Taas kerran pysäköintipolitiikasta

 

Tämä kir­joi­tus on oikeas­taan tar­koi­tet­tu Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑pals­tal­le, mut­ta jul­kai­sen sen myös omal­la blogillani.

Mitä pysä­köin­ti­paik­ka maksaa?

Tämä kir­joi­tus kos­kee pysä­köin­nin hin­taa Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, jos­sa maa on kal­lis­ta ja asun­to­jen hin­nat kor­keat. Kun muu­ta­kaan mit­ta­ria ei ole, käy­tän maan hin­ta­na sen tuo­ret­ta mark­ki­na­hin­taa Kala­sa­ta­mas­sa, jos­sa yksi ker­ros­ne­liö mak­saa 1350 euroa. Ton­tin kes­ki­mää­räi­sek­si hin­nak­si tulee sil­loin noin 2400 €/m2, kun tont­ti­te­hok­kuus on 1,8.

Jos pysä­köin­ti­paik­ka lai­te­taan talon alle kel­la­riin, se tulee mak­sa­maan noin 40 000 – 50 000 €. Kym­me­nen vuot­ta van­ha tapaus Ara­bian­ran­nas­sa pää­tyi 46 000 euroon paik­kaa koh­den. Kal­liim­pia­kin tapauk­sia on. Jät­kä­saa­ren suu­ri pysä­köin­ti­luo­la tuli mak­sa­maan yli 50 000 €/paikka. Jos paik­ko­ja tar­vi­taan enem­män, lisä­pai­kat ovat sel­väs­ti näi­tä perus­paik­ko­ja kal­liim­pia, kos­ka jou­du­taan mene­mään syvem­mäl­le maan alle ja usein poh­ja­ve­den pin­nan alapuolelle.

Pysä­köin­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen koh­ta­lai­sen edul­lis­ta. Hin­ta on noin 20 000 — 25 000 €/paikka. Raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat siis noin 800 €/m2. Täl­löin kui­ten­kin mene­te­tään tont­ti­maa­ta. Jos sil­lä samal­la raken­nusa­lal­la voi­si yhtä hyvin olla kuusi­ker­rok­si­nen asuin­ta­lo, mene­te­tys­tä raken­nusoi­keu­des­ta tulee hin­taa 9 000 €/rakennusalan koko. Tämä tulee jakaa pysä­köin­ti­ta­lon ker­ros­ten luku­mää­räl­lä. Jos nii­tä on nel­jä ja yksi paik­ka ramp­pei­neen vie 30 m2, tulee mene­te­tyn raken­nusoi­keu­den arvok­si 67 500 €/paikka eli koko­nais­kus­tan­nuk­sek­si jotain noin 90 000€. Täs­tä voim­me lähin­nä pää­tel­lä, ettei pysä­köin­ti­ta­loa kan­na­ta lait­taa paik­kaan, jos­sa se kil­pai­lee asuin­ta­lon kans­sa. Pysä­köin­ti­ta­lo on hyvä rat­kai­su, jos se voi­daan sijoit­taa paik­kaan, johon ei voi­si aja­tel­la muu­ta käyt­töä. Asui­na­lu­een kes­ki­tet­ty pysä­köin­ti­jär­jes­tel­mä voi hyvin sisäl­tää pai­koi­tus­ta­lo­ja. Ne ovat pai­kal­laan myös vähän syr­jem­mäl­lä, jos­sa asun­to­ker­ro­sa­lan arvo ei ole Kala­sa­ta­man luokkaa.

Jos ei väli­tä asu­mi­so­lo­suh­teis­ta mitään, voi auto­pai­kat lait­taa piha­kan­nen alle, jol­loin piha on siis vii­ti­sen met­riä kadun pin­nan ylä­puo­lel­le, eikä ole mitään toi­voa piha­puis­ta. Hin­ta on hal­pa, alle 20 000 €/autopaikka. Ensim­mäi­sen ker­rok­sen asun­not myös mene­te­tään aina­kin osit­tain, kos­ka ei olo­huo­neen ikku­na voi aue­ta piha­kan­nen alle. Jos­kus maas­ton muo­to suo­sii tätä rat­kai­sua, mut­ta yleen­sä se on huo­no. Jos ensim­mäi­seen ker­rok­seen voi­si sijoit­taa kaup­po­ja ja kapa­koi­ta, voi­si­vat ne olla ilman taka­sei­nän ikkunaa.

Jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si pal­ve­lu­ta­sok­si riit­tää, että pysäk­ki on 300 met­rin pääs­sä kotoa. Pysä­köin­tion­gel­ma hel­pot­taa aivan olen­nai­ses­ti, jos sama hyväk­sy­tään auto­pai­kal­le. Kes­ki­tet­ty pysä­köin­ti voi perus­tua pysä­köin­ti­ta­loi­hin, jot­ka on raken­net­tu melu­muu­rik­si vaik­ka­pa rau­ta­tie­tä vas­ten. Sel­lai­nen tulee suh­teel­li­sen hal­vak­si – alle 25 000 €/paikka ja nämä pai­kat on mah­dol­lis­ta raken­taa vai­heit­tain sitä mukaa kun kysyn­tää pai­koil­le ilmenee.

Pysä­köin­ti­pai­kan oikea vuo­kra koos­tuu pää­oman kor­vauk­ses­ta ja hoi­to- ja läm­mi­tys­ku­luis­ta. Jos pai­kan hin­ta on 50 000 euroa, oma­kus­tan­nus­ta­lon vuo­kra on noin 200 €/kk + hoi­to­ku­lut ja jos inves­toin­ti­ku­lu on 20 000 €m, oikea vuo­kra on 85 €/kk + hoi­to­ku­lut. Täl­löin pää­oman hin­ta olen käyt­tä­nyt viit­tä pro­sent­tia, joka siis sisäl­tää sekä koron että kuoletuksen.

 

 

 

139 vastausta artikkeliin “Taas kerran pysäköintipolitiikasta”

  1. Tuos­sa on jon­kin ver­ran vir­hei­tä ihan perus­teis­sa. Noil­la vää­ril­lä ole­tuk­sil­la saa­daan toki aikaan vää­riä, ken­ties halut­tu­ja johtopäätöksiä.

    Piha­kan­nel­la voi olla vihe­ra­lue. Olen asu­nut yhtiös­sä, jon­ka piha oli toteu­tet­tu näin. Erit­täin viih­tyi­sä ja käy­tän­nös­sä umpi piha, jol­loin pie­net­kin lap­set voi­vat olla pihal­la keskenään.

    Käyt­tä­mä­si hin­ta ei ole rea­lis­ti­nen. Toki raken­ta­mal­la lii­an vähän paik­ko­ja, voi­daan yksit­täi­sel­lä auto­pai­kal­la teh­dä tili.

    Pysä­köin­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen ei voi olla tek­ni­ses­ti hal­vem­paa kuin paik­ka talon tai piha­kan­nen alla. Tuos­sa on joku ihan sel­vä virhe.

    Las­kel­ma­si vuo­kra­pai­kan hin­nas­ta ovat oikean suun­tai­sia. Eli koh­tuul­li­nen vuo­kra, ilman kau­pun­gin hyvä­ve­li­kik­kai­lu­ja, on vajaat sata­nen kuus­sa. Kaik­ki sen pääl­le on mark­ki­noi­den tehot­to­muut­ta, jon­ka sään­te­ly ja ennen kaik­kea sään­te­lyn vää­rin­käyt­tö on aiheuttanut.

  2. Autoi­li­jat ovat luvuis­ta­si pää­tel­len mak­su­ky­kyis­tä poruk­kaa. Mik­si kui­ten­kin aina haluat teh­dä hei­dän elä­mäs­tään hapan­ta? Hämeen­tien otta­mi­nen pois auto­lii­ken­teel­tä on vain yksi esi­merk­ki vas­tuut­to­mas­ti toi­min­nas­ta­si. Mitä oikein haluat? Vuo­kra­ka­sar­me­ja kau­pun­gin täyteen?

  3. Van­taa­lai­nen:
    Autoi­li­jat ovat luvuis­ta­si pää­tel­len mak­su­ky­kyis­tä porukkaa. 

    Mitä­hän tämä­kin tar­koit­taa? Täs­sä­hän käsit­tääk­se­ni esi­tel­tiin park­ki­pai­kan todel­li­sia kus­tan­nuk­sia, siis nii­tä joi­ta tähän päi­vään men­nes­sä juu­ri kukaan autoi­li­ja ole itse mak­sa­nut, vaan ne on mak­sa­tet­tu kaik­kien asuk­kai­den (myös autot­to­mien) asun­to­jen hin­nois­sa. Toi­sin sanoen autot­to­mat ne vas­ta mak­su­ky­kyi­siä ovat­kin kun mak­sa­vat autoi­le­vien auto­paik­ko­ja eivät­kä saa mitään vastineeksi.

  4. Antaa mak­saa vaan. Hel­sin­ki­läi­set saa­vat sitä­kin enem­män asu­mis­tu­kea valtiolta.

  5. Kadun­var­si­py­sä­köin­ti tuli­si kiel­tää koko­naan. Yksi­tyi­set yri­tyk­set hinai­si­vat pysä­köi­dyt autot vari­koil­leen tehok­kaas­ti. Kadut oli­si help­po aura­ta ja puh­dis­taa. Lii­ken­ne sujui­si jouhevasti.
    Yksi­tyi­siä pysä­köin­ti­lai­tok­sia syn­tyi­si kysyn­nän mukaan mis­sä nii­tä tar­vi­taan. Kai­kil­la oli­si pysä­köin­ti­paik­ka — markkinahintaan.

  6. Van­taa­lai­nen:
    …Hämeen­tien otta­mi­nen pois auto­lii­ken­teel­tä on vain yksi esi­merk­ki vas­tuut­to­mas­ti toiminnastasi … 

    Vään­sin enti­se­nä kal­lio­lai­se­na aiheu­tet­tua vahin­koa nykyi­sel­le kal­lio­lai­sel­le vii­kol­la yhden kokouk­sen tauol­la. Ilmei­ses­ti meni peril­le, kun hän tajusi, mitä teh­ty pää­tös aiheuttaa.

  7. Tämä on erin­omai­nen yhteen­ve­to pysä­köin­ti­pai­kan hin­nas­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Ole­tuk­sia pitää tie­tys­ti teh­dä ja ne vai­kut­ta­vat lop­pu­tu­lok­siin, mut­ta suu­ruus­luok­ka on var­mas­ti kohdallaan.

    Mie­len­kiin­toi­nen ja edul­li­nen vaih­toeh­to on pysä­köin­ti­paik­ko­jen sijoit­ta­mi­nen piha­kan­nen alle. Herää tokin muu­ta­ma kysy­mys. Mik­si piha­kan­nen tuli­si olla noin vii­den met­rin kor­keu­del­la? Eikö 3–4 met­riä riit­täi­si autol­le ja kan­nel­le. Mik­sei asuin- ja lii­ke­ti­lo­ja voi­si aloit­taa vas­ta piha­kan­nen tasos­ta ylös­päin ja sijoit­taa kel­la­ri- ja mui­ta ikku­nat­to­mia tilo­ja piha­kan­nen ala­puo­li­seen tilaan? Näi­tä­kin talois­sa tarvitaan.

    Pysä­köin­ti­pai­kan kus­tan­nuk­set tuli­si koh­dis­taa luon­nol­li­ses­ti (meil­le) autoi­li­joil­le. On koh­tuu­ton­ta, että esim. jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja pyö­räi­lyyn tur­vau­tu­vat sub­ven­toi­vat asu­mis­me­nois­saan auto­paik­ko­ja. En pys­ty kek­si­mään perus­tei­ta, mik­si kus­tan­nuk­sia ei kan­na­ta koh­dis­taa auto­pai­kan haltijalle.

    1. Mik­sei asuin- ja lii­ke­ti­lo­ja voi­si aloit­taa vas­ta piha­kan­nen tasos­ta ylös­päin ja sijoit­taa kel­la­ri- ja mui­ta ikku­nat­to­mia tilo­ja piha­kan­nen ala­puo­li­seen tilaan? Näi­tä­kin talois­sa tarvitaan.

      Mie­ti vähän, mil­lais­ta katu­mai­se­maa sii­tä seu­rai­si. Ikku­nat­to­mia sei­näe katua vasten?

  8. Ker­ros­ta­loon­han voi lisä­tä ker­rok­sen tai kak­si kom­pen­soi­maan noi­ta ensimmäisen/kellarikerroksen autopaikkoja

    Kan­si­kin toi­mii piha­na aivan hyvin , eikä sii­nä var­maan ole edes tar­koi­tus kas­vat­taa puna­puu­jät­te­jä .Muu­ta­man met­rin puut kas­va­vat aivan hyvin

    http://www.designrulz.com/outdoor-design/garden/2012/05/the-ultimate-secret-roof-garden/

    Ja pysä­köin­ti­ta­lon m2 voi­daan rajoit­taa auto­maat­ti­sil­la rat­kai­suil­la eli auto nos­te­taan his­sil­lä ker­rok­siin eikä ramp­pe­ja ja ajo­väy­liä tarvita

    https://www.youtube.com/watch?v=UrCmPWCgCRQ

  9. Hyvä Osmo Ker­roit asial­li­ses­ti auto­pai­kan hin­nan. Mut­ta ker­rot­ko mik­sei auto­paik­ko­jen määrää/asunto ole pys­ty­nyt päi­vit­tää­mään 30 vuoteen.
    Kos­ka haluat­te tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta täs­tä oli­si aloittaa.
    Täl­lä oli­si suo­raa vai­ku­tusts asun­to­jen hintoihin

  10. Van­taa­lai­nen: Hämeen­tien otta­mi­nen pois auto­lii­ken­teel­tä on vain yksi esi­merk­ki vas­tuut­to­mas­ti toiminnastasi. 

    En ole tuol­lai­ses­ta kuul­lut. Lai­tat­ko linkin?

  11. En nyt oikein ymmär­rä, että mikä hyö­ty sii­tä kan­ta­kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­ses­tä on.

    Ole­te­taan, että meil­lä on nor­maa­li ruu­tu­kaa­va. Täl­löin meil­lä on jokai­sen kadun var­rel­la kak­si riviä taloja. 

    Mik­si ei voi­da teh­dä niin, että pure­taan joka toi­nen rivi ja koro­te­taan joka tois­ta riviä kaksinkertaiseksi?

    Täy­sin sama asu­kas­ti­heys, täy­sin sama mää­rä yri­tyk­siä, ravin­to­loi­ta yms., mut­ta pal­jon enem­män tilaa vaik­ka­pa puis­to­käy­tä­vil­le (esi­merk­ki Hämeen­puis­to, Tampere).

    Tie­ten­kään emme voi vain raken­taa van­haa taloa kor­keam­mak­si, jol­loin jou­tui­sim­me pur­ka­maan molem­mat rivit jokai­sen kadun varrelta.

    Täl­löin pitää­kin kysyä, että jos kau­pun­gis­tu­mi­nen on moder­nia, niin mik­si kau­pun­kien raken­nuk­sien pitää olla kivi­kau­del­ta? Mik­si raken­nuk­sia ei voi­da uudis­taa? Mik­si ark­ki­teh­tuu­ri ei sai­si kehittyä?

    Van­ho­ja talo­ja voi siir­tää museoi­ta­vak­si jon­ne­kin muualle.

    Toi­nen vaih­toeh­to on, että jäte­tään van­ha kau­pun­ki niil­le sijoil­leen ja raken­ne­taan uusi kes­kus­ta moder­nein menetelmin.

    Itse pidän kau­pun­geis­sa eni­ten juu­ri puis­tois­ta. Esi­merk­ki­nä Tam­pe­reen Sors­a­puis­to. Aivan mah­ta­va ja moni­käyt­töi­nen alue. Ei puhet­ta­kaan, että täl­läis­tä voi­tai­siin raken­taa kantakaupunkiin.

    Minun visios­sa­ni moder­ni kau­pun­ki on raken­net­tu kor­kein taloin, jot­ka ovat har­vas­sa, jot­ta nii­den väliin voi­daan raken­taa laa­jat vihe­ra­lu­eet, lii­ken­ne­väy­lät, lii­kun­ta-alu­eet ja niin edelleen. 

    Mie­les­tä­ni ahtaat kadut ja kujat ovat suo­ras­taan antii­kin ajoil­ta ja aut­ta­mat­to­mas­ti vanhentuneita.

    Auto on niin ikään sata­vuo­ti­aas­ta iäs­tään huo­li­mat­ta moder­ni ja erit­täin käyt­tö­kel­poi­nen työ­ka­lu. Tek­niik­ka kehit­tyy nyt sitä vauh­tia, että robot­ti­au­tot tule­vat var­mas­ti kau­pun­kei­hin ensi vuo­si­kym­me­nen alussa.

    Jokai­sen kau­pun­gin ongel­ma on se, ettei jouk­ko­lii­ken­ne yksin kyke­ne tyy­dyt­tä­mään kaik­kien tar­pei­ta riit­tä­väs­ti. On hyvin help­poa löy­tää esi­merk­ki, jos­sa lin­nun­tie­tä 5 km mat­kaan menee bus­seil­la ja rati­koil­la tun­ti suun­taan­sa. Se tekee työ­päi­väs­tä kym­men­tun­ti­sen työmatkoineen.

    Tämä on aivan riit­tä­vä syy, että osal­la on oma kul­ku­neu­vo, kos­ka jokai­sel­le ei voi­da raken­taa omaa joukkoliikenneväylää.

    Kor­keam­pi raken­ta­mi­nen ja väl­jyys ede­saut­tai­si myös ruuh­kia, kos­ka lii­ken­ne­väy­lät voi­tai­siin suun­ni­tel­la viisaammin.

    Säh­kö­au­to­jen lisäk­si säh­kö­pyö­rät kehit­ty­vät kovaa vauh­tia. Itse odo­tan, että tuli­si säh­kös­koot­te­rei­ta. Sel­lai­sel­la oli­si hyvä kul­kea kau­pun­gis­sa ja käy­dä kaupassa.

    Kun sitä kan­ta­kau­pun­kia raken­ne­taan lisää, niin eikö samal­la kan­nat­tai­si olla tois­ta­mat­ta nii­tä vir­hei­tä, jot­ka Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­sa on tehty? 

    Lii­an mata­laa, lii­an tiheäs­sä, lii­ken­neyh­tey­det ovat huo­not, lii­an vähän puis­to­ja, lii­an vähän valoa ja ilman­vaih­toa monil­la kaduilla…

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mie­ti vähän, mil­lais­ta katu­mai­se­maa sii­tä seu­rai­si. Ikku­nat­to­mia sei­näe katua vasten?

    Kyl­lä kor­kea kivi­jal­ka plus mah­dol­li­set lii­ke­ti­lat siel­lä tääl­lä on parem­pi katu­mai­se­man kan­nal­ta kuin rivi lasi­tet­tu­ja par­vek­kei­ta, niin sisään­ve­det­ty­jä kuin oli­si­vat­kin. Ja voi­han yhtei­siä tilo­ja­kin (pesu­huo­neet varas­tot jne.) raken­taa ikkunallisiksi.

  13. Lii­an tiuk­ka kaa­voi­tus estää inno­vaa­tot pysä­kön­nin suhteen.

    Tätä kan­nat­tai­si tutkia

  14. Brän­dö­bo: Mitä­hän tämä­kin tar­koit­taa? Täs­sä­hän käsit­tääk­se­ni esi­tel­tiin park­ki­pai­kan todel­li­sia kus­tan­nuk­sia, siis nii­tä joi­ta tähän päi­vään men­nes­sä juu­ri kukaan autoi­li­ja ole itse mak­sa­nut, vaan ne on mak­sa­tet­tu kaik­kien asuk­kai­den (myös autot­to­mien) asun­to­jen hin­nois­sa. Toi­sin sanoen autot­to­mat ne vas­ta mak­su­ky­kyi­siä ovat­kin kun mak­sa­vat autoi­le­vien auto­paik­ko­ja eivät­kä saa mitään vastineeksi.

    Suo­sit­tu väi­te, mut­ta onko­han se edes tot­ta. Mis­sä on niin tyh­miä talo­yh­tiöi­tä, ettei­vät peri mak­sua pysä­köin­ti­pai­kois­ta? Tai niin tyh­mä uudis­ra­ken­ta­ja, joka ei myy pysä­köin­ti­paik­ko­ja erikseen?

  15. Lii­an van­ha: Ker­ros­ta­loon­han voi lisä­tä ker­rok­sen tai kak­si kom­pen­soi­maan noi­ta ensimmäisen/kellarikerroksen autopaikkoja

    Lisä­ker­rok­set edel­lyt­tä­vät nor­min mukaan lisää auto­paik­ko­ja. Tie­tys­ti raken­nus­tek­nii­kan puo­les­ta on mah­dol­lis­ta teh­dä vaik­ka alim­mat kym­me­nen ker­ros­ta park­ki­paik­ko­ja ja nii­den pääl­le pari­kym­men­tä ker­ros­ta asun­to­ja tms. (vakio­esi­merk­ki Chica­gos­ta), kau­pun­ki­ku­van kustannuksella.

  16. Pecca­vi:
    Kadun­var­si­py­sä­köin­ti tuli­si kiel­tää kokonaan… 

    Ei, tuo tap­paa lopul­li­ses­ti kau­pun­gin. Sen sijaan pit­kä­ai­kais­py­sä­köin­ti kadun var­sil­la tulee kiel­tää niin, että kadun­var­ret on varat­tu asia­kas­py­sä­köin­nil­le. Tämä taas vaa­tii koh­tuu­hin­tais­ten auto­paik­ko­jen varaa­mis­ta tarvitsijoille.

    Pala­taan Bos­to­nin kol­meen kei­noon pelas­taa keskusta:
    1) auto­pai­kat asuk­kail­le vaa­dit­tiin ton­teil­le tai nii­den alle, jol­loin kadun­var­ret tuli­vat asiak­kai­den ja vie­rai­li­joi­den käytöön
    2) ensim­mäi­seen ker­rok­seen ei saa teh­dä asun­to­ja, jol­loin nii­hin pala­si pal­ve­lut ja
    3) light­rail rat­kai­su, joka kat­taa kes­kus­tan lii­ken­ne­tar­peet sekä campuksen.

  17. Kuka sen auto­pai­kan mak­saa, jos raken­nus­kus­tan­nus on 50000e, mut­ta asun­non osta­jat mak­sa­vat vaik­ka­pa vain 20000e?

    Teo­rias­sa sen pitäi­si pää­omit­tua ton­tin hintaan/vuokraan. Käy­tän­nös­sä kau­pun­ki ei tai­da saa­da ton­teis­taan markkinahintaa/vuokraa? Jos saa­tai­siin, niin uusien kämp­pien neliö­hin­nat oli­si­vat käsit­tääk­se­ni kaik­kial­la about samat kun kaik­ki meni­si maan arvoon?

    Jos esi­te­tään väi­te, että ton­tis­ta saa­daan mark­ki­na­hin­ta park­ki­pai­kan kus­tan­nuk­set huo­mioi­den, niin sit­ten park­ki­paik­ko­jen kaa­voit­ta­mis­ta voi­ta­neen kaik­kiin mui­hin kaa­van aiheut­ta­miin kus­tan­nuk­siin. Run­ko­sy­vyys, kor­keus­ra­joi­tuk­set, huo­neis­to­ko­ko­ra­joi­tuk­set yms. Ts. Mitä sai­si ton­tis­ta jos yhtään mitään rajoi­tuk­sia ei lai­tet­tai­si? Entä jos lai­te­taan joku “ei mitään rajoi­tuk­sia, pait­si että naa­pu­ri­tont­tien arvo ei saa las­kea”. Var­maan lii­an vai­kea toteuttaa.

    Leik­kaa­ko osa auto­pai­kan kus­tan­nuk­ses­ta gyn­de­rin katetta?

  18. Jos tal­lus­te­lee Töö­lös­sä ja pitää siel­lä sil­män­sä auki, voi paik­ka pai­koin havai­ta jo 1920-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja, jois­sa on myös auto­hal­li. Niis­sä talois­sa, jot­ka tie­dän, on ensim­mäi­sen ker­rok­sen asun­to­ja sekä kadun että pihan puo­lel­la. Kel­la­ri­ker­ros saat­taa tosin olla aika korkea. 

    Sii­hen aikaan, 1920-luvul­la, oli hyvin­voin­ti ja varal­li­suus Suo­mes­sa vie­lä aika mata­la, mut­ta kui­ten­kin jo sil­loin oli varaa raken­taa auto­hal­le­ja. Mikä on muut­ta­nut tilan­teen toi­sek­si näin usei­den vuo­si­kym­men­ten jäl­keen, kun maam­me on vau­ras­tu­nut kohisten?

    Jos jo tuol­loin oli varaa raken­taa kyl­lin levei­tä katu­ja (kadun­var­si­py­sä­köin­tiä var­ten) sekä auto­paik­ko­ja myös­kin talon, (esim. jon­kin töö­lö­läi­sen vuo­kra­ka­sar­min) alle, mikä ihme ja kum­ma sii­nä on, että se nyt on muka­mas niin kal­lis­ta, kuin O.S. yllä esit­tää, ettei se täl­lai­se­na yltä­kyl­läi­syy­den ajan­jak­so­na oli­si enää mah­dol­lis­ta kau­pun­gis­sa muualla?. 

    Vetää­kö fil­la­ri­ma­fia rahat välis­tä (baa­noi­hin, pyö­rä­tei­hin ja kaupunkipyöriin)?

    PS. His­pa­no = His­pa­no Suiza (esim. mal­li “Alfon­so XIII”, vuo­del­ta 1913, tai uudem­pi). Kysei­sen auto­mer­kin var­hais­his­to­ria alkaa säh­kö­käyt­töi­ses­tä ajo­pe­lis­tä. Kan­nat­taa myös bon­ga­ta auto­mer­kin jän­nä keu­la­ko­ris­te, jon­ka esi­ku­via voi jos­kus näh­dä myös Hel­sin­gin reu­na-alueil­la (tai nii­den yllä, vaan tus­kin mil­lään kan­ta­kau­pun­gik­si luo­ki­tel­ta­vis­sa ole­val­la alueella).

  19. Täl­lä äly­va­paal­la las­ku­kaa­val­la voi­daan yhtä­lail­la las­kea myös pyö­rä­tien tai leik­ki­puis­ton kus­tan­nus ja saa­da jär­kyt­tä­viä kuvit­teel­li­sia kus­tan­nuk­sia. Tosia­sias­sa nämä pal­ve­lut ovat juu­ri nii­tä, jot­ka osal­taan mah­dol­lis­ta­vat Hel­sin­gin kau­pun­gil­le tuon tont­ti­maan ryöstöhinnoittelun.

  20. Sepi:
    Kuka sen auto­pai­kan mak­saa, jos raken­nus­kus­tan­nus on 50000e.…

    Tuol­la hin­nal­la saa jo kul­tai­set vesi­ha­nat, mar­mo­ri­sen lat­tian ja eben­pui­set sei­nät auto­paik­kaan­sa. 🙂 🙂 🙂 Auto­pai­kan kus­tan­nuk­set ovat 10 000 — 20 000 €.

    1. Kal­lem, sii­tä vain teke­mään tar­jous­ta auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­ta. NBii­tä ei mis­sään saa noin hal­val­la. Köö­pen­ha­mi­nas­sa auto­pai­kan hin­nak­si las­ket­tiin 100 000 euroa.

  21. Ihan mie­len­kiin­nos­ta ihmet­te­len: Ole­tan, että asun­to-osa­keyh­tiö­lais­sa vel­voi­te­taan yhtiö­tä aja­maan kaik­kien osak­kai­den etua tas­a­puo­li­ses­ti. Vih­reät näyt­tä­vät minus­ta väit­tä­vän, että näin ei tapah­dua, vaan yhtiöt mak­sat­ta­vat auto­paik­ko­jen hin­nan nyös niil­lä osak­kail­la, jot­ka niis­tä eivät mitään hyö­dy. Näin ei voi olla, joten ilmei­ses­ti en nyt tie­dä jotain?

    Mikä on vih­re­den mie­les­tä se kan­nus­tin tai pak­ko, joka saa yhtiöt toi­mi­maan epä­rei­lus­ti? Vai eivät­kö ne toi­mi epäreilusti?

    1. Kaa­va­mää­räys pakot­taa raken­ta­maan aut­paik­ko­je yli kysyn­nän (kysyn­tä= mak­su­ha­luk­kai­den asiak­kai­den mää­rä) min­kä vuok­si pai­kat jou­du­taan myy­mään alle tuotantokustannusten.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mie­ti vähän, mil­lais­ta katu­mai­se­maa sii­tä seu­rai­si. Ikku­nat­to­mia sei­näe katua vasten?

    Noin toteu­tet­tu­na katu­ta­so on tie­tys­ti myös nos­tet­tu, jol­loin sen alle saa­daan joko park­ki­paik­ko­ja tai tila autoil­le. Pasi­la oli puo­li­vil­lai­nen yri­tel­mä, mut­ta Tapio­la jo var­sin onnistunut.

  23. Auto­jen kes­ki­ko­ko on Suo­mes­sa kas­va­nut, samal­la pysä­köin­ti­ruu­dut ovat jää­mäs­sä pie­nek­si. Pysä­köin­nin kulut siis lisääntyvät.

    Yleis­ty­nei­den D‑luokan auto­jen kans­sa alkaa olla jo vähän ahdas­ta van­hem­mis­sa pysä­köin­ti­ruu­duis­sa, ei ehkä ao meno­pe­lin omis­ta­jil­la mut­ta aina­kin niil­lä, jot­ka park­kee­raa­vat vie­reen. E‑auton omis­ta­jat toki jo varo­vat omaa menopeliään.

    Kes­ki-Euroo­pas­sa ajo­neu­vo­kan­ta on C‑luokan auto­ja, eikä isom­mal­la mah­tui­si oikein min­ne­kään kes­kus­taan, aina­kaan parkkiin.

    Jokin auto­ve­ro­tuk­sen ohjauk­ses­sa on men­nyt pie­leen. Sekä auto­mal­lien koot kas­va­vat ja isom­mat saa­vut­ta­vat lisää suosiota.

    Isom­pien ruu­tu­jen maa­laa­mi­nen taas vähen­tää nii­den määrää.
    Eikä se ole haus­kaa lui­ker­rel­la taka­kon­tin kaut­ta rattiin.

  24. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    En nyt oikein ymmär­rä, että mikä hyö­ty sii­tä kan­ta­kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­ses­tä on.

    Ole­te­taan, että meil­lä on nor­maa­li ruu­tu­kaa­va. Täl­löin meil­lä on jokai­sen kadun var­rel­la kak­si riviä taloja. 

    Mik­si ei voi­da teh­dä niin, että pure­taan joka toi­nen rivi ja koro­te­taan joka tois­ta riviä kaksinkertaiseksi?

    Täy­sin sama asu­kas­ti­heys, täy­sin sama mää­rä yri­tyk­siä, ravin­to­loi­ta yms., mut­ta pal­jon enem­män tilaa vaik­ka­pa puis­to­käy­tä­vil­le (esi­merk­ki Hämeen­puis­to, Tampere).

    Tie­ten­kään emme voi vain raken­taa van­haa taloa kor­keam­mak­si, jol­loin jou­tui­sim­me pur­ka­maan molem­mat rivit jokai­sen kadun varrelta.

    Täl­löin pitää­kin kysyä, että jos kau­pun­gis­tu­mi­nen on moder­nia, niin mik­si kau­pun­kien raken­nuk­sien pitää olla kivi­kau­del­ta? Mik­si raken­nuk­sia ei voi­da uudis­taa? Mik­si ark­ki­teh­tuu­ri ei sai­si kehittyä?

    Van­ho­ja talo­ja voi siir­tää museoi­ta­vak­si jon­ne­kin muualle.

    Toi­nen vaih­toeh­to on, että jäte­tään van­ha kau­pun­ki niil­le sijoil­leen ja raken­ne­taan uusi kes­kus­ta moder­nein menetelmin.

    Itse pidän kau­pun­geis­sa eni­ten juu­ri puis­tois­ta. Esi­merk­ki­nä Tam­pe­reen Sors­a­puis­to. Aivan mah­ta­va ja moni­käyt­töi­nen alue. Ei puhet­ta­kaan, että täl­läis­tä voi­tai­siin raken­taa kantakaupunkiin.

    Minun visios­sa­ni moder­ni kau­pun­ki on raken­net­tu kor­kein taloin, jot­ka ovat har­vas­sa, jot­ta nii­den väliin voi­daan raken­taa laa­jat vihe­ra­lu­eet, lii­ken­ne­väy­lät, lii­kun­ta-alu­eet ja niin edelleen. 

    Mie­les­tä­ni ahtaat kadut jaku­jat ovat suo­ras­taan antii­kin ajoil­ta ja aut­ta­mat­to­mas­ti vanhentuneita.

    Auto on niin ikään sata­vuo­ti­aas­ta iäs­tään huo­li­mat­ta moder­ni ja erit­täin käyt­tö­kel­poi­nen työ­ka­lu. Tek­niik­ka kehit­tyy nyt sitä vauh­tia, että robot­ti­au­tot tule­vat var­mas­ti kau­pun­kei­hin ensi vuo­si­kym­me­nen alussa.

    Jokai­sen kau­pun­gin ongel­ma on se, ettei jouk­ko­lii­ken­ne yksin kyke­ne tyy­dyt­tä­mään kaik­kien tar­pei­ta riit­tä­väs­ti. On hyvin help­poa löy­tää esi­merk­ki, jos­sa lin­nun­tie­tä 5 km mat­kaan menee bus­seil­la ja rati­koil­la tun­ti suun­taan­sa. Se tekee työ­päi­väs­tä kym­men­tun­ti­sen työmatkoineen.

    Tämä on aivan riit­tä­vä syy, että osal­la on oma kul­ku­neu­vo, kos­ka jokai­sel­le ei voi­da raken­taa omaa joukkoliikenneväylää.

    Kor­keam­pi raken­ta­mi­nen ja väl­jyys ede­saut­tai­si myös ruuh­kia, kos­ka lii­ken­ne­väy­lät voi­tai­siin suun­ni­tel­la viisaammin.

    Säh­kö­au­to­jen lisäk­si säh­kö­pyö­rät kehit­ty­vät kovaa vauh­tia. Itse odo­tan, että tuli­si säh­kös­koot­te­rei­ta. Sel­lai­sel­la oli­si hyvä kul­kea kau­pun­gis­sa ja käy­dä kaupassa.

    Kun sitä kan­ta­kau­pun­kia raken­ne­taan lisää, niin eikö samal­la kan­nat­tai­si olla tois­ta­mat­ta nii­tä vir­hei­tä, jot­ka Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­sa on tehty? 

    Lii­an mata­laa, lii­an tiheäs­sä, lii­ken­neyh­tey­det ovat huo­not, lii­an vähän puis­to­ja, lii­an vähän valoa ja ilman­vaih­toa monil­la kaduilla…

    Onhan vaik­ka Itä­kes­kus raken­net­tu täy­sin mai­nit­se­mal­la­si peri­aat­teel­la alkaen kor­keis­ta raken­nuk­sis­ta, joi­den väliin jää puis­to­ja, päät­tyen vii­saas­ti suun­ni­tel­tui­hin lii­ken­ne­väy­liin, mut­ta ei oikein kukaan halua asua siel­lä tai perus­taa sin­ne toimistoa.

  25. Veik­ko Rin­ne:
    . Mis­sä on niin tyh­miä talo­yh­tiöi­tä, ettei­vät peri mak­sua pysä­köin­ti­pai­kois­ta? Tai niin tyh­mä uudis­ra­ken­ta­ja, joka ei myy pysä­köin­ti­paik­ko­ja erikseen? 

    Kun kaa­voit­ta­ja vaa­tii teke­mään auto­paik­ko­ja enem­män kuin niil­lä on kysyn­tää, nii­tä vuo­kra­taan ja myy­dään sit­ten hin­nal­la jol­la kaik­ki saa­daan käyt­töön. Jos auto­pai­kas­ta pitäi­si mak­saa sen kus­tan­nus­ten mukaan, niin useim­mat sääs­täi­si­vät ja ajai­si­vat tak­sil­la. Itse asun HITAS-käm­päs­sä, jos­sa piha­kan­nen alle raken­ne­tut auto­pai­kat mak­soi­vat 15 % talon raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta. Jos oli­sin voi­nut vali­ta, niin tus­kin­pa oli­sin sijoit­ta­nut muu­ta­maa ton­nia vajaa­ta Tes­lan hin­taa autopaikkaan.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­lem, sii­tä vain teke­mään tar­jous­ta auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­ta. NBii­tä ei mis­sään saa noin hal­val­la. Köö­pen­ha­mi­nas­sa auto­pai­kan hin­nak­si las­ket­tiin 100 000 euroa. 

    Juu­ri­han itse tuos­sa tote­sit, että paik­ka auto­kan­nen alla mak­saa 20 000 €. 😉

    1. Kyse oli raken­ta­mi­ses­ta Köö­pen­ha­mi­nan kes­kus­tas­sa, ei mis­sään slum­mi­lä­hiös­sä. Kuvit­te­le, että vaik­ka­pa Alek­sil­la totyeut­tai­sin pysä­köin­nin auto­kan­nen alle.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­lem, sii­tä vain teke­mään tar­jous­ta auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­ta. NBii­tä ei mis­sään saa noin hal­val­la. Köö­pen­ha­mi­nas­sa auto­pai­kan hin­nak­si las­ket­tiin 100 000 euroa.

    Osaa­vat­ko tans­ka­lai­set las­kea? Tuo tai­taa olla pikem­min­kin koko park­ki­ken­tän hin­ta, sil­loin kun se on pääl­lys­tet­ty tans­ka­lai­sen pito­pal­ve­lun tuot­ta­mil­la smör­rebrö­deil­lä, juo­mi­neen ja mui­ne tykötarpeineen.

    Entä valuut­ta?
    Eikö tans­ka­lai­sil­la ole edel­leen­kin käy­tös­sä DKK?

    1. Tans­ka­sa oli kyse täy­den­nys­ra­ken­nus­koh­tees­ta kes­kus­tas­sa. Van­han talon alle park­ki­pai­kan lait­ta­mi­nen on kal­lis­ta. Hel­sin­gisn Bule­var­dil­la ns. WSOY:n talon alle teh­dyis­tä park­ki­pai­kois­ta velo­tet­tiin 120 000 euroa. En tie­dä, oli­ko tuo sama kuin raken­nus­kus­tan­nus. Ole­vaan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen pysä­köin­ti on todel­la kallista.
      Park­ki­kent­tä tulee myös hyvin kal­liik­si. Jos asuin­tont­ti mak­saa 3000 €/neliä ja pää­tät olla raken­ta­mat­ta sii­hen taloa ja teet tilal­le pysä­köin­ti­ken­tän, tulee yhden park­ki­ruu­dun hin­nak­si lähem­mäs 100 000 euroa.

  28. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Onhan vaik­ka Itä­kes­kus raken­net­tu täy­sin mai­nit­se­mal­la­si peri­aat­teel­la alkaen kor­keis­ta raken­nuk­sis­ta, joi­den väliin jää puis­to­ja, päät­tyen vii­saas­ti suun­ni­tel­tui­hin lii­ken­ne­väy­liin, mut­ta ei oikein kukaan halua asua siel­lä tai perus­taa sin­ne toimistoa.

    Eikun vain ter­ve­tu­loa Tam­pe­reen Kale­vaan kat­so­maan teis­kon­tien ja sam­mon­ka­dun nur­kil­le, että miten tuol­lai­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne toi­mii. Eri­tyi­ses­ti kan­nat­taa tutus­tua nk. Kii­nan muu­rin kortteliin.

  29. Joten­kin tun­tuu kor­nil­ta, että eni­ten pysä­köin­ti­nor­meis­ta meuh­kaa­vat ne, joil­la ei ole autoa. Suo­mes­sa on mui­ta­kin vas­taa­via älyt­tö­myyk­siä. Ase­lain­sää­dän­nös­tä ovat äänes­sä ne, joil­la ei ole yhtään kan­to­lu­paa, eivät­kä ymmär­rä edes perus­tei­ta. Alko­ho­li­lain­sää­dän­nös­tä taas meuh­kaa­vat suu­rim­paan ääneen rai­vo­rait­tiit polii­ti­kot, joil­la ei ole min­kään­lais­ta käsi­tys­tä aiheesta. 

    Kai se kuu­luu joten­kin suo­ma­lai­suu­teen. Jos minul­la ei oli­si autoa, oli­sin ihan hil­jaa pysä­köin­ti­nor­meis­ta jne.

    1. Joten­kin tun­tuu kor­nil­ta, että eni­ten pysä­köin­ti­nor­meis­ta meuh­kaa­vat ne, joil­la ei ole autoa. Suo­mes­sa on mui­ta­kin vas­taa­via älyt­tö­myyk­siä. Ase­lain­sää­dän­nös­tä ovat äänes­sä ne, joil­la ei ole yhtään kantolupaa

      Eikö ole aika luon­nol­lis­ta, että mak­sa­jan osaan jou­tu­vat autot­to­mat nuri­se­vat auto­pai­kois­ta enem­män kuin ne, jos­ta saa­vat siir­tää pää­osan autoi­lun pää­oma­kus­tan­nuk­sis­ta naa­pu­rei­den­sa mak­set­ta­vak­si. Jos tuli sää­dös oikeu­des­ta hank­kia kotiin flyy­ge­li ja tämä rahoi­tet­tai­siin jaka­mas­sa las­ku kaik­kien talos­sa asu­vien kes­ken, niin luu­len, että sii­tä­kin tuli­si jupi­naa enem­män niil­tä, joil­la ei ole flyyy­ge­lia kuin niil­tä, jot­ka saa­vat las­kut­taa flyyf­ge­lin­sä naapureillaan.

      Vähän sama asia on tuos­sa kou­luam­pu­jien oikeu­des­sa halua­maan­sa asear­se­naa­liin. Kyl­lä muil­la­kin voi olla asias­ta perus­tel­tu mielipide.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Park­ki­kent­tä tulee myös hyvin kal­liik­si. Jos asuin­tont­ti mak­saa 3000 €/neliä ja pää­tät olla raken­ta­mat­ta sii­hen taloa ja teet tilal­le pysä­köin­ti­ken­tän, tulee yhden park­ki­ruu­dun hin­nak­si lähem­mäs 100 000 euroa. 

    Nos­tan heti kädet ylös täl­le omal­le poh­din­nal­le­ni. Osaa­ko Osmo tai joku muu tie­to­vii­sas jat­kaa onko tuos­sa ver­tai­lus­sa appel­sii­nit ja ome­nat. Euro on tie­tys­ti aina täs­mäl­leen yhden euron arvoi­nen. Mut­ta voi­ko aja­tel­la, että raken­ta­mi­nen edus­taa infras­tuk­tuu­riin sitoutuvia/pääomittuvia euro­ja ja park­ki­paik­ka kassavirtaisia/transaktiollisia euro­ja. (Toki se euro vaih­taes­sa omis­ta­jaan­sa voi toteut­taa taas mitä tahan­sa.) Voi­ko tiu­kal­la Osmon las­ken­nal­la syn­tyä iki­nä toria(kaan). Torin edus­ta­mat kas­sa­vir­taeu­rot eivät pys­ty iki­nä ylit­tä­mään samai­sel­le pai­kal­le pää­omi­tet­ta­vis­sa ole­via euroja.

    1. Toris­ta ja puis­tos­ta on ulko­uis­ta hyö­tyä kai­kil­le, sii­tä, että naa­pu­ril­la on auto, ei ole mitään ulkois­ta hyö­tyä kenel­le­kään, lähin­nä vain haittaa.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaa­va­mää­räys pakot­taa raken­ta­maan aut­paik­ko­je yli kysyn­nän (kysyn­tä= mak­su­ha­luk­kai­den asiak­kai­den mää­rä) min­kä vuok­si pai­kat jou­du­taan myy­mään alle tuotantokustannusten.

    Ei kan­na­ta yleis­tää tuol­la tavoin. Kun mää­räys on kate­go­ri­nen, tot­ta kai auto­pai­kat mene­vät kau­pak­si eri pai­kois­sa eri tavoin. En kui­ten­kaan ole huo­man­nut, että nii­tä jäi­si yli ja käyt­tä­mät­tä. Myös asun­to­jen puo­lel­la käteen jää­neet jou­du­taan myy­mään taval­la tai toi­sel­la alennuksella.

    Ei kai kuvi­tel­la, että asun­not hal­pe­ne­vat, jos auto­paik­ko­ja raken­ne­taan vähem­män? Uskoak­se­ni raken­nus­liik­keet myy­vät käm­pät juu­ri niin kor­keal­la hin­nal­la kuin pys­ty­vät riip­pu­mat­ta auto­pai­kois­ta. Jos auto­paik­ko­ja raken­ne­taan vähem­män, sii­tä mah­dol­li­ses­ti syn­ty­vä sääs­tö men­nee lyhen­tä­mät­tö­mä­nä raken­nus­liik­kei­den tas­kui­hin eikä asun­to­jen hintoihin.

    Suo­sit­te­len kes­kit­ty­mään isoi­hin raken­teel­li­siin ongel­miin, joi­ta käsi­tel­tiin aikai­sem­mis­sa blogeissa.

    Minus­ta­kin oli­si fik­sua, että voi­tai­siin luo­pua talo­koh­tai­sis­ta maan alle lou­hi­tuis­ta parkkihalleista.

    1. Ei kai kuvi­tel­la, että asun­not hal­pe­ne­vat, jos auto­paik­ko­ja raken­ne­taan vähemmän? 

      Jos olet sitä miel­tä, että asun­to auto­pai­kan kans­sa ja ilman auto­laik­kaa mene­vät kau­pak­si samal­la hin­nal­la, olet loo­gi­ses­ti ottaen sitä miel­tä, että asun­non osa­ta­ja pitää auto­paik­kaa nol­lan arvoi­se­na. Minä en oli­si ihan noin radi­kaa­lil­la kan­nal­la. Jos olet tätä miel­tä, eikä sinun pitäi­si vas­tus­taa hyö­dyt­tö­mä­nä pitä­mie­si auto­paik­ko­jen rakentamista?
      Jos me teem­me min­kä tahan­sa hyö­dyt­tö­män mut­ta kal­liin kaa­va­mää­räyk­sen, se ei todel­la­kaan nos­ta asun­non mark­ki­na­hin­taa. Sen sijaan se nos­taa topn­tin mark­ki­na­hin­taa. JHNä­mä hyö­dyt­tö­mi­nä pit6ämäsi auto­pai­kat jää­vät siis veron­mak­sa­jien maksettavaksi.
      Kyl­lä nii­tä jää myös myy­mäl­lä. Kun raken­nus­lii­ke on erot­ta­nut auto­pai­kan ja asun­not toi­sis­taa ja vain pie­ni osa auto­pai­kois­ta myy­dään, loput sul­je­taan beto­niprio­saal­la, kos­ka muu­ten asuk­kai­ta ei koh­del­tai­si tasapuolisesti.

  32. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Mik­si ei voi­da teh­dä niin, että pure­taan joka toi­nen rivi ja koro­te­taan joka tois­ta riviä kaksinkertaiseksi?

    Sik­si, ettei sinul­la ole onnek­si Pol Potin val­tuuk­sia alkaa pak­ko­siir­tää kau­pun­ki­väes­töä maaseudulle.

  33. Pyry:
    …voi­daan yhtä­lail­la las­kea myös pyö­rä­tien tai leik­ki­puis­ton kus­tan­nus ja saa­da jär­kyt­tä­viä kuvit­teel­li­sia kustannuksia. 

    Asuin­ta­loon val­voi­te­taan nyky­ään raken­ta­maan läm­min­tä säi­ly­tys­ti­laa pyö­ril­le. Tämä tila voi­tai­siin aivan hyvin ottaa asuin­käyt­töön sen sijaan että se nyky­ään jae­taan vas­tik­keet­ta pyö­rä­no­mis­ta­jil­le. Tilan kus­tan­nuk­sis­ta ja mak­sa­vat kaik­ki asuk­kaat, käyt­ti­pä sitä tai ei.

    1. Pyö­rä­paik­ko­jen kus­ta­nus on noin kym­me­nes­osa auto­pai­kan kus­tab­nuk­sis­ta. Luu­len, että autot­to­mat pyö­räi­li­jät läh­ti­si­vät mukaan sopuun, että kukin mak­saa oman­sa, pyö­räi­li­jät pyö­rä­pai­kan kus­tan­nuk­set ja auto­li­jat auto­paik­ko­jen kustannukset.

  34. Täs­sä on kyse jon­kin­lai­ses­ta supe­rad­di­tii­vi­suu­des­ta tai huh­mar-ja-pet­kel-ilmiös­tä, eli M kap­pa­let­ta asun­to­ja ja N kap­pa­let­ta park­ki­paik­ko­ja tie­tyl­lä alu­eel­la ovat yhdes­sä arvok­kaam­pia kuin asun­not tai park­ki­pai­kat erik­seen tai asun­not ja park­ki­pai­kat, jos nii­tä oli­si “epä­ta­sa­pai­noi­sem­pi” määrä.

    Jokai­nen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä tie­tää, että suu­ria kak­sioi­ta ja nii­tä isom­pia asun­to­ja kau­pi­tel­les­sa poten­ti­aa­li­set asiak­kaat esit­tä­vät väis­tä­mät­tä kysy­myk­sen pysä­köin­ti­pai­kois­ta. Pysä­köin­ti­paik­ko­jen puu­te tai huo­mat­ta­va kal­leus voi näis­sä tilan­teis­sa hai­ta­ta myyn­tiä ja aiheut­taa uudis­koh­teis­sa jopa ris­kin, ettei lopul­li­nen myyn­ti­hin­ta kat­tai­si rakennuttamiskustannuksia.

  35. Veik­ko Rin­ne: Mis­sä on niin tyh­miä talo­yh­tiöi­tä, ettei­vät peri mak­sua pysäköintipaikoista? 

    Mä asun yhdes­sä sel­lai­ses­sa. Olen yrit­tä­nyt koo­ta poruk­kaa yhtiö­ko­kouk­seen joka äänes­täi­si auto­pai­kat mak­sul­li­sik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mis­tös­sä, ehdo­tus on aina äänes­tet­ty nurin nii­den tahol­ta kot­ka pitä­vät kah­ta tai kol­mea autoa talo­yh­tiön park­ki­pai­kal­la mak­sa­mat­ta sii­tä mitään. Talo­yh­tiö ei siis ole tyh­mä mut­ta jot­kut asuk­kaat ovat itsekkäitä.

    1. Olen yrit­tä­nyt koo­ta poruk­kaa yhtiö­ko­kouk­seen joka äänes­täi­si auto­pai­kat mak­sul­li­sik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mis­tös­sä, ehdo­tus on aina äänes­tet­ty nurin nii­den tahol­ta kot­ka pitä­vät kah­ta tai kol­mea autoa talo­yh­tiön park­ki­pai­kal­la mak­sa­mat­ta sii­tä mitään. 

      Tuo pitäi­si jos­kus tes­ta­ta oikeu­des­sa. Jos talo­yh­tiöl­lä oli­si omis­tuk­ses­saan eril­li­nen yksiö ja sen antai­si sen ilmai­sek­si yhdel­le osak­kaal­le, meni­si vart­mas­ti nurin, kos­ka osak­kai­ta pitää koh­del­la tasapuolisesti.

  36. Mik­ko Num­me­lin: Jokai­nen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä tie­tää, että suu­ria kak­sioi­ta ja nii­tä isom­pia asun­to­ja kau­pi­tel­les­sa poten­ti­aa­li­set asiak­kaat esit­tä­vät väis­tä­mät­tä kysy­myk­sen pysäköintipaikoista.

    PAs­ka­pu­het­ta. Osa poten­ti­aa­li­sis­ta asiak­kais­ta kyse­lee auto­pai­kas­ta, osaa ei kiin­nos­ta. Kan­ta­kau­punk­gis­sa auto­paik­ka ei vai­ku­ta perus­a­sun­to­jen myyn­ti­hin­taan käy­tän­nös­sä miten­kään. Yli puo­len mil­joo­nan käm­pis­sä _saattaa_ vai­kut­taa vähän riip­puen sii­tä, onko kysees­sä iso, mut­ta neliö­hin­nal­taan edul­li­nen per­he­luuk­ku, vai kor­kean neliö­hin­nan luksusasunto. 

    En ole itse kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä, mut­ta kiin­teis­tö­alal­la eni­veis. Sen infor­maa­tion perus­teel­la mitä minul­la mark­ki­nois­ta on, kan­ta­kau­pun­gis­sa ja met­ro/­ju­na-ase­mien lähei­syy­des­sä pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen muu­ten kuin mark­ki­naeh­toi­ses­ti on silk­kaa tyh­myyt­tä. Nyt nii­tä raken­ne­taan liikaa.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos olet sitä miel­tä, että asun­to auto­pai­kan kans­sa ja ilman auto­laik­kaa mene­vät kau­pak­si samal­la hin­nal­la, olet loo­gi­ses­ti ottaen sitä miel­tä, että asun­non osa­ta­ja pitää auto­paik­kaa nol­lan arvoi­se­na. Minä en oli­si ihan noin radi­kaa­lil­la kan­nal­la. Jos olet tätä miel­tä, eikä sinun pitäi­si vas­tus­taa hyö­dyt­tö­mä­nä pitä­mie­si auto­paik­ko­jen rakentamista?

    No joo, en tie­ten­kään tuo­ta tar­koit­ta­nut enkä niin myös­kään kir­joit­ta­nut. Yri­tin sanoa, että erik­seen myy­tä­vien auto­paik­ko­jen vähe­ne­mi­nen ei las­ke asun­to­jen hintoja.

    1. Jos auto­paik­ko­jen vähen­tä­mi­nen ei las­ke asun­to­jen martk­ki­na­hin­taa, se nos­taa maan hin­taa ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lus­sa. Sil­lä rahal­la voi­daan vaik­ka alen­taa kuntaveroa.

  38. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Eikun vain ter­ve­tu­loa Tam­pe­reen Kale­vaan kat­so­maan teis­kon­tien ja sam­mon­ka­dun nur­kil­le, että miten tuol­lai­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne toi­mii. Eri­tyi­ses­ti kan­nat­taa tutus­tua nk. Kii­nan muu­rin kortteliin.

    Kii­nan muu­ri on raken­net­tu Kale­van lähi­öön kun asun­to­ja piti saa­da nopeas­ti. Kama­lim­mat rötis­köt on Taka-Intias­ta puret­tu­kin mut­ta nyky­ra­ken­ta­mi­sel­la on hie­man eri stan­dar­dit käytössä.

  39. Auto­tal­lien yli­jää­mää epäi­le­vil­le suo­sit­te­len suo­rit­ta­maan Oiko­tiel­lä haun Auto­tal­li tai Auto­paik­ka Helsinki.

    Esi­mer­kik­si omal­la koti­seu­dul­la­ni vie­rei­ses­sä 2012 raken­ne­tus­sa talos­sa paik­ko­ja on edel­leen vapaa­na hie­man yli 20 000 euron hin­taan, mut­ta omas­sa talo­yh­tiös­sä­ni (rak. 2005) ne vaih­ta­vat omis­ta­jaa noin 10 000 euron hin­taan. Samaan aikaan jokai­seen seu­dul­le raken­net­ta­vaan taloon tulee oma parkkihalli.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos auto­paik­ko­jen vähen­tä­mi­nen ei las­ke asun­to­jen martk­ki­na­hin­taa, se nos­taa maan hin­taa ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lus­sa. Sil­lä rahal­la voi­daan vaik­ka alen­taa kuntaveroa.

    Näkis vaan ja kuu­lis koli­naa. Argu­men­tit sen­kun para­nee. Mil­loin vii­mek­si on kun­nal­lis­ve­ro­pro­sent­tia alennettu?

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo pitäi­si jos­kus tes­ta­ta oikeu­des­sa. Jos talo­yh­tiöl­lä oli­si omis­tuk­ses­saan eril­li­nen yksiö ja sen antai­si sen ilmai­sek­si yhdel­le osak­kaal­le, meni­si vart­mas­ti nurin, kos­ka osak­kai­ta pitää koh­del­la tasapuolisesti. 

    Joo, isän­nöit­si­jä­kin oli sitä miel­tä että on pie­les­sä sys­tee­mit, mut­ta min­käs voi jos yhden ja nol­lan auton talou­det ovat vähemmistössä?

    Kuka mak­sai­si oikeudenkäyntikulut?

  42. Veik­ko Rin­ne: Kun mää­räys on kate­go­ri­nen, tot­ta kai auto­pai­kat mene­vät kau­pak­si eri pai­kois­sa eri tavoin. En kui­ten­kaan ole huo­man­nut, että nii­tä jäi­si yli ja käyt­tä­mät­tä. Myös asun­to­jen puo­lel­la käteen jää­neet jou­du­taan myy­mään taval­la tai toi­sel­la alennuksella.

    Asun­to­ja ei ole pak­ko raken­taa, jos on tie­dos­sa, että niis­tä tulee pers­net­toa. Auto­pai­kat on.

  43. Mik­ko Num­me­lin: Jokai­nen kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä tie­tää, että suu­ria kak­sioi­ta ja nii­tä isom­pia asun­to­ja kau­pi­tel­les­sa poten­ti­aa­li­set asiak­kaat esit­tä­vät väis­tä­mät­tä kysy­myk­sen pysä­köin­ti­pai­kois­ta. Pysä­köin­ti­paik­ko­jen puu­te tai huo­mat­ta­va kal­leus voi näis­sä tilan­teis­sa hai­ta­ta myyn­tiä ja aiheut­taa uudis­koh­teis­sa jopa ris­kin, ettei lopul­li­nen myyn­ti­hin­ta kat­tai­si rakennuttamiskustannuksia.

    Jos auto­paik­ka mak­sai­si sen 50 000€, niin yli 50 m^2:n asun­non hin­taan tuo toi­si lisää alle 1000€ per neliö. Kos­ka Hel­sin­gis­sä asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ovat rei­lus­ti enem­män kuin 1000€/m^2 kal­liim­pia kuin siel­lä, mis­sä auto­pai­kan raken­ta­mi­ses­ta ei tar­vit­se välit­tää, on sel­vää, että raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set tuli­si­vat joka tapauk­ses­sa katettua. 

    Se, kenen tas­kuun sääs­ty­vät rahat meni­si­vät, on toki hie­man epä­sel­vää. Luon­nol­li­ses­ti autot­to­mat ihmi­set oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan asun­nois­taan ihan saman, min­kä he mak­sa­vat nyt­kin sub­ven­toi­des­saan autol­lis­ten pysä­köin­tiä. Toi­saal­ta autol­li­set ihmi­set eivät oli­si val­mii­ta mak­sa­maan yhtä pal­joa asunto+autopaikka-paketista sil­loin, kun auto­paik­ka pitäi­si ostaa ilman mui­den asuk­kai­den sub­ven­tio­ta. Raken­nus­fir­mat pys­tyi­si­vät siis repi­mään hie­man lisää rahaa pel­kis­tä asun­nois­ta ja vähem­män rahaa auto­pai­kois­ta. Täs­tä seu­rai­si sit­ten se, että ne raken­tai­si­vat enem­män asunn­to­ja ja vähem­män auto­paik­ko­ja. Tämä taas las­ki­si autot­to­mien asun­no­nos­ta­jien mark­ki­na­hin­taa jon­kun ver­ran (sama kysyn­tä, kas­va­nut tarjonta).

  44. Kal­le: Jos minul­la ei oli­si autoa, oli­sin ihan hil­jaa pysä­köin­ti­nor­meis­ta jne.

    No sit­ten minun pitää autoi­li­ja­na esit­tää mielipiteeni.
    Jos on köy­hiä, jot­ka eivät pys­ty mak­sa­maan omaa pysä­köin­ti­ään, heil­le voi­si kus­tan­taa fat­tan rahoil­la eri­tyi­set, köy­hil­le vara­tut pysä­köin­ti­hal­lit, joi­den käy­tön ehto­na oli­si iso ‘LUSMU’-tarra Ladan tuu­li­la­sis­sa. Näin hei­dät tun­nis­tai­si lii­ken­tees­sä ja osai­si varoa.

  45. Ari:
    Auto­tal­lien yli­jää­mää epäi­le­vil­le suo­sit­te­len suo­rit­ta­maan Oiko­tiel­lä haun Auto­tal­li tai Auto­paik­ka Helsinki.

    Esi­mer­kik­si omal­la koti­seu­dul­la­ni vie­rei­ses­sä 2012 raken­ne­tus­sa talos­sa paik­ko­ja on edel­leen vapaa­na hie­man yli 20 000 euron hin­taan, mut­ta omas­sa talo­yh­tiös­sä­ni (rak. 2005) ne vaih­ta­vat omis­ta­jaa noin 10 000 euron hin­taan. Samaan aikaan jokai­seen seu­dul­le raken­net­ta­vaan taloon tulee oma parkkihalli.

    On sen ver­ran kiin­nos­ta­va tie­to, että kokei­lin tuo­ta. Auto­paik­ko­ja (autopaikka/autohallipaikka) näyt­täi­si ole­van myyn­nis­sä koko Hel­sin­gin alu­eel­la 398 kpl. Osa (suu­rin osa?) niis­tä on talois­sa, joi­ta vas­ta raken­ne­taan tai jois­sa on myy­mät­tö­miä asuntoja.

    Minus­ta luku on hyvin pie­ni ja kyl­lä ker­too, että kau­pak­si menevät.

  46. R.Silfverberg: Mä asun yhdes­sä sel­lai­ses­sa. Olen yrit­tä­nyt koo­ta poruk­kaa yhtiö­ko­kouk­seen joka äänes­täi­si auto­pai­kat mak­sul­li­sik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mis­tös­sä, ehdo­tus on aina äänes­tet­ty nurin nii­den tahol­ta kot­ka pitä­vät kah­ta tai kol­mea autoa talo­yh­tiön park­ki­pai­kal­la mak­sa­mat­ta sii­tä mitään. Talo­yh­tiö ei siis ole tyh­mä mut­ta jot­kut asuk­kaat ovat itsekkäitä.

    Vie­lä tyh­mem­piä ovat nimik­ko­pai­kat, ne ovat suu­rim­mak­si osak­si tyh­ji­nä. Pysä­köin­ti­ta­los­sa voi­daan myy­dä osa- aikaa eli auton saa sin­ne sovi­tul­la jak­so­tuk­sel­la ja ei- tar­peel­li­se­na aika­na hal­li­paik­ka on tyhjä .

    Kehit­ty­nees­sä pysä­köin­nis­sä huk­ka- aika­kin saa­daan minimoitua

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toris­ta ja puis­tos­ta on ulko­uis­ta hyö­tyä kai­kil­le, sii­tä, että naa­pu­ril­la on auto, ei ole mitään ulkois­ta hyö­tyä kenel­le­kään, lähin­nä vain haittaa.

    Tun­te­mat­ta tar­kem­min, mihin hyö­ty­teo­ri­aan Ode ulkoi­sen hyö­dyn käsit­teen­sä perus­taa, on todet­ta­va, että auto (oma tai vie­ras) on tär­kein län­si­mai­sen yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin ja vau­rau­den syn­nyt­tä­jä. Ilman auton ja autoi­lun syn­nyt­tä­miä teol­li­suus- ja infra­struk­tuu­ri-inves­toin­te­ja eläi­sim­me luul­ta­vas­ti var­sin vaa­ti­mat­to­mas­sa torp­pa­riyh­teis­kun­nan kal­tai­ses­sa oma­va­rais­ta­lou­des­sa. Ilman autoi­lua ei oli­si syn­ty­nyt öljy­teol­li­suut­ta eikä ilmailuteknologiaa. 

    Tie­ten­kin autoi­lu on myös syn­nyt­tä­nyt pahan­laa­tui­set eko­lo­gi­set ja kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­set lie­veil­miön­sä. Mut­ta se, että naa­pu­ri­ni hank­kii auton, syn­nyt­tää monen­lais­ta talou­del­lis­ta akti­vi­teett­tia, joka vau­ras­tut­taa ja siten hyö­dyt­tää koko kan­san­ta­lout­ta ja sik­si myös auto­ton­ta kansalaista.

  48. R.Silfverberg: Mä asun yhdes­sä sel­lai­ses­sa. Olen yrit­tä­nyt koo­ta poruk­kaa yhtiö­ko­kouk­seen joka äänes­täi­si auto­pai­kat mak­sul­li­sik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mis­tös­sä, ehdo­tus on aina äänes­tet­ty nurin nii­den tahol­ta kot­ka pitä­vät kah­ta tai kol­mea autoa talo­yh­tiön park­ki­pai­kal­la mak­sa­mat­ta sii­tä mitään. Talo­yh­tiö ei siis ole tyh­mä mut­ta jot­kut asuk­kaat ovat itsekkäitä. 

    Miten auto­pai­kat on jaet­tu? Jos ne ovat first-come-first-ser­ved perus­teel­la, niin täs­sä ei pitäi­si olla mitään vikaa. (Lap­suu­des­sa­ni asuin talo­yh­tiös­sä, jos­sa jokai­sel­le oli yksi oma auto­paik­ka auto­ka­tok­ses­sa ja sen pääl­le yhtiöl­lä oli lisä­paik­ko­ja tai­va­sal­la, jot­ka eivät olleet nimet­ty­jä kel­le­kään, vaan nii­hin sai pysä­köi­dä kuka tahan­sa, jos sel­lai­nen oli vapaana). 

    Jos taas auto­pai­kat on annet­tu ilmai­sek­si joi­den­kin asuk­kai­den käyt­töön niin, ettei nii­hin saa kukaan muu pysä­köi­dä, eikä asi­aa voi edes yhtiö­ko­kouk­ses­sa muut­taa, kos­ka näil­lä auto­pai­kan omis­ta­jil­la on enem­mis­tö, niin sit­ten tou­hun lail­li­suus on kyl­lä vaakalaudalla.

  49. Veik­ko Rin­ne: Suo­sit­tu väi­te, mut­ta onko­han se edes tot­ta. Mis­sä on niin tyh­miä talo­yh­tiöi­tä, ettei­vät peri mak­sua pysä­köin­ti­pai­kois­ta? Tai niin tyh­mä uudis­ra­ken­ta­ja, joka ei myy pysä­köin­ti­paik­ko­ja erikseen?

    Mitä­kö­hän yhdes­tä auto­pai­kas­ta pitää mak­saa? Mei­dän pysä­köin­tiyh­tiös­säm­me muis­taak­se­ni hin­ta on 29 e/kk (pysä­köin­ti­ta­los­sa) ja 19 e/kk ulko­na, jon­ka talo­yh­tiö perii sit­ten niil­tä, joil­le auto­pai­kat on annet­tu. Pysä­köin­ti­ta­lo on alu­een talo­yh­tiöi­den omis­ta­ma, joten ole­tet­ta­vas­ti tuo hin­ta kat­taa kulut (huol­to, ton­tin vuo­kra, lumi­työt, säh­kö yms.) ja mah­dol­li­sen yhtiö­lai­nan lyhentämisen.

    Sitä en tie­dä, kuin­ka pal­jon alu­een talo­yh­tiöt ovat pysä­köin­ti­fir­maan pis­tä­neet pää­omaa sil­loin, kun alue on raken­net­tu. Se raha on aivan var­mas­ti otet­tu kai­kil­ta talo­yh­tiön osak­kail­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, onko auto­pai­kal­le tar­vet­ta vai ei. Oli­si­ko jol­la­kul­la tie­toa näis­tä vuo­si­tu­han­nen vaih­teen hel­sin­ki­läis­ten alue­py­sä­köin­tiyh­tiöi­den asioista?

    1. Mitä ilmei­sem­min tuo hal­liyh­tiö vas­taa vain hoi­to­ku­luis­ta. Se on saa­nut hal­lin ilmai­sek­si tai siis appor­tio-omai­suu­te­na. Pää­omas­ta ei tule mitään korvausta.

  50. ano­nil­li: Sik­si, ettei sinul­la ole onnek­si Pol Potin val­tuuk­sia alkaa pak­ko­siir­tää kau­pun­ki­väes­töä maaseudulle.

    Pol Pot tavoit­te­li paluu­ta vuo­teen nolla. 

    Uudis­ra­ken­ta­mi­sel­la tavoi­tel­tai­siin siir­ty­mis­tä nykyaikaan.

    Hel­sin­ki ei kyke­ne uudis­tu­maan riit­tä­vän nopeas­ti, kos­ka van­ho­ja raken­nuk­sia ei saa kor­va­ta uusilla. 

    Täs­sä mie­les­sä esi­mer­kik­si myös Vih­rei­den poli­tiik­ka on hur­jan ris­ti­rii­tais­ta. Toi­saal­la vaa­di­taan uuden tek­no­lo­gian käyt­töön­ot­toa, mut­ta toi­saal­la taas vaa­di­taan, ettei mitään uut­ta saa ottaa käyttöön.

    Taval­laan nämä kan­ta­kau­pun­gin raken­nuk­set ovat kuin ne aar­nio­met­sän pys­tyyn kuol­leet kil­pi­pe­tä­jät. Väis­tä­mät­tä ne lopul­ta rojah­ta­vat alas, vaik­ka miten vaa­li­si “iän­kaik­kis­ta ja staat­tis­ta Suo­men luontoa”.

    Ei van­ho­ja raken­nuk­sia voi­da loput­to­miin kor­ja­ta ja muo­ka­ta uut­ta tek­no­lo­gi­aa tai ihmis­ten miel­ty­myk­siä vas­taa­vak­si. Jos­sain vai­hees­sa raja tulee vastaan.

    Syy­rias­sa isis tuho­si Pal­my­ran his­to­rial­lis­ta kau­pun­kia. Nyt käy­dään kes­kus­te­lua, jäte­tään­kö se nyt kor­jaa­mat­ta, vai kor­ja­taan­ko se isik­sen mie­hi­tys­tä edel­tä­nee­seen asuun? Jos kor­ja­taan, niin täl­löin pyy­hi­tään Pal­my­ran lähi­his­to­ria pois.

    Yli­vies­kas­sa tuho­polt­ta­ja polt­ti kir­kon ja heti oltiin jo puu­haa­mas­sa uut­ta, täy­sin vas­taa­van­lais­ta kirk­koa. Jos­sain hin­ta­la­puk­si esi­tet­tiin kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja! Mik­si? Mik­si ei raken­ne­ta uut­ta kirk­koa, jon­ka ark­ki­teh­tuu­ris­sa näkyi­si 2010-luku?

    Turis­ti kul­kee sin­ne mis­sä on näh­tä­vyyk­siä. Aivan samal­la taval­la turis­tit kul­ke­vat kat­so­maan Burj Kha­li­faa kuin Kheop­sin pyramidia.

    Aikan­sa kutakin.

  51. Samu­li Saa­rel­ma: Miten auto­pai­kat on jaet­tu? Jos ne ovat first-come-first-ser­ved perus­teel­la, niin täs­sä ei pitäi­si olla mitään vikaa. (Lap­suu­des­sa­ni asuin talo­yh­tiös­sä, jos­sa jokai­sel­le oli yksi oma auto­paik­ka auto­ka­tok­ses­sa ja sen pääl­le yhtiöl­lä oli lisä­paik­ko­ja tai­va­sal­la, jot­ka eivät olleet nimet­ty­jä kel­le­kään, vaan nii­hin sai pysä­köi­dä kuka tahan­sa, jos sel­lai­nen oli vapaana). 

    Jos taas auto­pai­kat on annet­tu ilmai­sek­si joi­den­kin asuk­kai­den käyt­töön niin, ettei nii­hin saa kukaan muu pysä­köi­dä, eikä asi­aa voi edes yhtiö­ko­kouk­ses­sa muut­taa, kos­ka näil­lä auto­pai­kan omis­ta­jil­la on enem­mis­tö, niin sit­ten tou­hun lail­li­suus on kyl­lä vaakalaudalla. 

    Jokai­sel­le asun­nol­le on annet­tu yksi paik­ka, ja lisäk­si on muu­ta­ma vie­ras­paik­ka jon­ne kui­ten­kin asuk­kaat vie­vät auto­jaan. Ongel­ma on sii­nä että kah­del­la talou­del­la ei ole autoa ollen­kaan ja vas­taa­vas­ti kak­si muu­ta per­het­tä ovat “omi­neet” nii­den pai­kat kak­ko­sau­toil­leen. Auto­pai­kois­ta ei peri­tä vas­ti­ket­ta ollen­kaan vaik­ka asun­to­koh­tai­sis­sa pai­kois­sa on säh­kö­tol­pat läm­mit­ti­miä var­ten jne.

  52. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Taval­laan nämä kan­ta­kau­pun­gin raken­nuk­set ovat kuin ne aar­nio­met­sän pys­tyyn kuol­leet kil­pi­pe­tä­jät. Väis­tä­mät­tä ne lopul­ta rojah­ta­vat alas, vaik­ka miten vaa­li­si “iän­kaik­kis­ta ja staat­tis­ta Suo­men luontoa”.

    Sata vuot­ta van­hoi­na kan­ta­kau­pun­gin run­gol­taan homo­gee­ni­set tii­li­run­ko­ra­ken­nuk­set on vas­ta sisää­na­jet­tu. Samaa ei voi­da sanoa uudem­mis­ta raken­nuk­sis­ta joi­den raken­ne­rat­kai­sut eivät ole oikein kes­tä­neet olo­suh­tei­ta ja käyttöä.

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Turis­ti kul­kee sin­ne mis­sä on näh­tä­vyyk­siä. Aivan samal­la taval­la turis­tit kul­ke­vat kat­so­maan Burj Kha­li­faa kuin Kheop­sin pyramidia.

    Kau­pun­kia ei noin ylei­ses­ti ottaen raken­ne­ta turis­teil­le vaan asuk­kail­le. Dubain (ja Burj Kha­li­fan) este­tiik­ka ei minul­le aukea, ja Kheop­sin pyra­mi­dia ei ole edes suu­ni­tel­tu elä­vil­le joten sii­tä ei kan­na­ta ottaa mallia.

  53. Yksi hyö­dyl­li­sim­piä luke­mia­ni kir­jo­ja oli teos Ole toti­nen tove­ri – kas­ku­ja kavi­aa­ri­muu­rin takaa. (W+G 1965). Kuvauk­set sosia­lis­ti­ses­ta rea­lis­mis­ta mm. aut­toi­vat oikeal­la taval­la luke­maan Tal­vi­vaa­ra Oy:n vuosikertomuksia.

    Seu­raa­van­lai­nen tari­na jäi mieleeni:

    Polit­ruk­ki oli käy­nyt Län­nes­sä teke­mäs­sä poliit­tis­ta valis­tus­työ­tä ja meni sit­ten Krem­liin selos­ta­maan tuloksiaan:

    - A vot , tove­ri Iva­nov, miten agi­taa­tio­työ onnistui?
    — Huo­nos­ti, perin huo­nos­ti, tove­ri apu­lais­sih­tee­ri, selit­ti vir­kai­li­ja onnet­to­ma­na. Kan­sal­la on aivan lii­an hyvät olot. Eivät ole mis­tään sosia­lis­mis­ta kiinnostuneita.
    — No, mut­ta hei­dän pitää vaa­tia itsel­leen toi­set parit kenkiä.
    — Niin, mut­ta kun heil­lä on kai­kil­la aina­kin kol­met parit.
    — Tuo­ta. Hei­dän tulee vaa­tia itsel­leen jokai­sel­le omaa keittiötä.
    — Mut­ta kun heil­lä on ker­ras­saan kylpyhuoneetkin.
    — Täy­tyy sit­ten vaa­tia moot­to­ri­pyö­rää kullekin.
    — Mut­ta kun heil­lä lähes kai­kil­la on jo oma auto.
    Apu­lais­sih­tee­rin ilme kirkastui.
    — Sit­ten­hän hei­dän täy­tyy vaa­tia itsel­leen ilmai­sia parkkipaikkoja.

    Asuin Kruu­nun­haas­sa vv. 1974 – 1980. Lai­na­sin tar­vit­taes­sa autoa van­hem­mil­ta­ni, ja han­kin itsel­le­ni Vol­vo-pii­lo­far­ma­rin 1978. Lai­na­sin sitä jos­kus tutuil­le tai autoin kul­je­tuk­sis­sa. Uskoak­se­ni tämän punai­sen paket­ti­far­ma­rin muis­ta­vat aina­kin ne yksi­tois­ta sii­hen ahtau­tu­nut­ta Koi­jär­vi-liik­keen nuor­ta, jot­ka polii­si pysäyt­ti tans­siais­mat­kal­la. — Se oli sen ajan citycar-clubia.

  54. Tom­pe­lo: Vih­reät näyt­tä­vät minus­ta väit­tä­vän, että näin ei tapah­dua, vaan yhtiöt mak­sat­ta­vat auto­paik­ko­jen hin­nan nyös niil­lä osak­kail­la, jot­ka niis­tä eivät mitään hyö­dy. Näin ei voi olla, joten ilmei­ses­ti en nyt tie­dä jotain?

    Usei­den talo­yh­tiöi­den hal­li­tuk­ses­sa (Töö­lö, Puna­vuo­ri, Kal­lio) toi­mi­va­na voin ker­toa, että juu­ri näin tapah­tuu koko ajan. Kan­ta­kau­pun­gin talo­yh­tiö­pai­kat ovat tyy­pil­li­ses­ti hin­noi­tel­tu mer­kit­tä­väs­ti alle mark­ki­na­ta­son. Se tar­koit­taa juu­ri sitä, että auto­pai­kat­to­mat osak­kaat sub­ven­toi­vat nii­tä, joil­la auto­paik­ka on.

    Useim­mat osak­kaat eivät tätä ase­tel­maa itse hah­mo­ta. Monel­la myös elää toi­vo, että vuo­si­kausia yhtiön park­ki­paik­ka­jo­nos­sa oltu­aan pää­see joku päi­vä itse naut­ti­maan täs­tä hal­vas­ta auto­pai­kas­ta. Täl­löin oma etu ajaa myös näi­den hen­ki­löi­den ajat­te­lus­sa ylei­sen edun edelle.

  55. R.Silfverberg: Jokai­sel­le asun­nol­le on annet­tu yksi paik­ka, ja lisäk­si on muu­ta­ma vie­ras­paik­ka jon­ne kui­ten­kin asuk­kaat vie­vät auto­jaan. Ongel­ma on sii­nä että kah­del­la talou­del­la ei ole autoa ollen­kaan ja vas­taa­vas­ti kak­si muu­ta per­het­tä ovat “omi­neet” nii­den pai­kat kak­ko­sau­toil­leen. Auto­pai­kois­ta ei peri­tä vas­ti­ket­ta ollen­kaan vaik­ka asun­to­koh­tai­sis­sa pai­kois­sa on säh­kö­tol­pat läm­mit­ti­miä var­ten jne.

    Edel­leen­vuo­kraus­ta ei ole ehkä kiel­let­ty. Nuo kak­si auto­ton­ta voi­si­vat ottaa paik­kan­sa käyt­töön niin, että vuo­krai­si­vat ne vai­vih­kaa jol­le­kin naa­pu­ri­ta­lon asuk­kaal­le. Ja seu­raa­vas­sa vai­hees­sa ehkä noil­le oman­kin talo­yh­tiön haluk­kail­le. Jos naa­pu­rus­tos­sa ei ole haluk­kai­ta, ehkä pai­kal­le voi hina­ta jon­kun romun vähäk­si aikaa pihaa koristamaan 🙂 .

  56. Muis­tut­tai­sin ettei tänään pys­tys­sä ole­vis­ta talois­ta voi vält­tä­mät­tä suo­raan pää­tel­lä, että “ennen raken­net­tiin parem­min”. Kaik­ki ne täy­sin vää­räl­lä taval­la ja huti­loi­den raken­ne­tut talot on revit­ty maan tasal­le jo 50v sitten. 

    Tänä­päi­vä­nä 100v sit­ten raken­ne­tuis­ta talois­ta on jäl­jel­lä ainoas­taan ne, jot­ka ovat kes­tä­neet 100v, eivät ne, jot­ka todet­tiin susik­si jo 2 v käyt­töön­o­ton jälkeen.

  57. R.Silfverberg: Jokai­sel­le asun­nol­le on annet­tu yksi paik­ka, ja lisäk­si on muu­ta­ma vie­ras­paik­ka jon­ne kui­ten­kin asuk­kaat vie­vät auto­jaan. Ongel­ma on sii­nä että kah­del­la talou­del­la ei ole autoa ollen­kaan ja vas­taa­vas­ti kak­si muu­ta per­het­tä ovat “omi­neet” nii­den pai­kat kak­ko­sau­toil­leen. Auto­pai­kois­ta ei peri­tä vas­ti­ket­ta ollen­kaan vaik­ka asun­to­koh­tai­sis­sa pai­kois­sa on säh­kö­tol­pat läm­mit­ti­miä var­ten jne. 

    Onko tuo “omi­mi­nen” joten­kin kir­jat­tu johon­kin? Jos siis joku muu pani­si kak­ko­sau­ton­sa autot­to­mien pai­kal­le, niin oli­si­ko sii­nä jol­lain jotain nokan koputtamista? 

    Jos taas autot­to­mat ovat itse anta­neet suos­tu­muk­sen sii­hen, että hei­dän paik­kaan­sa saa käyt­tää X ja vain X, niin en näe tuos­sa juu­ri ongel­maa, jos talo­yh­tiös­sä läh­tö­koh­ta auto­paik­ko­jen suh­teen on ollut se, että jokai­sel­le asun­nol­le on varat­tu yksi ja sen omis­ta­ja saa sil­lä pai­kal­laan teh­dä ihan mitä huvittaa. 

    Ainoas­taan, jos tou­hu on men­nyt niin, että yhtiö­ko­kouk­ses­sa on enem­mis­tö­pää­tök­sel­lä pää­tet­ty, että autot­to­mien pai­kat mene­vät X:n, Y:n ja Z:n käyt­töön niin, ettei­vät muut saa nii­hin pysä­köi­dä, niin sit­ten tuos­sa voi­si olla oikeus­ju­tun paikka.

  58. Sylt­ty:
    Muis­tut­tai­sin ettei tänään pys­tys­sä ole­vis­ta talois­ta voi vält­tä­mät­tä suo­raan pää­tel­lä, että “ennen raken­net­tiin parem­min”. Kaik­ki ne täy­sin vää­räl­lä taval­la ja huti­loi­den raken­ne­tut talot on revit­ty maan tasal­le jo 50v sitten. 

    Tänä­päi­vä­nä 100v sit­ten raken­ne­tuis­ta talois­ta on jäl­jel­lä ainoas­taan ne, jot­ka ovat kes­tä­neet 100v, eivät ne, jot­ka todet­tiin susik­si jo 2 v käyt­töön­o­ton jälkeen.

    Sata vuot­ta van­ha talo on raken­net­tu sata vuot­ta van­hoil­la vaa­ti­muk­sil­la ja tar­peil­la. On täy­sin type­rää aja­tel­la, että talon pitäi­si kes­tää sata tai sato­ja vuot­ta. Tai yli­pää­tään min­kään tuot­teen. Pelk­kää hyö­dy­tön­tä kehi­tyk­sen jarruttamista.

  59. Sylt­ty: Tänä­päi­vä­nä 100v sit­ten raken­ne­tuis­ta talois­ta on jäl­jel­lä ainoas­taan ne, jot­ka ovat kes­tä­neet 100v, eivät ne, jot­ka todet­tiin susik­si jo 2 v käyt­töön­o­ton jälkeen.

    Jos haluat tar­kis­taa mie­li­pi­tei­tä­si, kan­nat­taa lukea Helan­de­rin ja Sund­ma­nin Kenen Hel­sin­ki ‑raport­ti kan­ta­kau­pun­gis­ta 1970. Saa­ta­vil­la aina­kin kir­jas­tois­ta. Sii­tä käy hyvin ilmi mitä kan­ta­kau­pun­gis­ta on puret­tu ja miksi.

    Tii­vis­täen: kan­ta­kau­pun­gis­sa van­ho­jen raken­nus­ten pur­ka­mis­ta ohja­si­vat ideo­lo­gi­set syyt, ei raken­nus­ten kunto.

  60. Juho Laa­tu: Edel­leen­vuo­kraus­ta ei ole ehkä kiel­let­ty. Nuo kak­si auto­ton­ta voi­si­vat ottaa paik­kan­sa käyt­töön niin, että vuo­krai­si­vat ne vai­vih­kaa jol­le­kin naa­pu­ri­ta­lon asuk­kaal­le. Ja seu­raa­vas­sa vai­hees­sa ehkä noil­le oman­kin talo­yh­tiön haluk­kail­le. Jos naa­pu­rus­tos­sa ei ole haluk­kai­ta, ehkä pai­kal­le voi hina­ta jon­kun romun vähäk­si aikaa pihaa koristamaan .

    Auto­pai­kat yhtiös­säm­me ovat talo­yh­tiön hal­lin­nas­sa. En tie­dä siir­ty­kö rahaa noil­ta kak­ko­sau­to­aan autot­to­mien pai­koil­la pitä­vil­tä paik­ko­jen alku­pe­räi­sil­le hal­ti­joil­le, luul­ta­vas­ti ei, kysees­sä on vain hil­jai­nen sopi­mus. Kuka tahan­sa muu saa peri­aat­teees­sa pysä­köi­dä niil­le pai­koil­le jos ovat tyhjiä. 

    Jos nuo autot­to­mat alkai­si vuo­kra­ta nii­tä paik­ko­ja koko­naan ven­to­vie­rail­le niin kukaan ei kat­soi­si kau­aa sitä tou­hua. Se voi­si toi­saal­ta ede­saut­taa auto­paik­ka­sään­tö­jen syntymistä.

  61. Samu­li Saa­rel­ma:
    Jos taas autot­to­mat ovat itse anta­neet suos­tu­muk­sen sii­hen, että hei­dän paik­kaan­sa saa käyt­tää X ja vain X, niin en näe tuos­sa juu­ri ongel­maa, jos talo­yh­tiös­sä läh­tö­koh­ta auto­paik­ko­jen suh­teen on ollut se, että jokai­sel­le asun­nol­le on varat­tu yksi ja sen omis­ta­ja saa sil­lä pai­kal­laan teh­dä ihan mitä huvittaa. 

    Mones­ti­han tuol­lai­nen “omi­mi­nen” tapah­tuu vai­vih­kaa ja pik­ku­hil­jaa. Ensin pide­tään jos­kus, sit­ten vähän enem­män, ellei omis­ta­ja rea­goi sii­hen. Lopul­ta paik­kaa käyt­tää­kin koko ajan joku muu.

    Näis­sä täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa sto­pin lait­ta­mi­sen ilmai­sel­le hyö­dyn­tä­mi­sel­le voi joh­taa naa­pu­ruus­suh­tei­den kär­si­mi­seen. Ilmai­sen pai­kan saa­nut ei var­mas­ti pidä sii­tä, että alku­pe­räi­nen omis­ta­ja alkaa­kin pyy­tä­mään mark­ki­na­vuo­kraa (yleen­sä ihmis­ten mie­les­tä juu­ri he aidos­ti ansait­se­vat ne edut, joi­ta heil­lä nyt sat­tuu ole­maan ja nii­den pois otta­mienn onkin suur­ta vää­ryyt­tä). Vihoit­te­lu naa­pu­rin kans­sa ei yleen­sä ole muu­ta­man kym­pin arvoista,joten stra­te­gi­aa kan­na­taa ensin hioa, ennen­kuin läh­tee soi­tel­len sotaan.

    Ehdo­tan­kin seuraavaa:
    Auto­ton hank­kii itsel­leen “auton”. Eli käy­tän­nös­sä jon­kun romun. Tämä onkin vimei­sen pääl­le oikeu­den­mu­kai­nen syy ottaa oma auto­paik­ka omaan käyt­töön ja hätis­tel­lä muut pois. Niin­pä naa­pu­ri­suh­teet eivät voi miten­kään kär­siä tällaisesta.

    Jon­kun ajan kulut­tua autoi­lu alkaa­kin syys­tä taik­ka toi­ses­ta kyl­läs­tyt­tä­mään. Ehkä se romu ei men­nyt­kän kat­sas­tuk­ses­ta läpi. Asi­aa voi­kin kova­ää­ni­ses­ti päi­vi­tel­lä talo­yh­tiön pihal­la. Täs­sä vai­hees­sa auto­paik­ka on ollut omas­sa käy­tös­sä jo useam­man kuukauden.

    Ja nyt, kun oma auto tuli ajet­tua paa­liin, vapau­tu­neen auto­pai­kan voi­kin hyvil­lä mie­lel­lä vuo­kra­ta eteenpäin.

  62. Ant­sa: Tun­te­mat­ta tar­kem­min, mihin hyö­ty­teo­ri­aan Ode ulkoi­sen hyö­dyn käsit­teen­sä perus­taa, on todet­ta­va, että auto (oma tai vie­ras) on tär­kein län­si­mai­sen yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin ja vau­rau­den syn­nyt­tä­jä. Ilman auton ja autoi­lun syn­nyt­tä­miä teol­li­suus- ja infra­struk­tuu­ri-inves­toin­te­ja eläi­sim­me luul­ta­vas­ti var­sin vaa­ti­mat­to­mas­sa torp­pa­riyh­teis­kun­nan kal­tai­ses­sa oma­va­rais­ta­lou­des­sa. Ilman autoi­lua ei oli­si syn­ty­nyt öljy­teol­li­suut­ta eikä ilmailuteknologiaa. 

    Tie­ten­kin autoi­lu on myös syn­nyt­tä­nyt pahan­laa­tui­set eko­lo­gi­set ja kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­set lie­veil­miön­sä. Mut­ta se, että naa­pu­ri­ni hank­kii auton, syn­nyt­tää monen­lais­ta talou­del­lis­ta akti­vi­teett­tia, joka vau­ras­tut­taa ja siten hyö­dyt­tää koko kan­san­ta­lout­ta ja sik­si myös auto­ton­ta kansalaista.

    Jos sil­lä hen­ki­lö­au­ton omis­ta­mi­sel­la on noin val­tai­sa posi­tii­vi­nen vai­ku­tus, se ei ole perus­te nykyi­sel­le pysä­köin­ti­po­li­tii­kal­le vaan pysä­köin­ti voi edel­leen perus­tua mark­ki­noi­hin ja vero­tus­ta voi­daan las­kea vas­taa­va mää­rä tai enemmän. 

    Sosia­lis­ti­nen park­ki­paik­ka­po­li­tiik­ka aiheut­taa monen­lais­ta hait­taa mark­ki­na­me­ka­nis­mien puut­tu­mi­sen takia. Esi­mer­kik­si omal­la asui­na­lu­eel­la­ni joka ruo­hik­ko ja jal­ka­käy­tä­vä tun­ge­taan täy­teen auto­ja samal­la kun oman talo­ni park­ki­pai­kois­ta puo­let on tyh­jii­nä. Jos pysä­köin­ti mak­sai­si edes 2 €/h ja kau­pun­ki sakot­tai­si muu­al­le kuin asian­mu­kai­sil­le park­ki­pai­koil­le pysäh­ty­vät, voi­si noi­ta park­ki­paik­ko­ja myy­dä hin­taan 1.80 €/h, mut­ta nyt sii­hen ei ole mitään insen­tii­viä vaan nuo park­ki­pai­kat on tyh­ji­nä ja yksi­tyi­sen yri­tyk­sen auto käy sakot­ta­mas­sa niil­le pysäköivät.

  63. Sylt­ty:
    Ehdo­tan­kin seuraavaa:
    Auto­ton hank­kii itsel­leen “auton”. Eli käy­tän­nös­sä jon­kun romun. Tämä onkin vimei­sen pääl­le oikeu­den­mu­kai­nen syy ottaa oma auto­paik­ka omaan käyt­töön ja hätis­tel­lä muut pois. Niin­pä naa­pu­ri­suh­teet eivät voi miten­kään kär­siä tällaisesta.

    Jon­kun ajan kulut­tua autoi­lu alkaa­kin syys­tä taik­ka toi­ses­ta kyl­läs­tyt­tä­mään. Ehkä se romu ei men­nyt­kän kat­sas­tuk­ses­ta läpi. Asi­aa voi­kin kova­ää­ni­ses­ti päi­vi­tel­lä talo­yh­tiön pihal­la. Täs­sä vai­hees­sa auto­paik­ka on ollut omas­sa käy­tös­sä jo useam­man kuukauden.

    Ja nyt, kun oma auto tuli ajet­tua paa­liin, vapau­tu­neen auto­pai­kan voi­kin hyvil­lä mie­lel­lä vuo­kra­ta eteenpäin. 

    Täs­sä mei­dän talo­yh­tiös­sä ei onnis­tu, kos­ka kysei­set autot­to­mat eivät tule mitään auto­ja osta­maan. Ikä ym sei­kat vai­kut­ta­vat että pysy­vät autottomina.
    Itse haluan ajaa koko talo­yh­ti­öön oikeu­den­mu­kai­suut­ta, että auto­pai­kois­ta mak­se­taan, ja myös vesi­mak­sua perit­täi­siin hen­ki­lö­lu­vun mukaan, sitä­kään ei peri­tä kos­ka yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä tun­tee vain vas­tik­keen perin­nän osa­ke­mää­rän mukaan.

  64. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Sata vuot­ta van­ha talo on raken­net­tu sata vuot­ta van­hoil­la vaa­ti­muk­sil­la ja tar­peil­la. On täy­sin type­rää aja­tel­la, että talon pitäi­si kes­tää sata tai sato­ja vuot­ta. Tai yli­pää­tään min­kään tuot­teen. Pelk­kää hyö­dy­tön­tä kehi­tyk­sen jarruttamista.

    Tuol­la asen­teel­la on nimi­kin: historiattomuus.

  65. JTS:
    …Jokin auto­ve­ro­tuk­sen ohjauk­ses­sa on men­nyt pie­leen. Sekä auto­mal­lien koot kas­va­vat ja isom­mat saa­vut­ta­vat lisää suosiota… 

    Koko aja­tus ohjauk­ses­ta on pie­les­sä. Samoin ver­taa­mi­nen lyhyi­den etäi­syyk­sien Kes­ki-Euroop­paan ei ole vali­di. Suo­mi on pit­kien etäi­syyk­sien maa, jos­sa auto­kan­nan tulee olla eri­lais­ta, kuin suu­ris­sa kaupungeissa.

  66. JTS:

    Jokin auto­ve­ro­tuk­sen ohjauk­ses­sa on men­nyt pie­leen. Sekä auto­mal­lien koot kas­va­vat ja isom­mat saa­vut­ta­vat lisää suosiota.

    Auto­ve­ron pitäi­si mää­räy­tyä auton pai­non eikä CO2-pääs­tö­jen mukaan. Pääs­tö­jen mukaan verot­ta­mi­nen on joh­ta­nut sii­hen että auto­teh­taat mani­pu­loi­vat moottoreita.
    Kuka kuvit­te­lee että joku die­sel-Pas­sat­ti joka pai­naa 2 ton­nia voi­si pääs­tää vain 100 g?

  67. spot­tu: Jos haluat tar­kis­taa mielipiteitäsi 

    Ei tuo ollut mie­li­pi­de vaan fak­ta: et voi pää­tel­lä raken­ta­mi­sen tasoa *vain* sii­tä, mitä on tänä päi­vä­nä pystyssä. 

    Et voi myös­kään pää­tel­lä tämän päi­vän 100-vuo­tiais­ta, että vuon­na 1916 syn­ty­neet ne vas­ta ter­vei­tä oli­vat kun elä­vät yli 100-vuotiaiksi!

  68. spot­tu: Tuol­la asen­teel­la on nimi­kin: historiattomuus.

    His­to­ria, perin­teet ja muut jon­nin jou­ta­vat märeh­ti­mi­set jou­ta­vat romukoppaan.

    Nyky­ai­ka ja tule­vai­suus ovat hur­jan pal­jon mielenkiintoisempia.

  69. Jos ei väli­tä asu­mi­so­lo­suh­teis­ta mitään, voi auto­pai­kat lait­taa piha­kan­nen alle, jol­loin piha on siis vii­ti­sen met­riä kadun pin­nan ylä­puo­lel­le, eikä ole mitään toi­voa piha­puis­ta. Hin­ta on hal­pa, alle 20 000 €/autopaikka. Ensim­mäi­sen ker­rok­sen asun­not myös mene­te­tään aina­kin osit­tain, kos­ka ei olo­huo­neen ikku­na voi aue­ta piha­kan­nen alle. ”

    Niin. Yleen­sä jokai­ses­sa ker­ros­ta­los­sa vähin­tään yhden ker­ros­pin­ta-alan ver­ran kuluu tilaa seu­raa­vil­le tar­peil­le: Pyö­rä­kel­la­ri, kui­vaus­huo­ne, las­ten­vau­nu­va­ras­to, kun­nal­lis­tek­nii­kan (läm­mö­vaih­din, säh­kö­kaap­pi, tele­kes­kus) tilat ja ennen­kaik­kea asuk­kai­den verkkokomerot.

    Luu­li­sin että jos tont­ti (poh­ja­ve­si tms luon­no­nes­te) ei mah­dol­lis­ta kes­kel­le­jää­vän kort­te­li­pi­han auki­kai­va­mis­ta ja piha­kan­nen alle tule­van park­ki­ti­lan upot­ta­mis­ta kel­la­riin menee ensim­mäi­nen ker­ros joka­ta­pauk­ses­sa näi­den vält­tä­mät­tö­mien tilo­jen tar­pei­siin jol­loin ikku­na­ton sei­nä on ns “kek­sit­ty ongel­ma” jol­la yri­te­tään väis­tää kus­tan­nus­te­hok­kain ratkaisu.

    Jos taas em tilat voi­daan kai­vaa kel­la­riin niin samal­la ton­tin auki­kai­va­mi­sel­la myös se piha­kan­nen kor­keus­on­gel­ma­kin ratkeaa.

    Sii­tä sit­ten vain 20 000 euron hin­tais­ten auto­paik­ko­jen osak­keet erik­seen myyn­tiin 20 000 euron hin­nal­la niin­kuin uudis­koh­teis­sa jo nyt teh­dään niin autot­to­mien ei tar­vit­se enää miet­tiä kustannuksia. 

    En ole vie­lä näh­nyt park­ki­hal­lia jos­sa kaik­kia paik­ko­ja ei oli­si lop­pu­pe­leis­sä loppuunmyyty…

    1. Hel­sin­gin raken­taes­sa ran­noil­le, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kai­ve­taan syväl­le. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhra­taan autoil­le, joko taloua on koro­tet­ta­va ker­rok­sel­la tai mene­te­tään ker­ros asu­mi­sel­ta. Jos taloa voi­daan korot­taa ker­rok­sel­la, mene­te­tään kui­ten­kin se ker­ros asu­mi­sel­ta, kos­ka voi­tai­siin­han se voi­tet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin.
      Park­ki­hal­le­ja, jois­sa park­ki­paik­ko­ja ei oli­si lopp­puun­myy­ty on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Jos ne myy­dään lop­puun, yleen­sä en on sil­loin annet­tui alennuksella.

  70. Tuo­ta… Mihin perus­tuu tuo käsi­tyk­se­si kan­si­pai­koi­tuk­sen hin­nas­ta? Asun­to­tuo­tan­to­toi­mis­ton Jät­kä­saa­ren koh­de, jos­sa auto­pai­kat ero­tel­tiin asun­nois­ta — ja sit­ten lii­tet­tiin tiet­tyi­hin asun­toi­hin — las­ken­nal­li­nen hin­ta oli luok­kaa 48 000 euroa. Pai­kat toteu­tet­tiin piha­kan­nen alle kort­te­lin kes­kel­le. Marco Polo ja Tyynimeri.

  71. Tänä päi­vä­nä pys­tys­sä ole­vat yli 70 vuot­ta van­hat talot pitäi­si kaik­ki suo­jel­la. Ne ovat osoit­ta­neet yli­ver­tai­suu­ten­sa jo sil­lä, että ne ovat sel­vin­neet edel­lis­ten vuo­si­kym­men­ten hävitysvimmasta.

    Toki suo­je­le­mi­sen ei pidä tar­koit­taa säi­lö­mis­tä ja kaik­kien laa­jen­nus­ten ja muu­tos­ten kiel­tä­mis­tä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muu­te­ta tar­pei­den mukaan. Mut­ta van­ho­jen talo­jen homeh­tu­mi­nen on kyl­lä teke­mäl­lä teh­ty ongel­ma. Kyl­lä se mas­sii­vi­ra­ken­nus­kin saa­daan homeh­du­tet­tua kun erik­seen teh­dään type­ryyk­siä ilman­vaih­don, eris­tyk­sen ja kos­teu­den­hal­lin­nan kanssa.

  72. Ant­sa: on todet­ta­va, että auto (oma tai vie­ras) on tär­kein län­si­mai­sen yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin ja vau­rau­den synnyttäjä

    Jos auto on noin teho­kas hyvin­voin­nin ja vau­rau­den syn­nyt­tä­jä, niin eikös auto­ja kan­nat­ta alkaa rou­da­ta kehi­tys­a­pu­na Afrik­kaan? Ei enää kui­vuu­det ja nälän­hä­dät hait­tai­si kun autot toi­si­vat vau­raut­ta ja hyvin­voin­tia. Uskot­ko tuo­hon ihan oikeasti?

  73. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: His­to­ria, perin­teet ja muut jon­nin jou­ta­vat märeh­ti­mi­set jou­ta­vat romukoppaan.

    Nyky­ai­ka ja tule­vai­suus ovat hur­jan pal­jon mielenkiintoisempia.

    Ah, futu­ris­min rai­kas tuu­lah­dus, noin sadan vuo­den takaa. Se oli oman aikan­sa tule­vai­suu­den visio, ja mil­lai­sen tulevaisuuden!

  74. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Sata vuot­ta van­ha talo on raken­net­tu sata vuot­ta van­hoil­la vaa­ti­muk­sil­la ja tar­peil­la. On täy­sin type­rää aja­tel­la, että talon pitäi­si kes­tää sata tai sato­ja vuot­ta. Tai yli­pää­tään min­kään tuot­teen. Pelk­kää hyö­dy­tön­tä kehi­tyk­sen jarruttamista.

    Niin, ei sata vuot­ta van­hois­sa talois­sa ole­kaan muu­ta jäl­jel­lä kuin run­ko, ark­ki­teh­to­ni­nen tyy­li ja ehkä kakluu­ni, tai näet­kö muu­ta vaik­ka täs­sä asun­nos­sa: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/13097736 Tuon tyy­lin takia on kui­ten­kin hyvä että talo­ja kun­nos­te­taan pur­ka­mi­sen sijaan, sil­lä muo­dos­tuu enem­män ker­ros­tu­mia eri aikakausilta.

  75. R.Silfverberg: Kuka tahan­sa muu saa peri­aat­teees­sa pysä­köi­dä niil­le pai­koil­le jos ovat tyhjiä.

    No, tar­kal­leen mikä täs­sä nyt on vika­na? Kai­kil­la autol­li­sil­la on yksi paik­ka, joka on var­mas­ti tyh­jä­nä sitä hei­dän omaa auto­aan var­ten. Sit­ten on lisä­paik­ko­ja (autot­to­mien pai­kat ja muut mah­dol­li­set pai­kat), johon voi pysä­köi­dä oman toi­sen auton tai vie­rai­li­jan auton. Jos ne eivät ole kel­le­kään nimet­ty­jä, niin sit­ten ne ovat kaik­kien osak­kai­den käy­tös­sä. Ole­tet­ta­vas­ti niil­le park­ki­pai­koil­le ei ole muu­ta käyt­töä kuin auto­jen park­kee­raus, joten eikö tuo nyky­rat­kai­sun­ne ole var­sin järkevä? 

    Jokai­nen yhtiös­tä asun­non myy­vä voi käyt­tää nii­tä lisä­paik­ko­ja osta­jal­ta lisä­ra­han repi­mi­seen, eli käy­tän­nös­sä nii­den hin­ta kapi­ta­li­soi­tuu kaik­kien asun­to­jen arvoon. Ainoas­taan, jos ne yli­mää­rä­pai­kat oli­si varat­tu joil­le­kin asuk­kail­le, ymmär­täi­sin, että muut asuk­kaat oli­si­vat täs­tä käärmeissään.

  76. Sylt­ty: Ei tuo ollut mie­li­pi­de vaan fak­ta: et voi pää­tel­lä raken­ta­mi­sen tasoa *vain* sii­tä, mitä on tänä päi­vä­nä pystyssä.

    Tuo on tau­to­lo­gia eikä siis (aina­kaan minus­ta) mie­len­kiin­toi­nen, toi­sin kuin väit­teet jot­ka lurk­ki­vat sivulauseissa:

    Sylt­ty: Tänä­päi­vä­nä 100v sit­ten raken­ne­tuis­ta talois­ta on jäl­jel­lä ainoas­taan ne, jot­ka ovat kes­tä­neet 100v, eivät ne, jot­ka todet­tiin susik­si jo 2 v käyt­töön­o­ton jälkeen.

    Sen link­kaa­ma­ni kir­jan vies­ti on se ettei talo­jen pur­ka­mis­ta ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lua yleen­sä­kään ohjaa ratio­naa­li­nen ajat­te­lu vaan arvos­tuk­set ja ideo­lo­gia. Raken­nus­tek­ni­set rea­li­tee­tit eivät ole pää­tök­sen­teos­sa se rat­kai­se­va asia eikä pidä­kään olla. Lopul­ta sil­lä onko raken­nuk­set “todet­tu susik­si 2v käyt­töön­o­ton jäl­keen” on var­sin vähän mer­ki­tys­tä. Toi­sek­seen, kuten kir­jas­ta käy ilmi, ne 1900-luvun vaih­teen talot hävi­si­vät Hel­sin­gis­tä ihan muis­ta syis­tä kuin huo­no­kun­toi­suu­den vuoksi.

    Meil­lä on vaik­ka kuin­ka pal­jon raken­nuk­sia jot­ka ovat raken­nus­tek­ni­ses­ti aika­lail­la sut­ta ja sekun­daa, kuten Tork­ke­lin­mäen uusklas­si­si­set pien­ker­ros­ta­lot (raken­net­tu yli­kuu­men­nei­den raken­nus­suh­dan­tei­den aikaan), Kias­ma vuo­ta­vi­ne kat­toi­neen, sään­nöl­li­sin välia­join pin­noi­tet­ta­va Fin­lan­dia-talo ja puo­li maa­ta täyn­nä homei­sia rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja jot­ka eivät oikein tah­do kes­tää nykyi­siä kosteuskuormia.

    Sil­ti, Kias­man kat­toa ei pure­ta ja kor­va­ta har­ja­ka­tol­la, Fin­lan­dia-talon mar­mo­rit uusi­taan sään­nö­li­ses­ti, rin­ta­ma­mies­ta­loi­hin lai­te­taan taas ker­ran jon­ne­kin uut­ta lau­taa, ja Tork­ke­lin­mäen asun­to­jen kur­jaa äänie­ris­tys­tä ja ohui­ta väli­sei­niä siedetään. 

    Talo­ja joi­ta arvos­te­taan ei pure­ta vaik­ka ne kuin­ka oli­si­vat susia vaan kor­ja­taan. 70-luvun home­pe­sät­kin kor­jat­tai­siin jos ne koet­tai­siin kan­sal­li­saar­teik­si vaan kun ei koeta.

    Min­kä tahan­sa talon pys­tys­sä­py­sy­mi­nen on vii­me kädes­sä tah­don asia. Äärim­mäi­nen esi­merk­ki on joku uudel­leen raken­net­ta­va Yli­vies­kan kirk­ko, joka on aika hyvä sym­bo­li sil­le mitä ihmi­set raken­nuk­sis­sa ja ark­ki­teh­tuu­ris­sa yli­pää­tään arvostavat.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin raken­taes­sa ran­noil­le, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kai­ve­taan syväl­le. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhra­taan autoil­le, joko taloua on koro­tet­ta­va ker­rok­sel­la tai mene­te­tään ker­ros asu­mi­sel­ta. Jos taloa voi­daan korot­taa ker­rok­sel­la, mene­te­tään kui­ten­kin se ker­ros asu­mi­sel­ta, kos­ka voi­tai­siin­han se voi­tet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin.
    Park­ki­hal­le­ja, jois­sa park­ki­paik­ko­ja ei oli­si lopp­puun­myy­ty on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Jos ne myy­dään lop­puun, yleen­sä en on sil­loin annet­tui alennuksella.

    Ker­ra­taam­pa vie­lä. En ollut ehdot­ta­mas­sa _talon_ ensim­mäi­sen ker­rok­sen uhraa­mis­ta autoil­le vaan mai­nit­sin että taloon joka­ta­pauk­ses­sa tar­vi­taan alim­man ker­rok­sen ver­ran asuk­kai­den yhtei­siä tiloja. 

    Tämän joh­dos­ta ei ole mikään ongel­ma jos _talojen sul­ke­man korttelin_ piha-alu­een poh­ja­ta­so on piha­kan­nen kat­ta­maa park­ki­ti­laa kos­ka alim­mas­sa ker­rok­ses­sa ei kui­ten­kaan ole tilaa asumiselle.

    Vai jos ajat­te­let asun­to­jen alka­van heti katu­ta­sos­ta kel­la­ri­ker­rok­set­to­mal­la alu­eel­la niin _minne sijoi­tat tuol­lai­ses­sa talos­sa esi­mer­kik­si pyö­rä­va­ras­ton ja häkkikomerot_.

    Sai­si­ko tähän selvennyksen 😉

    1. Jos ensim­mäi­nen ker­ros menee koko­nai­suu­des­saan noi­hin pyö­rä­kel­la­rei­hin ja häk­ki­ko­me­roi­hin, ei kai sin­ne sit­ten mah­du autoja.
      Teo­ria­si ennus­taa, ettei mis­sään voi olla ikkunoita/näyteikkunoita katu­ta­sos­sa. Empii­ri­nen havain­noin­ti kumo­aa ennus­teen ja loo­gi­ses­ti myös teorian.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin raken­taes­sa ran­noil­le, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kai­ve­taan syväl­le. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhra­taan autoil­le, joko taloua on koro­tet­ta­va ker­rok­sel­la tai mene­te­tään ker­ros asu­mi­sel­ta. Jos taloa voi­daan korot­taa ker­rok­sel­la, mene­te­tään kui­ten­kin se ker­ros asu­mi­sel­ta, kos­ka voi­tai­siin­han se voi­tet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin. 

    On vain kaa­voit­ta­jan idio­tis­mia, jos meren­pin­nan tason alle ei voi raken­taa. Suu­rin osa Hel­sin­gin kes­kus­tan kel­la­reis­ta on jo nyky­ään meren pin­nan tason ala­puo­lel­la. Samoin esi­mer­kik­si kaik­ki metroasemat.

    Mik­si uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa pitäi­si olla eri säännöt?

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin raken­taes­sa ran­noil­le, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kai­ve­taan syväl­le. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhra­taan autoil­le, joko taloua on koro­tet­ta­va ker­rok­sel­la tai mene­te­tään ker­ros asu­mi­sel­ta. Jos taloa voi­daan korot­taa ker­rok­sel­la, mene­te­tään kui­ten­kin se ker­ros asu­mi­sel­ta, kos­ka voi­tai­siin­han se voi­tet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin.

    Tämän logii­kan oikeel­li­suus vaa­tii lisäk­si tuek­seen jon­kin­lai­sen kor­keim­man sal­li­tun ker­ros­mää­rän. Mikä siis aset­taa ker­ros­mää­räl­le rajan: tek­ni­nen este, koro­tuk­sen mah­dol­lis­ta­van tek­nii­kan kal­leus, vai mielivalta?

    1. Valo­kul­mat aset­ta­va rajan kor­keim­mal­le ker­ros­mää­räl­le, mut­ta olkoon tuo raja mikä tahan­sa, yhden ker­rok­sen varaa­mi­nen autoil­le tar­koit­taa ygh­den ker­rok­sen otta­mis­ta asu­mi­ses­ta. Sil­loin se mak­saa sen asun­non mark­ki­na­hin­nan verran.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos taloa voi­daan korot­taa ker­rok­sel­la, mene­te­tään kui­ten­kin se ker­ros asu­mi­sel­ta, kos­ka voi­tai­siin­han se voi­tet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin. 

    Park­ki­paik­ka piha­kan­nen alla mak­saa tosi­aan aina­kin 47–48 tuhat­ta euroa, ei 20 tuhat­ta, näin aina­kin Jät­kä­saa­ren ja Kala­sa­ta­man ATT:n raken­nut­ta­mis­sa kohteissa.

    Toi­saal­ta sit­ten kun se piha­kan­si on, niin sitä voi­daan käyt­tää pelas­tus­tie­nä ja taloa voi­daan korot­taa ker­rok­sel­la. 8‑kerroksisessa talos­sa onkin yhdek­sän ker­ros­ta eikä ylim­män ker­rok­sen asun­toi­hin tar­vit­se alkaa puu­ha­ta varauloskäyntejä.

    Kol­man­nek­si, jos myös sen piha­kan­nen pääl­le teh­dään park­ki­paik­ka, niin kus­tan­nus per paik­ka voi­si ehkä tosi­aan puo­lit­tua. Se alkai­si kyl­lä olla jo pik­kai­sen karua, ja sen pelas­tus­tien voi sit­ten unohtaa.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhra­taan autoil­le, joko taloua on koro­tet­ta­va ker­rok­sel­la tai mene­te­tään ker­ros asu­mi­sel­ta. Jos taloa voi­daan korot­taa ker­rok­sel­la, mene­te­tään kui­ten­kin se ker­ros asu­mi­sel­ta, kos­ka voi­tai­siin­han se voi­tet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin. 

    En kyl­lä ymmär­rä, ketä kau­pun­ki­mai­ses­sa mai­se­mas­sa edes halu­aa asua ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa ellei sit­ten ole jon­kin­lai­nen eks­hi­bi­tio­nis­ti tai tyk­kää pitää kokoa­jan verhoja/sälekaihtimia kiin­ni jol­loin on oikeas­taan ihan sama, oli­si­ko nii­tä ikku­noi­ta laisinkaan.

    Tämän vuok­si se, että ensim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa on autot, liik­keet tai mitä tahan­sa muu­ta kuin asun­not on vain hyvä asia.

  82. Veli-Mar­kus Tapio: Usei­den talo­yh­tiöi­den hal­li­tuk­ses­sa (Töö­lö, Puna­vuo­ri, Kal­lio) toi­mi­va­na voin ker­toa, että juu­ri näin tapah­tuu koko ajan. Kan­ta­kau­pun­gin talo­yh­tiö­pai­kat ovat tyy­pil­li­ses­ti hin­noi­tel­tu mer­kit­tä­väs­ti alle mark­ki­na­ta­son. Se tar­koit­taa juu­ri sitä, että auto­pai­kat­to­mat osak­kaat sub­ven­toi­vat nii­tä, joil­la auto­paik­ka on.

    Älä nyt vaan unoh­da verk­ko­va­ras­to­ja kellarissa/ullakolla (saa­ti jos­tain vie­lä löy­ty­viä kyl­mävs­ras­to­ja)! Nopeal­la google­tuk­sel­la käy­pä mark­ki­na­hin­ta jos­tain 1 neliön varas­to­ko­pis­ta lai­ta­kau­pun­gil­la on luok­kaa 40 €/kk ja har­van­pa talo­yh­tiön verk­ko­va­ras­tot jää­vät näin vaa­ti­mat­to­man kokoisiksi.

    Käy­tän­nös­sä kes­kus­tas­sa asu­vat roi­naa hams­te­roi­mat­to­mat ihmi­set sub­ven­toi­vat siis hel­pos­ti jopa paril­la sadal­la €/kk naa­pu­rei­taan jot­ka eivät osaa esim. jär­ke­väs­ti kier­rät­tää tar­peet­to­mia tavaroita.

  83. Tapio Pel­to­nen:
    Toki suo­je­le­mi­sen ei pidä tar­koit­taa säi­lö­mis­tä ja kaik­kien laa­jen­nus­ten ja muu­tos­ten kiel­tä­mis­tä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muu­te­ta tar­pei­den mukaan. Mut­ta van­ho­jen talo­jen homeh­tu­mi­nen on kyl­lä teke­mäl­lä teh­ty ongel­ma. Kyl­lä se mas­sii­vi­ra­ken­nus­kin saa­daan homeh­du­tet­tua kun erik­seen teh­dään type­ryyk­siä ilman­vaih­don, eris­tyk­sen ja kos­teu­den­hal­lin­nan kanssa.

    Tai­taa vaan vähän hei­kos­ti onnis­tua van­ho­jen raken­nus­ten päi­vit­tä­mi­nen nykyi­siin sisäil­man vaih­tu­vuus nor­mei­hin ja huo­neis­to­koh­tai­seen ilman­vaih­toon. Kun jol­le­kin pai­no­voi­mai­sel­le ilman­vai­dol­le suun­ni­tel­tu raken­ne ei ole tii­vis oikeas­taan mihin­kään suun­taan, niin (suh­teel­li­sen) reip­paan ali­pai­neen gene­roin­ti huo­neis­toon ei lie­ne mis­sään mie­les­sä jär­ke­vää — saa­ti mukavaa.

    Omal­ta koh­dal­ta olen aina­kin tajun­nut sen, ettei mikään mikään muu kuin omal­la LTO-koneel­la varus­tet­tu asun­to enää kel­paa. Jos joku ihmet­te­lee mik­si, niin kan­nat­taa (ihan oikeas­ti!) hank­kia joku CO2-pitoi­suut­ta mit­taa­va äly­kil­ke makuu­huo­ne­seen. On mei­naan pie­ni ero unen laa­dus­sa ja päi­vä­ai­kai­ses­sa vireys­ta­sos­sa, jos mak­ka­rin CO2 ei juu­ri­kaan yli­tä jotain 600 ppäm­mää vs. joku pai­no­voi­ma­ses­ti ilmas­toi­dun asun­non mak­ka­ri, jon­ka ilma on aamul­la niin pak­sua, että sitä saa lei­ka­ta puukolla.

    Eikö­hän jos­sain vai­hees­sa oli­si ihan kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti­kin jär­ke­vä tode­ta, että vii­me­vuo­si­tu­han­nen asuin­ra­ken­nuk­set ovat ter­veel­li­syy­del­tään jotain savi­ma­jan tai savu­pir­tin luok­kaa — ja pis­tää pys­tyyn kan­sal­li­nen ohjel­ma ter­veel­li­sen asu­non takaa­mi­sek­si kaikille.

  84. spot­tu: Min­kä tahan­sa talon pys­tys­sä­py­sy­mi­nen on vii­me kädes­sä tah­don asia. Äärim­mäi­nen esi­merk­ki on joku uudel­leen raken­net­ta­va Yli­vies­kan kirk­ko, joka on aika hyvä sym­bo­li sil­le mitä ihmi­set raken­nuk­sis­sa ja ark­ki­teh­tuu­ris­sa yli­pää­tään arvostavat.

    Aivan! Samoin kaik­kien pat­sai­den pitää olla näköis­pat­sai­ta, maa­laus­ten mah­dol­li­sim­man foto­rea­lis­ti­sia ja ratios­sa sopi­si soit­taa vain iskel­mää ja suo­a­mi­rok­kii. Kyl­lä kan­sa tietää!

  85. ano­nil­li: Ah, futu­ris­min rai­kas tuu­lah­dus, noin sadan vuo­den takaa. Se oli oman aikan­sa tule­vai­suu­den visio, ja mil­lai­sen tulevaisuuden!

    Vai muka rai­kas? Futu­ris­mi­han oli suun­tauk­se­na jopa vaa­ral­li­nen. Se oli suo­ras­taan kuin agar-aga­ria pet­ri­mal­jas­sa pal­jon tuhoa tuot­ta­neil­le aat­teil­le, joi­den syn­ty­si­joi­na (aina­kin osit­tain) toi­mi­vat van­ki­lat ja kau­pun­kien juot­to­lat, joil­le nyt ollaan rai­vaa­mas­sa tilaa jopa pysä­köin­ti­pai­koil­ta, fil­la­ri­ma­fian mani­fes­te­ja kai mukaellen. 

    Kieh­to­vuu­del­laan futu­ris­mi tem­pa­si vali­tet­ta­van suu­ret, sokeat kan­san­jou­kot pyör­tee­seen­sä kuin kone­tek­no­lo­gian luo­ma Kha­ryb­dis. Moni huk­kui, mut­ta lii­an moni taker­tui saman­lai­siin laut­toi­hin, jois­ta toi­sen nimi oli fasis­mi, toi­sen kommunismi.

    Hah, ikään­kuin Kal­lion tunk­kai­sis­sa kel­la­reis­sa ei oli­si juo­poil­le jo aivan riit­tä­väs­ti tilaa nykyi­sin. Jos­sain sel­lai­ses­sa kai se “lisää kau­pun­kia kaupunkiin”-aatekin lie­nee syn­ty­nyt, kun joku örvel­tä­jä tai­si vain sekoil­la sanois­saan pyy­täes­sään tar­joi­li­jaa tuo­maan “lisää kal­jaa kolpakkoon”!

    Autot tar­vit­se­vat paik­kan­sa, mut­ta örvel­tä­jät eivät kuu­lu kaduil­le. Pysy­kööt kel­la­reis­sa, tai sit­ten heil­le pitää antaa port­ti­kiel­to, mie­lui­ten koko kaupunkiin.

    Pysä­köin­ti­po­li­tii­kan (ja koko kau­pun­ki­suun­nit­te­lun) tule­vaa tie­tä vii­toi­tet­taes­sa tulee pitää huo­li sii­tä, että päät­tä­jät tun­te­vat his­to­ri­aa (, myös kult­tuu­ri­his­to­ri­aa). Kenen etu­jen mukais­ta mah­taa olla his­to­rian ope­tuk­sen vähen­tä­mi­nen kouluissa?

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Valo­kul­mat aset­ta­va rajan kor­keim­mal­le ker­ros­mää­räl­le, mut­ta olkoon tuo raja mikä tahan­sa, yhden ker­rok­sen varaa­mi­nen autoil­le tar­koit­taa ygh­den ker­rok­sen otta­mis­ta asu­mi­ses­ta. Sil­loin se mak­saa sen asun­non mark­ki­na­hin­nan verran.

    Eikö tuo sään­tö jous­ta niin, että meren­pin­nan ala­puo­lel­le jää­vän kel­la­rin sijaan auto­pai­kat voi­si raken­taa maan­pin­nan ylä­puo­lel­le, sit­ten pääl­le täy­si kan­si niin, että uusi maan­pin­ta tulee ker­ros­ta aiem­paa ylem­mäs (mul­ti­neen, pui­neen, leik­ki­paik­koi­neen, jal­ka­käy­tä­vi­neen, pyö­rä­tei­neen), ja sit­ten saa raken­taa kaik­ki suun­ni­tel­lut ker­rok­set tuos­ta uudes­ta maan­pin­nas­ta ylös­päin? Valo­kul­mat eivät kär­si, sil­lä auto­kel­la­riin valoa ei ole tar­koi­tet­tu­kaan tule­vak­si. Täs­sä mal­lis­sa myös autoil­le tar­koi­te­tut kadut voi­vat sijai­ta uudes­sa kellarikerroksessa.

    1. Tätä mal­lia on kokel­tu Meri­haas­sa ja Itä-Pasi­las­sa eikä lop­pu­tu­los ole saa­nut hir­veäs­ti kehu­ja. Se ei myös­kään ole hal­pa. Puu vaa­tii todel­la pak­sun maa­ker­rok­sen beto­ni­kan­nen päälle.

  87. OS: “Jos ensim­mäi­nen ker­ros menee koko­nai­suu­des­saan noi­hin pyö­rä­kel­la­rei­hin ja häk­ki­ko­me­roi­hin, ei kai sin­ne sit­ten mah­du autoja”…Osmo, ymmär­rät (tahal­laan?) vää­rin. Kun ker­ran alin ker­ros on osak­si­kin tuol­lais­ta, ei piha­kan­nen raken­ta­mi­nen ole kel­tään pois. 1. ker­rok­sen sei­nät voi­vat olla ikku­nat­to­mia sisä­pi­hal­le päin. Kadun puo­lel­la sit­ten vil­kas ja dynaa­mi­nen liik­kei­den kirjo.
    Pys­köin­ti­paik­ko­jen mak­su­ha­luk­kuu­des­ta muu­ten nuo Jät­kä­saa­ren HITAS-talot (Marco Polo ja Väli­me­ri kai) ker­toi­vat jotain: Kak­sio park­ki­pai­kal­la (n 50.000 e) oli arvon­nas­sa noin yhtä suo­sit­tu kuin ilman…

    1. Tuo käy­tän­tö myy­dä HITAS-asun­not auto­pai­kal­la ja ilman eri hin­nal­la on oikeu­den­mu­kai­nen. Se, että auto­pai­kal­li­set meni­vät kau­pak­si yhtä hyvin joh­tuu sii­tä, että Hita­sa­sun­to on lot­to­voit­to vaik­ka se mak­saa 50 000 euroa enem­män. Oikea tes­ti oli­si ollut erot­taa pysä­köin­ti asun­nos­ta koko­naan ja myy­dä kaik­ki asun­not hal­vem­mal­la hin­nal­la ja auto­pai­kat 50 000 euroa kappale.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tätä mal­lia on kokel­tu Meri­haas­sa ja Itä-Pasi­las­sa eikä lop­pu­tu­los ole saa­nut hir­veäs­ti kehu­ja. Se ei myös­kään ole hal­pa. Puu vaa­tii todel­la pak­sun maa­ker­rok­sen beto­ni­kan­nen päälle.

    Ei pidä masen­tua sii­tä, jos on teh­ty pari epä­on­nis­tu­neek­si koet­tua kokei­lua. Peri­aat­tees­sa tuo mal­li tar­koit­taa vain sitä, että sama kapun­gin­osa raken­ne­taan ker­ros­ta ylem­mäs. Ei kal­liis­ti meren­pin­nan alle, vaan hal­vem­min sii­tä ylös­päin. Ei siis mitään eroa viih­ty­vyy­des­sä (pait­si ehkä pie­net ylä­mäet pol­ku­pyö­räi­li­jöil­le kau­pun­gin­osan laidoilla).

    Jos halu­aa syvä­juu­ri­sia pui­ta ja puis­to­ja, ne voi toteut­taa niin­kin, että nii­den koh­dal­la ei ole kel­la­ria, vaan vain ker­rok­sen ver­ran maa­ta. Hel­poim­pien rat­kai­su­jen kaut­ta siis.

    Itä-Pasi­laan ver­rat­tu­na ole­tuk­se­ni oli se, että ylä­ta­so oli­si yhte­näi­nen, eli muis­tut­tai­si nor­maa­lia katu­ta­soa, ja autot voi­si­vat siis olla tun­ne­lis­sa yhte­näi­sen kan­nen alla. En osaa sanoa, mitä käy­tet­ty seka­mal­li on vai­kut­ta­nut Itä-Pasi­lan viih­ty­vyy­teen. Tuos­sa uudes­sa mal­lis­sa oli­si aina­kin mah­dol­li­suus teh­dä kau­pun­gin­osas­ta täy­sin perin­tei­sen kau­pun­gin­osan näköi­nen ja tun­tu­nen (pait­si että toden­nä­kö­ses­ti katu­ta­sol­la ei oli­si juu­ri auto­ja, ja nor­maa­lia enem­män ihmis­ten oleilutiloja).

  89. ksee: Aivan! Samoin kaik­kien pat­sai­den pitää olla näköis­pat­sai­ta, maa­laus­ten mah­dol­li­sim­man foto­rea­lis­ti­sia ja ratios­sa sopi­si soit­taa vain iskel­mää ja suo­a­mi­rok­kii. Kyl­lä kan­sa tietää!

    Ihmi­set saa­vat vali­ta, mil­lais­ta tai­det­ta hank­ki­vat ja mitä musiik­kia kuun­te­le­vat. Eikö tämä ole yksi­no­maan hyvä asia? (Pait­si niil­le, joi­den tai­de ei kel­paa juu­ri kenel­le­kään, mut­ta se on itse­ai­heu­tet­tu päänsärky.)

  90. Ker­ro Osmo mikä Suo­mes­sa on edul­lis­ta ja kan­nat­taa teh­dä? Tai­taa olla vähis­sä ne asiat. Onko joten­kin yllät­tä­vää, ettei pysä­köin­ti­paik­ko­ja kan­na­ta teh­dä, kun on kallista?

  91. Hel­sin­ki ei ole otol­li­nen paik­ka työ­pai­koil­le, joten yri­tys­ten kan­nat­taa siir­tyä muu­al­le ja nii­tä siirtyykin.

    Jotain ker­too, kun meil­lä koko orga­ni­saa­tion info­ti­lai­suu­des­sa pysä­köin­tion­gel­mat nousi­vat esiin. Toi­mi­tus­joh­ta­ja tote­si tämän Hel­sin­gin ongel­man. Vas­taa­van­lai­sia kes­kus­te­lu­ja var­mas­ti käy­dään muis­sa­kin yrityksissä.

    Yri­tyk­set eivät kuu­lu Hel­sin­kiin, kau­pun­ki on niil­le sopi­ma­ton paik­ka ja halu­aa­kin olla sitä. Kysy­mys on poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta ja nyt sit­ten äänes­tä­jien mie­li­pi­det­tä edus­ta­vat päät­tä­jät ovat päät­tä­neet näin. Eli ei enem­pää yri­tyk­siä tänne. 😀

  92. Kyl­lä, auto­pai­kat pitäi­si myy­dä erik­seen aina. Ja HITAS lopet­taa — oli uut­ta ide­aa eli ei. Vii­ta­sin HITAS-asun­toi­hin kos­ka muis­taak­se­ni niis­sä arvan jät­tä­nei­tä­kin oli suu­rin­piir­tein saman­ver­ran saman­lai­siin asun­toi­hin auto­pai­kal­la ja ilman.
    Toi­nen asia: Eikös nos­tet­tu sisä­pi­ha mer­kit­se että valo­kul­mat loi­ve­ne­vat? Voi­si­ko talo olla juu­ri tuon takia kor­keam­pi? Käy­kö niin että par­ki­pai­kat säästävät?

  93. Tapio Pel­to­nen:
    Tänä päi­vä­nä pys­tys­sä ole­vat yli 70 vuot­ta van­hat talot pitäi­si kaik­ki suo­jel­la. Ne ovat osoit­ta­neet yli­ver­tai­suu­ten­sa jo sil­lä, että ne ovat sel­vin­neet edel­lis­ten vuo­si­kym­men­ten hävitysvimmasta.

    Toki suo­je­le­mi­sen ei pidä tar­koit­taa säi­lö­mis­tä ja kaik­kien laa­jen­nus­ten ja muu­tos­ten kiel­tä­mis­tä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muu­te­ta tar­pei­den mukaan. Mut­ta van­ho­jen talo­jen homeh­tu­mi­nen on kyl­lä teke­mäl­lä teh­ty ongel­ma. Kyl­lä se mas­sii­vi­ra­ken­nus­kin saa­daan homeh­du­tet­tua kun erik­seen teh­dään type­ryyk­siä ilman­vaih­don, eris­tyk­sen ja kos­teu­den­hal­lin­nan kanssa.

    Vali­tet­ta­va suo­je­lu tar­koit­taa juu­ri sitä että kaik­ki kiel­le­tään. Esi­mer­kik­si Uudel­la yli­op­pi­las­ta­lol­la oli­si paik­ka­kin his­sil­le por­ras­käy­tä­väs­sä ilman että mitään tar­vit­see pur­kaa, mut­ta his­siä ei saa raken­taa, mikä hait­taa pyö­rä­tuo­lis­sa istu­vien opis­ke­li­joi­den osal­lis­tu­mis­ta toi­min­taan. Kaik­ki yli 70 vuot­ta van­hat talot pitäi­si suo­jel­la mut­ta siten että muu­tok­sia saa edel­leen tarvittaessa.

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Valo­kul­mat aset­ta­va rajan kor­keim­mal­le ker­ros­mää­räl­le, mut­ta olkoon tuo raja mikä tahan­sa, yhden ker­rok­sen varaa­mi­nen autoil­le tar­koit­taa ygh­den ker­rok­sen otta­mis­ta asu­mi­ses­ta. Sil­loin se mak­saa sen asun­non mark­ki­na­hin­nan verran.

    Hain sitä, että mikä­li kor­kein­ta mah­dol­lis­ta ker­ros­mää­rää ei ole, niin täl­löin yhden ker­rok­sen varaa­mi­nen park­ki­pai­koil­le ei mak­sa yhden asuin­ker­rok­sen mark­ki­na­hin­taa, kos­ka täl­löin kysei­nen asuin­ker­ros voi­daan rakentaa.

    Valo­kul­ma saat­taa hyvin­kin olla rajoit­ta­va teki­jä nyky­sään­nök­sis­sä. Sen sijaan se ei ole tek­ni­nen este, vaan ihmis­ten teke­mä pää­tös joka on sinään­sä hyvin help­po muut­taa — pää­te­tään vain toi­sin. Tämän vuok­si en pidä valo­kul­man aiheut­ta­maa kor­kein­ta sal­lit­tua ker­ros­mää­rää kor­keim­pa­na mah­dol­li­se­na ker­ros­mää­rä­nä, vaan ainoas­taan byro­kraat­ti­se­na kiel­to­na. En kui­ten­kaan väi­tä, ettei­kö kysei­nen kiel­to voi­si olla jär­ke­vä — ainoas­taan, että kysei­nen kiel­to on help­po pois­taa mikä­li tah­toa riittää.

    En myös­kään väi­tä, että mui­ta raken­ta­mi­sen kor­keut­ta rajaa­via teki­jöi­tä ei voi­si olla.

    1. Jos talon voi raken­taa sata­ker­rok­si­se­na, mut­ta 101 ei enää käy, tuo auto­ker­ros on pois asun­nois­ta. Sinun pitäi­si vaa­tia ääret­tö­män kor­kea­ta taloa, jot­ta tätä ongel­maa ei syn­tyi­si, mut­ta ääre­tön taas on aika iso

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos talon voi raken­taa sata­ker­rok­si­se­na, mut­ta 101 ei enää käy, tuo auto­ker­ros on pois asun­nois­ta. Sinun pitäi­si vaa­tia ääret­tö­män kor­kea­ta taloa, jot­ta tätä ongel­maa ei syn­tyi­si, mut­ta ääre­tön taas on aika iso

    Ehkä käsi­te “ei kor­kein­ta mah­dol­lis­ta ker­ros­mää­rää” oli sinul­le han­ka­la, jos et aiem­min sitä ymmär­tä­nyt: se tar­koit­taa nimen omaan rajoit­ta­ma­ton­ta eli raken­ta­jan niin halu­tes­sa (ja mate­ri­aa­le­ja löy­täes­sä) ääret­tö­män kor­ke­aa rakennusta.

    Käy­tän­nös­sä toki riit­tää, että raken­nuk­ses­ta voi teh­dä yhden ker­rok­sen kor­keam­man kuin ilman park­ki­ker­ros­ta on suun­ni­tel­tu. Ilmei­ses­ti täl­lä het­kel­lä rajoit­ta­va teki­jä ei ole tek­ni­nen, vaan poliittinen.

    Lisäk­si täy­tyy tode­ta, että nimi­merk­ki Jyrin (18.5.2016 kel­lo 10:20) ehdo­tus park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­ta piha­kan­nen alle on suo­ras­taan nero­kas, kos­ka täl­löin myös palo­tur­val­li­suu­des­ta tule­va 8 ker­rok­sen raja saa­daan muu­tet­tu 9 ker­rok­seen, kun­han ulo­te­taan riit­tä­väs­ti ulos­käyn­te­jä ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta pihan puolelle.

    1. RV
      Ensim­mäi­nen rajoit­ta­va teki­jä tulee pelas­tus­toi­mel­ta. Jos ker­rok­sia on yli kah­dek­san, ei pelas­tus­lai­tok­sen kalus­to yle­tä ja sik­si palo­mää­räyk­set pomp­paa­vat olen­nai­ses­ti kal­liim­mik­si. Mut­ta luu­len, että olet lähes yksin sen aja­tuk­sen kans­sa, ettei raken­nus­ten kor­keuk­sia tar­vit­se lain­kaan sää­del­lä. Kaduis­ta voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt aina­kin autoi­lu pitää kiel­tää, kos­ka ilma ei sel­lai­sis­sa kui­luis­sa vaih­du. (Mihin sit­ten enää tar­vi­taan park­ki­paik­ko­ja?) Aika pal­jon olet val­mis uhraa­maan nii­den hal­po­jen park­ki­paik­ko­jen puo­les­ta. Luu­len, että enem­mis­tö omn tois­ta mieltä.

  96. Var­sin hyvään alue­te­hok­kuu­teen pääs­täi­siin perin­tei­sel­lä taval­la raken­taa alim­paan ker­rok­seen lii­ke­ti­lat, sit­ten pari ker­ros­ta toi­mis­to­ja, ja sen jäl­keen 5 ker­ros­ta asun­to­ja (jos pide­tään 8 ker­ros­ta mak­si­mi­na, mikä­li isom­pien tika­sau­to­jen hank­ki­mi­nen ja lain muut­ta­mi­nen on mahdotonta). 

    Täl­löin 3 met­rin ker­ros­kor­keu­del­la talo­jen väli (katu tai sisä­pi­ha) voi olla 15 met­riä (valo­kul­ma­vaa­ti­mus kos­kee vain asuntoja). 

    Vie­lä kun run­ko­sy­vyys palau­te­taan moder­nis­min lan­see­raa­mas­ta 12 met­ris­tä takai­sin kan­ta­kau­pun­gin van­ho­jen talo­jen 15 met­riin, ruu­tu­kaa­vas­sa pääs­tään tehok­kuu­teen 4 (joko pie­nem­piä kort­te­lei­ta tai isom­pia, jois­sa on perin­tei­seen tapaan sisä­pi­ha­ra­ken­nus). Jos teh­dään pelk­kiä asun­to­ja, tehok­kuus väis­tä­mät­tä las­kee, kun valo­kul­ma­nor­mia pitää noudattaa.

  97. Jos kol­me alin­ta ker­ros­ta ovat lii­ke­ti­lo­ja ja toi­mis­to­ja, piha­kan­si voi olla nii­den yllä, jol­loin sisä­pi­hal­le saa­daan joko lisää lii­ke- ja toi­mis­to­ti­laa tai pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Raken­nut­ta­ja osaa las­kea, kum­pia kan­nat­taa teh­dä, jos pysä­köin­ti muu­ten pitää teh­dä maan alle.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    RV
    Ensim­mäi­nen rajoit­ta­va teki­jä tulee pelas­tus­toi­mel­ta. Jos ker­rok­sia on yli kah­dek­san, ei pelas­tus­lai­tok­sen kalus­to yle­tä ja sik­si palo­mää­räyk­set pomp­paa­vat olen­nai­ses­ti kal­liim­mik­si. Mut­ta luu­len, että olet lähes yksin sen aja­tuk­sen kans­sa, ettei raken­nus­ten kor­keuk­sia tar­vit­se lain­kaan sää­del­lä. Kaduis­ta voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt aina­kin autoi­lu pitää kiel­tää, kos­ka ilma ei sel­lai­sis­sa kui­luis­sa vaih­du. (Mihin sit­ten enää tar­vi­taan parkkipaikkoja?) 

    Kas kun eivät ole hok­san­neet kiel­tää autoi­lua Man­hat­ta­nil­la. Miten niin ei ilma vaihdu?!

    Vaka­vas­ti sanoen: jos poh­di­taan sitä, voi­tai­siin­ko talois­ta teh­dä jon­kin ver­ran tai jopa mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pia, niin mil­lä perus­teel­la sii­tä pää­tel­lään, että kadut muut­tui­si­vat joten­kin ikä­väm­mik­si? Minus­ta asia on pikem­min­kin päin­vas­toin. Jos tie­tyl­le alu­eel­le halu­taan raken­taa tiet­ty mää­rä asun­to­ja, niin teke­mäl­lä talois­ta sel­väs­ti kor­keam­pia voi­daan talot sijoit­taa kau­em­mas toi­sis­taan. Itse pidän tätä hyvä­nä idea­na ja odo­tan mie­len­kiin­nol­la mil­lai­nen kes­ki-pasi­las­ta tulee.

    1. Kol­mas ker­ta. Kor­kei­den raken­ta­mi­sen sal­li­mi­nen eril­li­si­nä tor­nei­na on eri asia kuin tähän pysä­köin­ti­ky­sy­myk­seen liit­ty­nyt aja­tus raken­taa kaik­ki talot, koko kort­te­lin pituu­del­la satakeroksisina.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    RV
    Ensim­mäi­nen rajoit­ta­va teki­jä tulee pelas­tus­toi­mel­ta. Jos ker­rok­sia on yli kah­dek­san, ei pelas­tus­lai­tok­sen kalus­to yle­tä ja sik­si palo­mää­räyk­set pomp­paa­vat olen­nai­ses­ti kal­liim­mik­si. Mut­ta luu­len, että olet lähes yksin sen aja­tuk­sen kans­sa, ettei raken­nus­ten kor­keuk­sia tar­vit­se lain­kaan sää­del­lä. Kaduis­ta voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt aina­kin autoi­lu pitää kiel­tää, kos­ka ilma ei sel­lai­sis­sa kui­luis­sa vaih­du. (Mihin sit­ten enää tar­vi­taan park­ki­paik­ko­ja?) Aika pal­jon olet val­mis uhraa­maan nii­den hal­po­jen park­ki­paik­ko­jen puo­les­ta. Luu­len, että enem­mis­tö omn tois­ta mieltä.

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta kyse­len, että miten muu­al­la maa­il­mas­sa on mah­dol­lis­ta raken­taa kor­keam­paa raken­nus­kan­taa? Vaik­ka “urbaa­nis­sa ihmees­sä”. Kalus­toa pelas­tus­toi­mel­le ei iel­mei­ses­ti saa­da myy­dä Suo­meen tai joku muu ihmeel­li­nen syy. Var­maan NIH.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika pal­jon olet val­mis uhraa­maan nii­den hal­po­jen park­ki­paik­ko­jen puo­les­ta. Luu­len, että enem­mis­tö omn tois­ta mieltä.

    En ole vie­lä lyö­nyt kan­taa­ni luk­koon vaan poh­din avoi­mes­ti ja ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti eri vaih­toeh­to­ja. Sen ver­ran olen kui­ten­kin jo huo­man­nut, että aina­kin yksi 9. ker­rok­sen suh­teen rajoit­ta­va teki­jä ei ole tek­ni­nen, joten asia lie tahtokysymys.

  101. Miten muu­al­la maa­il­mas­sa onnis­tuu kor­kei­den asuin­ta­lo­jen­kin raken­ta­mi­nen ilman, että kaduis­ta tulee ankei­ta kujia ja autoi­lu on kui­ten­kin niis­sä sal­lit­tua? En ehkä nyt mitään 50-ker­rok­si­sia talo­ja Hel­sin­kiin halua, mut­ta ker­ta asuin­ti­laa on nie­mel­le saa­ta­va niin ylhääl­tä­päin ne lie­nee hel­pom­pi saa­da, jos alas­päin men­täes­sä tulee meri­ve­si vastaan.

    1. Vaa­dit­tiin, ettei mitään kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ole vaan kaik­ki talot saa raken­taa nijhn korf­keik­si kuin halui­aa. Se pn aivan eri juttu.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos talon voi raken­taa sata­ker­rok­si­se­na, mut­ta 101 ei enää käy, tuo auto­ker­ros on pois asun­nois­ta. Sinun pitäi­si vaa­tia ääret­tö­män kor­kea­ta taloa, jot­ta tätä ongel­maa ei syn­tyi­si, mut­ta ääre­tön taas on aika iso

    Voi pyhä yksin­ker­tai­suus. Ei täs­sä kukaan ole vaa­ti­nut _taloon_ auto­ker­ros­ta vaan toden­nut rau­hal­li­seen äänen­sä­vyyn sen että jokai­ses­sa talos­sa on joka­ta­pauk­ses­sa sen­ver­ran muu­ta­kin _asumiseen_ liit­ty­vää tilan­tar­vet­ta että mah­dol­li­ses­ta _pihakannesta_ aiheu­tu­va yhden ker­rok­sen ikku­nat­to­muus ei aiheu­ta mitään käy­tän­nön ongel­mia raken­nuk­sen tilo­jen sijoittelulle.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaduis­ta voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt aina­kin autoi­lu pitää kiel­tää, kos­ka ilma ei sel­lai­sis­sa kui­luis­sa vaihdu.

    Mihin tämä oikein perus­tuu, kun nyt kui­ten­kin puhu­taan nie­men nok­kaan raken­ne­tus­ta meren­ran­ta­kau­pun­gis­ta, jos­sa mel­kein aina kui­ten­kin tuu­lee? Jos val­ta­vien pil­ven­piir­tä­jien Man­hat­ta­nil­la voi ajaa autoil­la, eikä ilman vaih­tu­mi­nen kaduil­la tule rajoit­ta­vak­si teki­jäk­si, niin ihmet­te­li­sin vähän, jos se tuli­si ongel­ma­na vas­taan mil­lään jär­ke­väl­lä raken­nus­kor­keu­del­la Helsingissäkään.

    1. Man­hat­ta­nil­la on kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, joka takaa sen, että tor­nien välis­sä on ilmaa. Siel­lä ei ole sata­ker­rok­si­sia lamel­li­ta­lo­ja, jot­ka kah­den puo­len katua sai­si­vat aikaan kui­lun, jos­sa ei ilma lii­ku. Kri­ti­soin aja­tus­ta että joka paik­kaan sai­si raken­taa niin kor­kea­ta kuin halu­aa. Se tuot­tai­si noi­ta koko kort­te­lin mit­tai­sia kor­kei­ta talo­ja, joi­den väliin jäi­si kui­lu­mai­nen, var­joi­nen ja hyvin saas­tei­nen katu­kui­lu. Tor­ne­ja en vas­tus­ta, kun­han ne suunnitellaan.

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ensim­mäi­nen ker­ros menee koko­nai­suu­des­saan noi­hin pyö­rä­kel­la­rei­hin ja häk­ki­ko­me­roi­hin, ei kai sin­ne sit­ten mah­du autoja.
    Teo­ria­si ennus­taa, ettei mis­sään voi olla ikkunoita/näyteikkunoita katu­ta­sos­sa. Empii­ri­nen havain­noin­ti kumo­aa ennus­teen ja loo­gi­ses­ti myös teorian.

    Et ole tain­nut näh­dä pienkerrostaloja? 

    Ongel­ma rat­ke­aa, kun­han talois­ta ei teh­dä lii­an suuria.

  105. Pas­sa­tis­ti: Vai muka rai­kas? Futu­ris­mi­han oli suun­tauk­se­na jopa vaa­ral­li­nen. Se oli suo­ras­taan kuin agar-aga­ria pet­ri­mal­jas­sa pal­jon tuhoa tuot­ta­neil­le aat­teil­le, joi­den syn­ty­si­joi­na (aina­kin osit­tain) toi­mi­vat van­ki­lat ja kau­pun­kien juot­to­lat, joil­le nyt ollaan rai­vaa­mas­sa tilaa jopa pysä­köin­ti­pai­koil­ta, fil­la­ri­ma­fian mani­fes­te­ja kai mukaellen. 

    Kieh­to­vuu­del­laan futu­ris­mi tem­pa­si vali­tet­ta­van suu­ret, sokeat kan­san­jou­kot pyör­tee­seen­sä kuin kone­tek­no­lo­gian luo­ma Kha­ryb­dis. Moni huk­kui, mut­ta lii­an moni taker­tui saman­lai­siin laut­toi­hin, jois­ta toi­sen nimi oli fasis­mi, toi­sen kommunismi.

    Pysä­köin­ti­po­li­tii­kan (ja koko kau­pun­ki­suun­nit­te­lun) tule­vaa tie­tä vii­toi­tet­taes­sa tulee pitää huo­li sii­tä, että päät­tä­jät tun­te­vat his­to­ri­aa (, myös kult­tuu­ri­his­to­ri­aa). Kenen etu­jen mukais­ta mah­taa olla his­to­rian ope­tuk­sen vähen­tä­mi­nen kouluissa?

    Anteek­si nyt vain, mut­ta kysees­sä ei ollut kak­si laut­taa, vaan ainoas­taan yksi. Sil­lä yhdel­lä lau­tal­la oli mus­ta kyl­ki kum­mal­la­kin puo­lel­la, joi­hin nuo ihmis­kun­taa rii­van­nei­den aate­suun­tien nimet oli maa­lat­tu. Täs­sä lyhy­käi­syy­des­sään koko selitys.
    — - — - — 

    Futu­ris­mi loi sen­tään aika mon­ta vai­kut­ta­vaa teosta. 

    Moni­ko tun­tee Esco­da­men “Pol­ku­pyö­rä­ru­non”, Seve­ri­nin maa­lauk­sen “Bule­var­di” tai Car­ran “Täri­se­vät ajo­pe­lit”? Vii­mek­si­mai­nit­tu tulee kai lähes aina blo­gis­tim­me­kin mie­leen, kun joku vain kir­joit­taa tääl­lä bus­seis­ta. Minul­le on kyl­lä ollut enem­män mie­leen samal­ta tai­tei­li­jal­ta, vaik­ka­pa … “Tran­sat­lan­tic”.

  106. Sak­ke: Anteek­si nyt vain, mut­ta kysees­sä ei ollut kak­si laut­taa, vaan ainoas­taan yksi. Sil­lä yhdel­lä lau­tal­la oli mus­ta kyl­ki kum­mal­la­kin puo­lel­la, joi­hin nuo ihmis­kun­taa rii­van­nei­den aate­suun­tien nimet oli maa­lat­tu. Täs­sä lyhy­käi­syy­des­sään koko selitys. 

    Mitä mä kek­sin pysä­köin­nis­tä sanot­ta­vaa. Pää ihan tyh­jä. Siis anteek­si. Saken Lau­tal­la ja laut­tu­reil­la on joskus/usein lyö­ty (mei­tä) ateis­te­ja pää­hän. Kuun­te­lin taan­noin Ric­hard Daw­kin­sia. Hänel­lä­hän on armot­to­man kova lau­kaus. Kovem­pi kuin Lai­neel­la. Ja se osu­ma­tark­kuus. Hänen ana­lyy­sis­saan Saken laut­tu­rit raken­si­vat­kin omat uskon­ton­sa. Niil­lä oli (ja on vie­lä­kin) olen­nai­ses­ti saman­tyyp­pi­nen sisäi­nen logiik­kan­sa ja ulkoi­nen ilmia­su (mm. ver­siot rukouk­sis­ta) kuin uskon­noil­la. Ero­na vain yli­luon­nol­li­sen maus­teen pois­jät­tä­mi­nen resep­tis­tä. Lop­pu­tu­lok­se­na voi olla mil­lais­ta kuraa tahan­sa ja usein on ollut­kin maailmanhistoriassa.

    Yksi­tyi­sau­toi­lun fun­da­men­taa­li­nen ongel­ma on fyy­si­nen tila. Tämä ongel­ma rea­li­soi­tuu joil­la­kin pos­ti­nu­me­roa­lueil­la Suo­mes­sa. Toi­vot­ta­vas­ti niil­lä ja niil­lä asioi­maan jou­tu­vil­la ja lie­peil­lä asu­vil­la on mah­dol­li­suus jon­kin­lai­seen kompromissiin.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Man­hat­ta­nil­la on kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, joka takaa sen, että tor­nien välis­sä on ilmaa. Siel­lä ei ole sata­ker­rok­si­sia lamel­li­ta­lo­ja, jot­ka kah­den puo­len katua sai­si­vat aikaan kui­lun, jos­sa ei ilma lii­ku. Kri­ti­soin aja­tus­ta että joka paik­kaan sai­si raken­taa niin kor­kea­ta kuin halu­aa. Se tuot­tai­si noi­ta koko kort­te­lin mit­tai­sia kor­kei­ta talo­ja, joi­den väliin jäi­si kui­lu­mai­nen, var­joi­nen ja hyvin saas­tei­nen katu­kui­lu. Tor­ne­ja en vas­tus­ta, kun­han ne suunnitellaan.

    En tie­dä ker­ros­ten luku­mää­rää, mut­ta luul­lak­se­ni New Yor­kis­sa on kui­lu­ja (ajal­ta ennen kui­lusään­nös­ten voi­maan­tu­loa), joi­hin aurin­ko ei juu­ri paista.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Man­hat­ta­nil­la on kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, joka takaa sen, että tor­nien välis­sä on ilmaa. Siel­lä ei ole sata­ker­rok­si­sia lamel­li­ta­lo­ja, jot­ka kah­den puo­len katua sai­si­vat aikaan kui­lun, jos­sa ei ilma lii­ku. Kri­ti­soin aja­tus­ta että joka paik­kaan sai­si raken­taa niin kor­kea­ta kuin halu­aa. Se tuot­tai­si noi­ta koko kort­te­lin mit­tai­sia kor­kei­ta talo­ja, joi­den väliin jäi­si kui­lu­mai­nen, var­joi­nen ja hyvin saas­tei­nen katu­kui­lu. Tor­ne­ja en vas­tus­ta, kun­han ne suunnitellaan.

    Man­hat­ta­nil­la katu­jen levey­det ovat koh­ta­lai­set. Kafuil­la on “ikui­nen hämärä”

    Pil­ven­piirt­jä­alaue on rajo­ui­tet­tu osa kau­pun­kia. Chi­na­tow­ni­sa on edel­leen 2‑kerroksia. raken­nuk­sia, kuin myäs Times Squa­ren lähellä.

    Brooklyn tun­tui ole­van kaut­taal­tan 3‑kerroksista. Aina­kin alue, jos­sa lii­kuin yhden itlapäivän.

    Muu­ta­mat tut­ta­va­ni ovta työs­ken­nel­leet pil­vern­piir­tä­jä­komlplek­seis­sa. Ovat var­si­nai­sia tuulitunneleita.

    käis­tä­täks­nei Odel­la ei ole pid­me­pai­kais­ta oma­koh­tais­ta koke­mus­ta pilvenpiirtäjistä.

  109. Yli­pää­tään poik­keuk­set­ta maa­il­man kau­pun­git ovat van­ho­ja ja van­hen­tu­nei­ta. Ruu­tu­kaa­va ei toi­mi, infra­struk­tuu­ria ei voi­da loput­to­miin kor­ja­ta ja asuk­kai­den mää­rä tulee lisään­ty­mään voi­mak­kaas­ti vie­lä vuosikymmeniä.

    Yhdys­val­lois­ta voi­daan ottaa esi­mer­kik­si New York City, joka raken­net­tiin käy­tän­nös­sä noin sata vuot­ta sit­ten. Sen jäl­keen se on lähin­nä levin­nyt. Man­hat­ta­nia lukuu­not­ta­mat­ta se on pan­nu­kak­kua, jos­sa kaa­pe­lit ovat vie­lä­kin ilma­joh­toi­na katu­jen var­sil­la. Man­hat­tan ei toi­mi. Lii­ken­ne on kaa­os, kadun­var­sil­la on kaa­mea melu ja kes­kus­puis­toa lukuu­not­ta­mat­ta mitään vir­kis­tys­paik­ko­ja ei oikeas­taan ole. Kan­ta­kau­pun­kia kyl­lä riittää.

    Ongel­ma­na on se, että kau­pun­git pitäi­si raken­taa uudel­leen, uusien käsi­tys­ten ja tek­no­lo­gioi­den avul­la, ja tie­ten­kin uusiin paikkoihin. 

    Ylei­ses­ti ottaen van­han kor­jaa­mi­nen on kal­liim­paa kuin uuden. Kau­pun­gis­ta­kin suu­rin osa pys­ty­tään kierrättämään.

    Nykyis­ten kau­pun­kien sijain­nit eivät usein­kaan ole opti­maa­li­sia, kos­ka ne ovat usein sijoi­tet­tu jon­kin kei­sa­rin tai kunin­kaan mää­räyk­ses­tä johon­kin. Kau­pun­ke­ja on eri­tyi­ses­ti raken­net­tu vesis­tö­jen var­sil­le, kos­ka ei ollut kuor­ma-auto­ja, rek­ko­ja ja junia.

    Sisä­maan kau­pun­git ovat huo­nom­mas­sa ase­mas­sa kuin ran­nik­ko­kau­pun­git, kos­ka ran­nik­ko­kau­pun­git ovat suo­raan yhtey­des­sä maa­il­man glo­baa­liin kaup­pa­reit­tiin: mereen.

    Monet kau­pun­git kär­si­vät esi­mer­kik­si raken­nus­ten vajoa­mi­ses­ta ynnä muis­ta vas­taa­vis­ta ongel­mis­ta, jot­ka joh­tu­vat sii­tä, ettei sijain­ti ole opti­maa­li­nen kau­pun­gin sijain­nil­le. Venet­sia on nyt var­maan se äärie­si­merk­ki type­räs­tä kau­pun­gin sijainnista.

    Kuusi­kul­mio oli­si parem­pi kuin neliö tai suo­ra­kul­mio, kos­ka se mah­dol­lis­tai­si suju­van lii­ken­teen lii­ken­neym­py­röi­den avul­la. Lisäk­si se mak­si­moi­si sisä­pi­han tila­vuu­den, jos raken­nuk­set sijoi­tet­tai­siin kuusi­kul­mion sivuil­le. Kär­jet jätet­täi­siin avo­nai­sik­si kul­ku­väy­liä var­ten ja sisä­pi­han tuu­let­ta­mis­ta varten.

    Kuusi­kul­mio­kaa­van kes­kus­taan voi­daan jät­tää suu­rem­pi kuusi­kul­mio, jon­ka voi kat­taa läpi­nä­ky­väl­lä kuvul­la kaup­po­ja, ravin­to­loi­ta yms. varten.

    Kuusi­kul­mio­kaa­va istuu myös ran­ni­kol­le oikein lois­ta­vas­ti, kun ase­te­taan edel­lä mai­nit­tu kes­kus ran­ni­kol­le ja levi­te­tään pie­nem­piä kuusi­kul­mioi­ta sii­tä ulospäin. 

    Kuusi­kul­mio mah­dol­lis­taa suo­rat rei­tit ulos ja sisään kau­pun­gis­ta, mut­ta myös välit­tö­mäs­ti kehät sivut­tais­ta lii­ken­net­tä varten.

    On sel­vää ettei mitään ole­mas­sa ole­vaa kau­pun­kia voi­da muo­ka­ta ruu­tu­kaa­vas­ta kuusi­kul­mio­kaa­vaan. Pitäi­si raken­taa koko­naan uusi.

    Se on val­ta­va inves­toin­ti, mut­ta niin on nykyi­sen kau­pun­kien kor­jaa­mi­nen ja laajentaminen. 

    Pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­ses­sa uusi tek­no­lo­gia saa­daan käyt­töön nopeam­min kuin ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­ses­sa. Pien­ta­lot ovat pie­nem­piä inves­toin­te­ja kuin ker­ros­ta­lot, pil­ven­piir­tä­jis­tä puhumattakaan.

    Ensi vuo­si­kym­me­nen pien­ta­lo voi olla oma­va­rai­nen ener­gian­tuo­tan­non suh­teen, mut­ta myös se voi kye­tä kier­rät­tä­mään veten­sä. Jäte­ve­det ohja­taan nyky­ään suur­puh­dis­ta­moi­hin, mut­ta tule­vai­suu­den pien­ta­lo voi kye­tä teke­mään niis­tä ener­gi­aa ja kui­va­jä­te voi­daan säi­löä kerättäväksi.

    Tule­vai­suu­den pien­ta­lo voi olla hyvin pit­käl­ti oma­va­rai­nen mones­sa mie­les­sä, mut­ta myös modu­laa­ri­nen ja pit­käl­ti kierrätettävissä.

    Ei ole mie­les­tä­ni lain­kaan sel­vää, että tii­vis kan­ta­kau­pun­kia­su­mi­nen, van­hen­tu­neis­sa kau­pun­geis­sa, oli­si tehok­kain­ta edes kan­san­ta­lout­ta ajatellen. 

    Kau­pun­kien kehi­tys on hyvin hidas­ta ja liik­ku­mi­sen vai­keus aiheut­taa hel­pos­ti sen, että ihmi­set tuh­laa­vat kak­si tun­tia joka iki­nen työ­päi­vä ruuh­kas­sa istu­mi­seen. Se jos mikä on tehotonta.

    Eikä se ole mah­dol­lis­ta, että kaik­ki asui­si­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa kivas­ti parin minuu­tin etäi­syy­del­lä työ­pai­kas­ta, päi­vä­hoi­dos­ta, ala­kou­lus­ta, ruo­ka­kau­pas­ta jne…

    Pien­ta­lo­tek­niik­ka tulee otta­maan val­ta­via harp­pauk­sia ener­gian tuo­tan­non, digi­ta­li­saa­tion, 3D-tulos­tuk­sen ja mate­ri­aa­li­tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen ansios­ta aivan lähiaikoina.

    Sitä ei para­ni­si Vih­rei­den unoh­taa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan taistellessa.

    1. Mihin perus­tuu käsi­tys, ettei Man­hat­ta­nin lii­ken­ne toi­mi? Topi­mii erin­omai­ses­ti. Kau­pun­ki on muu­ten­kin ker­ras­saan upea!

  110. Pek­ka Pes­si: Kun kaa­voit­ta­ja vaa­tii teke­mään auto­paik­ko­ja enem­män kuin niil­lä on kysyn­tää, nii­tä vuo­kra­taan ja myy­dään sit­ten hin­nal­la jol­la kaik­ki saa­daan käyt­töön. Jos auto­pai­kas­ta pitäi­si mak­saa sen kus­tan­nus­ten mukaan, niin useim­mat sääs­täi­si­vät ja ajai­si­vat tak­sil­la. Itse asun HITAS-käm­päs­sä, jos­sa piha­kan­nen alle raken­ne­tut auto­pai­kat mak­soi­vat 15 % talon raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta. Jos oli­sin voi­nut vali­ta, niin tus­kin­pa oli­sin sijoit­ta­nut muu­ta­maa ton­nia vajaa­ta Tes­lan hin­taa autopaikkaan.

    Ja pas­kat ne mitään vie­rail­le myy.
    Eikä myös­kään vuokraa.
    Itse muu­tan tsa­dis­ta Espoo­seen kun 10 vuo­den kyse­lyi­hin ei ole edes suvain­neet vastata.

  111. Suo­men asu­tus sopii n 70x70 km alu­eel­le niin, että kaik­ki asu­vat oma­ko­ti­ta­lois­sa 500‑1000 m² ton­teil­la ja väliin jää vie­lä aluet­ta eli ihmi­set voi­daan sioijt­taa alu­eel­le Kirk­ko­num­mi län­nes­sä. Por­voo idäs­sä ja Rii­hi­mä­ki pohjoisessa.

    Mut­ta ei kehi­tys var­ma­na tähän pysäh­sy, kun maa­seu­tu on tyh­jen­ty­nyt niin alkaa muut­to Suo­mes­ta EUn kes­kus­paik­koi­hin eli Lon­too , Parii­si, SAk­san ete­lä osat, Brys­sel ovat nii­tä seu­raa­van pol­ven kas­vuk­se­kusk­sia ja Suo­mi ‚Hel­sin­ki peräkylä

  112. Asu­mi­nen: Auto­paik­ka (Hel­sin­gin) kes­kus­tas­sa kiin­nos­taa, ker­too mark­ki­na­tut­ki­mus (Hs 8.6.2016)

  113. Olen­nais­ta pysä­köin­ti­pai­kan suh­teen on sen moni­toi­mi­suus. Onhan jokai­sen pai­kan raken­ta­mi­nen vedon­lyön­tiä tule­vai­suu­des­ta, joka on 30 — 50 vuo­den pääs­sä. – Lau­ta­kun­nas­sa vedon lyö­mi­nen on help­poa, kun yhden­kään päät­tä­jän omat rahat eivät ole pelissä.

    – Auto­kan­ta on yksi kym­me­nes­osa nyky­tar­pees­ta. Robot­ti­au­to hoi­taa liikenteen.

    – Kadun­var­ret ovat tyh­jiä. Robot­ti­au­tot eivät sei­so kadun­var­sil­la odot­ta­mas­sa omistajaansa.

    – Robot­ti­au­tol­la on aikaa ajau­tua kau­em­mak­si­kin lataa­maan akku­ja. Lataus­pis­teen väli­tön lähei­syys las­ke­taan kym­me­nis­sä kilometreissä.

    Park­ki­hal­lit ja kadun­var­ret ammot­ta­vat tyh­jyyt­tään, jos nii­den käyt­tö vaih­toeh­toi­siin tar­koi­tuk­siin vie­lä sil­loin kiel­le­tään. – Ei kielletä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.