Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.5.2016

Lausun­to asumisen ja maankäytön ohjelmasta

Poli­it­tiset neu­vot­te­lut asun­to-ohjel­mas­ta käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Tässä on se hyvä puoli, että lau­takun­nat voivat lausua asi­as­ta ”vapaasti”.

Kir­joi­tan tästä oman postauk­sen, jos ehdin.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä on ollut meil­lä aikaisem­min suun­nit­telu­pe­ri­aat­teina, jol­loin tosi­asi­as­sa ratkaisti­in kaa­van luonne. Nyt on siis kyse yksityiskohdista.

Alueelle tulee noin 3600 asukas­ta, eli tämä vas­taa asun­toraken­nus­tavoit­teena noin kol­men kuukau­den osu­ut­ta. Ei siis aivan mitätön kaa­va. Aluete­hokku­us 1,43 ja tont­tite­hokku­us 2,42. Kaa­va-alueen vier­essä veden pääl­lä on aiem­min kaavoitet­tu ja lain­voiman saanut alue kel­luville asunnoille.

Kaavamääräys­ten erikoisuuk­si­in kuu­luu määräys aurinkopa­neeleista ja koko alueen liit­tämis­es­tä keskite­tyn jäähdy­tyk­sen jär­jestelmään, käytän­nössä Helenin kaukokylmään. Lisäk­si viherka­tot ovat pakol­lisia. Viherkat­to­ja perustel­laan yleen­sä huleve­sion­gel­mal­la. Kun alue rajoit­tuu mereen, huleve­sion­gel­ma ei liene muser­ta­van vaikea, mut­ta viherka­tot ovat ihan sym­pa­at­tisia. Helsin­ki omavaraisek­si tomaatin viljelyssä!

Lau­takun­ta uud­isti juuri pysäköinti­norme­ja, joten niistä ei oikeas­t­aan pitäisi juuri nyt urput­taa, mut­ta urputan silti.  Alueelle tulee kaa­van pakot­ta­mana noin tuhat pysäköin­tipaikkaa, joiden rak­en­tamiskus­tan­nus on noin 30 miljoon­aa (oma arvioni). Viereisessä Kallion kaupungi­nosas­sa läh­es 80 % koti­talouk­sista on autot­to­mia. Kävin puhu­mas­sa kaupungis­tu­mis­es­ta NCC:n vap­pusem­i­naaris­sa. Siel­lä suuri määrä raken­nusalan väkeä tuli valit­ta­maan Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta, joka vaikeut­taa huo­mat­tavasti asun­to­tuotan­toa, eri­tyis­es­ti täy­den­nys­rak­en­tamista ja tyhjien toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si. Jotkut ovat joutuneet sulke­maan raken­net­tu­ja pysäköin­tipaikko­ja betoni­por­sail­la, kos­ka ovat saa­neet niistä myy­dyk­si tai vuokratuk­si vain puo­let, vaik­ka perivät pysäköin­nistä vain kol­man­nek­sen sen aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista – sulke­maan betoni­por­sail­la, kos­ka ei sekään olisi oikein, että jotkut mak­sa­vat ja toiset vain pysäköivät ilmaiseksi.

Täl­laisel­la paikalla pitäisi tehdä niin, että kaavas­sa varaudu­taan rak­en­ta­maan ne tuhat pysäköin­tipaikkaa, mut­ta ne pitäisi toteut­taa vain siinä tahdis­sa, kun mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilme­nee. En tiedä, onko täl­lainen vai­heit­tain toteut­ta­mi­nen tässä kaavas­sa edes fyy­sis­es­ti mah­dol­lista, mut­ta niin kaa­vat pitäisi laatia.

Siinä NCC:n sem­i­naaris­sa jouduin lop­ul­ta vas­taa­maan, että kan­nat­taa ottaa yhteyt­tä omaan kaupung­in­val­tu­utet­tuun – väki kun vaikut­ti aika kokoomuslaiselta.

Alueen liiken­nejär­jeste­lyt ovat vähän huol­ta aiheut­tavia, kos­ka ne perus­tu­vat oikeas­t­aan Sörnäis­ten tun­neli­in, johon nyt ei kuitenkaan rahaa riitä pitki­in aikoi­hin. Väli­aikaises­ta saat­taa tul­la pysyvä. Lib­er­an asun­topam­fletis­sa taivastelti­in sitä, että Helsin­ki ei osaa yhdis­tää tulo­ja ja meno­ja, kos­ka jos näin tehtäisi­in, Sörnäis­ten tun­neli voitaisi­in rahoit­taa niil­lä tont­ti­t­u­loil­la, jot­ka se mah­dol­lis­taa. Epäilen että ei voitaisi, mut­ta peri­aat­teessa kri­ti­ik­ki kaikkien investoin­tien tarkastelemis­es­ta pelkkinä menoina on osuva.

Ilman tun­nelin rahoit­tamis­takin tämän alueen toteut­ta­mi­nen on aika kallista, 700 €/k‑m2. Saas­tutet­tu maa pitää vai­h­taa ja täyt­tö­maa­ta pitää vakauttaa.

Var­tiosaaren osayleiskaava

Yleiskaa­va on tul­lut käsit­te­lyyn lausun­to­jen jäl­keen eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Merkit­tävänä voidaan tosin pitää Mikko Särelän läpi saa­maa viherk­er­roin­pe­ri­aatet­ta, mut­ta siitäkin päätet­ti­in tosi­asial­lis­es­ti edel­lisessä käsittelyvaiheessa.

Var­tiosaari merk­it­see Helsin­gin pain­opis­teen siir­tymistä selvästi merel­lisem­pään suun­taan. Tois­taisek­si­han Var­tiosaari on ollut tosi­asi­as­sa pienen mökkiy­hteisön yksi­tyisenä puis­tona. Tähän kokon­aisu­u­teen kuu­luu myös hienon Val­lisaaren saami­nen virk­istyskäyt­töön. Minus­ta Itä-Helsin­gin saaris­ton avaamista kaikille helsinkiläisille pitäisi edis­tää voimakkain toimin.

Sain aikanaan sido­tuk­si Var­tiosaaren rak­en­tamisen ratikkay­htey­teen vas­toin esit­telijän kan­taa. Tämä taas sitoo min­ut asuntorakentamiskaavaan.

Vihreän ryh­män enem­mistö vas­tus­taa Var­tiosaaren rakentamista.

Laa­jasa­lon ratikkay­htey­den yleissuunnitelma

Tässä on ilmen­nyt ongel­ma ratikkavarikon rak­en­tamises­sa puis­toalueelle Laa­jasa­los­sa. Kyse on suun­nit­telu­jär­jestelmän selvästä mokas­ta. Varikolle olisi var­maankin löy­tynyt kivut­tomampi paik­ka Kru­unuvuoren ran­nan alueel­la, jos joku olisi äkän­nyt sen tarpeen. Tätä tuot­taa siiloutunut hallinto.

Lausun­to liikennekaaresta

Anne Bern­er on keksinyt, että HSL:n liikkenne, joka on siis kil­pailutet­tua liiken­net­tä, pitäisi ava­ta myös eri­laisille kermankuorintayhtiöille

Tuo kil­pailutet­tu liikenne toimii niin, että HSL mak­saa niistä taval­laan tilaus­bus­si­hin­nan ja lip­putu­lot tule­vat HSL:lle. Nämä ker­mankuori­jat ottaisi­vat lip­putu­lot itselleen. Sitä pitäisikö niille mak­saa vielä samaa sub­ven­tio­ta kuin HSL keskimäärin sub­ven­toi omaa liiken­net­tään, ei kai ole vielä ratkaistu.

Olen use­am­minkin kir­joit­tanut ris­tisub­ven­tio­ta vas­taan, mut­ta kaupunkili­iken­teen verkko muo­dostaa kokon­aisu­u­den, jon­ka sisäl­lä osaop­ti­moin­ti heiken­tää kokon­aisop­ti­moin­tia, kos­ka joukkoli­iken­teen tarkoi­tus ei ole vain kul­jet­taa ihmisiä paikas­ta toiseen vaan myös vähen­tää katu­verkon ruuhkaut­tavaa henkilöau­toli­iken­net­tä.  Onhan aivan hölmöä rak­en­taa ensin metro ja alkaa sit­ten ajaa sen kanssa päällekkäistä bus­sili­iken­net­tä.  Siihen markki­na­t­alous­logi­ikkaan, jol­la tämä on järkevää, kuu­luisi hyvin hal­vat – mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia vas­taa­vat – metroliput, mut­ta tätä taas muual­la asu­vat tuskin pitäi­sivät oikeudenmukaisena.

Jos men­täisi­in tuo­hon Berner­in logi­ikkaan, pitäisi myös HSL:n saa­da luop­ua ris­tisub­ven­tios­ta ja jät­tää vähäli­iken­teiset alueet kokon­aan ilman joukkoli­iken­net­tä. Eihän se kil­pailu muuten ole tasapuolista.

Asi­aan liit­tyy myös ympäristöon­gel­ma. HSL suosii vähäpäästöisiä busse­ja ja on aikeis­sa siirtää koko bus­sili­iken­teen aikaa myöten sähkökäyt­töisek­si. On täysin epistä, jos toiset tule­vat kil­paile­maan näi­den kanssa jol­laoin Kroa­t­i­as­ta tuo­duil­la käytöstä pois­te­tu­il­la nokea tuprut­tavil­la rämillä.

Ja liit­tyy siihen maankäytön ongel­makin. Espoon metro säästää val­tavasti ter­mi­naal­i­ti­laa järkeväm­pään käyt­töön, kun keskus­taan ajavien bussien määrä vähe­nee. Jos täl­lä kil­pailul­la tähdätään taloudel­liseen opti­mi­in, pitäisi näi­den ker­mankuori­joiden mak­saa ter­mi­naal­i­ti­las­ta käypä hin­ta. Se ei ole Helsin­gin keskus­tas­sa ihan pieni.

 

 

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.5.2016”

  1. Noista turhista raken­nus­määräyk­sistä pitäisi nyt oikeasti han­kki­u­tua eroon. Taloy­htiö rak­en­takoot airinkopa­neel­it jos niin halu­aa, ei sihen pidä kaaval­la velvoittaa!

    Ja miten on mah­dol­lista, että kaupun­ki velvoit­taa osta­maan yhden yksit­täisen yhtiön (kalli­in) jäähdy­tys­ratkaisun?! Jäähdy­tys­tekni­inoi­ta on muitakin, eikä kaikki­in raken­nuk­si­in edes moista tarvitse.

    HSLn suh­teen olette jo myöhässä. Jo nyt meil­lä on mm. Finnair- ja Ikea-bus­sit. Jos HSL on kyvytön jät­jestämään toiv­ot­tua liiken­ney­hteyt­tä, niin mik­si halu­at­te kieltää mui­ta sitä tekemästä? Onko parem­pi, että espoolaiset tule­vat töi­hin omil­la autoil­laan kuin suo­ral­la bus­siy­htey­del­lä? HSL osoit­taa tässä valitet­tavaa besser­wis­seröin­tiä, joka kostautuu.

    Vastaa

    1. Ase­makaavamääräyk­sessä ei sanoa, että keskitet­ty jäähdy­tys pitää ostaa Hele­niltä. Mui­ta tar­joa­jia ei tois­taisek­si ole, mut­ta täl­lainen määräys voi sel­l­aisia paikalle houkutella.

      Vastaa

  2. Van­taan Kivistössä on toteutet­tu kokeilu jos­sa asukkaat on velvoitet­tu (tietämät­tään) liit­tymään kaukojätejärjestelmään. 

    Ettei vaan tästä kaukokylmäjär­jestelmästä olisi tulos­sa vas­taa­va fan­tasti­nen menestystarina.…

    Vastaa

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Ase­makaavamääräyk­sessä ei sanoa, että keskitet­ty jäähdy­tys pitää ostaa Hele­niltä. Mui­ta tar­joa­jia ei tois­taisek­si ole, mut­ta täl­lainen määräys voi sel­l­aisia paikalle houkutella.

    No mik­si se keskitet­ty sit­ten on parem­pi kuin ei jäähdy­tys­tä ollenkaan tai taloko­htaiset lait­teet? Eikö tuo­ta nyt oikeasti voisi jät­tää yhtiöi­den omaan pohd­in­taan eikä raken­nel­la kun­nal­lisia monopolihimmeleitä?
    — pakko liit­tyä kaukoläm­pöön, Helen kiit­tää ja rahastaa
    — pakko liit­tyä keskitet­tyyn jäähdy­tyk­seen, Helen kiit­tää ja rahastaa
    — pakko liit­tyä jät­tei­den putkik­eräyk­seen, Cave­ri­on kiit­tää ja rahastaa

    Oikeasti, nois­sa taloy­htiö on aika heikoil­la. Muut vai­h­toe­hdot jo on kiel­let­ty, pääsee monop­o­lin saanut hin­noit­tele­maan miten halu­aa, ja nehän hin­noit­tel­e­vat. Jät­tei­den putkik­eräys makssaa asukkaille selvästi enem­män kuin kil­pail­lum­mat jät­tei­den keräys ‑tavat ja kaukokylmä on kallein jäähdy­tystapa mitä tar­jol­la on.

    Vastaa

  4. Rolle:
    HSLn suh­teen olette jo myöhässä. Jo nyt meil­lä on mm. Finnair- ja Ikea-bus­sit. Jos HSL on kyvytön jät­jestämään toiv­ot­tua liiken­ney­hteyt­tä, niin mik­si halu­at­te kieltää mui­ta sitä tekemästä? Onko parem­pi, että espoolaiset tule­vat töi­hin omil­la autoil­laan kuin suo­ral­la bus­siy­htey­del­lä? HSL osoit­taa tässä valitet­tavaa besser­wis­seröin­tiä, joka kostautuu. 

    Ikean ja Finnairin bus­sit ovat mar­gin­aal­i­ta­pauk­sia ja kulke­vat näi­den kyseis­ten fir­mo­jen omil­la rahoil­la eikä niitä olisi ollenkaan ellei niiden tarkoi­tus ole houkut­taa ihmisiä ostok­sille Ikeaan tai lentämään Finnair­il­la. Finnair-bus­si ehkä vähitellen katoaa kun kehära­ta ajaa saman asian.

    Nor­maali yhteiskun­nan jär­jestämä kaupunki­joukkoli­ikenne ei tarvitse erikoisvuoro­ja pelkästään kah­den paikan välil­lä ellei ole kyse jostain poikkeustilanteesta.

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Sitä pitäisikö niille mak­saa vielä samaa sub­ven­tio­ta kuin HSL keskimäärin sub­ven­toi omaa liiken­net­tään, ei kai ole vielä ratkaistu. 

    Jonkin­laista sub­ven­tio­ta pitäisi mak­saa, kos­ka ei sekään ole oikein, että HSL suun­nit­telee matkus­ta­jia huonom­min palvel­e­vaa liiken­net­tä, so. katkaisee Etelä-Espoon lin­jat län­simetron asemille, ja veron­mak­sa­jat sub­ven­toi sitä mut­ta ei parem­paa liiken­net­tä. Sub­ven­toin­ti johtaa matkus­ta­jan kannal­ta parem­paan lop­putu­lok­seen, kun liikenne on sitä mitä matkus­ta­jat halu­aa eikä sitä mitä sub­ven­toidaan. Ideaali­ratkaisu olisi se että HSL:n matkako­rt­ti kävisi kermankuorintabusseissa.

    Vastaa

    1. Ideaali­ratkaisu olisi se että HSL:n matkako­rt­ti kävisi kermankuorintabusseissa.

      Entä miten lip­putu­lot jaet­taisi­in? HSL:n kort­ti on (läh­es aina) näyt­tölip­pu tai niin kuin ennen san­ot­ti­in, kuukausikortti.

      Vastaa

  6. Vap­puaat­tona kokeilti­in sitä, miten Kru­unuvuoren­ran­nan raitio­vaunu­jen liiken­nöin­ti toimisi jos ne aja­vat Kaisaniemenkadun kaut­ta, kun 4 ja 7 kulki­vat sieltä. Lop­putu­los on luon­nol­lis­es­tikin se että huonos­ti, sil­lä raitio­vaunut ajoi­vat letkois­sa, jois­sa kol­mas ja neljäs raitio­vaunu eivät ehti­neet liiken­neval­oista läpi eivätkä päässeet pysäkille vaan jou­tu­i­v­at odot­ta­maan että kak­si edel­listä raitio­vaunua saa vai­hdet­tua matkus­ta­jat ja pääsee liiken­neval­oista läpi.

    Vastaa

  7. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jonkin­laista sub­ven­tio­ta pitäisi mak­saa, kos­ka ei sekään ole oikein, että HSL suun­nit­telee matkus­ta­jia huonom­min palvel­e­vaa liiken­net­tä, so. katkaisee Etelä-Espoon lin­jat län­simetron asemille, ja veron­mak­sa­jat sub­ven­toi sitä mut­ta ei parem­paa liiken­net­tä. Sub­ven­toin­ti johtaa matkus­ta­jan kannal­ta parem­paan lop­putu­lok­seen, kun liikenne on sitä mitä matkus­ta­jat halu­aa eikä sitä mitä sub­ven­toidaan. Ideaali­ratkaisu olisi se että HSL:n matkako­rt­ti kävisi kermankuorintabusseissa. 

    Jos tapah­tuu suur­ta matkus­ta­jaka­toa kohdista jois­sa matkat Helsin­gin keskus­taan muut­tuvat län­simetron takia vai­h­dol­lisik­si, niin HSL var­maan palaut­taa jonkun suo­ran bus­sil­in­jan, mut­ta ei tietenkään kaikkia nyky­isiä. Sel­l­ainen ran­nikkoa kiertävä lin­ja voisi toimia vähän samal­la taval­la kuin Helsin­gin lin­ja 16. HSL kuitenkin koordi­noi ja ostaa joukkoli­iken­net­tä oper­aat­toeil­ta veron­mak­sajien rahoil­la ja jotain yksi­ty­istä fir­maa joka ei aio solmia sopimus­ta HSL:n kanssa velvoit­tei­den hoi­dos­ta, ei pidä tietenkään päästä näi­hin veron­mak­sajien rahoi­hin osalliseksi.

    Vastaa

  8. “…Aluete­hokku­us 1,43 ja tont­tite­hokku­us 2,42…”

    Ei ihan maaseu­tu­idyl­liä — met­ta ei kyl­lä paljon muutakaan. 😀

    Vastaa

  9. PRNDL:
    Van­taan Kivistössä on toteutet­tu kokeilu jos­sa asukkaat on velvoitet­tu (tietämät­tään) liit­tymään kaukojätejärjestelmään. 

    Ettei vaan tästä kaukokylmäjär­jestelmästä olisi tulos­sa vas­taa­va fan­tasti­nen menestystarina….

    Onnek­si Verkkosaa­reen ei raken­neta omakoti­talo­ja. Kun aluete­hokku­us on niinkin suuri kuin 1,4, kaukokylmäjär­jestelmän saa aika hal­val­la per asun­to. Sul­ti vähän epäilen kyseisen jär­jestelmän tarpeellis.utta.

    Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara: Entä miten lip­putu­lot jaet­taisi­in? HSL:n kort­ti on (läh­es aina) näyt­tölip­pu tai niin kuin ennen san­ot­ti­in, kuukausikortti.

    Näyt­tölipun voimas­saoloaikana kunkin bus­siy­htiön lin­joil­la tehty­jen matko­jen suh­teessa? (Vaatii toki leimaus­pakon palaut­tamisen joka lin­jalle). Tämä ei vält­tämät­tä mene aivan oikein, mut­ta ideaa saa toki jatkokehittääkin.

    Vastaa

  11. Osmo Soin­in­vaara: Entä miten lip­putu­lot jaet­taisi­in? HSL:n kort­ti on (läh­es aina) näyt­tölip­pu tai niin kuin ennen san­ot­ti­in, kuukausikortti.

    En kek­si äkkiseltään mitään kauhean hyvää tapaa jakaa kausilip­pu­jen lip­putu­lot, niin että siinä olisi selkeä markki­namekanis­mi sen sijaan että Vasem­mis­to vaatii että jokaises­ta kausilip­ul­la tehdys­tä nousus­ta mak­se­taan 1 € ja Kokoomus vaatii että jokaises­ta nousus­ta mak­se­taan 4 €. Lop­putu­los tulee aina ole­maan jotain tältä väliltä lehmänkaup­po­jen seurauksena. 

    Paras tilanne olisi se, jos HSL myisi vain sub­ven­toimat­to­mia arvo- ja kertalippuja.

    Vastaa

    1. Paras tilanne olisi se, jos HSL myisi vain sub­ven­toimat­to­mia arvo- ja kertalippuja.

      Kuukausilip­pu on paljon lähempänä hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tista opti­mia kuin nuo ker­ta ja/tai sar­jaliput, kos­ka kus­tan­nus­rakenne pain­ot­tuu kiin­teisi­in kus­tran­nuk­si­in ja vain vähän muut­tuvi­in kus­ran­nuk­si­in — eri­tyis­es­ti raskas­sa raideli­iken­teessä. En ymmär­räö, mitä sil­lä voitet­taisi­in, että tästä siir­ryt­täisi­in kohden käyt­täy­tymistä vääristävää käyt­tök­er­to­jen lukum,ääriin perus­tu­vi­in mak­sui­hin. Ruuh­ka-ajabn bus­seis­sa ja ratikois­sa tilanne on vähän toinen, mut­ta keskel­lä päivää juna- ja metro­matkus­tamisen pitäisi olla mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista — niin kuin se nyt suurim­malle osalle onkin.

      Vastaa

  12. Tähän kokon­aisu­u­teen kuu­luu myös hienon Val­lisaaren saami­nen virk­istyskäyt­töön. Minus­ta Itä-Helsin­gin saaris­ton avaamista kaikille helsinkiläisille pitäisi edis­tää voimakkain toimin.

    Läh­es luon­non­ti­laisen Var­tiosaaren muut­ta­mi­nen betonilähiök­si on mielestäni aika paljon eri asia kuin Itä-Helsin­gin saaris­ton avaami­nen kaikille helsinkiläisille virkistyskäyttöön.

    Vastaa

  13. Erit­täin hyvä että moka ratikkavarikon sijoi­tus­su­un­nitel­mas­sa san­ot­tu selvästi ääneen. Palaut­ta­mi­nen valmis­telu­un lie­nee paras vaihtoehto.

    Vastaa

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ase­makaavamääräyk­sessä ei sanoa, että keskitet­ty jäähdy­tys pitää ostaa Hele­niltä. Mui­ta tar­joa­jia ei tois­taisek­si ole, mut­ta täl­lainen määräys voi sel­l­aisia paikalle houkutella. 

    Kaukokylmä on yhtä tarpee­ton­ta nor­maaleis­sa asuin­talois­sa kuin koneelli­nen ilman­vai­h­tokin. Ai niin, type­r­ät raken­nus­määräyk­set taita­vat nykyään vaa­tia moi­sen. Tun­nen aika mon­en kiin­teistön ilman­vai­h­to­jär­jestelmän, enkä ole ikinä näh­nyt toimi­vaa koneel­lista ilman­vai­h­toa, mut­ta muu­ta­man pain­ovoimaisen kylläkin.

    Kaukokylmä voi olla perustel­tua suuris­sa elin­tarvike­li­ikkeis­sä, toimis­to­talois­sa ja sairaalois­sa. Tosin Sak­sas­sa on kokeil­tu pain­ovoimaista ilman­vai­h­toa myös mod­erneis­sa toimis­to­talois­sa ja se ainakin laskelmien nojal­la riit­tää pois­ta­maan tietokonei­den tuot­ta­man läm­pökuor­man. Kuka on idean takana? Haiskah­taa siltä, että joku toim­i­ja mak­sat­taa kylmäputken­sa alueen asukkailla.

    Vastaa

  15. HSL suun­nit­telee joukkoli­iken­teen­sä ensisi­jais­es­ti tasku­laskin edel­lä. Tästä kär­sii lähin­nä Helsin­ki, jon­ka kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to yrit­tää vuodes­ta toiseen lausua HSL:lle, että kaupungis­sa on sel­l­aisia aluei­ta, joille pitäisi tehdä ihan oikeasti kil­pailukyky­istä joukkoli­iken­net­tä, vaik­ka se vähän mak­saakin. Että niiden “viiden täh­den aluei­den” pitäisi olla sel­l­aisia, että joukkoli­ikenne houkut­telee käyt­täjiä autois­takin. Turhaan on KSV niitä lausun­to­ja kir­joitel­lut, tasku­laskin jyrää ja palve­lu­ta­so on sana, joka on varat­tu lähin­nä juhlapuheisiin.

    Sitä taus­taa vas­ten minus­ta olisi kum­mallista estää yksi­ty­is­ten, oma­l­la rahal­la ja riskil­lä toimivien yrit­täjien toim­inta. Jos joku tah­too kokeil­la Olar­in taik­ka Kon­tu­lan ja keskus­tan välistä suo­raa bus­sil­in­jaa tilanteessa, jos­sa HSL luot­taa liityn­tämetroon, mik­si emme antaisi yrit­täjän yrit­tää? Oma­l­la rahal­la ja oma­l­la riskil­lä, ilman mitään subventioita.

    Vastaa

  16. Daniel Fed­er­ley:
    HSL suun­nit­telee joukkoli­iken­teen­sä ensisi­jais­es­ti tasku­laskin edellä… 

    Mut­ta mitä ne laske­vat? HSL:tähän pääsi vahin­gos­sa julk­isu­u­teen pari vuot­ta sit­ten, että Helsin­gin seudul­la on Euroopan eniten sub­ven­toitu joukkoli­iken­nejär­jestelmä. Muis­tat­te sen ison omake­hukam­pan­jan? Eli ainakaan kyse ei ole raho­jen tehokkaas­ta käytöstä.

    HSL on kallis ja teho­ton. Aivan liian kallis veron­mak­sajille. Jotain lah­jakku­ut­ta siihen kuitenkin tarvi­taan, kun spårakin on onnis­tut­tu tyrimään kan­nat­ta­mat­tomak­si. Siinä onnis­tuu vain HSL. Kevy­traideli­ikenne on muual­la pom­min var­masti se jär­jestelmän kan­nat­ta­va osa.

    Vastaa

    1. HSL-alueel­la joukkoli­ikenne tulee kalli­ik­si, kos­ka yhdyskun­tarakenne on niin toiv­o­ton. Niin­pä HSL:n sisäl­lä Helsin­ki sub­ven­toi hajarak­en­tamista har­joit­tanei­ta naapureitaan.

      Vastaa

  17. Paljonko Kirkkon­um­men mukanapitämi­nen HSL:ssä maksaa?

    Vastaa

  18. Kalle: Mut­ta mitä ne laske­vat? HSL:tähän pääsi vahin­gos­sa julk­isu­u­teen pari vuot­ta sit­ten, että Helsin­gin seudul­la on Euroopan eniten sub­ven­toitu joukkoli­iken­nejär­jestelmä. Muis­tat­te sen ison omake­hukam­pan­jan? Eli ainakaan 

    Ei se kyl­lä ole edes Suomen eniten subventoitu.

    Vastaa

  19. Daniel Fed­er­ley:
    Sitä taus­taa vas­ten minus­ta olisi kum­mallista estää yksi­ty­is­ten, oma­l­la rahal­la ja riskil­lä toimivien yrit­täjien toim­inta. Jos joku tah­too kokeil­la Olar­in taik­ka Kon­tu­lan ja keskus­tan välistä suo­raa bus­sil­in­jaa tilanteessa, jos­sa HSL luot­taa liityn­tämetroon, mik­si emme antaisi yrit­täjän yrit­tää? Oma­l­la rahal­la ja oma­l­la riskil­lä, ilman mitään subventioita.

    Täs­mälleen samaa mieltä. Täl­lä het­kel­lä debat­tia käy­dään varsinkin siitä, pitäisikö noi­ta myös subventoida.

    Vastaa

  20. Kalle: HSL:tähän pääsi vahin­gos­sa julk­isu­u­teen pari vuot­ta sit­ten, että Helsin­gin seudul­la on Euroopan eniten sub­ven­toitu joukkoliikennejärjestelmä.

    Helsin­gin seu­tu on yksi Euroopan hajau­tuneim­mista kaupunkialueista, läh­es oppikir­ja­mainen amerikkalaistyy­li­nen sprawl levit­täy­tyy niin val­tavalle alueelle että tehokas­ta joukkoli­iken­net­tä on käytän­nössä mah­do­ton­ta järjestää.

    Vastaa

  21. R.Silfverberg: Ikean ja Finnairin bus­sit ovat mar­gin­aal­i­ta­pauk­sia ja kulke­vat näi­den kyseis­ten fir­mo­jen omil­la rahoil­la eikä niitä olisi ollenkaan ellei niiden tarkoi­tus ole houkut­taa ihmisiä ostok­sille Ikeaan tai lentämään Finnair­il­la. Finnair-bus­si ehkä vähitellen katoaa kun kehära­ta ajaa saman asian.

    Nor­maali yhteiskun­nan jär­jestämä kaupunki­joukkoli­ikenne ei tarvitse erikoisvuoro­ja pelkästään kah­den paikan välil­lä ellei ole kyse jostain poikkeustilanteesta.

    No eikös se aja­tus ole, että ker­mankuori­jatkin ajaisi­vat omil­la rahoil­laan? Pistävät pystyyn lipun­myyn­nil­lä kan­nat­ta­van lin­jan ilman mitään subventioita…

    Ja mitä väliä sil­lä on, “tarvi­taanko” jotain suo­raa yhteyt­tä. Jos sille on kysyn­tää, niin mitä ilmeisim­min löy­tyy joukko matkus­ta­jia jot­ka sitä tarvit­se­vat ja ovat siitä halukkai­ta mak­samaan. Tässä haiskah­taa nyt pahasti aja­tus, että kun län­simetro on kalli­il­la raken­net­tu, pitää espoolaiset pakot­ta­mal­la pakot­ta sen käyttäjiksi.

    Vastaa

  22. Rolle: No eikös se aja­tus ole, että ker­mankuori­jatkin ajaisi­vat omil­la rahoil­laan? Pistävät pystyyn lipun­myyn­nil­lä kan­nat­ta­van lin­jan ilman mitään subventioita… 

    Tästä ei ole kysymys vaan hal­li­tuk­sen lakimuu­tose­hdo­tuk­ses­ta joka pakot­taisi HSL:ää anta­maan rahaa näille yksi­ty­isille toim­i­joille vaikak HSL ei ole edes niitä halunnut. 

    Suomea suun­nitel­laan nyt Kem­peleeltä käsin. Kos­ka siel­lä ei ole kun­nal­lista joukkoli­iken­net­tä niin yksi­ty­is­busse­ja pitää siel­lä tukea, ja sik­si pitää Helsingis­säkin ajavia yksi­ty­is­busse­ja alkaa tukea. Kiusa se on pienikin kiusa.

    Vastaa

  23. Osmo Soin­in­vaara: Kuukausilip­pu on paljon lähempänä hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tista opti­mia kuin nuo ker­ta ja/tai sar­jaliput, kos­ka kus­tan­nus­rakenne pain­ot­tuu kiin­teisi­in kus­tran­nuk­si­in ja vain vähän muut­tuvi­in kus­ran­nuk­si­in – eri­tyis­es­ti raskas­sa raideli­iken­teessä. En ymmär­räö, mitä sil­lä voitet­taisi­in, että tästä siir­ryt­täisi­in kohden käyt­täy­tymistä vääristävää käyt­tök­er­to­jen lukum,ääriin perus­tu­vi­in mak­sui­hin. Ruuh­ka-ajabn bus­seis­sa ja ratikois­sa tilanne on vähän toinen, mut­ta keskel­lä päivää juna- ja metro­matkus­tamisen pitäisi olla mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista – niin kuin se nyt suurim­malle osalle onkin.

    Jos HSL myisi vain sub­ven­toimat­to­mia arvo- ja ker­tal­ip­pu­ja, matkus­ta­ja voisi vali­ta jokaista matkaa varten erik­seen käyt­tääkö hän HSL:n palvelua vai yksi­ty­istä bus­sia. Näin ei tarvit­sisi miet­tiä sub­ven­tio­ta tai sitä miten yksi­tyiset bus­sit saadaan mukaan kausilip­pu­jär­jestelmään. Sel­l­aisille jot­ka eivät koskaan tule käyt­tämään yksi­ty­isiä busse­ja ja eivät jak­sa huole­htia arvolipun vai­h­toa­jan päät­tymis­es­tä voidaan myy­dä kausilip­pua joka mak­saa vaik­ka 50 arvolipun ver­ran kuussa.

    Vastaa

    1. Jos HSL myisi vain sub­ven­toimat­to­mia arvo- ja ker­tal­ip­pu­ja, matkus­ta­ja voisi vali­ta jokaista matkaa varten erik­seen käyt­tääkö hän HSL:n palvelua vai yksi­ty­istä bussia.
      Kyl­lä nyt hän­tä heilut­taa koiraa. Muu­ta­man yksi­tyisen mah­dol­lisen bus­si­fir­man takia pan­taisi­inkoko joukkoli­iken­teen hin­noit­telu sekaisin — ja hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti erit­täin epäop­ti­maalisek­si. Arvo- ja ker­tal­ipuis­sa ei ole mitään sub­ven­tio­ta, mut­ta kausilipuis­sa on. Kos­ka eri­tyis­es­ti raideli­iken­teen kus­tan­nuk­set koos­t­u­vat melkein pelk­istä kiin­teistä kus­tan­nuk­sista, keskimääräistä kus­tan­nus­ta vas­taa­va hin­noit­telu johtaisi kalli­in investoin­nin vajaa käyt­töön. Kyse olisi samas­ta virheestä kuin jos tele­op­er­aat­torit pakotet­taisi­in keräämään kaik­ki kus­tan­nuk­sen­sa datan siir­toon poh­jau­tuvina mak­suina kiin­teän kuukausi­mak­sun sijaan.

      Vastaa

  24. R.Silfverberg: Tästä ei ole kysymys vaan hal­li­tuk­sen lakimuu­tose­hdo­tuk­ses­ta joka pakot­taisi HSL:ää anta­maan rahaa näille yksi­ty­isille toim­i­joille vaikak HSL ei ole edes niitä halunnut. 

    Suomea suun­nitel­laan nyt Kem­peleeltä käsin. Kos­ka siel­lä ei ole kun­nal­lista joukkoli­iken­net­tä niin yksi­ty­is­busse­ja pitää siel­lä tukea, ja sik­sip­itää Helsingis­säkin ajavia yksi­ty­is­busse­ja alkaa tukea. Kiusa se on pienikin kiusa.

    HSL on sit­ten viestin­nässään epäon­nis­tunut, eikä osaa ker­toa mikä lakiehdo­tuk­ses­sa nyppii, kun­han yleen­sä vastustaa.

    Vastaa

  25. Jos Kut­su­plus-tyyp­pinen palvelu jos­sain vai­heessa ottaa siivet alleen ja sitä käytetään yleis­es­ti, se on hyvin lähel­lä lin­jali­iken­net­tä. Onko nykyi­nen lain­säädän­tö sel­l­ainen, että yksi­tyi­nen toim­i­ja ei sil­loin voi vas­ta­ta liikennöinnistä?

    Vastaa

  26. Tago Mago: Helsin­gin seu­tu on yksi Euroopan hajau­tuneim­mista kaupunkialueista, läh­es oppikir­ja­mainen amerikkalaistyy­li­nen sprawl levit­täy­tyy niin val­tavalle alueelle että tehokas­ta joukkoli­iken­net­tä on käytän­nössä mah­do­ton­ta järjestää.

    Jenkeis­sä maan arvo kyl­lä ymmär­retään, joten spraw­likin on hyvin tiheää, vaik­ka omakoti­talo­ja onkin. Googlen kuva­haus­ta näkee hyvin https://www.google.com/search?q=urban+sprawl

    Helsin­gin seudun kehyskun­tien rakenne on kieltämät­tä niin har­vaa, ettei toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä ole mah­dol­lista jär­jestää. Jenkeis­sä joukkoli­iken­teen vähäi­nen käyt­tö (luku­un otta­mat­ta paria suur­ta kaupunkia) on enem­määnkin kult­tuuri­in liit­tyvä juttu.

    Vastaa

  27. ze:
    Helsin­gin seudun kehyskun­tien rakenne on kieltämät­tä niin har­vaa, ettei toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä ole mah­dol­lista järjestää 

    Haulikol­la ammut­tu yhdyskun­tarakenne ihan koko Suomes­sa on suo­ma­lainen eri­ty­ispi­irre, esim. kaikissa muis­sa Pohjo­is­mais­sa asu­taan tiiviimmin.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.