Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen

New York Times ker­too uut­ta tutkimuk­sista, jot­ka käsit­televät osoit­teen vaiku­tus­ta las­ten tule­vaisu­u­teen. Tämän mukaan vaiku­tus on suurem­pi kuin mihin aiem­mista tutkimuk­sis­sa päädytty.

= = =

Yksi asun­topoli­ti­ikan kysymyk­siä on, kuin­ka paljon asuinaluei­den sosi­aalis­es­ta eriy­tymis­es­tä on hait­taa. Huono­mainei­sis­sa kaupungi­nosis­sa asu­vat lapset men­estyvät elämässään mui­ta huonom­min, mut­ta sitä ei tiede­tä, johtuuko tämä per­heestä vai osoitteesta.

Kos­ka olen aiem­min täl­lä blogilla viitan­nut yhdys­val­ta­laiseen tutkimuk­seen Mov­ing to Oppor­tu­ni­ty, halu­an ker­toa, että asi­as­ta on tul­lut uut­ta tietoa huonol­la asuinalueelle kas­vamisen vaiku­tuk­ses­ta las­ten tule­vaisu­u­teen. Jat­ka lukemista “Osoit­teen vaiku­tus las­ten tulevaisuuteen”

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäkelä (Kok./Nurmijärvi) ihmetteli päivä Hesaris­sa Helsin­gin bule­vardis­oin­ti­hankkei­ta ja arveli, ettei Helsingillä ole oikeut­ta tehdä niin val­tion omis­tamille moot­toriteille. Eduskun­ta on säätänyt asi­as­ta maankäyt­tö- ja raken­nus­lais­sa näin:

86 a § (23.6.2005/504)
Maantien muuttaminen kaduksi

Maantie, joka ase­makaavas­sa on osoitet­tu kaduk­si, muut­tuu kun­nan tekemäl­lä kadun­pitopäätök­sel­lä kaduk­si. Kadun­pitopäätök­set tulee tehdä tarkoituk­sen­mukaisi­na kokon­aisuuksi­na ottaen huomioon kun­nos­s­api­don vaa­timuk­set ja maankäytön sekä tie- ja katu­verkon toteutuminen.

Maantie lakkaa 1 momen­tis­sa tarkoite­tun kadun­pitopäätök­sen tul­tua voimaan ja maantien tiealue siir­tyy samal­la kun­nan omistukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Raide-Jok­erin hankesuunnitelma

Päätös­esi­tyk­sen mukaan lau­takun­ta puoltaa suun­nitel­maa. Mitäpä muu­takaan se voisi tehdä.

Tämä on itse asi­as­sa hyvin tärkeä asia. Jok­eri-käytävään suun­nitel­laan lisärak­en­tamista pelkästään Helsin­gin puolel­la 50 000 asukkaalle. Tämä nos­taa Raide-Jok­erin päivit­täisin matkus­ta­jamäärän yli sataan­tuhanteen. Uut­ta ker­rosalaa kohden kus­tan­nuk­set ovat noin 100 €/k‑m2, eli ei oikein mitään. Kaupun­ki saa­nee omansa pois ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina, mikä ei tarkoi­ta, että kaupun­ki olisi tästä omil­laan. Asukkaille pitää rak­en­taa myös päiväkodit, koulut, kir­jas­tot ja muu­ta sel­l­aista. Ja tietysti kadut, kos­ka auto­jakin joku vielä käyt­tää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.3.2016”

Huomioita sote-uudistuksesta (1) Valinnanvapaudessa suuri taloudellinen riski

Kun Keskus­ta sai maakun­ta­mallin, kokoomus sai valin­nan­va­pau­den ter­vey­den­huoltoon. Keskus­ta ehti jo pilaa­maan oman maakun­ta­mallinsa vaa­ti­mal­la, että myös Kes­ki-Poh­jan­maan on voita­va olla täy­si­val­tainen maakun­ta. Kun pohdi­taan, mitä tehtäviä maakun­nalle voi antaa, mit­tatikuk­si ote­taan Kes­ki-Poh­jan­maa ja Kain­uu. Jos nämä eivät tehtävistä itsenäis­es­ti selviä, ei sel­l­aista tehtävää voi antaa myöskään Uudelle­maalle. Aika vähäisek­si tulee maakun­tien tehtäväjoukko jäämään, jos tämä on peri­aate. Eihän 68 000 asukas­ta riitä edes palo- ja pelastustoimeen.

Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, aikooko kokoomus pila­ta oman valin­nan­va­paus­mall­insa ryhtymäl­lä ajat­tele­maan asi­aa lähin­nä myyjien (yksi­tyiset yri­tyk­set) eikä osta­jan (julki­nen val­ta) kannal­ta. Kun kuun­telee kokoomus­lais­ten puhei­ta, tämä ris­ki ei ole aivan olema­ton. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta sote-uud­is­tuk­ses­ta (1) Valin­nan­va­paudessa suuri taloudelli­nen riski”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.3.2016

Lausun­to HIFK:n kiinteistöhankkeesta

Lau­takun­ta pää­tyi kan­nat­ta­maan pohjoista vai­h­toe­htoa siten, että han­kkeen rahoit­tamisek­si raken­net­ta­vat asun­not voidaan sijoit­taa puis­toon Eläin­tarhana­jo­jen moukaripörssin kaar­teen tienoille. Mah­dol­lisu­ud­es­ta levit­täy­tyä puis­toon päätet­ti­in äänin 5–4 (kok + ps + Heta Välimä­ki (sd)) vas­taan vihr + vas + Jape Lovén (sd).

Lisäk­si hyväksyt­ti­in kan­nan­otot, että uudet har­joi­tusjäähal­lit on saata­va käyt­töön ennen van­han jäähallin mah­dol­lista purkamista (vas) sekä kan­nan­ot­to, että suun­nit­telus­sa on tur­vat­ta­va jalka­pal­lon edut nykyisel­lään ja viher- ja virkistysyhteys.

Kysymys maan hin­nas­ta ei kuu­lu mei­dän lau­takun­nallemme. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.3.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.3.2015

Lausun­to HIFK:n kiinteistönjalostushankkeesta

Lausun­nos­sa esitetään, että HIFK:n rahasam­po sijoitet­taisi­in Nor­den­skiöldinkadun var­relle. Se ei var­maankaan HIFK:iä ilah­du­ta, kos­ka Töölön­lah­den vier­essä se tietysti tuot­taisi enem­män rahaa. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle ei kuu­lu kiin­teistökau­pan ehdoista päät­tämi­nen. Suun­nitel­mat eivät ole aivan pieniä. Niis­sä on raken­nu­soikeut­ta suun­nilleen Kampin keskuk­sen verran.

Laut­tasaaren Lohi­a­pa­jan­lah­den kaava

Vihreil­lä olisi halu­ja lisätä raken­nu­soikeut­ta roimasti. Jos alue uhrataan rak­en­tamiselle, pitäisi asun­to­ja tulle selvästi enem­män. Tähän on var­maankin tyy­tymi­nen, kos­ka han­ke on ollut muutenkin aika vaikea. Pysäköin­ti estää isom­man rakennusoikeuden.

Puk­in­mäen Isopel­lon­tien kaa­va Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 15.3.2015”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.3.2016

Lausun­to HIFK:n hal­li ja kiinteistökehityssuunnitelmasta

Jotenkin alka­isi tun­tua yksinker­taisem­mal­ta, että käytet­täisi­in rahaa. Tuon rahan voisi han­kkia kaupun­gin johta­mal­la kaavoituk­sel­la samal­la alueel­la. Tulisi tarkoituk­sen­mukaisem­paa maankäyt­töä — ei tarvit­sisi esimerkik­si tuhoa Töölön kau­pal­lisia palvelu­ja suurel­la automar­ketil­la — ja rak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in sijoit­taa tarkoituksenmukaisemmin.
En tiedä, mil­lä hin­nal­la HIFK aikoo tuon erit­täin arvokkaan maa saa­da, mut­ta laskelmis­sa vilahti luku 30 M€. Kun han­ke on noin 150 000 k‑m2, (riip­puu vähän siitä, mitä siihen las­ke­taan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin hal­paa maa­ta ei ole Helsingis­sä mis­sään. Tar­jouskil­pailu tuol­la alueel­la tuot­taisi var­maankin kym­menker­taisen hin­nan. Aika isos­ta tues­ta olisi siis kyse.

Sinän­sä sel­l­aista aktivi­teet­tia, jota HIFK alueelle suun­nit­telee, on kun­nil­la tapana tukea.

Laitet­ti­in viikok­si pöy­dälle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.3.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.3.2016

Koske­lan sairaala-alueelle 3000 asukasta

Fik­sunoloinen tiivistyskaa­va Koske­las­sa. Tämä on yksin neljännes vuodenkaavoitustavoitteesta

Lohi­a­pa­jan­lah­den kaa­va Lauttasaaressa

Vene­sa­ta­man äärelle tulee kuusi ker­rostaloa ran­nan tun­tu­maan. Noin 500 asukas­ta. Kaa­va on kovin kiis­tanalainen. Pyrin kahlaa­maan esite­tyt mielip­i­teet läpi viikon­lop­un aikana

Lausun­to HIFK:n hallihankkeesta

HIFK halu­aa rak­en­taa uuden jäähallin ”kokon­aan oma­l­la rahal­la” ja rahoit­taa sen kohta­laisen mas­si­ivisel­la kiin­teistön­jalo­tuk­sel­la (mm. hotel­li, luk­susasun­to­ja, suurmyymälä) kaupungilta sop­uhin­taan saa­mal­laan maal­la. Viras­to esit­tää lausun­tolu­on­nok­ses­sa, että olisi parem­pi vali­ta pohjoisem­pi paik­ka (nykyisen jäähallin alue) kuin Män­tymä­ki. Jos joku kek­sii suo­jel­la van­han jäähallin, voi uuden rak­en­taa Män­tämäen tienoolle, mut­ta sil­loinkin tämä rahoituk­seen käytet­tävä kiin­teistön­jalostushanke olisi parem­pi toteut­taa Nor­den­skjöldinkadun var­res­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 8.3.2016”

Mikä bulevardeissa pelottaa?

Ris­tiri­itaisia tun­tei­ta ovat herät­täneet Helsin­gin suun­nitel­mat muut­taa moot­tori­ti­et Kehä I:n sisäpuolel­la talo­jen reunus­tamik­si bule­vardeik­si niin, että asun­to­ja syn­tyy noin 80 000 asukkaalle.

Pari­in yleiseen argu­ment­ti­in on vastattava.

Siir­tyvätkö ruuhkat naa­purikun­ti­in. Helsin­gin sisään­tu­lotei­den kap­a­siteet­ti ei laske ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että nuo 80 000 asukas­ta asutet­taisi­in muualle kan­takaupunki­in. Kehä I:n sisäpuolelle on tulos­sa 150 000 asukas­ta. Nykyisel­lä liiken­nemuo­to­jakau­mal­la tämä ihmis­määrä tukkisi kan­takaupun­gin katu­verkon täysin. Sik­si panos­te­taan joukkoli­iken­teeseen. Bule­varde­ja pitkin kulk­isi pikaratikoi­ta, jot­ka ainakin vält­tävät ruuhkat. Sisään­tu­lotei­den kap­a­siteetin rajoit­ta­ja on vas­taan­ot­ta­van katu­verkon kap­a­siteet­ti, eikä se tässä muu­tu mik­sikään. Jat­ka lukemista “Mikä bule­vardeis­sa pelottaa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.3.2016

Kes­ki-Pasi­lan kaava

Tämä oli meil­lä käsit­telyssä vuo­den 2014 lop­ul­la. Sil­loin tehti­in varsi­naiset lin­jauk­set. Nyt on hiot­tu yksi­tyisko­htia. Lau­takun­ta on eri vai­heessa vaat­in­ut kaavoitet­tavak­si enem­män ja raken­nu­soikeu­den määrä onkin nous­sut yli 50 pros­en­til­la ensim­mäi­sistä suun­nitelmista. Alueelle tulee 3500 asukas­ta ja 1000 työ­paikkaa. Vetu­ri­tie vähän häir­it­see aluet­ta tuo­den sinne paljon läpiajoliikennettä.

Minus­ta tääl­lä pitäisi nou­dat­taa pysäköin­nis­sä peri­aatet­ta, että paikko­ja raken­netaan kysyn­nän mukaan. kos­ka se olisi ilmeis­es­ti fyy­sis­es­ti mahdollista.

Fil­lariy­htey­det pääasi­as­sa pyöräkaistoina.

Museovi­ras­ton esi­tys Var­tiosaaren suo­jelemis­es­ta raken­nus­per­in­tölain perusteella. 

Raken­nus­per­in­tölaki­in vedoten Museovi­ras­to vaatii myös Var­tiosaaren met­sän suo­jelua. Vaik­ka olisi mitä mieltä hyvän­sä Var­tiosaaren kaavoituk­ses­ta, tätä ei voi hyväksyä. Museovi­ras­to pyrkii ulot­ta­maan toti­asial­lisen veto-oikeuten­sa luon­non­suo­jelu­un, jota varten on aivan eri asiantun­ti­jata­hot. Raken­nus­per­in­tölain perusteluis­sa san­o­taan eksplisi­it­tis­es­ti, ettei näin voi tehdä.

Minä olen aikanaan sitoutunut Var­tiosaaren kaavoituk­seen kok­ouk­ses­sa, jos­sa sain esit­telijän ehdo­tuk­sen vas­tais­es­ti läpi päätök­sen, että saaren rak­en­tamisen edel­ly­tyk­senä on ratikkay­hteys. Tämä sitoo min­ua jatkossakin.

Lausun­to Viherkattolinjauksista.

Lausun­toe­si­tys on lakoni­nen: ei ole huomautettavaa.

Viherka­tot ovat mainio asia. ne pidät­tävät hulevesiä, viilen­tävät raken­nus­ta kesäl­lä ja läm­mit­tävät talvel­la, eristävät ään­tä ja tar­joa­vat tilaa kaupunkivil­je­lylle. Kat­to­ja on Helsingis­sä noin tuhat hehtaaria, mut­ta läh­eskään kaikki­in niistä ei voi viherkat­toa tehdä.

Ain­oa mikä tässä val­ti­oti­eteil­i­jää huolestut­taa on kasvin juurien kyky men­nä läpi vaik­ka har­maan kiv­en. Koh­ta ylimpi­en ker­rosten katon läopi tunkeu­tuu juuria? Kos­ka vas­taväite on niin ilmeinen, siihen on aivan var­masti jokin vastaus.

Kru­unusil­to­jen linjaus 

Kru­unuvuoren­ran­nas­ta raken­net­ta­van sil­tay­htey­den lin­jaus on nyt valmis päätet­täväk­si. Jäl­jelle jäi vai­h­toe­hto Hakaniemen torin eteläre­unan kaut­ta. Mer­i­haas­sa tämä menisi eteläistä rantaa pitkin.

Kaavailus­sa on kak­si ratikkalin­jaa: Laa­jasa­losta (myöhem­min myös Var­tiosaares­ta) Rauta­tien­to­rille 45 metrisil­lä ratikoil­la ja Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Diana-puis­toon taval­lisil­la 30 metrisil­lä ratikoilla.

On esitet­ty myös aja­tus kiertää Mer­i­ha­ka pohjois­puolelta, jol­loin yhteys palvelisi parem­min kallio­ta ja vai­h­toy­hteyk­siä Hakaniemessä, kos­ka lin­ja kulk­isi Hakaniemen nyky­is­ten ratikkapysäkkien kaut­ta. Tätä ei kuitenkaan esitetä. Täy­tynee kysyä, mik­si. Var­maankin hin­ta ja nopeus.

Han­ket­ta esitelti­in jokin aika sit­ten lau­takun­nalle. Tuol­loin mainit­ti­in, että yhteys nos­taa maan arvoa 200 miljoon­al­la eurol­la. Nyt lis­tatek­stis­sä san­o­taan, että kaupun­gin omis­ta­man maan arvoa 159 eurol­la. Siitä saadaan kaupun­gin kas­saan takaisin vaa­ti­mat­tomat 40 miljoon­aa euroa. Kysyi mik­si ja vas­taus oli, että Kru­unuvuoren­ran­nan ton­tit on ehdit­ty pitkälti luovut­taa ennen sil­tapäästöstä. TÄSTÄ OLEMME YRITTÄNEET VAROITTAA!

[LISÄYS 2.3. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa kävi ilmi, että lis­tatek­sti antaa aivan liian pes­simistisen kuvan siitä, kuin­ka suuri osa sil­lan tuot­ta­mas­ta arvon­nousus­ta saadaan per­i­tyk­si kaupungille. Ongel­ma on kuitenkin ole­mas­sa, mut­ta ei aivan näin suure­na. Se kos­kee myös Som­pasaaren tontteja.]