Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.3.2015

Lausun­to HIFK:n kiinteistönjalostushankkeesta

Lausun­nos­sa esi­te­tään, että HIFK:n raha­sam­po sijoi­tet­tai­siin Nor­dens­kiöl­din­ka­dun var­rel­le. Se ei var­maan­kaan HIFK:iä ilah­du­ta, kos­ka Töö­lön­lah­den vie­res­sä se tie­tys­ti tuot­tai­si enem­män rahaa. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nal­le ei kuu­lu kiin­teis­tö­kau­pan ehdois­ta päät­tä­mi­nen. Suun­ni­tel­mat eivät ole aivan pie­niä. Niis­sä on raken­nusoi­keut­ta suun­nil­leen Kam­pin kes­kuk­sen verran.

Laut­ta­saa­ren Lohia­pa­jan­lah­den kaava

Vih­reil­lä oli­si halu­ja lisä­tä raken­nusoi­keut­ta roi­mas­ti. Jos alue uhra­taan raken­ta­mi­sel­le, pitäi­si asun­to­ja tul­le sel­väs­ti enem­män. Tähän on var­maan­kin tyy­ty­mi­nen, kos­ka han­ke on ollut muu­ten­kin aika vai­kea. Pysä­köin­ti estää isom­man rakennusoikeuden.

Pukin­mäen Iso­pel­lon­tien kaava

Tämä on ollut näh­tä­vil­lä. Kaa­va on asial­li­ses­ti käsi­tel­ty lau­ta­kun­nas­sa aiem­min. Nyt sii­hen on teh­ty palaut­teen joh­dos­ta pie­niä muu­tok­sia. Asun­to­ja Kehä I:n ja Van­taan­joen väliin.

Pitä­jän­mäen sul­ka­po­lun alu­een kaava

Tämä­kin on ollut näh­tä­vil­lä’. Kiis­tan aihee­na on lähin­nä rasi­tusoi­keus, jos­sa yhden kiin­teis­tön pysä­köin­ti­paik­ko­ja on toi­sen kiin­teis­tön alu­eel­la. Rasi­tus­so­pi­mus on rasitussopimus.

Huo­pa­lah­den ase­man ympä­ris­tön kaava

Pää­asias­sa suo­je­lu­kaa­va, joka mah­dol­lis­taa yhden asuin­ta­lon raken­ta­mi­sen. Rai­de­jo­ke­ria var­ten tun­ne­lia vähän levennetään.

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.3.2015”

  1. Ja jäl­leen Huo­pa­lah­tea raken­ne­taan. Muis­tuu mie­lee­ni vuo­si 1954 kun oli kui­vaa ja Hel­sin­gin kau­pun­ki ei anta­nut vet­tä Huo­pa­lah­del­le kuin yhdel­lä ehdol­la, itse­näi­sen kun­nan piti liit­tyä Hel­sin­gin kai­na­loi­sek­si kanak­si ja antaa mai­ta HELSINGILLE.

  2. Pysä­köin­ti estää isom­man rakennusoikeuden. 

    Taas ker­ran, wan­ha tuttu.

    Onko tuo nyt kiin­ni muus­ta, kuin että Kokoo­mus ilmei­ses­ti han­kaa vas­taan vuo­si vuo­den jäl­keen? Mon­ta­ko vuot­ta menee, että tuol­lai­nen kaik­keen kaa­voi­tuk­seen vai­kut­ta­va perus­asia saa­daan muu­tet­tua? Min­kä­lai­sia pyr­ki­myk­siä kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­la tai vir­ka­mie­hil­lä on meneil­lään park­ki­nor­min pur­ka­mi­sek­si, jos mitään?

    On jos­sain mää­rin kysee­na­lais­ta raken­taa val­miik­si uusia aluei­ta ker­ta toi­sen­sa jäl­keen van­ho­jen käyt­tö­kel­vot­to­mien nor­mien mukai­si­na, kun ei nii­tä raken­net­tu­ja park­ki­paik­ko­ja sit­ten saa hel­pol­la muu­tet­tua asun­noik­si jälkikäteen.

    Mikä estää teke­mäs­tä edes nii­tä park­ki­tor­ne­ja, joi­ta voi­si raken­taa kysyn­nän mukaan ylös­päin? Siten ne park­ki­pai­kat sai­si edes sii­vot­tua yhteen pis­tee­seen, jol­loin alu­een voi­si muil­ta osin raken­taa fik­sum­min siten, että sitä voi­si tii­vis­tää luon­te­vas­ti tulevaisuudessa.

    Just curious.

  3. Kyl­lä tämä­kin taas osoit­taa, miten pirs­ta­leis­ta raken­ta­mi­nen on Hel­sin­gis­sä. Paik­kail­laan siel­tä tääl­tä ilman visiota.

    Tuo­ta auto­paik­ko­jen rajoit­ta­vuut­ta en usko vie­lä­kään. Jos ton­tit on teh­ty fik­sus­ti ja raken­ne­taan kuusi­ker­rok­siss­ta kau­pun­ki­mai­ses­ti, niin pai­koi­tus on mah­dol­lis­ta teh­dä kohtuukustannuksella.

  4. Kau­pun­ki on maa­lan­nut itsen­sä nurk­kaan täs­sä IFK:n jät­ti­hal­li­hank­kees­sa. Ensin kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat valit­se­vat itsel­leen kenel­tä­kään kysy­mät­tä raken­nus­pai­kan Töö­lön­lah­del­ta Sta­dio­nin ja Kan­sal­li­soop­pe­ran nurkalta. 

    Sen jäl­keen kau­pun­ki ryh­tyy auliis­ti sel­vit­tä­mään han­ket­ta, ja tuo mukaaan tut­kit­ta­vak­si myös mah­dol­li­sen kor­vaa­van raken­nus­pai­kan Nor­dens­kiöl­din­ka­dun var­rel­ta. Mik­si näil­le kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­le pitää olla kor­vaa­mas­sa jotain?

    Tämä vaih­toeh­toi­nen han­ke on sit­tem­min muut­tu­nut van­han hal­lin pur­ka­mi­sek­si ja val­ta­vak­si raken­nus­hank­keek­si Nor­dens­kiöl­din­ka­dun varteen. 

    Nyt siis ollaan valit­se­mas­sa, kum­pi sijoi­tus­pai­kois­ta toteu­te­taan. Mis­sä vai­hees­sa pro­ses­sia tuli pää­tet­tyä, että täl­lai­nen jät­ti­mäi­nen hal­li­han­ke asun­toi­neen, hotel­lei­neen ja lii­ke­kes­kuk­si­neen yli­pään­sä pitää toteut­taa Töö­lön­lah­den ja Eläin­tar­han urhei­lu­puis­ton alu­eel­le Sta­dio­nin lähiym­pä­ris­töön? Eikö van­han hal­lin kor­jaa­mi­nen riittäisi?

  5. Tul­kit­sin Lohia­pa­jan­lah­den lii­te­ma­te­ri­aa­lis­ta, että kaa­voi­tus käyn­nis­tet­tiin jo 1990-luvun lopul­la. Onko tämä joten­kin eri­tyi­sen han­ka­la koh­de, kun aikaa on kulu­nut näin­kin paljon?
    Toi­nen, mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys kos­kee sit­ten tule­vai­suut­ta, joka tosin ei ole kaa­voi­tus­asia, eli mikä on täl­le kau­pun­gin maal­le tule­vien asun­to­jen hal­lin­ta­pe­rus­te­ja­kau­ma. Tie­dos­sa­han on, että nyt Laut­ta­saa­ren 13500 asun­nos­ta vain 200 on ARA-vuokra-asuntoja.

  6. HIFK:n jää­hal­li­han­ke on kum­mal­li­nen — joko sii­nä hui­ja­taan kau­pun­gil­ta ilmai­nen arvo­kas tont­ti tai pete­tään itseään. 

    Mikä on uuden moni­toi­mia­ree­nan todel­li­nen tar­ve ja käyttö?
    Hal­li­bis­nes ei ole kovin menes­tyk­se­käs­tä, mil­jo­nää­re­jä­kään ei ole pal­joa liik­kel­lä. Pitäi­si olla nimit­täin pal­jon rahaa ja todel­la vähän aja­tuk­sia nii­den käyt­tä­mi­ses­tä kuten espoo­lai­sel­la sijoit­ta­jal­la oli.

    Jää­kiek­ko taas laji­na on talous­vai­keuk­sis­sa. Mai­nok­sia ei saa­da enem­pää lii­mat­tua ja lip­pu­jen hin­ta kar­kot­taa kat­so­jia. Kulut taas ovat pikem­min­kin lisään­ty­mäs­sä ja tv-tulot vähentymässä.

    Jos Suo­mes­sa oli­si toi­nen yhtä suo­sit­tu laji kuin jää­kiek­ko, hal­li oli­si pai­kal­laan. USA:ssa hal­lien idea on olla jää­kiek­koa ja kori­pal­loa var­ten, lisäk­si sit­ten kon­sert­te­ja ja muu­ta. Sijain­ti kes­kus­tas­sa, jol­loin kau­pat ja ravin­to­lat toi­mi­si­vat päi­vin ja illoin. Tääl­lä ei ole tois­ta lajia ja hal­lit ovat jos­sain kau­ka­na ison park­ki­pai­kan keskellä.

    Onko Nor­densk­jö­din­ka­tu paik­ka, jon­ne halu­taan ostos­kes­kus ha hotelli? 

    Yhteen­ve­to: HIFK:n joh­don mai­nos­mie­het ovat vedät­tä­mäs­sä kau­pun­kia. Lop­pu­pe­leis­sä menee tont­ti ja hal­li jou­du­taan pelas­ta­maan verorahoilla.

  7. Naa­pu­ri:
    Tul­kit­sin Lohia­pa­jan­lah­den lii­te­ma­te­ri­aa­lis­ta, että kaa­voi­tus käyn­nis­tet­tiin jo 1990-luvun lopul­la. Onko tämä joten­kin eri­tyi­sen han­ka­la koh­de, kun aikaa on kulu­nut näin­kin paljon?
    Toi­nen, mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys kos­kee sit­ten tule­vai­suut­ta, joka tosin ei ole kaa­voi­tus­asia, eli mikä on täl­le kau­pun­gin maal­le tule­vien asun­to­jen hal­lin­ta­pe­rus­te­ja­kau­ma. Tie­dos­sa­han on, että nyt Laut­ta­saa­ren 13500 asun­nos­ta vain 200 on ARA-vuokra-asuntoja.

    Kau­pun­ki ja vene­ker­hot ovat inves­toi­neet sata­ma­toi­min­taan vie­lä 1980- ja 1990-luvuil­la (esim. http://www.pursiseurasindbad.fi/pursiseuramme/historiaa/kerhotalo/). Lie­nee ihan jär­ke­vää, että näi­tä inves­toin­te­ja on nyt hyö­dyn­net­ty tek­ni­sen käyt­töi­kän­sä lop­puun, eikä uusia inves­toin­te­ja ole enää teh­ty, kun on ollut tie­dos­sa että kaa­va­muu­tos on tulossa.

    Olen kyl­lä sitä miel­tä, että suun­nit­te­lu oli­si kan­nat­ta­nut nyt aloit­taa puh­taal­ta pöy­däl­tä, eikä 15–20 vuo­den takai­sis­ta lähtökohdista.

    Kau­pun­gin mai­ta ei Laut­ta­saa­res­sa ole pal­jon asu­mi­seen kaa­voi­tet­tu, vii­mei­sin tai­taa olla jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon alue 1990-luvul­la. Sin­ne tai­si tul­la yksi kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo, muut ton­tin myy­tiin. Oli­si tosi­aan mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, aio­taan­ko nämä­kin ton­tit myy­dä vai mah­dol­li­ses­ti vuokrata.

  8. Huo­pa­lah­den ase­man kaa­vas­sa kysees­sä tai­taa olla myös kevyen lii­ken­teen kul­ku­yh­teyk­sien jär­jes­tä­mi­nen ase­man omis­tuk­sen muu­tut­tua pari vuot­ta sit­ten. Nyt kul­ke­mi­nen on estet­ty puo­mein mut­ta kaa­va vai­kut­ti ihan jär­ke­väl­tä. Eli kaa­va mah­dol­lis­taa kul­ke­mi­sen Kylä­tien, ase­man ete­läi­seen sisään­käy­nin ja Kaup­pa­lan­tien alueella.

    Var­si­nai­ses­ti kaa­vas­ta ei oikein käy­nyt ilmi pyö­räi­lyn jär­jes­tä­mis­tä Eliel Saa­ri­sen­tie­tä pit­kin, tul­lee­ko­han tuo­hon vie­lä jokin eril­li­nen Rai­de-Joke­riin liit­ty­vä kaa­va. Nyt Eliel Saa­ri­sen­tiel­lä menee koh­tuul­li­sen käy­tet­ty klv joka on ahdet­tu kape­aan, mut­kit­te­le­vaan ja mäki­seen kui­luun. Eli jos tun­ne­lia ale­taan muut­ta­maan Rai­de-Joke­ria var­ten niin toi­vat­ta­vaa oli­si että myös tuo kevyen lii­ken­teen väy­lää suun­ni­tel­tai­siin samal­la turvallisemmaksi.

  9. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Ja jäl­leen Huo­pa­lah­tea raken­ne­taan. Muis­tuu mie­lee­ni vuo­si 1954 kun oli kui­vaa ja Hel­sin­gin kau­pun­ki ei anta­nut vet­tä Huo­pa­lah­del­le kuin yhdel­lä ehdol­la, itse­näi­sen kun­nan piti liit­tyä Hel­sin­gin kai­na­loi­sek­si kanak­si ja antaa mai­ta HELSINGILLE.

    Wiki­pe­dian mukaan:

    Suu­res­sa alue­lii­tok­ses­sa 1. tam­mi­kuu­ta 1946 Huo­pa­lah­ti lak­kau­tet­tiin itse­näi­se­nä kun­ta­na yhdes­sä mui­den pien­ten naa­pu­ri­kun­tien kans­sa ja lii­tet­tiin Hel­sin­gin kaupunkiin.”

  10. Kal­le:
    Kyl­lä tämä­kin taas osoit­taa, miten pirs­ta­leis­ta raken­ta­mi­nen on Hel­sin­gis­sä. Paik­kail­laan siel­tä tääl­tä ilman visiota.

    Minus­ta täl­lai­nen pirs­ta­lei­nen paik­kai­lu tuot­taa ihan kivan­nä­köis­tä kau­pun­kia. Esi­mer­kik­si mai­ni­tun Huo­pa­lah­den ase­man vie­res­sä on itse­näi­sen kun­nan aikai­sia puu­ta­lo­ja ja pui­nen kirk­ko­kin, sit­ten 1950–60-luvuilla raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­ja ja sit­ten suun­nil­leen samaan aikaan raken­net­tu­ja talo­ja kun bus­si 550 alkoi kulkea.

  11. Huo­pa­lah­den (Haa­gan) ase­man ympä­ris­tös­sä on pal­jon 60-luvul­la raken­net­tu­ja 2–4‑kerroksisia pien­ker­ros­ta­lo­ja. Olen jos­kus osak­si asu­nut siellä.

  12. Mark­ku af Heur­lin: Wiki­pe­dian mukaan:

    Suu­res­sa alue­lii­tok­ses­sa 1. tam­mi­kuu­ta 1946 Huo­pa­lah­ti lak­kau­tet­tiin itse­näi­se­nä kun­ta­na yhdes­sä mui­den pien­ten naa­pu­ri­kun­tien kans­sa ja lii­tet­tiin Hel­sin­gin kaupunkiin.”

    Perus­tui­ko lii­tos mie­tin­töön (eri­tyis­sel­vi­tyk­si­neen), jon­ka Val­tio­neu­vos­ton jo vuon­na 1928 mää­rää­mä sel­vi­tys­mies, Yrjö Har­via, oli saa­nut val­miik­si vuon­na 1936? 

    Tuo­hon aikaan asioi­ta val­mis­tel­tiin huo­lel­la. Se mie­tin­tö löy­tyy muu­ten nykyi­sin myös digi­taa­li­se­na inter­ne­tis­tä, mut­ta on niin moni­si­vui­nen, etten löy­det­tyä­ni ehti­nyt sitä koko­naan vie­lä ker­ral­la miten­kään lukea. Mie­len­kiin­toi­nen doku­ment­ti se on var­mas­ti kyl­lä. Kiin­toi­sin­ta oli­si ehkä ver­ra­ta mie­tin­nön teks­tiä sii­hen, mitä kaik­kea mie­tin­nön jul­kai­sun jäl­keen on tapahtunut.

  13. Peli­mie­het asial­la: Eikö van­han hal­lin kor­jaa­mi­nen riittäisi?

    Osmo kut­suu asi­aa sen oikeal­la nimel­lä, kiin­teis­tö­ja­los­tus. Van­han hal­lin kor­jaa­mi­nen ei sitä oli­si, sii­nä kun ei syn­tyi­si myy­tä­viä kerrosneliöitä.

  14. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Perus­tui­ko lii­tos mie­tin­töön (eri­tyis­sel­vi­tyk­si­neen), jon­ka Val­tio­neu­vos­ton jo vuon­na 1928 mää­rää­mä sel­vi­tys­mies, Yrjö Har­via, oli saa­nut val­miik­si vuon­na 1936? 

    Tuo­hon aikaan asioi­ta val­mis­tel­tiin huo­lel­la. Se mie­tin­tö löy­tyy muu­ten nykyi­sin myös digi­taa­li­se­na inter­ne­tis­tä, mut­ta on niin moni­si­vui­nen, etten löy­det­tyä­ni ehti­nyt sitä koko­naan vie­lä ker­ral­la miten­kään lukea. Mie­len­kiin­toi­nen doku­ment­ti se on var­mas­ti kyl­lä. Kiin­toi­sin­ta oli­si ehkä ver­ra­ta mie­tin­nön teks­tiä sii­hen, mitä kaik­kea mie­tin­nön jul­kai­sun jäl­keen on tapahtunut.

    En tosi­aan­kaan tie­dä. Komi­teat oli­vat sil­loin ikui­suus­pro­jek­te­ja, aina­kin paki­noit­si­joi­den mielestä.
    HS:n toi­mit­ta­ja Kyös­ti Reu­na­nen (jos oikein muis­tan nimen) kir­joit­ti 1973 pamfle­tin Kokoa Hel­sin­ki ja hal­lit­se. Nyky­ään sel­lais­ta valis­tu­ma­ton­ta suh­tau­tu­mis­ta ei HS:n toi­mit­ta­jil­ta voi enää odottaa.

  15. Lohia­pa­ja­lah­den alu­eel­la on sekä kau­pun­gin, että Meri­tai­don vene­va­ri­kon alu­eet. Onko tämän­kal­tais­ten aluei­den tilan­tar­ve kau­pun­gis­sa hävin­nyt jon­ne­kin, muka olemattomiin?

    Mis­tä löy­ty­vät jat­kos­sa tilat trak­to­reil­le, lumi­au­roil­le ja hie­koi­tus­hiek­ka­va­ras­toil­le? Entä lai­tu­rit ja huol­to­va­ri­kot kau­pun­gin ja Meri­tai­don työ­ve­neil­le tai luotsiveneille? 

    Näi­tä pää­tök­siä seu­ra­tes­sa vai­kut­taa välil­lä sil­tä kuin kau­pun­gin suun­nit­te­lu­joh­to sekä val­tuu­te­tut toi­mi­si­vat täs­sä­kin asias­sa kuin sokeat, ilman val­ke­aa kep­piä tai opaskoiraa.

    .
    Kun Hel­sin­gis­sä venei­den mää­rä jat­ku­vas­ti kas­vaa, pitäi­si kas­vat­taa, ei vain lai­tu­rei­den, vaan myös vene­va­ri­koi­den ja tela­koi­den mää­rää sekä tilo­ja. Täs­sä pitäi­si huo­mioi­da niin val­tion, kau­pun­gin, yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den (eri yri­tyk­set) sekä yksi­tyis­ten venei­ly­har­ras­ta­jien tar­peet kau­pun­gin, sen nie­mien ja saar­ten eri puolilla. 

    Onko kukaan kau­pun­gin turis­tiop­pais­ta kek­si­nyt vie­lä vie­dä opas­tet­ta­vi­aan kat­so­maan, miten veneet ja pur­ret tääl­lä Hel­sin­gis­sä lai­te­taan keväi­sin jäl­leen pur­jeh­dus­kun­toon? Moni­ko kau­pun­ki­lai­nen­kaan mah­taa tie­tää edes mil­tä venet­tä pys­tys­sä ja suun­ta­va­kaa­na pitä­vä köli eri venei­den osal­ta (vedes­sä) pin­nan alla mah­taa näyttää? 

    On täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, miten Hel­sin­kiin on pääs­syt vii­me aikoi­na vai­kut­ta­maan aja­tus­mal­li, jon­ka mukaan pel­kät lai­tu­ri­pai­kat riit­täi­si­vät meri­kau­pun­gil­le. Toi­vot­ta­vas­ti sel­lai­sia päis­sän­sä luon­nos­te­le­vat maa­jus­sit eivät joh­da Hel­sin­kiä, tai kyke­ne vai­kut­ta­maan sen pää­tök­siin, enää pitkään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.