Asunto-ohjelma kaupunkisuunnittelulautakunnassa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta antoi lausun­non asumisen ja maankäytön ohjel­mas­ta. Tämä ei siis ole päätös. Muutkin lau­takun­nat ovat anta­neet lausun­to­ja. On sovit­tu, että ryh­mien väliset varsi­naiset neu­vot­te­lut käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Nyt siis vas­ta vähän verryteltiin.

Lau­takun­ta hyväksyi seu­raa­vat muutokset:

Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
16 a/Lisäys:
Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan mielestä asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta tulisi edelleen nos­taa Helsinki­in kohdis­tuneen suuren asun­tokysyn­nän sekä asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien kohoamisen vuok­si. Vuo­den 2019 asun­to­tuotan­non tason tulisi olla vähin­tään 7 000 asun­toa. Vaik­ka tuotan­non väl­itön nos­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta, toimet tule­van asun­to­tuotan­non nopeut­tamisek­si tulisi käyn­nistää pikaises­ti. Suurem­pi kaa­vatuotan­to edel­lyt­tää kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton voimavaro­jen lisäämistä, jot­ta voidaan säi­lyt­tää kaavoituk­sen korkea laatu.

Demareil­la oli samaa tarkoit­ta­va mut­ta vähän eri taval­la muo­toil­tu ehdo­tus.  Min­un ehdo­tuk­seni voit­ti demarien ehdo­tuk­sen. Itse asia hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Tuotan­to­tavoit­teen nos­t­a­mi­nen on vähän niko­tut­tanut virkamiehiä, mut­ta niin paljon on asun­top­u­las­ta tul­lut jku­raa päälle – ja aiheesta – että jotain oli tehtävä.

Rauta­va Ris­to + Niira­nen Matti
UUSI KOHTA 42
AM-ohjel­ma tulisi päivit­tää tule­van val­tu­us­ton strate­giatyön yhteydessä.
Hyväksyt­ti­in äänin 7–1. Vas­taan Lovén. Minus­ta tämä on hyvä tavoite, kos­ka asun­to-ohjel­mas­sa on aika paljon muu­tostarpei­ta, jot­ka kuitenkin on niv­ot­ta­va val­tu­us­ton kokonaisstrategiaan.

Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
21 f
Lau­takun­ta esit­tää, että paineeseen lisätä nopeasti pien­ten asun­to­jen määrää vas­tat­taisi­in suosi­mal­la per­hea­sun­to­jen kiin­tiössä sivua­sun­to­ja edel­lyt­täen, että ne pysyvät samal­la omis­ta­jal­la kuin pääa­sun­not. Näin per­hea­sun­toon muut­ta­va voisi pan­na sivua­sun­non vuokralle ja liit­tää sen takaisin pääa­sun­toon, kun on per­heen koon kas­vaes­sa tul­lut tarve suurem­malle asunnolle.

 

Lyhyt­näköis­es­ti ajatellen tarvit­taisi­in nopeasti pieniä asun­to­ja, mut­ta pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä iso­ja asun­to­ja on liian vähän. Tämä sivua­sun­toma­lli oli aiem­min toimi­va. Sitä voisi tul­la lisää. Hyväksyt­ti­in äänin 7–1. But­ler vas­taan, Lovén tyhjää.

 

Seu­raa­vat vas­tae­hdo­tuk­set lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti ilman äänestystä:

Vas­tae­hdo­tus 8
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina

Siel­lä, mis­sä pysäköin­ti­vaa­timuk­set uhkaa­vat kaavo­jen toteu­tu­mista tulee harki­ta vähäau­toisia ratkaisu­ja. Kos­ka noin puo­let helsinkiläi­sistä ruokakun­nista on autot­to­mia, ei ole vaikea­ta löytää asukkai­ta asun­toi­hin, joi­hin ei kuu­lu pysäköin­tipaikkaa ton­tin sisäl­lä. Lähtöko­htana tulee olla, etteivät pysäköin­timääräyk­set saa estää rakentamista.
Toteut­ta­mal­la pysäköin­ti vai­heit­tain voidaan pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä ja tar­jo­ta pitää tas­apain­os­sa
.

Vas­tae­hdo­tus 1
Rauta­va Ris­to + Niira­nen Matti
Koh­ta 21 MUUTETAAN SEURAAVAKSI:

Neljäs ja viimeinen tavoite asun­to­tuotan­non alla liit­tyy huoneistotyyppijakauman
ohjaamiseen. On tärkeää, että ton­tin­lu­ovu­tuk­sen yhtey­dessä huole­hdi­taan aluei­den monipuolis­es­ta asun­tokan­nas­ta. Keskeis­in­tä on riit­tävän suuri asun­to­tuotan­non kokon­aisvolyy­mi. Näin vas­tataan sekä pien­ten että per­hea­sun­to­jen tarpeeseen.
Ohjel­mas­sa pyritään varmis­ta­maan myös per­hea­sun­noik­si sovel­tuvien eli vähin­tään kah­den maku­uhuoneen asun­to­jen riit­tävä osu­us omis­tusasun­to­tuotan­nos­sa. Hitas-tuotan­nos­sa toteutetaan asuin­raken­nu­soikeud­es­ta keskimäärin 60–70 pros­ent­tia per­hea­sun­toina ja säätelemät­tömässä ker­rostalo­tuotan­nos­sa keskimäärin 30–50 pros­ent­tia riip­puen alueen ole­mas­sa olev­as­ta huoneis­to­tyyp­pi­jakau­mas­ta. Per­hea­sun­to­jen määrän sään­te­ly uus­tuotan­nos­sa on tarpee­ton­ta alueil­la, joil­la per­hea­sun­to­jen osu­us asun­tokan­nas­ta on ennestään suuri.
Huoneis­to­tyyp­pi­jakau­maa ohjataan pääasi­as­sa ton­tin­lu­ovu­tuse­hdois­sa. Val­tion ja yksi­tyisel­lä maal­la voidaan käyt­tää ase­makaavamääräyk­si­in perus­tu­vaa ohjaus­ta. Vuokra-asun­to­jen kohdal­la huoneis­to­tyyp­pi­jakau­maa ei ohjata.

Tämä oli iso ratkaisu, vaik­ka muu­tos oli pieni. Säätelemät­tömässä tuotan­nos­sa per­hea­sun­to­jen haaruk­ka lev­isi 40 – 50 %:sta 30–50 pros­ent­ti­in ja taulukos­ta pois­tu­i­v­at suluis­sa olleet lukumääräo­suuk­sia tarkoit­ta­vat  luvut, mikä tekee mah­dol­lisek­si rak­en­taa myös melko pieniä asuntoja.
Vas­tae­hdo­tus 4
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
21d
Lau­takun­ta pitää kan­natet­ta­vana, että Helsinki­in raken­netaan kysyn­tää vas­taavasti myös melko pieniä, alle 30 neliön asun­to­ja. Sik­si lau­takun­ta esit­tää, että asun­to­jen kokosään­telystä pois­te­taan suluis­sa ole­vat luvut per­hea­sun­to­jen lukumääräo­suuk­sista, kos­ka kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuina ne ohjaisi­vat toteut­ta­maan myös muut kuin per­hea­sun­not keskikooltaan melko suurina.

Tek­sti puhunee puolestaan

Vas­tae­hdo­tus 3
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
21b
Lau­takun­ta pitää tärkeänä lap­siper­hei­den ase­man tur­vaamista asun­to­tuotan­nos­sa. Sik­si asun­to­jen koon sään­te­ly on tarpeen. On myös pan­ta­va merkille lap­siper­hei­den kas­vanut halua asua kan­takaupungis­sa. Toisaal­ta helsinkiläi­sistä ruokakun­nista
peräti 80 % on yhden tai kah­den hen­gen ruokakun­tia. Tässä joukos­sa on kuitenkin per­hea­sun­toi­hin jääneitä ikään­tyneitä pariskun­tia ja leskiä. Niin­pä kol­men huoneen ja sitä suurem­mis­sa asun­noista 58 % on yhden tai kah­den hen­gen ruokakun­tien asut­tamia. Helsinkiläi­sistä ruokakun­nista noin kol­mannes on sel­l­aisia yhden tai kah­den hen­gen ruokakun­tia, jois­sa van­him­man asukkaan ikä on alle 45 vuot­ta.
Tuo­ta tilas­to-osaa olen käsitel­lyt täl­lä blogilla aiem­min. Tieto siitä, että asun­tokun­nista 80 % on yhden tai kah­den hen­gen kokoisia on vähän harhaan­jo­hta­va, kos­ka tähän kuu­lu­vat entiset lap­siper­heet, joista lapset ovat muut­ta­neet pois.
Vas­tae­hdo­tus 2
Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
20 a
Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta toteaa, että Hitas-sään­te­ly toteut­taa nyky­olois­sa huonos­ti sille asetet­tu­ja tavoit­tei­ta. Lau­takun­ta esit­tää, että kaupung­in­hal­li­tus aset­taisi työryh­män selvit­tämään vai­h­toe­htoisia tapo­ja toteut­taa välimuodon asun­to­tuotan­toa siten, että Hitas-poli­ti­ikan alku­peräiset tavoit­teet toteutuvat.
HS jo melkein julisti, että tähän Hitas lop­pui. Tämä on vas­ta lau­takun­nan lausun­to. Muutkin lau­takun­nat ovat anta­neet lausun­to­ja. Minä esimerkik­si (ja koko vihreä ryh­mä ymmärtääk­seni) pitää tärkeänä, että meil­lä on välimuodon asun­to­ja, jot­ta Helsingistä ei tulisi kaupunkia, jos­sa asuu vain hyvin rikkai­ta tai hyvin köy­hiä. On siis löy­det­tävä korvie, ennen kin Hitas haudataan.
Vas­tae­hdo­tus 1
Moisio Eli­na + Rauta­va Risto
21 e Edelleen lau­takun­ta esit­tää, että per­hea­sun­to­jen osu­ut­ta tarkasteltaisi­in tont­tiko­htaisu­u­den sijas­ta alueel­lis­es­ti. Täl­löin yhdessä kort­telis­sa ole­vat town­house ‑asun­not voisi­vat vähen­tää per­hea­sun­to­jen määrää naapurikortteleissa.

Olen se kel­mi, joka aikanaan toi pin­ta-alavaa­timuk­sen asun­to-ohjel­maan. Minä tarkoitin, että se olisi keskiar­vo koko kaupungista, mut­ta siitä tulikin tont­tiko­htainen. Tarkasteltaisi­in nyt edes kaupunginosakohtaisesti.

Vas­tae­hdo­tus 5
Soin­in­vaara Osmo
21 c Suomes­sa ei asun­topoli­tikalla kan­nuste­ta ikään­tyneitä muut­ta­maan enti­sistä per­hea­sun­nois­taan pienem­pi­in asun­toi­hin. Myyn­ti­hin­nan ero­tus­ta ei vero­tuk­sen vuok­si esimerkik­si voi muut­taa lisäeläk­keek­si. Van­hus­ten palve­lu­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen joudut­taisi per­hea­sun­to­jen vapau­tu­mista lap­siper­hei­den käyt­töön sekä ARA-asun­noista että vapaiden markki­noiden asunnoista.

Tästä voisi kir­jelmöidä val­tio­ta. Mut­ta kaupun­ki voisi itsekin kaavoit­taa enem­män palvelu­a­sun­to­ja, niin saataisi­in per­hea­sun­to­ja perheille.

Näitä ei hyväksytty:

Lovén Jape + But­tler Pekka
muute­taan koh­ta (19) muotoon:

Kaupun­gin oman asun­to­tuotan­non määrälli­nen tavoite on vähin­tään 1 500 asuntoa
vuodessa, joista puo­let on tarkoi­tus toteut­taa ARA-vuokra-asuntoina
ja puo­let Hitas‑, asum­isoikeus- tai osaomis­tusasun­toina. Säätelemättömiä
asun­to­ja tode­taan raken­net­ta­van vain aluei­den tasapainoisen
rak­en­teen varmis­tamisek­si. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa tulee huole­htia riit­tävästä kaa­vatuotan­nos­ta myös kaupun­gin omaan asuntotuotantoon

Tämä hylät­ti­in kokoomuk­sen ja vihrei­den äänin. Minä sinän­sä kan­natin tätä tavoitet­ta, mut­ta oli sovit­tu, että nämä asi­at jätetään kaupung­in­hal­li­tus­neu­vot­telui­hin, kos­ka yhden luvun muut­ta­mi­nen vaikut­taa mon­een muuhunkin ja riip­puu vähän siitä, mitä muu­ta tehdään. Minus­ta ATT voisi tehdä myös kovan­ra­han asun­to­ja – esimerkik­si sekataloja.

Vas­tae­hdo­tus 2
Lovén Jape + But­tler Pekka
muute­taan koh­ta (17) muotoon:

Hallinta- ja rahoi­tus­muo­to­jen osalta AM-ohjel­mas­sa lin­jataan vuosit­tais­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta seuraavasti:

-   30% on ARA-vuokra-asuntoja
—   35 % on välimuodon asuntoja
—   35 % on sään­telemätön­tä vuokra- ja omistustuotantoa

Tässä sisältönä oli nos­taa ARA-.asuntojen osu­ut­ta 25 %:sta 30 %:iin. Muut kun­nat ovat sitoutuneet 20 pros­ent­ti­in, eivätkä kehyskun­nat siihenkään. Tämäkin halut­ti­in kaupung­in­hal­li­tuk­sen neu­vot­telui­hin ilman ennakkokantoja.
Ehdo­tuk­sen puoles­ta äänes­tivät vain kak­si demaria.

28 vastausta artikkeliin “Asunto-ohjelma kaupunkisuunnittelulautakunnassa”

  1. Asun­to­jen koon sään­te­ly on vas­toin lap­siper­hei­den etua, kos­ka kaik­ki hin­taa nos­ta­vat markki­nahäir­iöt mak­saa lop­ul­ta asi­akas, oli hänel­lä tai sit­ten ei ollut lap­sia. Paras ja nopein keino aut­taa lap­siper­heitä on pois­taa sekä vuokra-asumisen että omis­tusasumisen tuki, mut­ta eihän fik­sukaan poli­itikko uskalla sanoa sitä ääneen. Joskus tun­tuu, että poli­itikot aliarvioi­vat äänestäjiä.

  2. Kaavoituk­ses­sa raken­nu­soikeu­den määrää ton­til­la rajoite­taan. Käytän­nössä raken­nut­ta­ja hyö­dyn­tää Helsingis­sä kaiken mah­dol­lisen raken­nu­soikeu­den ja ton­tin hin­ta määräy­tyy raken­nu­soikeu­den mukaan. Tämä vaikut­taa siihen, mil­laisia asun­to­ja on kan­nat­tavin­ta rak­en­taa. Pelkästään raken­nuskus­tan­nusten kannal­ta olisi tuot­tois­in­ta rak­en­taa iso­ja asun­to­ja, kos­ka niis­sä on suh­teel­lis­es­ti vähem­män kalli­ita huonetilo­ja (märkäti­lat, keit­tiöt) ja yhteis­tilo­ja. Rajoit­tam­a­ton­ta raken­nu­soikeut­ta lie­nee turha ehdot­taa, mut­ta voitaisi­in kokeil­la, mitä tapah­tuu, jos kaavoite­taan ker­rosalan sijaan asun­to­jen lukumäärä…

  3. Lisää asun­to­ja, ennen kaikkea lisää ~25 m² asun­to­ja pien­i­t­u­loisille ja/tai niille jot­ka käyt­tävät fyrkkansa mielu­um­min muuhun kuin asumiseen, ja enem­män jär­jenkäyt­töä park­ki- ja esteet­tömyys­normei­hin. Kuu­lostaa hyvältä. 

    Har­mi että byrokra­ti­as­sa taitaa men­nä vuosia ennen kuin näi­den poh­jal­ta päästään kaavoit­ta­maan, mut­ta sit­ten kun päästään niin on mie­lenki­in­toista seu­ra­ta saadaanko alue/tonttitehokkuuksia yhtään korkeam­mik­si. Eri­laiset melu‑, ilmanlaatu‑, ikkuna‑, val­oisu­us- ja var­jos­tus­nor­mit luul­tavasti edelleen estävät oikean kaupun­gin rak­en­tamisen, mut­ta ihme jos näil­lä ei parem­paan suun­taan päästä.

    Esim. Her­ne­saa­reesta voisi saa­da huo­mat­tavasti järkeväm­män paikan “uusil­la sään­nöil­lä” (miten ihmeessä on kuvitel­tu että tuhan­sien auto­jen liiken­nöin­ti saataisi­in toimi­vak­si tuol­la sijain­nil­la, kun se on mah­dot­to­muus jo Jätkäsaa­res­sa?!), mut­ta se juna taitaa valitet­tavasti olla jo mennyt.

  4. hienoa!: Eri­laiset melu‑, ilmanlaatu‑, ikkuna‑, val­oisu­us- ja var­jos­tus­nor­mit luul­tavasti edelleen estävät oikean kaupun­gin rak­en­tamisen, mut­ta ihme jos näil­lä ei parem­paan suun­taan päästä.

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, mitä tapah­tu­isi, jos jol­lain alueel­la sal­lit­taisi­in rak­en­t­a­mi­nen huo­mat­tavasti keven­netyin normein (käyt­tö­tur­val­lisu­ut­ta luku­un otta­mat­ta). Tehtäisi­inkö todel­lakin vain pimeitä asun­to­ja, jois­sa on huono äänieristys eikä autopaikko­ja lainkaan, ja mitä näistä asun­noista suos­tut­taisi­in mak­samaan tai kel­paisi­vatko kulut­ta­jille ollenkaan? Vai panos­taisi­vatko rak­en­ta­jat sit­tenkin asumisen laatu­un, että saisi­vat houkutel­tua osta­jia, joil­la myy­dä asun­not hyväl­lä hinnalla.

  5. Kalle:
    Asun­to­jen koon sään­te­ly on vas­toin lap­siper­hei­den etua, kos­ka kaik­ki hin­taa nos­ta­vat markki­nahäir­iöt mak­saa lop­ul­ta asi­akas, oli hänel­lä tai sit­ten ei ollut lapsia.

    Tuo on var­maan kuitenkin yksi parhai­ta tapo­ja tukea lap­siper­heitä, kos­ka se ei tuo­ta kan­nustin­loukkua. Lap­siper­hei­den erit­täin hyvä­ta­soinen sosi­aal­i­tur­va on esimerkik­si toinen tapa tukea lap­siper­heitä mut­ta se saat­taa aiheut­taa sen että köy­hät tekevät enem­män lap­sia kuin rikkaat ja keskituloiset.

  6. Ville: Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, mitä tapah­tu­isi, jos jol­lain alueel­la sal­lit­taisi­in rak­en­t­a­mi­nen huo­mat­tavasti keven­netyin normein (käyt­tö­tur­val­lisu­ut­ta luku­un otta­mat­ta). Tehtäisi­inkö todel­lakin vain pimeitä asun­to­ja, jois­sa on huono äänieristys eikä autopaikko­ja lainkaan, ja mitä näistä asun­noista suos­tut­taisi­in mak­samaan tai kel­paisi­vatko kulut­ta­jille ollenkaan? Vai panos­taisi­vatko rak­en­ta­jat sit­tenkin asumisen laatu­un, että saisi­vat houkutel­tua osta­jia, joil­la myy­dä asun­not hyväl­lä hinnalla.

    Tuol­laisia asun­to­ja­han on vaik­ka kuin­ka paljon ja melut, var­jos­tuk­set tai autopaikan puut­tumiset vaikut­ta­vat vaikut­ta­van asun­to­jen hin­taan hie­man mut­ta ei paljoa. Minus­ta nuo kolme normia pitäisi ehdot­tomasti purkaa kos­ka näin saataisi­in raken­net­tua tiivi­im­min ja jollei vaik­ka halua asua Man­ner­heim­intien var­rel­la tai katukuilun 1. ker­rokses­sa asun­to­ja löy­tyy muual­takin hie­man kalliimmalla.

  7. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: jollei vaik­ka halua asua Man­ner­heim­intien var­rel­la tai katukuilun 1. ker­rokses­sa asun­to­ja löy­tyy muual­takin hie­man kalliimmalla.

    Normeil­la on hyvä tarkoi­tus. Ihmi­nen ei saa itse päät­tää mis­sä elää, vaan pitää elää normien mukaan ter­veel­li­sis­sä olo­suhteis­sa. THL tekee parhaansa, että ihmiset pakotet­taisi­in myös normien mukaisi­in elin­tapoi­hin, kos­ka muu on ter­vey­delle pahas­ta. Asian kään­töpuoli on, että normien mukainen elämä saat­taa olla kallista tai tyl­sää, mis­tä syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta. Eri­tyis­es­ti Suomes­sa normien tarvet­ta tun­nu­taan usein perustel­e­van sil­lä, miten paljon taloudel­lista hyö­tyä niistä saadaan. Valin­nan­va­paudel­la ei ole niin väliä…

  8. Ville: Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, mitä tapah­tu­isi, jos jol­lain alueel­la sal­lit­taisi­in rak­en­t­a­mi­nen huo­mat­tavasti keven­netyin normein (käyt­tö­tur­val­lisu­ut­ta luku­un otta­mat­ta). Tehtäisi­inkö todel­lakin vain pimeitä asun­to­ja, jois­sa on huono äänieristys eikä autopaikko­ja lainkaan, ja mitä näistä asun­noista suos­tut­taisi­in mak­samaan tai kel­paisi­vatko kulut­ta­jille ollenkaan? Vai panos­taisi­vatko rak­en­ta­jat sit­tenkin asumisen laatu­un, että saisi­vat houkutel­tua osta­jia, joil­la myy­dä asun­not hyväl­lä hinnalla.

    Ei tietenkään “vain” pimeitä asun­to­ja, ja kyl­lähän nykytekni­ikalla saadaan hyvät äänieristyk­set ja ilman­vai­h­dot ihan siinä mis­sä ennen norme­ja raken­ne­tuis­sa van­hois­sakin talois­sa nykyään on. Point­ti­ni oli lähin­nä se että raken­nut­ta­ja saisi käyt­tää tont­tin­sa ahneesti, rak­en­taa mah­dol­lisim­man paljon ker­rosneliöitä, lait­taa tehokku­u­den kaiken muun edelle ja jät­tää ne val­oisu­udet, var­jos­tuk­set, parvek­keet ja pyörä­tuo­lil­la pyörit­tävät kylpy­huoneet taka-alalle. Tämä mah­dol­lis­taisi myös tyy­likkäämpi­en ja per­soon­al­lis­ten (=ehkä vähem­män käytän­nöl­lis­ten) asun­to­jen rak­en­tamisen, mikä on tärkeää, arvokas­ta ja laadukas­ta kaupunkikuvaa.

    Urban Helsin­gin kort­te­likon­sep­ti: http://www.urbanhelsinki.fi/project/urban-helsinki-kortteli‑2/

    Ei se rak­en­tamisen laatu yleis­es­ti juurikaan muut­tuisi, suurin osa asun­noista olisi ihan niin kuin nytkin, olisi vaan enem­män tar­jon­taa ja enem­män vai­h­toe­hto­ja eri kokoisille lompakoille.

    Täl­lä het­kel­lähän kaupun­gin suosi­tu­im­mat ja arvokkaim­mat asun­not ovat nimeno­maan niitä mitkä on raken­net­tu ilman sen kum­mem­pia normeja.

  9. Lap­siper­hei­den tukemiseen on aivan armasti paljon tehokkaampiakin keino­ja, kuin käskeä rak­en­ta­maan suuria asuntoja. 

    Ihan ensim­m­mäisek­si tulisi mieleen päivähoit­o­mak­su­je nol­laami­nen. Täl­löin tuki menee suo­raan lap­siper­heille ja *vain* lapsiperheille. 

    Tämä taitaa olla kuitenkin vähän liian yksinker­tainen tapa jakaa tukea.

  10. Itseäni häir­it­see katumelu (tai junan melu, asun radan vier­essä) huo­mat­tavasti vähem­män kuin naa­purei­den äänet. Katumelu on kaiketi tutk­i­tusti ter­vey­delle haitallista, vaik­ka siitä ei kok­isi sub­jek­ti­ivista hait­taa, mut­ta siitä huoli­mat­ta itse naut­tisin enem­män asun­nos­ta, jos­sa suurem­pi äänieristys­panos­tus on tehty sisäpin­toi­hin kuin ulkoseiniin.

  11. hienoa!:
    Lisää asun­to­ja, ennen kaikkea lisää ~25 m² asuntoja…

    Eri­laiset melu‑, ilmanlaatu‑, ikkuna‑, val­oisu­us- ja var­jos­tus­nor­mit luul­tavasti edelleen estävät oikean kaupun­gin rak­en­tamisen, mut­ta ihme jos näil­lä ei parem­paan suun­taan päästä.

    Esim. Her­ne­saa­reesta voisi saa­da huo­mat­tavasti järkeväm­män paikan “uusil­la sään­nöil­lä” (miten ihmeessä on kuvitel­tu että tuhan­sien auto­jen liiken­nöin­ti saataisi­in toimi­vak­si tuol­la sijain­nil­la, kun se on mah­dot­to­muus jo Jätkäsaa­res­sa?!), mut­ta se juna taitaa valitet­tavasti olla jo mennyt.

    Tiheässä rak­en­tamises­sa asun­to­jen run­got ovat yleen­sä niin lev­eitä, että 25 m² asun­not ovat hel­posti pitk­iä ja kapei­ta putkia — jos niihin halu­taan edes se yksi ikkuna.

    Melu- ja ilman­laatunor­mit liit­tyvät suo­raan auto­jen määrään. Niin kauan kuin autopaikko­ja vaa­di­taan yhtä paljon kuin täl­lä het­kel­lä, esimerkik­si nyt Her­ne­saa­res­sa, on etenkin kokoo­jakatu­jen ilman­laatu automaat­tis­es­ti niin huono, että rajoituk­sia tarvi­taan. Ilmansaas­teet tap­pa­vat Suomes­sa arvi­ol­ta 1800 ihmistä vuodessa ja kaupungis­sa niiden merkit­tävin syy ovat autot ja niiden nastarenkaat.

  12. Koti-isä: Tiheässä rak­en­tamises­sa asun­to­jen run­got ovat yleen­sä niin lev­eitä, että 25 m² asun­not ovat hel­posti pitk­iä ja kapei­ta putkia – jos niihin halu­taan edes se yksi ikkuna.

    Tarkoi­tat var­maan syviä? Mut­ta jep, juurikin näin. Näin­hän ennen sotia raken­net­tu kan­takaupun­ki on tehty. Idea nimeno­maan oli että nämä ker­rosneliöt ja asun­not jot­ka nykynormeil­la jää rak­en­ta­mat­ta tiput­taisi kaikkia kort­telin asun­to­jen hin­to­ja tasais­es­ti. Aivan var­masti näi­hin 25 m² edukkaisi­in yhden ikku­nan “putki­in” olisi kuitenkin tulijoita.

  13. Mitä tarkoite­taan kun san­o­taan, että ilmansaas­teet tap­pa­vat 1800 ihmistä vuodessa?

  14. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tuo on var­maan kuitenkin yksi parhai­ta tapo­ja tukea lap­siper­heitä, kos­ka se ei tuo­ta kan­nustin­loukkua. Lap­siper­hei­den erit­täin hyvä­ta­soinen sosi­aal­i­tur­va on esimerkik­si toinen tapa tukea lap­siper­heitä mut­ta se saat­taa aiheut­taa sen että köy­hät tekevät enem­män lap­sia kuin rikkaat ja keskituloiset. 

    Toisin sanoen, kyseessä on hyvä tuki, kos­ka se ei mene köy­hille vaan varakkaille?

  15. Janne:
    Mitä tarkoite­taan kun san­o­taan, että ilmansaas­teet tap­pa­vat 1800 ihmistä vuodessa? 

    Samoin kuin mitä tarkoit­taa, että jotkut asi­at moninker­tais­ta­vat riskin kuol­la? Kaikki­han lop­ul­ta kuolevat…

    Ilmeis­es­ti näis­sä tarkoite­taan, että ihmiset kuol­e­vat keskimäärin ennen kuin muuten oli­si­vat kuolleet. Eli pitäisi sanoa, että elinikä lyhe­nee keskimäärin tietyn ver­ran, kun riskiä x on yli kyn­nysar­von y ajan z. Jot­ta asi­as­ta saisi oikean kuva, tämä pitäisi vielä esit­tää kolmi­u­lot­teise­na taulukkona, mis­tä näk­isi esim. lyhy­taikaisen korkean altistuk­sen vaiku­tuk­sen tai pitkäaikaisen mata­lan altistuk­sen vaiku­tuk­sen. Yleen­sä tilas­to­ana­lyysit taide­taan vain tehdä sen ver­ran sup­peal­la aineis­tol­la, ettei täl­laisia relaa­tioi­ta pystytä määrittämään.

  16. hienoa!: Aivan var­masti näi­hin 25 m² edukkaisi­in yhden ikku­nan “putki­in” olisi kuitenkin tulijoita. 

    Rak­en­tamisen laadun heiken­tämi­nen ei ole ratkaisu asun­to­jen hin­taan, kos­ka rak­en­tamisen hin­nal­la ja asun­to­jen hin­noil­la ei ole mitään yhteyt­tä Helsin­gin asun­tomarkki­noil­la. Jopa rak­en­tamisen laadun ja rak­en­tamisen hin­nan väli­nen yhteys on usein vähin­täänkin hatara.

    Ratkaisu on kaavoit­taa hel­vetisti lisää, ja niin pie­nille ton­teille että raken­nut­ta­jik­si pää­sisi muutkin kuin kolme suur­in­ta kartelliyritystä. 

    Myös lain­säädän­nön muut­ta­mi­nen enem­män vuokra-asum­ista suo­si­vak­si aut­taisi, kos­ka sil­loin markki­noille saataisi­in enem­män markki­nae­htoisia kiin­teistösi­joit­ta­jia, joil­la olisi sekä intres­si että kyky panos­taa sekä laatu­un että hin­taan. Myös eri­lais­ten hybridi­ratkaisu­jen (asun­to­ja, toimis­to­ja ja liiketi­laa samas­sa talos­sa) tekem­i­nen tulisi hallinnol­lis­es­ti helpom­mak­si, kun kiin­teistön osaomis­ta­ji­na ei olisi demen­toin­tunei­ta mum­mo­ja jot­ka eivät ymmär­rä kiin­teistö­taloud­es­ta mitään. 

    Suo­ma­lainen malli, jos­sa jokaisen siihen pystyvän kan­nat­taa omis­taa oma asun­to, tekee järkevän kiin­teistöke­hi­tyk­sen asun­tomarkki­noil­la käytän­nössä mah­dot­tomak­si, ja on omi­aan infla­toimaan asun­to­jen hin­to­ja kun täy­det amatöörit tekevät val­ta­van suuria investoin­te­ja ihan fiilispohjalta.

  17. Ville:
    Kaavoituk­ses­sa raken­nu­soikeu­den määrää ton­til­la rajoite­taan. Käytän­nössä raken­nut­ta­ja hyö­dyn­tää Helsingis­sä kaiken mah­dol­lisen rakennusoikeuden… 

    Viit­taa siihen vah­vasti, että raken­nu­soikeu­den määrä on reip­paasti alakanttiin. 

    Ville:
    …jos kaavoite­taan ker­rosalan sijaan asun­to­jen lukumäärä… 

    Liian sito­va. Saisiko kol­men asun­non ton­tille tehdä niiden lisäk­si ilman mui­ta lupia tuhan­nen neliön liik­keen? Kaavoit­ta­jal­ta on vietävä pääosin val­ta säädel­lä ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus­ta, se kuu­luu ton­tin omistajalle. 

    Hyvä tapa on määritel­lä ker­rosten määrä ja mak­si­mi ker­rosko­rkeus. Eli käytän­nössä pala­ta van­haan viisi ker­rosta ja vint­ti säädök­seen. Tämä vielä niin, että kaavoite­taan Kehä I:n sisäpuoli ker­ral­la kokon­aan ruu­tukaa­va-alueel­la ja sama säädös koko alueelle. Se ei kuu­lu kaavoit­ta­jalle, onko ton­til­la yksik­er­roksisia omakoti­talo­ja vai viisik­er­roksisia toimisto‑, tuotan­to- tai asuintaloja.

  18. Koti-isä…Niin kauan kuin autopaikko­ja vaa­di­taan yhtä paljon kuin täl­lä het­kel­lä, esimerkik­si nyt Her­ne­saa­res­sa, on etenkin kokoo­jakatu­jen ilman­laatu automaat­tis­es­ti niin huono…

    Johtopäätös on niin virheelli­nen, että on vaikea ymmärtää, miten tuo­hon on päädyt­ty. Oikein tehty, asun­toko­htainen auto­tal­li tai ‑paik­ka vähen­tää keskus­tas­sa autoilun tarvet­ta. Jos autolle on tur­valli­nen kohtu­uhin­tainen paik­ka kotona, voi auton jät­tää huo­let­ta koti­in ja men­nä töi­hin fil­lar­il­la tai spåral­la. Onko nim­imerk­ki Koti-isä koskaan asunut kaupungis­sa ja ollut töissä?

  19. teekkari: …Myös lain­säädän­nön muut­ta­mi­nen enem­män vuokra-asum­ista suo­si­vak­si auttaisi… 

    Pitää paikkansa, mut­ta tuo vaatisi per­in­töveron pois­toa ja pääo­mavero­tuk­sen kohtu­ullis­tamista muutenkin sekä ns. “sosi­aal­is­ten asun­to­tuot­ta­jien” pilkkomista ja myymistä. Ei kovin trendikkäitä vai­h­toe­hto­ja sääntösuomessa.

  20. Olli Pot­to­nen: Toisin sanoen, kyseessä on hyvä tuki, kos­ka se ei mene köy­hille vaan varakkaille?

    Näin ei saisi ajatel­la, mut­ta kyl­lä, on tärkeää että myös keski­t­u­loisia lap­siper­heitä ja melko pien­i­t­u­loisia, mut­ta asumisen­sa kokon­aan itse mak­savia per­heitä tue­taan. Työelämän ulkop­uolel­la ole­vien lap­siper­hei­den tukemis­es­ta asun­tomarkki­noil­la ei sitä vas­toin tarvitse välit­tää, kos­ka heille mak­se­taan joka tapauk­ses­sa asun­to yhteiskun­nan varoista.

  21. Kalle: Johtopäätös on niin virheelli­nen, että on vaikea ymmärtää, miten tuo­hon on päädyt­ty. Oikein tehty, asun­toko­htainen auto­tal­li tai ‑paik­ka vähen­tää keskus­tas­sa autoilun tarvet­ta. Jos autolle on tur­valli­nen kohtu­uhin­tainen paik­ka kotona, voi auton jät­tää huo­let­ta koti­in ja men­nä töi­hin fil­lar­il­la tai spåral­la. Onko nim­imerk­ki Koti-isä koskaan asunut kaupungis­sa ja ollut töissä?

    Mil­lä logi­ikalla näin siis olisi? Jos jol­lakin alueel­la olisi hirvit­tävä parkkipaikka­pu­la, sil­loin­han ei tek­isi mieli lähteä ollenkaan liik­keelle autol­la kos­ka joka ker­ta on vaival­loista etsiä parkkipaik­ka palatessa.

  22. Kalle: Hyvä tapa on määritel­lä ker­rosten määrä ja mak­si­mi ker­rosko­rkeus. Eli käytän­nössä pala­ta van­haan viisi ker­rosta ja vint­ti säädök­seen. Tämä vielä niin, että kaavoite­taan Kehä I:n sisäpuoli ker­ral­la kokon­aan ruu­tukaa­va-alueel­la ja sama säädös koko alueelle. Se ei kuu­lu kaavoit­ta­jalle, onko ton­til­la yksik­er­roksisia omakoti­talo­ja vai viisik­er­roksisia toimisto‑, tuotan­to- tai asuintaloja.

    Tässä on ihan hyvää pohd­in­taa: mik­si nykyi­nen kaavoitus määrää ne asi­at, mitkä se määrää?

    Eikö tosi­aan riit­täisi, että kaavoituk­sel­la määritetään mitä vaiku­tuk­sia, eli oikeas­t­aan häir­iöitä, ton­tin käytöl­lä saa olla lähialueelle? Täl­löin riit­täisi määrittää
    — ton­tin raken­nuk­sien mak­simiko­rkeus (var­jot); — ton­til­la tapah­tu­van toimin­nan korkein sal­lit­tu melu­ta­so ton­tin rajoil­la (estää metelöivän tuotan­non rak­en­tamisen keskelle pääosin asuinaluetta);
    — korkeim­mat sal­li­tut ilmapäästöt, vesipäästöt, ja valopäästöt;
    — korkein sal­lit­tu päiv­itäi­nen kävi­jämäärä (estää super­mar­ketin rak­en­tamisen keskelle asuinaluetta);
    — sekä mitä muu­ta häir­iötä tont­ti voi aiheut­taa naapureilleen.

  23. R. V.: Tässä on ihan hyvää pohd­in­taa: mik­si nykyi­nen kaavoitus määrää ne asi­at, mitkä se määrää?

    Kos­ka val­lankäyt­tö ja virkamies tietää parem­min. Neu­vostoper­in­teestähän nykyisessä kaavoituk­ses­sa pohjim­mil­taan on kyse.

    Nykyään kyl­lä tiedoste­taan, ainakin viimeiset kymme­nen vuot­ta siis, ettei ohjaus ja määräi­ly tuo­ta hyvää kaupunkia, mut­ta koneis­to ja sen työl­listämä ammat­tikun­ta suo­jelee itseään. 

    Sinän­sähän nyky­istä kun­tave­toista kaavoitus­ta ei voi syyt­tää koko sotien jälkeis­es­tä kaupunki­rak­en­tamis­es­ta, ain­oas­taan parin viimeisen vuosikymme­nen. 50–60-luvuilta läh­tien on kyl­lä raken­net­tu paskaa kaupunkia, mut­ta aluk­si ja pitkään se joh­tui harhai­sista visioista, yksi­ty­isautoilu nähti­in ratkaisuk­si kaupunkien liikkumiseen. 

    60–70-80 ‑luku­jen aluer­ak­en­tamis­bu­umis­sa kaavoitus ulkois­tet­ti­in raken­nus­li­ikkeille. Huonoa hallintoa ja nykyisen kun­tave­toisen kaavoituk­sen pilkun­rakastelun voikin nähdä tietyn­laise­na anti­teesinä sille.

    90-luvul­la ei muis­taak­seni raken­net­tu, se oli hyvä vuosikym­men kaupunki­rak­en­tamisen kannalta 😀

  24. Se täy­tyy vielä lisätä, että rak­en­tamises­sa kan­nat­taisi aina muis­taa, että virheet tehdään vähin­tään puolek­si vuo­sisadak­si, usein pidem­mäk­si aikaa, kos­ka puolen vuo­sisadan päästä ei olla vielä valmi­ita myön­tämään virhet­tä, eikä ole vält­tämät­tä varaa puskutraktoriratkaisuun. 

    Tänä päivänä rak­en­tamista leimaa saman­lainen kiire kuin huonoimp­ina vuosi­na (vaik­ka jäl­ki ei ihan yhtä huono­ta tai­da olla). Määrä ennen kaikkea. Osmokin tääl­lä muis­taa maini­ta aina kuin­ka mon­elle uudelle helsinkiläiselle ksl:n kok­ouk­sis­sa saadaan koti. 

    Maail­ma tuskin valmi­ik­si tulee koskaan, mut­ta kyl­lä tätä menoa leimaa kova yri­tys. Suuril­la ikälu­okil­la on vähän sel­l­ainen viimeinen pon­nis­tus menossa. 

    KAupunkisu­un­nit­telus­sa sinän­sä suun­ta on oikea. Ei kymme­nen vuot­ta sit­ten olisi voin­ut kuvitel­la, että jotkut kaupunkibule­vardit ovat yleiskaavas­sa tai ihan oikeasti on sel­l­ainen pöhinä, että Sta­dia on liian vähän ja DDR-lähiötä kylliksi.

    Luul­tavasti myöskään nyt ei voi käsit­tää sitä, että kuin­ka nopeasti autopaikkanormeista ja muista kaupunki­rak­en­tamisen esteistä lop­ul­ta päästään eroon, kun pyörä on pyörähtänyt, nuorem­mat otta­vat val­lan ja alka­vat rak­en­taa sel­l­aista Helsinkiä kuin haluavat.

    Mikä tässä on point­ti? No esimerkik­si se, että satamista olisi tul­lut paljon parem­mat kymme­nen kah­denkymme­nen vuo­den päästä, mut­ta niin vain oli kiire tuh­la­ta nekin. Nyt sit­ten odotel­laan sata vuotta.

      1. Pitäskö sun mielestä nyt 2020 kor­ja­ta se, että ole­tusar­vois­es­ti kat­sot­tais alueel­lista jakau­maa ja vain erikois­ti­lanteessa ton­tin sisäistä jakaumaa?
        Eli tois­in­päin kuin mitä nyt on ollut 15 vuot­ta ja yhä ehdote­taan tulevaisuudelle?

        Oisko tää pahimpia AM-ohjel­man kupruja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.