Tuhotaanko keskuspuisto?

On tul­lut pal­jon pöy­ris­ty­nei­tä yhtey­den­ot­to­ja sii­tä, että Hel­sin­gin yleis­kaa­va tuho­aa kes­kus­puis­ton. Van­ha ystä­vä­ni Mat­ti Arpo­nen on kave­rei­neen men­nyt mer­kit­se­mään tei­pil­lä yleis­kaa­van rajauk­set maas­toon. Näky­mä on jär­kyt­tä­nyt monia.

Pyö­räi­lin kat­so­maan näi­tä teip­pe­jä, mut­ta ne oli vali­tet­ta­vas­ti pois­tet­tu. Näin ei oli­si pitä­nyt teh­dä. Jois­ta­kin rie­ka­leis­ta kui­ten­kin näki, miten tei­pit oli vedet­ty. Niis­tä sai asias­ta aivan vää­rän käsi­tyk­sen. Ihan näin hul­lu­ja ei kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa­kaan olla.

Mat­ti Arpo­nen osaa kyl­lä lukea kart­taa. Ongel­ma­na on yleis­kaa­van esit­tä­mi­nen pik­se­li­kaa­va­na. Se ei ole tark­ka­ra­jai­nen, vaan perus­tuu heh­taa­rin (100 m x 100 m) ruu­tui­hin. Täl­lä halu­taan alle­vii­va­ta yleis­kaa­van yleis­luon­toi­suut­ta ja sitä, että tar­kat rajat vede­tään aika­naan ase­ma­kaa­vo­ja teh­täes­sä, jol­loin pai­kal­li­siin olo­suh­tei­siin voi­daan kiin­nit­tää pal­jon parem­min huo­mio­ta. Yleis­kaa­vas­sa raken­net­ta­vak­si on mer­kit­ty jokai­nen pik­se­li, jos­ta pie­ni­kin nurk­ka on suun­ni­tel­tu raken­net­ta­vak­si. Sik­si Arpo­sen tei­pit oli­vat aivan eri pai­kas­sa kuin mihin raken­ta­mi­sen raja on tosia­sias­sa tarkoitettu.

Minä en oli­si lain­kaan huo­lis­sa­ni alu­ees­ta, joka on lähel­lä Mau­nu­lan majaa tai sen ete­lä­puo­lel­la. Kaa­voi­te­tuk­si on suun­ni­tel­tu hyvin vähän käy­tet­tyä moot­to­ri­tien melua­luet­ta. Var­maan joku lenk­kei­lee nii­tä­kin tei­tä kor­va­lap­pus­te­reoi­den kans­sa, mut­ta mer­kit­tä­viä vir­kis­ty­sar­vo­ja siel­lä ei ole – eikä luon­toar­vo­ja, kos­ka kyse on pää­asias­sa 1960-luvul­la met­si­te­tys­tä pel­los­ta. Täs­tä eivät olleet kau­pun­gin kes­kus­puis­to­asian­tun­ti­jat­kaan. Nykyi­set pää­reit­ti säi­lyy kos­ke­mat­to­ma­na ja sen reu­nal­le jää kun­nol­la metsää.

Var­si­nai­nen ongel­ma on Pirk­ko­lan koh­dal­la, jos­sa aika­naan Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­to on raken­net­tu kes­kel­le kes­kus­puis­toa. Jos asu­tus­ta on tar­koi­tus tun­kea sen ja moot­to­ri­tien väliin, kes­kus­puis­to rajau­tuu aika kapeak­si – ei niin kapeak­si kuin urhei­lu­puis­ton län­si­puo­lel­la, mut­ta kapeak­si. Tule­vat päät­tä­jät jou­tu­vat var­maan­kin valit­se­maan Pirk­ko­lan koh­dal­la bule­var­din ja kes­kus­puis­ton väliltä.

Mis­tä asuk­kaat sit­ten tie­tä­vät, ettei paha kau­pun­ki täy­tä raken­ta­mi­sel­la jokais­ta neliö­tä, jos­sa yleis­kaa­va sen tekee mah­dol­li­sek­si? Jos tule­vat päät­tä­jät ovat paho­ja ja ilkei­tä, kau­pun­kia ei yli­pään­sä pelas­ta mikään. Minä en usko, että sel­lai­sia päät­tä­jiä tulee. Mut­ta se on sel­vä, että tule­vat val­tuus­tot ja lau­ta­kun­nat jou­tu­vat kes­kus­puis­ton rajaa miet­ti­mään paljon.

Kes­kus­puis­toa uhkaa kor­kein­taan se, että sii­tä tulee pal­jon suo­si­tum­pi, kos­ka sen lähei­syy­teen tulee tuhan­sia asuk­kai­ta. Jon­kun sil­mis­sä tämä on paha asia, toi­sen mie­les­tä kes­kus­puis­tos­ta on sitä enem­män iloa, mitä useam­pi sitä käyttää.

Kes­kus­puis­ton melua­lu­een kaa­vail­tu raken­ta­mi­nen liit­tyy Hel­sin­gin suun­ni­tel­miin muut­taa moot­to­ri­tiet kaduk­si (bule­var­deik­si) Kehä I:n sisäl­lä. Näin saa­daan asun­to­ja 80 000 ihmi­sel­le ja saa­daan yli kym­me­nen neliö­ki­lo­met­riä maa­ta autoil­ta ihmi­sil­le. Jos täs­tä suun­ni­tel­mas­ta jou­du­taan naa­pu­ri­kun­tien autoi­li­joi­den mie­lik­si luo­pu­maan, mer­kit­see se val­ta­vaa tap­pio­ta luon­to- ja vir­kis­ty­sar­voil­le. Bule­var­dien pää­lii­ken­ne­muo­to ovat pika­rai­tio­vau­nut, vaih­toeh­dot perus­tu­vat kumi­pyö­rä­lii­ken­tee­seen. Jos­ta­kin muu­al­ta nuo neliö­ki­lo­met­rit on sil­loin otet­ta­va raken­ta­mi­sel­le. Sii­nä menee met­sää ja maisemaa.

102 vastausta artikkeliin “Tuhotaanko keskuspuisto?”

  1. Suu­rel­ta mää­räl­tä epä­sel­vyyk­siä väl­tyt­täi­siin, jos yleis­kaa­van vek­to­ri­muo­toi­set GIS-aineis­toon perus­tu­vat ver­siot eivät oli­si salaisia.

  2. Jäl­jel­le jää­vien ohui­den kes­kus­puis­ton kais­ta­lei­den käyt­töä voi­si lisä­tä niin, että niden kes­kel­le raken­ne­taan leh­muk­sil­la reu­nus­tet­tu bule­var­di, ja noi­den leh­mus­ten vie­reen sit­ten taloja. 🙂

  3. Entä jos kes­kus­puis­tos­ta teh­täi­siin­kin oikea puis­to koko ete­lä­pään osal­ta. Iso­ja nur­mia­luei­ta ja asun­to­ja reu­noil­la. Vähän niin­kuin Man­hat­tan. Umpi­met­sää kes­kus­puis­tos­sa riit­tää Hyvin­kääl­le saakka.

  4. Yleis­kaa­vas­sa raken­net­ta­vak­si on mer­kit­ty jokai­nen pik­se­li, jos­ta pie­ni­kin nurk­ka on suun­ni­tel­tu rakennettavaksi.”

    Yleis­kaa­vas­sa voi­daan osoit­taa myös raken­ta­mis­ta vihe­ra­lu­een puo­lel­le. Tämän ker­toi yleis­kaa­va-ark­ki­teh­ti Pii­mies, kun kysyin, mah­dol­lis­taa­ko yleis­kaa­va raken­ta­mi­sen tämän kuvan alueil­le. Kyl­lä mahdollistaa.

    Toki rajaus voi kul­kea Kes­kus­puis­tos­sa­kin met­sää sääs­tä­väm­min, mut­ta takei­ta ei ole ennen kuin tar­kem­mat suun­ni­tel­mat on ole­mas­sa. Täl­lai­sen epä­var­muu­den vuok­si oli­si hyvä, jos yleis­kaa­vas­sa mää­ri­tel­täi­siin pik­se­lei­den lisäk­si jot­kin vähän tar­kem­mat lin­jat täl­lais­ten mer­kit­tä­vien viher- ja raken­nusa­luei­den raja­pin­nas­sa. Esim. sanal­li­ses­ti. Tämä oli­si stra­te­gis­ta, ei vain väljää.

    P.S. olen anta­nut itse­ni ymmär­tää, että Mau­nu­las­sa kuo­hut­taa myös(/etenkin?) se Met­sä­län puo­lei­sen soi­ron pois­ta­mi­nen, se iso länt­ti Kes­kus­puis­ton itä­reu­nas­sa Maa­lii­ken­neks­kuk­sen pohjoispuolella.

  5. Mat­ti Arpo­nen teki hyvää työ­tä, hänel­le kii­tos. Tot­ta, Pirk­ko­laan ei pitäi­si kos­kea, eli Pirk­ko­lan­tien koko poh­jois­puo­li jo koko pit­kä ete­lä­rin­ne pitäi­si sääs­tää, melua­luet­ta tai ei.

  6. Menee tai­men­pu­ro Haa­gas­sa. Tör­keä rikos pis­tää puro­ja beto­ni­put­kiin tai ojik­si repien vie­lä koko kas­vil­li­suus valu­ma-alu­eel­ta, mut­ta ei kai se tei­tä kiin­nos­ta, kun tal­vel­la meni jo puol­tois­ta kilo­met­riä tai­men­pu­roa Sau­rin ja Sin­ne­mäen val­voes­sa raken­ta­mis­ta. Näyt­tää käy­vän niin, että mitä vähem­män vih­reät ovat kiin­nos­tu­nei­ta vih­reäs­tä, niin sitä kovem­pi kan­na­tus gal­lu­pis­sa. Onnek­si tämä kehi­tys lop­puu kun puheen­joh­ta­ja vaih­tuu johon­kin sosiaalitapaukseen.

  7. Minus­ta Kes­kus­puis­ton tai met­sän aluet­ta voi­daan hyvin pie­nen­tää, ei noin suur­ta met­sää kes­kel­lä kau­pun­kia tar­vi­ta. Jos halu­aa men­nä met­sään voi sit­ten men­nä vaik­ka Nuuk­sioon tai Sipoonkorpeen.

  8. Mis­tä Soi­nin­vaa­ra tietää,että mis­sä ne rajat menee jos ne ker­ran myö­hem­min mää­ri­tel­lään? Ps. Ko.kohdalla ei ole moottoritietä.

    1. Mis­tä Soi­nin­vaa­ra tietää,että mis­sä ne rajat menee jos ne ker­ran myö­hem­min mää­ri­tel­lään? Ps. Ko.kohdalla ei ole moottoritietä.

      Olim­me vir­ka­mies­ten kans­sa tutus­tu­mas­sa alu­ee­seen ja meil­le näy­tet­tiin, mihin asti suun­ni­tel­mien mukaan raken­ta­mi­nen ulot­tui­si. Sen jäl­keen pois­tim­me joi­ta­kin pik­se­lei­tä kaa­vas­ta, joten ne suun­ni­tel­mat eivät tie­ten­kään ole sel­lai­se­naan voi­mas­sa. Yri­tin esit­tää eilen lau­ta­kun­nas­sa, että virast5o mer­kit­si­si suun­ni­tel­man­sa maas­toon, jot­ta ei tuli­si vää­ris­tä tie­dois­ta joh­tu­via pel­ko­ja, mut­ta tämä on mah­do­ton­ta, kos­ka niis­tä suun­ni­tel­mis­ta ei ole viral­li­sia päätöksiä.
      Jat­kos­sa­kin on kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­ja, jot­ka kyl­lä pitä­vät huol­ta sii­tä, ettei mitään tui­ki type­rää pää­se kes­kus­puis­tos­sa tapahtumaan.

  9. …mer­kit­tä­viä vir­kis­ty­sar­vo­ja siel­lä ei ole – eikä luon­toar­vo­ja, kos­ka kyse on pää­asias­sa 1960-luvul­la met­si­te­tys­tä pellosta.” 

    Nyt ovat tain­neet olla vää­rät asian­tun­ti­jat liik­keel­lä. Kysei­sel­lä alu­eel­la kes­kus­pui­tos­sa, aivan Hämeen­lin­nan­väy­län vie­res­sä, on mm. jo pit­kään tun­net­tu äärim­mäi­sen uha­na­lai­sen tai­me­nen lisään­ty­mi­sa­luei­ta ja vaa­ran­tu­neen kos­ki­ka­ran tal­veh­ti­mi­sa­luei­ta. Myös Kivi­haan läh­de sijait­see täl­lä alu­eel­la ja käsit­tääk­se­ni siel­tä nyt­tem­min on löy­det­ty myös lii­to-ora­va­re­vii­re­jä. Sel­väs­ti oli­si aihet­ta käy­dä alu­een luon­toar­vot vie­lä uudem­man ker­ran läpi jos pää­tök­sen­te­ko on perus­tu­nut näin puut­teel­li­siin pohjatietoihin.

  10. Ris­to Pel­to­la:
    Mat­ti Arpo­nen teki hyvää työ­tä, hänel­le kii­tos. Tot­ta, Pirk­ko­laan ei pitäi­si kos­kea, eli Pirk­ko­lan­tien koko poh­jois­puo­li jo koko pit­kä ete­lä­rin­ne pitäi­si sääs­tää, melua­luet­ta tai ei.

    Sii­hen Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­ton ja uur­na­leh­don jät­ti­mäi­sel­le park­ki­ken­täl­le voi­si raken­taa pari kort­te­lia. Park­kik­set moni­ker­rok­si­seen halliin.

    Aivan Hämeen­lin­nan­väy­län var­res­sa on kyl­lä myös aika­mois­ta joutomaata.

  11. Var­si­nai­nen ongel­ma on Pirk­ko­lan koh­dal­la, jos­sa aika­naan Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­to on raken­net­tu kes­kel­le keskuspuistoa.”

    Voi­si­ko seu­raa­van perus­kor­jaus­kier­rok­sen yhtey­des­sä siir­tää nämä urhei­lu­puis­ton toi­min­not, edes sen han­ka­lim­min sijait­se­van uima­hal­lin park­ki­paik­koi­neen Pirk­ko­lan­tien var­teen nykyi­sen park­ki­pai­kan koh­dal­le, nykyi­sen urhei­lu­puis­toon joh­ta­van tien itäpuolelle?

    Samal­la saa­tai­siin urhei­lu­puis­to uima­hal­lei­neen parem­pien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien eli Pirk­ko­lan­tien bus­sien ja tule­vai­suu­des­sa raide-550:n äärel­le. Nyt­hän peril­le asti pää­see vain ker­ran tun­nis­sa ma-pe klo 8–18 kul­ke­val­la spa­get­ti­bus­si­lin­jal­la 36.

  12. En osaa pitää uskot­ta­va­na sitä, että kau­pun­ki­bu­le­var­dit mah­dol­lis­tai­si­vat vir­kis­ty­sa­luei­den sääs­tä­mi­sen. Ilman kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja ei esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­toa kaven­net­tai­si Hämeen­lin­nan­tien reu­nal­ta, kos­ka sat­tu­moi­sin Hämeen­lin­nan­tie nyt sat­tuu rajau­tu­maan Kes­kus­puis­toon, ja sat­tu­moi­sin sisään­ajo­väy­län reu­nus­ta­mis­ta taloil­la kut­su­taan kaupunkibulevardisaatioksi. 

    Koke­muk­se­ni perus­teel­la yleen­sä bule­var­di­saa­tio­ta aja­vien taho­jen näyt­tö vir­kis­ty­sa­luei­den puo­lus­ta­mi­sint­res­seis­tä on aika ole­ma­ton, jol­loin näyt­tää sil­tä, että nämä bule­var­dit ovat kep­pi­he­vo­nen kau­pun­ki­met­sien hävit­tä­mi­seen. Argu­men­toin­ti kau­pun­ki­bu­le­var­dien puo­les­ta on siis näil­tä osin fals­kia ja valheellista.

    Lisää asuk­kai­ta mer­kit­see aina lisää myös auto­ja, vaik­ka näis­tä asuk­kais­ta kuin­ka suu­ri osa oli­si­kin autot­to­mia. Jokai­nen, jon­ka pitää sään­nöl­li­ses­ti liik­kua ruuh­ka-aikoi­na esi­mer­kik­si Kos­ke­lan­tiel­lä, tie­tää, mitä nämä bule­var­dit tuli­si­vat ole­maan. Lii­ken­ne vetää erin­omai­ses­ti aina Kos­ke­lan­tien alkuun saak­ka. Sit­ten noin puo­li­tois­ta kilo­met­riä madel­laan käve­ly­vauh­tia, ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, istu­taan­ko bus­sis­sa tai autos­sa. Mikäs sii­nä, kyl­lä sel­lai­sen var­rel­la voi asua, jos halu­aa. Mut­ta entäs jos halu­aa siel­tä mah­dol­li­sim­man pian pois?

    Ihmis­ten toi­vei­siin vetoa­mi­nen — kuten sii­hen, että mah­dol­li­sim­man moni halu­aa asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa — heit­tää poli­tii­kan ros­ka­ko­riin. Poli­tii­kal­la on myös ohjai­lu­vai­ku­tus, ja sen pitää perus­tua johon­kin muu­hun visioon kuin kan­sa­lais­ten näke­mi­seen kulut­ta­ji­na ja näi­hin ole­tet­tui­hin kulu­tuspre­fe­rens­sei­hin sopeu­tu­mi­seen. Hel­sin­gin kas­vat­ta­mis­a­ja­tus on yksi sovel­lus sii­tä poli­tiik­ka­nä­ke­myk­ses­tä, jos­sa poli­tiik­ka alis­te­taan talou­del­le, kuih­du­te­taan olemasta. 

    Jos Hel­sin­kiin kes­ki­te­tään lisää asuk­kai­ta, vedo­ten kysyn­tään, haluun asua Hel­sin­gis­sä, oli­si has­sua, ellei tämä kysyn­nän ja tar­jon­nan laki kos­ki­si myös pal­ve­lui­ta, mukaan­lu­kien työ­pai­kat, joi­den luu­li­si loo­gi­ses­ti käyt­täy­ty­vän asun­to­jen tavoin eli kes­kit­ty­vän, jos kes­kus­taan tule­vat ihmi­set­kin, asu­maan, teke­mään työ­tä ja naut­ti­maan sii­tä urbaa­nis­ta elä­mäs­tä, jota kau­pun­ki­bu­le­var­dien havain­ne­ku­vat­kin esit­tä­vät. Oli­si tie­tys­ti hyvä, jos Por­nai­sis­ta­kin saa­tai­siin pis­to­rai­de Sta­diin, mut­ta saman tar­jon­nan ja kysyn­nän lain mukaan se ei ole kan­nat­ta­vaa, joten tule­vat siel­tä Hel­sin­kiin asioi­dak­seen ja teh­däk­seen töi­tä lisään­ty­väs­sä mää­rin, jos ker­ran asioi­ta kes­ki­te­tään Hel­sin­kiin. Kaik­ki eivät voi eivät­kä saa teh­dä etä­töi­tä, joten oli­si ehkä kui­ten­kin ihan o.k. olla vai­keut­ta­mat­ta näi­den elä­mää entisestään.

    Näis­sä kes­kus­te­luis­sa vaa­di­taan aina vas­taeh­do­tuk­sia, että min­ne sit­ten. Minul­la­han ei ole asi­aan min­kään­lais­ta äänioi­keut­ta tai Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain tar­koit­ta­maa osal­li­sen ase­maa, joten ei minun tar­vit­si­si sanoa tähän mitään. Osal­lis­har­hai­se­na kui­ten­kin otan kan­taa tähän­kin: kyl­lä nii­tä asun­to­ja mah­tuu aina­kin Mal­min len­to­ken­täl­le, Kes­ki-Pasi­laan, Tuusu­lan­väy­län, Län­si­väy­län ja Itä­väy­län var­teen tar­kas­ti valit­tui­hin paik­koi­hin ja sel­lai­sil­le kat­vea­lueil­le kuin Kaa­re­las­sa on esi­mer­kik­si Hämeen­lin­nan­väy­län ja Kalan­nin­tien väli­ses­sä kai­na­los­sa. Tämä sel­ven­nyk­sek­si myös niil­le, jot­ka epäi­le­vät minun vas­tus­ta­van sisään­ajo­väy­lien var­si­ra­ken­ta­mis­ta kategorisesti. 

    En vas­tus­ta, vaan perään­kuu­lu­tan rehel­lis­tä argu­men­toin­tia. Kat­son, että kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja ihme­lääk­kee­nä pitä­vä yksi­ää­ni­nen hur­ma­hen­ki­syys kai­paa vas­ta­pai­nok­seen kriit­tis­tä ään­tä. Ylei­nen mie­li­pi­de on help­po mani­pu­loi­da hou­kut­te­le­vil­la havain­ne­ku­vil­la, jois­sa katue­lä­mä uusien uljai­den kau­pun­ki­bu­le­var­dien var­sil­le esi­te­tään perä­ti ete­läeu­roop­pa­lai­sek­si. No, nii­tä havain­ne­ku­via on aina, vähän niin­kuin pika­ruo­ka­ket­ju­jen tuotekuvissakin.

  13. ” Jos tule­vat päät­tä­jät ovat paho­ja ja ilkei­tä, kau­pun­kia ei yli­pään­sä pelas­ta mikään. Minä en usko, että sel­lai­sia päät­tä­jiä tulee. Mut­ta se on sel­vä, että tule­vat val­tuus­tot ja lau­ta­kun­nat jou­tu­vat kes­kus­puis­ton rajaa miet­ti­mään paljon.”
    Hei Osmo. Myös mekään jot­ka yri­täm­me puo­lus­taa Hel­sin­gin jat­ku­vas­ti vähe­ne­viä luon­non­ti­lai­sia met­siä emme usko­neet että sel­lai­sia päät­tä­jiä tuli­si. Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti sel­lai­sia on jo nyt. Ja enem­män kuin sai­si olla. Toi­vot­ta­vas­ti kun­nal­lis­vaa­leis­sa ensi vuon­na äänes­tä­jät huo­mioi­vat mm Vih­rei­den lau­ta­kun­ta­käyt­täy­ty­mi­sen Var­tio­saa­ren, Kes­kus­puis­ton ja Tuo­ma­rin­ky­län kohdalla.

  14. Ongel­ma­na on yleis­kaa­van esit­tä­mi­nen pik­se­li­kaa­va­na. Se ei ole tark­ka­ra­jai­nen, vaan perus­tuu heh­taa­rin (100 m x 100 m) ruu­tui­hin. Täl­lä halu­taan alle­vii­va­ta yleis­kaa­van yleis­luon­toi­suut­ta ja sitä, että tar­kat rajat vede­tään aika­naan ase­ma­kaa­vo­ja teh­täes­sä, jol­loin pai­kal­li­siin olo­suh­tei­siin voi­daan kiin­nit­tää pal­jon parem­min huomiota.”

    Oikeus­vai­kut­tei­sen ja oikeas­taan lakiin rin­nas­tu­van kaa­va­kar­tan esit­tä­mi­nen pik­se­li­mös­sö­nä on epä­on­nis­tu­nut inno­vaa­tio. Vie­lä kun kaa­voit­ta­ja perus­te­li tätä sil­lä, että vaik­ka yleis­kaa­vaa ei pitäi­si lukea tar­kas­ti mut­ta näin käy­tän­nös­sä kui­ten­kin teh­dään, lop­pu­tu­los on, että pik­se­lei­tä lue­taan kuin piru raa­mat­tua. Mut­ta luot­ta­mus­mies voi vain luot­taa, että vir­ka­mies on oikeas­sa, vai miten se menikään 😉

    1. Kun yleis­kaa­vaa ale­taan jalö­os­taa ase­ma­kaa­vak­si, se sama luot­ta­mus­mie­se­lin päät­tää sii­tä­kin. Suik­si kuvi­tel­ma, että paha virkamie4s höy­näyt­tää herk­kä­us­kois­ta lau­ta­kun­taa, on vähän vainoharhainen.

  15. Mik­ko Num­me­lin:
    Suu­rel­ta mää­räl­tä epä­sel­vyyk­siä väl­tyt­täi­siin, jos yleis­kaa­van vek­to­ri­muo­toi­set GIS-aineis­toon perus­tu­vat ver­siot eivät oli­si salaisia.

    Tämän­kin kes­kus­te­lun avauk­sen ja itse kes­kus­te­lun perus­teel­la ymmär­tää, mik­si “tark­ko­ja” rajo­ja “sisäl­tä­viä” aineis­to­ja ei ole ollut tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta ottaa jul­ki­suu­teen. Sik­si, että rajat eivät ole ase­ma­kaa­voi­na toi­men­pan­ta­vuu­den kan­nal­ta tark­ko­ja. Mikä­li muo­dos­tui­si käsi­tys, että yleis­kaa­va “mää­rää” kes­kus­puis­ton rajan juu­ri sen­til­leen johon­kin tie­tyyn sijain­tiin, se käsi­tys oli­si väärä.

    Vaik­ka yleis­kaa­va esi­tet­täi­siin vek­to­ri­ra­jauk­sin, jot­ka oli­si­vat kar­tal­la eksak­tis­sa sijain­nis­sa ja sitä myö­ten niil­lä oli­si tar­kat sijain­nit myös maas­tos­sa, se EI TARKOITTAISI sitä, että rajauk­sen pitäi­si ase­ma­kaa­vas­sa olla met­rin tai edes kym­me­nen met­rin tark­kuu­del­la sii­nä koh­ti. Sik­si tätä kaa­vaa kut­su­taan­kin YLEISkaavaksi.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun yleis­kaa­vaa ale­taan jalö­os­taa ase­ma­kaa­vak­si, se sama luot­ta­mus­mie­se­lin päät­tää sii­tä­kin. Suik­si kuvi­tel­ma, että paha virkamie4s höy­näyt­tää herk­kä­us­kois­ta lau­ta­kun­taa, on vähän vainoharhainen.

    En tie­dä kuka höy­näyt­tää ketä­kin, mut­ta poli­tii­kan suun­ta lie­nee sel­vä. Polii­tik­ko halu­aa raken­taa, gryn­de­ri halu­aa raken­taa, vir­ka­mies­kin on samaan suun­taan kal­lel­laan, val­tao­sa äänes­tä­jis­tä kat­se­lee sivus­ta, ja luon­nol­la ei ole oli­kein omaa kan­taa asi­aan. Lop­pu­tu­los on sama kuin se on vih­rei­den syn­ty­ajois­ta asti ollut — Kes­kus­puis­toa ja mui­ta­kin luon­toa­luei­ta nakerretaan.

  17. PIrk­ko­lan urhei­lu­puis­ton koh­dal­la suun­ni­tel­ma menee kir­jai­mel­li­ses­ti met­sään kaven­ta­mal­la kes­kus­puis­toa aivan lii­kaa. Vaik­ka tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta kan­na­tan, ei se todel­la­kaan tar­koi­ta, että tuho­taan upe­aa kes­kus­puis­toa näi­den kort­te­lei­den raken­ta­mi­sel­la. Kun puis­to ker­ran on tuhot­tu, se ei tule kos­kaan takai­sin. Eri­lai­sia risu-ros­ka-pult­sa­ri­pusi­koi­ta löy­tyy esi­mer­kik­si vie­rei­ses­tä Mau­nu­las­ta usei­ta — lisä­ra­ken­ta­mi­nen mie­luum­min niihin.

    PIk­se­li­kar­tas­ta ei tolk­kua ota, mut­ta esim. tääl­lä ole­vis­sa havain­ne­ku­vis­sa (s.4)
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015‑6.pdf
    Hämeen­lin­nan­tien itä­puo­li välil­lä Pirk­ko­lan­tien poh­jois­puo­lel­la on puis­ton osal­ta aika masen­ta­va tyn­kä. Fik­sum­paa oli­si pis­tää Hämeen­lin­nan­tien vie­reen koko välil­le Pirk­ko­lan­tie-Kehä I ainoas­taan meluai­ta, ja sääs­tää hie­no puisto.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun yleis­kaa­vaa ale­taan jalö­os­taa ase­ma­kaa­vak­si, se sama luot­ta­mus­mie­se­lin päät­tää sii­tä­kin. Suik­si kuvi­tel­ma, että paha virkamie4s höy­näyt­tää herk­kä­us­kois­ta lau­ta­kun­taa, on vähän vainoharhainen.

    Onko sit­ten paha lau­ta­kun­ta ja herk­kä­us­koi­nen vir­ka­mies, vähem­män vai­no­har­hai­nen vaih­toeh­to, edel­li­sen vastakohtana?

    Mie­les­tä­ni pahuu­den mah­dol­lis­ta­va pik­se­li­kart­ta on ongel­ma. Kes­kia­jal­la syn­tyi monia kivo­ja kau­pun­ke­ja, noi­ta­vai­nois­ta huo­li­mat­ta (, vai nii­den­kö ansiosta?). 

    Ehkä eläi­sim­me edel­leen­kin para­tii­sis­sa, jos monet lau­ta­kun­nan jäse­net, vir­ka­mie­het ja jot­kut kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat eivät oli­si hau­kan­neet bulk­ki­be­to­nis­ta, teräk­ses­tä ja lasis­ta sekä rumis­ta, lii­an kor­keis­ta jul­ki­si­vuis­ta teh­tyä (myr­kyl­lis­tä?) omppua.

    PS. Kan­nat­taa poh­tia ero­ja esi­mer­kik­si Astrid Lindgre­nin Bul­ler­by’n sekä kau­pun­ki­bu­le­var­di- ja Koi­vusaa­ri-suun­ni­tel­mien välil­lä. Jos uusi Melu­ky­lä pitää vält­tä­mät­tä teh­dä, tulee sen mie­les­tä­ni olla esi­ku­van­sa kaltainen.

  19. Kes­kus­puis­toa supis­te­taan teh­dyl­lä ehdo­tuk­sel­la Hämeen­lin­nan­tien var­ren lisäk­si Mau­nu­lan­met­sän ja Met­sä­län­met­sän koh­dal­la Met­sä­län­tien var­res­sa 12 pixe­lil­lä (12 heh­taa­ril­la). Täs­sä pik­se­lia­lu­een raja on 30 met­rin etäi­syy­del­lä pääulkoilureitistä.

    Voi­mas­sao­le­vas­sa yleis­kaa­vas­sa vuo­del­ta 2002, jon­ka val­tuus­to hyväk­syi 2004–2006, Kes­kus­puis­to on ainoa koh­de, jol­la on eri­tyis­mer­kin­tä ja oma rajaus 2–5 met­rin tark­kuu­del­la, koros­taen koh­teen tärkeyttä.
    Yleis­kaa­van poh­jal­ta on teh­ty Kes­kus­puis­toa suo­je­le­maan ase­ma­kaa­vat, vii­mei­sim­män nykyi­nen val­tuus­to hyväk­syi kak­si vuot­ta sit­ten, 29.1.2014 juu­ri Mau­nu­lan ja Pirk­ko­lan koh­dal­ta. Val­tuus­to oli yksimielinen.

    Toki ymmär­rän kart­ta-ammat­ti­lai­se­na, että 100 met­rin pik­se­lin reu­na on yleen­sä tark­kuu­del­taan +- 50 met­riä kum­paan­kin suun­taan. Monet nykyi­set raken­nuk­set ovat puis­to­pik­se­lin sisäl­lä, mut­ta ei nii­tä var­maan­kaan ole tar­koi­tus purkaa.

    Kan­na­tan Kes­kus­puis­ton säi­lyt­tä­mis­tä tar­peel­li­se­na uusil­le­kin asukkaille.

    PS. Hämeen­lin­nan­tien var­teen on var­mas­ti tar­peel­lis­ta lait­taa meluvalli.

  20. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Vaik­ka yleis­kaa­va esi­tet­täi­siin vek­to­ri­ra­jauk­sin, jot­ka oli­si­vat kar­tal­la eksak­tis­sa sijain­nis­sa ja sitä myö­ten niil­lä oli­si tar­kat sijain­nit myös maas­tos­sa, se EI TARKOITTAISI sitä, että rajauk­sen pitäi­si ase­ma­kaa­vas­sa olla met­rin tai edes kym­me­nen met­rin tark­kuu­del­la sii­nä koh­ti. Sik­si tätä kaa­vaa kut­su­taan­kin YLEISkaavaksi. 

    Vek­to­ri­muo­toi­nen kart­ta, joka nykyi­sel­lään­kin on ole­mas­sa, mut­ta jota ei halu­ta antaa jul­ki, oli­si pal­jon parem­pi esi­tys­työ­ka­lu kuin pik­se­li­kart­ta. Voi kun joku vuo­tai­si tuon salai­sen ver­sion jonnekin.

    Jos halu­taan kuva­ta epä­var­muuk­sia tiet­ty­jen vyö­hyk­kei­den koh­dal­la, ne voi­daan esit­tää omi­na raja­lin­joi­naan, esi­mer­kik­si eril­li­si­nä puis­ton ja kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen vyö­hyk­keen taka­ra­joi­na, joi­den väliin jäi­si “vie­lä huu­to­kau­pan ole­vaa” aluetta.

    1. Kyl­lä tuo pik­se­li­karft­ta on juu­ri niin tark­ka kuin se tark­kuus, jol­la pää­tök­sen­te­ko nyt teh­dään. Se ei muu­tu muuk­si, vaik­ka se jul­kais­tai­siin vektorimuodossa.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä tuo pik­se­li­karft­ta on juu­ri niin tark­ka kuin se tark­kuus, jol­la pää­tök­sen­te­ko nyt teh­dään. Se ei muu­tu muuk­si, vaik­ka se jul­kais­tai­siin vektorimuodossa.

    Yleis­kaa­van pik­se­li­kart­ta on aidos­ti ongel­mal­li­nen luon­toa­luei­den suh­teen, kos­ka pik­se­lit tar­koit­ta­vat yksi­suun­tais­ta “jous­toa”. Yleis­kaa­va siis näyt­tää vih­reäm­mäl­tä kuin todel­li­suu­des­sa on, kos­ka osa vihe­ra­luei­den vie­res­sä ole­vien raken­ta­mis­pik­se­lei­den kort­te­li­te­hok­kuu­des­ta voi­daan ase­ma­kaa­voi­tuk­ses­sa siir­tää viheralueille.

    En oli­si opti­mis­ti­nen sen enem­pää vir­ka­mies­ten kuin päät­tä­jien­kään suh­teen. Vaa­lit ovat tulos­sa ja luon­toa­lu­eet ja kaa­voi­tus tule­vat nouse­maan kes­kei­sik­si vaa­li­ky­sy­myk­sik­si riip­pu­mat­ta sii­tä, käsit­te­lee­kö val­tuus­to yleis­kaa­vaa ennen vai jäl­keen vaa­lien. Täs­tä huo­li­mat­ta en usko tule­vien kun­ta­päät­tä­jien ole­van niin pal­jon nykyi­siä parem­pia, että suh­tau­tui­sin luot­ta­vai­sin mie­lin pikselikaavaan.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä tuo pik­se­li­karft­ta on juu­ri niin tark­ka kuin se tark­kuus, jol­la pää­tök­sen­te­ko nyt teh­dään. Se ei muu­tu muuk­si, vaik­ka se jul­kais­tai­siin vektorimuodossa.

    Tuo pik­se­li­kart­ta on juu­ri niin epä­tark­ka kuin se tark­kuus jol­la pää­tök­sen­te­ko nyt teh­dään. Ja vie­lä muis­tut­tai­sin että pik­se­li­muo­to valit­tiin juu­ri sik­si että sen kaut­ta voi­daan osoit­taa yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen kart­taan enem­män asuinrakentamista.

  23. Ihmet­te­len aidos­ti, min­ne vih­rei­den arvot ovat men­neet. Soi­nin­vaa­ran pitäi­si tule­vai­suu­teen kat­so­va­na hen­ki­lö­nä ymmär­tää, kuin­ka tär­kei­tä vihe­ra­lu­eet ovat ihmis­ten hen­ki­sel­le hyvin­voin­nil­le. Ja jo pel­käs­tään Suo­men sitou­tu­mi­nen Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­seen edel­lyt­tää met­sä­nie­lu­jen säi­lyt­tä­mis­tä. En ymmär­rä, mis­sä maa­il­mas­sa Soi­nin­vaa­ra elää.
    Kaik­kein eni­ten ihmet­te­len kir­joi­tuk­ses­sa koh­taa, jos­sa nau­re­taan niil­le, jot­ka eivät sokeas­ti usko päät­tä­jien vii­sau­teen. Antaa­ko, Ode, sinus­ta vii­me­ai­kai­nen poliit­ti­nen toi­min­ta syy­tä uskoa päät­tä­jiin? Minus­ta ei anna.

  24. Nykyi­sen kokoi­nen, lain­voi­mai­nen, kart­toi­hin jo mer­kit­ty Kes­kus­puis­to tulee säi­lyt­tää koko­nai­suu­des­saan. Kaik­ki raken­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­vat pik­se­lit pois siel­tä. Tämä on nime­no­maan vih­reä arvovalinta. 

    Kes­kus­puis­tos­sa on jo nyt huo­mat­ta­vat van­han met­sän luon­toar­vot ja seu­raa­van 100 v. jäl­keen aina vaan parem­mat. Pöpe­li­köt, pusi­kot, met­sät, leh­dot jne. on jo asu­tet­tu. Joka neliö­sent­ti tar­vi­taan. Sata­kie­li pala­si eilen. Eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut ovat täy­sin vält­tä­mät­tö­miä kau­pun­ki­lai­sil­le­kin vaik­ka kuin­ka haluai­si vie­raan­tua luon­nos­ta. Luon­to­asian­tun­ti­joi­ta ihan omas­ta ryh­mäs­tä­kin voi­si kuun­nel­la, tie­toa on pal­jon tarjolla. 

    Yleis­kaa­va­luon­nos edus­taa van­han­ai­kais­ta, epäin­no­va­tii­vis­ta ja huo­noa suun­nit­te­lua, jos­sa luon­toar­vo­ja vähen­ne­tään vaik­ka nii­tä pitäi­si lisä­tä. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat pitää yhdis­tää vaik­ka pakol­la, niin tulee jär­ke­väm­pää aluesuunnittelua.

    Ne nykyi­set “vih­reät” , jot­ka eivät sitou­du puo­lus­ta maan vihe­ra­luei­ta vaan suo­ras­taan aja­vat hur­ma­hen­kis­tä Hel­sin­gin kas­vu­po­li­tiik­kaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, pitää vaih­taa vaaleissa. 

    Nyt on vih­reil­lä näy­tön paik­ka kun ete­lä­suo­ma­lai­sit­tain har­vi­nais­ta van­haa met­sää voi­si sääs­tää ja suo­jel­la ihan kes­kel­lä Hel­sin­kiä. Val­ta näem­mä todel­la sokaisee.

    #kes­kus­puis­ton puo­les­ta. Lisää luo­toa kau­pun­kiin, ei vähemmän.

  25. Nykyi­sen kokoi­nen, lain­voi­mai­nen, kart­toi­hin jo mer­kit­ty Kes­kus­puis­to tulee säi­lyt­tää koko­nai­suu­des­saan. Kaik­ki raken­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­vat pik­se­lit pois siel­tä. Tämä on nime­no­maan vih­reä arvovalinta. 

    Kes­kus­puis­tos­sa on jo nyt huo­mat­ta­vat van­han met­sän luon­toar­vot ja seu­raa­van 100 v. jäl­keen aina vaan parem­mat. Pöpe­li­köt, pusi­kot, met­sät, leh­dot jne. on jo asu­tet­tu. Joka neliö­sent­ti tar­vi­taan. Sata­kie­li pala­si eilen. Eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut ovat täy­sin vält­tä­mät­tö­miä kau­pun­ki­lai­sil­le­kin vaik­ka kuin­ka haluai­si vie­raan­tua luon­nos­ta. Luon­to­asian­tun­ti­joi­ta ihan omas­ta ryh­mäs­tä­kin voi­si kuun­nel­la, tie­toa on pal­jon tarjolla. 

    Yleis­kaa­va­luon­nos edus­taa van­han­ai­kais­ta, epäin­no­va­tii­vis­ta ja huo­noa suun­nit­te­lua, jos­sa luon­toar­vo­ja vähen­ne­tään vaik­ka nii­tä pitäi­si lisä­tä. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat pitää yhdis­tää vaik­ka pakol­la, niin tulee jär­ke­väm­pää aluesuunnittelua.

    Ne nykyi­set “vih­reät” , jot­ka eivät sitou­du puo­lus­ta maan vihe­ra­luei­ta vaan suo­ras­taan aja­vat hur­ma­hen­kis­tä Hel­sin­gin kas­vu­po­li­tiik­kaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, pitää vaih­taa vaaleissa. 

    Nyt on vih­reil­lä näy­tön paik­ka kun ete­lä­suo­ma­lai­sit­tain har­vi­nais­ta van­haa met­sää voi­si sääs­tää ja suo­jel­la ihan kes­kel­lä Hel­sin­kiä. Val­ta näem­mä todel­la sokaisee.

    #kes­kus­puis­ton puo­les­ta. Lisää luo­toa kau­pun­kiin, ei vähemmän.

  26. Jaa­na Kan­ni­nen:

    Ihmet­te­len aidos­ti, min­ne vih­rei­den arvot ovat men­neet. Soi­nin­vaa­ran pitäi­si tule­vai­suu­teen kat­so­va­na hen­ki­lö­nä ymmär­tää, kuin­ka tär­kei­tä vihe­ra­lu­eet ovat ihmis­ten hen­ki­sel­le hyvin­voin­nil­le. Ja jo pel­käs­tään Suo­men sitou­tu­mi­nen Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­seen edel­lyt­tää met­sä­nie­lu­jen säi­lyt­tä­mis­tä. En ymmär­rä, mis­sä maa­il­mas­sa Soi­nin­vaa­ra elää. 

    Kes­ki­mää­räi­nen suo­ma­lai­nen on niin yksin­ker­tai­nen, että kun oman talon ympä­ril­lä on met­sää, aja­tel­laan että nyt on luon­toa sääs­ty­nyt ja ele­tään oikein luon­to­ys­tä­väl­li­ses­ti, ja kun ollaan nor­maa­lis­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä mis­sä ei pal­jon hir­viä asu, aja­tel­laan että nyt on luon­toa tuhot­tu ja tämä on kai­kil­le kau­hea­ta. Ei ymmär­re­tä sitä aivan yksin­ker­tais­ta logiik­kaa, että mitä tii­viim­min ihmi­set asu­vat, sitä vähem­män tar­vit­see pui­ta kaa­taa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on vii­mei­sen 60 vuo­den aika­na pan­tu yllin kyl­lin met­sää mata­lak­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen levi­tes­sä kuin öljy­vuo­to meres­sä, mut­ta eipä sii­tä ole pal­jon vali­tet­tu, kun aja­tel­laan että kaik­ki on hyvin jos omas­ta ikku­nas­ta näkyy pui­ta. Kui­ten­kin luon­toa on tuhou­tu­nut koko­nai­suu­te­na enem­män kuin vaih­toeh­dos­sa jos­sa oli­si raken­net­tu tii­vis­tä kaupunkia.

    Jos kat­so­taan tule­vai­suu­teen ja aja­tel­laan kes­tä­vää kehi­tys­tä, on ihan sel­vää että täs­tä eteen­päin pitää raken­taa tii­viim­min kuin on vii­me vuo­si­kym­me­net teh­ty, mut­ta se on hyvin vai­ke­aa mei­dän nor­mien takia ja kos­ka se suo­ma­lai­nen halu­aa kum­min­kin asua väl­jäs­ti jos­sain ora­vien kave­ri­na. Suo­ma­lai­nen halu­aa tuho­ta luon­toa jot­ta pää­see asu­maan luon­non­lä­hei­ses­ti, ja kun on sii­nä tavoit­tees­sa onnis­tu­nut, on sitä miel­tä että mitään ei sai­si enää kos­kaan raken­taa kenel­le­kään muul­le jot­ta luon­toa ei vaan tuhoutuisi.

  27. Ja nyt­hän meil­lä aja­tel­laan että moot­to­ri­tiet­kin ovat luon­toa, ja nii­tä ei saa raken­taa kos­ka mota­rien melua­lueil­la on “vir­kis­ty­sar­vo­ja” ja eläi­met­kin var­maan tyk­kää niistä.

  28. Tago Mago: Kes­ki­mää­räi­nen suo­ma­lai­nen on niin yksin­ker­tai­nen, että kun oman talon ympä­ril­lä on met­sää, aja­tel­laan että nyt on luon­toa sääs­ty­nyt ja ele­tään oikein luon­to­ys­tä­väl­li­ses­ti, ja kun ollaan nor­maa­lis­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä mis­sä ei pal­jon hir­viä asu, aja­tel­laan että nyt on luon­toa tuhot­tu ja tämä on kai­kil­le kau­hea­ta. Ei ymmär­re­tä sitä aivan yksin­ker­tais­ta logiik­kaa, että mitä tii­viim­min ihmi­set asu­vat, sitä vähem­män tar­vit­see pui­ta kaa­taa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on vii­mei­sen 60 vuo­den aika­na pan­tu yllin kyl­lin met­sää mata­lak­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen levi­tes­sä kuin öljy­vuo­to meres­sä, mut­ta eipä sii­tä ole pal­jon vali­tet­tu, kun aja­tel­laan että kaik­ki on hyvin jos omas­ta ikku­nas­ta näkyy pui­ta. Kui­ten­kin luon­toa on tuhou­tu­nut koko­nai­suu­te­na enem­män kuin vaih­toeh­dos­sa jos­sa oli­si raken­net­tu tii­vis­tä kaupunkia.

    Jos kat­so­taan tule­vai­suu­teen ja aja­tel­laan kes­tä­vää kehi­tys­tä, on ihan sel­vää että täs­tä eteen­päin pitää raken­taa tii­viim­min kuin on vii­me vuo­si­kym­me­net teh­ty, mut­ta se on hyvin vai­ke­aa mei­dän nor­mien takia ja kos­ka se suo­ma­lai­nen halu­aa kum­min­kin asua väl­jäs­ti jos­sain ora­vien kave­ri­na. Suo­ma­lai­nen halu­aa tuho­ta luon­toa jot­ta pää­see asu­maan luon­non­lä­hei­ses­ti, ja kun on sii­nä tavoit­tees­sa onnis­tu­nut, on sitä miel­tä että mitään ei sai­si enää kos­kaan raken­taa kenel­le­kään muul­le jot­ta luon­toa ei vaan tuhoutuisi.

    Ihan nyt sil­leen aikuis­ten oikees­ti: onko Suo­mes­sa met­sä­luon­to lop­pu­mas­sa? Eikö sitä ole ympä­riin­sä koko maas­sa ja Hel­sin­gis­tä­kin muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä. Luon­to ei Suo­mes­ta lopu eikä luon­to kuu­lu kau­pun­kiin. Ns. kes­kus­puis­ton kal­tais­ta ryteik­köä on Hel­sin­gis­tä sata km itään ja län­teen ja mon­ta sataa kilo­met­riä pohjoiseen.

  29. Ongel­ma­na eivät ole pik­se­lit ja kart­ta, vaan ylei­nen välin­pi­tä­mät­tö­myys ja päät­tä­jien lyhyt­nä­köi­syys. Kes­kus­puis­to on vain sym­bo­li täs­sä epä­toi­voi­ses­sa tais­te­lus­sa kau­pun­gin vihe­ra­luei­den ja asuk­kai­den parem­man elä­män­laa­dun puo­les­ta. Kysy­mys ei ole ideo­lo­gi­ses­ta tais­te­lus­ta, aina­kaan luon­non­puo­lus­ta­jien puo­lel­ta — heh­taa­ri met­sää lapis­sa ei kor­vaa heh­taa­ria Hel­sin­gis­sä. Äärim­mäi­sen fanaat­tis­ta on sen sijaan usko asut­ta­mi­sen kes­kit­tä­mi­sen hyö­tyi­hin — sitä ei ylei­ses­sä dis­kurs­sis­sa voi edes kysee­na­lais­taa, kos­ka elä­män­si­säl­tön­sä Putouk­ses­ta saa­va suku­pol­vi, joka kul­jet­taa hanu­ri­aan autol­la kaup­pa­kes­kuk­seen, on lais­kuu­des­saan valin­tan­sa tehnyt.

  30. Muu­ta­man heh­taa­rin pals­ta lähi­luon­toa voi olla monel­le pal­jon arvok­kaam­pi alue kuin sata heh­taa­ria jos­sain kau­ka­na, jon­ne vain hyvin har­va ehtii tai pää­see. Lähi­luon­toa pitäi­si arvot­taa sen mukaan, miten moni ihmi­nen, myös van­hus tai lap­si, sen pää­see näke­mään tai koke­maan, ja esi­mer­kik­si mon­ta­ko ker­taa sen vuo­den aika­na voi näh­dä tai kokea. (Har­vi­nai­set ja uha­na­lai­set asiat ovat tuon lisäk­si sit­ten ihan erik­seen har­kit­ta­via juttuja.)

    Jos joku halu­aa vain sei­niä ympä­ril­leen, talo­muu­re­ja näkö­kent­tään­sä rajoit­ta­maan, suo­sit­te­len hänel­le van­ki­lan sel­liä. Jopa leh­mät­kin ovat innois­saan, kun pää­se­vät tal­ven jäl­keen pilt­tuis­taan ulos laa­jem­mal­le nii­tyl­le, tai luon­non hel­maan kir­mai­le­maan. Ihmi­nen­kin kai­paa vapaut­ta, luon­toa ja ava­ria näky­miä ympärilleen.

    Luon­to on suu­rim­pia aar­tei­tam­me. Kau­pun­geis­sa sitä edus­taa tai sen kor­vaa lähi­luon­to, puis­tot ja vir­kis­ty­sa­lu­eet. Jos jot­kut teko­vih­reät eivät tätä (ihmi­sen tar­vet­ta näh­dä, kuul­la ja kokea ympä­ril­lään LÄHELLÄ ole­vaa luon­toa ja veh­reyt­tä) ymmär­rä, ja luu­le­vat, että vir­kis­ty­sa­lue tar­koit­taa vain Isoa Robaa, ovat ereh­ty­neet raskaasti. 

    On mie­les­tä­ni oikeas­taan aika fals­kia, suo­ras­taan usko­ma­ton­ta pet­kut­ta­mis­ta, että jot­kut keskittäjä/tiivistäjät esiintyvät/ovat esiin­ty­neet sel­lai­sen jou­kon lis­toil­la, joka käyt­tää itses­tään nimeä “Vih­reät”.

    Mie­leen nousee vää­jää­mät­tä eräs tule­via kau­hu­ja suo­ras­taan dra­maat­ti­sel­la taval­la enna­koi­va lause O.P.:n yhdes­tä kir­jas­ta, sivul­ta 260, kap­pa­lees­ta “Rau­ta­ryt­me­jä”: “Hal­lit­se­vak­si pää­vä­rik­si jää yksi­to­ti­nen ja koru­ton viher­tä­vän har­maa.” Onko vih­rei­siin pääs­syt solut­tau­tu­maan anke­aa kau­pun­ki­ku­vaa ja har­maut­ta ihan­noi­va, vaa­ral­li­nen joukko?

    Lii­ka hur­ma­hen­ki­syys ja kes­kit­tä­mi­nen on vaa­ral­lis­ta. Se voi joh­taa ‘nyky­ajan kes­ki­tys­lei­rei­hin’, eli kes­ki­tet­tyi­hin, suu­riin asun­to­ka­sar­mei­hin ja nii­den myö­tä syn­ty­viin ongel­miin. Todel­lis­ten veh­rey­den, vih­rey­den ja lähi­luon­non ystä­vien tuli­si teh­dä SELKEÄ pesäe­ro bru­taa­lia beto­nia ja meren­täyt­tö­jä juma­loi­vaan ja sitä kaik­kial­le tun­ke­maan pyr­ki­vään joukkoon.

  31. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Kes­kia­jal­la syn­tyi monia kivo­ja kau­pun­ke­ja, noi­ta­vai­nois­ta huo­li­mat­ta (, vai nii­den­kö ansiosta?). 

    Muis­tu­tet­ta­koon — taas ker­ran — että noi­ta­vai­not eivät olleet keskiaikana.

  32. Hei vaan,

    Haas­tai­sin sinut ja muut kes­kus­te­li­jat poh­ti­maan näi­tä usein tois­tet­tu­ja väit­tä­miä tii­vis­tä­mi­sen “eko­lo­gi­suu­des­ta”. Ne eivät sit­ten­kään vai­ku­ta yksi­se­lit­tei­se­ti tot­ta vaan enem­män­kin sar­jas­sam­me “urbaa­nit legen­dat”. Viit­taan mm. tähän tut­ki­muk­seen ja artik­ke­liin: “Myyt­ti tii­viis­tä eko­kau­pun­gis­ta – eli ker­to­mus sii­tä miten aja­tus­har­has­ta tuli val­lit­se­va totuus” http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli

    Lisäk­si kan­nat­ta vil­kais­ta Mari Vaat­to­vaa­ran HS vie­ras­ky­nä­ar­tik­ke­li. Vaat­to­vaa­ra on kau­pun­ki­maan­tie­teen pro­fes­so­ri Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa. “Tii­viin raken­ta­mi­sen ihan­ne vie har­ha­teil­le. On kysee­na­lais­ta, syn­nyt­tää­kö Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin välit­tö­mään lähei­syy­teen raken­ta­mi­nen toi­vot­tu­ja kasautumisetuja.”
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457412296014

    Tii­vis­tä­mi­sen “edut” ovat siis vähin­tään­kin kysee­na­lai­sia. Meil­lä on jo nyt toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ja pyö­räi­ly­kut­tuu­ri­kin ete­nee, hyvä. Näil­lä on suu­rem­pi vai­ku­tus liik­ku­mi­sen ener­gia­ja­lan­jäl­keen kuin sil­lä, että asu­taan pil­ven­piir­tä­jis­sä. Kun tii­viis­tä kau­pun­gis­ta läh­de­tään jou­kol­la muu­al­le, niin ihan saman ver­ran sitä ben­saa kuluu autois­sa ja len­to­ko­neis­sa oli suun­ta kau­pun­kiin tai siel­tä pois. 

    Minus­ta­kin sopii tii­vis­tää raken­ta­mis­ta enti­sil­le rata­pi­hoil­le ja teol­li­suusa­lueil­le, raken­taa kor­keam­pia talo­ja jos ker­ran raken­ne­taan, pur­kaa home­vau­rioi­set ja sisäil­ma­vau­rioi­set lähiöt ja kor­va­ta ne uusil­la jne. Eli hyö­dyn­tää jo ole­mas­sa ole­va infra siel­lä mis­sä sitä on. 

    Sen­si­jaan Kes­ku­puis­toa ei edes tar­vit­se raken­taa, se on TARPEETONTA.

    Koko yleis­kaa­van perus­tuu ns. nopean väes­tön­kas­vun olet­ta­maan vaik­ka aivan yhtä perus­tel­lus­ti se voi­si perus­tua myös las­ket­tuun perus­vaih­toeh­toon, jon­ka mukaan väki­lu­ku on vuon­na 2030 noin 700 000 eli 93 000 hen­keä nykyis­tä kor­keam­pi. Täs­sä on suu­ri ero, eli varau­du­taan­ko raken­ta­maan 250 000 asuk­kaal­le vai 93 000 asuk­kaal­le? kts. las­kel­mat: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/tilastot-ja-tutkimukset/vaesto/vaesto-ja-vaestonmuutokset/
    80 % näis­tä uusis­ta asuk­kais­ta on nopean väes­tön­kas­vun ennus­tees­sa arvioi­tu tule­van ulko­mail­ta. Jos näin nyt jos­tain syys­tä todel­la tapah­tui­si, niin kyl­lä Espoo­seen, Van­taall­le, Sipoo­seen ja radan­var­teen asun­to­ja mah­tuu var­sin­kin kun pää­ka­pun­ki­seu­dun kun­nat pitää saa­da yhtei­seen alue­suun­nit­te­luun vaik­ka väkisin.

    Olet­te­ko myös huo­man­neet, että yleis­kaa­vas­sa on las­ken­nal­li­nen ns. kaa­va­va­ran­to eli sii­nä on varat­tu aluei­ta KAKSINKERTAINEN mää­rä ole­tet­tuun tar­pee­seen näh­den. Eli pik­se­lei­tä on piir­ret­ty liki 500 000 uudel­le asuk­kaal­le! Eli muut­ta­mal­la ole­tuk­sia saa­daan ihan mate­maat­ti­ses­ti säi­ly­tet­tyä Kes­kus­puis­to ja pal­jon mui­ta­kin vihe­ra­luei­ta. Ei kai vihe­ra­lueil­le raken­ta­mi­nen nyt mikään itsei­sar­vo ole? Ei kai aina­kaan Vihreille?

    Hämeen­lin­nan­tien var­ren kau­pun­ki­bu­le­var­dis­ta siis pitää luo­pua, mut­ta se ei ole mikään ongel­ma täs­sä mit­ta­kaa­vas­sa ja aika­pers­pek­tii­vis­sä mis­tä puhu­taan. Tämä vilk­kai­den, meluis­ten ja ilma­ne­pä­puh­tauk­sis­ta kär­si­vien tei­den­var­sien var­rel­le raken­ta­mi­nen ei sekään ole ongel­ma­ton­ta. Mai­nio mark­ki­noin­ti­ni­mi muu­ten tämä “bule­var­di” suo­men ilmas­tos­sa 🙂 Ark­ki­teh­ti­pii­reis­sä on jopa poh­dit­tu miten noi­hin paik­koi­hin voi­daan ollen­kaan raken­taa jos kum­min­kin on tar­koi­tus, että ikku­nan voi­si ava­ta, par­vek­kees­ta naut­tia, saa­da aurin­gon­va­loa asun­toon jne. Jopa kau­pun­ki­bu­le­var­di aja­tuk­sen isä Pent­ti Muro­le on jo kau­huis­saan, eli ettei nii­tä voi hut­kia joka paik­kaan jne. kts. http://penttimurole.blogspot.fi/2016/03/bulevardit-kolmaskohtuuhintaisuuden.html . “Kau­pun­ki­bu­le­var­dien ilman­laa­dus­ta ilmes­tyi ilma­tie­teen lai­tok­sen teke­mä sel­vi­tys. Siis sii­nä vai­hees­sa, kun koko yleis­kaa­va-aineis­to, joka perus­tuu kau­pun­ki­bu­le­var­dius­koon, oli jo teh­ty val­miik­si. Rapor­tis­sa osoi­te­taan kiis­tat­to­mas­ti kau­pun­ki­bu­le­var­dien ter­veys­ris­kit. On sel­vää että tei­den var­sien muu­raa­mi­nen umpeen kor­keil­la raken­nuk­sil­la kerää pien­hiuk­ka­sia ja työn­tää nii­tä ympä­röi­viin asun­toi­hin sisäl­le­kin ikku­noi­den raois­ta – melu­hai­tois­ta puhu­mat­ta­kaan.” https://hulluarkkitehti.fi/2014/12/01/helsingin-yleiskaava/

    Kes­kus­puis­toa ei myös­kään PIDÄ rakentaa.
    Suo­men Latu: Terveys‑, vir­kis­tys ja liikuntasyyt:
    http://www.suomenlatu.fi/vaikuta/lausunnot/2016/02/helsingin-yleiskaavaluonnos-ja-viheralueiden-merkitys.html

    Luon­to- ja ympä­ris­tö­jär­jes­töt: Luon­non itsei­sar­vo, eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut ihmi­sel­le, Hel­sin­gin met­sis­sä on kar­toi­tet­tu­ja luon­toar­vo­ja niin että osa pitäi­si suo­jel­la: https://helsinginmetsat.fi/about/

    Väi­te, että Kes­kus­puis­to on “jou­to­maa­ta ja pusik­koa” ja että vas­taa­vaa met­sää löy­tyy pil­vin pimein joka­puo­lel­ta on yksin­ker­tai­ses­ti väärä. 

    Kes­kus­puis­toa ei ole hoi­det­tu talous­met­sä­nä yli 100 vuo­teen eli se kuu­luu ete­lä-suo­ma­lai­sit­tain har­vi­nai­seen häviä­vän pie­neen n. 2 % van­ho­jen met­sien häviä­vään vähemmistöön.

    Lisää perus­te­lu­ja Kes­pus­puis­ton puo­les­ta löy­tyy mm. adres­sim­me alle­kir­joit­ta­jien liki 600 kommentista:
    http://www.adressit.com/keskustelu/150966/start/500#519

    Täl­lais­ta yleis­kaa­vaa ei pidä mis­sään nimes­sä hväk­syä. Polii­tik­ko­jen on vaa­dit­ta­va uudet suun­ni­tel­mat vir­ka­mie­hil­tä ja ase­tet­ta­va inno­voin­nin perus­läh­tö­koh­dak­si luon­to-arvo­jen huo­mioo­not­ta­mi­nen Hel­sin­gin tule­vai­suu­den valttina.

    Asu­mi­sen pitää olla ihmi­sar­vois­ta Hel­sin­gis­sä jatkossakin.

    Luon­non- ja ihmi­sen suo­je­lu­ter­vei­sin, Susanna

    1. Sunan­na Pitkänen
      Tuo “tut­ki­mus” kau­pun­kia­su­mi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä pää­tyi sii­hen, ettei ero ole mer­kit­tä­vä, kun vakioi­daan tulo­ta­so ja per­he­ko­ko. Sii­nä ei ollut kui­ten­kaan lain­kaan tut­kit­tu tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen (ratik­ka ja his­si) hii­li­ja­lan­jäl­keä, vaan tii­vii­nä kau­pun­ki­ra­ken­tee­na pidet­tiin sel­lai­sia aluei­ta kuin Paki­la. Lisäk­si sii­nä oli kovin ten­dens­si­mäi­siä tapo­ja las­kea kau­ko­läm­mön (=jäte­läm­pöä) hii­li­ja­lan­jäl­keä eikä sii­nä edes otet­tu huo­mioon sitä, että pää­polt­toai­ne Hel­sin­gis­sä on kau­ko­läm­pö eikä kivi­hii­li tai turve.
      On sel­vää, että oma­va­rais­ta­lou­des­sa haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­va elää eko­lo­gi­sem­min kuin rikas hel­sin­ki­läi­nen, mut­ta on myös yhtä sel­vää, että auto­ton kal­lio­lai­nen elää eko­lo­gi­sem­min kuin yhtä rikas nur­mi­jär­ve­läi­nen kah­den auton­sa kanssa. 

      Kaik­ki ennus­teet muut­to­liik­kees­tä toteu­tu­vat, kos­ka Hel­sin­kiin tulee juu­ri niin pal­jon ihmi­siä kuin tän­ne pääs­te­tään tule­maan. Sen näkee asun­to­jen hin­nois­ta. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asu­mis­toi­vei­ta. Oikea tar­ve mita­ta asun­to­jen tar­vet­ta Hel­sin­gis­sä oli­si kysyä kai­kil­ta suo­ma­lai­sil­ta, kuin­ka moni oli­si halu­kas muut­ta­maan Hel­sin­kiin, jos voi­si vaih­taa nykyi­sebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Hel­sin­gin kantakaupungissa. 

      Mut­ta kes­kus­puis­ton osal­ta tar­vi­taan vie­lä pal­jon har­kin­taa. Oli­sin erit­täin suril­li­nen, jos Hämeen­lin­nan väy­län bule­var­di­soin­nis­ta ja rati­kas­ta jou­dut­tai­siin luo­pu­maan. Se oli­si hyvin ben­san­ha­jui­nen aja­tus. Tar­kem­mat pää­tök­set kes­kus­puis­ton osal­ta teh­dään jos­kus 2030-luvul­la. Ongel­mat­to­mia sii­nä ovat alui­eet radan ete­lä­puo­lel­la, jos­sa raken­net­ta­vak­si on suun­ni­tel­tu lähin­nä äsket­täin met­si­tet­tyä pel­toa melua­lu­eel­la,. jol­la ei ole sanot­ta­via vir­kis­ty­sar­vo­ja. Se Mau­nu­lan majan lähel­lä ole­va alue tulee tut­kia tar­kas­ti ase­ma­kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä. Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­ton­koh­dal­la on lähin­nä huo­no­ja vaih­toeh­to­ja. Ehkä se ratik­ka ei mene niin pohjoiseen. 

      Hyvin ongel­mal­li­se­na pidän aja­tus­ta, että Hel­sin­gil­lä on eri­tyi­nen vel­vol­li­suus suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maa­seu­dul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Hel­sin­gin vihe­ra­luei­ta tulee minus­ta tar­kas­tel­la vir­kis­ty­sar­vo­jen kan­nal­ta. Lajien suo­je­lul­le Suo­mes­ta on löy­det­tä­vä hel­pom­pia ja hal­vem­pia koh­tei­ta. Täl­lä viit­taan aja­tuk­siin, ettei kes­kus­puis­ton lähel­leä­kään saa kaa­voit­taa asu­tus­ta, kos­ka kes­kus­puis­tol­le tuli­si lii­kaa käyttäjiä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sunan­na Pitkänen
        Tuo “tut­ki­mus” kau­pun­kia­su­mi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä pää­tyi sii­hen, ettei ero ole mer­kit­tä­vä, kun vakioi­daan tulo­ta­so ja per­he­ko­ko. Sii­nä ei ollut kui­ten­kaan lain­kaan tut­kit­tu tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen (ratik­ka ja his­si) hii­li­ja­lan­jäl­keä, vaan tii­vii­nä kau­pun­ki­ra­ken­tee­na pidet­tiin sel­lai­sia aluei­ta kuin Paki­la. Lisäk­si sii­nä oli kovin ten­dens­si­mäi­siä tapo­ja las­kea kau­ko­läm­mön (=jäte­läm­pöä) hii­li­ja­lan­jäl­keä eikä sii­nä edes otet­tu huo­mioon sitä, että pää­polt­toai­ne Hel­sin­gis­sä on kau­ko­läm­pö eikä kivi­hii­li tai turve.
        On sel­vää, että oma­va­rais­ta­lou­des­sa haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­va elää eko­lo­gi­sem­min kuin rikas hel­sin­ki­läi­nen, mut­ta on myös yhtä sel­vää, että auto­ton kal­lio­lai­nen elää eko­lo­gi­sem­min kuin yhtä rikas nur­mi­jär­ve­läi­nen kah­den auton­sa kanssa. 

        Kaik­ki ennus­teet muut­to­liik­kees­tä toteu­tu­vat, kos­ka Hel­sin­kiin tulee juu­ri niin pal­jon ihmi­siä kuin tän­ne pääs­te­tään tule­maan. Sen näkee asun­to­jen hin­nois­ta. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asu­mis­toi­vei­ta. Oikea tar­ve mita­ta asun­to­jen tar­vet­ta Hel­sin­gis­sä oli­si kysyä kai­kil­ta suo­ma­lai­sil­ta, kuin­ka moni oli­si halu­kas muut­ta­maan Hel­sin­kiin, jos voi­si vaih­taa nykyi­sebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Hel­sin­gin kantakaupungissa. 

        Mut­ta kes­kus­puis­ton osal­ta tar­vi­taan vie­lä pal­jon har­kin­taa. Oli­sin erit­täin suril­li­nen, jos Hämeen­lin­nan väy­län bule­var­di­soin­nis­ta ja rati­kas­ta jou­dut­tai­siin luo­pu­maan. Se oli­si hyvin ben­san­ha­jui­nen aja­tus. Tar­kem­mat pää­tök­set kes­kus­puis­ton osal­ta teh­dään jos­kus 2030-luvul­la. Ongel­mat­to­mia sii­nä ovat alui­eet radan ete­lä­puo­lel­la, jos­sa raken­net­ta­vak­si on suun­ni­tel­tu lähin­nä äsket­täin met­si­tet­tyä pel­toa melua­lu­eel­la,. jol­la ei ole sanot­ta­via vir­kis­ty­sar­vo­ja. Se Mau­nu­lan majan lähel­lä ole­va alue tulee tut­kia tar­kas­ti ase­ma­kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä. Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­ton­koh­dal­la on lähin­nä huo­no­ja vaih­toeh­to­ja. Ehkä se ratik­ka ei mene niin pohjoiseen. 

        Hyvin ongel­mal­li­se­na pidän aja­tus­ta, että Hel­sin­gil­lä on eri­tyi­nen vel­vol­li­suus suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maa­seu­dul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Hel­sin­gin vihe­ra­luei­ta tulee minus­ta tar­kas­tel­la vir­kis­ty­sar­vo­jen kan­nal­ta. Lajien suo­je­lul­le Suo­mes­ta on löy­det­tä­vä hel­pom­pia ja hal­vem­pia koh­tei­ta. Täl­lä viit­taan aja­tuk­siin, ettei kes­kus­puis­ton lähel­leä­kään saa kaa­voit­taa asu­tus­ta, kos­ka kes­kus­puis­tol­le tuli­si lii­kaa käyttäjiä.

        https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/FiiG6DYB

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/tutkimus-suomalainen-haluaa-väljää-asumista-vaikka-suuntaus-on-tiiviiseen‑1.192015

        https://yle.fi/uutiset/3–10240397

        http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkimus-suomalaiset-vastustavat-kaupungistumista-keskustan-aanestajat-vasta-kolmanneksi-huolestuneimpia-maaseudusta/795792/

        Ihmi­set ei halua asua kaupungissa.

      2. Ei kukan ole väit­tä­nyt, että enem­mis­tö haluai­si asua kau­pun­geis­sa vaan että nykyis­tä useam­pi halu­aa ja sik­si asun­to­ja on raken­net­ta­va kau­pun­kei­hin lisää.

  33. Sak­ke:

    Jos joku halu­aa vain sei­niä ympä­ril­leen, talo­muu­re­ja näkö­kent­tään­sä rajoit­ta­maan, suo­sit­te­len hänel­le van­ki­lan sel­liä. Jopa leh­mät­kin ovat innois­saan, kun pää­se­vät tal­ven jäl­keen pilt­tuis­taan ulos laa­jem­mal­le nii­tyl­le, tai luon­non hel­maan kir­mai­le­maan. Ihmi­nen­kin kai­paa vapaut­ta, luon­toa ja ava­ria näky­miä ympärilleen. 

    Kyl­lä­hän ihmi­set itse osaa­vat päät­tää mitä halua­vat. Jos joku halu­aa asua tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa, niin kuvit­te­let­ko tosi­aan että hän muut­taa mie­li­pi­det­tään näi­den tie­tois­ku­je­si perusteella?

    Sak­ke:
    Luon­to on suu­rim­pia aar­tei­tam­me. Kau­pun­geis­sa sitä edus­taa tai sen kor­vaa lähi­luon­to, puis­tot ja vir­kis­ty­sa­lu­eet. Jos jot­kut teko­vih­reät eivät tätä (ihmi­sen tar­vet­ta näh­dä, kuul­la ja kokea ympä­ril­lään LÄHELLÄ ole­vaa luon­toa ja veh­reyt­tä) ymmär­rä, ja luu­le­vat, että vir­kis­ty­sa­lue tar­koit­taa vain Isoa Robaa, ovat ereh­ty­neet raskaasti. 

    Jos ja kun täs­tä­kin maas­ta kui­ten­kin löy­tyy ihmi­siä, jot­ka ovat sitä miel­tä että vir­kis­ty­sa­lue tar­koit­taa Iso Robaa, niin eikö ole oikein että heil­le sel­lai­nen alue löy­tyy. Itse var­maan osaat hakeu­tua sel­lai­sel­le vir­kis­ty­sa­lu­eel­le, joka sinua miellyttää.

    Sak­ke:

    Lii­ka hur­ma­hen­ki­syys ja kes­kit­tä­mi­nen on vaa­ral­lis­ta. Se voi joh­taa ‘nyky­ajan kes­ki­tys­lei­rei­hin’, eli kes­ki­tet­tyi­hin, suu­riin asun­to­ka­sar­mei­hin ja nii­den myö­tä syn­ty­viin ongel­miin. Todel­lis­ten veh­rey­den, vih­rey­den ja lähi­luon­non ystä­vien tuli­si teh­dä SELKEÄ pesäe­ro bru­taa­lia beto­nia ja meren­täyt­tö­jä juma­loi­vaan ja sitä kaik­kial­le tun­ke­maan pyr­ki­vään joukkoon.

    Pie­ni nyans­sie­ro kes­ki­tys­lei­rien ja Hel­sin­gin välil­lä on se, että Hel­sin­gis­tä voi pois­tua ihan mil­loin vain halu­aa. Suo­sit­te­len mikä­li ei kau­pun­kia­su­mi­ses­ta eri­tyi­ses­ti pidä. Itse nau­tin tii­viis­tä asu­tuk­ses­ta, sil­lä se takaa mm. hyvät pal­ve­lut lähel­lä. Kysy­mys, joka on esi­tet­ty täl­lä­kin blo­gil­la useas­ti, kai­her­taa miel­tä­ni: “mik­si Suo­men kau­pun­kia ei saa raken­taa kau­pun­ki­mai­sen tii­viik­si kun niin moni sii­tä on val­mis mak­sa­maan?” Jos ei pidä tii­viis­tä asu­tuk­ses­ta, voi vali­ta useis­ta sadois­ta Suo­men kun­nis­ta. Jos taas halu­aa asua kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä, on Suo­mes­sa vain yksi vaih­toeh­to ja se näkyy hin­nois­sa, valitettavasti.

  34. vta­pio: Muis­tu­tet­ta­koon – taas ker­ran – että noi­ta­vai­not eivät olleet keskiaikana.

    Olet­ko asias­ta täy­sin varma?

    1. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti. Kat­so vaik­ka googlews­ta ennen kuin kir­joi­tat tän­ne. Ruot­sis­sa noi­ta­vai­no­jen huip­pu­kausi oli 1660–80.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun yleis­kaa­vaa ale­taan jalö­os­taa ase­ma­kaa­vak­si, se sama luot­ta­mus­mie­se­lin päät­tää sii­tä­kin. Suik­si kuvi­tel­ma, että paha virkamie4s höy­näyt­tää herk­kä­us­kois­ta lau­ta­kun­taa, on vähän vainoharhainen.

    Käsit­tääk­se­ni täs­sä on se juri­di­nen ongel­ma, että yksi­kään tule­vis­ta ase­ma­kaa­vois­ta teh­tä­vä vali­tus ei tule mene­mään läpi jos perus­ta­na on hyväk­syt­ty yleis­kaa­va. Että kyl­lä täl­lä on suu­ri mer­ki­tys mitä nyt pää­te­tään Kes­kus­puis­ton osal­ta. Sel­vyy­den vuok­si yleis­kaa­va­pää­tök­sen pitää olla yksi­se­lit­tei­nen: Kaik­ki raken­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­vat pik­se­lit pois nykyi­sen Kes­kus­puis­ton rajauk­sen sisältä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        On mui­ta­kin tapa päät­tää maan­käy­tös­tä kuin valitukset.

        Ei ole todel­li­sia kei­no­ja. Sil­lä ainoas­ta asia mitä päät­tä­jiä kiin­nos­taa on raha vaik­ka se pitäi­si AINA olla vii­mei­nen asia mil­lä on merkitystä.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti. Kat­so vaik­ka googlews­ta ennen kuin kir­joi­tat tän­ne. Ruot­sis­sa noi­ta­vai­no­jen huip­pu­kausi oli 1660–80.

    Kat­son asi­aa ava­ram­min, en yksi­no­maan Hel­sin­gin tai Ruot­si-Suo­men kan­nal­ta. Pyrin vält­tä­mään näkö­kul­ma­ni rajoit­ta­mis­ta lii­an kapeaksi. 

    Noi­tuus tuo­mit­tiin jo mm. Paa­va­lin kir­jees­sä Gala­tea­lai­sil­le. Voi toki olla, että vai­no­jen huip­pu­kausi nime­no­maan Ruot­sis­sa ajoit­tui mai­ni­tul­le lyhyel­le ajanjaksolle. 

    Toi­saal­ta, vain aika lyhyen ajan­jak­son on nykyi­nen paran­nus­ta kai­paa­va kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pimeä kausi onnek­si kes­tä­nyt. Muu­tok­sen tar­ve on kui­ten­kin aivan ilmei­nen. Kysyn­kin: Mik­si van­hem­man kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ja ark­ki­teh­tuu­rin jäl­keen­sä jät­tä­mät jäl­jet miel­lyt­tä­vät ihmis­ten sil­mää pal­jon nykyis­tä bru­taa­lia suun­nit­te­lu­ta­paa enemmän? 

    Eivät­kö edes ret­ket Ita­lian tai Sak­san pit­to­res­kien kau­pun­ki­nä­ky­mien pariin ole anta­neet lain­kaan ajat­te­le­mi­sen aihet­ta? En tar­koi­ta kui­ten­kaan täl­lä sitä, että tääl­lä pitäi­si api­noi­da vain sokeas­ti mui­ta, vaan löy­tää parem­pia vaih­toeh­to­ja. Nyt, kun yksi kokei­lu on osoit­tau­tu­nut huo­nok­si (men­nyt siis päin Pirk­ka­laa), on jo syy­tä aika antaa enem­män sijaa paremmalle. …

  37. Brän­dö­bo: Kyl­lä­hän ihmi­set itse osaa­vat päät­tää mitä halua­vat. Jos joku halu­aa asua tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa, niin kuvit­te­let­ko tosi­aan että hän muut­taa mie­li­pi­det­tään näi­den tie­tois­ku­je­si perusteella?

    Jos ja kun täs­tä­kin maas­ta kui­ten­kin löy­tyy ihmi­siä, jot­ka ovat sitä miel­tä että vir­kis­ty­sa­lue tar­koit­taa Iso Robaa, niin eikö ole oikein että heil­le sel­lai­nen alue löy­tyy. Itse var­maan osaat hakeu­tua sel­lai­sel­le vir­kis­ty­sa­lu­eel­le, joka sinua miellyttää.

    Pie­ni nyans­sie­ro kes­ki­tys­lei­rien ja Hel­sin­gin välil­lä on se, että Hel­sin­gis­tä voi pois­tua ihan mil­loin vain halu­aa. Suo­sit­te­len mikä­li ei kau­pun­kia­su­mi­ses­ta eri­tyi­ses­ti pidä. Itse nau­tin tii­viis­tä asu­tuk­ses­ta, sil­lä se takaa mm. hyvät pal­ve­lut lähel­lä. Kysy­mys, joka on esi­tet­ty täl­lä­kin blo­gil­la useas­ti, kai­her­taa miel­tä­ni: “mik­si Suo­men kau­pun­kia ei saa raken­taa kau­pun­ki­mai­sen tii­viik­si kun niin moni sii­tä on val­mis mak­sa­maan?” Jos ei pidä tii­viis­tä asu­tuk­ses­ta, voi vali­ta useis­ta sadois­ta Suo­men kun­nis­ta. Jos taas halu­aa asua kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä, on Suo­mes­sa vain yksi vaih­toeh­to ja se näkyy hin­nois­sa, valitettavasti.

    Asun usei­den naa­pu­reit­te­ni kans­sa juu­ri sel­lai­ses­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä Hel­sin­gis­sä, jos­ta pidäm­me. Se ei ole mitään sat­tu­maa, vaan valin­to­jem­me tulos. Asui­nym­pä­ris­tön ole­muk­sel­la on ollut mer­kit­tä­vä roo­li valin­nois­sa, vii­mek­si ja myös sitä ennen.

    Ongel­ma, joka asui­na­lu­eel­le­ni ja sen lähiym­pä­ris­töön on teke­mäl­lä teh­ty, on syn­ty­nyt tii­vis­tä­jien pääs­sä, kos­ka he halua­vat muut­taa väki­sin asui­nym­pä­ris­töm­me luon­net­ta, sen viih­tyi­syyt­tä ja moni­puo­li­suut­ta suu­res­ti hei­ken­täen, otta­mat­ta huo­mioon asuk­kai­den jo moneen ker­taan ilmais­tu­ja mie­li­pi­tei­tä asiasta. 

    Mik­si ihmees­sä nykyis­ten, alu­eel­laan viih­ty­vien asuk­kai­den pitäi­si muut­taa pois tuli­joi­den tiel­tä? Etsi­kööt muu­al­ta omat onne­lan­sa. Suo­mes­sa maa­ta riit­tää muu­al­la­kin, sil­lä maas­sam­me ei ole muu­al­la pula maa-alas­ta. Emme mekään ole pur­ka­mas­sa Kala­sa­ta­maa, tai Meri­ha­kaa, vaik­ka syi­tä löytäisimmekin.

    Tii­vis­tä­jil­lä ei ole moraa­lis­ta oikeut­ta moi­seen, puut­tua tois­ten ympä­ris­töön. Teh­kööt nii­tä tii­vii­tä asun­to­ja ja talo­ry­kel­miä (nii­tä kai­paa­vil­le) omien talo­jen­sa pääl­le, ympä­ril­le, ja vaik­ka aiem­paa useam­piin kel­la­ri­ker­rok­siin maan alle. Sit­ten­pä näh­täi­siin, kel­pai­si­vat­ko enää heil­le­kään tai muille.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaik­ki ennus­teet muut­to­liik­kees­tä toteu­tu­vat, kos­ka Hel­sin­kiin tulee juu­ri niin pal­jon ihmi­siä kuin tän­ne pääs­te­tään tulemaan.

    Tämä on perus­tel­lum­paa argu­men­tooin­tia kuin useim­mi­ten käyt­tä­mä­si outo “asun­to­pu­la”. Rat­kai­se­va teki­jä muu­ton mää­rän suh­teen on se, pal­jon­ko Hel­sin­ki halu­aa kaa­voit­taa. Mitään pak­koa tai eri­tyi­sä tar­vet­ta tähän suun­taan ei ole. Kai­vo­puis­toon oli­si var­mas­ti tuli­joi­ta, jos sin­ne kaa­voi­tet­tai­siin lisää asun­to­ja. On eri asia onko täl­lai­ses­sa pak­kaa­mi­ses­sa mitään järkeä.

    Hel­sin­ki siis halu­aa kas­vat­taa asu­kas­mää­rään­sä, ja Hel­sin­ki toden­nä­köi­ses­ti saa kaa­voit­ta­miin­sa asun­toi­hin asuk­kai­ta. Toden­nä­köi­ses­ti asun­to­jen kes­ki­hin­nat jat­ka­vat täs­sä­kin tilan­tees­sa kas­vu­aan, kuten ovat vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa jo vuo­si­kym­me­niä teh­neet. (hal­pe­ne­mi­sar­gu­ment­ti ei siis toden­nä­köi­ses­ti päde)

    Sen näkee asun­to­jen hin­nois­ta. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asu­mis­toi­vei­ta. Oikea tar­ve mita­ta asun­to­jen tar­vet­ta Hel­sin­gis­sä oli­si kysyä kai­kil­ta suo­ma­lai­sil­ta, kuin­ka moni oli­si halu­kas muut­ta­maan Hel­sin­kiin, jos voi­si vaih­taa nykyi­sebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Hel­sin­gin kantakaupungissa. 

    Moni vaih­tai­si asun­ton­sa tosi­aan välit­tö­mäs­ti, kos­ka tie­tää Hel­sin­gin asun­to­jen ole­van mark­ki­noil­la arvok­kaam­pia. Käyt­tä­mä­si ter­mi “asu­mis­toi­ve” on eri jut­tu. Yri­tät vetää jut­tua taas vähän “kivi­kes­kus­tan ihan­noin­nin” ja “tii­vis­tä­mi­sen kau­pun­kia paran­ta­van vai­ku­tuk­sen” suun­taan. Pää­kau­pun­gin kes­kus­tan asun­to­jen kysyn­tään / hin­toi­hin vakut­ta­vat vah­vas­ti esim. raha, val­ta, sta­tus ja ura­ke­hi­tys, joten kan­nat­taa olla tark­ka käy­te­tyis­sä termeissä.

    Tar­kem­mat pää­tök­set kes­kus­puis­ton osal­ta teh­dään jos­kus 2030-luvulla.

    Mut­ta tär­keim­piä ilmei­ses­ti juu­ri nyt.

    Hyvin ongel­mal­li­se­na pidän aja­tus­ta, että Hel­sin­gil­lä on eri­tyi­nen vel­vol­li­suus suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maa­seu­dul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puupelloksi.

    Kes­kus­puis­ton suo­je­lu ei lie­ne ensi­si­jas­sa van­ho­jen met­sien suo­je­lua, vaan kau­pun­gin luon­to­kei­taan säi­lyt­tä­mis­tä. Ehkä joil­lain kul­mil­la on myös luon­non­suo­je­lu­tar­pei­ta — en tun­ne tilan­net­ta hyvin.

    Maa­seu­dun met­sät ovat hyvää vauh­tia muut­tu­mas­sa puu­pel­loik­si, kii­tos pal­jol­ti sen, että Hel­sin­gin vih­reät tätä kehi­tys­tä aja­vat. (= bio­ta­lou­den kasvattamista)

  39. Juho Laa­tu:
    Maa­seu­dun met­sät ovat hyvää vauh­tia muut­tu­mas­sa puu­pel­loik­si, kii­tos pal­jol­ti sen, että Hel­sin­gin vih­reät tätä kehi­tys­tä aja­vat. (= bio­ta­lou­den kasvattamista)

    Mikä on tämä kuu­lui­sa “puu­pel­to”? Yhtä lajia kas­va­va met­sä? Kos­ka Suo­mes­sa on eri­kois­tu­nut­ta alan tut­ki­mus­ta, niin lai­tam­pa tähän lin­kin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Lin­kin sivul­ta sel­vi­ää oikein hyvin, että Suo­mes­sa ei oikein ole mer­kit­tä­vää puu­la­ji­kir­joa. Havu­pui­ta 4 ja leh­ti­pui­ta hie­man enem­män. Mer­ki­tyk­sel­li­siä tosin vain kuusi, män­ty ja koi­vu­la­jit. Vaik­ka kuin­ka yri­tet­täi­siin, niin ei täs­sä köy­häs­sä maa­pe­räs­sä ja kyl­mäs­sä ilmas­tos­sa tule kos­kaan muu­ta lajis­toa ole­maan. Leh­ti­puis­ta suu­ri osa on kitu­kas­vuis­ta pen­sas­ta eikä niis­tä ole oikein iloa kenel­le­kään. Jotain öttiäi­siä lukuunottamatta.

    Kos­ka pie­nis­tä met­sä­pals­tois­ta — joi­ta on aika suu­ri osa nyky­ään — saa edes jotain tuloa joka ylit­tää menot, niin tot­ta­han toki kan­nat­taa kas­vat­taa yhtä lajia, kos­ka kor­juu ja hoi­to on helpompaa.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Hyvin ongel­mal­li­se­na pidän aja­tus­ta, että Hel­sin­gil­lä on eri­tyi­nen vel­vol­li­suus suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maa­seu­dul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Hel­sin­gin vihe­ra­luei­ta tulee minus­ta tar­kas­tel­la vir­kis­ty­sar­vo­jen kan­nal­ta. Lajien suo­je­lul­le Suo­mes­ta on löy­det­tä­vä hel­pom­pia ja hal­vem­pia koh­tei­ta. Täl­lä viit­taan aja­tuk­siin, ettei kes­kus­puis­ton lähel­leä­kään saa kaa­voit­taa asu­tus­ta, kos­ka kes­kus­puis­tol­le tuli­si lii­kaa käyttäjiä.

    Hel­sin­ki voi täl­lä het­kel­lä tosia­sias­sa suo­jel­la vain omia van­ho­ja met­si­ään, joten nii­den suo­je­le­mi­nen on Hel­sin­gin vel­vol­li­suus. Sen sijaan, että van­ha met­sä näh­dään ongel­ma­na, se voi­daan näh­dä myös eri­tyi­se­nä etuoi­keu­te­na. Min­kä muun maa­il­man pää­kau­pun­gin alu­eel­la kas­vaa luon­non­ti­lais­ta van­haa met­sää tai tava­taan liito-oravia? 

    Niin kau­an kuin todel­li­sia vel­voit­tei­ta luon­no­nar­vo­jen mene­tys­ten kom­pen­soin­nil­le ei ole, puheet sii­tä, miten Hel­sin­gin vihe­ra­luei­den raken­ta­mi­nen sääs­tää “met­sää ja mai­se­maa” jos­sa­kin toi­saal­la, on pelk­kää optimismia.

  41. Mika Väli­pirt­ti:
    Hei Osmo. Myös mekään jot­ka yri­täm­me puo­lus­taa Hel­sin­gin jat­ku­vas­ti vähe­ne­viä luon­non­ti­lai­sia met­siä emme usko­neet että sel­lai­sia päät­tä­jiä tulisi. 

    Kuin­ka pal­jon luon­non­ti­lais­ta met­sää pitää maan pää­kau­pun­gis­sa olla? Sano­taan nyt vaik­ka puo­len tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä Erottajalta.

  42. RI eli riplo­mi-insi­nöö­ri: Mikä on tämä kuu­lui­sa “puu­pel­to”? Yhtä lajia kas­va­va met­sä? Kos­ka Suo­mes­sa on eri­kois­tu­nut­ta alan tut­ki­mus­ta, niin lai­tam­pa tähän lin­kin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Lin­kin sivul­ta sel­vi­ää oikein hyvin, että Suo­mes­sa ei oikein ole mer­kit­tä­vää puu­la­ji­kir­joa. Havu­pui­ta 4 ja leh­ti­pui­ta hie­man enem­män. Mer­ki­tyk­sel­li­siä tosin vain kuusi, män­ty ja koi­vu­la­jit. Vaik­ka kuin­ka yri­tet­täi­siin, niin ei täs­sä köy­häs­sä maa­pe­räs­sä ja kyl­mäs­sä ilmas­tos­sa tule kos­kaan muu­ta lajis­toa ole­maan. Leh­ti­puis­ta suu­ri osa on kitu­kas­vuis­ta pen­sas­ta eikä niis­tä ole oikein iloa kenel­le­kään. Jotain öttiäi­siä lukuunottamatta.

    Kos­ka pie­nis­tä met­sä­pals­tois­ta – joi­ta on aika suu­ri osa nyky­ään – saa edes jotain tuloa joka ylit­tää menot, niin tot­ta­han toki kan­nat­taa kas­vat­taa yhtä lajia, kos­ka kor­juu ja hoi­to on helpompaa.

    Puu­pel­lon mää­ri­tel­mä­si on koh­tuul­li­sen osu­va, “yhtä lajia kas­va­va met­sä”. Suo­mes­sa puu­la­je­ja on vähem­män kuin monis­sa muis­sa met­säi­sis­sä pai­kois­sa. Met­sään ja luon­toon kuu­luu kui­ten­kin muu­ta­kin kuin kook­kaim­pia pui­ta. Siel­lä pitäi­si olla esim. met­sä­kir­vi­siä ja met­so­ja. Monet luon­non eliöt jää­vät vail­le kotia, jos yri­täm­me kas­vat­taa vain yksi­la­jis­ta kuusi‑, män­ty tai koi­vu­met­sää. Sik­si Suo­men met­sä­luon­non vaih­ta­mi­nen puu­pel­loik­si ei ole minus­ta hyvä aja­tus. Vaah­te­ra­met­siä ei tar­vit­se luon­to­nä­kö­kul­mas­ta kat­soen Suo­meen vaa­tia, mut­ta kyl­lä nii­tä­kin muu­ta­mia hyvin mah­tui­si. Kitu­kas­vui­sis­ta pen­sais­ta ei ole ehkä iloa met­sä­teol­li­suu­del­le, mut­ta arvo­kas osa Suo­men luon­toa nekin ovat. Jos met­sä­lön omis­ta­jal­le ker­ty­vä raha on ainoa mit­ta­ri, met­sä­pals­to­ja kan­nat­taa ehkä tosi­aan kas­vat­taa yksi­la­ji­si­na puupeltoina.

  43. Jaa­na Kan­ni­nen:
    Ihmet­te­len aidos­ti, min­ne vih­rei­den arvot ovat men­neet. Soi­nin­vaa­ran pitäi­si tule­vai­suu­teen kat­so­va­na hen­ki­lö­nä ymmär­tää, kuin­ka tär­kei­tä vihe­ra­lu­eet ovat ihmis­ten hen­ki­sel­le hyvinvoinnille.
    […]
    Kaik­kein eni­ten ihmet­te­len kir­joi­tuk­ses­sa koh­taa, jos­sa nau­re­taan niil­le, jot­ka eivät sokeas­ti usko päät­tä­jien vii­sau­teen. Antaa­ko, Ode, sinus­ta vii­me­ai­kai­nen poliit­ti­nen toi­min­ta syy­tä uskoa päät­tä­jiin? Minus­ta ei anna. 

    Poliit­ti­siin päät­tä­jiin ei tie­ten­kään kan­na­ta luot­taa. Ovat teh­neet äly­va­pai­ta pää­tök­siä ennen­kin, ja teke­vät jatkossakin.

    Mut­ta vih­rei­den arvois­ta en oli­si huo­lis­sa­ni. Jos Hel­sin­gin seu­dul­le valuu sato­ja­tu­han­sia asuk­kai­ta joka tapauk­ses­sa, niin kau­pun­ki­bu­le­var­dit ovat ehdot­to­mas­ti eko­lo­gi­sin ja kes­tä­vin tapa asut­taa hei­dät. Vaih­toeh­to­na oli­si jat­kaa pel­to­lä­hiöi­den raken­ta­mis­ta Kehä III tasol­le ja kau­em­mas, mikä räjäyt­täi­si auto­lii­ken­teen mää­rän, monin­ker­tais­tai­si asu­mi­seen käy­tet­tä­vän pin­ta-alan mää­rän ja samal­la vähen­täi­si luon­non­ti­las­sa ole­vien aluei­den mää­rää pal­jon enem­män kuin kau­pun­ki­bu­le­var­dit asuinkortteleineen.

    Jos haluam­me mini­moi­da asu­mi­sen hai­tat ympä­ris­töl­le, kau­pun­ki­bu­le­var­dit ovat paras vaihtoehto.

  44. Daniel Feder­ley: Poliit­ti­siin päät­tä­jiin ei tie­ten­kään kan­na­ta luot­taa. Ovat teh­neet äly­va­pai­ta pää­tök­siä ennen­kin, ja teke­vät jatkossakin.

    Mut­ta vih­rei­den arvois­ta en oli­si huo­lis­sa­ni. Jos Hel­sin­gin seu­dul­le valuu sato­ja­tu­han­sia asuk­kai­ta joka tapauk­ses­sa, niin kau­pun­ki­bu­le­var­dit ovat ehdot­to­mas­ti eko­lo­gi­sin ja kes­tä­vin tapa asut­taa hei­dät. Vaih­toeh­to­na oli­si jat­kaa pel­to­lä­hiöi­den raken­ta­mis­ta Kehä III tasol­le ja kau­em­mas, mikä räjäyt­täi­si auto­lii­ken­teen mää­rän, monin­ker­tais­tai­si asu­mi­seen käy­tet­tä­vän pin­ta-alan mää­rän ja samal­la vähen­täi­si luon­non­ti­las­sa ole­vien aluei­den mää­rää pal­jon enem­män kuin kau­pun­ki­bu­le­var­dit asuinkortteleineen.

    Jos haluam­me mini­moi­da asu­mi­sen hai­tat ympä­ris­töl­le, kau­pun­ki­bu­le­var­dit ovat paras vaihtoehto.

    Eko­lo­gi­sin tapa on tie­ten­kin jät­tää uudet raken­nuk­set raken­ta­mat­ta ja väes­tö kas­vat­ta­mat­ta. Kos­kee tie­ten­kin myös Nurmijärveä.

    Nur­mi­jär­ven ja Hel­sin­gin iäni­kui­nen kisa uusis­ta asuk­kais­ta ei ole hyvä perus­te jat­ku­val­le (epäe­ko­lo­gi­sel­le) raken­ta­mi­sel­le ja väestönkasvulle.

  45. Juho Laa­tu: Eko­lo­gi­sin tapa on tie­ten­kin jät­tää uudet raken­nuk­set raken­ta­mat­ta ja väes­tö kas­vat­ta­mat­ta. Kos­kee tie­ten­kin myös Nurmijärveä.

    Nur­mi­jär­ven ja Hel­sin­gin iäni­kui­nen kisa uusis­ta asuk­kais­ta ei ole hyvä perus­te jat­ku­val­le (epäe­ko­lo­gi­sel­le) raken­ta­mi­sel­le ja väestönkasvulle.

    Täy­tyy sil­ti olla rea­lis­ti. Me emme oikein voi mitään sil­le, että Hel­sin­gin seu­dul­le on tulos­sa kovas­ti uusia asuk­kai­ta. Sik­si kan­nat­taa kes­kit­tyä sii­hen, miten ne joka tapauk­ses­sa tule­vat uudet asuk­kaat saa­daan par­hai­ten asutettua.

  46. Kuten jo aikai­sem­min mai­nit­tiin niin kau­pun­ki­bu­le­var­dien raken­ta­mi­nen tulee ajan­koh­tai­sek­si vas­ta 2030-luvul­la joten yleis­kaa­va voi­ta­siin nii­den osal­ta käsi­tel­lä vas­ta n 10 vuo­den päs­tä. Ensin vuo­ros­sa oli­si­vat siis Kruu­nun­vuo­ren­ran­ta, Mal­min len­to­ken­tä, Koi­vusaa­ri, Var­tio­saa­ri ym ja lisäk­si Espoo ja Van­taa tule­vat tut­tuun tapaan toi­mi­maan pus­ku­rei­na uusien asuk­kai­den tun­keu­tues­sa pk-seudulle.

    1. Jos jokin pitää rakebn­taa 14 vuo­den pääs­tä, se pitää lait­taa yhleis­kaa­van nyt, kos­ka mat­kal­la on pal­jon vii­vei­tä. Sitä pai­si, onhan esi­mer­kik­si Mal­min len­to­ken­tän kaa­voi­tuk­ses­sa voi­ta­va tie­tää, mil­lai­seen kaupn­ki­ra­kenr­tee­seen se tulee istuttaa.

  47. Daniel Feder­ley: Täy­tyy sil­ti olla rea­lis­ti. Me emme oikein voi mitään sil­le, että Hel­sin­gin seu­dul­le on tulos­sa kovas­ti uusia asuk­kai­ta. Sik­si kan­nat­taa kes­kit­tyä sii­hen, miten ne joka tapauk­ses­sa tule­vat uudet asuk­kaat saa­daan par­hai­ten asutettua.

    Rea­lis­mia on ehkä se, että Hel­sin­gin polii­ti­kot eivät halua tyy­tyä vähäi­sem­pään kas­vuun. He kyl­lä voi­si­vat lopet­taa kas­vun mil­loin vain. Jat­ku­van tiivs­tä­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen on siis rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to, jon­ka voi­si toteut­taa, jos polii­ti­kot vain haluai­si­vat teh­dä niin.

    Nur­mi­jär­ven osal­ta pää­tök­sen teki­si­vät nur­mi­jär­ve­läi­set polii­ti­kot. Hel­sin­ki­läis­ten polii­tik­ko­jen ei tar­vit­se täs­tä välit­tää (eikä käyt­tää argu­ment­ti­na oman raken­ta­mi­sen puo­lus­te­lus­sa). Jos halu­aa vai­kut­taa val­tion tai maa­kun­nan tasol­la koko alu­een kehi­tyk­seen, pää­tök­sen voi teh­dä tuol­la tasol­la. Mut­ta mikään ei siis pako­ta kas­vuun mil­lään tasol­la, vaan kyse on sii­tä, että polii­ti­kot mel­ko sys­te­maat­ti­ses­ti halua­vat aina kas­vat­taa omaa yksikköään.

    Jos hyväk­sy­tään se, että Hel­sin­gin polii­ti­kot halua­vat kas­vat­taa väes­tö­mää­rää ja tii­vis­tää kau­pun­kia, sit­ten tie­ten­kin vali­taan tii­vis­tä­mis­vaih­toeh­dois­ta se muka­vin. Minun suo­sik­ki­ni voi­si olla muu­ta­man tii­viin kes­kuk­sen raken­ta­mi­nen jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­lin­jo­jen ole­mas­sao­le­vien ase­mien koh­dal­le, ja jät­tää jo raken­ne­tut alu­eet pää­asias­sa alku­pe­räis­ten suun­ni­tel­mien mukai­sik­si, tii­vis­tä­mät­tö­mik­si. Perus­tei­na jo hyvin raken­ne­tun ympä­ris­tön kun­nioit­ta­mi­nen, vihe­ra­luei­den säi­lyt­tä­mi­nen ja toi­mi­va joukkoliikenne.

  48. Juho Laa­tu: Kitu­kas­vui­sis­ta pen­sais­ta ei ole ehkä iloa met­sä­teol­li­suu­del­le, mut­ta arvo­kas osa Suo­men luon­toa nekin ovat. 

    Eipä pal­joa tar­vit­se Suo­men met­siä kier­rel­lä että kitu­kas­vui­sia tiheik­kö­jä, pen­saik­ko­ja ja pajuk­ko­ja löy­tää enem­män kuin näh­dä halu­aa. Suh­teel­li­sen pie­ni osa met­sä­no­mis­ta­jis­ta hoi­taa met­si­ään ‘puu­pel­lon’ tasolle.

  49. ant­ti: Eipä pal­joa tar­vit­se Suo­men met­siä kier­rel­lä että kitu­kas­vui­sia tiheik­kö­jä, pen­saik­ko­ja ja pajuk­ko­ja löy­tää enem­män kuin näh­dä halu­aa. Suh­teel­li­sen pie­ni osa met­sä­no­mis­ta­jis­ta hoi­taa met­si­ään ‘puu­pel­lon’ tasolle.

    Teol­li­sen kasv­va­tuk­sen hoi­to-ohjei­ta nou­dat­ta­mat­to­mat talous­met­sät, luon­non­ti­lai­set met­sät ja luon­non­mu­kai­sem­min hoi­de­tut talous­met­sät ovat kai kui­ten­kin vähe­ne­mään päin, ja puu­pel­lot kas­va­va tren­di. Yhden sil­mä hakee yhtä, toi­sen toista.

    Vii­ta­tes­sa­ni kitu­kas­vui­siin pen­sai­siin en tar­koit­ta­nut hoi­to-ohjei­den vas­tai­ses­ti hoi­det­tua met­sää, vaan lähin­nä nii­tä pen­sas­mai­sia kas­vus­to­ja (ja mui­ta­kin kas­ve­ja ja eläi­miä), jot­ka eivät met­sä­teol­li­suut­ta kiin­nos­ta, mut­ta jot­ka ovat kui­ten­kin osa Suo­men metsäluontoa.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jokin pitää rakebn­taa 14 vuo­den pääs­tä, se pitää lait­taa yhleis­kaa­van nyt, kos­ka mat­kal­la on pal­jon vii­vei­tä. Sitä pai­si, onhan esi­mer­kik­si Mal­min len­to­ken­tän kaa­voi­tuk­ses­sa voi­ta­va tie­tää, mil­lai­seen kaupn­ki­ra­kenr­tee­seen se tulee istuttaa.

    Radios­ta tuli juu­ri Kul­ta­kuu­me. Sii­nä käsi­tel­tiin Hel­sin­gin kult­tuu­ri­tu­ho­lai­sia aika reip­pain ottein 🙂 . Ohjel­mas­sa oli pal­jon muu­ta­kin kau­pun­ki­suun­nit­te­luun liit­ty­vää kiin­nos­ta­vaa asiaa.

    http://areena.yle.fi/1–3359734#autoplay=true

  51. Sak­ke:

    Mik­si ihmees­sä nykyis­ten, alu­eel­laan viih­ty­vien asuk­kai­den pitäi­si muut­taa pois tuli­joi­den tiel­tä? Etsi­kööt muu­al­ta omat onne­lan­sa. Suo­mes­sa maa­ta riit­tää muu­al­la­kin, sil­lä maas­sam­me ei ole muu­al­la pula maa-alas­ta. Emme mekään ole pur­ka­mas­sa Kala­sa­ta­maa, tai Meri­ha­kaa, vaik­ka syi­tä löytäisimmekin.

    Tii­vis­tä­jil­lä ei ole moraa­lis­ta oikeut­ta moi­seen, puut­tua tois­ten ympäristöön.

    Se on nime­no­maan niin päin, yri­tä jo uskoa, että väl­jyy­den ystä­vil­lä on Suo­mes­sa val­ta­vas­ti varaa vali­ta asuin­paik­kan­sa, mut­ta kau­pun­gis­ta pitä­vät ihmi­set voi­vat asua vain Hel­sin­gis­sä. On täy­sin oikein ja rei­lua, että Hel­sin­kiä raken­ne­taan niil­le jot­ka halua­vat oikean kau­pun­gin asuin­pai­kak­seen, kun se ker­ran on ainoa paik­ka Suo­mes­sa joka voi sel­lais­ta ympä­ris­töä tar­jo­ta, ja maa­seu­tua kai­paa­vat voi­vat siir­tyä mihin tahan­sa muu­hun kuntaan.

  52. Tago Mago: Se on nime­no­maan niin päin, yri­tä jo uskoa, että väl­jyy­den ystä­vil­lä on Suo­mes­sa val­ta­vas­ti varaa vali­ta asuin­paik­kan­sa, mut­ta kau­pun­gis­ta pitä­vät ihmi­set voi­vat asua vain Hel­sin­gis­sä. On täy­sin oikein ja rei­lua, että Hel­sin­kiä raken­ne­taan niil­le jot­ka halua­vat oikean kau­pun­gin asuin­pai­kak­seen, kun se ker­ran on ainoa paik­ka Suo­mes­sa joka voi sel­lais­ta ympä­ris­töä tar­jo­ta, ja maa­seu­tua kai­paa­vat voi­vat siir­tyä mihin tahan­sa muu­hun kuntaan.

    Anteek­si vain, mut­ta onko Hel­sin­ki vie­lä­kin ainoa kaupunki? 

    Kir­joi­tat mel­kein kuin O.P., jon­ka mie­les­tä vain Hel­sin­ki oli kau­pun­ki. Hän tai­si vai­kut­tua pysy­väs­ti, käy­ty­ään Pari­sis­sa ja Ber­lii­nis­sä, ehkä Mila­nos­sa­kin, mut­ta valit­te­li New York’in mat­kan kal­leut­ta, sen jää­tyä teke­mät­tä. Oli oikeas­taan aika yllä­tä­vää lukea O.P.:n kir­jas­ta lause, jos­sa hän tote­si, että “Kai­kis­ta Euroo­pan pää­kau­pun­geis­ta on Pari­si vih­rein.”! Mik­sei Hel­sin­ki voi­si lyö­dä lau­dal­ta sen ja kaik­ki muut­kin kil­pai­li­jat tuos­sa, mitä mie­len­kiin­toi­sim­mas­sa kilpailulajissa?

    En ole mikään maa­seu­tua ala­ti kai­paa­va maa­lais­tol­lo, vaan syn­ty­pe­räi­nen hel­sin­ki­läi­nen, joka ymmär­tää ehkä sinua parem­min syi­tä, joi­den takia Töö­lös­sä­kin har­joi­tet­tu lii­an tii­vis raken­ta­mi­nen lope­tet­tiin aikoi­naan. Ehkä­pä vir­heet oli huo­mat­tu, mut­ta nyt joku halu­aa nii­tä jäl­leen tois­taa. Koko kau­pun­gis­ta EI ole kui­ten­kaan syy­tä teh­dä pelk­kää Kal­lio­ta tai Kruununhakaa. 

    Ei ole mikään ihme, että Tapio­lal­le syn­tyi kysyn­tää sil­loin, kun se oli vie­lä paik­ka, jos­sa saat­toi ehkä pai­nia kar­hun­kin kans­sa. Kos­ka siel­lä­kin ovat tii­vis­tä­jät olleet jäl­leen työn tou­hus­sa, voi­si koko Tapio­lan ja mik­sei Ota­nie­men­kin liit­tää mai­nios­ti Hel­sin­kiin. Tii­vis­tä­jiä on nykyi­sin liik­keel­lä aivan lii­an monis­sa pai­kois­sa. Suu­ta­ri pysy­köön les­tis­sään, ja tii­vis­tä­jä kar­min ja ikku­nan­puit­teen välissä!

    Toki on hyvä, että jot­kut uhrau­tu­vat arme­li­aas­ti jo raken­net­tui­hin kasar­mei­hin muut­taes­saan, ja asues­saan niis­sä mui­den puo­les­ta, mut­ta mikään onne­la ei huo­nos­ti suun­ni­tel­tu, lii­an tii­vis kivi­kau­pun­ki kos­kaan ole, kos­ka vas­ta­päis­ten talo­jen sei­nät ovat niis­sä pal­jol­ti aivan lii­an lähel­lä toi­si­aan. Sel­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa ollaan ja elel­lään kuin jyvät myl­lyn­ki­vien välissä.

    Par­haat kau­pun­kia­sun­not ovat luul­lak­se­ni yleen­sä jon­kin puis­ton äärel­lä. Meri­nä­kö­alaa kau­pun­gin asun­nos­ta ei tar­vi­ta. Itse­kin möin aikoi­naan asun­non, jon­ka erk­ke­ris­tä oli sekä kau­pun­ki- (tai katu­nä­ky­mä) että meri­nä­kö­ala. En ole tuo­ta kaup­paa edes katu­nut, kos­ka kai­pa­sin kau­pun­gin pui­ta, joi­ta ei sen asun­non ikku­nois­ta näky­nyt. Löy­sin kui­ten­kin lopul­ta Hel­sin­gis­tä asun­non, jon­ka kai­kis­ta ikku­nois­ta näkyy sekä pui­ta että talo­ja kau­em­pa­na nii­den takana. 

    Ora­vat, sii­lit, kanit ja kär­pät­kin ovat naa­pu­rei­na tääl­lä Hel­sin­gin reu­nal­la ihan kivo­ja. Samoin pie­net met­si­köt, val­ko­vuok­ko­ja kas­va­vi­ne aukei­neen. Vaan, jos kane­ja tai val­ko­pos­ki­han­hia tulee kau­pun­kiin lii­kaa, on sii­nä meil­lä ongel­ma, tai oikeas­taan kaksi.

    Ehkä­pä muu­tan­kin seu­raa­vak­si takai­sin Viron­nie­mel­le (tai ehkä en sit­ten­kään), mut­ta kor­kein­taan jon­kin puis­ton vie­rel­le, kun­han joku voi­si uskot­ta­vas­ti taa­ta, että kau­pun­kim­me kau­nii­ta vihe­ra­luei­ta, ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­luei­ta, sekä avoi­mia jul­ki­sia ran­ta­vyö­hyk­kei­tä ei enää uhra­ta kau­pun­kia vai­vaa­val­le lii­al­le tii­vis­tä­mi­sel­le, ros­kat jäl­keen­sä kaduil­le, puis­toi­hin tai kau­pun­ki­luon­toon jät­tä­vil­le, tai öyk­kä­röi­väl­le ökyrakentamiselle.

    Hel­sin­ki kuu­luu kai­kil­le helsinkiläisille, …
    myös heil­le, jot­ka ilmes­ty­vät keväi­sin ran­noil­lem­me venei­tä kun­nos­ta­maan, tai pesi­mään perä­ti nel­jäs­sä eri pesäs­sä met­roa­se­man ja nyt kuk­ki­maan alka­nei­den ren­tu­koi­den välis­sä. Sii­nä on jo tii­vis­tet­ty riittävästi!

  53. Tago Mago: Se on nime­no­maan niin päin, yri­tä jo uskoa, että väl­jyy­den ystä­vil­lä on Suo­mes­sa val­ta­vas­ti varaa vali­ta asuin­paik­kan­sa, mut­ta kau­pun­gis­ta pitä­vät ihmi­set voi­vat asua vain Hel­sin­gis­sä. On täy­sin oikein ja rei­lua, että Hel­sin­kiä raken­ne­taan niil­le jot­ka halua­vat oikean kau­pun­gin asuin­pai­kak­seen, kun se ker­ran on ainoa paik­ka Suo­mes­sa joka voi sel­lais­ta ympä­ris­töä tar­jo­ta, ja maa­seu­tua kai­paa­vat voi­vat siir­tyä mihin tahan­sa muu­hun kuntaan.

    Het­ki­nen!
    “Oikea” kaupunki…mikähän se on? Sinä­kö sen mää­rit­te­let ja mei­dän mui­den pitää muut­taa pois?

    Mis­sä se toi­vot­ta­van tii­vy­den raja mah­taa men­nä? Maa­il­man tihei­ten asut­tu paik­ka on Mani­la, pin­ta-ala 38.55 km², asuk­kai­ta 43 079 as/km2 eli yhteen­sä n. 1.6 mil­joo­naa. Sii­nä sitä on ihail­ta­vaa tiheyt­tä! Tämä onne­ton tup­pu­ky­lä Hel­sin­ki on niin väl­jäs­ti raken­net­tu että 215 km² alu­eel­le on saa­tu hou­ku­tel­tua kes­ki­mää­rin vain 2 945 as./km². Eli tii­vis­tä­mi­sen varaa todel­la­kin on! 

    Täs­sä ei kui­ten­kaan ole mitään ongel­maa ja Kes­kus­puis­to voi­daan säi­lyt­tää, kun tii­vis­te­tään ker­ran­kin kun­nol­la. Kes­kus­ta eli ns. kan­ta­kau­pun­ki ja Laut­ta­saa­ri ovat esim. yhteen­sä n. 43 km² ja sin­ne siis mah­tuu tuon nykyi­sen n. 250 000 asuk­kaan (kes­kim. 10 000 — 5000 as/km2) sijaan hel­pos­ti 1.3 mil­joo­naa lisää työ­paik­koi­neen päi­vi­neen. Saa­tai­siin asun­to­jen hin­nat ker­ral­la kun­nol­la alas. Pääs­täi­siin lähel­le tuo­ta Mani­lan tiheyt­tä. Mik­si tyy­tyä vähem­pään? Pie­ni ei todel­la­kaan ole kaunista!

    Jou­du­taan tosin raken­ta­maan myös Kai­vo­puis­to, Töö­lön­lah­ti, Sibe­lius­puis­to, Espla­na­di ja ehkä liit­tä­mään alu­ee­seen vie­lä Talin golf­ket­tä­kin lukuis­ten pil­ven­piir­tä­jien lisäk­si. Kel­lu­via teko­saa­ria ja asun­to­ja­kin mah­tuu merel­le aika taval­la. “Kas­vun rajat” on aivan type­rä ajatus!

    Sovit­ta­siin­ko sit­ten, että me muut “maa­lai­set” saam­me asua tääl­lä väl­jäs­sä reser­vaa­tis­sam­me pois­sa “oikei­den” kau­pun­ki­lais­ten sil­mis­tä? Paras­ta oli­si jos tuo “oikea” Hel­sin­ki ero­tet­tai­siin omak­si kun­non kau­pun­gik­seen ja me muut muo­dos­tai­sim­me Hel­sin­gin maa­lais­kun­nan. Oikeal­la taval­la urbaa­nit kau­pun­ki­lai­set sit­ten liik­kui­si­vat jalan tai ajai­si­vat pol­ku­pyö­ril­lä ja lupai­si­vat pysyä tii­viis­sä ihan­neo­lois­saan, eivät esim. mat­kus­tai­si “maal­le”, “mökil­le” tai “luon­toon” oman kau­pun­ki­ra­jan­sa yli. Lii­ken­ne saa­tai­siin mini­miin. Ener­giao­ma­va­rai­suu­den takai­si oma ydin­voi­ma­la Senaa­tin­to­ril­la. Ruo­kaa voi­si tuot­taa viher­ka­toil­la ja kuk­ka­ruu­kuis­sa. Sel­lais­ta van­han­ai­kais­ta oike­aa luon­toa­han nämä “oikeat” vih­reät urba­nis­tit, eivät mihin­kään var­maan tar­vit­se kun hiih­to­put­ket, Hoplo­pit ja Flow fes­ti­vaa­lit­han on jo kek­sit­ty. Odo­tet­tai­siin vaan rau­has­sa sitä “Ääne­tön­tä kevättä”. 

    Kos­ka ilmei­ses­ti myös muut­kin Suo­men ns. kau­pun­git eivät ole kun­non oikei­ta kau­pun­ke­ja niin ei Tam­pe­ret­ta, Tur­kua, Rii­hi­mä­keä tai perä­ti Oulua tai mitään muu­ta­kaan paik­kaa Suo­mes­sa kan­na­ta mil­lään van­hen­tu­neel­la alue­po­li­tii­kal­la yrit­tää pitää tur­haan asut­tui­na. Onni ja autuus tule­vat vain iha­nas­ta uusur­ba­nis­mis­ta ja umpi­kort­te­leis­ta ja kuka tätä ei ymmär­rä ei ymmär­rä omaa paras­taan. “Unel­mat parem­mas­ta maa­il­mas­ta” on nyt koho­tet­tu aivan uusiin sfääreihin.

    Lisää kau­pun­kia ja heti! Var­sin­kin kai­kil­le muil­le kuin nykyi­sil­le kau­pun­ki­lai­sil­le, väis­ty­kääm­me nii­den 250 000 uuden parem­man kau­pun­ki­lai­sen tiel­tä, joi­den tar­peil­le uhra­taan 30 % Hel­sin­gin nykyi­sis­tä raken­ta­mat­to­mis­ta met­sis­tä ja puis­tois­ta. Höl­möm­pi luu­li­si että he tar­vit­se­vat LISÄÄ viher- ja vir­kis­ty­sa­luei­ta, eivät­kä vähem­män. Olen nyt toti­ses­ti valais­tu­nut tätä blo­gi­kes­kus­te­lua lukies­sa­ni, eli tämä­hän on siis ihan har­hais­ta ajat­te­lua, kos­ka uudet uljaat kapun­ki­lai­set eivät tar­vit­se ilmei­ses­ti YHTÄÄN luon­toa. Luon­non­kor­vik­keek­si riit­tää baa­nat, suih­ku­läh­teet, ruuk­ku­ku­kat ja Her­ne­saa­ren ran­ta “the beach”. Sii­hen pääl­le vähän muun­nel­tu viher­kom­pen­saa­tio­pe­ri­aa­te, eli jos haka­taan ja raken­ne­taan heh­taa­ri met­sää Kes­kus­puis­tos­sa niin sen voi kom­pen­soi­da istut­ta­mal­la 100 pal­mu­puu­ta kes­kus­taan. Tämä­hän on oikea vas­taan­sa­no­ma­ton “win win” resep­ti. Debet ja cre­dit täs­mää­vät täs­sä viherpesussa.

    Lai­naan lopuk­si Mik­ko Säre­län (vihr.) blo­gis­ta lop­pu­hui­pen­nuk­sen: “Raken­ne­taan lisää umpi­kort­te­lei­ta ja lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin. Sii­hen on mon­ta hyvää syy­tä. Tär­kein kui­ten­kin se, että monet RAKASTAVAT asua umpi­kort­te­lien muo­dos­ta­mas­sa ympäristössä.”
    http://www.sarela.fi/lisaa-umpikortteleita-miksi/

    Aamen! Voi­si­ko tämän parem­min tiivistää.

    Vas­ta­han mei­dän suku on 5:ssa pol­ves­sa vuo­si­sa­dan vaih­tees­ta saak­ka tääl­lä asu­nut. Jaa..a aut­ta­kaa nyt hyvät ihmiset…mikähän se muu kun­ta nyt sit­ten oli­si johon täy­tyy täs­tä siir­tyä pois jalois­ta pyö­ri­mäs­tä sel­väs­ti epä­toi­vot­tu­na KEHITYKSEN jar­ru­na ? Olen myös erä­opas, joten edel­ly­tyk­set sel­vi­tä tuol­la susi­ra­jal­la ovat onnek­si hyvät.

    #kes­kus­puis­ton­puo­les­ta

  54. Susan­na Pit­kä­nen:
    Lai­naan lopuk­si Mik­ko Säre­län (vihr.) blo­gis­ta lop­pu­hui­pen­nuk­sen: “Raken­ne­taan lisää umpi­kort­te­lei­ta ja lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin. Sii­hen on mon­ta hyvää syy­tä. Tär­kein kui­ten­kin se, että monet RAKASTAVAT asua umpi­kort­te­lien muo­dos­ta­mas­sa ympäristössä.”
    http://www.sarela.fi/lisaa-umpikortteleita-miksi/

    Aamen! Voi­si­ko tämän parem­min tiivistää.

    Näin maa­lai­se­na täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä tuo­ta umpi­kort­te­li­vil­li­tys­tä. Urban Hel­sin­gin Pro Hel­sin­ki 2.0 on täyn­nä umpi­kort­te­li­kau­pun­kia Kona­laa myö­ten. Kaik­ki uusi raken­ta­mi­nen on pelk­kää umpi­kort­te­li­kau­pun­kia. Ehkä poru­kan kan­nat­tai­si kuun­nel­la tuo Juho Laa­dun link­kaa­ma Kultakuume.

  55. Nyt­hän tämä kes­kus­te­lu ei kos­ke Hel­sin­gin nykyi­sen kes­kus­tan tii­vis­tä­mis­tä, jota ei tule tapah­tu­maan vaan sii­tä että lei­kat­tai­siin sii­vu Hämeen­li­nan­väy­län vie­rei­ses­tä kes­kus­puis­tos­ta raken­ta­mi­seen, ja sama kos­kee muu­ta­man muun pää­väy­län vie­reis­tä joutomaata. 

    Hel­sin­gis­sä ja sen naa­pu­ri­kau­pun­geis­sa on met­sää ihan riit­tä­väs­ti että Hel­sin­ki sai­si kyl­lä Euroo­pan vih­rei­män kau­pun­gin tit­te­lin jos joku vai­vau­tui­si tul­la tän­ne ver­tai­le­maan Hel­sin­kiä esim Ber­lii­nin tai Parii­siin. Tämä sen­kin jäl­keen kun ns kau­pun­ki­bu­le­var­dit on toteu­tet­tu. Käsi­tyk­set Parii­sin tai Ber­lii­niin “vih­rey­des­tä” perus­tuu juu­ri isoi­hin puis­to­ka­tui­hin ja puis­toi­hin kes­kel­lä kau­pun­kia, nii­tä­kin Hel­sin­gis­sä on, tosin pal­jon huo­nom­min hoi­det­tu, sik­si ei nii­tä arvos­te­ta että pitää kut­sua lai­ta­kau­pun­gin vie­reis­tä met­sää oikein “Kes­kus­puis­tok­si”.

    Hel­sin­gis­sä on se vika että tääl­tä puut­tuu var­si­nai­set maa­il­man­luo­kan näh­tä­vyy­det, ei ole eif­fel­tor­nia eikä ainoa­ta­kaan pil­ven­piir­tä­jää jon­ka katol­ta voi­si ihail­la näkö­alo­ja, ei tai­de­museo­ta jos­sa oli­si edus­ta­va kan­sain­vä­li­sen nyky­tai­teen kokoel­ma, ravin­to­lae­lä­mä on anee­mis­ta, käve­ly­ka­tu­ja ei ole kuin muu­ta­ma, met­ro on vai­vai­nen tyn­kä, ja puis­tot täyt­ty­vät örvel­tä­väs­tä nuo­ri­sos­ta ja pult­sa­reis­ta niin että kun­nol­li­sil­la ihmi­sil­lä ei ole asi­aa nii­hin. Oikeis­sa suur­kau­pun­geis­sa örvel­tä­jät ja rie­hu­jat pysy­vät omis­sa lai­ta­kau­pun­gin kort­te­leis­saan ja lähiöissä. 

    Sik­si niin monet suo­ma­lai­set­kin kat­so­vat Hel­sin­kiä vinoon ja käy­vät lomil­laan tai muu­ten­kin jos on mah­dol­lis­ta, muis­sa maa­il­man met­ro­po­leis­sa, kos­ka Hel­sin­gis­sä ei ole mistään. 

    Niin minä­kin kävi­sin mut­ta kyse on rahas­ta ja ajas­ta. Sik­si mun on pak­ko käy­dä vain Helsingissä.

  56. Susan­na Pit­kä­nen: Het­ki­nen!
    “Oikea” kaupunki…mikähän se on? Sinä­kö sen mää­rit­te­let ja mei­dän mui­den pitää muut­taa pois?

    Mis­sä se toi­vot­ta­van tii­vy­den raja mah­taa men­nä? Maa­il­man tihei­ten asut­tu paik­ka on Mani­la, pin­ta-ala 38.55 km², asuk­kai­ta 43 079 as/km2 eli yhteen­sä n. 1.6 mil­joo­naa. Sii­nä sitä on ihail­ta­vaa tiheyt­tä! Tämä onne­ton tup­pu­ky­lä Hel­sin­ki on niin väl­jäs­ti raken­net­tu että 215 km² alu­eel­le on saa­tu hou­ku­tel­tua kes­ki­mää­rin vain 2 945 as./km². Eli tii­vis­tä­mi­sen varaa todel­la­kin on! 

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa yksi erit­täin hyvä indi­kaat­to­ri ihmis­ten haluil­le on raha eli mis­tä kan­sa­lai­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan. Ei siis tar­vit­se jär­jes­tää kyse­ly­tut­ki­muk­sia tai kysyä nimi­mer­keil­tä int­terwe­bis­sä. No, nyt vai­kut­tai­si että sel­lai­sel­le 20.000 as/km2 (esim. Puna­vuo­ri tai Kal­lio) asuin­ti­hey­del­le oli­si täl­lä het­kel­lä eni­ten tilaus­ta sil­lä neliö­hin­nat ovat erit­täin kor­keat. Jos­pa raken­net­tai­siin em. tihey­del­lä niin kau­an että neliö­hin­nat alka­vat olla saman­suun­tai­sia Nur­mi­jär­vel­lä ja Puna­vuo­res­sa, niin saa­tai­siin tätä patou­tu­nut­ta kysyn­tää tii­viil­le asui­na­lu­eel­le purettua.

  57. Soi­nin­vaa­ran mukaan Arpo­sen tei­pit oli­vat aivan eri pai­kas­sa kuin mihin raken­ta­mi­sen raja on tosia­sias­sa tar­koi­tet­tu. Voi­tai­siin­ko nyt asuk­kail­le sit­ten kau­pun­gin toi­mes­ta ker­toa, mihin rajat on tarkoitettu?

    Koko pik­se­li­kaa­va on pirun kek­sin­tö, jon­ka taka­na kau­pun­ki voi teh­dä mitä huvit­taa. Raken­ta­mi­sen ja vihe­ra­lui­den väli­set rajat on tahal­laan hämär­ret­ty niin, että muu­ten­kin han­ka­la­lu­kui­sis­ta kar­tois­ta ei ota mitään tolk­kua. Tar­kat rajat kuu­lem­ma ilmoi­te­taan asuk­kail­le myö­hem­min, kun­han kaa­va on ensin hyväk­syt­ty. Ehkä pide­tään oikein työ­pa­ja sen kunniaksi.

    Kes­kus­puis­ton rajat pitäi­si säi­lyt­tää nykyi­sel­lään, niin ei tar­vit­se kulut­taa aikaa tur­haan pik­se­lei­den arvuutteluun.

    1. Tar­kois­ta rajois­ta pää­te­tään ase­ma­kaa­val­la. Jos haluai­sin puo­lus­taa jotain koh­det­ta Hel­sin­gis­sä, kan­nat­tai­sin löy­hää yleis­kaa­vaa niin, että var­si­nai­nen tais­to käy­dään sen asian ympä­ril­lä eikä val­ta­vas­sa myl­lys­söä yleis­kaa­va­vai­hees­sa. Kty­sy­mys arka­ne­ta­mi­sen rajois­ta kes­kus­puis­tos­sa tulee rat­kais­ta­vak­si jos­kus 2030-luvul­la. Sii­tä päät­tää val­tuus­to niin kuin val­tuus­to päät­tää yleiskaavastakin.

  58. Kes­kus­puis­to ei ole puis­to, vaan pää­osin hir­veä ryteik­kö. Jos ole­te­taan Hel­sin­gin kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen leviä­vän jos­sain vai­hees­sa, pitää myös Kes­kus­puis­to muo­ka­ta puis­tok­si asu­tuk­sen leviä­mi­sen myötä.

  59. JY: Näin maa­lai­se­na täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä tuo­ta umpi­kort­te­li­vil­li­tys­tä. Urban Hel­sin­gin Pro Hel­sin­ki 2.0 on täyn­nä umpi­kort­te­li­kau­pun­kia Kona­laa myö­ten. Kaik­ki uusi raken­ta­mi­nen on pelk­kää umpikorttelikaupunkia. 

    Vil­li­tys on aika eri­koi­nen sana­va­lin­ta perin­tei­sel­le kau­pun­ki­geo­met­rial­le jos­sa tii­vis­tyy pari­tu­hat­ta vuot­ta kumu­loi­tu­nut­ta osaa­mis­ta. Pikem­min­kin kyse on kon­ser­va­tii­vi­suu­den paluus­ta ja palaut­ta­mi­ses­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­luun ja tukeu­tu­mi­nen euroop­pa­lai­seen perin­tee­seen jos­sa näi­tä asioi­ta on mie­tit­ty ja onnis­tu­nees­ti rat­kais­tu pidem­pään kuin täällä.

    Ensim­mäi­nen mer­kit­tä­väs­ti näky­vä ja kuu­lu­va jär­jen ääni täl­lä rin­ta­mal­la oli Helan­de­rin ja Sund­ma­nin Kenen Hel­sin­ki joka sijoit­tui kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sen hul­luim­piin vuo­siin jol­loin edes lähiöi­ty­mi­nen ei riit­tä­nyt, vaan myös kan­ta­kau­pun­kia piti pääs­tä repi­mään kiin­teis­tö­ja­los­tuk­sen ja autois­tu­mi­sen nimis­sä. Lop­pu­tu­lok­se­na oli tor­jun­ta­voit­to kan­ta­kau­pun­gil­le (ja perus­tan luo­mi­nen nykyi­sil­le kor­keil­le neliö­hin­noil­le), mut­ta kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen (umpi­kort­te­lei­neen) ei sil­ti sil­ti sil­loin tul­lut kyseeseen. 

    Sii­nä Kul­ta­kuu­mees­sa muu­ten sivut­tiin tätä­kin epi­so­dia. Helan­der piti sil­lois­ta kau­pun­ki­kä­si­tet­tä epäonnistuneena.

    Muu­ta­man ammat­ti­mai­sen toi­si­na­jat­te­li­jan mie­li­pi­teis­tä on sit­tem­min tul­lut val­ta­vir­taa mut­ta jalan­kul­ki­ja­mit­ta­kaa­vai­sen kau­pun­gin suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­tei­den (uudelleen-)jalkauttaminen eri­tyi­ses­ti kau­pun­gin pää­tök­sen­te­koe­li­mis­sä on vie­lä mitä suu­rim­mas­sa mää­rin kesken.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­kois­ta rajois­ta pää­te­tään ase­ma­kaa­val­la. Jos haluai­sin puo­lus­taa jotain koh­det­ta Hel­sin­gis­sä, kan­nat­tai­sin löy­hää yleis­kaa­vaa niin, että var­si­nai­nen tais­to käy­dään sen asian ympä­ril­lä eikä val­ta­vas­sa myl­lys­sä yleis­kaa­va­vai­hees­sa. Kysy­mys raken­ta­mi­sen rajois­ta kes­kus­puis­tos­sa tulee rat­kais­ta­vak­si jos­kus 2030-luvul­la. Sii­tä päät­tää val­tuus­to niin kuin val­tuus­to päät­tää yleiskaavastakin.

    Voi­si­han sitä hyvä­us­koi­ses­ti tuu­dit­tau­tua sii­hen, että kaa­voi­tus­asiat rat­kea­vat auvoi­ses­ti päät­tä­jien vii­saas­sa ohjauk­ses­sa jos­kus tule­vai­suu­des­sa. Ei kui­ten­kaan tar­vit­se olla kum­moi­nen­kaan ennus­ta­ja, että juu­ri yleis­kaa­vaan vedo­taan, kun Kes­kus­puis­to pan­naan lihoik­si 2030-luvul­la. Eikä tai­da tar­vi­ta odot­taa niin­kään kauan.

    Asian voi kään­tää myös toi­sin päin. Kaa­voi­te­taan puis­to siis yleis­kaa­vas­sa puis­tok­si, mikä se jo onkin, ja käy­dään sit­ten 2030-luvul­la kes­kus­te­lua puis­ton raken­ta­mi­ses­ta, mikä­li kaa­vas­ta halu­taan poiketa.

  61. Brän­dö­bo: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa yksi erit­täin hyvä indi­kaat­to­ri ihmis­ten haluil­le on raha eli mis­tä kan­sa­lai­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan. Ei siis tar­vit­se jär­jes­tää kyse­ly­tut­ki­muk­sia tai kysyä nimi­mer­keil­tä int­terwe­bis­sä. No, nyt vai­kut­tai­si että sel­lai­sel­le 20.000 as/km2 (esim. Puna­vuo­ri tai Kal­lio) asuin­ti­hey­del­le oli­si täl­lä het­kel­lä eni­ten tilaus­ta sil­lä neliö­hin­nat ovat erit­täin kor­keat. Jos­pa raken­net­tai­siin em. tihey­del­lä niin kau­an että neliö­hin­nat alka­vat olla saman­suun­tai­sia Nur­mi­jär­vel­lä ja Puna­vuo­res­sa, niin saa­tai­siin tätä patou­tu­nut­ta kysyn­tää tii­viil­le asui­na­lu­eel­le purettua.

    Miten mark­ki­na­ta­lous liit­tyy Hel­sin­gin raken­ta­mi­seen ja kaupunkisuunnitteluun?

  62. tuen mak­sa­ja: Miten mark­ki­na­ta­lous liit­tyy Hel­sin­gin raken­ta­mi­seen ja kaupunkisuunnitteluun?

    Mark­ki­nat ker­to­vat nykyis­ten (ja tule­vien­kin, jos tilaa on) kau­pun­ki­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Tätä tie­toa voi­daan sit­ten hyö­dyn­tää kaupunkisuunnittelussa.

  63. Kal­le:
    Kes­kus­puis­to ei ole puis­to, vaan pää­osin hir­veä ryteik­kö. Jos ole­te­taan Hel­sin­gin kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen leviä­vän jos­sain vai­hees­sa, pitää myös Kes­kus­puis­to muo­ka­ta puis­tok­si asu­tuk­sen leviä­mi­sen myötä.

    Kal­le tai­taa olla töis­sä kau­pun­gil­la. Aina­kin raken­nus­vi­ras­to ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to kut­su­vat pusi­koik­si ja risu­koik­si kaik­kia sel­lai­sia luon­non­va­rai­sia pui­ta, pen­sai­ta ja pien­puus­toa, mitä viras­to ei ole itse istuttanut.

  64. Brän­dö­bo: Mark­ki­nat ker­to­vat nykyis­ten (ja tule­vien­kin, jos tilaa on) kau­pun­ki­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Tätä tie­toa voi­daan sit­ten hyö­dyn­tää kaupunkisuunnittelussa.

    Niin? Hel­sin­gis­sä ei ole toi­mi­via asun­to­mark­ki­noi­ta vaan tiu­kas­ti sään­nel­tyä lähin­nä sosia­lis­tis­ta suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta, jos­sa lisäk­si kai­ken maa­il­man ama­töö­rit puut­tu­vat rakentamiseen.

  65. Brän­dö­bo: Mark­ki­nat ker­to­vat nykyis­ten (ja tule­vien­kin, jos tilaa on) kau­pun­ki­lais­ten asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Tätä tie­toa voi­daan sit­ten hyö­dyn­tää kaupunkisuunnittelussa.

    Mark­ki­nat voi­vat ker­toa jota­kin kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta, mut­ta ne riip­pu­vat pal­jol­ti myös luot­ta­muk­ses­ta. Vali­tet­ta­vas­ti vain mei­tä ihmi­siä on help­po pet­kut­taa. (Kaup­piai­den kan­nal­ta se tosin on ilmei­ses­ti suo­tui­sam­pi asia.)

    Asun­to­mark­ki­noil­la sekoit­tu­vat kovat fak­tat sekä peh­meäm­mät arvot. Siel­lä on myös epä­var­muut­ta, kuten ennus­teis­sa. Mark­ki­nat saat­ta­vat jos­kus läh­teä har­hai­le­maan omil­le teil­leen, esi­mer­kik­si voi­mak­kaan mark­ki­noin­nin, eli kau­pal­li­sen vies­tin­nän, jos­kus aika vil­lis­ti jopa vain sosi­aa­li­sen­kin vuo­ro­vai­ku­tuk­sen seurauksena. 

    Mikä selit­ti Hol­lan­nin tulp­paa­ni­ma­nian? Mikä sen syis­tä ja seu­rauk­sis­ta oli tie­don ja mikä manian tai spe­ku­laa­tion vai­ku­tus­ta? Jon­kin tulp­paa­nin sipu­li saat­toi olla tuol­loin jopa kivi­ta­lon arvoi­nen ostet­taes­sa, mut­ta oli­ko se sitä myös vii­mei­sel­lä ker­ral­la myy­täes­sä, kun osta­jan luot­ta­mus alkoi rakoilla?

    Pre­fe­rens­sei­hin voi­vat vai­kut­ta­vaa mm. arvot, fak­tat, havain­not, kuu­lo­pu­heet, kuvi­tel­mat, kysyn­tä, mah­dol­li­suu­det, mark­ki­noin­ti, mie­li­pi­teet, näke­myk­set, rea­lis­mi, spe­ku­loin­ti, tar­jon­ta, tar­peet ja unel­mat. Vaik­ka tilaa oli­si­kin, voi sen käyt­tö­ta­pa muut­taa pre­fe­rens­se­jä monin eri tavoin. 

    Todel­li­suu­des­sa asu­mispre­fe­rens­sit jos­sain eivät tai­da aina olla staat­ti­sia, pikem­min­kin dynaa­mi­sia. Nii­hin vai­kut­taa moni muut­tu­ja sekä takai­sin­kyt­ken­tä: kai­ken lisäk­si takai­sin­kyt­ken­tä­link­ke­jä voi olla monia.

    Kata­jan­nok­ka voi olla jon­kun mie­les­tä kiva alue. Mitä enem­män sin­ne sijoi­tet­tai­siin asuk­kai­ta, sen epä­mu­ka­vam­mak­si olot siel­lä kui­ten­kin muut­tui­si­vat (tren­din­omai­ses­ti). Näin kävi­si aina­kin sit­ten kun asu­kas­lu­ku ylit­täi­si sin­ne ehkä vie­lä täl­lä­kin het­kel­lä muut­ta­maan haluk­kaat 5.000, 50.000 tai 500.000 asukasta. 

    Asu­mispre­fe­rens­si voi vää­rin tul­kit­tu­na olla var­sin har­hai­nen esti­maat­ti sii­tä, min­ne, mitä ja miten pal­jon kan­nat­taa raken­taa. Jopa 5.000 asu­kas­ta voi muut­taa jon­kin pai­kan aivan hir­veäk­si. Sil­loin 500, 50 tai vain 5 voi olla jo pal­jon parem­pi luku. Jos­sa­kin on ‘tip­ping point’.

  66. Brän­dö­bo: Jos­pa raken­net­tai­siin em. tihey­del­lä niin kau­an että neliö­hin­nat alka­vat olla saman­suun­tai­sia Nur­mi­jär­vel­lä ja Puna­vuo­res­sa, niin saa­tai­siin tätä patou­tu­nut­ta kysyn­tää tii­viil­le asui­na­lu­eel­le purettua.

    Muis­ta että pää­kau­pu­gis­sa hin­nat ovat kor­keal­la täy­sin sii­tä riip­pu­mat­ta, miten sitä on raken­net­tu. Moni muut­taa pää­kau­pun­kiin sii­tä huo­li­mat­ta, että pitää enti­sen asuin­seu­tun­sa raken­ta­mis­ta­vas­ta enem­män kuin uuden. OS tois­taa usein väi­tet­tä, että hin­ta ja raken­ta­mis­tyy­lin halut­ta­vuus kor­re­loi­si­vat yksi yhteen, mut­ta vali­tat­ta­vas­ti pää­kau­pun­gin hin­nois­ta ei voi tuol­lai­sia joh­to­pää­tök­siä vetää. Sen joh­to­pää­tök­sen voi vetää, että pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­not käy­vät hyvin kau­pak­si, mut­ta asu­mis­viih­ty­vyy­des­ta ja raken­ta­mis­ta­po­jen halut­ta­vuu­des­ta tämä ei ker­ro mitään.

    1. Muis­ta että pää­kau­pu­gis­sa hin­nat ovat kor­keal­la täy­sin sii­tä riip­pu­mat­ta, miten sitä on rakennettu.

      Tuo­ta tuo­ta, pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä esi­mer­kik­si Meri­ha­ka on aika e3dullista ver­rat­tu­na Kruu­nun­ha­kaan. Aika hyväl­le pai­kal­le on onnis­tut­tu teke­mään “edul­li­sia” asun­to­ja. Jos Meri­ha­ka oli­si raken­net­tu meren äärel­le Kruu­nun­haan tyy­lil­lä, siel­lä­kin asun­not oli­si­vat kalliita.

  67. Juho Laa­tu: Muis­ta että pää­kau­pu­gis­sa hin­nat ovat kor­keal­la täy­sin sii­tä riip­pu­mat­ta, miten sitä on raken­net­tu. Moni muut­taa pää­kau­pun­kiin sii­tä huo­li­mat­ta, että pitää enti­sen asuin­seu­tun­sa raken­ta­mis­ta­vas­ta enem­män kuin uuden. OS tois­taa usein väi­tet­tä, että hin­ta ja raken­ta­mis­tyy­lin halut­ta­vuus kor­re­loi­si­vat yksi yhteen, mut­ta vali­tat­ta­vas­ti pää­kau­pun­gin hin­nois­ta ei voi tuol­lai­sia joh­to­pää­tök­siä vetää. Sen joh­to­pää­tök­sen voi vetää, että pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­not käy­vät hyvin kau­pak­si, mut­ta asu­mis­viih­ty­vyy­des­ta ja raken­ta­mis­ta­po­jen halut­ta­vuu­des­ta tämä ei ker­ro mitään. 

    Raken­ta­mis­ta­pa nime­no­maan vai­kut­taa asun­non hin­toi­hin. Tämän näkee ver­taa­mal­la hin­tae­ro­ja ja myyn­tiai­ko­ja saman kort­te­lin sisäl­lä. Ennen II maa­il­man­so­taa raken­ne­tut asun­not ovat kal­liim­pia kuin sen jäl­keen teh­dyt. Selit­tä­vä­nä teki­jä­nä on pula-ajan raken­ta­mi­nen, raken­ta­mi­seen käy­tet­tiin huo­no­laa­tui­sem­pia mate­ri­aa­le­ja. Sen jäl­keen nousi­vat ensim­mäi­set ele­ment­ti­ta­lot jot­ka eivät ole kovin halut­tu­ja nekään. Mut­ta toki 1960-luvun asun­to Hel­sin­gis­sä on kal­liim­pi kuin vaik­ka­pa 1930-luvun asun­to Lappeenrannassa.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo­ta tuo­ta, pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä esi­mer­kik­si Meri­ha­ka on aika e3dullista ver­rat­tu­na Kruu­nun­ha­kaan. Aika hyväl­le pai­kal­le on onnis­tut­tu teke­mään “edul­li­sia” asun­to­ja. Jos Meri­ha­ka oli­si raken­net­tu meren äärel­le Kruu­nun­haan tyy­lil­lä, siel­lä­kin asun­not oli­si­vat kalliita.

    Jos voi­daan osoit­taa kak­si muu­ten saman­lai­sel­le (etäi­syy­det, mai­se­mat, lii­ken­ne, lähiym­pä­ris­tö, asuk­kaat, pal­ve­lut jne.) pai­kal­le raken­net­tua kau­pun­gin­osaa, mut­ta eri tyy­liin raken­net­tu­na, tyy­li ja sen halut­ta­vuus voi selit­tää aluei­den hintaeroa.

    Vali­tet­ta­vas­ti uut­ta Kruu­nun­ha­kaa ei enää raken­ne­ta. Nyt raken­ne­taan vakio­ka­maa ele­men­teis­tä, ei talo­yk­si­löi­tä käsin. Var­maan­kin myös Kruu­nun­haan ikä ja his­to­rial­li­suus nos­ta­vat sen arvoa.

    Meri­ha­kaa pide­tään hie­man syr­jäs­sä ole­va­na ja ankeas­ti raken­net­tu­na. Jos ote­taan vas­taa­va hie­man syr­jään raken­net­tu ele­ment­ti­ker­ros­ta­lo­koh­de vaik­ka­pa Kark­ki­las­ta, sen­kin hin­ta­ta­so on toden­nö­köi­ses­ti alhai­seh­ko naa­pu­ri­kau­pun­gi­no­siin ver­ra­tu­na. Hel­sin­kiin raken­ne­tun saman­lai­sen ker­ros­ta­lo­lä­hiön hin­ta on var­mas­ti kor­keam­pi. Ja vaik­ka se oli­si raken­net­tu ahtaam­min, hin­tae­ros­ta ei voi pää­tel­lä, että Hel­sin­gin tii­viy­sas­te on ihmis­ten mie­les­tä haluttavampi.

    Jos ole­tam­me, että kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­nen lisää viih­tyi­syyt­tä, ja että ihmi­set halua­vat asua Suo­men hin­nak­kaim­mil­la seu­duil­la, ja sik­si noi­ta seu­tu­ja tulee tii­vis­tää, ensim­mäi­se­nä lis­tal­la oli­si­vat ehkä Kai­vo­puis­to, Espla­na­din puis­to ja Senaa­tin­to­ri. Mut­ta näin ei käy­tän­nös­sä toi­mi­ta. Ehkä on nor­maa­lim­paa tii­vis­tää ensin “ne muut vähä­pä­töi­sem­mät ja arvot­to­mam­mat alu­eet” ja jäte­tään omat kul­ma­kun­nat tii­vis­tä­mät­tä. Var­sin monen asuk­kaan mie­les­tä kui­ten­kin juu­ri hänen oma kau­pun­gin­osan­sa ja lähis­tön­sä on jo tar­peek­si tiivis.

    Hel­sin­gis­sä voi ver­ra­ta myös vaik­ka­pa Jako­mä­keä ja Paki­laa. Molem­mat pää­väy­lien var­rel­la, hie­man etääm­pä­nä kes­kus­tas­sa. Miten seli­täm­me hin­ta- ja halut­ta­vuuse­rot? Tii­viil­lä rakentamisellako?

    Jot­kut myös rakas­ta­vat mah­dol­li­sim­man tii­vis­tä asu­mis­ta. Heil­le voi­si raken­taa jon­kin jouk­ko­lii­ken­nea­se­man pääl­le, mui­ta häi­rit­se­mät­tö­mään paik­kaan, mas­sii­vi­sen kolos­sin. Mie­lel­lään vain yksi koko Suo­meen, sil­lä näin sii­tä tulee mah­do­li­sim­man suu­ri. Ehkä jon­ne­kin Hel­sin­gin lähis­töl­le, sil­lä haluk­kail­la asu­jil­la on var­mas­ti pal­jon eri­lai­sia työ­paik­ka­toi­vei­ta. Muut alu­eet voi­si pitää alku­pe­räi­sen suun­ni­tel­man mukaisina.

    En usko tuon ske­naa­rion toteu­tu­van. Osin sik­si, että täs­sä pelis­sä on asu­mis­viih­ty­vyyt­tä enem­män kyse jokai­sen kun­nan kun­na­ni­sien (ja pat­rioot­tis­ten asuk­kai­den) halus­ta kas­vaa ja olla mui­ta suu­rem­pi ja mer­kit­tä­väm­pi. Samoin mer­kit­tä­vä syy on ylei­nen talou­den ja hal­lin­non kes­kit­ty­mis- ja mono­po­li­soi­tu­mi­sil­miö (val­ta ja raha kasaan­tu­vat). Ja tie­ten­kin on aina gryn­de­rei­tä ja hei­dän lob­ba­rei­taan. Sama meno siis vuo­si­kym­me­nes­tä ja ‑sadas­ta toi­seen. Jos kes­kus­puis­to­ja ja mui­ta ilma­rei­kiä ei raken­ne­ta umpeen tänä vuon­na, niin ehkä ensi vuonna.

  69. Suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa asun­to­jen hin­taa las­ke­vat kun­nal­li­set isot vuo­kra­ker­ros­ta­lo-alu­eet naa­pu­ris­sa. Esim Jako­mäes­sä, Kon­tu­las­sa, Kan­nel­mäes­sä, Espoon Suve­las­sa ja Van­taan Koi­vu­ky­läs­sä vuo­kra­ker­ros­ta­lo­jen hin­ta­vai­ku­tus lähis­tön väl­jiin pien­ta­loa­luei­siin hei­jas­tuu parin kil­san säteellä.

    Vas­taa­vas­ti kan­ta­kau­pun­gis­sa ole­vis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa, jot­ka ovat tun­net­tu­ja rau­hat­to­mas­ta elä­mäs­tä, kuten Hel­sin­gin Sör­näi­nen, ovat asun­not hal­vem­paa kuin niis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa mis­sä elä­mä on rauhallisempaa. 

    Tämä tulee muis­taa kun suun­ni­tel­laan kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta asu­mis­ta nykyi­sen kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le: Kenel­le ne asun­not ovat tar­koi­tet­tu? Se mää­rää aika pal­jon koko alu­een asun­to­jen halut­ta­vuu­den. Ghet­to­lei­ma ei läh­de pese­mäl­lä­kään pois.

  70. Bule­var­di­hank­kei­den kan­nat­ta­jat vähät­te­le­vät puis­ton reu­na-aluei­ta, jot­ka he näke­vät vain raken­nus­maa­re­ser­vi­nä uusien asun­to­jen jat­ku­val­le rakentamiselle. 

    Kes­kus­puis­toa ei kui­ten­kaan pitäi­si naker­taa reu­noil­taan, sil­lä myös puis­ton reu­nat ovat tär­kei­tä. Ilman reu­no­ja ei ole keskustaakaan.

  71. Kale­vi: Raken­ta­mis­ta­pa nime­no­maan vai­kut­taa asun­non hin­toi­hin. Tämän näkee ver­taa­mal­la hin­tae­ro­ja ja myyn­tiai­ko­ja saman kort­te­lin sisäl­lä. Ennen II maa­il­man­so­taa raken­ne­tut asun­not ovat kal­liim­pia kuin sen jäl­keen teh­dyt. Selit­tä­vä­nä teki­jä­nä on pula-ajan raken­ta­mi­nen, raken­ta­mi­seen käy­tet­tiin huo­no­laa­tui­sem­pia mate­ri­aa­le­ja. Sen jäl­keen nousi­vat ensim­mäi­set ele­ment­ti­ta­lot jot­ka eivät ole kovin halut­tu­ja nekään. Mut­ta toki 1960-luvun asun­to Hel­sin­gis­sä on kal­liim­pi kuin vaik­ka­pa 1930-luvun asun­to Lappeenrannassa.

    Yhden kau­pun­gin­osan eri tavoin raken­net­tu­ja talo­ja voi tosi­aan ver­tail­la, ja jopa arvail­la jotain eri raken­nus­ta­po­jen suo­sios­ta. Ver­tai­lus­sa voi olla häi­riö­te­ki­jöi­tä­kin. Esi­mer­kik­si jugen­din sekaan raken­net­tu moder­ni beto­ni­ta­lo voi saa­da plus­saa sii­tä, että sen ympä­ril­lä on pal­jon nät­te­jä jugend-talo­ja. Ja tuon raken­nuk­sen vie­res­sä ole­va jugend-talo on ehkä menet­tä­nyt arvo­aan sik­si, että sen ikku­nois­ta näkyy vain tuo iso ruma betonielementtitalo.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On mui­ta­kin tapa päät­tää maan­käy­tös­tä kuin valitukset.

    On myös esi­tet­ty, että vih­rei­den­kin kan­nat­ta­maan kan­sal­li­seen kau­pun­ki­puis­toon ei ote­ta mukaan aluei­ta jois­sa on raken­ta­mis­ta osoit­ta­va yleis­kaa­va­mer­kin­tä. Jos näi­tä pik­se­lei­tä ei saa­da pois Kes­kus­puis­tos­ta nyt, niin nii­tä aluei­ta ei saa­da myös­kään kan­sal­li­seen Kau­pun­ki­puis­toon enää mukaan.
    http://kaupunkipuisto.fi/

    Yksin­ker­tai­sin tapa päät­tää täs­tä maan­käy­tös­tä on nyt perään­tyä ja säi­lyt­tää Kes­kus­puis­to (ja vih­rei­den mai­ne) kuten hil­jai­nen enem­mis­tö halu­aa. Olen kerän­nyt nimiä adres­siim­me turuil­la ja toreil­la enkä ole tavan­nut koko jou­kos­sa kuin 2 hen­ki­löä, jot­ka kan­nat­ta­vat Kes­kus­puis­ton raken­ta­mis­ta. Päin­vas­toin ihmi­set ovat aivan pöy­ris­ty­nei­tä näh­ty­ään kar­tat ja alu­eet, jot­ka jäi­si­vät raken­ta­mi­sen alle.

    Yrjö Haka­nen kir­joit­ti täyt­tä asi­aa HS:ssä tänään.
    “Kes­kus­puis­toon raken­ta­mi­nen ei ole hyväk­si Hel­sin­gil­le” http://www.hs.fi/mielipide/a1462851521735

  73. Kal­le:
    Kes­kus­puis­to ei ole puis­to, vaan pää­osin hir­veä ryteik­kö. Jos ole­te­taan Hel­sin­gin kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen leviä­vän jos­sain vai­hees­sa, pitää myös Kes­kus­puis­to muo­ka­ta puis­tok­si asu­tuk­sen leviä­mi­sen myötä.

    Ensin­nä­kin Kes­kus­puis­to on suu­rel­ta osin met­sää, jos­sa on suu­ria luon­toar­vo­ja. Met­sät on kar­toi­tet­tu aika tark­kaan sekä kau­pun­gin, että luon­to­kar­toit­ta­jien toimesta.
    https://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/
    Kau­pun­gin oman sivus­ton mukaan:
    “Hel­sin­kiä hal­koo ete­läs­tä poh­joi­seen hyvät vir­kis­tys- ja ulkoi­lu­mah­dol­li­suu­det tar­joa­va Kes­kus­puis­to. Sen luon­to on moni­puo­lis­ta, maas­to vaih­te­le­vaa ja lin­tu- ja nisä­käs­la­jis­to run­sas. Kes­kus­puis­to alkaa ete­läs­sä kes­kel­tä kau­pun­kia Töö­lön­lah­del­ta ja päät­tyy Hal­tia­laan ja Van­taan­joel­le, Hel­sin­gin poh­jois­ra­jal­le. Tuhan­nen heh­taa­rin laa­jui­nen Kes­kus­puis­to on kym­me­nen kilo­met­riä pit­kä ja edus­taa hyvin ete­lä­ran­ni­kon rikas­ta ja vaih­te­le­vaa luontoa.

    Kes­kus­puis­tos­sa voi ais­tia vuo­de­nai­ko­jen ryt­min, värin, valon ja tuok­sun. Siel­lä ret­keil­lään, lei­ki­tään, kun­toil­laan, urheil­laan, hoi­de­taan vil­je­lys­pals­to­ja, tutus­tu­taan luon­toon ja vir­kis­ty­tään. Myös monen hel­sin­ki­läi­sen työ­mat­ka kul­kee Kes­kus­puis­ton kaut­ta jne..”
    https://helsinginmetsat.fi/helsingin-arvometsat/

    Suo­sit­te­len irtiot­toa arjes­ta ja pyö­rä­ret­keä Kes­kus­puis­toon. Aika mai­nio reit­ti­vi­deo löy­tyy tääl­tä: Hesa­ri: “Maa­il­man­luo­kan pyö­rä­reit­ti Kes­kus­puis­ton halki”
    http://nyt.fi/a1305943574429

    Toi­sek­seen haas­tai­sin sinut poh­ti­maan mitä tar­koi­tat rytei­köl­lä ja mik­si se on sinus­ta niin pelot­ta­vaa? Juu­ri edes­men­nyt eko­lo­gi ja aka­tee­mik­ko Ilk­ka Hans­ki käsit­te­li tätä­kin aihet­ta. Kult­tuu­riin ei pitäi­si kuu­lua aja­tus­ta, että luon­toon suh­tau­du­taan välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti tai jopa vihamielisesti.”

    Ihmi­nen on tavat­to­man sopeu­tu­vai­nen ja tai­ta­va muok­kaa­maan olo­suh­tei­ta itsel­leen sopi­vik­si. Sik­si on väis­tä­mä­tön­tä, että ihmi­nen on vie­raan­tu­nut luon­nos­ta. Ei osa­ta arvos­taa sitä, mihin ei enää ole oma­koh­tais­ta kosketusta.”
    http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1462849600322?ref=a‑lukupaketti‑2

    #‎kes­kus­puis­ton­puo­les­ta‬

  74. RI eli riplo­mi-insi­nöö­ri: Mikä on tämä kuu­lui­sa “puu­pel­to”? Yhtä lajia kas­va­va met­sä? Kos­ka Suo­mes­sa on eri­kois­tu­nut­ta alan tut­ki­mus­ta, niin lai­tam­pa tähän lin­kin: http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/c4-tree-species.htm

    Lin­kin sivul­ta sel­vi­ää oikein hyvin, että Suo­mes­sa ei oikein ole mer­kit­tä­vää puu­la­ji­kir­joa. Havu­pui­ta 4 ja leh­ti­pui­ta hie­man enem­män. Mer­ki­tyk­sel­li­siä tosin vain kuusi, män­ty ja koi­vu­la­jit. Vaik­ka kuin­ka yri­tet­täi­siin, niin ei täs­sä köy­häs­sä maa­pe­räs­sä ja kyl­mäs­sä ilmas­tos­sa tule kos­kaan muu­ta lajis­toa ole­maan. Leh­ti­puis­ta suu­ri osa on kitu­kas­vuis­ta pen­sas­ta eikä niis­tä ole oikein iloa kenel­le­kään. Jotain öttiäi­siä lukuunottamatta.

    Kos­ka pie­nis­tä met­sä­pals­tois­ta – joi­ta on aika suu­ri osa nyky­ään – saa edes jotain tuloa joka ylit­tää menot, niin tot­ta­han toki kan­nat­taa kas­vat­taa yhtä lajia, kos­ka kor­juu ja hoi­to on helpompaa.

    Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa tai­taa olla aika paha asia­vir­he? Käsi­te puu­pel­to vii­tan­nee talous­met­sä käsit­tee­seen, joka siis ero­aa luon­tai­ses­ta met­säs­tä monel­la lail­la. Luon­tai­ses­ti met­sis­sä on samaan­ai­kaan usei­ta puu­la­je­ja, pen­sai­ta, kent­tä­ker­rok­sen kas­ve­ja jne. ja nii­tä vie­lä­pä eri-ikäi­si­nä kas­vus­toi­na. Met­sän elin­kaa­ren kehi­tys tapah­tuu ns. suk­kee­sion myö­tä. Luon­tai­nen met­sä on moni­muo­toi­sem­pi, kuin talous­met­sä. Esim. järeän laho­puun mää­rä talous­met­sis­sä on yli 95 % pie­nem­pi kuin luon­non­met­sis­sä. Täl­lä sei­kal­la on suu­ri mer­ki­tys metsäekosysteemissä.
    Perus­tie­to­ja eko­lo­gias­ta ja van­ho­jen met­sien arvos­ta opis­kel­laan esim. lukiossa.

    Vih­reil­le Suo­men luon­non puo­lus­ta­mi­nen on kes­kei­sim­piä arvojamme.”

    Vil­le Niinistön(vihr.)blogi mm. van­ho­jen met­sien suo­je­lus­ta oli hyvä:
    https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1157611717590882

    Nyt vaan on niin, että Kes­kus­puis­ton rajo­jen sisäl­lä on ete­lä-suo­ma­lai­sit­tain arvo­kas­ta ja har­vi­nais­ta van­haa met­sää. Täl­lais­ta met­sää on alle 2 % ete­lä-suo­men met­sis­tä. Hel­sin­gil­lä on vel­vol­li­suus sääs­tää tämä met­sä ja koko Kes­kus­puis­to. Hel­sin­gin vih­reil­lä on eri­tyi­nen vel­vol­li­suus tähän, muu­ten­han koko pop­poon uskot­ta­vuus menee. Juu­ri edes­men­neen aka­tee­mik­ko Ilk­ka Hans­ki on osoit­ta­nut, että ete­lä-suop­men met­sis­tä pitäi­si suo­jel­la vähin­tään 10 %, jot­ta nykyi­nen moni­muo­toi­suus ja lajit säi­lyi­si­vät. Täl­lä menol­la ne katoa­vat. Se nyt vaan on tut­ki­tus­ti näin: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1462849600322?ref=a‑lukupaketti‑2

    Tämän maan luon­to on niin pal­jon enem­män — luon­nol­la ja lajeil­la on oma itsei­sar­von­sa, min­kä lisäk­si me olem­me vaa­li­mas­sa sitä tääl­lä lap­sil­lem­me.” ‑Vil­le Niisnistö.

    Nyt pää­si­si sanois­ta tekoi­hin myös Hel­sin­gis­sä säi­lyt­tä­mäl­lä Keskuspuisto.

    #kes­kus­puis­ton­puo­les­ta

    1. Nyt vaan on niin, että Kes­kus­puis­ton rajo­jen sisäl­lä on ete­lä-suo­ma­lai­sit­tain arvo­kas­ta ja har­vi­nais­ta van­haa met­sää. Täl­lais­ta met­sää on alle 2 % ete­lä-suo­men met­sis­tä. Hel­sin­gil­lä on vel­vol­li­suus sääs­tää tämä met­sä ja koko Keskuspuisto.

      Se, että Suo­men met­sien suo­je­lu­ti­lan­ne on näin hir­veä, on kan­sal­li­nen häpeä.
      Jos ajat­te­lee asi­aa yhteen­so­vit­ta­mi­se­na talou­del­lis­ten arvo­jan ja luon­toar­vo­jen välil­lä, on tra­gi­koo­mis­ta, että ainoa paik­ka, jos­sa Suo­mes­sa koh­ta on van­ho­ja met­siä, on Hel­sin­gin kes­kel­lä, jos­sa luon­non hyväk­si mene­te­tyt talou­del­li­set arvot ovat suu­rim­mat. Kovin pal­jon on näh­ty myös vai­vaa sääs­tää kes­kus­pois­ton yhtey­des­sä ole­va tai­men­pu­ro. Met­sä­oji­tus­ten yhtey­des­sä näi­tä saa tuho­ta sumei­le­mat­ta muu­ten vain huvik­seen. (Se tai­men­pu­ro kyl­lä säästyy)
      On kyl­lä van­ho­jen met­sien suo­je­lun kan­nal­ta lähes itse­mur­ha­stra­te­gi­aa aja­tel­la, että met­sän saa muu­al­ta tuho­ta ja Hel­sin­ki vas­taa täs­tä­kin asias­ta maas­sa yksin.

      Kes­kus­puis­ton van­ho­ja met­siä ei nimit­täin uhkaa niin­kään raken­ta­mi­nen vaan vir­kis­tys­käyt­tö. Vih­reät sai­vat läpi mui­den muris­tes­sa vihai­si­na, että met­sät säi­ly­te­tään met­si­nä. Kukaan ei voi taa­ta tätä vuo­si­kym­me­nik­si eteen­päin. Hel­sin­gin met­siin on tun­ke­mas­sa aktii­vi­sem­paa käyt­tö­lä koi­ra­lauk­ka­ra­dois­ta alkaen. Pal­jon on vaa­dit­tu nii­den raken­ta­mis­ta puis­toik­si. On hyvin­kin mah­dol­lis­ta, että näin tapah­tuu vie­lä täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Kukaan meis­tä ei voi luva­ta, että seu­raa­vat suku­pol­vet arvos­ta­vat met­siä enem­män kuin puis­to­ja, jousiam­mun­ta­ra­to­ja, rat­sas­tus­ta ja sen semmoista.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra: On kyl­lä van­ho­jen met­sien suo­je­lun kan­nal­ta lähes itse­mur­ha­stra­te­gi­aa aja­tel­la, että met­sän saa muu­al­ta tuho­ta ja Hel­sin­ki vas­taa täs­tä­kin asias­ta maas­sa yksin.

    Vih­reät sai­vat läpi mui­den muris­tes­sa vihai­si­na, että met­sät säi­ly­te­tään metsinä.

    On vai­kea ymmär­tää, mikä vih­rei­den tai OS:n met­sä­luon­to­stra­te­gia on.

    Hel­sin­gis­sä muka met­sät säi­ly­te­tään met­si­nä, mut­ta Kes­kus­puis­ton ja Var­tio­saa­ren voi huo­let­ta rakentaa.

    Muu­al­la Suo­mes­sa bio­ta­lou­den volyy­mia pitää nos­taa nykyi­ses­tä tai­vai­siin, mut­ta var­maan­kin met­sä­luon­toon kos­ke­mat­ta. Stra­te­gia näyt­täi­si ole­va se, että Suo­men met­sä­luon­to muu­te­taan yksi­la­ji­sek­si puu­pel­to­mai­sek­si teol­li­suu­den resurs­sik­si — pait­si että vih­reät vaa­ti­vat, että perus­te­taan muu­ta­ma ret­kei­ly­alue lisää. Luon­non kas­vit ja eläi­met voi­vat sit­ten muut­taa noi­hin reser­vaat­tei­hin ret­kei­li­jöi­den ihailtavaksi.

    Se ver­ran itse­pe­tos­ta mukaan, että väi­te­tään tämän stra­te­gian taka­na ole­van kepun ja mui­den puo­luei­den juo­ni, jota vhreät ovat koko ajan vastustaneet.

    Perus­ta­va ero minun ajat­te­luu­ni näyt­täi­si ole­van sii­nä, että luon­toa ei näh­dä koko maan kat­ta­va­na koko­nai­suu­te­na, jon­ka kans­sa pitäi­si kye­tä elä­mään yhdes­sä, vaan vain pirs­ta­lei­si­na näy­te­kap­pa­lei­na, jot­ka nekin on tar­koi­tet­tu lähin­nä ihmi­sen virkistyskäyttöön.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kukaan meis­tä ei voi luva­ta, että seu­raa­vat suku­pol­vet arvos­ta­vat met­siä enem­män kuin puis­to­ja, jousiam­mun­ta­ra­to­ja, rat­sas­tus­ta ja sen semmoista.

    Voin taa­ta, että kun eräs­kin kun­nal­lis­po­lii­tik­ko OS ensin kas­vat­taa kau­pun­gin väes­tö­mää­rän puo­li­tois­ta­ker­tai­sek­si ja raken­taa kaik­ki nykyi­set met­sä­löt, jousiam­mun­ta­ra­dat, gol­fra­dat ja muut täy­teen raken­nuk­sia, niin pai­ne ottaa jäl­jel­le jää­nei­tä vie­lä raken­ta­ma­to­mia met­sä kai­ken­lai­seen vir­kis­tys­käyt­töön kas­vaa. Syyn täl­lai­siin asen­ne­muu­tok­siin voi löy­tää läheltäkin. 🙂

  77. Ter­vei­set jäl­leen Suo­men Turus­ta, jos­ta tulin juu­ri. Kau­pun­ki oli jäl­leen aika täyn­nä nät­te­jä flik­ko­ja, fil­la­rei­ta­kin näkyi ole­van muu­ta­mien auto­jen lisäk­si, ja aika edul­li­sil­ta vai­kut­ta­nei­ta asun­to­ja, aina­kin mitä yhden väli­tys­liik­keen ikku­nail­moi­tuk­sis­ta ehdin lukea. Voi­si­vat ken­ties hel­pot­taa Osmon maa­lai­le­mia “pai­nei­ta” Hel­sin­gin osal­ta ihan muka­vas­ti, jos (Kes­kus­puis­ton tuhoa­mi­sen sijaan) kau­pun­kiin pyr­ki­vät muut­tai­si­vat­kin sin­ne. Onhan se sen­tään maam­me enti­nen pääkaupunki.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kovin pal­jon on näh­ty myös vai­vaa sääs­tää kes­kus­puis­ton yhtey­des­sä ole­va tai­men­pu­ro. Met­sä­oji­tus­ten yhtey­des­sä näi­tä saa tuho­ta sumei­le­mat­ta muu­ten vain huvik­seen. (Se tai­men­pu­ro kyl­lä säästyy) 

    Tuo tai­men­pu­ron sääs­ty­mi­nen on kyl­lä perus­tee­ton­ta opti­mis­mia, ellei asias­sa ole jotain uut­ta tietoa?

    Tänään jär­jes­te­tyl­lä vih­rei­den kaa­va­kä­ve­lyl­lä Kes­kus­puis­tos­sa oli muka­na myös Vir­ta­ve­sien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen asian­tun­ti­ja Mikael Man­ni­nen. Mie­les­tä­ni hänen esi­tyk­ses­tään tuli täy­sin sel­väk­si, että myös­kään tai­men­pu­rok­si kun­nos­tet­tu Haa­ga-/Mau­nu­lan puro ei tule säi­ly­mään. Ensin­nä­kin sen lat­va-alu­eel­le Tuusu­lan­tien var­teen on tulos­sa toi­nen “bule­var­di ja puro hävi­ää suun­ni­tel­ma­kar­tois­sa talo­jen alle put­keen. Valu­ma-alu­ees­ta lii­an suu­ri osa jää asfal­tin ja talo­jen alle. Sin­ne on jo raken­net­tu sel­lai­nen uusi asui­na­lue, jos­sa hule­ve­det on joh­det­tu suo­raan put­kia pit­kin puroon,mikä aiheut­taa mm. veden­kor­keu­den hai­tal­li­sen nopei­ta vaih­te­lui­ta. Hänen mukaan­sa, jot­ta puro säi­lyi­si tai­men­pu­ro­na niin sen var­sil­la pitäi­si olla n. 45 m hule­ve­siä pidät­tä­vää luon­non­mu­kais­ta suo­ja-aluet­ta molem­mil­la lai­doil­la. Täs­tä oli tut­ki­mus­tie­toa. Täl­lais­ta­han kaa­vaeh­do­tus ei ole jät­tä­mäs­sä puron varteen.

    KSV on kysyt­täes­sä esit­tä­nyt sääs­tä­vän­sä Haa­ga­pu­roa kaa­vas­sa “mai­se­mae­le­ment­ti­nä” mut­ta tämä siis toteu­tui­si puron uoman voi­mak­kaa­na muok­kaa­mi­se­na ja siir­te­ly­nä jne. joka tuho­aa kyl­lä tai­men­pu­ron vaik­ka voi näyt­tää vek­ku­lil­ta vesie­le­men­til­tä ker­ros­ta­lo­jen välissä.

    Var­sin ongel­mal­lis­ta on, että KSV:lla ei ilmei­ses­ti ole yleis­kaa­van suun­nit­te­lus­sa ollut muka­na riit­tä­vää luon­non­tie­teel­lis­tä asian­tun­te­mus­ta (täl­lä en tar­koi­ta tilas­to­tie­det­tä tai mate­ma­tiik­kaa). Lii­te­kart­to­ja lie­nee tee­tä­tet­ty kon­sul­teil­la, mut­ta syväl­li­sem­pi ymmär­rys luon­no­nar­vois­ta ja sii­tä mikä on mah­dol­lis­ta eko­lo­gi­ses­ti tai luon­non moni­muo­toi­suu­den säi­lyt­täen ei näy­tä ole­van. Kes­kus­puis­ton osal­ta on ilmi­sel­vää, ettei voi­ma­kas­ta raken­ta­mis­ta alu­eel­le ja luon­no­nar­vo­ja saa­ti vir­kis­ty­sar­vo­ja voi­da “yhteen­so­vit­taa”.

    Se, että joku jos­sain muu­al­la tuho­aa luon­toa ei miten­kään oikeu­ta Hel­sin­gin päät­tä­jiä lais­ta­maan omas­ta vas­tuus­taan oman lähi­luon­ton­sa suojelussa.

    Täs­sä asias­sa näyt­tää sil­tä, että Hel­sin­gin Vih­reät päät­tä­jät ovat ase­moi­neet itsen­sä vas­tak­kain mm. luon­non­suo­je­li­joi­den ja taval­lis­ten kun­ta­lais­ten kanssa(adressissa nimiä jo yli 14 000). Sääli. 

    Rat­kai­su on yksin­ker­tai­nen: tode­taan että voi­mas­sa ole­vat Kes­ku­puis­ton tur­vaa­va ase­ma­kaa­va on hyvät ja se pide­tään voi­mas­sa. Kaik­ki ne uudet pik­se­lit Kes­kus­puis­ton alu­eel­ta, jot­ka ovat ris­ti­rii­das­sa ase­ma­kaa­vo­jen kans­sa pois­te­taan tekeil­lä ole­vas­ta yleis­kaa­vas­ta. Lisäk­si käyn­nis­te­tään pikim­mi­ten kan­sal­li­sen kau­pun­ki­puis­ton muo­dos­ta­mi­nen Hel­sin­kiin niin, että Kes­kus­puis­to muo­dos­taa sen oleel­li­sen osan.

    Vaik­ka kuin­ka tätä kes­kus­te­lua käy­dään, niin ei kyl­lä tun­nu löy­ty­vät yhtään perus­te­lua sil­le mik­si Kes­kus­puis­toon pitäi­si raken­taa yhtään mitään. Päin­vas­tai­sia perus­te­lu­ja löy­tyy roppakaupalla.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Kes­kus­puis­ton van­ho­ja met­siä ei nimit­täin uhkaa niin­kään raken­ta­mi­nen vaan virkistyskäyttö. 

    Kes­kus­puis­ton met­siä uhkaa siis ensi­si­jai­ses­ti tämä yleis­kaa­va­luon­nos. Tosin mah­dol­li­ses­ti vie­lä akuu­tim­pi uhka on kau­pun­gin tekeil­lä ole­va kes­kus­puis­ton luon­non­hoi­to­suun­ni­tel­ma, jos­sa “hoi­to­toi­men­pi­teet” ovat yli­mi­toi­tet­tu­ja ja ris­ti­rii­das­sa alu­een luon­teen ja käy­tön kans­sa. Hal­lit­tu hoi­ta­mat­to­muus toi­mi­si edel­leen paremmin.
    Luon­to­jär­jes­tö­jen kom­men­tit: http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/metsa/luonnonhoidon-tyoryhma

    Raken­ta­mi­nen uhkaa Kes­kus­puis­toa kovas­ti­kin kah­del­la tavalla: 

    *Ensin­nä­kin raken­nus­ten, tei­den, huol­to­tei­den, piha­ra­ken­nel­mien, park­ki­paik­ko­jen ja reu­na-aluei­den alle jää heh­taa­ri­kau­pal­la luon­toa, joka on sit­ten mene­tet­ty eli pois­sa koko­naan eliöi­neen päi­vi­neen. Näin tuho­tut eko­sys­tee­mit oli­si­vat muu­toin edel­leen kehit­ty­neet ja rikas­tut­ta­neet monimuotoisuutta.

    * Toi­sek­seen yleis­kaa­vas­sa valit­tu, kai­kis­ta ske­na­riois­ta nopeim­man kas­vun tavoi­te eli 250 000 asu­kas­ta lisää, on se syy mik­si näi­tä raken­nuk­sia aio­taan täl­lai­set mää­rät teh­dä. Täl­läi­nen Hel­sin­gin väes­tön lii­ka­kas­vu tulee tie­ten­kin lisää­mään pai­nei­ta ja käyt­töä kai­kil­le vir­kis­ty­sa­lueil­le, ellei­vät nämä kaik­ki uudi­sa­suk­kaat ole eri­tyi­sen urba­ne­ja ja viih­dy siel­lä “Iso-Robal­la”, mis­tä joku mai­nit­si­kin. Loo­gi­nen joh­to­pää­tös onkin, siis että vir­kis­tys- ja vihe­ra­luei­ta tar­vi­taan kaa­vas­sa lisää, eikä vähemmän. 

    Nykyi­nen vir­kis­tys­käyt­tö on aika hal­lin­nas­sa, eikä hait­taa koh­tuut­to­mas­ti luon­toar­vo­ja. Ei kai siel­lä muu­ten oli­si mm. kana­hauk­ko­ja, leh­ti­pöl­lö­jä, lii­to-ora­via, mäy­riä, nää­tiä, met­sä­kau­ri­ta, tai­me­nia, lepa­koi­ta puhu­mat­ta­kaan kääpä‑, sam­mal- ja hyön­teis­la­jeis­ta ym. Met­säe­ko­sys­tee­mi koos­tuu pal­jos­ta muus­ta­kin kuin puis­ta. Tot­ta­kai siel­lä on myös kulu­mis­ta, kos­ka Kes­ku­puis­tos­sa vie­rai­lee tai sitä käyt­tää jo nyt enem­män ihmi­siä kuin kai­kis­sa kan­sal­lis­puis­tois­sa yhteen­sä vuo­den aika­na. Nykyi­set kävi­jät arvos­ta­vat puis­to­aan, sil­lä se on esim. hyvin vähän ros­kaan­tu­nut. Kes­kus­puis­ton kehit­tä­mi­ses­sa ja sen ulkoi­lu- ja vir­kis­tys­käy­tön sekä luon­no­nar­vo­jen yhteen­so­vit­ta­mi­ses­sa kan­sal­li­nen kau­pun­ki­puis­to­han­ke oli­si erinomainen. 

    Teim­me Kes­ku­puis­ton 100 v juh­la­vuo­den kun­niak­si koko­naan uuden luon­to­po­lun Mau­nu­lan met­sään. Luon­to­po­lun “kum­mei­na” toi­mii asuk­kai­den vapaa­eh­toi­nen ver­kos­to ja olem­me koon­neet mm. luon­to­ha­vain­to­ja sys­te­maa­ti­ses­ti yli 4 vuot­ta. Mate­ri­aa­liin voi tutus­tua Hel­sin­gin Ladun sivuilla.

    Suo­men Ladun erin­omai­ses­sa ja yleis­kaa­vaan kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­vas­sa lausun­nos­sa esi­te­tään­kin mm. että: “Yleis­kaa­van vai­ku­tuk­set hel­sin­ki­läi­seen arkiul­koi­luun ja luon­non vir­kis­tys­käyt­töön tulee arvioi­da ulko­puo­li­sen arvioi­jan toimesta.”
    http://www.suomenlatu.fi/media/vaikuta/vaikuta-tiedostot/lausunnot/helsingin-yleiskaava_suomen_latu.pdf

    Jot­ta mm. täl­lai­nen aika­li­sä voi­daan ottaa, niin yleis­kaa­va­luon­nos pitää palaut­taa uudel­leen val­mis­te­luun. Täl­lai­se­na sitä ei voi hyväksyä.

    Pari tun­nel­mia kuvaa­va sitaat­tia yli 600 adres­siin tul­leis­ta kommenteista:

    “Kun­nan kaa­voi­tuk­sel­la pitää jo lain perus­teel­la edis­tää asuk­kai­den hyviä ja ter­veel­li­siä eli­no­lo­suh­tei­ta sekä ympä­ris­tön viih­ty­vyyt­tä ja kau­neut­ta kau­neut­ta. Kaa­vaeh­do­tus uhkaa näi­tä arvoja ”

    Kes­kus­puis­ton tuhoa­mi­nen vie muka­naan sen rik­kaan lajis­ton — kau­riit, kana­hau­kat, lii­to-ora­vat, huuh­ka­jat, rusa­kot, ketut.…. sekä ihmis­ten mah­dol­li­suu­den ren­tou­tua ja tark­kail­la luon­toa. Jos Kes­kus­puis­to nyt todel­la­kin aio­taan ajaa alas, se lisää enti­ses­tään pahoin­voin­tia — kaik­kien lajien kes­kuu­des­sa. Sii­nä vai­hees­sa, jos /kun työ­ko­neet ilmaan­tu­vat pai­kal­le, lupaan teh­dä “koi­jär­vet”! Varmasti.”

    #kes­kus­puis­ton­puo­les­ta

  80. Ei sido­ta tule­vien val­tuus­to­jen käsiä.
    Oli sun­nun­tai ilta­päi­vä. Käve­lin Kes­kus­puis­tos­sa Mau­nu­lan koh­dal­la, aurin­ko pais­toi, val­ko­vuo­kot kuk­ki­vat. Ja Hämeen­lin­nan väy­län jat­ku­va humi­na häi­rit­si idyl­liä. Kuka halu­aa asua sen var­rel­la ja mik­si huo­nos­ti sijoi­te­tun asui­na­lu­een takia täy­tyy pie­nen­tä Keskuspuistoa?
    Vaik­ka Hämeen­lin­nan väy­lä kut­su­taan tule­vai­suu­des­sa Hämeen­lin­nan bule­var­dik­si, lii­ken­ne­mää­rä tulee lisään­ty­mään, kun sen ympä­ril­lä asuu enem­män ihmisiä.
    Oikeas­taan meil­le on jo kau­pun­ki­bu­le­var­dia: Man­ner­hei­min­tie, Hämeen­tie Mäke­län­ka­tu ja Mec­he­li­nin­ka­tu. Niis­tä löy­tyy jo puu rive­jä ja rai­tio­vau­nut. Mut­ta ikku­nat ei voi pidä auki ja liik­keet katoa­vat, kun näil­lä bule­var­deil­la ei ole muka­vaa oles­kel­la. Fin­nai­rin talo Man­ner­hei­min­tiel­lä ei voi­nut muut­taa asuintaloksi.
    Bule­var­dien edel­ly­tyk­se­nä ovat myös suu­ret inves­toin­nit jul­ki­seen lii­ken­tee­seen. Täl­lä het­kel­lä inves­toin­ti­ra­hat ovat sidot­tu Rai­de­jo­ke­riin, Laa­ja­sa­lon rai­to­lin­jaan ja sen jäl­keen Pisararataan.
    Siis rei­lun 20 vuo­den pääs­tä oli­si rahaa raken­taa pika­rai­tio­tie Hämeen­lin­nan väy­lää pit­kin. Sii­hen men­nes­sä laa­di­taan vie­lä 2 yleiskaava.
    Mik­si halu­taan jo nyt rajoit­taa tule­vien val­tuus­to­jen pää­tök­siä? Yleis­kaa­va on juri­di­nen asia­kir­ja. Vihe­ra­luet­ta, joka on ker­ran kaa­vas­sa osoi­tet­tu muu­hun käyt­töön, ei yleen­sä muu­te­ta takai­sin vihe­ra­lu­eek­si seu­raa­vas­sa yleis­kaa­vas­sa, vaik­kei se oli­si vie­lä rakennettu.
    Laut­ta­saa­res­sa, mis­tä bule­var­dien idea läh­ti, osa inves­toin­nis­ta on jo teh­ty: Met­ro ajaa muu­ta­man vii­kon pääs­tä. Bule­var­di, toi­von mukaan, vähen­tää melua ja antaa Lau­ta­saa­re­lai­sil­le hel­pon pää­syn saa­ren poh­jois­ran­nal­le. Sit­ten saam­me koke­muk­sia ja nii­tä voi­daan hyö­dyn­tää seu­raa­vas­sa yleiskaavassa.
    Ei meil­le ole vie­lä mitään kii­ret­tä teh­dä pää­tök­siä, jot­ka tuhoa­vat tule­vien suku­pol­vien virkistysmahdollisuuksia.

    1. Fin­nai­rin talo Man­ner­hei­min­tiel­lä ei voi­nut muut­taa asuintaloksi.

      Sen muut­ta­mi­sek­si asuin­ta­lok­si ei ollut mitään estei­tä. Haki­ja uskoi sen tuot­ta­van parem­min pienvarastoina.

  81. Man­ner­hei­min­tiel­lä sijait­se­van Fin­nai­rin talon muut­ta­mi­sek­si asuin­ta­lok­si ei ollut mitään estei­tä. Haki­ja uskoi sen kui­ten­kin tuot­ta­van parem­min pien­va­ras­toi­na. Ja tus­kin sin­ne oli­si kah­vi­lan­pi­tä­jiä löy­ty­nyt­kään. Ehkä Hämeen­lin­nan­väy­län var­teen­kin kan­nat­tai­si raken­taa pienvarastoja?

  82. Susan­na Pit­kä­nen: Kes­kus­puis­tos­sa on jo nyt huo­mat­ta­vat van­han met­sän luon­toar­vot ja seu­raa­van 100 v. jäl­keen aina vaan paremmat. 

    Kyl­lä tääl­lä kau­pun­gin poh­jois­pääs­sä aina­kin on eri­näis­ten aluei­den osal­ta tuo­kin ongel­ma hoi­tu­mas­sa pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä. Met­sää on har­ven­net­tu sii­hen mal­liin sen ver­ran usein, ettei ehdi edes uusia pui­ta kas­vaa ennen kuin ne ryteik­kö­nä kaa­de­taan pois. “Met­säs­tä” näkee läpi. Vir­kis­ty nyt sit­ten sel­lai­ses­sa “luon­nos­sa”.

    Joko toi­min­ta on suun­ni­tel­tua ja tar­koi­tuk­se­na on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä lait­taa alue sii­hen kun­toon, että loput­kin voi­daan surut­ta kaa­taa raken­nus­ten tiel­tä pois, tai sit­ten tai­ta­vat jot­kut kau­pun­gin met­sän­rais­kaus­osas­tol­ta hank­kia polt­to­puun­sa ja hak­keen­sa kau­pun­gin met­sis­tä. Edes melues­tee­nä toi­mi­via kais­ta­lei­ta ei täs­sä toi­min­nas­sa tosi­aan sääs­te­tä eikä mikään plänt­ti ole lii­an pie­ni tätä silmälläpitäen.

    Ja sit­ten ihme­tel­lään city­ka­nion­gel­maa, kun ei sem­moi­ses­sa ympä­ris­tös­sä muu eläi­mis­tö sel­viä tai viihdy.

  83. Hei Osmo,
    osaat­ko sanoa kenen aloit­tees­ta tuol­lai­nen pik­se­löin­ti­me­net­te­ly on otet­tu yleis­kaa­va­kar­tois­sa käyt­töön, ja kuka nii­den käy­tön on hyväksynyt?

    1. Yleis­kaa­vao­sas­to on sen otta­nut käyt­töön, hen­ki­löä en tie­dä. Sitä on moi­tit­tu ja kii­tet­ty. Sen on hyväk­sy­nyt klau­pun­gin­val­tuus­to. Ympär­tis­tö­mi­nis­te­riö kiit­ti, kos­ka se tuo oikean hie­rar­kian kart­toi­hin. Yleis­kaa­va on yleisluontoinen.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yleis­kaa­vao­sas­to on sen otta­nut käyt­töön, hen­ki­löä en tie­dä. Sitä on moi­tit­tu ja kii­tet­ty. Sen on hyväk­sy­nyt kaupunginvaltuusto. 

    Tai­si­vat kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa nau­raa partaansa.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sunan­na Pitkänen
    Tuo “tut­ki­mus” kau­pun­kia­su­mi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä pää­tyi sii­hen, ettei ero ole mer­kit­tä­vä, kun vakioi­daan tulo­ta­so ja per­he­ko­ko. Sii­nä ei ollut kui­ten­kaan lain­kaan tut­kit­tu tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen (ratik­ka ja his­si) hii­li­ja­lan­jäl­keä, vaan tii­vii­nä kau­pun­ki­ra­ken­tee­na pidet­tiin sel­lai­sia aluei­ta kuin Paki­la. Lisäk­si sii­nä oli kovin ten­dens­si­mäi­siä tapo­ja las­kea kau­ko­läm­mön (=jäte­läm­pöä) hii­li­ja­lan­jäl­keä eikä sii­nä edes otet­tu huo­mioon sitä, että pää­polt­toai­ne Hel­sin­gis­sä on kau­ko­läm­pö eikä kivi­hii­li tai turve.
    On sel­vää, että oma­va­rais­ta­lou­des­sa haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­va elää eko­lo­gi­sem­min kuin rikas hel­sin­ki­läi­nen, mut­ta on myös yhtä sel­vää, että auto­ton kal­lio­lai­nen elää eko­lo­gi­sem­min kuin yhtä rikas nur­mi­jär­ve­läi­nen kah­den auton­sa kanssa. 

    Kaik­ki ennus­teet muut­to­liik­kees­tä toteu­tu­vat, kos­ka Hel­sin­kiin tulee juu­ri niin pal­jon ihmi­siä kuin tän­ne pääs­te­tään tule­maan. Sen näkee asun­to­jen hin­nois­ta. Minus­ta mei­dän tulee kun­nioit­taa ihmis­ten asu­mis­toi­vei­ta. Oikea tar­ve mita­ta asun­to­jen tar­vet­ta Hel­sin­gis­sä oli­si kysyä kai­kil­ta suo­ma­lai­sil­ta, kuin­ka moni oli­si halu­kas muut­ta­maan Hel­sin­kiin, jos voi­si vaih­taa nykyi­sebn asun­ton­sa kus­tan­nuk­sit­ta asun­toon Hel­sin­gin kantakaupungissa. 

    Mut­ta kes­kus­puis­ton osal­ta tar­vi­taan vie­lä pal­jon har­kin­taa. Oli­sin erit­täin suril­li­nen, jos Hämeen­lin­nan väy­län bule­var­di­soin­nis­ta ja rati­kas­ta jou­dut­tai­siin luo­pu­maan. Se oli­si hyvin ben­san­ha­jui­nen aja­tus. Tar­kem­mat pää­tök­set kes­kus­puis­ton osal­ta teh­dään jos­kus 2030-luvul­la. Ongel­mat­to­mia sii­nä ovat alui­eet radan ete­lä­puo­lel­la, jos­sa raken­net­ta­vak­si on suun­ni­tel­tu lähin­nä äsket­täin met­si­tet­tyä pel­toa melua­lu­eel­la,. jol­la ei ole sanot­ta­via vir­kis­ty­sar­vo­ja. Se Mau­nu­lan majan lähel­lä ole­va alue tulee tut­kia tar­kas­ti ase­ma­kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä. Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­ton­koh­dal­la on lähin­nä huo­no­ja vaih­toeh­to­ja. Ehkä se ratik­ka ei mene niin pohjoiseen. 

    Hyvin ongel­mal­li­se­na pidän aja­tus­ta, että Hel­sin­gil­lä on eri­tyi­nen vel­vol­li­suus suo­jel­la van­ho­ja met­siä, kun maa­seu­dul­la ne on kaik­ki alis­tet­tu puu­pel­lok­si. Hel­sin­gin vihe­ra­luei­ta tulee minus­ta tar­kas­tel­la vir­kis­ty­sar­vo­jen kan­nal­ta. Lajien suo­je­lul­le Suo­mes­ta on löy­det­tä­vä hel­pom­pia ja hal­vem­pia koh­tei­ta. Täl­lä viit­taan aja­tuk­siin, ettei kes­kus­puis­ton lähel­leä­kään saa kaa­voit­taa asu­tus­ta, kos­ka kes­kus­puis­tol­le tuli­si lii­kaa käyttäjiä.

    Täl­lä vas­tauk­sel­la­si todis­tat että SINÄ ET ole vih­reä. Käy­tät vih­reyt­tä vain poliit­ti­se­na kep­pi­he­vo­se­na saa­dak­se­si tavoit­tei­ta­si läpi. Luon­to eikä kes­tä­vä kehi­tys sinua kiinnosta.

    Me oikeat vih­reät olem­me nii­tä luon­to ja luon­non tuhou­tu­mi­sen estä­mi­nen on pal­jon tär­keäm­piä kuin jat­ku­va talous­kas­vu tai uudet ostosparatiisit.

  86. Pek­ka: Täl­lä vas­tauk­sel­la­si todis­tat että SINÄ ET ole vih­reä. Käy­tät vih­reyt­tä vain poliit­ti­se­na kep­pi­he­vo­se­na saa­dak­se­si tavoit­tei­ta­si läpi. Luon­to eikä kes­tä­vä kehi­tys sinua kiinnosta.

    Me oikeat vih­reät olem­me nii­tä luon­to ja luon­non tuhou­tu­mi­sen estä­mi­nen on pal­jon tär­keäm­piä kuin jat­ku­va talous­kas­vu tai uudet ostosparatiisit.

    Jyrä­tään­pä Kes­kus­puis­to mata­lak­si ja siir­re­tään kaik­ki ~75 000 kai­nuu­lais­ta sin­ne asumaan.

    Koko Kai­nuun yli 22 000 neliö­ki­lo­met­riä jäi­si­vät erä­maak­si vil­lil­le luon­nol­le. Se on muu­ten yli kak­si ker­taa Uuden­maan pinta-ala.

    Mut­ta tosi­vih­reä ei tätä ymmärrä 😁

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.