Taas kerran pysäköintipolitiikasta

139 vastausta artikkeliin “Taas kerran pysäköintipolitiikasta”

1. Tuos­sa on jonkin ver­ran virheitä ihan perusteis­sa. Noil­la vääril­lä ole­tuk­sil­la saadaan toki aikaan vääriä, ken­ties halut­tu­ja johtopäätöksiä.

   Pihakan­nel­la voi olla viher­alue. Olen asunut yhtiössä, jon­ka piha oli toteutet­tu näin. Erit­täin viihty­isä ja käytän­nössä umpi piha, jol­loin pienetkin lapset voivat olla pihal­la keskenään.

   Käyt­tämäsi hin­ta ei ole real­isti­nen. Toki rak­en­ta­mal­la liian vähän paikko­ja, voidaan yksit­täisel­lä autopaikalla tehdä tili.

   Pysäköin­ti­talon rak­en­t­a­mi­nen ei voi olla teknis­es­ti halvem­paa kuin paik­ka talon tai pihakan­nen alla. Tuos­sa on joku ihan selvä virhe.

   Laskel­masi vuokra­paikan hin­nas­ta ovat oikean suun­taisia. Eli kohtu­ulli­nen vuokra, ilman kaupun­gin hyväve­likikkailu­ja, on vajaat sata­nen kuus­sa. Kaik­ki sen päälle on markki­noiden tehot­to­muut­ta, jon­ka sään­te­ly ja ennen kaikkea sään­te­lyn väärinkäyt­tö on aiheuttanut.

   Vastaa

2. Autoil­i­jat ovat luvuis­tasi päätellen mak­sukyky­istä porukkaa. Mik­si kuitenkin aina halu­at tehdä hei­dän elämästään hapan­ta? Hämeen­tien otta­mi­nen pois autoli­iken­teeltä on vain yksi esimerk­ki vas­tu­ut­tomasti toimin­nas­tasi. Mitä oikein halu­at? Vuokrakasarme­ja kaupun­gin täyteen?

   Vastaa

3. Van­taalainen:
   Autoil­i­jat ovat luvuis­tasi päätellen mak­sukyky­istä porukkaa. 

   Mitähän tämäkin tarkoit­taa? Tässähän käsit­tääk­seni esitelti­in parkkipaikan todel­lisia kus­tan­nuk­sia, siis niitä joi­ta tähän päivään men­nessä juuri kukaan autoil­i­ja ole itse mak­sanut, vaan ne on mak­satet­tu kaikkien asukkaiden (myös autot­tomien) asun­to­jen hin­nois­sa. Toisin sanoen autot­tomat ne vas­ta mak­sukyky­isiä ovatkin kun mak­sa­vat autoile­vien autopaikko­ja eivätkä saa mitään vastineeksi.

   Vastaa

4. Antaa mak­saa vaan. Helsinkiläiset saa­vat sitäkin enem­män asum­is­tukea valtiolta.

   Vastaa

5. Kadun­var­sipysäköin­ti tulisi kieltää kokon­aan. Yksi­tyiset yri­tyk­set hinaisi­vat pysäköidyt autot varikoilleen tehokkaasti. Kadut olisi help­po aura­ta ja puhdis­taa. Liikenne sujuisi jouhevasti.
   Yksi­ty­isiä pysäköin­ti­laitok­sia syn­ty­isi kysyn­nän mukaan mis­sä niitä tarvi­taan. Kaikil­la olisi pysäköin­tipaik­ka — markkinahintaan.

   Vastaa

6. Van­taalainen:
   …Hämeen­tien otta­mi­nen pois autoli­iken­teeltä on vain yksi esimerk­ki vas­tu­ut­tomasti toiminnastasi … 

   Väänsin entisenä kalli­o­laise­na aiheutet­tua vahinkoa nykyiselle kalli­o­laiselle viikol­la yhden kok­ouk­sen tauol­la. Ilmeis­es­ti meni per­ille, kun hän tajusi, mitä tehty päätös aiheuttaa.

   Vastaa

7. Tämä on eri­no­mainen yhteen­ve­to pysäköin­tipaikan hin­nas­ta Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Ole­tuk­sia pitää tietysti tehdä ja ne vaikut­ta­vat lop­putu­lok­si­in, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka on var­masti kohdallaan.

   Mie­lenki­in­toinen ja edulli­nen vai­h­toe­hto on pysäköin­tipaikko­jen sijoit­ta­mi­nen pihakan­nen alle. Herää tokin muu­ta­ma kysymys. Mik­si pihakan­nen tulisi olla noin viiden metrin korkeudel­la? Eikö 3–4 metriä riit­täisi autolle ja kan­nelle. Mik­sei asuin- ja liiketilo­ja voisi aloit­taa vas­ta pihakan­nen tasos­ta ylöspäin ja sijoit­taa kel­lari- ja mui­ta ikku­nat­to­mia tilo­ja pihakan­nen ala­puoliseen tilaan? Näitäkin talois­sa tarvitaan.

   Pysäköin­tipaikan kus­tan­nuk­set tulisi kohdis­taa luon­nol­lis­es­ti (meille) autoil­i­joille. On kohtu­u­ton­ta, että esim. joukkoli­iken­teeseen ja pyöräi­lyyn tur­vau­tu­vat sub­ven­toi­vat asum­is­menois­saan autopaikko­ja. En pysty kek­simään perustei­ta, mik­si kus­tan­nuk­sia ei kan­na­ta kohdis­taa autopaikan haltijalle.

   Vastaa

   1. Mik­sei asuin- ja liiketilo­ja voisi aloit­taa vas­ta pihakan­nen tasos­ta ylöspäin ja sijoit­taa kel­lari- ja mui­ta ikku­nat­to­mia tilo­ja pihakan­nen ala­puoliseen tilaan? Näitäkin talois­sa tarvitaan.

      Mieti vähän, mil­laista katu­maise­maa siitä seu­raisi. Ikku­nat­to­mia seinäe kat­ua vasten?

      Vastaa

8. Ker­rostaloon­han voi lisätä ker­roksen tai kak­si kom­pen­soimaan noi­ta ensimmäisen/kellarikerroksen autopaikkoja

   Kan­sikin toimii pihana aivan hyvin , eikä siinä var­maan ole edes tarkoi­tus kas­vat­taa puna­pu­u­jät­te­jä .Muu­ta­man metrin puut kas­va­vat aivan hyvin

   http://www.designrulz.com/outdoor-design/garden/2012/05/the-ultimate-secret-roof-garden/

   Ja pysäköin­ti­talon m2 voidaan rajoit­taa automaat­tisil­la ratkaisuil­la eli auto nos­te­taan hissil­lä ker­roksi­in eikä ramppe­ja ja ajoväyliä tarvita

   https://www.youtube.com/watch?v=UrCmPWCgCRQ

   Vastaa

9. Hyvä Osmo Ker­roit asial­lis­es­ti autopaikan hin­nan. Mut­ta ker­rotko mik­sei autopaikko­jen määrää/asunto ole pystynyt päivit­täämään 30 vuoteen.
   Kos­ka halu­at­te tiivistää kaupunki­raken­net­ta tästä olisi aloittaa.
   Täl­lä olisi suo­raa vaiku­tusts asun­to­jen hintoihin

   Vastaa

   1. Vähän on norme­ja höl­len­net­ty, mut­ta ei tarpeek­si. Vihreät ovat jääneet tässä aika yksin.

      Vastaa

10. Van­taalainen: Hämeen­tien otta­mi­nen pois autoli­iken­teeltä on vain yksi esimerk­ki vas­tu­ut­tomasti toiminnastasi. 

    En ole tuol­lais­es­ta kuul­lut. Lai­tatko linkin?

    Vastaa

11. En nyt oikein ymmär­rä, että mikä hyö­ty siitä kan­takaupun­gin tiivistämis­es­tä on.

    Olete­taan, että meil­lä on nor­maali ruu­tukaa­va. Täl­löin meil­lä on jokaisen kadun var­rel­la kak­si riv­iä taloja. 

    Mik­si ei voi­da tehdä niin, että pure­taan joka toinen rivi ja korote­taan joka toista riv­iä kaksinkertaiseksi?

    Täysin sama asukasti­heys, täysin sama määrä yri­tyk­siä, rav­in­toloi­ta yms., mut­ta paljon enem­män tilaa vaikka­pa puis­tokäytäville (esimerk­ki Hämeen­puis­to, Tampere).

    Tietenkään emme voi vain rak­en­taa van­haa taloa korkeam­mak­si, jol­loin jou­tu­isimme purka­maan molem­mat riv­it jokaisen kadun varrelta.

    Täl­löin pitääkin kysyä, että jos kaupungis­tu­mi­nen on mod­er­nia, niin mik­si kaupunkien raken­nuk­sien pitää olla kivikaudelta? Mik­si raken­nuk­sia ei voi­da uud­is­taa? Mik­si arkkite­htu­uri ei saisi kehittyä?

    Van­ho­ja talo­ja voi siirtää museoitavak­si jon­nekin muualle.

    Toinen vai­h­toe­hto on, että jätetään van­ha kaupun­ki niille sijoilleen ja raken­netaan uusi keskus­ta mod­ernein menetelmin.

    Itse pidän kaupungeis­sa eniten juuri puis­toista. Esimerkkinä Tam­pereen Sor­sa­puis­to. Aivan mah­ta­va ja monikäyt­töi­nen alue. Ei puhet­takaan, että täl­läistä voitaisi­in rak­en­taa kantakaupunkiin.

    Min­un visios­sani mod­erni kaupun­ki on raken­net­tu korkein taloin, jot­ka ovat har­vas­sa, jot­ta niiden väli­in voidaan rak­en­taa laa­jat viher­alueet, liiken­neväylät, liikun­ta-alueet ja niin edelleen. 

    Mielestäni ahtaat kadut ja kujat ovat suo­ras­taan anti­ikin ajoil­ta ja aut­ta­mat­tomasti vanhentuneita.

    Auto on niin ikään satavuo­ti­aas­ta iästään huoli­mat­ta mod­erni ja erit­täin käyt­tökelpoinen työkalu. Tekni­ik­ka kehit­tyy nyt sitä vauh­tia, että robot­ti­au­tot tule­vat var­masti kaupunkei­hin ensi vuosikymme­nen alussa.

    Jokaisen kaupun­gin ongel­ma on se, ettei joukkoli­ikenne yksin kykene tyy­dyt­tämään kaikkien tarpei­ta riit­tävästi. On hyvin help­poa löytää esimerk­ki, jos­sa lin­nun­ti­etä 5 km matkaan menee bus­seil­la ja ratikoil­la tun­ti suun­taansa. Se tekee työpäivästä kym­men­tun­tisen työmatkoineen.

    Tämä on aivan riit­tävä syy, että osal­la on oma kulkuneu­vo, kos­ka jokaiselle ei voi­da rak­en­taa omaa joukkoliikenneväylää.

    Korkeampi rak­en­t­a­mi­nen ja väljyys edesaut­taisi myös ruuhkia, kos­ka liiken­neväylät voitaisi­in suun­nitel­la viisaammin.

    Sähköau­to­jen lisäk­si sähköpyörät kehit­tyvät kovaa vauh­tia. Itse odotan, että tulisi sähköskoot­tere­i­ta. Sel­l­aisel­la olisi hyvä kulkea kaupungis­sa ja käy­dä kaupassa.

    Kun sitä kan­takaupunkia raken­netaan lisää, niin eikö samal­la kan­nat­taisi olla tois­ta­mat­ta niitä virheitä, jot­ka Helsin­gin kan­takaupun­gin rak­en­tamises­sa on tehty? 

    Liian mata­laa, liian tiheässä, liiken­ney­htey­det ovat huonot, liian vähän puis­to­ja, liian vähän val­oa ja ilman­vai­h­toa monil­la kaduilla…

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara: Mieti vähän, mil­laista katu­maise­maa siitä seu­raisi. Ikku­nat­to­mia seinäe kat­ua vasten?

    Kyl­lä korkea kivi­jal­ka plus mah­dol­liset liiketi­lat siel­lä tääl­lä on parem­pi katu­maise­man kannal­ta kuin rivi lasitet­tu­ja parvekkei­ta, niin sisäänvedet­tyjä kuin oli­si­vatkin. Ja voihan yhteisiä tilo­jakin (pesuhuoneet varas­tot jne.) rak­en­taa ikkunallisiksi.

    Vastaa

13. Liian tiuk­ka kaavoitus estää inno­vaa­tot pysäkön­nin suhteen.

    Tätä kan­nat­taisi tutkia

    Vastaa

14. Brändöbo: Mitähän tämäkin tarkoit­taa? Tässähän käsit­tääk­seni esitelti­in parkkipaikan todel­lisia kus­tan­nuk­sia, siis niitä joi­ta tähän päivään men­nessä juuri kukaan autoil­i­ja ole itse mak­sanut, vaan ne on mak­satet­tu kaikkien asukkaiden (myös autot­tomien) asun­to­jen hin­nois­sa. Toisin sanoen autot­tomat ne vas­ta mak­sukyky­isiä ovatkin kun mak­sa­vat autoile­vien autopaikko­ja eivätkä saa mitään vastineeksi.

    Suosit­tu väite, mut­ta onko­han se edes tot­ta. Mis­sä on niin tyh­miä taloy­htiöitä, etteivät peri mak­sua pysäköin­tipaikoista? Tai niin tyh­mä uud­is­rak­en­ta­ja, joka ei myy pysäköin­tipaikko­ja erikseen?

    Vastaa

15. Liian van­ha: Ker­rostaloon­han voi lisätä ker­roksen tai kak­si kom­pen­soimaan noi­ta ensimmäisen/kellarikerroksen autopaikkoja

    Lisäk­er­rokset edel­lyt­tävät normin mukaan lisää autopaikko­ja. Tietysti raken­nustekni­ikan puoles­ta on mah­dol­lista tehdä vaik­ka alim­mat kymme­nen ker­rosta parkkipaikko­ja ja niiden päälle parikym­men­tä ker­rosta asun­to­ja tms. (vakioes­imerk­ki Chicagos­ta), kaupunkiku­van kustannuksella.

    Vastaa

16. Pec­ca­vi:
    Kadun­var­sipysäköin­ti tulisi kieltää kokonaan… 

    Ei, tuo tap­paa lop­ullis­es­ti kaupun­gin. Sen sijaan pitkäaikaispysäköin­ti kadun var­sil­la tulee kieltää niin, että kadun­var­ret on varat­tu asi­akaspysäköin­nille. Tämä taas vaatii kohtu­uhin­tais­ten autopaikko­jen varaamista tarvitsijoille.

    Palataan Bostonin kolmeen keinoon pelas­taa keskusta:
    1) autopaikat asukkaille vaa­dit­ti­in ton­teille tai niiden alle, jol­loin kadun­var­ret tuli­vat asi­akkaiden ja vierail­i­joiden käytöön
    2) ensim­mäiseen ker­rokseen ei saa tehdä asun­to­ja, jol­loin niihin palasi palve­lut ja
    3) ligh­trail ratkaisu, joka kat­taa keskus­tan liiken­netarpeet sekä campuksen.

    Vastaa

17. Kuka sen autopaikan mak­saa, jos raken­nuskus­tan­nus on 50000e, mut­ta asun­non osta­jat mak­sa­vat vaikka­pa vain 20000e?

    Teo­ri­as­sa sen pitäisi pääomit­tua ton­tin hintaan/vuokraan. Käytän­nössä kaupun­ki ei tai­da saa­da ton­teis­taan markkinahintaa/vuokraa? Jos saataisi­in, niin uusien kämp­pi­en neliöhin­nat oli­si­vat käsit­tääk­seni kaikkial­la about samat kun kaik­ki menisi maan arvoon?

    Jos esitetään väite, että ton­tista saadaan markki­nahin­ta parkkipaikan kus­tan­nuk­set huomioiden, niin sit­ten parkkipaikko­jen kaavoit­tamista voita­neen kaikki­in mui­hin kaa­van aiheut­tami­in kus­tan­nuk­si­in. Runk­osyvyys, korkeusra­joituk­set, huoneis­tokoko­ra­joituk­set yms. Ts. Mitä saisi ton­tista jos yhtään mitään rajoituk­sia ei laitet­taisi? Entä jos laite­taan joku “ei mitään rajoituk­sia, pait­si että naa­pu­ri­tont­tien arvo ei saa laskea”. Var­maan liian vaikea toteuttaa.

    Leikkaako osa autopaikan kus­tan­nuk­ses­ta gyn­derin katetta?

    Vastaa

18. Jos tal­lus­telee Töölössä ja pitää siel­lä silmän­sä auki, voi paik­ka paikoin havai­ta jo 1920-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja, jois­sa on myös auto­hal­li. Niis­sä talois­sa, jot­ka tiedän, on ensim­mäisen ker­roksen asun­to­ja sekä kadun että pihan puolel­la. Kel­larik­er­ros saat­taa tosin olla aika korkea. 

    Siihen aikaan, 1920-luvul­la, oli hyv­in­voin­ti ja var­al­lisu­us Suomes­sa vielä aika mata­la, mut­ta kuitenkin jo sil­loin oli varaa rak­en­taa auto­halle­ja. Mikä on muut­tanut tilanteen toisek­si näin usei­den vuosikym­menten jäl­keen, kun maamme on vauras­tunut kohisten?

    Jos jo tuol­loin oli varaa rak­en­taa kyllin lev­eitä katu­ja (kadun­var­sipysäköin­tiä varten) sekä autopaikko­ja myöskin talon, (esim. jonkin töölöläisen vuokrakasarmin) alle, mikä ihme ja kum­ma siinä on, että se nyt on muka­mas niin kallista, kuin O.S. yllä esit­tää, ettei se täl­laise­na yltäkyl­läisyy­den ajan­jak­sona olisi enää mah­dol­lista kaupungis­sa muualla?. 

    Vetääkö fil­lari­mafia rahat välistä (baanoi­hin, pyörätei­hin ja kaupunkipyöriin)?

    PS. His­pano = His­pano Suiza (esim. malli “Alfon­so XIII”, vuodelta 1913, tai uudem­pi). Kyseisen automerkin varhaishis­to­ria alkaa sähkökäyt­töis­es­tä ajopelistä. Kan­nat­taa myös bon­ga­ta automerkin jän­nä keu­lako­riste, jon­ka esiku­via voi joskus nähdä myös Helsin­gin reuna-alueil­la (tai niiden yllä, vaan tuskin mil­lään kan­takaupungik­si luokiteltavis­sa ole­val­la alueella).

    Vastaa

19. Täl­lä äly­va­paal­la laskukaaval­la voidaan yhtälail­la laskea myös pyörä­tien tai leikkipuis­ton kus­tan­nus ja saa­da järkyt­täviä kuvit­teel­lisia kus­tan­nuk­sia. Tosi­asi­as­sa nämä palve­lut ovat juuri niitä, jot­ka osaltaan mah­dol­lis­ta­vat Helsin­gin kaupungille tuon tont­ti­maan ryöstöhinnoittelun.

    Vastaa

20. Sepi:
    Kuka sen autopaikan mak­saa, jos raken­nuskus­tan­nus on 50000e.…

    Tuol­la hin­nal­la saa jo kul­taiset vesi­hanat, mar­morisen lat­t­ian ja eben­puiset seinät autopaikkaansa. 🙂 🙂 🙂 Autopaikan kus­tan­nuk­set ovat 10 000 — 20 000 €.

    Vastaa

    1. Kallem, siitä vain tekemään tar­jous­ta autopaikko­jen rak­en­tamis­es­ta. NBi­itä ei mis­sään saa noin hal­val­la. Kööpen­ham­i­nas­sa autopaikan hin­naksi las­ket­ti­in 100 000 euroa.

       Vastaa

21. Ihan mie­lenki­in­nos­ta ihmette­len: Ole­tan, että asun­to-osakey­htiölais­sa velvoite­taan yhtiötä aja­maan kaikkien osakkaiden etua tas­a­puolis­es­ti. Vihreät näyt­tävät minus­ta väit­tävän, että näin ei tapah­d­ua, vaan yhtiöt mak­sat­ta­vat autopaikko­jen hin­nan nyös niil­lä osakkail­la, jot­ka niistä eivät mitään hyödy. Näin ei voi olla, joten ilmeis­es­ti en nyt tiedä jotain?

    Mikä on vihre­den mielestä se kan­nustin tai pakko, joka saa yhtiöt toim­i­maan epäreilusti? Vai eivätkö ne toi­mi epäreilusti?

    Vastaa

    1. Kaavamääräys pakot­taa rak­en­ta­maan aut­paikko­je yli kysyn­nän (kysyn­tä= mak­suhalukkaiden asi­akkaiden määrä) minkä vuok­si paikat joudu­taan myymään alle tuotantokustannusten.

       Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara: Mieti vähän, mil­laista katu­maise­maa siitä seu­raisi. Ikku­nat­to­mia seinäe kat­ua vasten?

    Noin toteutet­tuna katu­ta­so on tietysti myös nos­tet­tu, jol­loin sen alle saadaan joko parkkipaikko­ja tai tila autoille. Pasi­la oli puo­livil­lainen yritelmä, mut­ta Tapi­o­la jo varsin onnistunut.

    Vastaa

23. Auto­jen keskikoko on Suomes­sa kas­vanut, samal­la pysäköin­tiru­udut ovat jäämässä pienek­si. Pysäköin­nin kulut siis lisääntyvät.

    Yleistynei­den D‑luokan auto­jen kanssa alkaa olla jo vähän ahdas­ta van­hem­mis­sa pysäköin­tiru­uduis­sa, ei ehkä ao menopelin omis­ta­jil­la mut­ta ainakin niil­lä, jot­ka park­keer­aa­vat viereen. E‑auton omis­ta­jat toki jo varovat omaa menopeliään.

    Kes­ki-Euroopas­sa ajoneu­vokan­ta on C‑luokan auto­ja, eikä isom­mal­la mah­tu­isi oikein min­nekään keskus­taan, ainakaan parkkiin.

    Jokin autovero­tuk­sen ohjauk­ses­sa on men­nyt pieleen. Sekä automa­llien koot kas­va­vat ja isom­mat saavut­ta­vat lisää suosiota.

    Isom­pi­en ruu­tu­jen maalaami­nen taas vähen­tää niiden määrää.
    Eikä se ole hauskaa luik­er­rel­la takakon­tin kaut­ta rattiin.

    Vastaa

24. Lau­ri Kumpu­lainen:
    En nyt oikein ymmär­rä, että mikä hyö­ty siitä kan­takaupun­gin tiivistämis­es­tä on.

    Olete­taan, että meil­lä on nor­maali ruu­tukaa­va. Täl­löin meil­lä on jokaisen kadun var­rel­la kak­si riv­iä taloja. 

    Mik­si ei voi­da tehdä niin, että pure­taan joka toinen rivi ja korote­taan joka toista riv­iä kaksinkertaiseksi?

    Täysin sama asukasti­heys, täysin sama määrä yri­tyk­siä, rav­in­toloi­ta yms., mut­ta paljon enem­män tilaa vaikka­pa puis­tokäytäville (esimerk­ki Hämeen­puis­to, Tampere).

    Tietenkään emme voi vain rak­en­taa van­haa taloa korkeam­mak­si, jol­loin jou­tu­isimme purka­maan molem­mat riv­it jokaisen kadun varrelta.

    Täl­löin pitääkin kysyä, että jos kaupungis­tu­mi­nen on mod­er­nia, niin mik­si kaupunkien raken­nuk­sien pitää olla kivikaudelta? Mik­si raken­nuk­sia ei voi­da uud­is­taa? Mik­si arkkite­htu­uri ei saisi kehittyä?

    Van­ho­ja talo­ja voi siirtää museoitavak­si jon­nekin muualle.

    Toinen vai­h­toe­hto on, että jätetään van­ha kaupun­ki niille sijoilleen ja raken­netaan uusi keskus­ta mod­ernein menetelmin.

    Itse pidän kaupungeis­sa eniten juuri puis­toista. Esimerkkinä Tam­pereen Sor­sa­puis­to. Aivan mah­ta­va ja monikäyt­töi­nen alue. Ei puhet­takaan, että täl­läistä voitaisi­in rak­en­taa kantakaupunkiin.

    Min­un visios­sani mod­erni kaupun­ki on raken­net­tu korkein taloin, jot­ka ovat har­vas­sa, jot­ta niiden väli­in voidaan rak­en­taa laa­jat viher­alueet, liiken­neväylät, liikun­ta-alueet ja niin edelleen. 

    Mielestäni ahtaat kadut jaku­jat ovat suo­ras­taan anti­ikin ajoil­ta ja aut­ta­mat­tomasti vanhentuneita.

    Auto on niin ikään satavuo­ti­aas­ta iästään huoli­mat­ta mod­erni ja erit­täin käyt­tökelpoinen työkalu. Tekni­ik­ka kehit­tyy nyt sitä vauh­tia, että robot­ti­au­tot tule­vat var­masti kaupunkei­hin ensi vuosikymme­nen alussa.

    Jokaisen kaupun­gin ongel­ma on se, ettei joukkoli­ikenne yksin kykene tyy­dyt­tämään kaikkien tarpei­ta riit­tävästi. On hyvin help­poa löytää esimerk­ki, jos­sa lin­nun­ti­etä 5 km matkaan menee bus­seil­la ja ratikoil­la tun­ti suun­taansa. Se tekee työpäivästä kym­men­tun­tisen työmatkoineen.

    Tämä on aivan riit­tävä syy, että osal­la on oma kulkuneu­vo, kos­ka jokaiselle ei voi­da rak­en­taa omaa joukkoliikenneväylää.

    Korkeampi rak­en­t­a­mi­nen ja väljyys edesaut­taisi myös ruuhkia, kos­ka liiken­neväylät voitaisi­in suun­nitel­la viisaammin.

    Sähköau­to­jen lisäk­si sähköpyörät kehit­tyvät kovaa vauh­tia. Itse odotan, että tulisi sähköskoot­tere­i­ta. Sel­l­aisel­la olisi hyvä kulkea kaupungis­sa ja käy­dä kaupassa.

    Kun sitä kan­takaupunkia raken­netaan lisää, niin eikö samal­la kan­nat­taisi olla tois­ta­mat­ta niitä virheitä, jot­ka Helsin­gin kan­takaupun­gin rak­en­tamises­sa on tehty? 

    Liian mata­laa, liian tiheässä, liiken­ney­htey­det ovat huonot, liian vähän puis­to­ja, liian vähän val­oa ja ilman­vai­h­toa monil­la kaduilla…

    Onhan vaik­ka Itäkeskus raken­net­tu täysin mainit­se­mal­lasi peri­aat­teel­la alka­en korkeista raken­nuk­sista, joiden väli­in jää puis­to­ja, päät­tyen viisaasti suun­nitel­tu­i­hin liiken­neväyli­in, mut­ta ei oikein kukaan halua asua siel­lä tai perus­taa sinne toimistoa.

    Vastaa

25. Veikko Rinne:
    . Mis­sä on niin tyh­miä taloy­htiöitä, etteivät peri mak­sua pysäköin­tipaikoista? Tai niin tyh­mä uud­is­rak­en­ta­ja, joka ei myy pysäköin­tipaikko­ja erikseen? 

    Kun kaavoit­ta­ja vaatii tekemään autopaikko­ja enem­män kuin niil­lä on kysyn­tää, niitä vuokrataan ja myy­dään sit­ten hin­nal­la jol­la kaik­ki saadaan käyt­töön. Jos autopaikas­ta pitäisi mak­saa sen kus­tan­nusten mukaan, niin useim­mat säästäi­sivät ja ajaisi­vat tak­sil­la. Itse asun HITAS-käm­pässä, jos­sa pihakan­nen alle raken­netut autopaikat mak­soi­vat 15 % talon raken­nuskus­tan­nuk­sista. Jos olisin voin­ut vali­ta, niin tuskin­pa olisin sijoit­tanut muu­ta­maa ton­nia vajaa­ta Tes­lan hin­taa autopaikkaan.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Kallem, siitä vain tekemään tar­jous­ta autopaikko­jen rak­en­tamis­es­ta. NBi­itä ei mis­sään saa noin hal­val­la. Kööpen­ham­i­nas­sa autopaikan hin­naksi las­ket­ti­in 100 000 euroa. 

    Juuri­han itse tuos­sa tote­sit, että paik­ka autokan­nen alla mak­saa 20 000 €. 😉

    Vastaa

    1. Kyse oli rak­en­tamis­es­ta Kööpen­ham­i­nan keskus­tas­sa, ei mis­sään slum­milähiössä. Kuvit­tele, että vaikka­pa Alek­sil­la totyeut­taisin pysäköin­nin autokan­nen alle.

       Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kallem, siitä vain tekemään tar­jous­ta autopaikko­jen rak­en­tamis­es­ta. NBi­itä ei mis­sään saa noin hal­val­la. Kööpen­ham­i­nas­sa autopaikan hin­naksi las­ket­ti­in 100 000 euroa.

    Osaa­vatko tan­skalaiset laskea? Tuo taitaa olla pikem­minkin koko parkkiken­tän hin­ta, sil­loin kun se on päällystet­ty tan­skalaisen pitopalvelun tuot­tamil­la smör­re­brödeil­lä, juom­i­neen ja muine tykötarpeineen.

    Entä val­u­ut­ta?
    Eikö tan­skalaisil­la ole edelleenkin käytössä DKK?

    Vastaa

    1. Tan­skasa oli kyse täy­den­nys­raken­nusko­hteesta keskus­tas­sa. Van­han talon alle parkkipaikan lait­ta­mi­nen on kallista. Helsingisn Bule­vardil­la ns. WSOY:n talon alle tehdy­istä parkkipaikoista velotet­ti­in 120 000 euroa. En tiedä, oliko tuo sama kuin raken­nuskus­tan­nus. Ole­vaan kaupunki­rak­en­teeseen pysäköin­ti on todel­la kallista.
       Parkkikent­tä tulee myös hyvin kalli­ik­si. Jos asuin­tont­ti mak­saa 3000 €/neliä ja päätät olla rak­en­ta­mat­ta siihen taloa ja teet tilalle pysäköin­tiken­tän, tulee yhden parkkiru­udun hin­naksi lähem­mäs 100 000 euroa.

       Vastaa

28. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Onhan vaik­ka Itäkeskus raken­net­tu täysin mainit­se­mal­lasi peri­aat­teel­la alka­en korkeista raken­nuk­sista, joiden väli­in jää puis­to­ja, päät­tyen viisaasti suun­nitel­tu­i­hin liiken­neväyli­in, mut­ta ei oikein kukaan halua asua siel­lä tai perus­taa sinne toimistoa.

    Eikun vain ter­ve­tu­loa Tam­pereen Kale­vaan kat­so­maan teiskon­tien ja sam­monkadun nurkille, että miten tuol­lainen kaupunki­rakenne toimii. Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa tutus­tua nk. Kiinan muurin kortteliin.

    Vastaa

29. Jotenkin tun­tuu kornil­ta, että eniten pysäköinti­normeista meuhkaa­vat ne, joil­la ei ole autoa. Suomes­sa on muitakin vas­taavia älyt­tömyyk­siä. Ase­lain­säädän­nöstä ovat äänessä ne, joil­la ei ole yhtään kan­tolu­paa, eivätkä ymmär­rä edes perustei­ta. Alko­ho­lilain­säädän­nöstä taas meuhkaa­vat suurim­paan ääneen raivo­rait­ti­it poli­itikot, joil­la ei ole minkään­laista käsi­tys­tä aiheesta. 

    Kai se kuu­luu jotenkin suo­ma­laisu­u­teen. Jos min­ul­la ei olisi autoa, olisin ihan hil­jaa pysäköinti­normeista jne.

    Vastaa

    1. Jotenkin tun­tuu kornil­ta, että eniten pysäköinti­normeista meuhkaa­vat ne, joil­la ei ole autoa. Suomes­sa on muitakin vas­taavia älyt­tömyyk­siä. Ase­lain­säädän­nöstä ovat äänessä ne, joil­la ei ole yhtään kantolupaa

       Eikö ole aika luon­nol­lista, että mak­sa­jan osaan joutu­vat autot­tomat nuri­se­vat autopaikoista enem­män kuin ne, jos­ta saa­vat siirtää pääosan autoilun pääo­makus­tan­nuk­sista naa­purei­den­sa mak­set­tavak­si. Jos tuli säädös oikeud­es­ta han­kkia koti­in fly­ygeli ja tämä rahoitet­taisi­in jaka­mas­sa lasku kaikkien talos­sa asu­vien kesken, niin luulen, että siitäkin tulisi jupinaa enem­män niiltä, joil­la ei ole fly­yygelia kuin niiltä, jot­ka saa­vat laskut­taa fly­yfgelin­sä naapureillaan.

       Vähän sama asia on tuos­sa koulu­am­pu­jien oikeudessa halu­a­maansa asearse­naali­in. Kyl­lä muil­lakin voi olla asi­as­ta perustel­tu mielipide.

       Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Parkkikent­tä tulee myös hyvin kalli­ik­si. Jos asuin­tont­ti mak­saa 3000 €/neliä ja päätät olla rak­en­ta­mat­ta siihen taloa ja teet tilalle pysäköin­tiken­tän, tulee yhden parkkiru­udun hin­naksi lähem­mäs 100 000 euroa. 

    Nos­tan heti kädet ylös tälle oma­lle pohdin­nal­leni. Osaako Osmo tai joku muu tietovi­isas jatkaa onko tuos­sa ver­tailus­sa appel­si­init ja ome­nat. Euro on tietysti aina täs­mälleen yhden euron arvoinen. Mut­ta voiko ajatel­la, että rak­en­t­a­mi­nen edus­taa infra­stuk­tu­uri­in sitoutuvia/pääomittuvia euro­ja ja parkkipaik­ka kassavirtaisia/transaktiollisia euro­ja. (Toki se euro vai­h­taes­sa omis­ta­jaansa voi toteut­taa taas mitä tahansa.) Voiko tiukalla Osmon lasken­nal­la syn­tyä ikinä toria(kaan). Torin edus­ta­mat kas­savir­taeu­rot eivät pysty ikinä ylit­tämään samaiselle paikalle pääomitet­tavis­sa ole­via euroja.

    Vastaa

    1. Torista ja puis­tos­ta on ulk­ouista hyö­tyä kaikille, siitä, että naa­puril­la on auto, ei ole mitään ulkoista hyö­tyä kenellekään, lähin­nä vain haittaa.

       Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaavamääräys pakot­taa rak­en­ta­maan aut­paikko­je yli kysyn­nän (kysyn­tä= mak­suhalukkaiden asi­akkaiden määrä) minkä vuok­si paikat joudu­taan myymään alle tuotantokustannusten.

    Ei kan­na­ta yleistää tuol­la tavoin. Kun määräys on kat­e­gori­nen, tot­ta kai autopaikat menevät kau­pak­si eri paikois­sa eri tavoin. En kuitenkaan ole huo­man­nut, että niitä jäisi yli ja käyt­tämät­tä. Myös asun­to­jen puolel­la käteen jääneet joudu­taan myymään taval­la tai toisel­la alennuksella.

    Ei kai kuvitel­la, että asun­not halpenevat, jos autopaikko­ja raken­netaan vähem­män? Uskoak­seni raken­nus­li­ik­keet myyvät käm­pät juuri niin korkeal­la hin­nal­la kuin pystyvät riip­pumat­ta autopaikoista. Jos autopaikko­ja raken­netaan vähem­män, siitä mah­dol­lis­es­ti syn­tyvä säästö men­nee lyhen­tämät­tömänä raken­nus­li­ikkei­den taskui­hin eikä asun­to­jen hintoihin.

    Suosit­te­len keskit­tymään isoi­hin rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in, joi­ta käsitelti­in aikaisem­mis­sa blogeissa.

    Minus­takin olisi fik­sua, että voitaisi­in luop­ua taloko­htai­sista maan alle louhi­tu­ista parkkihalleista.

    Vastaa

    1. Ei kai kuvitel­la, että asun­not halpenevat, jos autopaikko­ja raken­netaan vähemmän? 

       Jos olet sitä mieltä, että asun­to autopaikan kanssa ja ilman auto­laikkaa menevät kau­pak­si samal­la hin­nal­la, olet loogis­es­ti ottaen sitä mieltä, että asun­non osa­ta­ja pitää autopaikkaa nol­lan arvoise­na. Minä en olisi ihan noin radikaalil­la kan­nal­la. Jos olet tätä mieltä, eikä sin­un pitäisi vas­tus­taa hyödyt­tömänä pitämiesi autopaikko­jen rakentamista?
       Jos me teemme minkä tahansa hyödyt­tömän mut­ta kalli­in kaavamääräyk­sen, se ei todel­lakaan nos­ta asun­non markki­nahin­taa. Sen sijaan se nos­taa top­ntin markki­nahin­taa. JHNämä hyödyt­töminä pit6ämäsi autopaikat jäävät siis veron­mak­sajien maksettavaksi.
       Kyl­lä niitä jää myös myymäl­lä. Kun raken­nus­li­ike on erot­tanut autopaikan ja asun­not toi­sis­taa ja vain pieni osa autopaikoista myy­dään, lop­ut sul­je­taan betonipriosaal­la, kos­ka muuten asukkai­ta ei kohdeltaisi tasapuolisesti.

       Vastaa

32. Lau­ri Kumpu­lainen: Mik­si ei voi­da tehdä niin, että pure­taan joka toinen rivi ja korote­taan joka toista riv­iä kaksinkertaiseksi?

    Sik­si, ettei sin­ul­la ole onnek­si Pol Potin val­tuuk­sia alkaa pakkosi­irtää kaupunkiväestöä maaseudulle.

    Vastaa

33. Pyry:
    …voidaan yhtälail­la laskea myös pyörä­tien tai leikkipuis­ton kus­tan­nus ja saa­da järkyt­täviä kuvit­teel­lisia kustannuksia. 

    Asuin­taloon valvoite­taan nykyään rak­en­ta­maan läm­mintä säi­ly­tys­ti­laa pyörille. Tämä tila voitaisi­in aivan hyvin ottaa asuinkäyt­töön sen sijaan että se nykyään jae­taan vastik­keet­ta pyörän­o­mis­ta­jille. Tilan kus­tan­nuk­sista ja mak­sa­vat kaik­ki asukkaat, käyt­tipä sitä tai ei.

    Vastaa

    1. Pyörä­paikko­jen kus­tanus on noin kymme­ne­sosa autopaikan kustab­nuk­sista. Luulen, että autot­tomat pyöräil­i­jät lähti­sivät mukaan sop­u­un, että kukin mak­saa omansa, pyöräil­i­jät pyörä­paikan kus­tan­nuk­set ja autoli­jat autopaikko­jen kustannukset.

       Vastaa

34. Tässä on kyse jonkin­lais­es­ta super­ad­di­ti­ivi­su­ud­es­ta tai huh­mar-ja-petkel-ilmiöstä, eli M kap­palet­ta asun­to­ja ja N kap­palet­ta parkkipaikko­ja tietyl­lä alueel­la ovat yhdessä arvokkaampia kuin asun­not tai parkkipaikat erik­seen tai asun­not ja parkkipaikat, jos niitä olisi “epä­tas­apain­oisem­pi” määrä.

    Jokainen kiin­teistön­välit­täjä tietää, että suuria kak­sioi­ta ja niitä isom­pia asun­to­ja kaupitel­lessa poten­ti­aaliset asi­akkaat esit­tävät väistämät­tä kysymyk­sen pysäköin­tipaikoista. Pysäköin­tipaikko­jen puute tai huo­mat­ta­va kalleus voi näis­sä tilanteis­sa hai­ta­ta myyn­tiä ja aiheut­taa uud­isko­hteis­sa jopa riskin, ettei lop­ulli­nen myyn­ti­hin­ta kat­taisi rakennuttamiskustannuksia.

    Vastaa

35. Veikko Rinne: Mis­sä on niin tyh­miä taloy­htiöitä, etteivät peri mak­sua pysäköintipaikoista? 

    Mä asun yhdessä sel­l­aises­sa. Olen yrit­tänyt koo­ta porukkaa yhtiökok­ouk­seen joka äänestäisi autopaikat mak­sullisik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mistössä, ehdo­tus on aina äänestet­ty nurin niiden tahol­ta kot­ka pitävät kah­ta tai kolmea autoa taloy­htiön parkkipaikalla mak­samat­ta siitä mitään. Taloy­htiö ei siis ole tyh­mä mut­ta jotkut asukkaat ovat itsekkäitä.

    Vastaa

    1. Olen yrit­tänyt koo­ta porukkaa yhtiökok­ouk­seen joka äänestäisi autopaikat mak­sullisik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mistössä, ehdo­tus on aina äänestet­ty nurin niiden tahol­ta kot­ka pitävät kah­ta tai kolmea autoa taloy­htiön parkkipaikalla mak­samat­ta siitä mitään. 

       Tuo pitäisi joskus tes­ta­ta oikeudessa. Jos taloy­htiöl­lä olisi omis­tuk­ses­saan erilli­nen yksiö ja sen antaisi sen ilmaisek­si yhdelle osakkaalle, menisi vart­masti nurin, kos­ka osakkai­ta pitää kohdel­la tasapuolisesti.

       Vastaa

36. Mikko Num­melin: Jokainen kiin­teistön­välit­täjä tietää, että suuria kak­sioi­ta ja niitä isom­pia asun­to­ja kaupitel­lessa poten­ti­aaliset asi­akkaat esit­tävät väistämät­tä kysymyk­sen pysäköintipaikoista.

    PAska­puhet­ta. Osa poten­ti­aal­i­sista asi­akkaista kyse­lee autopaikas­ta, osaa ei kiin­nos­ta. Kan­takaupunkgis­sa autopaik­ka ei vaiku­ta perusasun­to­jen myyn­ti­hin­taan käytän­nössä mitenkään. Yli puolen miljoo­nan kämp­is­sä _saattaa_ vaikut­taa vähän riip­puen siitä, onko kyseessä iso, mut­ta neliöhinnal­taan edulli­nen per­heluukku, vai korkean neliöhin­nan luksusasunto. 

    En ole itse kiin­teistön­välit­täjä, mut­ta kiin­teistöalal­la eniveis. Sen infor­maa­tion perus­teel­la mitä min­ul­la markki­noista on, kan­takaupungis­sa ja metro/ju­na-asemien läheisyy­dessä pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen muuten kuin markki­nae­htois­es­ti on silkkaa tyh­myyt­tä. Nyt niitä raken­netaan liikaa.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara: Jos olet sitä mieltä, että asun­to autopaikan kanssa ja ilman auto­laikkaa menevät kau­pak­si samal­la hin­nal­la, olet loogis­es­ti ottaen sitä mieltä, että asun­non osa­ta­ja pitää autopaikkaa nol­lan arvoise­na. Minä en olisi ihan noin radikaalil­la kan­nal­la. Jos olet tätä mieltä, eikä sin­un pitäisi vas­tus­taa hyödyt­tömänä pitämiesi autopaikko­jen rakentamista?

    No joo, en tietenkään tuo­ta tarkoit­tanut enkä niin myöskään kir­joit­tanut. Yritin sanoa, että erik­seen myytävien autopaikko­jen vähen­e­m­i­nen ei laske asun­to­jen hintoja.

    Vastaa

    1. Jos autopaikko­jen vähen­tämi­nen ei laske asun­to­jen martkki­nahin­taa, se nos­taa maan hin­taa ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailus­sa. Sil­lä rahal­la voidaan vaik­ka alen­taa kuntaveroa.

       Vastaa

38. Lau­ri Kumpu­lainen: Eikun vain ter­ve­tu­loa Tam­pereen Kale­vaan kat­so­maan teiskon­tien ja sam­monkadun nurkille, että miten tuol­lainen kaupunki­rakenne toimii. Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa tutus­tua nk. Kiinan muurin kortteliin.

    Kiinan muuri on raken­net­tu Kale­van lähiöön kun asun­to­ja piti saa­da nopeasti. Kamal­im­mat rötisköt on Taka-Inti­as­ta puret­tukin mut­ta nykyrak­en­tamisel­la on hie­man eri stan­dard­it käytössä.

    Vastaa

39. Auto­tal­lien yli­jäämää epäileville suosit­te­len suorit­ta­maan Oikotiel­lä haun Auto­tal­li tai Autopaik­ka Helsinki.

    Esimerkik­si oma­l­la kotiseudul­lani viereisessä 2012 raken­netus­sa talos­sa paikko­ja on edelleen vapaana hie­man yli 20 000 euron hin­taan, mut­ta omas­sa taloy­htiössäni (rak. 2005) ne vai­h­ta­vat omis­ta­jaa noin 10 000 euron hin­taan. Samaan aikaan jokaiseen seudulle raken­net­tavaan taloon tulee oma parkkihalli.

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos autopaikko­jen vähen­tämi­nen ei laske asun­to­jen martkki­nahin­taa, se nos­taa maan hin­taa ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailus­sa. Sil­lä rahal­la voidaan vaik­ka alen­taa kuntaveroa.

    Näkis vaan ja kuulis koli­naa. Argu­men­tit senkun para­nee. Mil­loin viimek­si on kun­nal­lisvero­pros­ent­tia alennettu?

    Vastaa

41. Osmo Soin­in­vaara: Tuo pitäisi joskus tes­ta­ta oikeudessa. Jos taloy­htiöl­lä olisi omis­tuk­ses­saan erilli­nen yksiö ja sen antaisi sen ilmaisek­si yhdelle osakkaalle, menisi vart­masti nurin, kos­ka osakkai­ta pitää kohdel­la tasapuolisesti. 

    Joo, isän­nöit­si­jäkin oli sitä mieltä että on pielessä sys­teemit, mut­ta minkäs voi jos yhden ja nol­lan auton taloudet ovat vähemmistössä?

    Kuka mak­saisi oikeudenkäyntikulut?

    Vastaa

42. Veikko Rinne: Kun määräys on kat­e­gori­nen, tot­ta kai autopaikat menevät kau­pak­si eri paikois­sa eri tavoin. En kuitenkaan ole huo­man­nut, että niitä jäisi yli ja käyt­tämät­tä. Myös asun­to­jen puolel­la käteen jääneet joudu­taan myymään taval­la tai toisel­la alennuksella.

    Asun­to­ja ei ole pakko rak­en­taa, jos on tiedos­sa, että niistä tulee per­snet­toa. Autopaikat on.

    Vastaa

43. Mikko Num­melin: Jokainen kiin­teistön­välit­täjä tietää, että suuria kak­sioi­ta ja niitä isom­pia asun­to­ja kaupitel­lessa poten­ti­aaliset asi­akkaat esit­tävät väistämät­tä kysymyk­sen pysäköin­tipaikoista. Pysäköin­tipaikko­jen puute tai huo­mat­ta­va kalleus voi näis­sä tilanteis­sa hai­ta­ta myyn­tiä ja aiheut­taa uud­isko­hteis­sa jopa riskin, ettei lop­ulli­nen myyn­ti­hin­ta kat­taisi rakennuttamiskustannuksia.

    Jos autopaik­ka mak­saisi sen 50 000€, niin yli 50 m^2:n asun­non hin­taan tuo toisi lisää alle 1000€ per neliö. Kos­ka Helsingis­sä asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ovat reilusti enem­män kuin 1000€/m^2 kalli­impia kuin siel­lä, mis­sä autopaikan rak­en­tamis­es­ta ei tarvitse välit­tää, on selvää, että rak­en­tamiskus­tan­nuk­set tuli­si­vat joka tapauk­ses­sa katettua. 

    Se, kenen tasku­un säästyvät rahat meni­sivät, on toki hie­man epä­selvää. Luon­nol­lis­es­ti autot­tomat ihmiset oli­si­vat valmi­ita mak­samaan asun­nois­taan ihan saman, minkä he mak­sa­vat nytkin sub­ven­toidessaan autol­lis­ten pysäköin­tiä. Toisaal­ta autol­liset ihmiset eivät olisi valmi­ita mak­samaan yhtä paljoa asunto+autopaikka-paketista sil­loin, kun autopaik­ka pitäisi ostaa ilman muiden asukkaiden sub­ven­tio­ta. Raken­nus­fir­mat pysty­i­sivät siis repimään hie­man lisää rahaa pelk­istä asun­noista ja vähem­män rahaa autopaikoista. Tästä seu­raisi sit­ten se, että ne rak­en­taisi­vat enem­män asun­nto­ja ja vähem­män autopaikko­ja. Tämä taas lask­isi autot­tomien asun­nonos­ta­jien markki­nahin­taa jonkun ver­ran (sama kysyn­tä, kas­vanut tarjonta).

    Vastaa

44. Kalle: Jos min­ul­la ei olisi autoa, olisin ihan hil­jaa pysäköinti­normeista jne.

    No sit­ten min­un pitää autoil­i­jana esit­tää mielipiteeni.
    Jos on köy­hiä, jot­ka eivät pysty mak­samaan omaa pysäköin­tiään, heille voisi kus­tan­taa fat­tan rahoil­la eri­tyiset, köy­hille varatut pysäköin­ti­hal­lit, joiden käytön ehtona olisi iso ‘LUSMU’-tarra Ladan tuulila­sis­sa. Näin hei­dät tun­nistaisi liiken­teessä ja osaisi varoa.

    Vastaa

45. Ari:
    Auto­tal­lien yli­jäämää epäileville suosit­te­len suorit­ta­maan Oikotiel­lä haun Auto­tal­li tai Autopaik­ka Helsinki.

    Esimerkik­si oma­l­la kotiseudul­lani viereisessä 2012 raken­netus­sa talos­sa paikko­ja on edelleen vapaana hie­man yli 20 000 euron hin­taan, mut­ta omas­sa taloy­htiössäni (rak. 2005) ne vai­h­ta­vat omis­ta­jaa noin 10 000 euron hin­taan. Samaan aikaan jokaiseen seudulle raken­net­tavaan taloon tulee oma parkkihalli.

    On sen ver­ran kiin­nos­ta­va tieto, että kokeilin tuo­ta. Autopaikko­ja (autopaikka/autohallipaikka) näyt­täisi ole­van myyn­nis­sä koko Helsin­gin alueel­la 398 kpl. Osa (suurin osa?) niistä on talois­sa, joi­ta vas­ta raken­netaan tai jois­sa on myymät­tömiä asuntoja.

    Minus­ta luku on hyvin pieni ja kyl­lä ker­too, että kau­pak­si menevät.

    Vastaa

46. R.Silfverberg: Mä asun yhdessä sel­l­aises­sa. Olen yrit­tänyt koo­ta porukkaa yhtiökok­ouk­seen joka äänestäisi autopaikat mak­sullisik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mistössä, ehdo­tus on aina äänestet­ty nurin niiden tahol­ta kot­ka pitävät kah­ta tai kolmea autoa taloy­htiön parkkipaikalla mak­samat­ta siitä mitään. Taloy­htiö ei siis ole tyh­mä mut­ta jotkut asukkaat ovat itsekkäitä.

    Vielä tyh­mem­piä ovat nimikkopaikat, ne ovat suurim­mak­si osak­si tyhjinä. Pysäköin­ti­talos­sa voidaan myy­dä osa- aikaa eli auton saa sinne sovi­t­ul­la jak­so­tuk­sel­la ja ei- tarpeel­lise­na aikana hal­li­paik­ka on tyhjä .

    Kehit­tyneessä pysäköin­nis­sä huk­ka- aikakin saadaan minimoitua

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Torista ja puis­tos­ta on ulk­ouista hyö­tyä kaikille, siitä, että naa­puril­la on auto, ei ole mitään ulkoista hyö­tyä kenellekään, lähin­nä vain haittaa.

    Tun­tem­at­ta tarkem­min, mihin hyö­ty­teo­ri­aan Ode ulkoisen hyö­dyn käsit­teen­sä perus­taa, on todet­ta­va, että auto (oma tai vieras) on tärkein län­si­maisen yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin ja vau­rau­den syn­nyt­täjä. Ilman auton ja autoilun syn­nyt­tämiä teol­lisu­us- ja infra­struk­tu­uri-investoin­te­ja eläisimme luul­tavasti varsin vaa­ti­mat­tomas­sa torp­pariy­hteiskun­nan kaltaises­sa omavaraistaloudessa. Ilman autoilua ei olisi syn­tynyt öljy­te­ol­lisu­ut­ta eikä ilmailuteknologiaa. 

    Tietenkin autoilu on myös syn­nyt­tänyt pahan­laa­tuiset ekol­o­giset ja kaupunki­rak­en­teel­liset lieveilmiön­sä. Mut­ta se, että naa­puri­ni han­kkii auton, syn­nyt­tää mon­en­laista taloudel­lista aktivi­teett­tia, joka vauras­tut­taa ja siten hyödyt­tää koko kansan­talout­ta ja sik­si myös auto­ton­ta kansalaista.

    Vastaa

48. R.Silfverberg: Mä asun yhdessä sel­l­aises­sa. Olen yrit­tänyt koo­ta porukkaa yhtiökok­ouk­seen joka äänestäisi autopaikat mak­sullisik­si mut­ta aina ollaan oltu vähem­mistössä, ehdo­tus on aina äänestet­ty nurin niiden tahol­ta kot­ka pitävät kah­ta tai kolmea autoa taloy­htiön parkkipaikalla mak­samat­ta siitä mitään. Taloy­htiö ei siis ole tyh­mä mut­ta jotkut asukkaat ovat itsekkäitä. 

    Miten autopaikat on jaet­tu? Jos ne ovat first-come-first-served perus­teel­la, niin tässä ei pitäisi olla mitään vikaa. (Lap­su­udessani asuin taloy­htiössä, jos­sa jokaiselle oli yksi oma autopaik­ka autoka­tok­ses­sa ja sen päälle yhtiöl­lä oli lisä­paikko­ja taivasal­la, jot­ka eivät olleet nimet­tyjä kellekään, vaan niihin sai pysäköidä kuka tahansa, jos sel­l­ainen oli vapaana). 

    Jos taas autopaikat on annet­tu ilmaisek­si joidenkin asukkaiden käyt­töön niin, ettei niihin saa kukaan muu pysäköidä, eikä asi­aa voi edes yhtiökok­ouk­ses­sa muut­taa, kos­ka näil­lä autopaikan omis­ta­jil­la on enem­mistö, niin sit­ten touhun lail­lisu­us on kyl­lä vaakalaudalla.

    Vastaa

49. Veikko Rinne: Suosit­tu väite, mut­ta onko­han se edes tot­ta. Mis­sä on niin tyh­miä taloy­htiöitä, etteivät peri mak­sua pysäköin­tipaikoista? Tai niin tyh­mä uud­is­rak­en­ta­ja, joka ei myy pysäköin­tipaikko­ja erikseen?

    Mitäköhän yhdestä autopaikas­ta pitää mak­saa? Mei­dän pysäköin­tiy­htiössämme muis­taak­seni hin­ta on 29 e/kk (pysäköin­ti­talos­sa) ja 19 e/kk ulkona, jon­ka taloy­htiö perii sit­ten niiltä, joille autopaikat on annet­tu. Pysäköin­ti­ta­lo on alueen taloy­htiöi­den omis­ta­ma, joten oletet­tavasti tuo hin­ta kat­taa kulut (huolto, ton­tin vuokra, lumi­työt, sähkö yms.) ja mah­dol­lisen yhtiölainan lyhentämisen.

    Sitä en tiedä, kuin­ka paljon alueen taloy­htiöt ovat pysäköin­tifir­maan pistäneet pääo­maa sil­loin, kun alue on raken­net­tu. Se raha on aivan var­masti otet­tu kaik­il­ta taloy­htiön osakkail­ta riip­pumat­ta siitä, onko autopaikalle tarvet­ta vai ei. Olisiko jol­lakul­la tietoa näistä vuosi­tuhan­nen vai­h­teen helsinkiläis­ten alue­pysäköin­tiy­htiöi­den asioista?

    Vastaa

    1. Mitä ilmeisem­min tuo hal­liy­htiö vas­taa vain hoitoku­luista. Se on saanut hallin ilmaisek­si tai siis appor­tio-omaisuute­na. Pääo­mas­ta ei tule mitään korvausta.

       Vastaa

50. anon­il­li: Sik­si, ettei sin­ul­la ole onnek­si Pol Potin val­tuuk­sia alkaa pakkosi­irtää kaupunkiväestöä maaseudulle.

    Pol Pot tavoit­teli palu­u­ta vuo­teen nolla. 

    Uud­is­rak­en­tamisel­la tavoiteltaisi­in siir­tymistä nykyaikaan.

    Helsin­ki ei kykene uud­is­tu­maan riit­tävän nopeasti, kos­ka van­ho­ja raken­nuk­sia ei saa kor­va­ta uusilla. 

    Tässä mielessä esimerkik­si myös Vihrei­den poli­ti­ik­ka on hur­jan ris­tiri­itaista. Toisaal­la vaa­di­taan uuden teknolo­gian käyt­töönot­toa, mut­ta toisaal­la taas vaa­di­taan, ettei mitään uut­ta saa ottaa käyttöön.

    Taval­laan nämä kan­takaupun­gin raken­nuk­set ovat kuin ne aarniomet­sän pystyyn kuolleet kilpipetäjät. Väistämät­tä ne lop­ul­ta rojah­ta­vat alas, vaik­ka miten vaal­isi “iänkaikkista ja staat­tista Suomen luontoa”.

    Ei van­ho­ja raken­nuk­sia voi­da lop­ut­tomi­in kor­ja­ta ja muoka­ta uut­ta teknolo­giaa tai ihmis­ten miel­tymyk­siä vas­taavak­si. Jos­sain vai­heessa raja tulee vastaan.

    Syyr­i­as­sa isis tuhosi Palmyran his­to­ri­al­lista kaupunkia. Nyt käy­dään keskustelua, jätetäänkö se nyt kor­jaa­mat­ta, vai kor­jataanko se isik­sen miehi­tys­tä edeltäneeseen asu­un? Jos kor­jataan, niin täl­löin pyy­hitään Palmyran lähi­his­to­ria pois.

    Ylivieskas­sa tuhopolt­ta­ja polt­ti kirkon ja heti olti­in jo puuhaa­mas­sa uut­ta, täysin vas­taa­van­laista kirkkoa. Jos­sain hin­ta­la­puk­si esitet­ti­in kym­meniä miljoo­nia euro­ja! Mik­si? Mik­si ei raken­neta uut­ta kirkkoa, jon­ka arkkite­htu­uris­sa näky­isi 2010-luku?

    Tur­isti kul­kee sinne mis­sä on nähtävyyk­siä. Aivan samal­la taval­la tur­is­tit kulke­vat kat­so­maan Burj Khal­i­faa kuin Kheopsin pyramidia.

    Aikansa kutakin.

    Vastaa

51. Samuli Saarel­ma: Miten autopaikat on jaet­tu? Jos ne ovat first-come-first-served perus­teel­la, niin tässä ei pitäisi olla mitään vikaa. (Lap­su­udessani asuin taloy­htiössä, jos­sa jokaiselle oli yksi oma autopaik­ka autoka­tok­ses­sa ja sen päälle yhtiöl­lä oli lisä­paikko­ja taivasal­la, jot­ka eivät olleet nimet­tyjä kellekään, vaan niihin sai pysäköidä kuka tahansa, jos sel­l­ainen oli vapaana). 

    Jos taas autopaikat on annet­tu ilmaisek­si joidenkin asukkaiden käyt­töön niin, ettei niihin saa kukaan muu pysäköidä, eikä asi­aa voi edes yhtiökok­ouk­ses­sa muut­taa, kos­ka näil­lä autopaikan omis­ta­jil­la on enem­mistö, niin sit­ten touhun lail­lisu­us on kyl­lä vaakalaudalla. 

    Jokaiselle asun­nolle on annet­tu yksi paik­ka, ja lisäk­si on muu­ta­ma viera­s­paik­ka jonne kuitenkin asukkaat vievät auto­jaan. Ongel­ma on siinä että kahdel­la taloudel­la ei ole autoa ollenkaan ja vas­taavasti kak­si muu­ta per­het­tä ovat “omi­neet” niiden paikat kakkosautoilleen. Autopaikoista ei per­itä vastiket­ta ollenkaan vaik­ka asun­toko­htai­sis­sa paikois­sa on sähkö­tol­pat läm­mit­tim­iä varten jne.

    Vastaa

52. Lau­ri Kumpu­lainen: Taval­laan nämä kan­takaupun­gin raken­nuk­set ovat kuin ne aarniomet­sän pystyyn kuolleet kilpipetäjät. Väistämät­tä ne lop­ul­ta rojah­ta­vat alas, vaik­ka miten vaal­isi “iänkaikkista ja staat­tista Suomen luontoa”.

    Sata vuot­ta van­hoina kan­takaupun­gin run­goltaan homogeeniset tiilirunk­o­raken­nuk­set on vas­ta sisää­na­jet­tu. Samaa ei voi­da sanoa uudem­mista raken­nuk­sista joiden raken­ner­atkaisut eivät ole oikein kestäneet olo­suhtei­ta ja käyttöä.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Tur­isti kul­kee sinne mis­sä on nähtävyyk­siä. Aivan samal­la taval­la tur­is­tit kulke­vat kat­so­maan Burj Khal­i­faa kuin Kheopsin pyramidia.

    Kaupunkia ei noin yleis­es­ti ottaen raken­neta tur­is­teille vaan asukkaille. Dubain (ja Burj Khal­i­fan) esteti­ik­ka ei min­ulle aukea, ja Kheopsin pyra­midia ei ole edes suu­nitel­tu eläville joten siitä ei kan­na­ta ottaa mallia.

    Vastaa

53. Yksi hyödyl­lisimpiä lukemi­ani kir­jo­ja oli teos Ole toti­nen toveri – kasku­ja kavi­aarimuurin takaa. (W+G 1965). Kuvauk­set sosial­is­tis­es­ta real­is­mista mm. aut­toi­vat oikeal­la taval­la luke­maan Tal­vi­vaara Oy:n vuosikertomuksia.

    Seu­raa­van­lainen tari­na jäi mieleeni:

    Politruk­ki oli käynyt Län­nessä tekemässä poli­it­tista val­is­tustyötä ja meni sit­ten Krem­li­in selosta­maan tuloksiaan:

    - A vot , toveri Ivanov, miten agi­taa­tio­työ onnistui?
    — Huonos­ti, perin huonos­ti, toveri apu­lais­si­h­teeri, selit­ti virkail­i­ja onnet­tomana. Kansal­la on aivan liian hyvät olot. Eivät ole mis­tään sosial­is­mista kiinnostuneita.
    — No, mut­ta hei­dän pitää vaa­tia itselleen toiset par­it kenkiä.
    — Niin, mut­ta kun heil­lä on kaikil­la ainakin kol­met parit.
    — Tuo­ta. Hei­dän tulee vaa­tia itselleen jokaiselle omaa keittiötä.
    — Mut­ta kun heil­lä on ker­ras­saan kylpyhuoneetkin.
    — Täy­tyy sit­ten vaa­tia moot­toripyörää kullekin.
    — Mut­ta kun heil­lä läh­es kaikil­la on jo oma auto.
    Apu­lais­si­h­teerin ilme kirkastui.
    — Sit­ten­hän hei­dän täy­tyy vaa­tia itselleen ilmaisia parkkipaikkoja.

    Asuin Kru­u­nun­haas­sa vv. 1974 – 1980. Lainasin tarvit­taes­sa autoa van­hem­mil­tani, ja han­kin itsel­leni Vol­vo-piilo­far­marin 1978. Lainasin sitä joskus tutu­ille tai autoin kul­je­tuk­sis­sa. Uskoak­seni tämän punaisen paket­ti­far­marin muis­ta­vat ainakin ne yksi­toista siihen ahtau­tunut­ta Koi­järvi-liik­keen nuor­ta, jot­ka poli­isi pysäyt­ti tanssi­ais­matkalla. — Se oli sen ajan citycar-clubia.

    Vastaa

54. Tom­pe­lo: Vihreät näyt­tävät minus­ta väit­tävän, että näin ei tapah­d­ua, vaan yhtiöt mak­sat­ta­vat autopaikko­jen hin­nan nyös niil­lä osakkail­la, jot­ka niistä eivät mitään hyödy. Näin ei voi olla, joten ilmeis­es­ti en nyt tiedä jotain?

    Usei­den taloy­htiöi­den hal­li­tuk­ses­sa (Töölö, Punavuori, Kallio) toimi­vana voin ker­toa, että juuri näin tapah­tuu koko ajan. Kan­takaupun­gin taloy­htiö­paikat ovat tyyp­il­lis­es­ti hin­noitel­tu merkit­tävästi alle markki­nata­son. Se tarkoit­taa juuri sitä, että autopaikat­tomat osakkaat sub­ven­toi­vat niitä, joil­la autopaik­ka on.

    Useim­mat osakkaat eivät tätä asetel­maa itse hah­mo­ta. Monel­la myös elää toi­vo, että vuosikau­sia yhtiön parkkipaikka­jonos­sa oltuaan pääsee joku päivä itse naut­ti­maan tästä hal­vas­ta autopaikas­ta. Täl­löin oma etu ajaa myös näi­den henkilöi­den ajat­telus­sa yleisen edun edelle.

    Vastaa

55. R.Silfverberg: Jokaiselle asun­nolle on annet­tu yksi paik­ka, ja lisäk­si on muu­ta­ma viera­s­paik­ka jonne kuitenkin asukkaat vievät auto­jaan. Ongel­ma on siinä että kahdel­la taloudel­la ei ole autoa ollenkaan ja vas­taavasti kak­si muu­ta per­het­tä ovat “omi­neet” niiden paikat kakkosautoilleen. Autopaikoista ei per­itä vastiket­ta ollenkaan vaik­ka asun­toko­htai­sis­sa paikois­sa on sähkö­tol­pat läm­mit­tim­iä varten jne.

    Edelleen­vuokraus­ta ei ole ehkä kiel­let­ty. Nuo kak­si auto­ton­ta voisi­vat ottaa paikkansa käyt­töön niin, että vuokraisi­vat ne vaivihkaa jollekin naa­pu­ri­talon asukkaalle. Ja seu­raavas­sa vai­heessa ehkä noille omankin taloy­htiön halukkaille. Jos naa­pu­rus­tossa ei ole halukkai­ta, ehkä paikalle voi hina­ta jonkun romun vähäk­si aikaa pihaa koristamaan 🙂 .

    Vastaa

56. Muis­tut­taisin ettei tänään pystyssä ole­vista taloista voi vält­tämät­tä suo­raan päätel­lä, että “ennen raken­net­ti­in parem­min”. Kaik­ki ne täysin vääräl­lä taval­la ja hutiloiden raken­netut talot on revit­ty maan tasalle jo 50v sitten. 

    Tänäpäivänä 100v sit­ten raken­ne­tu­ista taloista on jäl­jel­lä ain­oas­taan ne, jot­ka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jot­ka todet­ti­in susik­si jo 2 v käyt­tööno­ton jälkeen.

    Vastaa

57. R.Silfverberg: Jokaiselle asun­nolle on annet­tu yksi paik­ka, ja lisäk­si on muu­ta­ma viera­s­paik­ka jonne kuitenkin asukkaat vievät auto­jaan. Ongel­ma on siinä että kahdel­la taloudel­la ei ole autoa ollenkaan ja vas­taavasti kak­si muu­ta per­het­tä ovat “omi­neet” niiden paikat kakkosautoilleen. Autopaikoista ei per­itä vastiket­ta ollenkaan vaik­ka asun­toko­htai­sis­sa paikois­sa on sähkö­tol­pat läm­mit­tim­iä varten jne. 

    Onko tuo “omimi­nen” jotenkin kir­jat­tu johonkin? Jos siis joku muu panisi kakkosau­ton­sa autot­tomien paikalle, niin olisiko siinä jol­lain jotain nokan koputtamista? 

    Jos taas autot­tomat ovat itse anta­neet suos­tu­muk­sen siihen, että hei­dän paikkaansa saa käyt­tää X ja vain X, niin en näe tuos­sa juuri ongel­maa, jos taloy­htiössä lähtöko­h­ta autopaikko­jen suh­teen on ollut se, että jokaiselle asun­nolle on varat­tu yksi ja sen omis­ta­ja saa sil­lä paikallaan tehdä ihan mitä huvittaa. 

    Ain­oas­taan, jos touhu on men­nyt niin, että yhtiökok­ouk­ses­sa on enem­mistöpäätök­sel­lä päätet­ty, että autot­tomien paikat menevät X:n, Y:n ja Z:n käyt­töön niin, etteivät muut saa niihin pysäköidä, niin sit­ten tuos­sa voisi olla oikeusju­tun paikka.

    Vastaa

58. Sylt­ty:
    Muis­tut­taisin ettei tänään pystyssä ole­vista taloista voi vält­tämät­tä suo­raan päätel­lä, että “ennen raken­net­ti­in parem­min”. Kaik­ki ne täysin vääräl­lä taval­la ja hutiloiden raken­netut talot on revit­ty maan tasalle jo 50v sitten. 

    Tänäpäivänä 100v sit­ten raken­ne­tu­ista taloista on jäl­jel­lä ain­oas­taan ne, jot­ka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jot­ka todet­ti­in susik­si jo 2 v käyt­tööno­ton jälkeen.

    Sata vuot­ta van­ha talo on raken­net­tu sata vuot­ta van­hoil­la vaa­timuk­sil­la ja tarpeil­la. On täysin type­r­ää ajatel­la, että talon pitäisi kestää sata tai sato­ja vuot­ta. Tai ylipäätään minkään tuot­teen. Pelkkää hyödytön­tä kehi­tyk­sen jarruttamista.

    Vastaa

59. Sylt­ty: Tänäpäivänä 100v sit­ten raken­ne­tu­ista taloista on jäl­jel­lä ain­oas­taan ne, jot­ka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jot­ka todet­ti­in susik­si jo 2 v käyt­tööno­ton jälkeen.

    Jos halu­at tark­istaa mielip­iteitäsi, kan­nat­taa lukea Helanderin ja Sund­manin Kenen Helsin­ki ‑raport­ti kan­takaupungista 1970. Saatavil­la ainakin kir­jas­toista. Siitä käy hyvin ilmi mitä kan­takaupungista on puret­tu ja miksi.

    Tiivistäen: kan­takaupungis­sa van­ho­jen raken­nusten purkamista ohja­si­vat ide­ol­o­giset syyt, ei raken­nusten kunto.

    Vastaa

60. Juho Laatu: Edelleen­vuokraus­ta ei ole ehkä kiel­let­ty. Nuo kak­si auto­ton­ta voisi­vat ottaa paikkansa käyt­töön niin, että vuokraisi­vat ne vaivihkaa jollekin naa­pu­ri­talon asukkaalle. Ja seu­raavas­sa vai­heessa ehkä noille omankin taloy­htiön halukkaille. Jos naa­pu­rus­tossa ei ole halukkai­ta, ehkä paikalle voi hina­ta jonkun romun vähäk­si aikaa pihaa koristamaan .

    Autopaikat yhtiössämme ovat taloy­htiön hallinnas­sa. En tiedä siir­tykö rahaa noil­ta kakkosautoaan autot­tomien paikoil­la pitäviltä paikko­jen alku­peräisille halti­joille, luul­tavasti ei, kyseessä on vain hil­jainen sopimus. Kuka tahansa muu saa peri­aat­teeessa pysäköidä niille paikoille jos ovat tyhjiä. 

    Jos nuo autot­tomat alka­isi vuokra­ta niitä paikko­ja kokon­aan ven­tovieraille niin kukaan ei kat­soisi kauaa sitä touhua. Se voisi toisaal­ta edesaut­taa autopaikkasään­tö­jen syntymistä.

    Vastaa

61. Samuli Saarel­ma:
    Jos taas autot­tomat ovat itse anta­neet suos­tu­muk­sen siihen, että hei­dän paikkaansa saa käyt­tää X ja vain X, niin en näe tuos­sa juuri ongel­maa, jos taloy­htiössä lähtöko­h­ta autopaikko­jen suh­teen on ollut se, että jokaiselle asun­nolle on varat­tu yksi ja sen omis­ta­ja saa sil­lä paikallaan tehdä ihan mitä huvittaa. 

    Mon­esti­han tuol­lainen “omimi­nen” tapah­tuu vaivihkaa ja pikkuhil­jaa. Ensin pide­tään joskus, sit­ten vähän enem­män, ellei omis­ta­ja reagoi siihen. Lop­ul­ta paikkaa käyt­tääkin koko ajan joku muu.

    Näis­sä täl­lai­sis­sa tilanteis­sa stopin lait­tamisen ilmaiselle hyö­dyn­tämiselle voi johtaa naa­pu­ru­us­suhtei­den kär­simiseen. Ilmaisen paikan saanut ei var­masti pidä siitä, että alku­peräi­nen omis­ta­ja alka­akin pyytämään markki­navuokraa (yleen­sä ihmis­ten mielestä juuri he aidosti ansait­se­vat ne edut, joi­ta heil­lä nyt sat­tuu ole­maan ja niiden pois ottami­enn onkin suur­ta vääryyt­tä). Vihoit­telu naa­purin kanssa ei yleen­sä ole muu­ta­man kympin arvoista,joten strate­giaa kan­nataa ensin hioa, ennenkuin läh­tee soitellen sotaan.

    Ehdotankin seu­raavaa:
    Auto­ton han­kkii itselleen “auton”. Eli käytän­nössä jonkun romun. Tämä onkin vimeisen päälle oikeu­den­mukainen syy ottaa oma autopaik­ka omaan käyt­töön ja hätis­tel­lä muut pois. Niin­pä naa­purisuh­teet eivät voi mitenkään kär­siä tällaisesta.

    Jonkun ajan kulut­tua autoilu alka­akin syys­tä taik­ka tois­es­ta kyl­lästyt­tämään. Ehkä se romu ei men­nytkän kat­sas­tuk­ses­ta läpi. Asi­aa voikin kovaäänis­es­ti päivitel­lä taloy­htiön pihal­la. Tässä vai­heessa autopaik­ka on ollut omas­sa käytössä jo use­am­man kuukauden.

    Ja nyt, kun oma auto tuli ajet­tua paali­in, vapau­tuneen autopaikan voikin hyvil­lä mielel­lä vuokra­ta eteenpäin.

    Vastaa

62. Antsa: Tun­tem­at­ta tarkem­min, mihin hyö­ty­teo­ri­aan Ode ulkoisen hyö­dyn käsit­teen­sä perus­taa, on todet­ta­va, että auto (oma tai vieras) on tärkein län­si­maisen yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin ja vau­rau­den syn­nyt­täjä. Ilman auton ja autoilun syn­nyt­tämiä teol­lisu­us- ja infra­struk­tu­uri-investoin­te­ja eläisimme luul­tavasti varsin vaa­ti­mat­tomas­sa torp­pariy­hteiskun­nan kaltaises­sa omavaraistaloudessa. Ilman autoilua ei olisi syn­tynyt öljy­te­ol­lisu­ut­ta eikä ilmailuteknologiaa. 

    Tietenkin autoilu on myös syn­nyt­tänyt pahan­laa­tuiset ekol­o­giset ja kaupunki­rak­en­teel­liset lieveilmiön­sä. Mut­ta se, että naa­puri­ni han­kkii auton, syn­nyt­tää mon­en­laista taloudel­lista aktivi­teett­tia, joka vauras­tut­taa ja siten hyödyt­tää koko kansan­talout­ta ja sik­si myös auto­ton­ta kansalaista.

    Jos sil­lä henkilöau­ton omis­tamisel­la on noin val­taisa posi­ti­ivi­nen vaiku­tus, se ei ole peruste nykyiselle pysäköin­tipoli­ti­ikalle vaan pysäköin­ti voi edelleen perus­tua markki­noi­hin ja vero­tus­ta voidaan laskea vas­taa­va määrä tai enemmän. 

    Sosial­isti­nen parkkipaikkapoli­ti­ik­ka aiheut­taa mon­en­laista hait­taa markki­namekanis­mien puut­tumisen takia. Esimerkik­si oma­l­la asuinalueel­lani joka ruo­hikko ja jalka­käytävä tunge­taan täy­teen auto­ja samal­la kun oman taloni parkkipaikoista puo­let on tyhji­inä. Jos pysäköin­ti mak­saisi edes 2 €/h ja kaupun­ki sakot­taisi muualle kuin asian­mukaisille parkkipaikoille pysähtyvät, voisi noi­ta parkkipaikko­ja myy­dä hin­taan 1.80 €/h, mut­ta nyt siihen ei ole mitään insen­ti­iviä vaan nuo parkkipaikat on tyhjinä ja yksi­tyisen yri­tyk­sen auto käy sakot­ta­mas­sa niille pysäköivät.

    Vastaa

63. Sylt­ty:
    Ehdotankin seuraavaa:
    Auto­ton han­kkii itselleen “auton”. Eli käytän­nössä jonkun romun. Tämä onkin vimeisen päälle oikeu­den­mukainen syy ottaa oma autopaik­ka omaan käyt­töön ja hätis­tel­lä muut pois. Niin­pä naa­purisuh­teet eivät voi mitenkään kär­siä tällaisesta.

    Jonkun ajan kulut­tua autoilu alka­akin syys­tä taik­ka tois­es­ta kyl­lästyt­tämään. Ehkä se romu ei men­nytkän kat­sas­tuk­ses­ta läpi. Asi­aa voikin kovaäänis­es­ti päivitel­lä taloy­htiön pihal­la. Tässä vai­heessa autopaik­ka on ollut omas­sa käytössä jo use­am­man kuukauden.

    Ja nyt, kun oma auto tuli ajet­tua paali­in, vapau­tuneen autopaikan voikin hyvil­lä mielel­lä vuokra­ta eteenpäin. 

    Tässä mei­dän taloy­htiössä ei onnis­tu, kos­ka kyseiset autot­tomat eivät tule mitään auto­ja osta­maan. Ikä ym seikat vaikut­ta­vat että pysyvät autottomina.
    Itse halu­an ajaa koko taloy­htiöön oikeu­den­mukaisu­ut­ta, että autopaikoista mak­se­taan, ja myös ves­i­mak­sua perit­täisi­in henkilölu­vun mukaan, sitäkään ei per­itä kos­ka yhtiöjärjestyk­sessä tun­tee vain vastik­keen perin­nän osakemäärän mukaan.

    Vastaa

64. Lau­ri Kumpu­lainen: Sata vuot­ta van­ha talo on raken­net­tu sata vuot­ta van­hoil­la vaa­timuk­sil­la ja tarpeil­la. On täysin type­r­ää ajatel­la, että talon pitäisi kestää sata tai sato­ja vuot­ta. Tai ylipäätään minkään tuot­teen. Pelkkää hyödytön­tä kehi­tyk­sen jarruttamista.

    Tuol­la asen­teel­la on nimikin: historiattomuus.

    Vastaa

65. JTS:
    …Jokin autovero­tuk­sen ohjauk­ses­sa on men­nyt pieleen. Sekä automa­llien koot kas­va­vat ja isom­mat saavut­ta­vat lisää suosiota… 

    Koko aja­tus ohjauk­ses­ta on pielessä. Samoin ver­taami­nen lyhyi­den etäisyyk­sien Kes­ki-Euroop­paan ei ole vali­di. Suo­mi on pitkien etäisyyk­sien maa, jos­sa autokan­nan tulee olla eri­laista, kuin suuris­sa kaupungeissa.

    Vastaa

66. JTS:

    Jokin autovero­tuk­sen ohjauk­ses­sa on men­nyt pieleen. Sekä automa­llien koot kas­va­vat ja isom­mat saavut­ta­vat lisää suosiota.

    Autoveron pitäisi määräy­tyä auton pain­on eikä CO2-päästö­jen mukaan. Päästö­jen mukaan verot­ta­mi­nen on johtanut siihen että autote­htaat manip­u­loi­vat moottoreita.
    Kuka kuvit­telee että joku diesel-Pas­sat­ti joka painaa 2 ton­nia voisi päästää vain 100 g?

    Vastaa

67. spot­tu: Jos halu­at tark­istaa mielipiteitäsi 

    Ei tuo ollut mielipi­de vaan fak­ta: et voi päätel­lä rak­en­tamisen tasoa *vain* siitä, mitä on tänä päivänä pystyssä. 

    Et voi myöskään päätel­lä tämän päivän 100-vuo­ti­aista, että vuon­na 1916 syn­tyneet ne vas­ta ter­veitä oli­vat kun elävät yli 100-vuotiaiksi!

    Vastaa

68. spot­tu: Tuol­la asen­teel­la on nimikin: historiattomuus.

    His­to­ria, per­in­teet ja muut jon­nin jouta­vat märe­htimiset jouta­vat romukoppaan.

    Nykyai­ka ja tule­vaisu­us ovat hur­jan paljon mielenkiintoisempia.

    Vastaa

69. “Jos ei väl­itä asum­isolo­suhteista mitään, voi autopaikat lait­taa pihakan­nen alle, jol­loin piha on siis viitisen metriä kadun pin­nan yläpuolelle, eikä ole mitään toivoa piha­puista. Hin­ta on hal­pa, alle 20 000 €/autopaikka. Ensim­mäisen ker­roksen asun­not myös menetetään ainakin osit­tain, kos­ka ei olo­huoneen ikku­na voi aue­ta pihakan­nen alle. ”

    Niin. Yleen­sä jokaises­sa ker­rostalos­sa vähin­tään yhden ker­rospin­ta-alan ver­ran kuluu tilaa seu­raav­ille tarpeille: Pyöräkel­lari, kuiv­aushuone, las­ten­vaunuvaras­to, kun­nal­lis­tekni­ikan (läm­mö­vai­hdin, sähkökaap­pi, telekeskus) tilat ja ennenkaikkea asukkaiden verkkokomerot.

    Luulisin että jos tont­ti (poh­javesi tms luon­non­este) ei mah­dol­lista keskelle­jäävän kort­telip­i­han aukikaivamista ja pihakan­nen alle tule­van parkki­ti­lan upot­tamista kel­lari­in menee ensim­mäi­nen ker­ros jokat­a­pauk­ses­sa näi­den vält­tämät­tömien tilo­jen tarpeisi­in jol­loin ikku­na­ton seinä on ns “kek­sit­ty ongel­ma” jol­la yritetään väistää kus­tan­nuste­hokkain ratkaisu.

    Jos taas em tilat voidaan kaivaa kel­lari­in niin samal­la ton­tin aukikaivamisel­la myös se pihakan­nen korkeu­songel­makin ratkeaa.

    Siitä sit­ten vain 20 000 euron hin­tais­ten autopaikko­jen osak­keet erik­seen myyn­ti­in 20 000 euron hin­nal­la niinkuin uud­isko­hteis­sa jo nyt tehdään niin autot­tomien ei tarvitse enää miet­tiä kustannuksia. 

    En ole vielä näh­nyt parkki­hal­lia jos­sa kaikkia paikko­ja ei olisi lop­pu­peleis­sä loppuunmyyty…

    Vastaa

    1. Helsin­gin rak­en­taes­sa ran­noille, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kaive­taan syvälle. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhrataan autoille, joko taloua on korotet­ta­va ker­roksel­la tai menetetään ker­ros asumiselta. Jos taloa voidaan korot­taa ker­roksel­la, menetetään kuitenkin se ker­ros asumiselta, kos­ka voitaisi­in­han se voitet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin.
       Parkki­halle­ja, jois­sa parkkipaikko­ja ei olisi lopp­pu­un­myy­ty on vaik­ka kuin­ka paljon. Jos ne myy­dään lop­pu­un, yleen­sä en on sil­loin annet­tui alennuksella.

       Vastaa

70. Tuo­ta… Mihin perus­tuu tuo käsi­tyk­sesi kan­si­paikoituk­sen hin­nas­ta? Asun­to­tuotan­to­toimis­ton Jätkäsaaren kohde, jos­sa autopaikat erotelti­in asun­noista — ja sit­ten liitet­ti­in tiet­ty­i­hin asun­toi­hin — lasken­nalli­nen hin­ta oli luokkaa 48 000 euroa. Paikat toteutet­ti­in pihakan­nen alle kort­telin keskelle. Mar­co Polo ja Tyynimeri.

    Vastaa

71. Tänä päivänä pystyssä ole­vat yli 70 vuot­ta van­hat talot pitäisi kaik­ki suo­jel­la. Ne ovat osoit­ta­neet yliv­er­taisuuten­sa jo sil­lä, että ne ovat selvin­neet edel­lis­ten vuosikym­menten hävitysvimmasta.

    Toki suo­jelemisen ei pidä tarkoit­taa säilömistä ja kaikkien laa­jen­nusten ja muu­tosten kieltämistä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muute­ta tarpei­den mukaan. Mut­ta van­ho­jen talo­jen home­htu­mi­nen on kyl­lä tekemäl­lä tehty ongel­ma. Kyl­lä se mas­si­ivi­raken­nuskin saadaan home­hdutet­tua kun erik­seen tehdään type­r­yyk­siä ilman­vai­h­don, eristyk­sen ja kos­teu­den­hallinnan kanssa.

    Vastaa

72. Antsa: on todet­ta­va, että auto (oma tai vieras) on tärkein län­si­maisen yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin ja vau­rau­den synnyttäjä

    Jos auto on noin tehokas hyv­in­voin­nin ja vau­rau­den syn­nyt­täjä, niin eikös auto­ja kan­nat­ta alkaa rou­da­ta kehi­tys­a­puna Afrikkaan? Ei enää kuiv­u­udet ja nälän­hädät hait­taisi kun autot toisi­vat vau­raut­ta ja hyv­in­voin­tia. Uskotko tuo­hon ihan oikeasti?

    Vastaa

73. Lau­ri Kumpu­lainen: His­to­ria, per­in­teet ja muut jon­nin jouta­vat märe­htimiset jouta­vat romukoppaan.

    Nykyai­ka ja tule­vaisu­us ovat hur­jan paljon mielenkiintoisempia.

    Ah, futur­is­min raikas tuu­lah­dus, noin sadan vuo­den takaa. Se oli oman aikansa tule­vaisu­u­den visio, ja mil­laisen tulevaisuuden!

    Vastaa

74. Lau­ri Kumpu­lainen: Sata vuot­ta van­ha talo on raken­net­tu sata vuot­ta van­hoil­la vaa­timuk­sil­la ja tarpeil­la. On täysin type­r­ää ajatel­la, että talon pitäisi kestää sata tai sato­ja vuot­ta. Tai ylipäätään minkään tuot­teen. Pelkkää hyödytön­tä kehi­tyk­sen jarruttamista.

    Niin, ei sata vuot­ta van­hois­sa talois­sa olekaan muu­ta jäl­jel­lä kuin runko, arkkite­htoni­nen tyyli ja ehkä kak­lu­u­ni, tai näetkö muu­ta vaik­ka tässä asun­nos­sa: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/13097736 Tuon tyylin takia on kuitenkin hyvä että talo­ja kun­nos­te­taan purkamisen sijaan, sil­lä muo­dos­tuu enem­män ker­rostu­mia eri aikakausilta.

    Vastaa

75. R.Silfverberg: Kuka tahansa muu saa peri­aat­teeessa pysäköidä niille paikoille jos ovat tyhjiä.

    No, tarkalleen mikä tässä nyt on vikana? Kaikil­la autol­lisil­la on yksi paik­ka, joka on var­masti tyhjänä sitä hei­dän omaa autoaan varten. Sit­ten on lisä­paikko­ja (autot­tomien paikat ja muut mah­dol­liset paikat), johon voi pysäköidä oman toisen auton tai vierail­i­jan auton. Jos ne eivät ole kellekään nimet­tyjä, niin sit­ten ne ovat kaikkien osakkaiden käytössä. Oletet­tavasti niille parkkipaikoille ei ole muu­ta käyt­töä kuin auto­jen park­keer­aus, joten eikö tuo nykyratkaisunne ole varsin järkevä? 

    Jokainen yhtiöstä asun­non myyvä voi käyt­tää niitä lisä­paikko­ja osta­jal­ta lisära­han repimiseen, eli käytän­nössä niiden hin­ta kap­i­tal­isoituu kaikkien asun­to­jen arvoon. Ain­oas­taan, jos ne ylimäärä­paikat olisi varat­tu joillekin asukkaille, ymmärtäisin, että muut asukkaat oli­si­vat tästä käärmeissään.

    Vastaa

76. Sylt­ty: Ei tuo ollut mielipi­de vaan fak­ta: et voi päätel­lä rak­en­tamisen tasoa *vain* siitä, mitä on tänä päivänä pystyssä.

    Tuo on tau­tolo­gia eikä siis (ainakaan minus­ta) mie­lenki­in­toinen, toisin kuin väit­teet jot­ka lurkki­vat sivulauseissa:

    Sylt­ty: Tänäpäivänä 100v sit­ten raken­ne­tu­ista taloista on jäl­jel­lä ain­oas­taan ne, jot­ka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jot­ka todet­ti­in susik­si jo 2 v käyt­tööno­ton jälkeen.

    Sen linkkaa­mani kir­jan viesti on se ettei talo­jen purkamista ja kaupunkisu­un­nit­telua yleen­säkään ohjaa ratio­naa­li­nen ajat­telu vaan arvos­tuk­set ja ide­olo­gia. Raken­nustekniset reali­teetit eivät ole päätök­sen­teossa se ratkai­se­va asia eikä pidäkään olla. Lop­ul­ta sil­lä onko raken­nuk­set “todet­tu susik­si 2v käyt­tööno­ton jäl­keen” on varsin vähän merk­i­tys­tä. Toisek­seen, kuten kir­jas­ta käy ilmi, ne 1900-luvun vai­h­teen talot hävi­sivät Helsingistä ihan muista syistä kuin huonokun­toisu­u­den vuoksi.

    Meil­lä on vaik­ka kuin­ka paljon raken­nuk­sia jot­ka ovat raken­nusteknis­es­ti aikalail­la sut­ta ja sekun­daa, kuten Torkke­lin­mäen uusklas­si­siset pienker­rostalot (raken­net­tu yliku­umen­nei­den raken­nus­suh­dan­tei­den aikaan), Kias­ma vuo­tavine kat­toi­neen, sään­nöl­lisin väli­a­join pin­noitet­ta­va Fin­lan­dia-talo ja puoli maa­ta täyn­nä home­isia rin­ta­mami­estalo­ja jot­ka eivät oikein tah­do kestää nyky­isiä kosteuskuormia.

    Silti, Kias­man kat­toa ei pure­ta ja kor­va­ta har­jaka­tol­la, Fin­lan­dia-talon mar­morit uusi­taan sään­nölis­es­ti, rin­ta­mami­estaloi­hin laite­taan taas ker­ran jon­nekin uut­ta lau­taa, ja Torkke­lin­mäen asun­to­jen kur­jaa äänieristys­tä ja ohui­ta väli­seiniä siedetään. 

    Talo­ja joi­ta arvoste­taan ei pure­ta vaik­ka ne kuin­ka oli­si­vat susia vaan kor­jataan. 70-luvun home­pesätkin kor­jat­taisi­in jos ne koet­taisi­in kansal­lisaarteik­si vaan kun ei koeta.

    Minkä tahansa talon pystyssäpysymi­nen on viime kädessä tah­don asia. Äärim­mäi­nen esimerk­ki on joku uudelleen raken­net­ta­va Ylivieskan kirkko, joka on aika hyvä sym­boli sille mitä ihmiset raken­nuk­sis­sa ja arkkite­htu­uris­sa ylipäätään arvostavat.

    Vastaa

77. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin rak­en­taes­sa ran­noille, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kaive­taan syvälle. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhrataan autoille, joko taloua on korotet­ta­va ker­roksel­la tai menetetään ker­ros asumiselta. Jos taloa voidaan korot­taa ker­roksel­la, menetetään kuitenkin se ker­ros asumiselta, kos­ka voitaisi­in­han se voitet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin.
    Parkki­halle­ja, jois­sa parkkipaikko­ja ei olisi lopp­pu­un­myy­ty on vaik­ka kuin­ka paljon. Jos ne myy­dään lop­pu­un, yleen­sä en on sil­loin annet­tui alennuksella.

    Ker­rataam­pa vielä. En ollut ehdot­ta­mas­sa _talon_ ensim­mäisen ker­roksen uhraamista autoille vaan mainitsin että taloon jokat­a­pauk­ses­sa tarvi­taan alim­man ker­roksen ver­ran asukkaiden yhteisiä tiloja. 

    Tämän joh­dos­ta ei ole mikään ongel­ma jos _talojen sulke­man korttelin_ piha-alueen poh­jata­so on pihakan­nen kat­ta­maa parkki­ti­laa kos­ka alim­mas­sa ker­rokses­sa ei kuitenkaan ole tilaa asumiselle.

    Vai jos ajat­telet asun­to­jen alka­van heti katu­ta­sos­ta kel­larik­er­rokset­toma­l­la alueel­la niin _minne sijoi­tat tuol­laises­sa talos­sa esimerkik­si pyörä­varas­ton ja häkkikomerot_.

    Saisiko tähän selvennyksen 😉

    Vastaa

    1. Jos ensim­mäi­nen ker­ros menee kokon­aisu­udessaan noi­hin pyöräkel­larei­hin ja häkkikomeroi­hin, ei kai sinne sit­ten mah­du autoja.
       Teo­ri­asi ennus­taa, ettei mis­sään voi olla ikkunoita/näyteikkunoita katu­ta­sos­sa. Empi­iri­nen havain­noin­ti kumoaa ennus­teen ja loogis­es­ti myös teorian.

       Vastaa

78. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin rak­en­taes­sa ran­noille, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kaive­taan syvälle. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhrataan autoille, joko taloua on korotet­ta­va ker­roksel­la tai menetetään ker­ros asumiselta. Jos taloa voidaan korot­taa ker­roksel­la, menetetään kuitenkin se ker­ros asumiselta, kos­ka voitaisi­in­han se voitet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin. 

    On vain kaavoit­ta­jan idi­o­tismia, jos meren­pin­nan tason alle ei voi rak­en­taa. Suurin osa Helsin­gin keskus­tan kel­lareista on jo nykyään meren pin­nan tason ala­puolel­la. Samoin esimerkik­si kaik­ki metroasemat.

    Mik­si uud­is­rak­en­tamises­sa pitäisi olla eri säännöt?

    Vastaa

    1. Autopaikat laik­te­taan ja on laitet­ta­va meren pin­nan ala­puolelle. So vain on aika kallista rakentamista.

       Vastaa

79. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin rak­en­taes­sa ran­noille, tulee meren­pin­ta vas­taan, jos kaive­taan syvälle. Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhrataan autoille, joko taloua on korotet­ta­va ker­roksel­la tai menetetään ker­ros asumiselta. Jos taloa voidaan korot­taa ker­roksel­la, menetetään kuitenkin se ker­ros asumiselta, kos­ka voitaisi­in­han se voitet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin.

    Tämän logi­ikan oikeel­lisu­us vaatii lisäk­si tuek­seen jonkin­laisen korkeim­man sal­li­tun ker­rosmäärän. Mikä siis aset­taa ker­rosmäärälle rajan: tekni­nen este, koro­tuk­sen mah­dol­lis­ta­van tekni­ikan kalleus, vai mielivalta?

    Vastaa

    1. Val­okul­mat aset­ta­va rajan korkeim­malle ker­rosmäärälle, mut­ta olkoon tuo raja mikä tahansa, yhden ker­roksen varaami­nen autoille tarkoit­taa ygh­den ker­roksen ottamista asumis­es­ta. Sil­loin se mak­saa sen asun­non markki­nahin­nan verran.

       Vastaa

80. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos taloa voidaan korot­taa ker­roksel­la, menetetään kuitenkin se ker­ros asumiselta, kos­ka voitaisi­in­han se voitet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin. 

    Parkkipaik­ka pihakan­nen alla mak­saa tosi­aan ainakin 47–48 tuhat­ta euroa, ei 20 tuhat­ta, näin ainakin Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man ATT:n raken­nut­tamis­sa kohteissa.

    Toisaal­ta sit­ten kun se pihakan­si on, niin sitä voidaan käyt­tää pelas­tustienä ja taloa voidaan korot­taa ker­roksel­la. 8‑kerroksisessa talos­sa onkin yhdek­sän ker­rosta eikä ylim­män ker­roksen asun­toi­hin tarvitse alkaa puuha­ta varauloskäyntejä.

    Kol­man­nek­si, jos myös sen pihakan­nen päälle tehdään parkkipaik­ka, niin kus­tan­nus per paik­ka voisi ehkä tosi­aan puolit­tua. Se alka­isi kyl­lä olla jo pikkaisen karua, ja sen pelas­tustien voi sit­ten unohtaa.

    Vastaa

81. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ensim­mäi­nen ker­ros uhrataan autoille, joko taloua on korotet­ta­va ker­roksel­la tai menetetään ker­ros asumiselta. Jos taloa voidaan korot­taa ker­roksel­la, menetetään kuitenkin se ker­ros asumiselta, kos­ka voitaisi­in­han se voitet­tu ker­ros käyt­tää asuntoinakin. 

    En kyl­lä ymmär­rä, ketä kaupunki­maises­sa maise­mas­sa edes halu­aa asua ensim­mäisessä ker­rokses­sa ellei sit­ten ole jonkin­lainen ekshi­bi­tion­isti tai tykkää pitää kokoa­jan verhoja/sälekaihtimia kiin­ni jol­loin on oikeas­t­aan ihan sama, olisiko niitä ikkunoi­ta laisinkaan.

    Tämän vuok­si se, että ensim­mäisessä ker­rokses­sa on autot, liik­keet tai mitä tahansa muu­ta kuin asun­not on vain hyvä asia.

    Vastaa

82. Veli-Markus Tapio: Usei­den taloy­htiöi­den hal­li­tuk­ses­sa (Töölö, Punavuori, Kallio) toimi­vana voin ker­toa, että juuri näin tapah­tuu koko ajan. Kan­takaupun­gin taloy­htiö­paikat ovat tyyp­il­lis­es­ti hin­noitel­tu merkit­tävästi alle markki­nata­son. Se tarkoit­taa juuri sitä, että autopaikat­tomat osakkaat sub­ven­toi­vat niitä, joil­la autopaik­ka on.

    Älä nyt vaan uno­h­da verkko­varas­to­ja kellarissa/ullakolla (saati jostain vielä löy­tyviä kylmävs­ras­to­ja)! Nopeal­la google­tuk­sel­la käypä markki­nahin­ta jostain 1 neliön varas­tokopista laitakaupungilla on luokkaa 40 €/kk ja har­van­pa taloy­htiön verkko­varas­tot jäävät näin vaa­ti­mat­toman kokoisiksi.

    Käytän­nössä keskus­tas­sa asu­vat roinaa ham­s­teroimat­tomat ihmiset sub­ven­toi­vat siis hel­posti jopa par­il­la sadal­la €/kk naa­pure­itaan jot­ka eivät osaa esim. järkevästi kier­rät­tää tarpeet­to­mia tavaroita.

    Vastaa

83. Tapio Pel­to­nen:
    Toki suo­jelemisen ei pidä tarkoit­taa säilömistä ja kaikkien laa­jen­nusten ja muu­tosten kieltämistä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muute­ta tarpei­den mukaan. Mut­ta van­ho­jen talo­jen home­htu­mi­nen on kyl­lä tekemäl­lä tehty ongel­ma. Kyl­lä se mas­si­ivi­raken­nuskin saadaan home­hdutet­tua kun erik­seen tehdään type­r­yyk­siä ilman­vai­h­don, eristyk­sen ja kos­teu­den­hallinnan kanssa.

    Taitaa vaan vähän heikosti onnis­tua van­ho­jen raken­nusten päivit­tämi­nen nyky­isi­in sisäil­man vai­h­tu­vu­us normei­hin ja huoneis­toko­htaiseen ilman­vai­h­toon. Kun jollekin pain­ovoimaiselle ilman­vaidolle suun­nitel­tu rakenne ei ole tiivis oikeas­t­aan mihinkään suun­taan, niin (suh­teel­lisen) reip­paan ali­paineen gen­eroin­ti huoneis­toon ei liene mis­sään mielessä järkevää — saati mukavaa.

    Oma­l­ta kohdal­ta olen ainakin tajun­nut sen, ettei mikään mikään muu kuin oma­l­la LTO-koneel­la varustet­tu asun­to enää kel­paa. Jos joku ihmettelee mik­si, niin kan­nat­taa (ihan oikeasti!) han­kkia joku CO2-pitoisu­ut­ta mit­taa­va älyk­ilke maku­uhuone­seen. On meinaan pieni ero unen laadus­sa ja päiväaikaises­sa vireysta­sos­sa, jos makkarin CO2 ei juurikaan ylitä jotain 600 ppäm­mää vs. joku pain­ovoimases­ti ilmas­toidun asun­non makkari, jon­ka ilma on aamul­la niin pak­sua, että sitä saa leika­ta puukolla.

    Eiköhän jos­sain vai­heessa olisi ihan kansan­ter­vey­del­lis­es­tikin järkevä tode­ta, että viime­vu­osi­tuhan­nen asuin­raken­nuk­set ovat ter­veel­lisyy­deltään jotain sav­i­ma­jan tai savupirtin luokkaa — ja pistää pystyyn kansalli­nen ohjel­ma ter­veel­lisen asunon takaamisek­si kaikille.

    Vastaa

84. spot­tu: Minkä tahansa talon pystyssäpysymi­nen on viime kädessä tah­don asia. Äärim­mäi­nen esimerk­ki on joku uudelleen raken­net­ta­va Ylivieskan kirkko, joka on aika hyvä sym­boli sille mitä ihmiset raken­nuk­sis­sa ja arkkite­htu­uris­sa ylipäätään arvostavat.

    Aivan! Samoin kaikkien pat­saiden pitää olla näköis­pat­sai­ta, maalausten mah­dol­lisim­man foto­re­al­is­tisia ja ratios­sa sopisi soit­taa vain iskelmää ja suoamirokkii. Kyl­lä kansa tietää!

    Vastaa

85. anon­il­li: Ah, futur­is­min raikas tuu­lah­dus, noin sadan vuo­den takaa. Se oli oman aikansa tule­vaisu­u­den visio, ja mil­laisen tulevaisuuden!

    Vai muka raikas? Futur­is­mi­han oli suun­tauk­se­na jopa vaar­alli­nen. Se oli suo­ras­taan kuin agar-agaria petri­mal­jas­sa paljon tuhoa tuot­taneille aat­teille, joiden syn­tysi­joina (ainakin osit­tain) toimi­vat vanki­lat ja kaupunkien juot­to­lat, joille nyt ollaan raivaa­mas­sa tilaa jopa pysäköin­tipaikoil­ta, fil­lari­mafi­an man­i­feste­ja kai mukaellen. 

    Kiehtovu­udel­laan futur­is­mi tem­pasi valitet­ta­van suuret, sokeat kansan­joukot pyör­teeseen­sä kuin konete­knolo­gian luo­ma Kharyb­dis. Moni hukkui, mut­ta liian moni tak­er­tui saman­laisi­in laut­toi­hin, joista toisen nimi oli fasis­mi, toisen kommunismi.

    Hah, ikäänkuin Kallion tunkkai­sis­sa kel­lareis­sa ei olisi juopoille jo aivan riit­tävästi tilaa nyky­isin. Jos­sain sel­l­aises­sa kai se “lisää kaupunkia kaupunkiin”-aatekin lie­nee syn­tynyt, kun joku örveltäjä taisi vain sekoil­la sanois­saan pyytäessään tar­joil­i­jaa tuo­maan “lisää kal­jaa kolpakkoon”!

    Autot tarvit­se­vat paikkansa, mut­ta örveltäjät eivät kuu­lu kaduille. Pysykööt kel­lareis­sa, tai sit­ten heille pitää antaa port­tikiel­to, mieluiten koko kaupunkiin.

    Pysäköin­tipoli­ti­ikan (ja koko kaupunkisu­un­nit­telun) tule­vaa tietä viitoitet­taes­sa tulee pitää huoli siitä, että päät­täjät tun­te­vat his­to­ri­aa (, myös kult­tuuri­his­to­ri­aa). Kenen etu­jen mukaista mah­taa olla his­to­ri­an opetuk­sen vähen­tämi­nen kouluissa?

    Vastaa

86. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­okul­mat aset­ta­va rajan korkeim­malle ker­rosmäärälle, mut­ta olkoon tuo raja mikä tahansa, yhden ker­roksen varaami­nen autoille tarkoit­taa ygh­den ker­roksen ottamista asumis­es­ta. Sil­loin se mak­saa sen asun­non markki­nahin­nan verran.

    Eikö tuo sään­tö jous­ta niin, että meren­pin­nan ala­puolelle jäävän kel­lar­in sijaan autopaikat voisi rak­en­taa maan­pin­nan yläpuolelle, sit­ten päälle täysi kan­si niin, että uusi maan­pin­ta tulee ker­rosta aiem­paa ylem­mäs (multi­neen, puineen, leikkipaikkoi­neen, jalka­käytävi­neen, pyörätei­neen), ja sit­ten saa rak­en­taa kaik­ki suun­nitel­lut ker­rokset tuos­ta uud­es­ta maan­pin­nas­ta ylöspäin? Val­okul­mat eivät kär­si, sil­lä autokel­lari­in val­oa ei ole tarkoitet­tukaan tule­vak­si. Tässä mallis­sa myös autoille tarkoite­tut kadut voivat sijai­ta uudessa kellarikerroksessa.

    Vastaa

    1. Tätä mallia on kokel­tu Mer­i­haas­sa ja Itä-Pasi­las­sa eikä lop­putu­los ole saanut hirveästi kehu­ja. Se ei myöskään ole hal­pa. Puu vaatii todel­la pak­sun maak­er­roksen betonikan­nen päälle.

       Vastaa

87. OS: “Jos ensim­mäi­nen ker­ros menee kokon­aisu­udessaan noi­hin pyöräkel­larei­hin ja häkkikomeroi­hin, ei kai sinne sit­ten mah­du autoja”…Osmo, ymmär­rät (tahal­laan?) väärin. Kun ker­ran alin ker­ros on osak­sikin tuol­laista, ei pihakan­nen rak­en­t­a­mi­nen ole keltään pois. 1. ker­roksen seinät voivat olla ikku­nat­to­mia sisäpi­halle päin. Kadun puolel­la sit­ten vilkas ja dynaami­nen liikkei­den kirjo.
    Pysköin­tipaikko­jen mak­suhalukku­ud­es­ta muuten nuo Jätkäsaaren HITAS-talot (Mar­co Polo ja Välimeri kai) ker­toi­vat jotain: Kak­sio parkkipaikalla (n 50.000 e) oli arvon­nas­sa noin yhtä suosit­tu kuin ilman…

    Vastaa

    1. Tuo käytän­tö myy­dä HITAS-asun­not autopaikalla ja ilman eri hin­nal­la on oikeu­den­mukainen. Se, että autopaikalliset menivät kau­pak­si yhtä hyvin johtuu siitä, että Hitasasun­to on lot­tovoit­to vaik­ka se mak­saa 50 000 euroa enem­män. Oikea testi olisi ollut erot­taa pysäköin­ti asun­nos­ta kokon­aan ja myy­dä kaik­ki asun­not halvem­mal­la hin­nal­la ja autopaikat 50 000 euroa kappale.

       Vastaa

88. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä mallia on kokel­tu Mer­i­haas­sa ja Itä-Pasi­las­sa eikä lop­putu­los ole saanut hirveästi kehu­ja. Se ei myöskään ole hal­pa. Puu vaatii todel­la pak­sun maak­er­roksen betonikan­nen päälle.

    Ei pidä masen­tua siitä, jos on tehty pari epäon­nis­tuneek­si koet­tua kokeilua. Peri­aat­teessa tuo malli tarkoit­taa vain sitä, että sama kapungi­nosa raken­netaan ker­rosta ylem­mäs. Ei kalli­isti meren­pin­nan alle, vaan halvem­min siitä ylöspäin. Ei siis mitään eroa viihtyvyy­dessä (pait­si ehkä pienet ylämäet polkupyöräil­i­jöille kaupungi­nosan laidoilla).

    Jos halu­aa syväju­urisia pui­ta ja puis­to­ja, ne voi toteut­taa niinkin, että niiden kohdal­la ei ole kel­lar­ia, vaan vain ker­roksen ver­ran maa­ta. Helpoimpi­en ratkaisu­jen kaut­ta siis.

    Itä-Pasi­laan ver­rat­tuna ole­tuk­seni oli se, että ylä­ta­so olisi yht­enäi­nen, eli muis­tut­taisi nor­maalia katu­ta­soa, ja autot voisi­vat siis olla tun­nelis­sa yht­enäisen kan­nen alla. En osaa sanoa, mitä käytet­ty seka­malli on vaikut­tanut Itä-Pasi­lan viihtyvyy­teen. Tuos­sa uudessa mallis­sa olisi ainakin mah­dol­lisu­us tehdä kaupungi­nosas­ta täysin per­in­teisen kaupungi­nosan näköi­nen ja tun­tunen (pait­si että toden­näkös­es­ti katu­ta­sol­la ei olisi juuri auto­ja, ja nor­maalia enem­män ihmis­ten oleilutiloja).

    Vastaa

89. ksee: Aivan! Samoin kaikkien pat­saiden pitää olla näköis­pat­sai­ta, maalausten mah­dol­lisim­man foto­re­al­is­tisia ja ratios­sa sopisi soit­taa vain iskelmää ja suoamirokkii. Kyl­lä kansa tietää!

    Ihmiset saa­vat vali­ta, mil­laista taidet­ta han­kki­vat ja mitä musi­ikkia kuun­tel­e­vat. Eikö tämä ole yksi­no­maan hyvä asia? (Pait­si niille, joiden taide ei kel­paa juuri kenellekään, mut­ta se on itseai­heutet­tu päänsärky.)

    Vastaa

90. Ker­ro Osmo mikä Suomes­sa on edullista ja kan­nat­taa tehdä? Taitaa olla vähissä ne asi­at. Onko jotenkin yllät­tävää, ettei pysäköin­tipaikko­ja kan­na­ta tehdä, kun on kallista?

    Vastaa

91. Helsin­ki ei ole otolli­nen paik­ka työ­paikoille, joten yri­tys­ten kan­nat­taa siir­tyä muualle ja niitä siirtyykin.

    Jotain ker­too, kun meil­lä koko organ­isaa­tion infoti­laisu­udessa pysäköin­tion­gel­mat nousi­vat esi­in. Toim­i­tusjo­hta­ja tote­si tämän Helsin­gin ongel­man. Vas­taa­van­laisia keskustelu­ja var­masti käy­dään muis­sakin yrityksissä.

    Yri­tyk­set eivät kuu­lu Helsinki­in, kaupun­ki on niille sopi­ma­ton paik­ka ja halu­aakin olla sitä. Kysymys on poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta ja nyt sit­ten äänestäjien mielipi­det­tä edus­ta­vat päät­täjät ovat päät­täneet näin. Eli ei enem­pää yri­tyk­siä tänne. 😀

    Vastaa

92. Kyl­lä, autopaikat pitäisi myy­dä erik­seen aina. Ja HITAS lopet­taa — oli uut­ta ideaa eli ei. Viitasin HITAS-asun­toi­hin kos­ka muis­taak­seni niis­sä arvan jät­täneitäkin oli suur­in­pi­irtein saman­ver­ran saman­laisi­in asun­toi­hin autopaikalla ja ilman.
    Toinen asia: Eikös nos­tet­tu sisäpi­ha merk­itse että val­okul­mat loivenevat? Voisiko talo olla juuri tuon takia korkeampi? Käykö niin että parkipaikat säästävät?

    Vastaa

    1. Val­okul­mat ovat kri­it­tisimpiä kadun puolella.

       Vastaa

93. Tapio Pel­to­nen:
    Tänä päivänä pystyssä ole­vat yli 70 vuot­ta van­hat talot pitäisi kaik­ki suo­jel­la. Ne ovat osoit­ta­neet yliv­er­taisuuten­sa jo sil­lä, että ne ovat selvin­neet edel­lis­ten vuosikym­menten hävitysvimmasta.

    Toki suo­jelemisen ei pidä tarkoit­taa säilömistä ja kaikkien laa­jen­nusten ja muu­tosten kieltämistä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muute­ta tarpei­den mukaan. Mut­ta van­ho­jen talo­jen home­htu­mi­nen on kyl­lä tekemäl­lä tehty ongel­ma. Kyl­lä se mas­si­ivi­raken­nuskin saadaan home­hdutet­tua kun erik­seen tehdään type­r­yyk­siä ilman­vai­h­don, eristyk­sen ja kos­teu­den­hallinnan kanssa.

    Valitet­ta­va suo­jelu tarkoit­taa juuri sitä että kaik­ki kiel­letään. Esimerkik­si Uudel­la yliop­pi­lastalol­la olisi paikkakin hissille por­raskäytävässä ilman että mitään tarvit­see purkaa, mut­ta hissiä ei saa rak­en­taa, mikä hait­taa pyörä­tuolis­sa istu­vien opiske­li­joiden osal­lis­tu­mista toim­intaan. Kaik­ki yli 70 vuot­ta van­hat talot pitäisi suo­jel­la mut­ta siten että muu­tok­sia saa edelleen tarvittaessa.

    Vastaa

94. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­okul­mat aset­ta­va rajan korkeim­malle ker­rosmäärälle, mut­ta olkoon tuo raja mikä tahansa, yhden ker­roksen varaami­nen autoille tarkoit­taa ygh­den ker­roksen ottamista asumis­es­ta. Sil­loin se mak­saa sen asun­non markki­nahin­nan verran.

    Hain sitä, että mikäli korkein­ta mah­dol­lista ker­rosmäärää ei ole, niin täl­löin yhden ker­roksen varaami­nen parkkipaikoille ei mak­sa yhden asuinker­roksen markki­nahin­taa, kos­ka täl­löin kyseinen asuinker­ros voidaan rakentaa.

    Val­okul­ma saat­taa hyvinkin olla rajoit­ta­va tek­i­jä nykysään­nök­sis­sä. Sen sijaan se ei ole tekni­nen este, vaan ihmis­ten tekemä päätös joka on sinään­sä hyvin help­po muut­taa — päätetään vain toisin. Tämän vuok­si en pidä val­okul­man aiheut­ta­maa korkein­ta sal­lit­tua ker­rosmäärää korkeim­pana mah­dol­lise­na ker­rosmääränä, vaan ain­oas­taan byrokraat­tise­na kiel­tona. En kuitenkaan väitä, etteikö kyseinen kiel­to voisi olla järkevä — ain­oas­taan, että kyseinen kiel­to on help­po pois­taa mikäli tah­toa riittää.

    En myöskään väitä, että mui­ta rak­en­tamisen korkeut­ta rajaavia tek­i­jöitä ei voisi olla.

    Vastaa

    1. Jos talon voi rak­en­taa satak­er­roksise­na, mut­ta 101 ei enää käy, tuo autok­er­ros on pois asun­noista. Sin­un pitäisi vaa­tia ääret­tömän korkea­ta taloa, jot­ta tätä ongel­maa ei syn­ty­isi, mut­ta ääretön taas on aika iso

       Vastaa

95. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos talon voi rak­en­taa satak­er­roksise­na, mut­ta 101 ei enää käy, tuo autok­er­ros on pois asun­noista. Sin­un pitäisi vaa­tia ääret­tömän korkea­ta taloa, jot­ta tätä ongel­maa ei syn­ty­isi, mut­ta ääretön taas on aika iso

    Ehkä käsite “ei korkein­ta mah­dol­lista ker­rosmäärää” oli sin­ulle han­kala, jos et aiem­min sitä ymmärtänyt: se tarkoit­taa nimen omaan rajoit­tam­a­ton­ta eli rak­en­ta­jan niin halutes­sa (ja mate­ri­aale­ja löytäessä) ääret­tömän korkeaa rakennusta.

    Käytän­nössä toki riit­tää, että raken­nuk­ses­ta voi tehdä yhden ker­roksen korkeam­man kuin ilman parkkik­er­rosta on suun­nitel­tu. Ilmeis­es­ti täl­lä het­kel­lä rajoit­ta­va tek­i­jä ei ole tekni­nen, vaan poliittinen.

    Lisäk­si täy­tyy tode­ta, että nim­imerk­ki Jyrin (18.5.2016 kel­lo 10:20) ehdo­tus parkkipaikko­jen rak­en­tamis­es­ta pihakan­nen alle on suo­ras­taan nerokas, kos­ka täl­löin myös palo­tur­val­lisu­ud­es­ta tule­va 8 ker­roksen raja saadaan muutet­tu 9 ker­rokseen, kun­han ulote­taan riit­tävästi uloskäyn­te­jä ylim­mästä ker­rokses­ta pihan puolelle.

    Vastaa

    1. RV
       Ensim­mäi­nen rajoit­ta­va tek­i­jä tulee pelas­tus­toimelta. Jos ker­roksia on yli kahdek­san, ei pelas­tus­laitok­sen kalus­to yletä ja sik­si palomääräyk­set pomp­paa­vat olen­nais­es­ti kalli­im­mik­si. Mut­ta luulen, että olet läh­es yksin sen ajatuk­sen kanssa, ettei raken­nusten korkeuk­sia tarvitse lainkaan säädel­lä. Kaduista voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt ainakin autoilu pitää kieltää, kos­ka ilma ei sel­l­ai­sis­sa kuiluis­sa vai­h­du. (Mihin sit­ten enää tarvi­taan parkkipaikko­ja?) Aika paljon olet valmis uhraa­maan niiden halpo­jen parkkipaikko­jen puoles­ta. Luulen, että enem­mistö omn toista mieltä.

       Vastaa

96. Varsin hyvään aluete­hokku­u­teen päästäisi­in per­in­teisel­lä taval­la rak­en­taa alimpaan ker­rokseen liiketi­lat, sit­ten pari ker­rosta toimis­to­ja, ja sen jäl­keen 5 ker­rosta asun­to­ja (jos pide­tään 8 ker­rosta mak­sim­i­na, mikäli isom­pi­en tikasauto­jen han­kkimi­nen ja lain muut­ta­mi­nen on mahdotonta). 

    Täl­löin 3 metrin ker­rosko­rkeudel­la talo­jen väli (katu tai sisäpi­ha) voi olla 15 metriä (val­okul­mavaa­timus kos­kee vain asuntoja). 

    Vielä kun runk­osyvyys palaute­taan mod­ernismin lanseer­aa­mas­ta 12 metristä takaisin kan­takaupun­gin van­ho­jen talo­jen 15 metri­in, ruu­tukaavas­sa päästään tehokku­u­teen 4 (joko pienem­piä kort­telei­ta tai isom­pia, jois­sa on per­in­teiseen tapaan sisäpi­haraken­nus). Jos tehdään pelkkiä asun­to­ja, tehokku­us väistämät­tä las­kee, kun val­okul­manormia pitää noudattaa.

    Vastaa

97. Jos kolme alin­ta ker­rosta ovat liiketilo­ja ja toimis­to­ja, pihakan­si voi olla niiden yllä, jol­loin sisäpi­halle saadaan joko lisää liike- ja toimis­toti­laa tai pysäköin­tipaikko­ja. Raken­nut­ta­ja osaa laskea, kumpia kan­nat­taa tehdä, jos pysäköin­ti muuten pitää tehdä maan alle.

    Vastaa

98. Osmo Soin­in­vaara:
    RV
    Ensim­mäi­nen rajoit­ta­va tek­i­jä tulee pelas­tus­toimelta. Jos ker­roksia on yli kahdek­san, ei pelas­tus­laitok­sen kalus­to yletä ja sik­si palomääräyk­set pomp­paa­vat olen­nais­es­ti kalli­im­mik­si. Mut­ta luulen, että olet läh­es yksin sen ajatuk­sen kanssa, ettei raken­nusten korkeuk­sia tarvitse lainkaan säädel­lä. Kaduista voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt ainakin autoilu pitää kieltää, kos­ka ilma ei sel­l­ai­sis­sa kuiluis­sa vai­h­du. (Mihin sit­ten enää tarvi­taan parkkipaikkoja?) 

    Kas kun eivät ole hok­san­neet kieltää autoilua Man­hat­tanil­la. Miten niin ei ilma vaihdu?!

    Vakavasti sanoen: jos pohdi­taan sitä, voitaisi­inko taloista tehdä jonkin ver­ran tai jopa merkit­tävästi korkeampia, niin mil­lä perus­teel­la siitä päätel­lään, että kadut muut­tuisi­vat jotenkin ikäväm­mik­si? Minus­ta asia on pikem­minkin päin­vas­toin. Jos tietylle alueelle halu­taan rak­en­taa tiet­ty määrä asun­to­ja, niin tekemäl­lä taloista selvästi korkeampia voidaan talot sijoit­taa kauem­mas toi­sis­taan. Itse pidän tätä hyvänä ideana ja odotan mie­lenki­in­nol­la mil­lainen kes­ki-pasi­las­ta tulee.

    Vastaa

    1. Kol­mas ker­ta. Korkei­den rak­en­tamisen sal­lim­i­nen eril­lis­inä torneina on eri asia kuin tähän pysäköin­tikysymyk­seen liit­tynyt aja­tus rak­en­taa kaik­ki talot, koko kort­telin pitu­udel­la satakeroksisina.

       Vastaa

99. Osmo Soin­in­vaara:
    RV
    Ensim­mäi­nen rajoit­ta­va tek­i­jä tulee pelas­tus­toimelta. Jos ker­roksia on yli kahdek­san, ei pelas­tus­laitok­sen kalus­to yletä ja sik­si palomääräyk­set pomp­paa­vat olen­nais­es­ti kalli­im­mik­si. Mut­ta luulen, että olet läh­es yksin sen ajatuk­sen kanssa, ettei raken­nusten korkeuk­sia tarvitse lainkaan säädel­lä. Kaduista voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt ainakin autoilu pitää kieltää, kos­ka ilma ei sel­l­ai­sis­sa kuiluis­sa vai­h­du. (Mihin sit­ten enää tarvi­taan parkkipaikko­ja?) Aika paljon olet valmis uhraa­maan niiden halpo­jen parkkipaikko­jen puoles­ta. Luulen, että enem­mistö omn toista mieltä.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kyse­len, että miten muual­la maail­mas­sa on mah­dol­lista rak­en­taa korkeam­paa raken­nuskan­taa? Vaik­ka “urbaanis­sa ihmeessä”. Kalus­toa pelas­tus­toimelle ei ielmeis­es­ti saa­da myy­dä Suomeen tai joku muu ihmeelli­nen syy. Var­maan NIH.

    Vastaa

100. Osmo Soin­in­vaara:
     Aika paljon olet valmis uhraa­maan niiden halpo­jen parkkipaikko­jen puoles­ta. Luulen, että enem­mistö omn toista mieltä.

     En ole vielä lyönyt kan­taani lukkoon vaan pohdin avoimesti ja ennakkolu­u­lot­tomasti eri vai­h­toe­hto­ja. Sen ver­ran olen kuitenkin jo huo­man­nut, että ainakin yksi 9. ker­roksen suh­teen rajoit­ta­va tek­i­jä ei ole tekni­nen, joten asia lie tahtokysymys.

     Vastaa

101. Miten muual­la maail­mas­sa onnis­tuu korkei­den asuin­talo­jenkin rak­en­t­a­mi­nen ilman, että kaduista tulee ankei­ta kujia ja autoilu on kuitenkin niis­sä sal­lit­tua? En ehkä nyt mitään 50-ker­roksisia talo­ja Helsinki­in halua, mut­ta ker­ta asuin­ti­laa on niemelle saata­va niin ylhäältäpäin ne lie­nee helpom­pi saa­da, jos alaspäin men­täessä tulee merivesi vastaan.

     Vastaa

     1. Vaa­dit­ti­in, ettei mitään kaupunkisu­un­nit­telua ole vaan kaik­ki talot saa rak­en­taa nijhn kor­fkeik­si kuin haluiaa. Se pn aivan eri juttu.

        Vastaa

102. Osmo Soin­in­vaara:
     Jos talon voi rak­en­taa satak­er­roksise­na, mut­ta 101 ei enää käy, tuo autok­er­ros on pois asun­noista. Sin­un pitäisi vaa­tia ääret­tömän korkea­ta taloa, jot­ta tätä ongel­maa ei syn­ty­isi, mut­ta ääretön taas on aika iso

     Voi pyhä yksinker­taisu­us. Ei tässä kukaan ole vaat­in­ut _taloon_ autok­er­rosta vaan toden­nut rauhal­liseen äänen­sävyyn sen että jokaises­sa talos­sa on jokat­a­pauk­ses­sa sen­ver­ran muu­takin _asumiseen_ liit­tyvää tilan­tarvet­ta että mah­dol­lis­es­ta _pihakannesta_ aiheutu­va yhden ker­roksen ikku­nat­to­muus ei aiheuta mitään käytän­nön ongelmia raken­nuk­sen tilo­jen sijoittelulle.

     Vastaa

103. Osmo Soin­in­vaara: Kaduista voi tul­la aika ankei­ta kujia, joil­la nyt ainakin autoilu pitää kieltää, kos­ka ilma ei sel­l­ai­sis­sa kuiluis­sa vaihdu.

     Mihin tämä oikein perus­tuu, kun nyt kuitenkin puhutaan niemen nokkaan raken­netus­ta meren­ran­takaupungista, jos­sa melkein aina kuitenkin tuulee? Jos val­tavien pil­ven­pi­irtäjien Man­hat­tanil­la voi ajaa autoil­la, eikä ilman vai­h­tu­mi­nen kaduil­la tule rajoit­tavak­si tek­i­jäk­si, niin ihmettelisin vähän, jos se tulisi ongel­mana vas­taan mil­lään järkeväl­lä raken­nusko­rkeudel­la Helsingissäkään.

     Vastaa

     1. Man­hat­tanil­la on kaupunkisu­un­nit­telua, joka takaa sen, että tornien välis­sä on ilmaa. Siel­lä ei ole satak­er­roksisia lamel­li­talo­ja, jot­ka kah­den puolen kat­ua saisi­vat aikaan kuilun, jos­sa ei ilma liiku. Kri­ti­soin aja­tus­ta että joka paikkaan saisi rak­en­taa niin korkea­ta kuin halu­aa. Se tuot­taisi noi­ta koko kort­telin mit­taisia korkei­ta talo­ja, joiden väli­in jäisi kuilumainen, var­joinen ja hyvin saasteinen katukuilu. Torne­ja en vas­tus­ta, kun­han ne suunnitellaan.

        Vastaa

104. Osmo Soin­in­vaara:
     Jos ensim­mäi­nen ker­ros menee kokon­aisu­udessaan noi­hin pyöräkel­larei­hin ja häkkikomeroi­hin, ei kai sinne sit­ten mah­du autoja.
     Teo­ri­asi ennus­taa, ettei mis­sään voi olla ikkunoita/näyteikkunoita katu­ta­sos­sa. Empi­iri­nen havain­noin­ti kumoaa ennus­teen ja loogis­es­ti myös teorian.

     Et ole tain­nut nähdä pienkerrostaloja? 

     Ongel­ma ratkeaa, kun­han taloista ei tehdä liian suuria.

     Vastaa

105. Pas­satisti: Vai muka raikas? Futur­is­mi­han oli suun­tauk­se­na jopa vaar­alli­nen. Se oli suo­ras­taan kuin agar-agaria petri­mal­jas­sa paljon tuhoa tuot­taneille aat­teille, joiden syn­tysi­joina (ainakin osit­tain) toimi­vat vanki­lat ja kaupunkien juot­to­lat, joille nyt ollaan raivaa­mas­sa tilaa jopa pysäköin­tipaikoil­ta, fil­lari­mafi­an man­i­feste­ja kai mukaellen. 

     Kiehtovu­udel­laan futur­is­mi tem­pasi valitet­ta­van suuret, sokeat kansan­joukot pyör­teeseen­sä kuin konete­knolo­gian luo­ma Kharyb­dis. Moni hukkui, mut­ta liian moni tak­er­tui saman­laisi­in laut­toi­hin, joista toisen nimi oli fasis­mi, toisen kommunismi.
     …
     …

     Pysäköin­tipoli­ti­ikan (ja koko kaupunkisu­un­nit­telun) tule­vaa tietä viitoitet­taes­sa tulee pitää huoli siitä, että päät­täjät tun­te­vat his­to­ri­aa (, myös kult­tuuri­his­to­ri­aa). Kenen etu­jen mukaista mah­taa olla his­to­ri­an opetuk­sen vähen­tämi­nen kouluissa?

     Anteek­si nyt vain, mut­ta kyseessä ei ollut kak­si laut­taa, vaan ain­oas­taan yksi. Sil­lä yhdel­lä lau­tal­la oli mus­ta kyl­ki kum­mal­lakin puolel­la, joi­hin nuo ihmiskun­taa riivan­nei­den aate­su­un­tien nimet oli maalat­tu. Tässä lyhykäisyy­dessään koko selitys.
     — - — - — 

     Futur­is­mi loi sen­tään aika mon­ta vaikut­tavaa teosta. 

     Moniko tun­tee Esco­damen “Polkupyörärunon”, Sev­erinin maalauk­sen “Bule­var­di” tai Car­ran “Täri­sevät ajopelit”? Viimek­si­mainit­tu tulee kai läh­es aina blo­gis­tim­mekin mieleen, kun joku vain kir­joit­taa tääl­lä bus­seista. Min­ulle on kyl­lä ollut enem­män mieleen samal­ta taiteil­i­jal­ta, vaikka­pa … “Transat­lantic”.

     Vastaa

106. Sakke: Anteek­si nyt vain, mut­ta kyseessä ei ollut kak­si laut­taa, vaan ain­oas­taan yksi. Sil­lä yhdel­lä lau­tal­la oli mus­ta kyl­ki kum­mal­lakin puolel­la, joi­hin nuo ihmiskun­taa riivan­nei­den aate­su­un­tien nimet oli maalat­tu. Tässä lyhykäisyy­dessään koko selitys. 

     Mitä mä keksin pysäköin­nistä san­ot­tavaa. Pää ihan tyhjä. Siis anteek­si. Sak­en Lau­tal­la ja laut­tureil­la on joskus/usein lyö­ty (meitä) ateis­te­ja päähän. Kuun­telin taan­noin Richard Dawkin­sia. Hänel­lähän on armot­toman kova laukaus. Kovem­pi kuin Laineel­la. Ja se osumatarkku­us. Hänen ana­ly­y­sis­saan Sak­en laut­turit rak­en­si­vatkin omat uskon­ton­sa. Niil­lä oli (ja on vieläkin) olen­nais­es­ti saman­tyyp­pinen sisäi­nen logi­ikkansa ja ulkoinen ilmi­a­su (mm. ver­siot ruk­ouk­sista) kuin uskon­noil­la. Erona vain ylilu­on­nol­lisen maus­teen poisjät­tämi­nen resep­tistä. Lop­putu­lok­se­na voi olla mil­laista kuraa tahansa ja usein on ollutkin maailmanhistoriassa.

     Yksi­ty­isautoilun fun­da­men­taa­li­nen ongel­ma on fyysi­nen tila. Tämä ongel­ma real­isoituu joil­lakin postinu­meroalueil­la Suomes­sa. Toiv­ot­tavasti niil­lä ja niil­lä asioimaan joutuvil­la ja liepeil­lä asuvil­la on mah­dol­lisu­us jonkin­laiseen kompromissiin.

     Vastaa

107. Osmo Soin­in­vaara:
     Man­hat­tanil­la on kaupunkisu­un­nit­telua, joka takaa sen, että tornien välis­sä on ilmaa. Siel­lä ei ole satak­er­roksisia lamel­li­talo­ja, jot­ka kah­den puolen kat­ua saisi­vat aikaan kuilun, jos­sa ei ilma liiku. Kri­ti­soin aja­tus­ta että joka paikkaan saisi rak­en­taa niin korkea­ta kuin halu­aa. Se tuot­taisi noi­ta koko kort­telin mit­taisia korkei­ta talo­ja, joiden väli­in jäisi kuilumainen, var­joinen ja hyvin saasteinen katukuilu. Torne­ja en vas­tus­ta, kun­han ne suunnitellaan.

     En tiedä ker­rosten lukumäärää, mut­ta luul­lak­seni New Yorkissa on kuilu­ja (ajal­ta ennen kuilusään­nösten voimaan­tu­loa), joi­hin aurinko ei juuri paista.

     Vastaa

108. Osmo Soin­in­vaara:
     Man­hat­tanil­la on kaupunkisu­un­nit­telua, joka takaa sen, että tornien välis­sä on ilmaa. Siel­lä ei ole satak­er­roksisia lamel­li­talo­ja, jot­ka kah­den puolen kat­ua saisi­vat aikaan kuilun, jos­sa ei ilma liiku. Kri­ti­soin aja­tus­ta että joka paikkaan saisi rak­en­taa niin korkea­ta kuin halu­aa. Se tuot­taisi noi­ta koko kort­telin mit­taisia korkei­ta talo­ja, joiden väli­in jäisi kuilumainen, var­joinen ja hyvin saasteinen katukuilu. Torne­ja en vas­tus­ta, kun­han ne suunnitellaan.

     Man­hat­tanil­la katu­jen lev­ey­det ovat kohta­laiset. Kafuil­la on “ikuinen hämärä”

     Pil­ven­pi­irtjäalaue on rajouitet­tu osa kaupunkia. Chi­na­town­isa on edelleen 2‑kerroksia. raken­nuk­sia, kuin myäs Times Squaren lähellä.

     Brook­lyn tun­tui ole­van kaut­taal­tan 3‑kerroksista. Ainakin alue, jos­sa liikuin yhden itlapäivän.

     Muu­ta­mat tut­ta­vani ovta työsken­nelleet pil­vern­pi­irtäjäkomlplek­seis­sa. Ovat varsi­naisia tuulitunneleita.

     käistätäk­snei Odel­la ei ole pid­me­paikaista omako­htaista koke­mus­ta pilvenpiirtäjistä.

     Vastaa

109. Ylipäätään poikkeuk­set­ta maail­man kaupun­git ovat van­ho­ja ja van­hen­tunei­ta. Ruu­tukaa­va ei toi­mi, infra­struk­tu­uria ei voi­da lop­ut­tomi­in kor­ja­ta ja asukkaiden määrä tulee lisään­tymään voimakkaasti vielä vuosikymmeniä.

     Yhdys­val­loista voidaan ottaa esimerkik­si New York City, joka raken­net­ti­in käytän­nössä noin sata vuot­ta sit­ten. Sen jäl­keen se on lähin­nä levin­nyt. Man­hat­ta­nia luku­unot­ta­mat­ta se on pan­nukakkua, jos­sa kaapelit ovat vieläkin ilma­jo­htoina katu­jen var­sil­la. Man­hat­tan ei toi­mi. Liikenne on kaaos, kadun­var­sil­la on kaamea melu ja keskus­puis­toa luku­unot­ta­mat­ta mitään virk­isty­s­paikko­ja ei oikeas­t­aan ole. Kan­takaupunkia kyl­lä riittää.

     Ongel­mana on se, että kaupun­git pitäisi rak­en­taa uudelleen, uusien käsi­tys­ten ja teknolo­gioiden avul­la, ja tietenkin uusi­in paikkoihin. 

     Yleis­es­ti ottaen van­han kor­jaami­nen on kalli­im­paa kuin uuden. Kaupungis­takin suurin osa pystytään kierrättämään.

     Nyky­is­ten kaupunkien sijain­nit eivät useinkaan ole opti­maal­isia, kos­ka ne ovat usein sijoitet­tu jonkin keis­arin tai kuninkaan määräyk­ses­tä johonkin. Kaupunke­ja on eri­tyis­es­ti raken­net­tu vesistö­jen var­sille, kos­ka ei ollut kuor­ma-auto­ja, rekko­ja ja junia.

     Sisä­maan kaupun­git ovat huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin ran­nikkokaupun­git, kos­ka ran­nikkokaupun­git ovat suo­raan yhtey­dessä maail­man globaali­in kaup­pare­it­ti­in: mereen.

     Mon­et kaupun­git kär­sivät esimerkik­si raken­nusten vajoamis­es­ta ynnä muista vas­taav­ista ongelmista, jot­ka johtu­vat siitä, ettei sijain­ti ole opti­maa­li­nen kaupun­gin sijain­nille. Venet­sia on nyt var­maan se ääries­imerk­ki type­r­ästä kaupun­gin sijainnista.

     Kuusikul­mio olisi parem­pi kuin neliö tai suo­rakul­mio, kos­ka se mah­dol­lis­taisi suju­van liiken­teen liiken­neympyröi­den avul­la. Lisäk­si se mak­si­moisi sisäpi­han tilavu­u­den, jos raken­nuk­set sijoitet­taisi­in kuusikul­mion sivuille. Kär­jet jätet­täisi­in avon­aisik­si kulku­väyliä varten ja sisäpi­han tuulet­tamista varten.

     Kuusikul­miokaa­van keskus­taan voidaan jät­tää suurem­pi kuusikul­mio, jon­ka voi kat­taa läpinäkyväl­lä kuvul­la kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta yms. varten.

     Kuusikul­miokaa­va istuu myös ran­nikolle oikein lois­tavasti, kun asete­taan edel­lä mainit­tu keskus ran­nikolle ja levitetään pienem­piä kuusikul­mioi­ta siitä ulospäin. 

     Kuusikul­mio mah­dol­lis­taa suo­rat reitit ulos ja sisään kaupungista, mut­ta myös välit­tömästi kehät sivut­taista liiken­net­tä varten.

     On selvää ettei mitään ole­mas­sa ole­vaa kaupunkia voi­da muoka­ta ruu­tukaavas­ta kuusikul­miokaavaan. Pitäisi rak­en­taa kokon­aan uusi.

     Se on val­ta­va investoin­ti, mut­ta niin on nykyisen kaupunkien kor­jaami­nen ja laajentaminen. 

     Pien­talo­rak­en­tamises­sa uusi teknolo­gia saadaan käyt­töön nopeam­min kuin ker­rostalo­rak­en­tamises­sa. Pien­talot ovat pienem­piä investoin­te­ja kuin ker­rostalot, pil­ven­pi­irtäjistä puhumattakaan.

     Ensi vuosikymme­nen pien­ta­lo voi olla omavarainen ener­giantuotan­non suh­teen, mut­ta myös se voi kyetä kier­rät­tämään veten­sä. Jätevedet ohjataan nykyään suur­puhdis­ta­moi­hin, mut­ta tule­vaisu­u­den pien­ta­lo voi kyetä tekemään niistä ener­giaa ja kuiv­a­jäte voidaan säilöä kerättäväksi.

     Tule­vaisu­u­den pien­ta­lo voi olla hyvin pitkälti omavarainen mon­es­sa mielessä, mut­ta myös mod­u­laari­nen ja pitkälti kierrätettävissä.

     Ei ole mielestäni lainkaan selvää, että tiivis kan­takaupunki­a­sum­i­nen, van­hen­tuneis­sa kaupungeis­sa, olisi tehokkain­ta edes kansan­talout­ta ajatellen. 

     Kaupunkien kehi­tys on hyvin hidas­ta ja liikku­misen vaikeus aiheut­taa hel­posti sen, että ihmiset tuh­laa­vat kak­si tun­tia joka iki­nen työpäivä ruuhkas­sa istu­miseen. Se jos mikä on tehotonta.

     Eikä se ole mah­dol­lista, että kaik­ki asu­isi­vat kan­takaupungis­sa kivasti parin min­uutin etäisyy­del­lä työ­paikas­ta, päivähoi­dos­ta, alak­oulus­ta, ruokakau­pas­ta jne…

     Pien­talotekni­ik­ka tulee otta­maan val­tavia harp­pauk­sia ener­gian tuotan­non, dig­i­tal­isaa­tion, 3D-tulostuk­sen ja mate­ri­aalite­knolo­gian kehi­tyk­sen ansios­ta aivan lähiaikoina.

     Sitä ei paranisi Vihrei­den uno­htaa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan taistellessa.

     Vastaa

     1. Mihin perus­tuu käsi­tys, ettei Man­hat­tanin liikenne toi­mi? Top­imii eri­no­mais­es­ti. Kaupun­ki on muutenkin ker­ras­saan upea!

        Vastaa

110. Pekka Pes­si: Kun kaavoit­ta­ja vaatii tekemään autopaikko­ja enem­män kuin niil­lä on kysyn­tää, niitä vuokrataan ja myy­dään sit­ten hin­nal­la jol­la kaik­ki saadaan käyt­töön. Jos autopaikas­ta pitäisi mak­saa sen kus­tan­nusten mukaan, niin useim­mat säästäi­sivät ja ajaisi­vat tak­sil­la. Itse asun HITAS-käm­pässä, jos­sa pihakan­nen alle raken­netut autopaikat mak­soi­vat 15 % talon raken­nuskus­tan­nuk­sista. Jos olisin voin­ut vali­ta, niin tuskin­pa olisin sijoit­tanut muu­ta­maa ton­nia vajaa­ta Tes­lan hin­taa autopaikkaan.

     Ja paskat ne mitään vieraille myy.
     Eikä myöskään vuokraa.
     Itse muu­tan tsadista Espooseen kun 10 vuo­den kyse­ly­i­hin ei ole edes suvain­neet vastata.

     Vastaa

111. Suomen asu­tus sopii n 70x70 km alueelle niin, että kaik­ki asu­vat omakoti­talois­sa 500‑1000 m² ton­teil­la ja väli­in jää vielä aluet­ta eli ihmiset voidaan sioi­jt­taa alueelle Kirkkon­um­mi län­nessä. Por­voo idässä ja Riihimä­ki pohjoisessa.

     Mut­ta ei kehi­tys var­mana tähän pysäh­sy, kun maaseu­tu on tyh­jen­tynyt niin alkaa muut­to Suomes­ta EUn kesku­s­paikkoi­hin eli Lon­too , Pari­isi, SAk­san etelä osat, Brys­sel ovat niitä seu­raa­van pol­ven kasvuk­sekusksia ja Suo­mi ‚Helsin­ki peräkylä

     Vastaa

112. Asum­i­nen: Autopaik­ka (Helsin­gin) keskus­tas­sa kiin­nos­taa, ker­too markki­natutkimus (Hs 8.6.2016)

     Vastaa

113. Olen­naista pysäköin­tipaikan suh­teen on sen moni­toimisu­us. Onhan jokaisen paikan rak­en­t­a­mi­nen vedonlyön­tiä tule­vaisu­ud­es­ta, joka on 30 — 50 vuo­den päässä. – Lau­takun­nas­sa vedon lyömi­nen on help­poa, kun yhdenkään päät­täjän omat rahat eivät ole pelissä.

     – Autokan­ta on yksi kymme­ne­sosa nyky­tarpeesta. Robot­ti­au­to hoitaa liikenteen.

     – Kadun­var­ret ovat tyhjiä. Robot­ti­au­tot eivät seiso kadun­var­sil­la odot­ta­mas­sa omistajaansa.

     – Robot­ti­au­tol­la on aikaa ajau­tua kauem­mak­sikin lataa­maan akku­ja. Lataus­pis­teen väl­itön läheisyys las­ke­taan kym­menis­sä kilometreissä.

     Parkki­hal­lit ja kadun­var­ret ammot­ta­vat tyhjyyt­tään, jos niiden käyt­tö vai­h­toe­htoisi­in tarkoituk­si­in vielä sil­loin kiel­letään. – Ei kielletä.

     Vastaa