­lä­osaan tulee ker­ros­ta­loa­lue noin 1600 asuk­kaal­le. Poh­jois­osa jää vir­kis­ty­sa­lu­eek­si. Alu­eel­la on tai oikeas­taan on ollut huvi­loi­ta, joi­ta ei täl­lä ker­taa suo­jel­la, kos­ka mitään suo­jel­ta­vaa ei ole jää­nyt jäljelle.

Fal­kul­lan kii­lan kaava

Tapa­ni­lan ase­man vie­reen, radan itä­puo­lel­le ja Suur­met­sän­tien ete­lä­puo­lel­le tulee ker­ros­ta­lo­val­tai­nen alue 1300 ihmi­sel­le. Alue vapau­tuu raken­ta­mi­sel­le, kos­ka Heli-radan varaus on vapau­tu­nut ja kos­ka len­to­me­lu pois­tuu Mal­min len­to­ken­tän muka­na. Hyvä kaava.

Tämä sine­töi lopul­li­ses­ti Heli-radan koh­ta­lon niin, ettei se aina­kaan Öster­sun­do­min kaut­ta tule kulkemaan.

Laa­ja­sa­lon rai­tio­tie­yh­tey­den yleissuunnitelma

Laa­ja­sa­lon ratik­kayh­teyt­tä aja­vat taval­li­sen 30-met­ri­set rati­kat rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta Dia­na-puis­toon ja 45 met­ri­set rati­kat rau­ta­tie­a­se­man eteen. Reit­ti kul­kee Meri­haan ja Haka­nie­men torin ete­lä­puo­lel­ta niin, ettei se kul­je nykyi­sen ratik­ka­py­sä­kin kaut­ta. Meri­haas­sa halut­tai­siin, että yhteys kul­ki­si Meri­haan poh­jois­puo­lel­ta, jot­ta nykyi­nen ran­ta säi­lyi­si.  Vih­reil­lä on ollut vähän har­ras­tus­ta tukea tätä vaih­toeh­toa, mut­ta aika han­ka­lak­si se on osoit­tau­tu­nut: kal­lis, hidas ja voi­si toteu­tua vas­ta, kun voi­ma­la on pois­tet­tu ja maa puh­dis­tet­tu.  Täl­lä var­maan­kin men­nään. Meri­haan tilan­ne joka tapauk­ses­sa para­nee tämän ja mui­den hank­kei­den myö­tä mer­kit­tä­väs­ti. Se ikään kuin lii­te­tään osak­si Helsinkiä.

Täl­lä hank­keel­la on pari oheis­vai­ku­tus­ta, joi­ta ei ole jul­ki­suu­des­sa pal­jon­kaan käsi­tel­ty. Pit­kien rati­koi­den päät­tä­ri on ase­man edes­sä, jol­loin sii­hen tulee nykyis­ten kah­den rai­teen tilal­le nel­jä rai­det­ta. Pysä­köin­ti­pai­kat ase­man edes­tä pois­tu­vat ja Kai­vo­ka­dul­le jää kumi­pyö­rä­lii­ken­teel­le vain yksi kais­ta suuntaansa.

Toi­nen mer­kit­tä­vä muu­tos kos­kee Kor­kea­saar­ta. Se on yhtäk­kiä ratik­ka­mat­kan pääs­sä. Alu­een käyt­tö tulee muut­tu­maan mer­kit­tä­väs­ti. Kor­kea­saar­ta kan­nat­tai­si nyt kehit­tää aivan toi­sen­lai­sek­si alueeksi.

= = = =

Täl­lä vii­kol­la siis 2900 asukasta.

 

116 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016”

  1. O.S. kir­joit­ti: “Toi­nen mer­kit­tä­vä muu­tos kos­kee Kor­kea­saar­ta. Se on yhtäk­kiä ratik­ka­mat­kan pääs­sä. Kor­kea­saar­ta kan­nat­tai­si nyt kehit­tää aivan toi­sen­lai­sek­si alueeksi.”

    Halu­aa­ko Osmo tai joku muu muut­taa api­na­ta­loon, vai mitä ihmet­tä tuo kom­ment­ti oikein tar­koit­taa? Lisää Kalasatamaako? 

    Kau­pun­gin ran­to­jen kaa­voit­ta­jat, meren­täyt­tä­jät ja rumaa kau­pun­ki­ku­vaa lisää­vät raken­ta­jat sin­ne Kor­kea­saa­ren häk­kei­hin parem­min kuu­lui­si­vat, mie­lui­ten tosi­aan­kin kal­te­rei­den taakse! 

    Joku tai­si ker­ran väit­tää, että jos riit­tä­vän iso jouk­ko api­noi­ta sai­si takoa kir­joi­tus­ko­net­ta tar­peek­si pit­kään, voi­si lopul­ta syn­tyä jopa Sha­kes­pea­re’n teos­ten luok­kaa ole­va teks­ti. Kor­kea­saa­res­sa voi­si taa­sen jopa kokeil­la, osai­si­vat­ko api­nat laa­tia nykyis­tä parem­pia kau­pun­ki­kaa­vo­ja ja jul­ki­si­vu­ja kuin vie­rei­seen häk­kiin sijoi­tet­ta­vat kaavoittajat.

    Ehkä tuol­lai­nen kokei­lu voi­si jopa onnis­tua. Parem­paa tulos­ta teke­vä tii­mi pääs­tet­täi­siin häkis­tään ulos. Sen ver­ran rumaa kau­pun­kia on vii­me aikoi­na teh­ty monin pai­koin, että tuo­hon oli­si kyl­lä syy­tä saa­da aikaan iso muu­tos koh­ti parempaa.

    1. Eläin­tar­ha säi­lyy eläin­tar­ha­na, mut­ta sen kävi­jä­mää­rä nousee jyr­käs­ti. Sii­tä voi teh­dä pai­kan, jos­sa on kah­vi­loi­ta ja ravin­to­loi­ta ja merel­lis­tä mai­se­maa — api­noi­den lisäksi.

  2. Lopul­ta­kin, nyt siis Laa­ja­sa­lon rati­koi­den tiel­tä, rai­va­taan kau­pun­gin yti­mes­tä, rau­ta­tie­a­se­man edes­tä, pois sitä hal­lit­se­va 2+2‑kaistainen autoi­lu­väy­lä. Sekä ase­man oven edes­tä noin 10 park­ki­paik­kaa. On toti­ses­ti aika­kin. On kai­ken jär­jen vas­tais­ta, että kau­pun­gin kes­kei­sin paik­ka on edel­leen varat­tu­na muu­ta­mil­le jonos­sa tai pai­kal­laan sei­so­vil­le autoil­le. Joi­ta jou­tu­vat kier­tä­mään ihmis­mas­sat, jot­ka kul­ke­vat omil­la jaloil­laan, pol­ku­pyö­ril­lä ja raiteilla.

    Vas­taa­val­la taval­la Meri­haas­ta tosi­aan tulee yhtäk­kiä osa kan­ta­kau­pun­kia. Nyt se on moot­to­ri­tien van­ki­na ole­va saa­ri, jon­ne kul­je­taan beto­nin­har­mai­den tun­ne­lei­den ja park­ki­paik­ko­jen tai moot­to­ri­tien ylit­tä­vän karun ja tuu­li­sen sil­lan kautta.

    Mis­tä löy­tyi­si vie­lä vas­taa­va rat­kai­su Man­ner­hei­min­tiel­le ja Espla­na­deil­le, nyt kun Hämeen­tie­kin saa­daan päivitettyä.

  3. Fal­kul­lan kii­lan kaava
    Tapa­ni­lan ase­man vie­reen, radan itä­puo­lel­le ja Suur­met­sän­tien ete­lä­puo­lel­le tulee ker­ros­ta­lo­val­tai­nen alue 1300 ihmi­sel­le. Alue vapau­tuu raken­ta­mi­sel­le, kos­ka Heli-radan varaus on vapau­tu­nut ja kos­ka len­to­me­lu pois­tuu Mal­min len­to­ken­tän muka­na. Hyvä kaava.
    Tämä sine­töi lopul­li­ses­ti Heli-radan koh­ta­lon niin, ettei se aina­kaan Öster­sun­do­min kaut­ta tule kulkemaan.

    Onpa äly­va­paa kaava! 

    Met­ro Öster­sun­do­miin tulee ole­maan erit­täin hidas ja jos ker­ros­ta­lo­ja raken­ne­taan syr­jäi­seen paik­kaan huo­noin lii­ken­neyh­teyk­sin ja pal­ve­luin, tulee nii­tä auto­maat­ti­ses­ti slum­mi, johon muut­taa vain hen­ki­löt jot­ka eivät muu­al­le pääse. 

    Tuo Tapa­ni­las­ta läh­te­vä lin­jaus on taas puo­les­taan ainut sel­lai­nen Heli-radan lin­jaus, joka on nopea Por­voo­seen, ja se ei myös­kään vaa­di ollen­kaan tun­ne­loin­tia, kun taas muut vaih­toeh­dot vaa­ti­vat pit­kät tun­ne­lio­suu­det ja ne tul­laan sik­si lyk­kää­mään hamaan tule­vai­suu­teen. Lin­jaus mah­dol­lis­taa myös juna-ase­man Mal­min len­to­ken­tän poh­jois­reu­naan ja Tat­ta­ri­suon poh­jois­reu­naa sit­ten kun niil­le raken­ne­taan asun­to­ja, ja Jako­mä­keen. Kun lin­jaus on raken­net­tu umpeen, Mal­min len­to­ken­tän poh­jois­osaan ja Tat­ta­ri­suol­le ei enää saa miten­kään juna-ase­mia muu­ten kuin tun­ne­lia­se­mi­na pit­kin tunnelein.

    Näis­tä kah­des­ta syys­tä varauk­sen alue pitäi­si edel­leen jät­tää raken­ta­mat­ta. Suur­met­sän­tien poh­jois­puo­lel­le saa raken­net­tua talo­ja tii­viis­ti kiin­ni tie­hen ei vas­taa­vaa mää­rää, mut­ta kui­ten­kin joi­tain sato­ja asuk­kai­ta. Suur­met­sän­tien poh­jois­puo­lei­set pel­lot ja nii­tyt on tar­peet­to­mia, kun kui­ten­kin 2000-luvun alus­sa raken­net­tu­jen talo­jen ete­lä­puo­lel­la on pel­toa ja nii­den kes­kel­lä kotieläintila.

  4. O.S. kir­joit­ti: “Kat­so­kaa van­ho­jen asun­to­jen markkinahintoja!”

    Nehän ovat aivan lii­an alhai­sia ver­rat­tu­na uusien asun­to­jen hintoihin.. 

    Miten ihmees­sä Osmo kuvit­te­lee, että Hel­sin­gin asuk­kaat voi­si­vat muut­taa min­ne­kään uusiin asun­toi­hin, kun hin­tae­ro on tuol­lai­nen, eli lii­an suu­ri. Lisäk­si uudet talot ovat useim­mi­ten aivan lii­an rumia. Ei sel­lai­siin halua tai keh­taa aina­kaan kukaan hel­sin­ki­läi­nen muut­taa. Täs­tä seu­raa se, että ole­mas­sao­le­vil­ta asuk­kail­ta ei vapau­du van­ho­ja asun­to­ja, joi­hin uudet tulok­kaat voi­si­vat muuttaa. 

    Koko ongel­ma on pal­jol­ti KSL:n aiheut­ta­ma, kun se ei huo­leh­di kun­nol­la kau­pun­ki­ku­van viih­tyi­syy­des­tä vaan tuot­taa toi­mil­laan mie­lum­min kau­niin kau­pun­gin irvikuvaa!

  5. Fal­kul­lan kaa­vas­ta — en vaan voi käsit­tää mik­si alu­een par­haal­le pai­kal­le suun­ni­tel­lus­ta lii­ke­ti­la­ra­ken­nuk­ses­ta (ihan ase­man välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä) pitää teh­dä pari­ker­rok­si­nen perus “lähiö­os­ta­ri”, kun sii­hen oli­si voi­tu raken­taa alu­een “maa­mer­kik­si” ~10 ker­rok­si­nen ker­ros­ta­lo jos­sa pari ekaa ker­ros­ta on varat­tu kysei­sil­le liiketiloille.

    Sii­nä on jo nyt kaa­voi­tet­tu vie­reen 8‑kerroksinen ker­ros­ta­lo, joten tämän ei pitäi­si olla ongel­ma “kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti”. Mitä tulee park­ki­paik­koi­hin niin tuol­lai­sel­le sijain­nil­le tule­van talon pysä­köin­tiin sai­si olla ole­mas­sa jotain nor­me­ja lie­ven­tä­viä seik­ko­ja, mut­ta vaik­ka nii­tä­kään ei oli­si, sii­tä sil­ti löy­tyy park­ki­ta­lo ihan sei­nän takaa, ja sii­hen ker­rok­sen lisää­mi­nen ei pitäi­si olla vaikeaa.

    Muu­ten hyvä kaa­va, mut­ta täl­läis­ten hyvien sijain­tien haas­kaus on todel­la sääli.

  6. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kun lin­jaus on raken­net­tu umpeen, Mal­min len­to­ken­tän poh­jois­osaan ja Tat­ta­ri­suol­le ei enää saa miten­kään juna-ase­mia muu­ten kuin tun­ne­lia­se­mi­na pit­kin tunnelein.

    Tun­ne­lin­ra­ken­ta­jat riemuitsevat.

  7. Sel­lai­sen myön­ny­tyk­sen voi­sin teh­dä, että per­hea­sun­nok­si voi­daan las­kea myös asun­to, jos­sa on ulos vuo­krat­ta­vis­sa ole­va sivua­sun­to, kun­han nämä pysy­vät samal­la omis­ta­jal­la (ovat yhdel­lä osa­ke­kir­jal­la). Muu­ten sivua­sun­non liit­tä­mi­nen takai­sin var­si­nai­seen asun­toon on mah­dol­lis­ta vain teoriassa.

    (juri­dii­kan epä­asian­tun­ti­ja­na) eikö tuo (osa­ke­kir­ja­ja­ko) ole talon raken­ta­mi­sen jäl­keen yhtiö­jär­jes­tyk­sel­lä muu­tet­ta­va asia, ja jos poten­ti­aa­li­nen muu­tos hyö­dyt­tää sel­keäs­ti joi­tain asuk­kai­ta ja on suu­nil­leen yhden­te­ke­vä toi­sil­le, sen läpi­vien­ti ei ole koivn vaikeaa…?

  8. Mik­si Hel­sin­kiin pitää saa­da asun­to­ja noin pal­jon? Val­tao­sa Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta on siir­to­lai­sia ulko­mail­ta, joi­den työl­lis­ty­mi­nen kes­tää 5–10 vuotta.

    Tilas­to­kes­kuk­sen työs­sä­käyn­ti­ti­las­ton perus­teel­la Hel­sin­gis­sä var­si­nai­sia työ­paik­ko­ja on nyt yhtä pal­jon kuin vuon­na 2000 eli ne eivät ole lisään­ty­neet. Työi­käis­ten eli 18–64 vuo­tiait­ten Hel­sin­gis­sä asu­vien mää­rä on samaan aikaan kas­va­nut 10 % eli 36000 ihmi­sel­lä sit­ten vuo­den 2000. Hel­sin­gis­sä asu­vien työi­käis­ten mää­rä on siis kas­va­nut roi­mas­ti, mut­ta Hel­sin­gis­sä työs­sä käy­vien mää­rä on nous­sut vain 9000 yrit­tä­jä­nam­mat­tia har­joit­ta­val­la. Työl­li­siä Hel­sin­gis­sä on nyt noin 16000 enem­män kuin vuon­na 2000 eli työ­paik­ka on sen­tään löy­ty­nyt Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta joillekin.

    Sit­ten vuo­den 2008 vuo­teen 2013 kun­ta­sek­to­rin työ­paik­ko­jen mää­rä on nous­sut 3000 pai­kal­la, mut­ta yksi­tyis­sek­to­ril­la nii­den mää­rä on vähen­ty­nyt 10000 pai­kal­la. Val­tion ja val­tio­enem­mis­töis­ten osa­keyh­tiöi­den työ­pai­kat ovat vähen­ty­neet 4000 pai­kal­la. Näh­däk­se­ni vii­me aikais­ten uutis­ten perus­teel­la paik­ko­jen kehi­tys on jat­ku­nut saman suun­tai­se­na ellei jyr­ken­ty­nyt aina­kin sit­ten vuo­des­ta 2012 tähän päi­vään. Työl­lis­ten­kin hel­sin­ki­läis­ten mää­rä on vähen­ty­nyt 2000 ihmi­sel­lä sit­ten vuo­den 2008. Työt­tö­mien mää­rä on kas­va­nut 19000 ihmi­sel­lä eli se on kak­sin­ker­tais­tu­nut sit­ten vuo­den 2008. Tuk­ku- ja vähit­täis­kau­pas­sa työ­paik­ko­ja on hävin­nyt sen ver­ran mitä ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin on tul­lut lisää. 

    Ovat­han nuo 36000 uut­ta työi­käis­tä Hel­sin­gis­sä asu­vaa asun­non löy­tä­neet, mut­ta eivät kui­ten­kaan työ­paik­ko­ja aina­kaan Hel­sin­gis­tä. Ja kaik­ki­aan Hel­sin­gin väki­lu­ku on kas­va­nut 65000 ihmi­sel­lä sit­ten vuo­den 2000, jois­ta siis val­tao­sa ulko­mail­ta. Ei asun­to­jen tar­jon­ta tai asun­to­jen kal­leus voi sil­loin olla ongel­ma työ­voi­man saan­nil­le. Eivät ulko­maa­lai­set ole voi­neet asun­to­mark­ki­noil­la olla muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin pyr­ki­vien tulp­pa­na. Muu­al­ta Suo­mes­ta ei vuo­den 2000 jäl­keen vuo­teen 2014 ollut juu­ri lain­kaan kumu­la­tii­vis­ta net­to­muut­toa. Jos asun­to­jen vähyys tai kal­leus oli­si ollut olleet estee­nä muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vil­le, miten ihmees­sä ulko­maa­lai­set ovat asun­non onnis­tu­neet vuo­kra­ta tai ostaa? Hel­sin­kiin ulko­mail­ta muut­ta­neet eivät ole kes­ki­mää­rin parem­min toi­meen­tu­le­via, vaan päin­vas­toin. Myös­kään Tilas­to­kes­kuk­sen luo­kit­te­lun mukai­ses­ti ahtaas­ti asu­vien mää­rä ei ole kas­va­nut. On myös tär­ke­ää huo­ma­ta, että väes­töön rekis­te­röi­dyt siir­to­lai­set asu­vat Hel­sin­gis­sä taval­li­sis­sa asun­to­kun­nis­sa eivät asun­to­lois­sa tai muu­ten sosi­aa­li­toi­min eri­koi­ses­ti tai huo­nom­piin muil­le suo­ma­lai­sil­le kel­paa­mat­to­miin asun­toi­hin majoi­tet­tu­ja (tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den osuus on ollut hyvin vähäinen).

    Jos ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut ei juu­ri nyt löy­dä hel­pos­ti nuo­ria töi­hin (tämä­kin oli­si hyvä tut­kia, pitää­kö se edes paik­kaan­sa) samaan aikaan kun muil­la aloil­la vähen­ne­tään työ­voi­maa, on ongel­ma Hel­sin­gis­sä asu­vien ihmis­ten kou­lut­ta­mi­ses­sa ja työ­hön ohjauk­ses­sa sekä kai­ke­ti myös ulko­maa­lais­ten kotout­ta­mi­ses­sa (jos­kin tätä on vai­kea rat­kais­ta, kun ei Ruot­sis­sa­kaan rat­kai­sua ole löy­det­ty moniin vuo­si­kym­me­niin). Osa­syy on toki myös sii­nä, että Hel­sin­gis­sä on syn­ty­nyt 60-luvun lopul­ta läh­tien lii­an vähän lap­sia, mikä ongel­ma ei ole aiem­min tul­lut esil­le suur­ten ikä­luok­kien työs­sä­käyn­nin ja las­ten saan­nin ansios­ta. Hel­sin­kiin tulee 18–25 ikäi­si­nä pal­jon nuo­ria, mut­ta net­to­muut­to­suun­ta kään­tyy pois­päin 25–40 ikäi­sil­lä. Hedel­mäl­li­syy­son­gel­man ja edel­lä mai­ni­tun bipo­laa­ri­sen muut­to­liik­keen tie­de­tään liit­ty­vän Hel­sin­gin tii­vii­seen ja kal­lii­seen ker­ros­ta­loa­su­mi­seen, joka ei per­hei­tä hou­kut­te­le. Tii­vis­tä­vä asun­to­ra­ken­ta­mi­nen ei siten tähän voi tuo­da rat­kai­sua, vaan ainoas­taan pahen­taa asiaa.

    Asun­to­jen kal­leus Hel­sin­gis­sä on taas toi­nen kysy­myk­sen­sä, jon­ka perus­syy on raha­po­li­tii­kas­sa eli ala­ti piden­ty­neis­sä lai­na-ajois­sa ja parem­pi­tu­lois­ten lii­al­li­ses­sa luo­tot­ta­mi­ses­sa. Tätä­kään ongel­maa ei raken­ta­mi­nen ratkaise.

    1. Juha Heik­ki­nen oli kir­joit­ta­ja­na Kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­ses­sä ryh­mäs­sä, jos­sa suo­si­tel­tiin, ettei Hel­sin­kiin sai­si raken­taa asuntoja.
      Tämä kir­joi­tus jat­kaa samaa tila­so­jen luo­vaa käyt­töä. Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on pal­jon yli sata. Se,m että se vähän vähe­nee, on vain hyvä, kos­ka työ­mat­kat lyhen­ty­vät. Olen­nais­ta on kat­soa työl­lis­ten mää­rän kehi­tys­tä ja sehän on nous­sut. Hel­sin­ki­läis­ten työl­li­syy­sas­te on joka tapauk­ses­sa pal­jon suu­rem­pi kuin muu­al­la maas­sa, vaik­ka on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, joten muut­to Hel­sin­kiin ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

  9. Uskot­ko Osmo oikeas­ti, että Mal­min len­to­kent­tä lopet­taa toi­min­tan­sa? Kyl­lä Suo­mes­sa osa­taan teh­dä höl­mö­jä pää­tök­siä, mut­ta tuo on kylä sen ver­ran type­rä, etten löi­si vetoa sen puo­les­ta. Hel­sin­ki tar­vit­see kak­kos­ken­tän lähel­le keskustaa.

    Kruu­nu­vuo­ren kaa­va on on surul­li­nen. Joko alue raken­ne­taan tai sitä ei raken­ne­ta. Koko alue on sel­lai­nen seka­sot­ku, ettei sii­tä vuo­si­kym­me­niin tule mitään käyt­tö­kel­pois­ta. Alue on niin kau­ka­na kau­pun­gis­ta, että se oli­si pitä­nyt raken­taa koko­naan pientalokaavalla,

  10. Daniel Feder­ley: Tun­ne­lin­ra­ken­ta­jat riemuitsevat. 

    Espoos­sa koko Län­si­met­ro jou­du­taan raken­ta­maan kal­liis­ti maan alle koko pituu­del­taan juu­ri sik­si, että Espoon päät­tä­jät kaa­voit­ti­vat aika­naan maan­pääl­li­sen lin­jan täy­teen raken­nuk­sia tar­koi­tuk­se­na estää met­ron tulo. Kun ilme­ni, että Espoon on pak­ko raken­taa met­ro tai muu­ten Hel­sin­ki raken­taa sen Espoos­ta pak­ko­lii­tet­tä­vil­le alueil­le, suun­ni­tel­mat muuttuivat.

    1. Espoon pään kään­si Nokia. Kuu­lin ensim­mäi­se­nä Jor­ma Olli­lal­ta, että Espoo­seen tulee met­ro, pal­jon ennen kuin moni espoo­lai­nen päättäjä. 🙂

  11. juk­ka heik­ki­nen:

    Osa­syy on toki myös sii­nä, että Hel­sin­gis­sä on syn­ty­nyt 60-luvun lopul­ta läh­tien lii­an vähän lap­sia, mikä ongel­ma ei ole aiem­min tul­lut esil­le suur­ten ikä­luok­kien työs­sä­käyn­nin ja las­ten saan­nin ansios­ta. Hel­sin­kiin tulee 18–25 ikäi­si­nä pal­jon nuo­ria, mut­ta net­to­muut­to­suun­ta kään­tyy pois­päin 25–40 ikäi­sil­lä. Hedel­mäl­li­syy­son­gel­man ja edel­lä mai­ni­tun bipo­laa­ri­sen muut­to­liik­keen tie­de­tään liit­ty­vän Hel­sin­gin tii­vii­seen ja kal­lii­seen ker­ros­ta­loa­su­mi­seen, joka ei per­hei­tä hou­kut­te­le. Tii­vis­tä­vä asun­to­ra­ken­ta­mi­nen ei siten tähän voi tuo­da rat­kai­sua, vaan ainoas­taan pahen­taa asiaa. 

    Tar­koi­tat­ko “Hel­sin­gil­lä” vain Hel­sin­gin kau­pun­kia vai pää­kau­pun­ki­seu­tua? Pää­kau­pun­ki­seu­tu on yhte­näi­nen työs­sä­käyn­tia­lue, ja muo­dos­taa yhte­näi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen, eivät­kä kaik­ki Hel­sin­gis­sä töis­sä käy­vät asu Hel­sin­gis­sä tai päin­vas­toin. Asun­to­pu­la tai asun­to­jen lii­an kor­kea hin­ta vai­vaa koko pk-seu­tua eikä vain Hel­sin­kiä. En ole myös­kään kuul­lut että 25–40 vuo­tiai­ta muut­tai­si suu­rin jou­koin pois koko pk-seu­dul­ta, muu­al­ta Suo­mes­ta kun on niin vai­kea löy­tää töitä.

  12. Kal­le:
    Uskot­ko Osmo oikeas­ti, että Mal­min len­to­kent­tä lopet­taa toi­min­tan­sa? Kyl­lä Suo­mes­sa osa­taan teh­dä höl­mö­jä pää­tök­siä, mut­ta tuo on kylä sen ver­ran type­rä, etten löi­si vetoa sen puo­les­ta. Hel­sin­ki tar­vit­see kak­kos­ken­tän lähel­le keskustaa. 

    Van­taan len­to­kent­tä on ihan riit­tä­vän lähel­lä kes­kus­taa ja sil­lä on laa­jen­ta­mis­va­raa vaik­ka huru myc­ket. Mitä Hel­sin­gin itä­puo­len ilmai­lu­har­ras­ta­jat ehkä tar­vit­si­si­vat oli­si kor­vaa­va pien­ko­ne­kent­tä koh­ta­lai­sen mat­kan pääs­sä idäs­sä. Län­nes­sä on jo Num­me­la ja poh­joi­ses­sa Räys­kää­lä ja Hyvinkää.

  13. juk­ka heik­ki­nen:
    Asun­to­jen kal­leus Hel­sin­gis­sä on taas toi­nen kysy­myk­sen­sä, jon­ka perus­syy on raha­po­li­tii­kas­sa eli ala­ti piden­ty­neis­sä lai­na-ajois­sa ja parem­pi­tu­lois­ten lii­al­li­ses­sa luo­tot­ta­mi­ses­sa. Tätä­kään ongel­maa ei raken­ta­mi­nen ratkaise.

    Jos Hel­sin­gin asun­to­jen kor­keat neliö­hin­nat joh­tu­vat sii­tä, että lai­na­ra­haa on tar­jol­la hel­pom­min ja hal­vem­mal­la, niin kai sitä samaa rahaa voi­si käyt­tää asun­to­jen hak­ki­mi­seen myös Hel­sin­gin ulkopuolelta.

    Kal­le:
    Kruu­nu­vuo­ren kaa­va … Alue on niin kau­ka­na kau­pun­gis­ta, että se oli­si pitä­nyt raken­taa koko­naan pientalokaavalla,

    Täl­lä peri­aat­teel­la myös esi­mer­kik­si Munk­ki­nie­mi oli­si pitä­nyt aika­naan raken­taa pien­ta­lo­kaa­val­la. Alla suo­ra lai­naus sivul­ta http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/laajasalo.html

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta on 3 km:n etäi­syy­del­lä Kaup­pa­to­ris­ta. Yhtä kau­ka­na Kaup­pa­to­ris­ta ovat Val­li­la, Lin­nan­mä­ki, Tul­lin­puo­mi ja Jät­kä­saa­ri. Kata­ja­no­kan itä­kär­keen, Ehrens­värd-lau­tan lai­tu­riin etäi­syys on 2 km. Suo­ra jouk­ko­lii­ken­neyh­teys mer­kit­see, että Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta tulee Hel­sin­gin merel­li­sen kes­kus­tan laa­jen­nus, ei kau­ka­na auto­mat­kan pääs­sä ole­va nuk­ku­ma­lä­hiö. Sil­ti alue on ilta-aurin­koi­sel­la län­si­ran­nal­la, eikä siel­lä ole läpia­jo­lii­ken­net­tä ja muu­ta rau­hal­li­suut­ta häi­rit­se­vää toimintaa.

  14. Pyy­täi­sin kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta Kruu­nu­vuo­ren kaa­van yhtey­des­sä alus­ta­vaan suun­ni­tel­maan rai­tio­vau­nu­va­ri­kon sijoit­ta­mi­ses­ta. Se on sijoi­tet­tu luon­non­suo­je­lua­lu­eel­le, aivan uima­ran­nan kupee­seen. Sijoi­tus­paik­ka ilmes­tyi yllät­täen lisä­tie­dot­tee­seen Laa­ja­sa­los­sa jär­jes­te­tys­sä kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa asias­ta ei ollut viitteitä. 

    Aivan lii­an arvo­kas paik­ka vari­kol­le. Lähia­lu­een asuk­kaat tyr­mis­ty­nei­tä suun­ni­tel­mas­ta ja prosessista.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on pal­jon yli sata. Se,m että se vähän vähe­nee, on vain hyvä, kos­ka työ­mat­kat lyhen­ty­vät. Olen­nais­ta on kat­soa työl­lis­ten mää­rän kehi­tys­tä ja sehän on nous­sut. Hel­sin­ki­läis­ten työl­li­syy­sas­te on joka tapauk­ses­sa pal­jon suu­rem­pi kuin muu­al­la maas­sa, vaik­ka on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, joten muut­to Hel­sin­kiin ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

    Hel­sin­kiin pen­de­löi­vien mää­rä on nous­sut kysei­sel­lä 2000 — 2013 ajan­jak­sol­la 3500 kun taas Hel­sin­gis­tä pen­de­löi­vien mää­rä on nous­sut 11000. Muu­tos on siis tar­koit­ta­nut pen­de­löin­nin lisääntymistä. 

    Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on viru­nut hil­jal­leen yhä pie­nem­mäk­si jo 30 vuo­den ajan, kun taas Espool­la ja Van­taal­la se on nous­sut. Van­taa ohit­ta­nee Hel­sin­gin tule­val­la yleiskaavakaudella.

    Hel­sin­gin 18–64 ikäis­ten työl­li­syy­sas­te oli 2014 69,7 % eli vuo­des­ta 2000 las­kua oli 2 pro­sent­tiyk­sik­köä. Espoos­sa ja Van­taal­la tämä työl­li­syy­sas­te on yli 73 %. Koko Suo­mes­sa tämä työl­li­syy­sas­te oli 2014 68 % eli kas­vua yhden pro­sent­tiyk­si­kön ver­ran vuo­des­ta 2000. En pudot­tai­si ummik­koa heli­kop­te­ris­ta Hel­sin­kiin vaan vaik­ka mie­luum­min Espoo­seen tai Van­taal­le asu­maan. Muu­al­ta­kin Suo­mes­ta löy­tyy parem­pia pudo­tus­paik­ko­ja, jos kave­rin työl­lis­ty­mis­tä tai Suo­men työl­li­syy­sas­tet­ta ajatellaan.

    Hel­sin­gin yleis­kaa­van ongel­ma on, että se perus­tuu 200000 lisä­asuk­kaan asut­ta­mi­seen vuo­teen 2050 men­nes­sä, kun vuo­des­ta 2000 vuo­teen 2013 Hel­sin­kiin ei ole saa­tu yhtään var­si­nais­ta työ­paik­kaa lisää vaik­ka väes­tö on kas­va­nut 65000. Lisä­asuk­kais­ta 67 % on tul­lut suo­raan ulko­mail­ta ja 80 % on muun kuin suo­men tai ruotsinkielisiä.

    Jos­sain mät­tää. Ulko­maa­lai­sil­le­ko Hel­sin­kiä raken­ne­taan (sini­sil­min)?

    Muis­ta, että työl­li­siä tuli 2000 — 2013 lisää 16000 Hel­sin­gis­sä (työi­käi­siä lisää kaik­ki­aan 36000), mut­ta näis­tä­kin 9000 oli yrit­tä­jiä (luul­ta­vas­ti pois­pot­kit­tu­ja, joi­den ylpeys ei kes­tä kor­tis­toa). Oli­si kiva tie­tää, miten näil­lä 9000 yrit­tä­jäl­lä nyt menee (onko net­to­tu­lo­ja lainkaan).

  16. Koti-isä: Jos Hel­sin­gin asun­to­jen kor­keat neliö­hin­nat joh­tu­vat sii­tä, että lai­na­ra­haa on tar­jol­la hel­pom­min ja hal­vem­mal­la, niin kai sitä samaa rahaa voi­si käyt­tää asun­to­jen hank­ki­mi­seen myös Hel­sin­gin ulkopuolelta.

    Puhuin perus­syys­tä ja parem­pi­tu­loi­sis­ta. Val­tao­sa asun­to­jen osta­jis­ta ja lai­na­ra­han käyt­tä­jis­tä kuu­luu kah­teen ylim­pään tulodesiiliin.

    Kun pie­nem­pään taa­ja­maan tulee asuk­kai­ta lisää, hin­nat nouse­vat uusien asuk­kai­den takia, no tie­tys­ti vain, jos heil­lä on rahaa. Kun Hel­sin­gin kokoi­seen kau­pun­kiin pyr­kii lisää asuk­kai­ta, se ei juu­ri vai­ku­ta hin­ta­ta­soon, kos­ka Hel­sin­gin sisäl­lä ja sisään/ulos jo teh­dään niin pal­jon muut­to­ja vuo­sit­tain. Ilman net­to­tu­lok­kai­ta­kin asun­nois­ta kil­pail­laan ja se mää­rää hin­ta­ta­son nousun sen perus­teel­la, miten pan­kit luotottavat.

  17. Mik­ko Num­me­lin: Espoos­sa koko Län­si­met­ro jou­du­taan raken­ta­maan kal­liis­ti maan alle koko pituu­del­taan juu­ri sik­si, että Espoon päät­tä­jät kaa­voit­ti­vat aika­naan maan­pääl­li­sen lin­jan täy­teen raken­nuk­sia tar­koi­tuk­se­na estää met­ron tulo. Kun ilme­ni, että Espoon on pak­ko raken­taa met­ro tai muu­ten Hel­sin­ki raken­taa sen Espoos­ta pak­ko­lii­tet­tä­vil­le alueil­le, suun­ni­tel­mat muuttuivat.

    Saman asian voi sanoa toi­sin­päin: nyt­hän kau­pun­gis­ta saa­daan tosi tii­vis, kun ei edes met­ron men­tä­vää auk­koa tar­vit­se jättää.

  18. R.Silfverberg: Tar­koi­tat­ko “Hel­sin­gil­lä” vain Hel­sin­gin kau­pun­kia vai pää­kau­pun­ki­seu­tua? Pää­kau­pun­ki­seu­tu on yhte­näi­nen työs­sä­käyn­tia­lue, ja muo­dos­taa yhte­näi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen, eivät­kä kaik­ki Hel­sin­gis­sä töis­sä käy­vät asu Hel­sin­gis­sä tai päin­vas­toin. Asun­to­pu­la tai asun­to­jen lii­an kor­kea hin­ta vai­vaa koko pk-seu­tua eikä vain Hel­sin­kiä. En ole myös­kään kuul­lut että 25–40 vuo­tiai­ta muut­tai­si suu­rin jou­koin pois koko pk-seu­dul­ta, muu­al­ta Suo­mes­ta kun on niin vai­kea löy­tää töitä.

    Yllä tar­koi­tin ja käsit­te­lin Hel­sin­kiä. Net­to­muut­to on muu­hun Suo­meen päin 30–44 ikäi­sil­lä niin Hel­sin­gis­tä, pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kuin Hel­sin­gin seu­dul­ta. Nousu­kausi­na tämä on lap­set mukaan lukien huo­mat­ta­vaa ja ylit­tää 15–30 vuo­tiai­den net­to­muu­ton alu­eel­le. Las­ku­kausi­na ja taan­tu­mas­sa 30–44 ikäis­ten ja las­ten net­to­muut­to muu­an­ne Suo­meen supis­tuu ja alu­eet saa­vat net­to­voit­toa muuttajista.

    Espoos­sa ja Van­taal­la nais­ten koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on lähes 2 ja Nur­mi­jär­vel­lä yli 2,3 kun Hel­sin­gis­sä se on vain 1,34. Ero selit­tyy sil­lä, että Espoos­sa ja Van­taal­la ja Nur­mi­jär­vel­lä asun­not ovat isom­pia ja enem­män asu­taan oma­ko­ti- tai rivi­ta­lois­sa kuin Hel­sin­gis­sä. Alu­eet ovat myös lap­siys­tä­väl­li­sem­piä kuin Helsingissä.

    Puu­tar­ha­mais­ta pien­ta­loa­su­mis­ta siis oli­si hyvä lisä­tä Espoo­seen, Van­taal­le, Loh­jal­le, Nur­mi­jär­vel­le, jne. Hel­sin­kiin ei pitäi­si raken­taa ker­ros­ta­lo­ja enää lisää.

  19. juk­ka heik­ki­nen:
    En pudot­tai­si ummik­koa heli­kop­te­ris­ta Hel­sin­kiin vaan vaik­ka mie­luum­min Espoo­seen tai Van­taal­le asumaan. 

    Monen ummi­kon tie pää­kau­pun­ki­seu­dul­le käy Espoon ja Van­taan kaut­ta. Mis­sä se var­si­nai­nen ongel­ma on? Tai mä tie­dän mikä se ongel­ma on: N O K I A .
    Mut­ta mikä on sinun ja kes­kus­ta­puo­lu­een rat­kai­su? Ouluun­ko kaik­ki, siel­lä­kään ei ole Noki­aa ennää?

    juk­ka heik­ki­nen:
    Hel­sin­gin yleis­kaa­van ongel­ma on, että se perus­tuu 200000 lisä­asuk­kaan asut­ta­mi­seen vuo­teen 2050 men­nes­sä, kun vuo­des­ta 2000 vuo­teen 2013 Hel­sin­kiin ei ole saa­tu yhtään var­si­nais­ta työ­paik­kaa lisää vaik­ka väes­tö on kas­va­nut 65000. Lisä­asuk­kais­ta 67 % on tul­lut suo­raan ulko­mail­ta ja 80 % on muun kuin suo­men tai ruotsinkielisiä.

    Jos­sain mät­tää. Ulko­maa­lai­sil­le­ko Hel­sin­kiä raken­ne­taan (sini­sil­min)?

    Joo, raken­ne­taan. Jos tulok­kaat osaa­vat suo­mea tai ruot­sia tai englan­tia, eikä venä­jä tai ara­bia­kaan ole pahit­teek­si, niin so what! Jon­kun­han on ajet­ta­va bus­se­ja ja pal­vel­ta­va kaup­po­jen kas­soil­la ja ter­veys­ke­kuk­sis­sa. Tai ohjel­moi­ta­va IT-fir­mois­sa. Kyl­lä ne työ­pai­kat syn­tyy jos tulee väkeä­kin. Hel­sin­ki on Suo­men pää­kau­pun­ki ja pää­kau­pun­ki­seu­tu on Suo­men ainoa kun­nol­li­nen kan­sain­vä­li­nen keskus. 

    juk­ka heik­ki­nen:
    Muis­ta, että työl­li­siä tuli 2000 – 2013 lisää 16000 Hel­sin­gis­sä (työi­käi­siä lisää kaik­ki­aan 36000), mut­ta näis­tä­kin 9000 oli yrit­tä­jiä (luul­ta­vas­ti pois­pot­kit­tu­ja, joi­den ylpeys ei kes­tä kor­tis­toa). Oli­si kiva tie­tää, miten näil­lä 9000 yrit­tä­jäl­lä nyt menee (onko net­to­tu­lo­ja lainkaan). 

    Hel­sin­gis­sä ei kukaan rupea “yrit­tä­jäk­si” ylpeys­syis­tä, ei tää mikään Poh­jan­maa ole näet, ja ilman net­to­tu­lo­ja ei voi okein elää ellei ole rikas puo­li­so, rik­kaat van­hem­mat tms.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Espoon pään kään­si Nokia. Kuu­lin ensim­mäi­se­nä Jor­ma Olli­lal­ta, että Espoo­seen tulee met­ro, pal­jon ennen kuin moni espoo­lai­nen päättäjä. 

    Ja Nokian myö­hem­pien vai­hei­den jäl­keen oli­si riit­tä­nyt jos met­roa oli­si jat­ket­tu vain Ota­nie­meen asti. Mut­ta hyvä että nyt joka tapauk­ses­sa jatketaan.

  21. juk­ka heik­ki­nen:
    Kun pie­nem­pään taa­ja­maan tulee asuk­kai­ta lisää, hin­nat nouse­vat uusien asuk­kai­den takia, no tie­tys­ti vain, jos heil­lä on rahaa. Kun Hel­sin­gin kokoi­seen kau­pun­kiin pyr­kii lisää asuk­kai­ta, se ei juu­ri vai­ku­ta hin­ta­ta­soon, kos­ka Hel­sin­gin sisäl­lä ja sisään/ulos jo teh­dään niin pal­jon muut­to­ja vuo­sit­tain. Ilman net­to­tu­lok­kai­ta­kin asun­nois­ta kil­pail­laan ja se mää­rää hin­ta­ta­son nousun sen perus­teel­la, miten pan­kit luotottavat. 

    Eivät­kö pie­net­kin paik­ka­kun­nat halua muut­ta­jia joil­la on rahaa?

    Toi­sin oli ennen van­haan. Eräs van­hem­pi suku­lais­mies kun muut­tii per­heen­sä kans­sa Hel­sin­gis­tä takai­sin koti­seu­dul­leen, ei saa­nut raken­taa edes taloa omal­le ton­til­leen. Naa­pu­rit esti­vät! Hei, maal­la on kivaa porukkaa!

  22. Kale­vi: Saman asian voi sanoa toi­sin­päin: nyt­hän kau­pun­gis­ta saa­daan tosi tii­vis, kun ei edes met­ron men­tä­vää auk­koa tar­vit­se jättää.

    Teo­rias­sa voi­tai­siin saa­da. Espoon kaa­voi­tus­ta voi sit­ten havain­noi­da käy­tän­nös­sä. Niit­ty­kum­mun ase­man lähis­töl­le oltiin vis­siin vii­mek­si laa­ti­mas­sa Meri­tuu­len­tiel­le lisää kais­to­ja ja perä­ti meluaitoja.

  23. R.Silfverberg: Eivät­kö pie­net­kin paik­ka­kun­nat halua muut­ta­jia joil­la on rahaa?

    Toi­sin oli ennen van­haan. Eräs van­hem­pi suku­lais­mies kun muut­tii per­heen­sä kans­sa Hel­sin­gis­tä takai­sin koti­seu­dul­leen, ei saa­nut raken­taa edes taloa omal­le ton­til­leen. Naa­pu­rit esti­vät! Hei, maal­la on kivaa porukkaa!

    Kun tekee itses­tään oman naa­pu­rin­sa, ei muis­ta tar­vit­se välit­tää. Eli ton­tis­ta ero­te­taan ulko­reu­nas­ta kais­ta koko ton­tin ympä­ri omak­si ton­tik­seen. Sen jäl­keen voi kysyä itsel­tään naa­pu­ri­na saa­ko raken­taa, jos huvittaa. 

    Se, että kun­ta hait­taa raken­ta­mis­ta (kuten Sipoos­sa on teh­ty vuo­si­kym­me­net) ei tie­tys­ti tuol­la rat­kea, mut­ta raja­naa­pu­reis­ta pää­see kyl­lä eroon.

  24. juk­ka heik­ki­nen: Yllä tar­koi­tin ja käsit­te­lin Hel­sin­kiä. Net­to­muut­to on muu­hun Suo­meen päin 30–44 ikäi­sil­lä niin Hel­sin­gis­tä, pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kuin Hel­sin­gin seu­dul­ta. Nousu­kausi­na tämä on lap­set mukaan lukien huo­mat­ta­vaa ja ylit­tää 15–30 vuo­tiai­den net­to­muu­ton alu­eel­le. Las­ku­kausi­na ja taan­tu­mas­sa 30–44 ikäis­ten ja las­ten net­to­muut­to muu­an­ne Suo­meen supis­tuu ja alu­eet saa­vat net­to­voit­toa muuttajista. 

    Kos­kee­ko 30–44 vuo­tiai­den net­to­muut­to pk-seu­dul­ta muu­al­le vain vain vii­meis­tä noususuh­dan­net­ta joka joh­tui Nokias­ta ja sen tuo­tan­to­lai­tos­ten perus­ta­mi­ses­ta mui­hin kau­pun­kei­hin? Mik­sei yli 45-vuo­tiai­den muut­to­käyt­täy­ty­mi­nen kiin­nos­ta tut­ki­muk­sis­sa­si? Muo­dos­ta­vat­han 45–65 vuo­ti­aat suu­rem­man jou­kon työs­sä­käy­vis­tä kuin 30–44 vuo­ti­aat, vai ovt­ko he mie­les­tä­si jo painolastia?

    juk­ka heik­ki­nen:
    Espoos­sa ja Van­taal­la nais­ten koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on lähes 2 ja Nur­mi­jär­vel­lä yli 2,3 kun Hel­sin­gis­sä se on vain 1,34. Ero selit­tyy sil­lä, että Espoos­sa ja Van­taal­la ja Nur­mi­jär­vel­lä asun­not ovat isom­pia ja enem­män asu­taan oma­ko­ti- tai rivi­ta­lois­sa kuin Hel­sin­gis­sä. Alu­eet ovat myös lap­siys­tä­väl­li­sem­piä kuin Helsingissä. 

    Mä en ole mikään sovi­nis­ti, mut­ta ilman mies­tä ei nai­nen nor­maa­lis­ti tule hedel­mäl­li­sek­si. Mit­kä­hän ovat mies­ten vas­taa­vat luvut Hel­sin­gil­le, Espool­le, Nur­mi­jär­vel­le ja muul­le Suo­mel­le? Moni­ko mies iäs­sä 18–55 ruuh­ka-Suo­men ulko­puo­lel­la saa lap­sen suh­tees­sa kaik­kiin miehiin?

    juk­ka heik­ki­nen:
    Puu­tar­ha­mais­ta pien­ta­loa­su­mis­ta siis oli­si hyvä lisä­tä Espoo­seen, Van­taal­le, Loh­jal­le, Nur­mi­jär­vel­le, jne. Hel­sin­kiin ei pitäi­si raken­taa ker­ros­ta­lo­ja enää lisää. 

    Nur­mi­jär­vi ja Loh­ja ok jos jär­jes­te­tään työ­mat­ka­lii­ken­ne niis­tä rau­ta­tie­tä pit­kin pk-seu­dul­le. Myös Por­voo­seen toi­voi­sin rataa, se alue on ollut täy­sin lap­si­puo­len asiassa.

  25. Mik­ko Num­me­lin: Espoos­sa koko Län­si­met­ro jou­du­taan raken­ta­maan kal­liis­ti maan alle koko pituu­del­taan juu­ri sik­si, että Espoon päät­tä­jät kaa­voit­ti­vat aika­naan maan­pääl­li­sen lin­jan täy­teen raken­nuk­sia tar­koi­tuk­se­na estää met­ron tulo. Kun ilme­ni, että Espoon on pak­ko raken­taa met­ro tai muu­ten Hel­sin­ki raken­taa sen Espoos­ta pak­ko­lii­tet­tä­vil­le alueil­le, suun­ni­tel­mat muuttuivat. 

    Espoon päät­tä­jät sai­vat kui­ten­kin lyhyet lai­tu­rin­sa, kos­ka eivät tar­vit­se pit­kiä. Voi­si­ko Hel­sin­ki pak­ko­lu­nas­taa Espoon lai­tu­rit ja raken­taa ne täysmittaisiksi?

  26. R.Silfverberg: Mut­ta mikä on sinun ja kes­kus­ta­puo­lu­een rat­kai­su? Ouluun­ko kaik­ki, siel­lä­kään ei ole Noki­aa ennää?

    Puo­lu­eet lai­das­ta lai­taan halua­vat kehit­tää aluei­den elin­voi­maa eikä kes­kit­tää panok­sia vain muu­ta­miin kes­kuk­siin. Muut­to­lii­ke ei ole itse­tar­koi­tus. Kun­kin alu­een vah­vuuk­sien mukaan.

    Vien­tia­lal­le ja tut­ki­mus ja kehi­ty­sa­lal­le tuli­si laa­tia päi­vit­ty­vä aluei­siin ja yksi­tyis­koh­tiin ulot­tu­va Suo­men kat­ta­va stra­te­gia, jon­ka teke­vät insi­nöö­ri, lää­ke, etc tie­tei­den asian­tun­ti­jat. Nykyi­set ovat lii­an väl­jiä ja lii­ak­si eko­no­mis­tien laatimia.

    R.Silfverberg:
    Joo, raken­ne­taan. Jos tulok­kaat osaa­vat suo­mea tai ruot­sia tai englan­tia, eikä venä­jä tai ara­bia­kaan ole pahit­teek­si, niin so what! 

    Suu­ri ongel­ma on sii­nä, että he eivät työl­lis­ty. Hei­dän työ­uran­sa jää­vät lii­an lyhyiksi. 

    Hel­sin­ki on Suo­men pää­kau­pun­ki, ei mikään glo­baa­lin maa­il­man­ta­lou­den työ- ja asui­na­lue, jota kaik­ki maa­il­man asuk­kaat käyt­tä­vät. Jos maa­han­muut­to jat­kuu nykyi­sel­lään, Hel­sin­gin kou­lu­luo­kis­sa suo­ma­lais­juu­ri­set ovat vähem­mis­tö­nä jo täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Kii­tos ei. Suo­ma­lais­juu­ri­sil­le käy samoin kuin venä­jän­kar­ja­lai­sil­le paras­ta aikaa on käy­mäs­sä Venä­jäl­lä eli suku­puut­to on edessä.

  27. R.Silfverberg: Kos­kee­ko 30–44 vuo­tiai­den net­to­muut­to pk-seu­dul­ta muu­al­le vain vain vii­meis­tä noususuh­dan­net­ta joka joh­tui Nokias­ta ja sen tuo­tan­to­lai­tos­ten perus­ta­mi­ses­ta mui­hin kau­pun­kei­hin? Mik­sei yli 45-vuo­tiai­den muut­to­käyt­täy­ty­mi­nen kiin­nos­ta tut­ki­muk­sis­sa­si? Muo­dos­ta­vat­han 45–65 vuo­ti­aat suu­rem­man jou­kon työs­sä­käy­vis­tä kuin 30–44 vuo­ti­aat, vai ovt­ko he mie­les­tä­si jo painolastia? 

    Tein tämän 30–44 vuo­tiai­den net­to­muut­to­ha­vain­non jo 90-luvul­la ja sil­loin kat­soin myös 80-luvun nousu­kau­den dataa ja sitä seu­ran­neen lama-ajan dataa.

    Yli 44 vuo­tiail­la muut­to­lii­ke on jo sen ver­ran pientä.

    R.Silfverberg:

    Mä en ole mikään sovi­nis­ti, mut­ta ilman mies­tä ei nai­nen nor­maa­lis­ti tule hedel­mäl­li­sek­si. Mit­kä­hän ovat mies­ten vas­taa­vat luvut Hel­sin­gil­le, Espool­le, Nur­mi­jär­vel­le ja muul­le Suo­mel­le? Moni­ko mies iäs­sä 18–55 ruuh­ka-Suo­men ulko­puo­lel­la saa lap­sen suh­tees­sa kaik­kiin miehiin?

    Täl­lä ei kui­ten­kaan ole vai­ku­tus­ta väes­tön uusiu­tu­mis­las­ken­nan kannalta. 

    Hel­sin­gis­sä 18–30 vuo­tiai­ta nai­sia on muu­ten 20% enem­män kuin vas­taa­van ikäi­siä mie­hiä (tämä on tie­tys­ti ikä­vää nai­sil­le). Olen jos­kus sano­nut, että Hel­sin­ki on nuor­ten nais­ten kau­pun­ki. Täl­lä mies/naismäärä erol­la on tie­tys­ti pie­ni osuus sii­hen, että Hel­sin­gis­sä koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku nai­sel­le on vain 1,34. Mut­ta vain pie­ni. Kal­lis ja ahdas ker­ros­ta­loa­su­mi­nen kivi­ky­läs­sä on kai­ken pahan alku ja juuri.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juha Heik­ki­nen oli kir­joit­ta­ja­na Kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­ses­sä ryh­mäs­sä, jos­sa suo­si­tel­tiin, ettei Hel­sin­kiin sai­si raken­taa asuntoja.
    Tämä kir­joi­tus jat­kaa samaa tila­so­jen luo­vaa käyt­töä. Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on pal­jon yli sata. Se,m että se vähän vähe­nee, on vain hyvä, kos­ka työ­mat­kat lyhen­ty­vät. Olen­nais­ta on kat­soa työl­lis­ten mää­rän kehi­tys­tä ja sehän on nous­sut. Hel­sin­ki­läis­ten työl­li­syy­sas­te on joka tapauk­ses­sa pal­jon suu­rem­pi kuin muu­al­la maas­sa, vaik­ka on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, joten muut­to Hel­sin­kiin ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

    Tai­dat itse käyt­tää tilas­to­ja luo­vas­ti. Äkki­sel­tään näyt­täi­si sil­tä, että Hel­sin­gin kai­kis­sa naa­pu­ri­kun­nis­sa työl­li­syy­sas­te on Hel­sin­kiä kor­keam­pi. Eli sinun mie­les­tä­si pitäi­si kai raken­taa naa­pu­ri­kun­tiin eikä Hel­sin­kiin, kos­ka muut­to sin­ne (Hel­sings­tä tai muu­al­ta) ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

    Jos halua­taan lyhen­tää työ­mat­ko­ja, kan­nat­tai­si kai siir­tää osa Hel­sin­gin työ­pai­kois­ta noil­le hyvin työl­lis­tä­vil­le alueil­le. Tämän voi­si toteut­taa niin, että osa Hel­sin­gin toi­mis­tois­ta muu­te­taan asunnoiksi.

    Mut­ta toi­saal­ta, kos­ka asuk­kaat kan­nat­tai­si mie­uum­min asut­taa noi­hin työl­lis­tä­viin kun­tiin, ehkä noil­le kau­ka­na työn­te­ki­jöis­tä ole­vil­le toi­mis­toil­le voi­si kek­siä jotain muu­ta käyt­töä. Mitä sanoi­sit ehdo­tuk­ses­ta muut­taa muu­ta­ma rumim­mis­ta puis­toik­si? Kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuus voi­si paran­tua, kun oli­si vähän vih­reyt­tä ja tilaa. Melu ja ruuh­kat­kin vähenisivät.

    😉

  29. juk­ka heik­ki­nen: Jos­sain mät­tää. Ulko­maa­lai­sil­le­ko Hel­sin­kiä raken­ne­taan (sini­sil­min)?

    Suu­rin osa Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­ta teh­dään ihmi­sil­le jot­ka osta­vat tai vuo­kraa­vat val­miin asun­non itsel­leen taik­ka per­heel­leen. Tämä voi tie­tys­ti jon­kun ver­ran poi­ke­ta maa­seu­dul­la totu­tus­ta tyy­lis­tä; raken­ne­taan jotain pal­ve­lua­sun­to­ja johon tulee kuka sat­tuu löy­ty­mään ja edel­ly­tyk­se­nä on että Kela mak­saa vuokran.

  30. juk­ka heik­ki­nen:

    Yli 44 vuo­tiail­la muut­to­lii­ke on jo sen ver­ran pientä. 

    Jos jät­tää ison jou­kon työi­käi­siä pois tilas­toin­nis­ta niin se vää­ris­tää. Suu­ri osa jää pai­kal­leen min­ne ovat 30–44 vuo­tiai­na muut­ta­neet, eli työi­käi­siä ei muu­ta­kaan niin pal­jon kuin jot­kut halua­vat todis­taa. Ja yli 44-vuo­ti­aat ovat kui­ten­kin ne jot­ka teke­vät pää­tök­siä fir­mois­sa ja yhteis­kun­nas­sa eivät­kä ravaa kul­loin­kin val­las­sa ole­van muo­din muka­na. Onko se huo­no vai hyvä asia?

    juk­ka heik­ki­nen:

    Hel­sin­gis­sä 18–30 vuo­tiai­ta nai­sia on muu­ten 20% enem­män kuin vas­taa­van ikäi­siä mie­hiä (tämä on tie­tys­ti ikä­vää nai­sil­le). Olen jos­kus sano­nut, että Hel­sin­ki on nuor­ten nais­ten kau­pun­ki. Täl­lä mies/naismäärä erol­la on tie­tys­ti pie­ni osuus sii­hen, että Hel­sin­gis­sä koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku nai­sel­le on vain 1,34. Mut­ta vain pie­ni. Kal­lis ja ahdas ker­ros­ta­loa­su­mi­nen kivi­ky­läs­sä on kai­ken pahan alku ja juuri. 

    Nais­ten onne­la oli­si siis mah­dol­li­sim­man kau­ka­na kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­la. Asu­mi­nen hal­vem­paa, mies löy­tyy var­mem­min ja jos ei vaa­di työ­pai­kal­taan ihan mah­dot­to­mia, niin työl­lis­ty­mi­nen­kin onnis­tui­si. Mik­si siis nai­set eivät oma-aloit­tei­ses­ti hakeu­du pois kasvukeskuksista? 

    Minä luu­len että moni nuo­ri nai­nen on valin­nut elää omaa eikä suku­lais­ten­sa elä­mää suur­kau­pun­gis­sa, ja sik­si hank­ki­vat lap­sia myö­hem­min tai ei ollenkaan.

    On tot­ta että pien­ta­loa­lueil­le Espoo­seen ja Van­taal­le tai Nur­mi­jär­vel­le hakeu­tuu nuo­ria per­hei­tä, Van­taal­la löy­tyi minun­kin pie­nen per­hee­ni ensim­mäi­nen yhtei­nen koti. Mut­ta nuo­rel­le opis­ke­li­jal­le tai juu­ri työ­elä­män­sä aloit­ta­val­le jol­le ihmis­suh­teet ja ystä­vien tapaa­mi­nen ja kult­tuu­ris­ta naut­ti­mi­nen ovat tär­kein­tä, sisään­päin­läm­piä­vät lap­si­per­hei­den täyt­tä­mät pien­ta­loa­lu­eet eivät tar­joa yhtään mitään. Ei yhtään mitään! Ja yli 50-vuo­ti­aal­le­kin Pris­mas­sa, City­mar­ke­tis­sa tms jät­ti­kau­pas­sa ostok­sil­la käy­mi­nen on mekas­ta­vien lap­si­lau­mo­jen takia yhtä tuskaa!

  31. juk­ka heik­ki­nen:
    Vien­tia­lal­le ja tut­ki­mus ja kehi­ty­sa­lal­le tuli­si laa­tia päi­vit­ty­vä aluei­siin ja yksi­tyis­koh­tiin ulot­tu­va Suo­men kat­ta­va stra­te­gia, jon­ka teke­vät insi­nöö­ri, lää­ke, etc tie­tei­den asian­tun­ti­jat. Nykyi­set ovat lii­an väl­jiä ja lii­ak­si eko­no­mis­tien laatimia. 

    Sit­ten kun se suun­ni­tel­ma on näh­ty niin palaan asi­aan. Toi­vot­ta­vas­ti sii­tä ei tule niin vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vä kuin lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön suun­ni­tel­mis­ta yhtiöit­tää koko val­tion nykyi­nen maa- ja vesiliikenneverkko. 

    juk­ka heik­ki­nen:
    Suu­ri ongel­ma on sii­nä, että he eivät työl­lis­ty. Hei­dän työ­uran­sa jää­vät lii­an lyhyiksi. 

    1. pol­ven siis­to­lai­sis­ta van­hem­mat ihmi­set ja nai­set eivät aina työl­lis­ty jos tule­vat Euroo­pan ulko­puo­lel­ta. Nuo­rem­mat siir­to­lai­set työl­lis­ty­vät lähes aina jol­lain taval­la suurkaupungissa. 

    juk­ka heik­ki­nen:
    Hel­sin­gin kou­lu­luo­kis­sa suo­ma­lais­juu­ri­set ovat vähem­mis­tö­nä jo täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Kii­tos ei. Suo­ma­lais­juu­ri­sil­le käy samoin kuin venä­jän­kar­ja­lai­sil­le paras­ta aikaa on käy­mäs­sä Venä­jäl­lä eli suku­puut­to on edessä. 

    Toi on kyl­lä aika lii­oi­tel­tua. Itse voin suo­men­ruot­sa­lai­se­na sanoa että suo­ma­lai­sil­la ei ole mitään hätää. Suo­mes­sa on vähi­ten siir­to­lai­sia län­si-euroo­pan mais­ta ja siir­to­lais­ten lap­set oppi­vat suo­mea. Mut­ta me suo­men­ruot­sa­lai­set voim­me jou­tua siir­to­lais­ten jyräää­mik­si jos emme ole varuillamme.

  32. Juho Laa­tu:
    Mut­ta toi­saal­ta, kos­ka asuk­kaat kan­nat­tai­si mie­uum­min asut­taa noi­hin työl­lis­tä­viin kun­tiin, ehkä noil­le kau­ka­na työn­te­ki­jöis­tä ole­vil­le toi­mis­toil­le voi­si kek­siä jotain muu­ta käyt­töä. Mitä sanoi­sit ehdo­tuk­ses­ta muut­taa muu­ta­ma rumim­mis­ta puis­toik­si? Kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuus voi­si paran­tua, kun oli­si vähän vih­reyt­tä ja tilaa. Melu ja ruuh­kat­kin vähenisivät.

    Mun mie­les­tä­ni Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on jo riit­tä­väs­ti puis­to­ja. Hel­sin­gin kes­kus­ta ilman sen kaik­kia työ­paik­ko­ja, pal­ve­lu­ja, kaup­po­ja, ylei­sö­ta­pah­tu­mia on kuin piha ilman sadet­ta­ja. Jos halu­aa naut­tia tilas­ta voi läh­teä vähän mat­kan pää­hän, siel­lä sitä on.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki on opiskelukaupunki.

    Samoin Espoo. Opis­ke­li­joi­den asuin­paik­ka­kun­nis­sa ja kir­joil­lao­lo­paik­ka­kun­nis­sa oli­si vie­lä vähän sel­vi­tel­tä­vää. Mut­ta kaik­ki tilas­tot todis­ta­vat tie­ten­kin aina vah­vas­ti sen puo­les­ta, että paras tapa kehit­tää Hel­sin­kiä ei suin­kaan ole sen viih­tyi­syy­den lisää­mi­nen, vaan nime­no­maan kaik­kien aluei­den raken­ta­mi­nen mak­si­maa­li­sen täyt­teen. Tämä on tilas­to­jen oike­aa käyttöä. 😉

  34. R.Silfverberg:
    Toi on kyl­lä aika lii­oi­tel­tua. Itse voin suo­men­ruot­sa­lai­se­na sanoa että suo­ma­lai­sil­la ei ole mitään hätää. Suo­mes­sa on vähi­ten siir­to­lai­sia län­si-euroo­pan mais­ta ja siir­to­lais­ten lap­set oppi­vat suo­mea. Mut­ta me suo­men­ruot­sa­lai­set voim­me jou­tua siir­to­lais­ten jyräää­mik­si jos emme ole varuillamme.

    Ymmär­sin kyl­lä, että nimi­merk­ki “juk­ka heik­ki­nen” kir­joit­ti Hel­sin­gin tilan­tees­ta. Suo­ma­lai­sil­la, sekä ruot­sin- että suo­men­kie­li­sil­lä ei ole mitään hätää koko muu maa lukien. Ruot­sin­kie­li­sil­lä on vank­ka ase­ma Poh­jan­maal­la, Itä- ja Län­si­uu­del­la­maal­la ja Turun saa­ris­tos­sa. Suo­men­kie­li­set eivät var­mas­ti jou­du jyrä­tyk­si pk-seu­dun ulko­puo­lel­la (pois­lu­kien edel­lä­ma­ni­tut ruotsalaisalueet).

  35. Jos Laa­ja­sa­lon sil­ta raken­ne­taan, Kor­kea­saa­ri on ehdot­to­mas­ti raken­net­ta­va urbaa­nik­si asui­na­lu­eek­si, jot­ta loput­kin 400.000 uut­ta hel­sin­ki­läis­tä saa­daan asu­tet­tua. Mikä­li asu­kas­ta­voit­tei­siin ei muu­ten pääs­tä, voi­daan saa­rel­le teh­dä lisää maa­täyt­tö­jä ja pengerryksiä.

    Näin saa­daan raken­net­tua lisää urbaa­nia Hel­sin­kiä. Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että kau­pun­ki­lai­set halua­vat lisää urbaa­nia ympä­ris­töä, eten­kin jos asun­nois­ta on merinäköala.

  36. juk­ka heik­ki­nen: Yllä tar­koi­tin ja käsit­te­lin Hel­sin­kiä. Net­to­muut­to on muu­hun Suo­meen päin 30–44 ikäi­sil­lä niin Hel­sin­gis­tä, pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kuin Hel­sin­gin seudulta.

    30–44-vuotiaat muut­ta­vat Hel­sin­gin seu­dul­ta ennen kaik­kea ulkomaille. 

    Joka tapauk­ses­sa. Jos asiat ovat kuten esi­tät ja kaik­ki ihmi­set halua­vat muut­taa oma­ko­ti­ta­loi­hin nur­mi­jär­vil­le, eikö­hän ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin lopu piak­koin. Ei nii­tä tyh­jän pan­tik­si ole tapa­na rakentaa.

  37. R.Silfverberg: Mun mie­les­tä­ni Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on jo riit­tä­väs­ti puis­to­ja. Hel­sin­gin kes­kus­ta ilman sen kaik­kia työ­paik­ko­ja, pal­ve­lu­ja, kaup­po­ja, ylei­sö­ta­pah­tu­mia on kuin piha ilman sadet­ta­ja. Jos halu­aa naut­tia tilas­ta voi läh­teä vähän mat­kan pää­hän, siel­lä sitä on. 

    Niin, kes­kus­tas­sa­han on mm. Espla­na­din puis­to, joka pilaa kaik­ki mah­dol­li­suu­det viih­tyi­siin ylei­sö­ta­pah­tu­miin. Pitäi­si raken­taa umpeen viih­ty­vyy­den lisäämiseksi. 😉

    P.S. Jos työ­paik­ko­ja vähen­ne­tään, niin kan­nat­tai­si ehkä aloit­taa sel­lai­sis­ta toi­mis­tois­ta, jot­ka eivät kont­ri­buoi ylei­seen viih­ty­vyy­teen. Näin kes­kus­taa kehi­tet­täi­siin Hel­sin­gin viih­ty­vyys­kes­kuk­sek­si (pal­ve­lui­neen, kaup­poi­neen, puis­toi­neen), eikä illal­la autioi­tu­vak­si toimistokeskustaksi.

  38. juk­ka heik­ki­nen: Puu­tar­ha­mais­ta pien­ta­loa­su­mis­ta siis oli­si hyvä lisä­tä Espoo­seen, Van­taal­le, Loh­jal­le, Nur­mi­jär­vel­le, jne. Hel­sin­kiin ei pitäi­si raken­taa ker­ros­ta­lo­ja enää lisää. 

    Siis mitä ihmet­tä? Eihän kukaan kiel­lä nur­mi­jär­viä ja loh­jia tuot­ta­mas­ta “puu­tar­ha­mais­ta pien­ta­loa­su­mis­ta”. Hel­sin­gin ker­ros­ta­lot­ko sen muka estävät?

  39. juk­ka heik­ki­nen: Kal­lis ja ahdas ker­ros­ta­loa­su­mi­nen kivi­ky­läs­sä on kai­ken pahan alku ja juuri. 

    Etkös sinä ole se Kala­sa­ta­man kaa­vas­ta vali­tuk­sen teh­nyt Heik­ki­nen, joka asuu Puna­vuo­res­sa :DD. Sehän on vain Suo­men tiheim­min asut­tu kaupunginosa.

  40. Ano­ny­mous: Ymmär­sin kyl­lä, että nimi­merk­ki “juk­ka heik­ki­nen” kir­joit­ti Hel­sin­gin tilan­tees­ta. Suo­ma­lai­sil­la, sekä ruot­sin- että suo­men­kie­li­sil­lä ei ole mitään hätää koko muu maa lukien. Ruot­sin­kie­li­sil­lä on vank­ka ase­ma Poh­jan­maal­la, Itä- ja Län­si­uu­del­la­maal­la ja Turun saa­ris­tos­sa. Suo­men­kie­li­set eivät var­mas­ti jou­du jyrä­tyk­si pk-seu­dun ulko­puo­lel­la (pois­lu­kien edel­lä­ma­ni­tut ruotsalaisalueet).

    Hill Kulun (Max-Planck Ins­ti­tuut­ti) suo­ma­lai­sil­le nai­sil­le teke­män pit­kit­täis­tut­ki­muk­sen mukaan tii­viim­pien aluei­den alhais­ta koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­kua selit­tää asu­mi­nen kal­liis­ti ja ahtaas­ti kerrostaloissa.

    Huol­ta ei siis koko Suo­men kan­nal­ta vie­lä lie­ne, kos­ka yhä­kin lähes puo­let asuu oma­ko­ti­ta­lois­sa tai rivi­ta­lois­sa. Ker­ros­ta­los­tu­mi­nen kui­ten­kin ete­nee koko Suo­mes­sa ja var­sin­kin nuo­ril­la. Hel­sin­ki lie­nee jo menetetty.

  41. Jaa­pert­ti: Etkös sinä ole se Kala­sa­ta­man kaa­vas­ta vali­tuk­sen teh­nyt Heik­ki­nen, joka asuu Puna­vuo­res­sa :DD. Sehän on vain Suo­men tiheim­min asut­tu kaupunginosa. 

    Joo, ja sen takia hän var­maan käy ris­ti­ret­ke­ään urba­nis­mia vas­taan kos­ka on jou­tu­nut muut­ta­maan Hel­sin­kiin nai­sen perässä.

  42. R.Silfverberg: Nais­ten onne­la oli­si siis mah­dol­li­sim­man kau­ka­na kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­la. Asu­mi­nen hal­vem­paa, mies löy­tyy var­mem­min ja jos ei vaa­di työ­pai­kal­taan ihan mah­dot­to­mia, niin työl­lis­ty­mi­nen­kin onnis­tui­si. Mik­si siis nai­set eivät oma-aloit­tei­ses­ti hakeu­du pois kasvukeskuksista? 

    Näin­hän itse asias­sa moni tekee 30–44 iäs­sä. Puo­li­so tai per­he on myös useil­le jo muo­dos­tu­nut. Kal­liil­ta ja ahtaal­ta työ­paik­ka-alu­eel­ta halu­taan pois ja sii­hen useam­mal­le avau­tuu mah­dol­li­suus kun on vähän enem­män ikää ja var­sin­kin nousu­kau­del­la. Hel­sin­kiin tul­laan ja siel­tä läh­de­tään kym­men­ker­tai­sel­la volyy­mil­la ver­rat­tu­na net­to­muut­to­mää­riin, jol­loin asun­to­ja ja työ­paik­ko­ja aina vapau­tuu. Moni nuo­ri saa näin työ­tä kas­vu­kes­kuk­ses­sa. Kas­vu­kes­kuk­ses­sa esim. sote-työ­pai­kat lisään­ty­vät, kun ovat laki­sää­tei­ses­ti asu­kas­mää­rään suh­teu­tet­tu. Ja muu­ten­kin pitäi­si yleen­sä olla asu­kas­mää­rään suh­teel­li­nen työ­paik­ka­mää­rä (tämä kes­kus­te­lu­han läh­ti tosin sii­tä liik­keel­le, että Hel­sin­ki on vii­me aikoi­na pii­put­ta­nut täs­sä suhteessa). 

    R.Silfverberg:
    Minä luu­len että moni nuo­ri nai­nen on valin­nut elää omaa eikä suku­lais­ten­sa elä­mää suur­kau­pun­gis­sa, ja sik­si hank­ki­vat lap­sia myö­hem­min tai ei ollenkaan. 

    Hill Kulun suo­ma­lai­sil­le nai­sil­le teke­mä pit­kit­täis­tut­ki­mus osoit­ti, ettei tämä seli­tä suur­kau­pun­gin alhais­ta koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­kua. Nai­nen saa ker­ros­ta­loa­lu­eel­la vähem­män lap­sia kuin oma­ko­ti­ta­los­sa sen­kin jäl­keen kun nais­ten elä­män­kaa­rien eri­lai­suu­det ja nii­den vai­ku­tus asu­mis­ta­van valin­taan on huo­mioi­tu. Koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­vun alu­eel­li­sia vaih­te­lui­ta ei voi­da selit­tää muut­to­liik­keil­lä. Jäl­kim­mäi­set ovat lii­an pie­niä sii­hen. Toi­sin sanoen Espoon kor­keam­pi koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku Hel­sin­kiin näh­den ei seli­ty sil­lä, että suur­per­he­kiel­tei­set nai­set valit­si­si­vat mie­luum­min Hel­sin­gin ja suur­per­he­myön­tei­set Espoon. Myös­kään Hel­sin­gis­sä syn­ty­nyt nai­nen ei ole sen suur­per­he­kiel­tei­sem­pi kuin Espoos­sa syn­ty­nyt. Väl­jyys ja asu­mi­sen hin­ta ja ympä­ris­tön lap­si­myön­tei­syys rat­kai­se­vat. Nai­sen on toden­nä­köis­tä saa­da enem­män kuin kak­si las­ta oma­ko­ti­ta­los­sa vaik­ka ei alku­jaan oma­ko­ti­ta­loon muut­taes­saan näin ole suunnitellut.
    Nämä ovat kaik­ki Hill Kulun ja mui­den­kin väes­tö­tut­ki­joi­den tuloksia.

  43. juk­ka heik­ki­nen: Hill Kulun (Max-Planck Ins­ti­tuut­ti) suo­ma­lai­sil­le nai­sil­le teke­män pit­kit­täis­tut­ki­muk­sen mukaan tii­viim­pien aluei­den alhais­ta koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­kua selit­tää asu­mi­nen kal­liis­ti ja ahtaas­ti ker­ros­ta­lois­sa kaikkialla. 

    Huol­ta ei siis koko Suo­men kan­nal­ta vie­lä lie­ne, kos­ka yhä­kin lähes puo­let asuu oma­ko­ti­ta­lois­sa tai rivi­ta­lois­sa. Ker­ros­ta­los­tu­mi­nen kui­ten­kin ete­nee koko Suo­mes­sa ja var­sin­kin nuo­ril­la. Hel­sin­ki lie­nee jo menetetty.

    Lois­ta­vaa, eli jos kau­pun­gis­tu­mi­nen ker­ros­ta­loa­su­mi­si­neen vähen­tää syn­ty­vyyt­tä tulee maa­pal­lon yli­kan­soi­tuson­gel­ma ennen pit­kään rat­kais­tuk­si. Eli kau­pun­gis­tu­mis­ta tuli­si tukea voi­mak­kaas­ti. Voi­sim­me tie­tys­ti ottaa vuo­sit­tain noin sata­tu­hat­ta siir­to­lais­ta Suo­meen, niin sai­sim­me puret­tua mui­den mai­den akuut­tia liikakansoitusongelmaa.

  44. Jaa­pert­ti: 30–44-vuotiaat muut­ta­vat Hel­sin­gin seu­dul­ta ennen kaik­kea ulkomaille. 

    Joka tapauk­ses­sa. Jos asiat ovat kuten esi­tät ja kaik­ki ihmi­set halua­vat muut­taa oma­ko­ti­ta­loi­hin nur­mi­jär­vil­le, eikö­hän ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin lopu piak­koin. Ei nii­tä tyh­jän pan­tik­si ole tapa­na rakentaa.

    Ereh­dyt. 30–44 ikä­luo­kis­sa kuten kai­kis­sa muis­sa­kin ikä­luo­kis­sa (pois lukien eläkeikäiset)maahanmuuton suun­ta on Hel­sin­gin seu­dul­le. Samoin Helsinkiin.

    Ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen oli­si­kin Hel­sin­gis­sä hyy­ty­nyt ilman maa­han­muut­toa. Kes­kus­te­lu­ket­jun alku­point­si oli se, että 2000–2013 välil­lä Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku nousi 65000, jois­ta 67 % oli ulko­mail­ta ja 80 % mui­ta kuin suo­men tai ruot­sin kie­li­siä. Eli kysyim­me, mik­si Hel­sin­kiä raken­ne­taan ulko­maa­lai­sil­le? Ja vie­lä, kun var­si­nai­sia työ­paik­ko­ja ei 2000–2013 alu­eel­le syntynyt.

  45. Jaa­pert­ti: Siis mitä ihmet­tä? Eihän kukaan kiel­lä nur­mi­jär­viä ja loh­jia tuot­ta­mas­ta “puu­tar­ha­mais­ta pien­ta­loa­su­mis­ta”. Hel­sin­gin ker­ros­ta­lot­ko sen muka estävät?

    Eivät estä, eivät myös­kään Hel­sin­gin ker­ros­ta­lot. Eli mitä tarkoitit?

  46. juk­ka heik­ki­nen: Ereh­dyt. 30–44 ikä­luo­kis­sa kuten kai­kis­sa muis­sa­kin ikä­luo­kis­sa (pois lukien eläkeikäiset)maahanmuuton suun­ta on Hel­sin­gin seu­dul­le. Samoin Helsinkiin.

    Ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen oli­si­kin Hel­sin­gis­sä hyy­ty­nyt ilman maa­han­muut­toa. Kes­kus­te­lu­ket­jun alku­point­si oli se, että 2000–2013 välil­lä Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku nousi 65000, jois­ta 67 % oli ulko­mail­ta ja 80 % mui­ta kuin suo­men tai ruot­sin kie­li­siä. Eli kysyim­me, mik­si Hel­sin­kiä raken­ne­taan ulko­maa­lai­sil­le? Ja vie­lä, kun var­si­nai­sia työ­paik­ko­ja ei 2000–2013 alu­eel­le syntynyt.

    Hel­sin­kiä raken­ne­taan ulko­maa­lai­sil­le, kos­ka Hel­sin­ki tar­vit­see ulko­maa­lai­sia. Kes­ki­luok­kai­ses­sa 12 asun­non rivi­ta­los­sam­me asuu ulko­maa­lais­taus­tai­sia 5 asun­nos­sa, kaik­ki kes­ki­luok­kai­sia, työs­sä­käy­viä, hyvin toi­meen­tu­le­via ihmi­siä, joi­den panok­ses­ta Hel­sin­ki ja toden­nä­köi­ses­ti koko Suo­mi hyö­tyy. Hel­sin­gis­sä on usei­ta kan­sain­vä­li­siä yri­tyk­siä ja yli­opis­to­ja, jot­ka tar­vit­se­vat asian­tun­te­vaa työ­voi­maa ympä­ri maa­il­maa. Samoin päi­vä­ko­dis­sa lap­se­ni hoi­ta­jis­ta, eri­tyi­ses­ti pien­ten las­ten ryh­mis­sä toi­si­naan jopa enem­mis­tö on ollut maa­han­muut­ta­jia, yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä syys­tä, ettei työn­te­ki­jöi­tä löy­dy kan­ta­väes­tös­tä. Samoin sii­vous ym. alat oli­si­vat ongel­mis­sa ilman maahanmuuttajia.

    Ongel­ma on se, että maa­kun­nis­sa kan­nat­taa parem­min olla työt­tö­mä­nä hal­vas­sa asun­nos­sa kuin muut­taa Hel­sin­kiin töi­hin ja asua Hel­sin­gin seu­dun kal­liil­la vuo­kril­la. Jos työ­mark­ki­nat toi­mi­si­vat, työt­tö­mät tosi­aan muut­tai­si­vat mata­la­palk­ka­töi­hin Hel­sin­kiin. Nyt töi­hin tul­laan eri­tyi­ses­ti Virosta.

    Täs­sä nyt yri­te­tään käyt­tää ulko­maa­lais­vas­tai­suut­ta kep­pi­he­vo­se­na ja luo­da kuvaa, että Hel­sin­kiin raken­ne­taan slum­me­ja lähi-idän ja Afri­kan mus­li­meil­le, vaik­ka maa­han­muut­to suo­meen on lähin­nä työ­pe­räis­tä muut­toa lähi­seu­duil­ta, opis­ke­li­joi­ta ja avioi­tu­mi­sis­ta ym. per­he­syis­tä tapah­tu­via muuttoa.

  47. Jaa­pert­ti: Etkös sinä ole se Kala­sa­ta­man kaa­vas­ta vali­tuk­sen teh­nyt Heik­ki­nen, joka asuu Puna­vuo­res­sa :DD. Sehän on vain Suo­men tiheim­min asut­tu kaupunginosa.

    Kyl­lä olen, ja hesa­lai­set ovat teke­mää­ni vali­tus­ta kii­tel­leet lai­das­ta lai­taan. Olen pal­jas­jal­kai­nen ja Kata­ja­no­kal­la Lai­vas­to­ka­dul­la (kun köy­hä­kin per­he saat­toi asua täl­lä kadul­la) syn­ty­nyt urbaa­nik­ko ja 100 % inva­li­di. Olin myös pari vuo­si­kym­men­tä puo­li­so­ni omais­hoi­ta­ja, jos­ta 7 vuot­ta oikein viral­li­ses­ti. 90-luvul­la herä­sin kri­ti­soi­maan niin päät­tä­jiä, ark­ki­teh­te­jä, kuin raken­ta­jia Hel­sin­gin lain­vas­tai­ses­ta ja moraa­li­ses­ta lap­si- ja vam­mais­kiel­tei­syy­des­tä, mis­tä myös kaa­va­va­li­tuk­se­ni laki­pe­rus­teet ovat perim­mil­tään juontaneet.

    Leik­ki- ja oles­ke­lu­ti­lo­ja ei kaa­voi­te­ta riit­tä­väs­ti raken­nus­ten yhtey­teen eikä asui­na­luei­den ter­veel­li­syyt­tä ja tur­val­li­suut­ta sel­vi­te­tä ja taa­ta riit­tä­väs­ti kuten MRL vaa­tii. Ker­ros­ta­lo­ja raken­ne­taan jo jää­mä­kais­ta­leil­le, mikä esi­mer­kik­si on Kes­ki-Euroo­pas­sa kiel­let­tyä. Sak­sas­sa vaa­di­taan lais­sa kes­ki­kau­pun­gil­la­kin 5–10 m² leik­ki­ti­laa asun­toa koh­den. Nyt Hel­sin­ki on ryh­ty­nyt ove­las­ti pake­toi­maan yhteen kaa­vaan usei­ta ker­ros­ta­lo­kort­te­lei­ta, joi­den kaik­kien leik­ki- ja oles­ke­lua­lu­eet on kes­ki­tet­ty yhteen kort­te­liin. Miten­kä­hän sokea sin­ne pää­see tai se, jon­ka liik­ku­mis­sä­de on 10–30 m. tai kehi­tys­vam­mai­nen lap­si? Pian ase­ma­kaa­vao­sas­to alkaa var­maan ehdot­taa raken­nuk­sen yhtey­teen MRL lain vaa­ti­mien leik­ki- ja oles­ke­lu­ti­lo­jen sijoit­ta­mis­ta ja kes­kit­tä­mis­tä puis­toi­hin, jot­ta tont­tien piha-alueil­le­kin saa­daan asuntoja. 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta vähät välit­tää asias­ta. Lau­ta­kun­nas­sa ja ase­ma­kaa­vao­sas­tos­sa on pys­ty­suo­ra kivi­sei­nä vas­tas­sa kun olen asian otta­nut esil­le. Mai­ja Ant­ti­la sanoi aikoi­naan suo­raan minul­le, että ainoa oleel­li­nen seik­ka heil­le on asun­to­ra­ken­ta­mi­sen mää­rä­ta­voi­te ja että vali­tuk­set ovat tur­hia. Sil­loin tajusin, että MRL lain sää­tä­mä osal­lis­tu­mis- ja vuo­ro­vai­ku­tus­me­net­te­ly kun­nan ja kun­ta­lais­ten välil­lä onkin pelk­kä vitsi.

    Lii­ken­net­tä ei ole riit­tä­väs­ti rajoi­tet­tu ja vam­mai­se­na on vai­ke­aa. Kaduis­ta teh­dään katu­kui­lu­ja ja lii­ken­net­tä lisä­tään EU:n pääs­tö­di­rek­tii­vin vas­tai­ses­ti. Kala­sa­ta­ma on inhoe­si­merk­ki sii­tä, miten kaa­voi­tus ja nyt myös raken­ta­mi­nen voi­daan teh­dä lap­si­kiel­tei­ses­ti ja asuk­kai­den tur­val­li­suut­ta ja viih­ty­vyyt­tä vaa­ran­taen ja pila­ten MRL lainvastaisesti.

    Kai­ken syy­nä on tar­koi­tuk­se­ton (ja täs­tä täs­sä kes­kus­te­lu­ket­jus­sa nyt on kyse) asu­tuk­sen tii­vis­tä­mi­nen, jon­ka taus­ta­voi­mi­na on rakennus‑, kiin­teis­tö- ja finans­si­bis­nes sekä hei­dän lobbaajansa.

    Kun asuu tiheäs­ti asu­tus­sa pai­kas­sa, on myös eväät arvos­tel­la tii­vey­den hait­to­ja. Olen jos­kus myös käyt­tä­nyt ter­miä “city trap­ping” kuva­tak­se­ni sitä, miten yksi­löil­le ja yhteis­kun­nal­le vahin­gol­li­nen kes­kit­ty­mi­sen feed­back toimii.

    1. Eikö voi­si aja­tel­la, että se, joka kär­sii kan­ta­kau­pun­gin tii­viy­des­tä, kan­nat­tai­si muut­taa vaik­ka Nur­mi­jär­vel­le ja vapaut­taa asun­ton­sa jol­le­kin niis­tä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti haluai­si­vat pääs­tä kär­si­mään kan­ta­kau­pun­gin asumisolosuhteista.

  48. Juho Laa­tu: Samoin Espoo. Opis­ke­li­joi­den asuin­paik­ka­kun­nis­sa ja kir­joil­lao­lo­paik­ka­kun­nis­sa oli­si vie­lä vähän sel­vi­tel­tä­vää. Mut­ta kaik­ki tilas­tot todis­ta­vat tie­ten­kin aina vah­vas­ti sen puo­les­ta, että paras tapa kehit­tää Hel­sin­kiä ei suin­kaan ole sen viih­tyi­syy­den lisää­mi­nen, vaan nime­no­maan kaik­kien aluei­den raken­ta­mi­nen mak­si­maa­li­sen täyt­teen. Tämä on tilas­to­jen oike­aa käyttöä. 

    Miten raken­ta­mi­nen on ris­ti­rii­das­sa viih­tyi­syy­den kans­sa? Mie­les­tä­ni Hel­sin­ki on tänä päi­vä­nä huo­mat­ta­vas­ti viih­tyi­säm­pi kuin 90-luvul­la, vaik­ka asuk­kais­ta on yli 100 000 enem­män. Suu­rin osa asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta nime­no­maan paran­taa viih­tyi­syyt­tä kun rän­sis­ty­neet teol­li­suus, sata­ma- ja varas­toa­lu­eet ja kai­ken­lai­nen masen­ta­va jou­to­maa muut­tuu kaupungiksi.

  49. pek­su: Lois­ta­vaa, eli jos kau­pun­gis­tu­mi­nen ker­ros­ta­loa­su­mi­si­neen vähen­tää syn­ty­vyyt­tä tulee maa­pal­lon yli­kan­soi­tuson­gel­ma ennen pit­kään rat­kais­tuk­si. Eli kau­pun­gis­tu­mis­ta tuli­si tukea voimakkaasti. 

    Yli­kan­soi­tuk­sen huo­li ja glo­baa­li vas­tuu on Kii­nal­la, Intial­la, etc muil­la väki­rik­kail­la alueil­la. Syn­ty­vyys onkin alen­tu­nut siel­lä kau­pun­gis­tu­mi­sen ja myös lakien avulla.

    Koli­kol­la on kui­ten­kin toi­nen puo­li. Japa­ni­lais­ten mää­rä alkaa las­kea kah­del­la mil­joo­nal­la vuo­sit­tain hei­kon syn­ty­vyy­den takia. Japa­nin hal­li­tus­läh­teet ker­toi­vat 2015 vakuut­tu­neen­sa sii­tä, että tämä joh­tuu suur­kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta ja että hal­li­tus ryh­tyy poliit­ti­sin toi­min estä­mään nuor­ten muut­toa suur­kau­pun­kei­hin. Muun muas­sa The Eco­no­mist leh­ti ker­toi täs­tä äsket­täin näyttävästi.

    Sak­sa­lais­ten nais­ten koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on 1,4 eli ei aivan niin alhai­nen kuin Japa­nis­sa mut­ta jär­kyt­tä­vän alhai­nen, joten aihet­ta huo­leen on Merkelilläkin. 

    Koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on kor­keam­pi muun muas­sa Bri­tan­nias­sa, Rans­kas­sa ja Yhdys­val­lois­sa, jois­sa ker­ros­ta­loa­su­mi­nen ei ole niin suo­sit­tua kuin Sak­sas­sa eikä asu­mi­nen niin ahdas­ta kuin Japa­nis­sa, ja useim­mil­la on oma piha.

  50. Tuo­mas L.: Hel­sin­kiä raken­ne­taan ulko­maa­lai­sil­le, kos­ka Hel­sin­ki tar­vit­see ulkomaalaisia. 

    Täs­sä nyt yri­te­tään käyt­tää ulko­maa­lais­vas­tai­suut­ta kep­pi­he­vo­se­na ja luo­da kuvaa, että Hel­sin­kiin raken­ne­taan slum­me­ja lähi-idän ja Afri­kan mus­li­meil­le, vaik­ka maa­han­muut­to suo­meen on lähin­nä työ­pe­räis­tä muut­toa lähi­seu­duil­ta, opis­ke­li­joi­ta ja avioi­tu­mi­sis­ta ym. per­he­syis­tä tapah­tu­via muuttoa.

    Ymmär­rän kan­ta­si. Olen kou­lut­ta­nut ja ohjan­nut ulko­mail­ta tul­lei­ta toh­to­reik­si ja tut­ki­mus­tii­mien jäse­nik­si. Ovat olleet Suo­mel­le hyö­dyk­si. Ehe­kei ihan samaan tapaan kuin sak­sa­lai­set lasin­pu­hal­ta­jat tai venä­läi­set met­sä­teol­li­suu­den insi­nöö­rit men­neil­lä vuo­si­sa­doil­la, mut­ta kuitenkin.

    Tilas­tol­li­ses­ti muut­ta­jat kui­ten­kin työl­lis­ty­vät huo­nos­ti ja hei­dän työ­uran­sa jää­vät lyhyik­si monis­ta syis­tä. Voin suo­si­tel­la luet­ta­vak­si Ruot­sin tilas­to­kes­kuk­sen (SCB) raport­tia Inte­gra­tion – utri­kes föd­da på arbets­mark­na­den, 2009 Ruot­sin koke­muk­sis­ta. Muut­to­lii­ke Ruot­siin alkoi usei­ta vuo­si­kym­me­niä aiem­min kuin Suo­meen. He eivät ole onnis­tu­neet rat­kai­se­maan työllistymisongelmaa.

    Työl­lis­ty­mi­son­gel­ma siir­to­lai­sil­le on rat­kais­tu parem­min Bri­tan­nias­sa ja Yhdys­val­lois­sa, mut­ta tämä on onnis­tu­nut vain sik­si, että irti­sa­no­mi­nen ja pal­kan alen­ta­mi­nen työ­teh­tä­väl­le on näis­sä mais­sa hel­pom­paa kuin Poh­jois­mais­sa. Luo­ja var­jel­koon mei­tä näi­den mai­den kevyem­mäs­tä sään­te­lys­tä työmarkkinoilla.

  51. Ris­to: (juri­dii­kan epä­asian­tun­ti­ja­na) eikö tuo (osa­ke­kir­ja­ja­ko) ole talon raken­ta­mi­sen jäl­keen yhtiö­jär­jes­tyk­sel­lä muu­tet­ta­va asia, ja jos poten­ti­aa­li­nen muu­tos hyö­dyt­tää sel­keäs­ti joi­tain asuk­kai­ta ja on suu­nil­leen yhden­te­ke­vä toi­sil­le, sen läpi­vien­ti ei ole koivn vaikeaa…?

    Määä­ry voi­da­na liit­tää kaa­va­mää­räyk­siin, ja sen jäl­keen asia onkin vähän vaikempaaa.

    Åitä­sin kyl­lä ihan mie­lek­kää­nä täl­lai­setn ns. sivua­sun­ti­jen lii­tä­mis­tä asun­toi­hin. Se yleen­sä edel­lyt­tää, että van­he­mat voi­vat tukea per­het­tä asun­non hank­ki­mi­ses­sa, mut­ta se ei ole miten­kään tava­ton­ta, pikem­min päinvastoin.

  52. ant­ti: Suu­rin osa Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­ta teh­dään ihmi­sil­le jot­ka osta­vat tai vuo­kraa­vat val­miin asun­non itsel­leen taik­ka perheelleen. 

    Tämä on mark­ki­na­toi­mi­joi­den näkö­kul­ma. Nyt onkin kyse, miten ja mil­lä perus­teil­la kau­pun­gin tulee ohja­ta raken­ta­mis­ta ja sen mää­rää. Se on eri asia. Raken­nus­kan­nan uusiu­tu­mis­ta­kaan ei pidä sal­lia yksi­löi­den tai sijoit­ta­jien mie­li­ha­lu­jen mukaan.

  53. juk­ka heik­ki­nen: Tilas­tol­li­ses­ti muut­ta­jat kui­ten­kin työl­lis­ty­vät huo­nos­ti ja hei­dän työ­uran­sa jää­vät lyhyik­si monis­ta syis­tä. Voin suo­si­tel­la luet­ta­vak­si Ruot­sin tilas­to­kes­kuk­sen (SCB) raport­tia Inte­gra­tion – utri­kes föd­da på arbets­mark­na­den, 2009 Ruot­sin koke­muk­sis­ta. Muut­to­lii­ke Ruot­siin alkoi usei­ta vuo­si­kym­me­niä aiem­min kuin Suo­meen. He eivät ole onnis­tu­neet rat­kai­se­maan työllistymisongelmaa. 

    Mun mie­les­tä­ni ovat rat­kais­seet parem­min kuin Suo­mi. Ja Tuk­hol­ma rockkaa. 

    juk­ka heik­ki­nen: Työl­lis­ty­mi­son­gel­ma siir­to­lai­sil­le on rat­kais­tu parem­min Bri­tan­nias­sa ja Yhdys­val­lois­sa, mut­ta tämä on onnis­tu­nut vain sik­si, että irti­sa­no­mi­nen ja pal­kan alen­ta­mi­nen työ­teh­tä­väl­le on näis­sä mais­sa hel­pom­paa kuin Poh­jois­mais­sa. Luo­ja var­jel­koon mei­tä näi­den mai­den kevyem­mäs­tä sään­te­lys­tä työmarkkinoilla. 

    USA:lla ja Bri­tan­nial­la on koko­naan eri his­to­ria kuin Suo­mel­la tai edes Ruot­sil­la. USA:n asuk­kais­ta n 90% lie­nee siir­to­lais­ten jäl­ke­läi­siä. Bri­tan­nia on van­ha suur­val­ta joka sal­li omis­ta siir­to­mais­taan muu­ton emä­maa­han aina tar­peen mukaan jo tois­ta­sa­taa vuot­ta sitten.

  54. juk­ka heik­ki­nen:
    Koli­kol­la on kui­ten­kin toi­nen puo­li. Japa­ni­lais­ten mää­rä alkaa las­kea kah­del­la mil­joo­nal­la vuo­sit­tain hei­kon syn­ty­vyy­den takia. Japa­nin hal­li­tus­läh­teet ker­toi­vat 2015 vakuut­tu­neen­sa sii­tä, että tämä joh­tuu suur­kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta ja että hal­li­tus ryh­tyy poliit­ti­sin toi­min estä­mään nuor­ten muut­toa suur­kau­pun­kei­hin. Muun muas­sa The Eco­no­mist leh­ti ker­toi täs­tä äsket­täin näyttävästi. 

    Japa­nin suur­kau­pun­git ovat niin iso­ja että Hel­sin­gil­lä on vie­lä mat­kaa saa­vut­taa nii­den väestötiheys. 

    Japa­nia vai­vaa ehkä se että samal­la kun maan pitää olla maa­il­man joh­ta­vim­pia teol­li­suu­den ja inno­vaa­tion mek­ko­ja niin van­hois­ta perin­teis­tä pide­tään jää­rä­päi­ses­ti kiin­ni. Olen jos­sain luke­nut että japa­ni­lais­ten seu­rus­te­lu­kult­tuu­ri on kuin 1800-luvul­ta. Nuo­ren nei­don on sopi­ma­ton­ta men­nä köy­hem­män mie­hen kans­sa nai­mi­siin ja mie­hen pitää pys­tyä elät­tä­mään koko per­he. Tom­mo­nen ei kävi­si päin­sä nykyi­ses­sä kau­pun­gis­tu­nees­sa län­si-Euroo­pas­sa ja kaik­kein vähi­ten Pohjoismaissa.

    Sak­sas­ta en tie­dä mut­ta epäi­len että alhai­nen syn­ty­vyys on perua Itä- ja Län­si-Sak­san yhdistämistuskista.

  55. juk­ka heik­ki­nen:
    Lii­ken­net­tä ei ole riit­tä­väs­ti rajoi­tet­tu ja vam­mai­se­na on vai­ke­aa. Kaduis­ta teh­dään katu­kui­lu­ja ja lii­ken­net­tä lisä­tään EU:n pääs­tö­di­rek­tii­vin vas­tai­ses­ti. Kala­sa­ta­ma on inhoe­si­merk­ki sii­tä, miten kaa­voi­tus ja nyt myös raken­ta­mi­nen voi­daan teh­dä lap­si­kiel­tei­ses­ti ja asuk­kai­den tur­val­li­suut­ta ja viih­ty­vyyt­tä vaa­ran­taen ja pila­ten MRL lainvastaisesti.
    .….….…..

    Kun asuu tiheäs­ti asu­tus­sa pai­kas­sa, on myös eväät arvos­tel­la tii­vey­den hait­to­ja. Olen jos­kus myös käyt­tä­nyt ter­miä “city trap­ping” kuva­tak­se­ni sitä, miten yksi­löil­le ja yhteis­kun­nal­le vahin­gol­li­nen kes­kit­ty­mi­sen feed­back toimii. 

    Oli­si kan­nat­ta­nut alus­ta alkaen ker­toa taus­tois­ta mik­si vaa­tii parem­pia asui­no­lo­suh­tei­ta kes­ki­kau­pun­gil­le lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le, lap­si­per­heil­le, elä­ke­läi­sil­le ym kuin vaa­tia nuo­ria ole­maan muut­ta­mat­ta Hel­sin­kiin ja nuo­ria per­hei­tä muut­ta­maan pois Hel­sin­gis­tä. Eli puhua asiois­ta oikeal­la nimellä.

    Olkoot että käyt­tää tie­teel­li­siä ana­lyy­se­jä mut­ta esim se että mik­si toi­set nai­set saa­vat mon­ta las­ta ja toi­set ei yhtään ei ole ihan yksi­se­lit­tei­nen juttu.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö voi­si aja­tel­la, että se, joka kär­sii kan­ta­kau­pun­gin tii­viy­des­tä, kan­nat­tai­si muut­taa vaik­ka Nur­mi­jär­vel­le ja vapaut­taa asun­ton­sa jol­le­kin niis­tä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti haluai­si­vat pääs­tä kär­si­mään kan­ta­kau­pun­gin asumisolosuhteista.

    Vuo­sit­tain noin 30000 hel­sin­ki­läis­tä nos­taa kyt­kin­tä ja muut­taa muu­al­le Suo­meen ja neli­sen tuhat­ta ulko­mail­le. Uut­ta väkeä tulee vapau­tu­nei­siin asun­toi­hin ja työ­paik­koi­hin, noin 30000 koti­maas­ta ja 6000–7000 ulkomailta.

    Uusi väki sit­ten aikan­sa asut­tu­aan alkaa myös kär­siä ja läh­tee. Hel­sin­ki on muu­al­ta muut­ta­jien kau­pun­ki, käy ilmi väestötilastoista.

    Vuo­den 2013 lopul­la Hel­sin­gin asuk­kais­ta vain noin 40 pro­sent­tia oli syn­ty­nyt nykyi­ses­sä koti­kau­pun­gis­saan. Val­tao­sas­sa Hel­sin­gin kau­pun­gi­no­sia syn­ty­pe­räi­siä hel­sin­ki­läi­siä on sel­väs­ti alle puo­let. Esi­mer­kik­si Kal­lion perus­pii­rin alu­een asuk­kais­ta syn­ty­pe­räi­siä hel­sin­ki­läi­siä on alle 30 prosenttia.

    Sel­lai­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta, että läh­te­kää, jos ette viih­dy, ei ole oikein. Täs­sä ajat­te­lus­sa on vähän samaa vinou­tu­nut­ta hen­keä kuin sii­nä, että kyl­py­huo­nei­den koon sään­te­lys­tä tuli­si luo­pua, eli jos tos vam­mau­dut tai sai­ras­tut, muu­ta muu­an­ne, jos­sa kyl­py­huo­ne on riit­tä­vän iso. Viih­ty­vyy­den ja ter­veel­li­syy­den sekä tur­val­li­suu­den jo alu­eel­la asu­vil­le pitäi­si olla samoin kuin las­ten saan­nin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun etusi­jal­la. Vas­ta hän­nän huip­pu­na ovat muu­al­ta pyr­ki­vien tai sijoit­ta­jien toiveet. 

    Jos kau­pun­ki­lai­sil­ta kysyt­täi­siin, halua­vat­ko he lisää asuk­kai­ta ja raken­nuk­sia alueil­leen tai yleen­sä Hel­sin­kiin, val­tae­nem­mis­tö sanoi­si ei.

    1. Hel­sin­gis­sä ei ole kos­kaan asu­nut niin pal­jon syn­ty­pe­räi­siä hel­sin­ki­läi­siä kuin nyt. Hel­sin­ki­läi­sis­tä muut­taa koti­kun­tan­sa uil­ko­puo­lel­le pal­jon vähem­män kuin mis­tään omuus­ta Man­ner-Suo­men kunnasta.

  57. juk­ka heik­ki­nen: Mik­si Hel­sin­kiin pitää saa­da asun­to­ja noin pal­jon? Val­tao­sa Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta on siir­to­lai­sia ulko­mail­ta, joi­den työl­lis­ty­mi­nen kes­tää 5–10 vuotta.

    Ulko­mail­ta tule­vas­ta siir­to­lai­suu­des­ta pää­tä­mi­nen­hän ei kuu­lu kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non pii­riin, vaan sii­tä vas­taa val­tio. Jos ja kun val­tion maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on sel­lai­nen että ulko­maa­lais­väes­tö kas­vaa, Hel­sin­gin kau­pun­gin ei auta kuin sii­hen sopeu­tua ja raken­taa ulko­maa­lai­sil­le asun­to­ja, kah­des­ta­kin syystä.

    Ensin­nä­kin, ei ole kovin sopi­vaa syr­jiä ulko­maa­lai­sia. Jos he tar­vit­se­vat asun­to­ja, tulee tar­pee­seen vas­ta­ta sii­nä mis­sä suo­ma­lais­ten­kin kohdalla.

    Toi­sek­seen, jos ulko­maa­lai­sil­le ei raken­ne­ta asun­to­ja, asun­to­pu­laa ei voi­da koh­dis­taa vain ulko­maa­lai­siin, vaan sen hai­tat osu­vat täy­si­mää­räi­si­nä suomalaisiinkin.

  58. Tuo­mas L.: Miten raken­ta­mi­nen on ris­ti­rii­das­sa viih­tyi­syy­den kans­sa? Mie­les­tä­ni Hel­sin­ki on tänä päi­vä­nä huo­mat­ta­vas­ti viih­tyi­säm­pi kuin 90-luvul­la, vaik­ka asuk­kais­ta on yli 100 000 enem­män. Suu­rin osa asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta nime­no­maan paran­taa viih­tyi­syyt­tä kun rän­sis­ty­neet teol­li­suus, sata­ma- ja varas­toa­lu­eet ja kai­ken­lai­nen masen­ta­va jou­to­maa muut­tuu kaupungiksi.

    On tie­ten­kin makua­sia, mis­sä kuka­kin viih­tyy. OS mai­nos­taa usein mah­dol­li­sim­man tii­viin kivi­kes­kus­tan viih­tyi­syyt­tä, joten hänel­le se ilmei­ses­ti toi­mii. Ehkä myös sinul­le. Uskon kui­ten­kin, että on var­sin pal­jon ihmi­siä (myös hel­sin­ki­läi­siä), jot­ka pitä­vät myös puis­tois­ta, vihe­ra­lueis­ta, raken­ta­mat­to­mas­ta ran­nas­ta jne. osa­na hyvää asuinympäristöä.

    Monet halua­vat mak­saa isos­ta ton­tis­ta suu­rem­man hin­nan kuin pie­nes­tä, Ehkä monel­le ihan­ne on se rau­hal­li­nen ran­ta­tont­ti ilman naa­pu­rei­ta, mut­ta kes­kel­lä Hel­sin­gin pal­ve­lui­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kal­leim­mat pai­kat eivät vält­tä­mät­tä ole nii­tä kaik­kein täy­teen ahdetuimpia.

    Teol­li­suusa­luei­ta har­va rakas­taa asui­na­lu­een yhteyd­des­sä, mut­ta ran­nat ja puis­tot ovat vähän eri asia. Ruuh­kis­ta­kaan ei yleen­sä pide­tä, pait­si ilta­ra­vi­to­lois­sa ja vappujuhlissa.

    Koko ja vah­vuus on yksi asia, jota ihmi­set voi­vat myös rakas­taa (ja joka kor­re­loi tii­viy­den ja täy­tee­nah­ta­mi­sen kans­sa). Tap­pa­ran pitää vält­tä­mät­tä päi­hit­tää Ilves, oman kun­nan pitää olla mui­ta mah­ta­vam­pi, ja oman val­tion tuli­si domi­noi­da muita.

    1. Koh­ta jul­kis­tet­ta­van tut­ki­muk­sen mukaan noin 1/3 hel­sin­ki­läi­sis­tä on arf­voil­taan urba­nis­te­ja ja 2/3 arvos­taa enem­män asioi­ta, joi­ta saa lähiöis­tä. Tämän voi tul­ki­ta joko niin, että city-hips­te­rit ovat vähem­mis­tö­nä tai niin, että tii­vis­tä kan­ta­kau­pun­kia tar­vi­taan pal­jon lisää, kos­ka nyt kan­ta­kau­pun­kiin mah­tuu sel­väs­ti alle 1/3 hel­sin­gin seu­dun asukkaista.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö voi­si aja­tel­la, että se, joka kär­sii kan­ta­kau­pun­gin tii­viy­des­tä, kan­nat­tai­si muut­taa vaik­ka Nur­mi­jär­vel­le ja vapaut­taa asun­ton­sa jol­le­kin niis­tä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti haluai­si­vat pääs­tä kär­si­mään kan­ta­kau­pun­gin asumisolosuhteista.

    Tuon kal­tai­set ovat jo muut­ta­neet tai eivät ole kos­kaan tii­vii­siin lähiöi­hin tai kivi­kau­pun­gi­no­siin muut­ta­neet­kaan. Jos siir­täi­sim­me vaik­ka­pa val­tion hal­lin­non jon­ne­kin muu­al­le, tilaa vapau­tui­si enem­män niil­le, jot­ka oikeas­ti halua­vat kes­kel­le beto­ni­kau­pun­kia. Hin­nat­kin var­mas­ti halpenisivat.

    P.S. Jos pel­käät että osa vir­ka­mie­his­tä ei haluai­si muut­taa, hal­lin­non voi­si siir­tää Nur­mi­jär­vel­le, niin pen­de­löin­ti­mat­kat pysyi­si­vät suun­nil­leen enti­sen kaltaisina. 😉

  60. Kat­se­lin Euo­ves­ta ausn­toil­moi­tuk­sia Kajaa­nin­lin­na­tiel­lä, Itä­kes­kuk­ses­sa. Kou­lut, myös lukio, kir­jas­to, koko Itä­kes­kuk­sen osto­pa­ra­tii­si sekä met­ro aivan vie­res­sä. Put­ki­re­mon­toi­dus­sa talos­sa 65 m²:n kol­mion hp 215.000 eli 3.300e /m2. Ja puis­toa­kin on vieressä.

    Van­haa rahaa se kyl­lä­kin on 20.000 mk/m2.

    Tääl­lä Hek­ki­läss Kirk­ko­num­meal remon­toi­mat­to­man huo­neis­ton hp 73 m² ja 114.000 egua eli 1560 e/m2. Lisää sii­hen 1000 euroa remonttikuluihin.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Koh­ta jul­kis­tet­ta­van tut­ki­muk­sen mukaan noin 1/3 hel­sin­ki­läi­sis­tä on arf­voil­taan urba­nis­te­ja ja 2/3 arvos­taa enem­män asioi­ta, joi­ta saa lähiöis­tä. Tämän voi tul­ki­ta joko niin, että city-hips­te­rit ovat vähem­mis­tö­nä tai niin, että tii­vis­tä kan­ta­kau­pun­kia tar­vi­taan pal­jon lisää, kos­ka nyt kan­ta­kau­pun­kiin mah­tuu sel­väs­ti alle 1/3 hel­sin­gin seu­dun asukkaista.

    Jos läh­de­tään sii­tä ole­tuk­ses­ta, että 1/3 halu­aa asua tii­viis­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa, ehkä kan­nat­tai­si saat­taa näi­tä kah­ta yhteen.

    En usko että hir­vän suu­ri osa nois­ta ihmi­sis­tä ihai­lee suo­ra­nai­ses­ti toi­mis­to­val­tais­ta kes­kus­taa, vaan enem­män­kin elä­vää ja tii­vis­tä sosi­aa­lis­ta kes­kus­taa (kaup­poi­neen, kah­vi­loi­neen, puis­toi­neen). Toi­mis­to­ja voi­si siis vähen­tää ja asuk­kai­ta ottaa tilalle.

    Oli­si hvyä sel­vit­tää, ihai­le­vat­ko nuo ihmi­set mitä tahan­sa tii­vis­tä aluet­ta vai nime­no­maan his­to­rial­lis­ta kivi­kes­kus­taa. Tuo­ta his­to­rial­lis­ta kivi­kes­kus­taa on saa­ta­vil­la vain nykyi­nen mää­rä. Uut­ta beto­ni­ra­ken­ta­mis­ta voi sen sijaan tuot­taa lisää, jos sil­le on kysyn­tää. Lii­ken­teel­li­sis­tä syis­tä jär­ke­vin paik­ka reken­taa tuol­lais­ta uut­ta mas­sii­vis­ta raken­net­ta oli­si jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­lin­jo­jen ase­mil­la. Osa ihmi­sis­tä joka tapauk­ses­sa rakas­taa nime­no­maan van­haa kivi­kes­kus­taa, joten sen luon­net­ta ei ehkä kan­na­ta uudis­ra­ken­ta­mi­sel­la muuttaa.

    1. Hel­sin­ki ei ole teke­mäs­sä mitään van­hal­le ruu­tu­kaa­va-alu­eel­le vaan raken­taa uut­ta Jät­kä­saa­reen, Kala­sa­ta­maan ja ja muut­ta­mal­la moot­to­ri­tei­tä kaduiksi.

  62. juk­ka heik­ki­nen:
    Sel­lai­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta, että läh­te­kää, jos ette viih­dy, ei ole oikein. Täs­sä ajat­te­lus­sa on vähän samaa vinou­tu­nut­ta hen­keä kuin sii­nä, että kyl­py­huo­nei­den koon sään­te­lys­tä tuli­si luo­pua, eli jos tos vam­mau­dut tai sai­ras­tut, muu­ta muu­an­ne, jos­sa kyl­py­huo­ne on riit­tä­vän iso. Viih­ty­vyy­den ja ter­veel­li­syy­den sekä tur­val­li­suu­den jo alu­eel­la asu­vil­le pitäi­si olla samoin kuin las­ten saan­nin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun etusi­jal­la. Vas­ta hän­nän huip­pu­na ovat muu­al­ta pyr­ki­vien tai sijoit­ta­jien toiveet. 

    Jos kau­pun­ki­lai­sil­ta kysyt­täi­siin, halua­vat­ko he lisää asuk­kai­ta ja raken­nuk­sia alueil­leen tai yleen­sä Hel­sin­kiin, val­tae­nem­mis­tö sanoi­si ei. 

    Hel­sin­gin var­si­nai­nen ongel­ma on että se on aika yks­toik­koi­nen. Hel­sin­gis­tä puut­tuu kes­kiai­kai­nen van­ha­kau­pun­ki, ja puut­tuu pil­ven­piir­tä­jä-city. Tie­tys­ti nämä voi­si raken­taa jäl­ki­kä­teen mut­ta ei tai­de­ta raken­taa, vaik­ka oli­si kuin­ka kiva jos Tölön­lah­den ran­nal­la oli­si esim Vii­pu­rin van­han­kau­pun­gin kopio. 

    Lähes koko kau­pun­ki on raken­net­tu vii­me 100 vuo­den aika­na ja uusia­kin raken­nuk­sia pitää raken­taa 1950-luvun nor­mein. Ja syy on van­hol­li­sis­sa asuk­kais­sa joi­den mie­les­tä Hel­sin­kiin ei sai­si raken­taa mitäään uut­ta eikä var­sin­kaan mitään kor­ke­aa ja kome­aa. Jos asuin­ra­ken­nuk­sis­ta voi­si teh­dä kor­keam­pia niin ne vaa­ti­si­vat vähem­män tont­ti­maa­ta ja asun­toi­hin sai­si isom­mat kylp­pä­rit mah­tu­maan. Ja pihat oli­si­vat isompia. 

    Osa pää­kau­pun­gis­ta on jo siir­ty­nyt Espoo­seen ja Van­taal­le, tek­no­lo­giay­ri­tyk­set pil­ven­piir­tä­ji­neen ja tie­teel­li­set tut­ki­mus­lai­tok­set Espoo­seen, toki ihan Hel­sin­gin rajaan kiin­ni, ja logis­tiik­ka- ja kaup­pay­ri­tyk­set Van­taal­le. Nur­mi­jär­vel­le jon­ne on sur­keat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ei ole onnek­si pako­tet­tu mitään. 

    Hel­sin­gin ulko­ra­joil­la on pal­jon sel­lais­ta huk­ka­käy­tös­sä ole­vaa ei-kenen­kään maa­ta jon­ne Hel­sin­ki haluai­si että kau­pun­ki laa­jen­tui­si. Onko se niin paha asia? Lisäk­si muis­tu­tan että asuk­kaat eivät omis­ta kau­pun­kia. Tie­tys­ti demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut kau­pun­gin­val­tuus­to ja lau­ta­kun­nat yrit­tä­vät päät­tää asuk­kai­den toi­vei­den mukaan, mut­ta hei­dän on myös pak­ko teh­dä kom­pro­mis­se­ja kau­pun­gin elin­voi­mai­suu­den takia. Ja jos­kus hei­dän teke­mät pää­tök­set satut­ta­vat joi­ta­kin. Ihan kuten val­ta­kun­nan­kin päät­tä­jien teke­mät päätökset.

  63. Olli Pot­to­nen: Ulko­mail­ta tule­vas­ta siir­to­lai­suu­des­ta pää­tä­mi­nen­hän ei kuu­lu kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non pii­riin, vaan sii­tä vas­taa valtio. 

    Vii­me vuo­den syk­syl­lä val­tio ei kyl­lä päät­tä­nyt yhtään mitään. Nii­tä vain tuli.

  64. juk­ka heik­ki­nen: Eivät estä, eivät myös­kään Hel­sin­gin ker­ros­ta­lot. Eli mitä tarkoitit?

    Kir­joi­tit, että puu­tar­ha­mais­ta pien­ta­loa­su­mis­ta pitäi­si tuot­taa lisää, mut­ta ker­ros­ta­lo­ja ei pitäi­si enää raken­taa. Minus­ta kan­nat­taa raken­taa molem­pia, jos molem­mil­le on kysyn­tää. Eivät ne ole toi­sil­taan pois.

    Vies­tis­tä­si sai sen kuvan, että ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin muka joten­kin estää pien­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen Loh­jal­le ja Vih­tiin. Voi olla, että tar­koi­tit jotain muu­ta, mut­ta se ei minul­le välittynyt.

  65. juk­ka heik­ki­nen: Ymmär­rän kan­ta­si. Olen kou­lut­ta­nut ja ohjan­nut ulko­mail­ta tul­lei­ta toh­to­reik­si ja tut­ki­mus­tii­mien jäse­nik­si. Ovat olleet Suo­mel­le hyö­dyk­si. Ehe­kei ihan samaan tapaan kuin sak­sa­lai­set lasin­pu­hal­ta­jat tai venä­läi­set met­sä­teol­li­suu­den insi­nöö­rit men­neil­lä vuo­si­sa­doil­la, mut­ta kuitenkin.

    Tilas­tol­li­ses­ti muut­ta­jat kui­ten­kin työl­lis­ty­vät huo­nos­ti ja hei­dän työ­uran­sa jää­vät lyhyik­si monis­ta syistä. 

    Ne toh­to­rit ja tut­ki­mus­tea­mien jäse­net eivät työl­lis­ty huo­nos­ti eivät­kä hei­dän työ­uran­sa jää lyhyik­si, vaan huo­nos­ti työl­lis­ty­viä maa­han­muut­ta­jia, joi­den työ­urat jää­vät lyhyik­si, pää­see näke­mään vaik­ka istu­mal­la 5 min Itä­kes­kuk­sen met­roa­se­mal­la. Sil­loin kun puhu­taan maa­han­muut­ta­jis­ta, tar­koi­te­taan tie­tys­ti pää­sään­töi­ses­ti pako­lai­sia, ja jos oikeas­ti tar­koi­te­taan maa­han­muut­ta­jia tuo­daan se asiayh­tey­des­sä esille.

  66. juk­ka heik­ki­nen: Yli­kan­soi­tuk­sen huo­li ja glo­baa­li vas­tuu on Kii­nal­la, Intial­la, etc muil­la väki­rik­kail­la alueil­la. Syn­ty­vyys onkin alen­tu­nut siel­lä kau­pun­gis­tu­mi­sen ja myös lakien avulla.

    Koli­kol­la on kui­ten­kin toi­nen puo­li. Japa­ni­lais­ten mää­rä alkaa laskea

    Niin alkaa kii­na­lais­ten­kin, tosin vähän myö­hem­min: http://en.people.cn/90001/90776/90882/7137446.html

  67. juk­ka heik­ki­nen: Sel­lai­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta, että läh­te­kää, jos ette viih­dy, ei ole oikein.

    Entä jos minä kan­na­tan lisä­ra­ken­ta­mis­ta, kos­ka kai­ken­lais­ta tur­haa jou­to­maa­ta löy­tyy bön­del­tä hai­tak­si asti, ja viih­dyn juu­ri­kin kau­pun­kia­lu­eel­la? Pitää­kö minun sit­ten muut­taa ulkomaille?

  68. juk­ka heik­ki­nen:

    Uusi väki sit­ten aikan­sa asut­tu­aan alkaa myös kär­siä ja läh­tee. Hel­sin­ki on muu­al­ta muut­ta­jien kau­pun­ki, käy ilmi väestötilastoista.…
    Sel­lai­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta, että läh­te­kää, jos ette viih­dy, ei ole oikein.

    Täs­sä vies­ti­ket­jus­sa on pal­jon esi­merk­ke­jä sii­tä kuin­ka tilas­toai­neis­to­ja ver­taa­mal­la luo­daan kausa­li­teet­te­jä. Jos­kus sil­lä tavoin osu­taan oike­aan, useim­mi­ten ei.

    Se, että Kal­lios­sa on vain 30 pro­sent­tia syn­ty­pe­räi­siä hel­sin­ki­läi­siä joh­tuu sii­tä, että alu­eel­la, jol­la asun­nois­ta 90 pro­sent­tia on yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, vain har­va luo elä­män­pi­tui­sen asu­mi­su­ran­sa. Ja kos­ka alu­een asun­nois­ta puo­let on nime­no­maan pie­niä, vapaa­ra­hoit­tei­sia vuo­kra-asun­to­ja, se muo­dos­taa Hel­sin­gil­le ja koko seu­dul­le tär­keän sisään­muut­to­vyö­hyk­keen, jon­ne nuo­ret aikui­set, sekä työs­sä­käy­vät että opis­ke­li­jat pys­ty­vät muut­ta­maan muu­al­ta Suo­mes­ta. Ja suu­rin osa­han nuo­ris­ta edel­leen per­heel­lis­tyy jos­sain vai­hees­sa, ja sil­loin hae­taan suu­rem­paa asun­toa, joko Hel­sin­gis­tä tai naa­pu­ri­kau­pun­geis­ta. Vii­me vuo­si­na entis­tä useam­pi per­heel­li­nen­kin yrit­tää löy­tää sopi­van kom­pro­mis­sin yhdis­tää per­hea­su­mi­nen ja pie­ni asun­to Kal­lios­sa. Las­ten mää­rä on lähes kak­si­ker­tais­tu­nut van­han Kal­lion alu­eel­la 10 vuodessa. 

    Myös hedel­mäl­li­syy­den ana­ly­soin­nis­sa miet­ti­sin syy-seu­raus­suh­tei­ta tar­kas­ti. Jos­sain mää­rin urbaa­ni elä­män­ta­pa saat­taa vai­kut­taa yksi­lö­ta­sol­la elä­män­va­lin­toi­hin, mut­ta pitäi­sin kui­ten­kin mie­les­sä sen, että Hel­sin­ki on vain osa laa­jaa n. 1,5 mil­joo­nan asuk­kaan asun­to- ja työ­mark­ki­na-aluet­ta, ja täl­lä alu­eel­la eri elä­män­ta­vat ja per­he­vai­heet eri­ty­vät asun­to­kan­nan omi­nai­suuk­sien mukaan. Hel­sin­gis­sä hedel­mäl­li­syy­si­käi­sis­tä nai­sis­ta huo­mat­ta­va osa on opis­ke­li­joi­ta ja muu­ten vakiintumattomia. 

    Aluei­den halut­ta­vuu­des­ta ker­too asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys omaa kiel­tään. Täs­sä tilan­ne 2016 ensim­mäi­sel­lä nel­jän­nek­sel­lä, indek­si 2010=100:

    Hel­sin­ki 113
    Hel­sin­ki 1. kal­leusa­lue 118
    Espoo 102
    Van­taa 102
    Kehys­kun­nat 98,5
    Koko maa-PKS 100

    Sinän­sä oikea havain­to on, että per­hea­su­mi­nen mark­ki­na­voi­mien puris­tuk­ses­sa siir­tyy hel­pos­ti kau­em­mas ydin­a­lueil­ta. Niin­pä Hel­sin­ki on pit­kään pyr­ki­nyt vai­kut­ta­maan tähän, paras esi­merk­ki täs­tä on Hitas. Nyt uuden yleis­kaa­van tavoit­tee­na on vas­ta­ta kai­ken tyyp­pi­sen asu­mi­sen kysyn­tään, joka on aika vas­taan­sa­no­mat­to­mas­ti olemassa.

  69. R.Silfverberg: Jos asuin­ra­ken­nuk­sis­ta voi­si teh­dä kor­keam­pia niin ne vaa­ti­si­vat vähem­män tont­ti­maa­ta ja asun­toi­hin sai­si isom­mat kylp­pä­rit mah­tu­maan. Ja pihat oli­si­vat isompia. 

    Näin ei voi teh­dä, kos­ka funk­tio­na­lis­ti­nen ark­ki­teh­tuu­ri skaa­lau­tuu erit­täin huo­nos­ti ylös­päin. Ihan saman­lai­sia vaik­ka Tapio­lan ja Kon­tu­lan talot ja nii­den ympä­ris­tö on, mut­ta Kon­tu­lan talot ovat sel­väs­ti kor­keam­pia. Funk­tio­na­lis­ti­set oma­ko­ti­ta­lot saat­ta­vat jopa näyt­tää hyvil­tä, mut­ta yli 10-ker­rok­si­nen funk­tio­na­lis­ti­nen ker­ros­ta­lo vain raas­taa sielua.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ei ole teke­mäs­sä mitään van­hal­le ruu­tu­kaa­va-alu­eel­le vaan raken­taa uut­ta Jät­kä­saa­reen, Kala­sa­ta­maan ja ja muut­ta­mal­la moot­to­ri­tei­tä kaduiksi.

    Ruu­tu­kaa­va-aluet­ta­kin on tii­vis­tet­ty. Van­haa jugen­dia ei sen­tän enää pure­ta, mut­ta jotain muu­ta van­haa on mennyt.

    Jät­kä­saa­ri on ok sii­nä mie­les­sä, että sata­man jou­ti­kin hää­tää pois, ja jotain muu­ta voi raken­taa tilal­le. Auto­ton Jät­kä­saa­ri oli­si ollut jär­ke­vä, autol­li­nen val­lan höl­möä (pus­kee lii­ken­net­tä van­hal­le ruutukaava-alueelle).

    Kala­sa­ta­man super­kes­kit­ty­mä on jär­ke­vä tapa raken­taa, jos on pak­ko raken­taa uut­ta tii­vis­tä beto­nia. Yli­mää­räi­nen met­ro­py­säk­ki tosin sabo­toi Itä-Hel­sin­gin yhteyk­siä. No, ehkä Itä­kes­kus riit­tää sikä­läi­sil­le, eikä nopea yhteys van­haan kes­kus­taan ole yhtä tär­keä kuin ennen.

    Moot­to­ri­tei­den (yms.) muut­ta­mi­nen kaduik­si on ehkä lähin­nä gryn­dausah­neut­ta ja Hel­sin­gin koon mak­si­mon­tia. Ehkä kuri­te­taan vähän auto­pa­ho­lais­ta­kin. Lii­ken­ne voi hidas­tua, vaik­ka muu­ta todistellaankin.

  71. Juho Laa­tu: En usko että hir­vän suu­ri osa nois­ta ihmi­sis­tä ihai­lee suo­ra­nai­ses­ti toi­mis­to­val­tais­ta kes­kus­taa, vaan enem­män­kin elä­vää ja tii­vis­tä sosi­aa­lis­ta kes­kus­taa (kaup­poi­neen, kah­vi­loi­neen, puis­toi­neen). Toi­mis­to­ja voi­si siis vähen­tää ja asuk­kai­ta ottaa tilalle. 

    Toi­mis­tot kuu­lu­vat elä­vään kes­kus­taan; aika har­va kah­vi­la pär­jää ilman lou­na­sa­jan myyn­tiä. Kau­pat voi­vat kaup­pa­kes­kuk­se­na sel­vi­tä ilman toi­mis­to­ja, mut­ta kaup­pa­kes­kuk­set taas eivät ole sitä elä­vää kau­pun­kia mitä kaivataan.

    Kai­ken­kaik­ki­aan toi­min­to­jen sekoit­ta­mi­nen on avain hyvin­voi­vaa kau­pun­kia teh­täes­sä. Suo­ma­lai­sil­la raken­nus­mää­räyk­sil­lä pääl­lek­käi­nen sekoit­ta­mi­nen oli­si myös tehok­kain­ta maan­käyt­töä: var­jo­kul­ma­vaa­ti­muk­set kos­ke­vat vain asuin­huo­nei­ta, ja jos asun­non alla on muu­ta­ma ker­ros toi­mis­toa ja pari ker­ros­ta lii­ke­ti­laa, niin asun­toon saa riit­tä­väs­ti valoa kapeam­man­kin katu­kui­lun var­rel­le. Lisäk­si sekoit­tu­nees­sa kau­pun­gis­sa infra on tehok­kaam­mal­la käy­töl­lä; esi­mer­kik­si ne pal­jon puhu­tut pysä­köin­ti­pai­kat voi­vat hel­pos­ti olla sekä toi­mis­to­jen että asuk­kai­den käy­tös­sä, kos­ka tar­ve pysä­köin­ti­pai­kal­le osuu eri vuorokaudenaikaan.

  72. Janis Pet­ke: Vii­me vuo­den syk­syl­lä val­tio ei kyl­lä päät­tä­nyt yhtään mitään. Nii­tä vain tuli.

    Mut­ta joh­tui­ko ira­ki­lais­ten mas­sa­vyö­ry vii­me syk­sy­ny Suo­men maa­han­muut­to­la­eis­ta vai Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta? Juk­ka Heik­ki­sen mie­les­tä ilmei­ses­ti jälkimmäisestä.

  73. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näin ei voi teh­dä, kos­ka funk­tio­na­lis­ti­nen ark­ki­teh­tuu­ri skaa­lau­tuu erit­täin huo­nos­ti ylös­päin. Ihan saman­lai­sia vaik­ka Tapio­lan ja Kon­tu­lan talot ja nii­den ympä­ris­tö on, mut­ta Kon­tu­lan talot ovat sel­väs­ti kor­keam­pia. Funk­tio­na­lis­ti­set oma­ko­ti­ta­lot saat­ta­vat jopa näyt­tää hyvil­tä, mut­ta yli 10-ker­rok­si­nen funk­tio­na­lis­ti­nen ker­ros­ta­lo vain raas­taa sielua. 

    Tapio­las­sa on 12-ker­rok­si­sia pis­te­ta­lo­ja, ja vie­lä mäkien pääl­lä, ja ne istu­vat mai­se­maan ihan hyvin.

  74. teek­ka­ri: Toi­mis­tot kuu­lu­vat elä­vään kes­kus­taan; aika har­va kah­vi­la pär­jää ilman lou­na­sa­jan myyn­tiä. Kau­pat voi­vat kaup­pa­kes­kuk­se­na sel­vi­tä ilman toi­mis­to­ja, mut­ta kaup­pa­kes­kuk­set taas eivät ole sitä elä­vää kau­pun­kia mitä kaivataan.

    On tot­ta että lou­na­sa­jan myyn­ti toden­nä­köi­ses­ti vähe­ni­si. Toi­saal­ta uudet kes­kus­tae­lä­mä­orien­toi­tu­neem­mat asuk­kaat toi­si­vat lisää sekä päi­vä- että ilta-ajan toi­min­taa. Kau­pun­gis­ta tuli­si elä­väm­pi. Illal­la ja vii­kon­lop­pui­na toi­mis­tot ovat aika kuol­lei­ta (mai­nit­se­ma­si kaup­pa­kes­kuk­set ova sel­väs­ti elä­väm­piä kaup­poi­neen, kah­vi­loi­neen, ravin­to­loi­neen, elo­ku­va­teat­te­rei­neen). Sen näkee kes­kus­tas­sa nyt­kin. Toi­mis­to­kes­kei­set alu­eet ovat “kuol­leem­pia” kuin pal­ve­lu­kes­kei­set alu­eet. Tavoit­tee­na oli­si siis muut­taa kuol­lut­ta kes­kus­taa “ete­lä­mai­sem­mak­si” elä­väk­si ravntola‑, kult­tuu­ri- ja tapaa­mis­kes­kus­tak­si (ja samal­la vähen­tää tur­haan aikaa ja rahaa kulut­ta­vaa pen­de­löin­tiä, ja siir­tyä enem­män käve­lyyn ja pyöräilyyn).

    Kai­ken­kaik­ki­aan toi­min­to­jen sekoit­ta­mi­nen on avain hyvin­voi­vaa kau­pun­kia tehtäessä.

    ?

    Suo­ma­lai­sil­la raken­nus­mää­räyk­sil­lä pääl­lek­käi­nen sekoit­ta­mi­nen oli­si myös tehok­kain­ta maan­käyt­töä: var­jo­kul­ma­vaa­ti­muk­set kos­ke­vat vain asuin­huo­nei­ta, ja jos asun­non alla on muu­ta­ma ker­ros toi­mis­toa ja pari ker­ros­ta lii­ke­ti­laa, niin asun­toon saa riit­tä­väs­ti valoa kapeam­man­kin katu­kui­lun var­rel­le. Lisäk­si sekoit­tu­nees­sa kau­pun­gis­sa infra on tehok­kaam­mal­la käy­töl­lä; esi­mer­kik­si ne pal­jon puhu­tut pysä­köin­ti­pai­kat voi­vat hel­pos­ti olla sekä toi­mis­to­jen että asuk­kai­den käy­tös­sä, kos­ka tar­ve pysä­köin­ti­pai­kal­le osuu eri vuorokaudenaikaan.

    Kes­keis­ten jouk­ko­lii­ken­nea­se­mien pääl­le voi (ympä­ris­tön sal­lies­sa) raken­taa beto­ni­möh­kä­leen, joka kasaa kuhi­naa, mut­ta ei pääs­tä aurin­gon­va­loa sisäl­leen. Käve­ly­kes­kus­tan, kah­vi­la­kes­kus­tan, puis­to­kes­kus­tan ja asu­mis­kes­kus­tan oli­si hyvä olla valoisampi.

  75. R.Silfverberg: Sak­sas­ta en tie­dä mut­ta epäi­len että alhai­nen syn­ty­vyys on perua Itä- ja Län­si-Sak­san yhdistämistuskista.

    Koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­vun alueit­tai­nen vaih­te­lu seu­raa pien­ta­loa­su­mi­sen osuut­ta ja asun­to­jen kes­ki­mää­räis­tä kokoa. Tämä sekä sen kausa­li­teet­ti on jo osoi­tet­tu tut­ki­muk­sis­sa. Esim. Why Fer­ti­li­ty Levels Vary between Urban and Rural
    Areas?, Hill Kulu, Regio­nal Stu­dies, 2012 tai Fer­ti­li­ty dif­fe­rences by housing type: The effect
    of housing con­di­tions or of selec­ti­ve moves?, Hill Kulu and Andres Vikat, Demo­grap­hic Research, 2007. Vas­taa­va tut­ki­mus on teh­ty Poh­jois­mais­sa, Bri­tan­nias­sa ja Saksassa.

    DDR:n nais­ten koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku romah­ti tasol­le 1,5 jo 1964 ja Län­si-sak­sas­sa 1967. Se oli sitä ennen 2,5. Sama tapah­tui maa­il­man­laa­jui­ses­ti kehit­ty­neis­sä mais­sa ja myös Suo­mes­sa 60-luvul­la. Sak­san yhdis­ty­mi­sel­lä oli iso mut­ta ohi­me­ne­vä hedel­mäl­li­syy­den las­ku­vai­ku­tus 1990–94.

    Ker­ros­ta­loe­fek­ti oli jo pii­le­väs­ti syn­ty­nyt per­he-elä­mään ker­ros­ta­loa­su­mi­sen kas­vun takia 1900-luvun alku­puo­lel­la, mut­ta vas­ta 60-luvul­la ehkäi­sy­kei­no­jen tul­tua yhteis­kun­nas­sa sal­li­tum­mik­si ja myös tehok­kaam­mik­si se pur­kau­tui nopeas­ti nais­ten kokonaishedelmällisyyslukuun.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö voi­si aja­tel­la, että se, joka kär­sii kan­ta­kau­pun­gin tii­viy­des­tä, kan­nat­tai­si muut­taa vaik­ka Nur­mi­jär­vel­le ja vapaut­taa asun­ton­sa jol­le­kin niis­tä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti haluai­si­vat pääs­tä kär­si­mään kan­ta­kau­pun­gin asumisolosuhteista.

    Nyt tai­taa Osmo unoh­taa, että kau­pun­ki ei ole (yksin) tii­vis­tä­jien kau­pun­ki, vaan se on MEIDÄN, eli Hel­sin­gin kau­pun­gin nykyis­ten asuk­kai­den. Mah­dol­lis­ten uusien asuk­kai­den mie­li­pi­teil­lä EI OLE täs­sä mer­ki­tys­tä kuin sil­tä osin, mitä kau­pun­gin NYKYISET asuk­kaat (tai edus­ta­jan­sa) niis­tä ajattelevat. 

    Ainoas­taan sen ver­ran kan­nat­taa raken­taa Hel­sin­kiin, mitä kau­pun­gin NYKYISET asuk­kaat kat­so­vat tar­peel­li­sek­si teh­dä kau­pun­gin hyvän tule­vai­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si. Täs­tä pitää kye­tä kes­kus­te­le­maan myös ilman, että osal­la kes­kus­te­li­jois­ta on mie­li­pi­tei­den­sä tuke­na lupauk­sia tai osoi­tuk­sia vaalirahoituksesta.

    Val­tuu­tet­tu­jen­kin kan­nat­tai­si kat­soa pei­liin, sil­lä he ovat vain kau­pun­gin ääni­val­tais­ten asuk­kai­den edus­ta­jia val­tuus­tos­sa ja lau­ta­kun­nis­sa. Kaik­ki hel­sin­ki­läi­set eivät halua kau­pun­gis­taan beto­ni­hel­vet­tiä, jol­lai­sek­si uudet, rumat raken­nuk­set, mm. ran­noil­lam­me sen aivan lii­an hel­pos­ti tekevät. 

    Ihmi­sil­lä on tie­tyt perus­tar­peet, se myön­net­tä­köön. Tar­peil­la on kui­ten­kin oma hie­rar­kian­sa. Tii­vis­tä­jil­le riit­tää vain kaik­kein alhai­sim­pien tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­nen. Haluam­me­ko, että Hel­sin­gis­tä teh­dään vain tii­vis­tä­jien ehdoil­la asu­kas­mää­räl­tään voi­mak­kaas­ti kas­va­va kau­pun­ki, jos­sa vain alhai­sim­mil­la tar­peil­la ja vie­teil­lä on arvoa ja mer­ki­tys­tä? Tuo­ta lin­jaus­ta on aina­kin minun vai­kea, jopa mah­do­ton hyväksyä.

    Itse olen sitä miel­tä, että kau­pun­gin (var­sin­kin Hel­sin­gin) tulee tar­jo­ta kai­kil­le asuk­kail­leen asun­to­jen lisäk­si myös mm. kau­neut­ta, kaup­po­ja, kirk­ko­ja, kou­lu­ja ja mui­ta opi­nah­jo­ja, kult­tuu­ria, museoi­ta, puis­to­ja, työ­paik­ko­ja, ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­luei­ta, urhei­lu­kent­tiä, yri­tyk­siä, len­to­kent­tä, lii­ke­ti­lo­ja, kku­jia, katu­ja ja tei­tä kai­kil­le kul­ki­joil­le, veh­reyt­tä, vene­sa­ta­mia (tal­vi­säi­ly­ty­sa­luei­neen), sekä VIIHTYISYYTTÄ.

    Hyväs­tä kau­pun­gis­ta löy­tyy myös tilaa hen­git­tää ja näh­dä kau­nii­ta näky­miä sekä kau­as, muu­al­ta­kin kuin mil­joo­nan tai pari mak­sa­vis­ta öky­asun­nois­ta tai kapeal­ta kais­ta­leel­ta nii­den ja ran­ta­vii­van välistä.

    Lii­an yksi­puo­li­nen panos­ta­mi­nen toi­si­aan muis­tut­ta­vien asun­to­kort­te­lei­den tii­vii­seen raken­ta­mi­seen (meren ran­nal­le tai muu­al­le­kin) on asuk­kai­den (myös tule­vien) kan­nal­ta, ja koko kau­pun­gin kan­nal­ta, var­sin vahin­gol­lis­ta ja lopul­ta tuhoi­saa kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ja poli­tiik­kaa. Asui­na­luei­den, jopa kan­ta­kau­pun­gin viih­tyi­syy­den arvo on mittaamaton. 

    Ison kau­pun­gin tuli­si tar­jo­ta mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin Jät­kä­saa­ren tai Kala­sa­ta­man kal­tais­ta rumuut­ta. Jo raken­ne­tut alu­eet on raken­net­tu ark­ki­teh­tien suun­ni­tel­miin perus­tuen. Mik­sei hei­dän työ­tään halu­ta kunnioittaa? 

    Ei jon­kun tai­tei­li­jan tau­lui­hin­kaan saa kym­me­nen vuo­den välein joku toi­nen lisä­tä pääl­le omia töher­ryk­si­ään. Mitä tuu­mai­si Osmo­kaan sii­tä, jos johon­kin hänen kir­jan­sa uusin­ta­pai­nok­seen pääs­tet­täi­siin Kor­kea­saa­ren pavi­aa­nit teke­mään omia irvok­kai­ta lisäyksiään?

  77. Pek­ka Vuo­ri:
    Myös hedel­mäl­li­syy­den ana­ly­soin­nis­sa miet­ti­sin syy-seu­raus­suh­tei­ta tar­kas­ti. Jos­sain mää­rin urbaa­ni elä­män­ta­pa saat­taa vai­kut­taa yksi­lö­ta­sol­la elä­män­va­lin­toi­hin, mut­ta pitäi­sin kui­ten­kin mie­les­sä sen, että Hel­sin­ki on vain osa laa­jaa n. 1,5 mil­joo­nan asuk­kaan asun­to- ja työ­mark­ki­na-aluet­ta, ja täl­lä alu­eel­la eri elä­män­ta­vat ja per­he­vai­heet eri­ty­vät asun­to­kan­nan omi­nai­suuk­sien mukaan. Hel­sin­gis­sä hedel­mäl­li­syy­si­käi­sis­tä nai­sis­ta huo­mat­ta­va osa on opis­ke­li­joi­ta ja muu­ten vakiintumattomia. 

    Ei seli­ty opis­ke­li­joil­la. Jopa 36 pro­sent­tia Hel­sin­gin 40 vuot­ta täyt­tä­neis­tä nai­sis­ta ei ole syn­nyt­tä­nyt las­ta. Täs­tä kun vähen­tää vie­lä vie­ras­kie­li­set pois, niin ollaan var­maan yli vii­den­kym­me­nen pin­nan suo­ma­lais­ten osalta.

    Oikeam­pia seli­tyk­siä kau­pun­kien ylei­seen alhai­seen syn­ty­vyy­teen ovat libe­ra­lis­mi, itsek­kyys (minä-minä ‑asen­ne), indi­vi­dua­lis­mi, maal­lis­tu­neet arvot jne. Jot­kut pitä­vät uskon­toa kai­kis­ta tär­keim­pä­nä teki­jä­nä. Orto­dok­si­juu­ta­lai­set tai les­ta­dio­lai­set kyl­lä osaa­vat syn­nyt­tää hel­pos­ti­kin sen kym­me­nen lasta.

    Muis­tan luke­nee­ni jos­kus tut­ki­muk­ses­ta jos­sa todet­tiin, että mis­säään muus­sa län­si­mai­ses­sa pää­kau­pun­gis­sa vie­ras­kie­li­sen väes­tön suh­teel­li­sen osuu­den kas­vu ei ole ollut yhtä nope­aa kuin Helsingissä.

    Juk­ka Heik­ki­sen ennus­tus, että jois­sa­kin hel­sin­ki­läis­kou­luis­sa suo­ma­lais­lap­set ovat vähem­mis­tö­nä tämän vuo­si­sa­dan aika­na on kat­teet­to­man opti­mis­ti­nen. Jo nyt on kou­lu­ja, jois­sa suo­ma­lai­set ovat vähem­mis­tö­nä, tilas­to­ja löy­tyy kyl­lä asias­ta. Ei mene kuin 20–30 vuot­ta, niin suo­ma­lais­lap­set ovat kai­kis­sa Hel­sin­gin kou­luis­sa vähemmistönä.

    1. Ihmi­sil­lä ei ole täs­sä yli­kan­soit­tu­vas­sa maa­il­mas­sa mitään moraa­lis­ta vel­vol­li­suut­ta lisä­tä maa­pal­lon väes­töä. Aja­tus, että asun­non sijain­ti aiheut­taa per­he­koon eikä päin vas­ton, on kyl­lä myös aika erikoinen. 

  78. Olli Pot­to­nen: Ensin­nä­kin, ei ole kovin sopi­vaa syr­jiä ulko­maa­lai­sia. Jos he tar­vit­se­vat asun­to­ja, tulee tar­pee­seen vas­ta­ta sii­nä mis­sä suo­ma­lais­ten­kin koh­dal­la. Toi­sek­seen, jos ulko­maa­lai­sil­le ei raken­ne­ta asun­to­ja, asun­to­pu­laa ei voi­da koh­dis­taa vain ulko­maa­lai­siin, vaan sen hai­tat osu­vat täy­si­mää­räi­si­nä suomalaisiinkin.

    Läh­tö­koh­ta­na­han oli se, että Hel­sin­gin väes­tö on lisään­ty­nyt n. 77000 välil­lä 2000–2016, jos­ta 77 % on mui­ta kuin suo­men ja ruot­sin­kie­li­siä. Ulko­mail­ta suo­raan Hel­sin­kiin on tul­lut yli 60 % täs­tä lisäyk­ses­tä. Var­si­nai­sia työ­paik­ko­ja ei ole kui­ten­kaan tul­lut lisää.

    Hel­sin­gin sisäl­lä teh­dään vuo­sit­tain 94000 muut­toa ja sisään tai ulos muut­taa 30000–40000. Net­to­muut­to Hel­sin­kiin niin ulko­mail­ta kuin muu­al­ta Suo­mes­ta on vuo­sit­tain mitä­tön osa täs­tä eikä vai­ku­ta mark­ki­noi­hin. Vas­taa­vas­ti vuo­sit­tai­nen raken­ta­mi­nen on mitä­tön­tä vuo­sit­tai­seen koko­nais­muut­to­liik­kee­seen nähden.

    Jos kau­pun­ki ei rajoi­ta, raken­ta­mi­nen syn­tyy koko­nais­muu­ton seu­rauk­se­na mark­ki­na­voi­mien myö­tä. Osa asuk­kais­ta ja sijoit­ta­jis­ta halu­aa aina uut­ta ja kyke­nee mak­sa­maan sii­tä. Raken­ta­mi­sel­le ei ole olen­nais­ta tulee­ko Hel­sin­kiin lisää väkeä vai vähe­nee­kö väki. Asun­to­jen hin­nat­kaan eivät väli­tä net­to­muu­ton mää­räs­tä, vaan ovat seu­raus koko­nais­muu­ton inten­sii­vi­syy­des­tä ja rahoi­tuk­sen löy­syy­des­tä. Tätä har­va ymmärtää.

    Jos net­to­muut­to on nol­la, raken­ta­mi­nen luo tyh­jiä asun­to­ja muut­to­ket­ju­jen var­rel­le tai muu­ten lisää asu­mis­väl­jyyt­tä. Tyh­jät asun­not ja/tai asu­mis­väl­jyys aiheut­taa sit­ten net­to­muut­toa alueelle.

    Toi­sin sanoen näke­myk­se­si, että Hel­sin­gis­sä on ulko­maa­lai­sia, joil­le pitää raken­taa asun­to­ja, ei pidä paik­kaan­sa. Raken­ta­mi­nen itse aiheut­taa net­to­muut­toa ulko­mail­ta. Kuten kes­kus­te­lu­ket­jun alus­sa todet­tiin, häm­mäs­tyt­tä­vää oli se, ettei raken­ta­mi­nen ole aiheut­ta­nut net­to­muut­toa muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin, vaik­ka löy­tyi­hän sil­le­kin sit­ten syy, kun Hel­sin­gin työ­paik­ka­mää­rä ei ole kasvanut.

    Ulko­mail­ta tuli­joi­den varas­to on poh­ja­ton. Ei ole mitään syy­tä vas­ta­ta sii­hen raken­ta­mal­la heil­le rajoi­tuk­set­ta asun­to­ja. Jos työ­paik­ko­ja ei tule lisää tai jos nii­tä voi luo­da muu­al­le­kin Suo­mes­sa, Hel­sin­kiin on sopi­vaa raken­taa sen mukaan kuin asun­to­ja menee lunas­tus­kun­toon tai väki kas­vaa luon­nol­li­sel­la taval­la Hel­sin­gis­sä. Tosin koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­vun alhai­suu­den takia itse asias­sa pur­kua­luei­ta kan­nat­taa muut­taa ennem­min puis­toik­si tai pientaloalueiksi.

    1. Osa asuk­kais­ta ja sijoit­ta­jis­ta halu­aa aina uut­ta ja kyke­nee mak­sa­maan sii­tä. Raken­ta­mi­sel­le ei ole olen­nais­ta tulee­ko Hel­sin­kiin lisää väkeä vai vähe­nee­kö väki. Asun­to­jen hin­nat­kaan eivät väli­tä net­to­muu­ton mää­räs­tä, vaan ovat seu­raus koko­nais­muu­ton inten­sii­vi­syy­des­tä ja rahoi­tuk­sen löysyydestä.

      Muu­ta tuos­sa Helö­sin­gin pai­kal­le Kemi­jär­vi niin huo­maat, että tämä aja­tus on ker­ta­kaik­ki­ses­ti höl­mö. Luu­laen, että on parem­pi, että Juk­ka Heik­ki­nen jat­kaa tämän evan­ke­liu­min julis­ta­mis­ta jos­sain muualla.

  79. juk­ka heik­ki­nen:
    Hel­sin­gin sisäl­lä teh­dään vuo­sit­tain 94000 muut­toa ja sisään tai ulos muut­taa 30000–40000. Net­to­muut­to Hel­sin­kiin niin ulko­mail­ta kuin muu­al­ta Suo­mes­ta on vuo­sit­tain mitä­tön osa täs­tä eikä vai­ku­ta mark­ki­noi­hin. Vas­taa­vas­ti vuo­sit­tai­nen raken­ta­mi­nen on mitä­tön­tä vuo­sit­tai­seen koko­nais­muut­to­liik­kee­seen nähden.

    Jos kau­pun­ki ei rajoi­ta, raken­ta­mi­nen syn­tyy koko­nais­muu­ton seu­rauk­se­na mark­ki­na­voi­mien myö­tä. Osa asuk­kais­ta ja sijoit­ta­jis­ta halu­aa aina uut­ta ja kyke­nee mak­sa­maan sii­tä. Raken­ta­mi­sel­le ei ole olen­nais­ta tulee­ko Hel­sin­kiin lisää väkeä vai vähe­nee­kö väki. Asun­to­jen hin­nat­kaan eivät väli­tä net­to­muu­ton mää­räs­tä, vaan ovat seu­raus koko­nais­muu­ton inten­sii­vi­syy­des­tä ja rahoi­tuk­sen löy­syy­des­tä. Tätä har­va ymmärtää.

    Jos net­to­muut­to on nol­la, raken­ta­mi­nen luo tyh­jiä asun­to­ja muut­to­ket­ju­jen var­rel­le tai muu­ten lisää asu­mis­väl­jyyt­tä. Tyh­jät asun­not ja/tai asu­mis­väl­jyys aiheut­taa sit­ten net­to­muut­toa alueelle.

    Toi­sin sanoen näke­myk­se­si, että Hel­sin­gis­sä on ulko­maa­lai­sia, joil­le pitää raken­taa asun­to­ja, ei pidä paik­kaan­sa. Raken­ta­mi­nen itse aiheut­taa net­to­muut­toa ulko­mail­ta. Kuten kes­kus­te­lu­ket­jun alus­sa todet­tiin, häm­mäs­tyt­tä­vää oli se, ettei raken­ta­mi­nen ole aiheut­ta­nut net­to­muut­toa muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin, vaik­ka löy­tyi­hän sil­le­kin sit­ten syy, kun Hel­sin­gin työ­paik­ka­mää­rä ei ole kasvanut.

    Ulko­mail­ta tuli­joi­den varas­to on poh­ja­ton. Ei ole mitään syy­tä vas­ta­ta sii­hen raken­ta­mal­la heil­le rajoi­tuk­set­ta asun­to­ja. Jos työ­paik­ko­ja ei tule lisää tai jos nii­tä voi luo­da muu­al­le­kin Suo­mes­sa, Hel­sin­kiin on sopi­vaa raken­taa sen mukaan kuin asun­to­ja menee lunas­tus­kun­toon tai väki kas­vaa luon­nol­li­sel­la taval­la Hel­sin­gis­sä. Tosin koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­vun alhai­suu­den takia itse asias­sa pur­kua­luei­ta kan­nat­taa muut­taa ennem­min puis­toik­si tai pientaloalueiksi. 

    Syy mik­si raken­ne­taan on muut­to­liik­keen lisäk­si että ihmi­set halua­vat asu­mis­väl­jyyt­tä eli vaih­taa isom­paan asun­toon. Pää­kau­pun­ki­seu­dun väki­lu­ku kas­vaa kans­sa sik­si että ihmi­set kuo­le­vat van­hem­pa­na kuin ennen.

    Se että mik­si asun­to­jen hin­nat eivät las­ke vaik­ka talous on muu­ten­kin taan­tu­mas­sa joh­tuu lii­an löy­säs­tä lai­nan­an­nos­ta. Ruot­si on varoit­ta­va esimerkki. 

    Työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole nous­sut sik­si että niin pal­jon on jää­nyt tai jää­mäs­sä eläk­keel­le ja uusia ei ole pal­kat­tu samas­sa mää­rin. Val­mis­ta­va kap­pa­le­ta­va­ra­teol­li­suus on Suo­mes­ta siir­ty­nyt hal­van työ­voi­man mai­hin Aasi­aan. Nämä ovat kan­san­ta­lou­del­li­sia ongel­mia jot­ka kose­vat koko Suo­mea, ei vain Hel­sin­kiä. Näi­tä ongel­mia yrit­tä­vät hal­li­tus ja eko­no­mis­tit ym ratkoa.

  80. Pro­met­heus: Jopa 36 pro­sent­tia Hel­sin­gin 40 vuot­ta täyt­tä­neis­tä nai­sis­ta ei ole syn­nyt­tä­nyt las­ta. Täs­tä kun vähen­tää vie­lä vie­ras­kie­li­set pois, niin ollaan var­maan yli vii­den­kym­me­nen pin­nan suo­ma­lais­ten osalta.

    Väes­tö­lii­ton mukaan kau­pun­ki­sin­kut eivät kuu­lem­ma löy­dä SOPIVAA puo­li­soa. Ilmei­sen krant­tu­ja ovat. Tai sit­ten urbaa­nin kau­pun­gin ano­nyy­miys ei ede­sau­ta pariutumista.

  81. juk­ka heik­ki­nen: Hel­sin­kiin on sopi­vaa raken­taa sen mukaan kuin asun­to­ja menee lunas­tus­kun­toon tai väki kas­vaa luon­nol­li­sel­la taval­la Helsingissä. 

    Rajat kiin­ni ei rii­tä, myös kun­nan­ra­jo­jen ylit­tä­mi­nen on teh­tä­vä luvanvaraiseksi.
    Jos Hel­sin­kiä oli­si aina raken­net­tu täl­lä logii­kal­la, meil­lä oli­si pik­kui­nen Hel­sing­for­sin kau­pun­ki, jos­sa ei asui­si ketään Heikkisiä.

  82. ze: Mut­ta joh­tui­ko ira­ki­lais­ten mas­sa­vyö­ry vii­me syk­sy­ny Suo­men maa­han­muut­to­la­eis­ta vai Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta? Juk­ka Heik­ki­sen mie­les­tä ilmei­ses­ti jälkimmäisestä.

    Ei saa vää­ris­tel­lä. En ole sano­nut näin. Datan osal­ta on ollut kyse ajas­ta ennen vii­me syk­syn tapah­tu­mia. Kyse on ollut nor­maa­lis­ta maahanmuutosta.

  83. JY: Väes­tö­lii­ton mukaan kau­pun­ki­sin­kut eivät kuu­lem­ma löy­dä SOPIVAA puo­li­soa. Ilmei­sen krant­tu­ja ovat. Tai sit­ten urbaa­nin kau­pun­gin ano­nyy­miys ei ede­sau­ta pariutumista. 

    Ja maa­seu­dul­la vas­taa­vas­ti mies­ten “hedel­mäl­li­syys­lu­vut” jää­vät alhaiseksi. 

    Syn­ty­vyys saa­daan nouse­maan vain jos kek­si­tän joku kons­ti saat­taa maa­seu­dun yksi­näi­set mie­het ja kau­pun­kien yksi­näi­set nai­set yhteen.

  84. juk­ka heik­ki­nen: Kuten kes­kus­te­lu­ket­jun alus­sa todet­tiin, häm­mäs­tyt­tä­vää oli se, ettei raken­ta­mi­nen ole aiheut­ta­nut net­to­muut­toa muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin, vaik­ka löy­tyi­hän sil­le­kin sit­ten syy, kun Hel­sin­gin työ­paik­ka­mää­rä ei ole kasvanut.

    Kos­ka Hel­sin­ki on osa laa­jem­paa, noin 1,5 mil­joo­nan asuk­kaan työ­mark­ki­na-aluet­ta, jos­sa asu­mi­nen ja työ­paik­ka voi olla eri kun­nis­sa, niin sil­loin muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vaa muut­to­lii­ket­tä pitää tar­kas­tel­la koko seu­dun talou­den ja työl­li­syy­den näkökulmasta.

    Täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä Hel­sin­gin seu­dun työ­paik­ko­jen mää­rä on kas­va­nut Tilas­to­kes­kuk­sen työ­voi­ma­tut­ki­muk­sen mukaan 22000:lla eli 3 pro­sent­tia. Vas­taa­vas­ti muun Suo­men työ­paik­ka­mää­rä on vähen­ty­nyt 33600:lla eli 2 pro­sent­tia. Tämä aikaan­saa muut­to­voit­toa Hel­sin­gin seu­dul­le ja Hel­sin­kiin muu­al­ta Suomesta.

    Niin­pä Hel­sin­ki onkin saa­nut seu­dun ulko­puo­lel­ta muut­to­voit­toa täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä 20600 hen­keä (ulko­mail­ta 15600 henkeä).

    Hel­sin­gin ja naa­pu­ri­kun­tien väli­nen muut­to­lii­ke perus­tuu taas mui­hin­kin teki­jöi­hin kuin työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­seen, eri­tyi­ses­ti asun­to­mark­ki­noil­la on suu­ri merkitys.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihmi­sil­lä ei ole täs­sä yli­kan­soit­tu­vas­sa maa­il­mas­sa mitään moraa­lis­ta vel­vol­li­suut­ta lisä­tä maa­pal­lon väes­töä. Aja­tus, että asun­non sijain­ti aiheut­taa per­he­koon eikä päin vas­ton, on kyl­lä myös aika erikoinen. 

    Hel­sin­ki yrit­tää kas­vat­taa väes­tö­mää­rään­sä radi­kaa­lis­ti. Mitä lie­ne­vät OS:n ja Hel­sin­gin filo­so­fiat täs­sä asias­sa? Ehkäpä…

    1) Toi­ve sii­tä, että maa­il­man kaik­ki Hel­sin­gin kokoi­set kau­pun­git kas­vat­ta­vat väki­mää­rään­sä vas­taa­vas­ti, eikä yksi­kään vähen­nä. Pie­nemmt­kin pyr­ki­vät samaan.

    2) Joku alue Suo­mes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­ne­tään väes­tös­tä niin, että Hel­sin­gil­le (ja muil­le haluk­kail­le) riit­tää uusia asuk­kai­ta ilman, että maa­il­man väki­mää­rä kasvaa.

  86. Pek­ka Vuo­ri:
    Niin­pä Hel­sin­ki onkin saa­nut seu­dun ulko­puo­lel­ta muut­to­voit­toa täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä 20600 hen­keä (ulko­mail­ta 15600 henkeä).

    Sitä­hän vies­ti­ket­jun alus­sa koros­tin, että työ­paik­ko­ja syn­tyy seu­dul­le Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le mut­ta ei Hel­sin­kiin eli asun­to­jen oli­si hyvä olla Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Tote­sin myös, että taantumassa/laskukaudella Hel­sin­ki pyr­kii saa­maan net­to­muut­toa muu­al­ta Suo­mes­ta (kts. yllä lukuis­ta kom­ment­tim­me nimi­merk­ki R.Silfverbergin kans­sa). Lisää tar­kas­te­le­maa­si aika­jän­tee­seen myös vuo­sien 2000–2008 nousu­kausi, niin saat nume­roi­ta, joi­ta voi­daan käyt­tää pit­kä­ai­kai­sem­pien ske­naa­rioi­den tuek­si kuten yleis­kaa­vaa varten.

    1. Sitä­hän vies­ti­ket­jun alus­sa koros­tin, että työ­paik­ko­ja syn­tyy seu­dul­le Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le mut­ta ei Hel­sin­kiin eli asun­to­jen oli­si hyvä olla Hel­sin­gin ulkopuolella.

      Täs­sä päät­te­lys­sä ei ole jär­jen häi­vää. Jos todel­la halu­taan mää­rä­tä, mihin ihmis­ten on ase­tut­ta­va asu­maan sen sijaan, että nämä sai­si­vat vali­ta sen itse ja käy­te­tään perus­tee­na työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mis­ta, asun­to­ja pitäi­si raken­taa nykyis­tä­kin enem­män Hel­sin­kiin, joka on työ­paik­ko­jen suh­teen ylio­ma­va­rai­nen ja pan­na raken­nus­kiel­toon kehys­kun­nat kun­nes nämä ovat saa­neet hou­ku­tel­luk­si alu­eel­leen työ­paik­ko­ja niin pal­jon, että ovat omavaraisia.Kehyskunnissa on niin pal­jon kaa­voi­tet­tua raken­nusoi­keut­ta, ettei mikään estä haluk­kai­ta aset­tu­maan asu­maan sin­ne. Haluk­kais­ta vain on pulaa.
      Juha Heik­ki­nen har­ras­taa vähän lii­an luo­vaa tilas­to­jen tulkintaa.
      Kos­ka en halua, että blo­gi­ni kaut­ta levi­te­tään har­haan­joh­ta­vaa tie­toa, enkä jak­sa vas­ta­ta jokai­seen vää­ris­te­lyyn, lope­tan tämän kes­kus­te­lun Juha Heik­ki­sen osal­ta tähän.

  87. Juho Laa­tu: Hel­sin­ki yrit­tää kas­vat­taa väes­tö­mää­rään­sä radi­kaa­lis­ti. Mitä lie­ne­vät OS:n ja Hel­sin­gin filo­so­fiat täs­sä asias­sa? Ehkäpä…

    1) Toi­ve sii­tä, että maa­il­man kaik­ki Hel­sin­gin kokoi­set kau­pun­git kas­vat­ta­vat väki­mää­rään­sä vas­taa­vas­ti, eikä yksi­kään vähen­nä. Pie­nemmt­kin pyr­ki­vät samaan.

    2) Joku alue Suo­mes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­ne­tään väes­tös­tä niin, että Hel­sin­gil­le (ja muil­le haluk­kail­le) riit­tää uusia asuk­kai­ta ilman, että maa­il­man väki­mää­rä kasvaa. 

    Mä vas­taan omas­ta puo­les­ta­ni eli lähe­nee ykkös­vaih­teh­toa. Fak­ta on että Hel­sin­ki on aika­moi­nen maa­lais­lää­vä Euroo­pas­sa. Van­ho­jen EU-jäsen­ten päkau­pun­geis­ta pie­nin ellei Luxem­bur­gia, Mal­taa ja mui­ta lil­li­put­ti­val­tioi­ta ote­ta lukuun. Uusis­ta jäsen­mais­ta vain Tal­lin­na, Vil­na, Bra­tis­la­va ja Lju­bil­ja­na tai­ta­vat olla pie­nem­piä. Poh­jois­mais­ta Oslo on jo ohit­ta­nut Hel­sin­gin, vaik­ka Nor­ja on aina ollut ns alue­po­li­tii­kan mek­ka Poh­jo­las­sa ja maa on pidet­ty asu­tet­tu­na Huip­pu­vuo­ria myöten. 

    Kaik­kien nii­den mai­den joi­den talou­del­la menee hyvin, kau­pun­ki­seu­dut kas­va­vat kos­ka uut­ta työ­tä syn­tyy kau­pun­kei­hin. Pää- ja suu­rim­pien kau­pun­kien asu­kas­mää­rä kor­re­loi suo­raan elin­ta­son kanssa. 

    Niil­lä mail­la joil­la menee huo­nos­ti, muut­taa väki koko maas­ta pois, myös suur­kau­pun­geis­ta. Esim Lat­vian pää­kau­pun­gin Rii­an väki­lu­ku on vähen­ty­nyt n 900.000.sta n 650.000:een. Väki on muut­ta­nut pää­asias­sa Sak­saan, Skan­di­na­vi­aan ja Brit­tein Saa­ril­le. Suo­men on ensi­si­jai­ses­ti pidet­tä­vä talou­del­li­ses­ta kil­pai­lu­ky­vys­tään huo­li ettei näin pää­se käy­mään. Se että totau­tuu­ko väes­tö­en­nus­te sii­nä aika­tau­lus­sa kuin Soi­nin­vaa­ra kump­pa­nit halau­vat, ei ole mer­ki­tys­tä, sil­lä on mer­ki­tys­tä että se toteu­tuu kos­ka muut mene­vät ohi. 

    Eli ei ole mis­tään pakot­ta­mi­ses­ta kysy­mys. Ihmi­set halua­vat rikas­tua ja hank­kia ystä­viä ja kau­pun­ki tar­jo­aa par­haat puitteet.
    Minä en halua että Hel­sin­gis­tä tuli­si mikään museo jos­sa asuu vain van­huk­sia ja yli­opis­ton opis­ke­li­joi­ta. Tämän kir­joi­tan vaik­ka asun rivi­ta­los­sa Espoos­sa. Espoo ja vas­taa­vat esi­kau­pun­git eivät herä­tä mitän into­hi­mo­ja, ovat vain asumiskoneita.

  88. juk­ka heik­ki­nen:
    DDR:n nais­ten koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku romah­ti tasol­le 1,5 jo 1964 ja Län­si-sak­sas­sa 1967. Se oli sitä ennen 2,5. Sama tapah­tui maa­il­man­laa­jui­ses­ti kehit­ty­neis­sä mais­sa ja myös Suo­mes­sa 60-luvul­la. Sak­san yhdis­ty­mi­sel­lä oli iso mut­ta ohi­me­ne­vä hedel­mäl­li­syy­den las­ku­vai­ku­tus 1990–94.

    Sak­san sur­kea tilan­ne sodan jäl­keen joh­ti sii­hen että ei pääs­syt saman­lais­ta baby-boo­mia syn­ty­mään siel­lä kuin voit­ta­ja­val­lois­sa. Kau­pun­git rau­nioi­na, suu­ri osa mie­his­tä sotavankeina. 

    Sak­san sodan­ai­kai­nen joh­ta­ja ja hänen puo­lu­een­sa halusi maaan­sa kan­sa­lai­sia reh­vak­kai­ta isän­tiä ja emän­tiä joi­ta var­ten piti hank­kia lisä­maa­ta muu­al­ta Euroopasta;)

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä päät­te­lys­sä ei ole jär­jen häi­vää. Jos todel­la halu­taan mää­rä­tä, mihin ihmis­ten on ase­tut­ta­va asu­maan sen sijaan, että nämä sai­si­vat vali­ta sen itse ja käy­te­tään perus­tee­na työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mis­ta, asun­to­ja pitäi­si raken­taa nykyis­tä­kin enem­män Hel­sin­kiin, joka on työ­paik­ko­jen suh­teen ylio­ma­va­rai­nen ja pan­na raken­nus­kiel­toon kehys­kun­nat kun­nes nämä ovat saa­neet hou­ku­tel­luk­si alu­eel­leen työ­paik­ko­ja niin pal­jon, että ovat omavaraisia.Kehyskunnissa on niin pal­jon kaa­voi­tet­tua raken­nusoi­keut­ta, ettei mikään estä haluk­kai­ta aset­tu­maan asu­maan sin­ne. Haluk­kais­ta vain on pulaa.
    Juha Heik­ki­nen har­ras­taa vähän lii­an luo­vaa tilas­to­jen tulkintaa.
    Kos­ka en halua, että blo­gi­ni kaut­ta levi­te­tään har­haan­joh­ta­vaa tie­toa, enkä jak­sa vas­ta­ta jokai­seen vää­ris­te­lyyn, lope­tan tämän kes­kus­te­lun Juha Heik­ki­sen osal­ta tähän.

    Kamoon, yksi tavoi­te­ti­la tois­ta vas­taan, ja luo­vaa väit­te­lyä tilas­to­jen luku­ta­vois­ta yhteen tai toi­seen suun­taan painottaen. 🙂

    Kävi­si­kö rat­kai­suk­si se, että siir­re­tään osa Hel­sin­gin toims­tois­ta naa­pu­ri­kun­tiin, niin kaik­ki ovat tyy­ty­väi­siä ja pen­de­löin­ti­tar­ve vähenee? 😉

    No ei tie­ten­kään — vit­si, vit­si. Jokai­nen vetä­köön oman kun­tan­sa mah­ta­voi­tu­mi­sen suun­taan mal­til­li­ses­ti keskustellen. 🙂

    1. Yri­tin sanoa, että kiel­to raken­taa asun­to­ja Hel­sin­kiin on jär­jen­vas­tai­nen sil­lä perus­teel­la, että Hel­sin­gin ylio­ma­va­raui­suus työ­pai­kois­ta on vähän las­ke­nut. Minus­ta ihmi­sil­lä pitää olla oikeus asua siel­lä, mis­sä halua­vat. Työ­pai­kat­kon ovat ihan vapai­ta mene­mään kesj­hys­kun­tiin, mut­ta eivät halua, kos­ka kehys­kun­nat eivät ole huo­leh­ti­neet joukkoliikenteestä.

  90. Tuo­mas L.:
    Suu­rin osa asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta nime­no­maan paran­taa viih­tyi­syyt­tä kun rän­sis­ty­neet teol­li­suus, sata­ma- ja varas­toa­lu­eet ja kai­ken­lai­nen masen­ta­va jou­to­maa muut­tuu kaupungiksi. 

    Kau­pun­kiin saa­daan tosi­aan pal­jon uusia tii­viis­ti raken­net­tu­ja asui­na­luei­ta, kun teol­li­suus- ja sata­ma-alu­eet raken­ne­taan. Täl­lais­ten aluei­den raken­ta­mis­ta vas­taan kel­lään ei kai ole mitään, vaik­ka uusien aluei­den viih­tyi­syy­des­tä voi­kin olla mon­taa mieltä.

    Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­vaeh­do­tus sen sijaan hävit­täi­si yli kol­man­nek­sen Hel­sin­gin met­sis­tä ja yli vii­den­nek­sen muis­ta viheralueista.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minus­ta ihmi­sil­lä pitää olla oikeus asua siel­lä, mis­sä haluavat.

    Aivan. Mut­ta tämä ei tar­koi­ta sitä, että Kai­vo­puis­to, Eira, Kas­ki­saa­ri, Kulos­aa­ri, Suo­men­lin­na, Epla­na­din puis­to, Hel­sin­ki, Kau­niai­nen ja Pun­ka­har­ju pitäi­si kaa­voit­taa entis­tä täydempään.

  92. Juho Laa­tu: Hel­sin­ki yrit­tää kas­vat­taa väes­tö­mää­rään­sä radi­kaa­lis­ti. Mitä lie­ne­vät OS:n ja Hel­sin­gin filo­so­fiat täs­sä asias­sa? Ehkäpä…

    1) Toi­ve sii­tä, että maa­il­man kaik­ki Hel­sin­gin kokoi­set kau­pun­git kas­vat­ta­vat väki­mää­rään­sä vas­taa­vas­ti, eikä yksi­kään vähen­nä. Pie­nemmt­kin pyr­ki­vät samaan.

    2) Joku alue Suo­mes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­ne­tään väes­tös­tä niin, että Hel­sin­gil­le (ja muil­le haluk­kail­le) riit­tää uusia asuk­kai­ta ilman, että maa­il­man väki­mää­rä kasvaa.

    Kos­ka jokai­ki­seen ase­ma­kaa­voi­tet­ta­vaan paik­kaan raken­ne­taan talo­ja ja jokai­nen asun­to myy­dään niis­tä, Hel­sin­kiin on kysyn­tää ja se riit­tää. On myös hyvä huo­ma­ta, että lähes kaik­ki pako­lai­set tule­vat joka tapauk­ses­sa muut­ta­maan Hel­sin­kiin yhteis­kun­nan mak­saes­sa asu­mis­kus­tan­nuk­set, ja asun­to­jen raken­ta­mat­to­muu­des­ta kär­sii muut ryh­mät kuten koti­mai­set ja ulko­mai­set opis­ke­li­jat ja pie­ni­palk­kai­set työn­te­ki­jät, jos­sain mää­rin aiem­min aiem­min mai­ni­tut tut­ki­mus­tii­mien jäsenetkin.

  93. Sata­miin vai vihe­ra­lueil­le: Kau­pun­kiin saa­daan tosi­aan pal­jon uusia tii­viis­ti raken­net­tu­ja asui­na­luei­ta, kun teol­li­suus- ja sata­ma-alu­eet raken­ne­taan. Täl­lais­ten aluei­den raken­ta­mis­ta vas­taan kel­lään ei kai ole mitään, vaik­ka uusien aluei­den viih­tyi­syy­des­tä voi­kin olla mon­taa mieltä.

    Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­vaeh­do­tus sen sijaan hävit­täi­si yli kol­man­nek­sen Hel­sin­gin met­sis­tä ja yli vii­den­nek­sen muis­ta viheralueista.

    Jät­kä­saa­res­sa ei ehkä ollut mitään eri­tyis­tä säi­ly­tet­tä­vää, mut­ta en sil­ti kat­so hyväl­lä jat­ku­vaa väes­tön kas­vat­ta­mis­ta. Oli­sin ehkä äänes­tä­nyt puis­ton puo­les­ta. Jol­la­kul­la vih­reäs­ti ajat­te­le­val­la voi siis olla jotain sitä vas­taan, että kaik­ki alu­eet paka­taan mah­dol­li­sim­man täy­teen ihmisiä.

  94. Juho Laa­tu: Jät­kä­saa­res­sa ei ehkä ollut mitään eri­tyis­tä säi­ly­tet­tä­vää, mut­ta en sil­ti kat­so hyväl­lä jat­ku­vaa väes­tön kas­vat­ta­mis­ta. Oli­sin ehkä äänes­tä­nyt puis­ton puo­les­ta. Jol­la­kul­la vih­reäs­ti ajat­te­le­val­la voi siis olla jotain sitä vas­taan, että kaik­ki alu­eet paka­taan mah­dol­li­sim­man täy­teen ihmisiä. 

    Kun­han nyt edes saa­tai­siin nämä nykyi­set met­sät ja vihe­ra­lu­eet sääs­ty­mään raken­ta­jil­ta ja kaavoittajilta!

  95. R.Silfverberg:

    1) Hel­sin­gin ulko­ra­joil­la on pal­jon sel­lais­ta huk­ka­käy­tös­sä ole­vaa ei-kenen­kään maa­ta jon­ne Hel­sin­ki haluai­si että kau­pun­ki laajentuisi.

    2) Lisäk­si muis­tu­tan että asuk­kaat eivät omis­ta kaupunkia.

    1) Hei, kuka voi oikeas­taan puhua Hel­sin­gin nimissä ?

    2) Ker­toi­sit­ko asias­ta enem­män? Viit­taat­ko nyt taval­li­siin talo­yh­tiöi­hin (omil­la ton­teil­laan), val­tion mai­hin, vai ulko­mai­siin sijoi­tus­yh­tiöi­hin (joi­den koti­paik­ka on esim. Panamassa)?

  96. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kos­ka jokai­ki­seen ase­ma­kaa­voi­tet­ta­vaan paik­kaan raken­ne­taan talo­ja ja jokai­nen asun­to myy­dään niis­tä, Hel­sin­kiin on kysyn­tää ja se riit­tää. On myös hyvä huo­ma­ta, että lähes kaik­ki pako­lai­set tule­vat joka tapauk­ses­sa muut­ta­maan Hel­sin­kiin yhteis­kun­nan mak­saes­sa asu­mis­kus­tan­nuk­set, ja asun­to­jen raken­ta­mat­to­muu­des­ta kär­sii muut ryh­mät kuten koti­mai­set ja ulko­mai­set opis­ke­li­jat ja pie­ni­palk­kai­set työn­te­ki­jät, jos­sain mää­rin aiem­min aiem­min mai­ni­tut tut­ki­mus­tii­mien jäsenetkin.

    Tar­koi­tat­ko tosi­aan, että se, että joil­lain kau­pun­geil­la on tai­pu­mus kas­vaa, riit­tää syyk­si kas­vat­taa väes­tö­mää­rää glo­baa­lis­ti? Tähän­hän tuo ykkös­vaih­toeh­to johtaa.

  97. Sata­miin vai vihe­ra­lueil­le: Kau­pun­kiin saa­daan tosi­aan pal­jon uusia tii­viis­ti raken­net­tu­ja asui­na­luei­ta, kun teol­li­suus- ja sata­ma-alu­eet raken­ne­taan. Täl­lais­ten aluei­den raken­ta­mis­ta vas­taan kel­lään ei kai ole mitään, vaik­ka uusien aluei­den viih­tyi­syy­des­tä voi­kin olla mon­taa mieltä.

    Hel­sin­gin uusi yleis­kaa­vaeh­do­tus sen sijaan hävit­täi­si yli kol­man­nek­sen Hel­sin­gin met­sis­tä ja yli vii­den­nek­sen muis­ta viheralueista.

    Olen aika tark­kaan syy­nän­nyt yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen ja en oikein nie­le tuo­ta väi­tet­tä että yleis­kaa­va hävit­tää kol­man­nek­sen Hel­sin­gin met­sis­tä. Kaa­va­luon­nok­sen ansio nime­no­maan mie­les­tä­ni on se, että arvok­kaat met­sät pys­ty­tään säi­lyt­tä­mään tule­vai­suu­des­sa­kin ja raken­ta­mi­nen koh­dis­tuu vir­kis­ty­sar­vol­taan tois­si­jai­siin koh­tei­siin, kuten lii­ken­teen melua­lueil­le, pusi­koi­tu­neil­le pel­loil­le ja lai­tu­ril­le ja saa­vu­tet­ta­vuu­den huo­noil­le alueille.

  98. Fal­kul­lan kii­lan kaava

    Tapa­ni­lan ase­man vie­reen, radan itä­puo­lel­le ja Suur­met­sän­tien ete­lä­puo­lel­le tulee ker­ros­ta­lo­val­tai­nen alue 1300 ihmi­sel­le. Alue vapau­tuu raken­ta­mi­sel­le, kos­ka Heli-radan varaus on vapau­tu­nut ja kos­ka len­to­me­lu pois­tuu Mal­min len­to­ken­tän muka­na. Hyvä kaava.

    -> 13v. Fall­kul­las­sa asu­nee­na voin ker­toa sinul­le että Mal­min len­to­kent­tä ei aiheu­ta len­to­me­lua, vaan aluet­ta reu­nus­ta­vat tiet, nyt aamu­lii­ken­teen äänet kan­tau­tu­vat Kehä I:seltä ja Lah­den moot­to­ri­tiel­tä (aikai­sem­min näin ei kuu­lu­nut) sekä rau­ta­tie ja Hki-Van­taan yli-len­not. Mitä kaa­vaan tulee, niin teho­ton­ta raken­ta­mis­ta, tuo­hon kul­maan mah­tui­si tuplat mitä on suun­ni­tel­tu, ja kau­pan voi jät­tää raken­ta­mat­ta: Arvin kaup­pa ja Ale­pa pal­ve­le­vat ihan riit­tä­väs­ti, ja Mal­min pal­ve­lut muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä. Kau­pun­gin tehot­to­muu­des­ta ker­too että Jäkä­län ala-kou­lu sen alue on ollut 6 v. tyh­jil­lään, sii­hen oli­si myös voi­nut suun­ni­tel­la täydennysrakentamista.

    1. ja kau­pan voi jät­tää raken­ta­mat­ta: Arvin kaup­pa ja Ale­pa pal­ve­le­vat ihan riit­tä­väs­ti, ja Mal­min pal­ve­lut muu­ta­man kilo­met­rin päässä.

      Alu­eel­le on tulos­sa 25 000 asu­kas­ta lisää, joten kau­pal­li­sia pal­ve­lu­ja­kin tarvitaan.

  99. Sata­miin vai vihe­ra­lueil­le: Kun­han nyt edes saa­tai­siin nämä nykyi­set met­sät ja vihe­ra­lu­eet sääs­ty­mään raken­ta­jil­ta ja kaavoittajilta!

    Niin­pä. Tosin toi­ve voi olla tur­ha, sil­lä pai­kal­li­sil­la polii­ti­koil­la näyt­tää ole­van kova nälkä.

  100. Juho Laa­tu: Tar­koi­tat­ko tosi­aan, että se, että joil­lain kau­pun­geil­la on tai­pu­mus kas­vaa, riit­tää syyk­si kas­vat­taa väes­tö­mää­rää glo­baa­lis­ti? Tähän­hän tuo ykkös­vaih­toeh­to johtaa.

    Miten glo­baa­li väes­tö­mää­rä liit­tyy Hel­sin­gin kaavoitukseen?

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tin sanoa, että kiel­to raken­taa asun­to­ja Hel­sin­kiin on jär­jen­vas­tai­nen sil­lä perus­teel­la, että Hel­sin­gin ylio­ma­va­raui­suus työ­pai­kois­ta on vähän las­ke­nut. Minus­ta ihmi­sil­lä pitää olla oikeus asua siel­lä, mis­sä haluavat.

    Minus­ta tuos­sa tulee vas­taan tiet­ty­jä rajoi­tuk­sia. Et kai siis voi olla tosissasi? 

    Mon­ta­ko lip­pua oli­sit val­mis myy­mään esi­mer­kik­si yhteen teat­te­ri­näy­tän­töön tai vesi­bus­sin kier­toa­je­lul­le, jos istu­ma­paik­ko­ja (ja pelas­tus­vä­li­nei­tä jäl­kim­mäi­ses­sä) on ainoas­taan N kap­pa­let­ta? Olet­ko kos­kaan kokeil­lut, mitä tapah­tuu, jos sup­pai­lu­lau­dal­le sijoi­te­taan sei­so­maan seit­se­män melo­maan halukasta?

    Voi­si­ko esim. jokin suu­ri päi­vä­leh­ti jär­jes­tää net­ti­poh­jai­sen, kyse­lyn, jos­sa sel­vi­te­tään kuin­ka moni haluai­si asu­maan kotii­si? (Rajaus voi­tai­siin ulot­taa ehkä kos­ke­maan koti­si lisäk­si myös asuin­kort­te­lia­si. Tämä rajoi­tus tar­vit­tai­siin vält­tä­mät­tä sen vuok­si, että tuho ei leviäi­si lii­an laajaksi!) 

    Kyse­lyn laa­juus tuli­si var­mis­taa, kään­tä­mäl­lä se kai­kil­le kie­lil­le ja pyy­tä­mäl­lä maam­me median ulko­maan­toi­mi­tuk­sia levit­tä­mään sitä tehok­kaas­ti mm. Aasias­sa ja Afri­kas­sa, sekä Ete­lä- ja Väli-Ame­ri­kas­sa. Kyse­lyn läh­tö­tie­dois­sa tuli­si tie­ten­kin tuo­da esiin nyky­het­ken kaik­ki tie­dot maas­tam­me, kau­pun­gis­tam­me sekä sosi­aa­li­tur­van ja ter­vey­den­hoi­don puit­teis­ta. Mikä mah­tai­si olla kyse­lyn lopputulos?

    Olet­ko­han omak­su­nut lii­ak­si “Sipi­län aja­tus­maa­il­maa”? Ottai­sit­ko kan­toi­ne­si myös vas­tuun kai­kis­ta sen seu­rauk­sis­ta eli­nym­pä­ris­tös­sä­si ja kau­pun­gin­osas­sa, jos­sa arve­len asu­van lisäk­se­si jo nyky­het­kel­lä riit­tä­väs­ti muitakin?

    Asu­kas­lu­vun kas­va­tus, muis­ta seu­rauk­sis­ta piit­taa­mat­ta, ei voi olla kau­pun­gin itsetarkoitus!

  102. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Miten glo­baa­li väes­tö­mää­rä liit­tyy Hel­sin­gin kaavoitukseen?

    Pala­taan takai­sin sii­hen, mitä OS …

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihmi­sil­lä ei ole täs­sä yli­kan­soit­tu­vas­sa maa­il­mas­sa mitään moraa­lis­ta vel­vol­li­suut­ta lisä­tä maa­pal­lon väes­töä. Aja­tus, että asun­non sijain­ti aiheut­taa per­he­koon eikä päin vas­ton, on kyl­lä myös aika erikoinen. 

    … ja minä kirjoitimme

    Juho Laa­tu: Hel­sin­ki yrit­tää kas­vat­taa väes­tö­mää­rään­sä radi­kaa­lis­ti. Mitä lie­ne­vät OS:n ja Hel­sin­gin filo­so­fiat täs­sä asias­sa? Ehkäpä…

    1) Toi­ve sii­tä, että maa­il­man kaik­ki Hel­sin­gin kokoi­set kau­pun­git kas­vat­ta­vat väki­mää­rään­sä vas­taa­vas­ti, eikä yksi­kään vähen­nä. Pie­nemmt­kin pyr­ki­vät samaan.

    2) Joku alue Suo­mes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­ne­tään väes­tös­tä niin, että Hel­sin­gil­le (ja muil­le haluk­kail­le) riit­tää uusia asuk­kai­ta ilman, että maa­il­man väki­mää­rä kasvaa.

    Nos­tin siis esil­le ris­ti­rii­dan OS:n kah­den eri tavoit­teen välil­lä. Toi­saa­la­ta hän ajaa yhden kau­pun­gin (ja ilmei­ses­ti kaik­kien vas­taa­vien kyn­nel­le kyke­ne­vien kau­pun­kien) väes­tö­mää­rän kas­vat­ta­mis­ta, ja toi­saal­ta sanoo ole­van­sa huo­lis­saan maa­il­man väes­tön kas­vat­ta­mi­ses­ta. Tämä joh­taa joko yli­ka­soi­tuk­seen (vaih­toeh­to 1) tai sii­hen, että pitää osoit­taa joku alue, jos­sa väki­mää­rää vas­taa­vas­ti vähen­ne­tään (vaih­toeh­to 2). En tie­dä kum­paa OS kan­nat­taa, vai kiel­täy­tyy­kö näke­mäs­tä täl­lai­sia ongelmia.

  103. R.Silfverberg: Mä vas­taan omas­ta puo­les­ta­ni eli lähe­nee ykkös­vaih­teh­toa. Fak­ta on että Hel­sin­ki on aika­moi­nen maa­lais­lää­vä Euroo­pas­sa. Van­ho­jen EU-jäsen­ten päkau­pun­geis­ta pie­nin ellei Luxem­bur­gia, Mal­taa ja mui­ta lil­li­put­ti­val­tioi­ta ote­ta lukuun. Uusis­ta jäsen­mais­ta vain Tal­lin­na, Vil­na, Bra­tis­la­va ja Lju­bil­ja­na tai­ta­vat olla pie­nem­piä. Poh­jois­mais­ta Oslo on jo ohit­ta­nut Hel­sin­gin, vaik­ka Nor­ja on aina ollut ns alue­po­li­tii­kan mek­ka Poh­jo­las­sa ja maa on pidet­ty asu­tet­tu­na Huip­pu­vuo­ria myöten. 

    Kaik­kien nii­den mai­den joi­den talou­del­la menee hyvin, kau­pun­ki­seu­dut kas­va­vat kos­ka uut­ta työ­tä syn­tyy kau­pun­kei­hin. Pää- ja suu­rim­pien kau­pun­kien asu­kas­mää­rä kor­re­loi suo­raan elin­ta­son kanssa. 

    Niil­lä mail­la joil­la menee huo­nos­ti, muut­taa väki koko maas­ta pois, myös suur­kau­pun­geis­ta. Esim Lat­vian pää­kau­pun­gin Rii­an väki­lu­ku on vähen­ty­nyt n 900.000.sta n 650.000:een. Väki on muut­ta­nut pää­asias­sa Sak­saan, Skan­di­na­vi­aan ja Brit­tein Saa­ril­le. Suo­men on ensi­si­jai­ses­ti pidet­tä­vä talou­del­li­ses­ta kil­pai­lu­ky­vys­tään huo­li ettei näin pää­se käy­mään. Se että totau­tuu­ko väes­tö­en­nus­te sii­nä aika­tau­lus­sa kuin Soi­nin­vaa­ra­kump­pa­nit halau­vat, ei ole mer­ki­tys­tä, sil­lä on mer­ki­tys­tä että se toteu­tuu kos­ka muut mene­vät ohi. 

    Eli ei ole mis­tään pakot­ta­mi­ses­ta kysy­mys. Ihmi­set halua­vat rikas­tua ja hank­kia ystä­viä ja kau­pun­ki tar­jo­aa par­haat puitteet.
    Minä en halua että Hel­sin­gis­tä tuli­si mikään museo jos­sa asuu vain van­huk­sia ja yli­opis­ton opis­ke­li­joi­ta. Tämän kir­joi­tan vaik­ka asun rivi­ta­los­sa Espoos­sa. Espoo ja vas­taa­vat esi­kau­pun­git eivät herä­tä mitän into­hi­mo­ja, ovat vain asumiskoneita.

    Tämä jäi näkö­jään vie­lä vas­taus­ta vaille.

    Suu­rel­la maal­la on yleen­sä tosi­aan suu­ri pää­kau­pun­ki, ja pää­kau­pun­gis­sa on yleen­sä run­saas­ti rik­kai­ta ihmi­siä ja yri­tys­ten pää­kont­to­rei­ta. En kui­ten­kaan pidä lain­kaan vakuut­ta­vi­na OS:n sii­hen täh­tää­viä todis­te­lu­ja, että tämä tar­koit­tai­si sitä, että mak­si­maa­li­nen kes­kit­tä­mi­nen tuo­tai­si talou­del­li­ses­ti ja yhteis­kun­nal­li­ses­ti par­haan lopputuloksen.

    Kau­pun­git tapaa­vat myös kas­vaa, mut­ta täl­lai­nen kes­kit­ty­mi­nen ei rii­pu lain­kaan talou­del­li­ses­ta menes­tyk­ses­tä, vaan pätee ylei­ses­ti, sekä maan­tie­teel­li­ses­ti että orga­ni­saa­tioi­den siäi­ses­sä raken­tees­sa. Täl­lai­seen luon­non­va­lin­nan­omai­seen mono­po­li­soi­tu­mi­seen ja kes­kit­ty­mi­seen liit­tyy myös ongel­mia, ja sik­si täl­lais­ta kehi­tys­tä yri­te­tän usein myös aktii­vi­ses­ti pur­kaa. Suu­ria kas­va­via kau­pun­ke­ja on niin kehi­tys­mais­sa kuin teo­lis­tu­neis­sa maissa.

    Kukaan ei pako­ta ihmi­siä Hel­sin­kiin. Sin­ne muu­te­taan ylei­ses­ti esi­mer­kik­si opis­ke­lu­pai­kan vuok­si, tai sik­si, että oman ura­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta on kan­nat­ta­vaa pääs­tä lähel­le hal­lin­non ja talou­den pää­kont­to­rei­ta ja kor­keim­pia päät­tä­jiä, ja läh­tö­port­tia Brys­se­liin. Nämä liit­ty­vät luon­tai­seen kes­kit­ty­mis­ke­hi­tyk­seen, eivät­kä vält­tä­mät­tä kor­re­loi lain­kaan tuot­ta­vuu­den kanssa.

    Pää­kau­pun­ki voi siis monis­sa tapauk­sis­sa tar­jo­ta par­haat puit­teet hen­ki­lö­koh­tai­sel­le rikas­tu­mi­sel­le, mut­ta tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että suu­ri ryn­täys her­ra­his­siin oli­si eduk­si koko maan talou­del­le. Ystä­viä voi saa­da sekä maal­la että kaupungissa.

    Minua kiin­nos­taa enem­män viih­tyi­sä Hel­sin­ki kuin umpeen­ra­ken­net­tu Hel­sin­ki. On ihan kiva, että Suo­mes­sa on yksi yli 500 000 asuk­kaan kau­pun­ki, mut­ta jos haluan suur­kau­pun­kiin, mat­kus­tan vähän pidem­mäl­le. Suo­men kokoi­sel­le maal­le sopii Suo­men kokoon sopi­va pää­kau­pun­ki. Tur­ha ilman nie­le­mi­nen on tur­haa, ja väes­tön­kas­vua­kin pitäi­si hil­li­tä, ei kiihdyttää.

    Mil­joo­na­ko­koi­se­na­kaan Hel­sin­ki ei tule ole­maan maa­il­mal­ta kat­soen mer­kit­tä­vä. Syyt mik­si Suo­mi ja Hel­sin­ki pär­jää­vät ovat aivan muu­al­la. Hyvä kou­lu­tus ja toi­mi­va yhteis­kun­ta­ra­ken­ne ovat sitä oleel­lis­ta kamaa. Hel­sin­gin koko on täs­sä täy­sin sivuseik­ka. Suo­men koko on tär­keäm­pi. Suo­mi­kin on pie­ni, joten osaa­mi­nen on tär­keäm­pää kuin koko. Ja Suo­mes­sa esim. vien­ti­teol­li­suu­den osaa­mis­ta on aika tasai­ses­ti koko maas­sa. Hel­sin­ki tie­ten­kin kuvit­te­lee, että kaik­ki vii­saus on siel­lä, ja muu­al­la vain jar­ru­tus­ta. Muu­al­la saa­te­tan aja­tel­la, että Hel­sin­gin kes­kus­hal­lin­to on usein enem­män rasi­te kuin mahdolistaja.

    Talou­den kan­nal­ta on jär­ke­vin­tä lait­taa kun­toon koko maa, eikä vain yhtä rik­kain­ta kul­maa. Työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­nen Uts­joel­la on yhtä jär­kev­vää kuin Hel­sin­gis­sä. Uts­joen kou­lut­ta­mat­to­man hen­ki­lön työl­lis­tä­mi­nen on yhtä tär­ke­ää kuin juu­ri yli­opis­tos­ta val­mis­tu­neen työl­lis­tä­mi­nen Hel­sin­kiin tai muu­al­le. OS kan­nat­taa val­tion tukea Hel­sin­kiin muun Suo­men kus­tan­nuk­sel­la. Tulos voi olla tasa­pain­o­ton ja talou­del­li­ses­ti haitallinen.

    Jokai­sel­la kun­nal­la on tai­pu­mus­ta kil­pail­la resurs­seis­ta ja kas­vus­ta, ja kun­ta­lai­set ovat pat­rio­tis­mis­saan jos­kus yliam­pu­via. Kuun­te­len mie­luum­min espoo­lais­ten ja mui­den mie­li­pi­tei­tä Hel­sin­gis­tä, ja päin­vas­tion. Espoo­lai­set­kin ovat tosin jää­ve­jä Hel­sin­gin met­ro­po­lia kos­ke­vis­sa kysy­myk­sis­sä. Mitä sanoi­sit vai­ka­pa Rova­nie­men ja Uts­joen kehityksestä?

    P.S. Kir­joi­tit pal­jol­ti talou­des­ta ja kau­pun­gis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta. Meni sii­nä meles­sä vähän ohi, että kir­joi­tuk­ses­sa­noi yri­tin fokusoi­tua eri­tyi­ses­ti glo­baa­liin väes­tön­kas­vuun ja OS:n poli­tii­kan roo­liin sii­nä (vaih­toeh­dot 1 ja 2 ovat mie­les­tä­ni molem­mat täs­sä suh­tees­sa ongelmallisia).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.