Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.3.2015

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.3.2015”

1. Ja jälleen Huopalahtea raken­netaan. Muis­tuu mieleeni vuosi 1954 kun oli kuiv­aa ja Helsin­gin kaupun­ki ei antanut vet­tä Huopalahdelle kuin yhdel­lä ehdol­la, itsenäisen kun­nan piti liit­tyä Helsin­gin kainaloisek­si kanaksi ja antaa mai­ta HELSINGILLE.

   Vastaa

2. Pysäköin­ti estää isom­man rakennusoikeuden. 

   Taas ker­ran, wan­ha tuttu.

   Onko tuo nyt kiin­ni muus­ta, kuin että Kokoomus ilmeis­es­ti han­kaa vas­taan vuosi vuo­den jäl­keen? Mon­tako vuot­ta menee, että tuol­lainen kaik­keen kaavoituk­seen vaikut­ta­va perusa­sia saadaan muutet­tua? Minkälaisia pyrkimyk­siä kaupung­in­val­tu­ute­tu­il­la tai virkamiehillä on meneil­lään parkki­normin purkamisek­si, jos mitään?

   On jos­sain määrin kyseenalaista rak­en­taa valmi­ik­si uusia aluei­ta ker­ta toisen­sa jäl­keen van­ho­jen käyt­tökelvot­tomien normien mukaisi­na, kun ei niitä raken­net­tu­ja parkkipaikko­ja sit­ten saa helpol­la muutet­tua asun­noik­si jälkikäteen.

   Mikä estää tekemästä edes niitä parkki­torne­ja, joi­ta voisi rak­en­taa kysyn­nän mukaan ylöspäin? Siten ne parkkipaikat saisi edes siiv­ot­tua yhteen pis­teeseen, jol­loin alueen voisi muil­ta osin rak­en­taa fik­sum­min siten, että sitä voisi tiivistää luon­tev­asti tulevaisuudessa.

   Just curi­ous.

   Vastaa

3. Kyl­lä tämäkin taas osoit­taa, miten pirstaleista rak­en­t­a­mi­nen on Helsingis­sä. Paikkail­laan sieltä täältä ilman visiota.

   Tuo­ta autopaikko­jen rajoit­tavu­ut­ta en usko vieläkään. Jos ton­tit on tehty fik­susti ja raken­netaan kuusik­er­roksis­s­ta kaupunki­mais­es­ti, niin paikoi­tus on mah­dol­lista tehdä kohtuukustannuksella.

   Vastaa

4. Kaupun­ki on maalan­nut itsen­sä nurkkaan tässä IFK:n jät­ti­hal­li­hankkeessa. Ensin kiin­teistösi­joit­ta­jat val­it­se­vat itselleen keneltäkään kysymät­tä raken­nu­s­paikan Töölön­lahdelta Sta­dion­in ja Kansal­lisoop­per­an nurkalta. 

   Sen jäl­keen kaupun­ki ryhtyy auli­isti selvit­tämään han­ket­ta, ja tuo mukaaan tutkit­tavak­si myös mah­dol­lisen kor­vaa­van raken­nu­s­paikan Nor­den­skiöldinkadun var­relta. Mik­si näille kiin­teistösi­joit­ta­jille pitää olla kor­vaa­mas­sa jotain?

   Tämä vai­h­toe­htoinen han­ke on sit­tem­min muut­tunut van­han hallin purkamisek­si ja val­tavak­si raken­nushankkeek­si Nor­den­skiöldinkadun varteen. 

   Nyt siis ollaan val­it­se­mas­sa, kumpi sijoi­tu­s­paikoista toteutetaan. Mis­sä vai­heessa pros­es­sia tuli päätet­tyä, että täl­lainen jät­timäi­nen hal­li­hanke asun­toi­neen, hotellei­neen ja liikekeskuksi­neen ylipään­sä pitää toteut­taa Töölön­lah­den ja Eläin­tarhan urheilupuis­ton alueelle Sta­dion­in lähiym­päristöön? Eikö van­han hallin kor­jaami­nen riittäisi?

   Vastaa

5. Tulk­itsin Lohi­a­pa­jan­lah­den liite­m­ate­ri­aal­ista, että kaavoitus käyn­nis­tet­ti­in jo 1990-luvun lop­ul­la. Onko tämä jotenkin eri­tyisen han­kala kohde, kun aikaa on kulunut näinkin paljon?
   Toinen, mie­lenki­in­toinen kysymys kos­kee sit­ten tule­vaisu­ut­ta, joka tosin ei ole kaavoitusa­sia, eli mikä on tälle kaupun­gin maalle tule­vien asun­to­jen hallinta­pe­ruste­jakau­ma. Tiedos­sa­han on, että nyt Laut­tasaaren 13500 asun­nos­ta vain 200 on ARA-vuokra-asuntoja.

   Vastaa

6. HIFK:n jäähal­li­hanke on kum­malli­nen — joko siinä hui­jataan kaupungilta ilmainen arvokas tont­ti tai petetään itseään. 

   Mikä on uuden moni­toimi­a­reenan todel­li­nen tarve ja käyttö?
   Hal­li­bisnes ei ole kovin men­estyk­sekästä, miljonääre­jäkään ei ole paljoa liikkel­lä. Pitäisi olla nimit­täin paljon rahaa ja todel­la vähän ajatuk­sia niiden käyt­tämis­es­tä kuten espoolaisel­la sijoit­ta­jal­la oli.

   Jääkiekko taas laji­na on talous­vaikeuk­sis­sa. Main­ok­sia ei saa­da enem­pää liimat­tua ja lip­pu­jen hin­ta karkot­taa kat­so­jia. Kulut taas ovat pikem­minkin lisään­tymässä ja tv-tulot vähentymässä.

   Jos Suomes­sa olisi toinen yhtä suosit­tu laji kuin jääkiekko, hal­li olisi paikallaan. USA:ssa hal­lien idea on olla jääkiekkoa ja kori­pal­loa varten, lisäk­si sit­ten kon­sert­te­ja ja muu­ta. Sijain­ti keskus­tas­sa, jol­loin kau­pat ja rav­in­to­lat toimi­si­vat päivin ja illoin. Tääl­lä ei ole toista lajia ja hal­lit ovat jos­sain kaukana ison parkkipaikan keskellä.

   Onko Nor­den­skjödinkatu paik­ka, jonne halu­taan ostoskeskus ha hotelli? 

   Yhteen­ve­to: HIFK:n johdon main­os­miehet ovat vedät­tämässä kaupunkia. Lop­pu­peleis­sä menee tont­ti ja hal­li joudu­taan pelas­ta­maan verorahoilla.

   Vastaa

7. Naa­puri:
   Tulk­itsin Lohi­a­pa­jan­lah­den liite­m­ate­ri­aal­ista, että kaavoitus käyn­nis­tet­ti­in jo 1990-luvun lop­ul­la. Onko tämä jotenkin eri­tyisen han­kala kohde, kun aikaa on kulunut näinkin paljon?
   Toinen, mie­lenki­in­toinen kysymys kos­kee sit­ten tule­vaisu­ut­ta, joka tosin ei ole kaavoitusa­sia, eli mikä on tälle kaupun­gin maalle tule­vien asun­to­jen hallinta­pe­ruste­jakau­ma. Tiedos­sa­han on, että nyt Laut­tasaaren 13500 asun­nos­ta vain 200 on ARA-vuokra-asuntoja.

   Kaupun­ki ja venek­er­hot ovat investoi­neet satam­a­toim­intaan vielä 1980- ja 1990-luvuil­la (esim. http://www.pursiseurasindbad.fi/pursiseuramme/historiaa/kerhotalo/). Lie­nee ihan järkevää, että näitä investoin­te­ja on nyt hyö­dyn­net­ty teknisen käyt­töikän­sä lop­pu­un, eikä uusia investoin­te­ja ole enää tehty, kun on ollut tiedos­sa että kaava­muu­tos on tulossa.

   Olen kyl­lä sitä mieltä, että suun­nit­telu olisi kan­nat­tanut nyt aloit­taa puh­taal­ta pöy­dältä, eikä 15–20 vuo­den takai­sista lähtökohdista.

   Kaupun­gin mai­ta ei Laut­tasaa­res­sa ole paljon asumiseen kaavoitet­tu, viimeisin taitaa olla jäteve­den­puhdis­ta­mon alue 1990-luvul­la. Sinne taisi tul­la yksi kaupun­gin vuokrat­a­lo, muut ton­tin myyti­in. Olisi tosi­aan mie­lenki­in­toista tietää, aio­taanko nämäkin ton­tit myy­dä vai mah­dol­lis­es­ti vuokrata.

   Vastaa

8. Huopalah­den ase­man kaavas­sa kyseessä taitaa olla myös kevyen liiken­teen kulkuy­hteyk­sien jär­jestämi­nen ase­man omis­tuk­sen muu­tut­tua pari vuot­ta sit­ten. Nyt kulkem­i­nen on estet­ty puomein mut­ta kaa­va vaikut­ti ihan järkevältä. Eli kaa­va mah­dol­lis­taa kulkemisen Kylä­tien, ase­man eteläiseen sisäänkäynin ja Kaup­palantien alueella.

   Varsi­nais­es­ti kaavas­ta ei oikein käynyt ilmi pyöräi­lyn jär­jestämistä Eliel Saarisen­ti­etä pitkin, tulleeko­han tuo­hon vielä jokin erilli­nen Raide-Jok­eri­in liit­tyvä kaa­va. Nyt Eliel Saarisen­tiel­lä menee kohtu­ullisen käytet­ty klv joka on ahdet­tu kapeaan, mutkit­tel­e­vaan ja mäkiseen kuilu­un. Eli jos tun­nelia ale­taan muut­ta­maan Raide-Jok­e­ria varten niin toi­vat­tavaa olisi että myös tuo kevyen liiken­teen väylää suun­niteltaisi­in samal­la turvallisemmaksi.

   Vastaa

9. Pekka Pietilä:
   Ja jälleen Huopalahtea raken­netaan. Muis­tuu mieleeni vuosi 1954 kun oli kuiv­aa ja Helsin­gin kaupun­ki ei antanut vet­tä Huopalahdelle kuin yhdel­lä ehdol­la, itsenäisen kun­nan piti liit­tyä Helsin­gin kainaloisek­si kanaksi ja antaa mai­ta HELSINGILLE.

   Wikipedi­an mukaan:

   “Suures­sa alueli­itok­ses­sa 1. tam­miku­u­ta 1946 Huopalahti lakkautet­ti­in itsenäisenä kun­tana yhdessä muiden pien­ten naa­purikun­tien kanssa ja liitet­ti­in Helsin­gin kaupunkiin.”

   Vastaa

10. Kalle:
    Kyl­lä tämäkin taas osoit­taa, miten pirstaleista rak­en­t­a­mi­nen on Helsingis­sä. Paikkail­laan sieltä täältä ilman visiota.

    Minus­ta täl­lainen pirstaleinen paikkailu tuot­taa ihan kivan­näköistä kaupunkia. Esimerkik­si maini­tun Huopalah­den ase­man vier­essä on itsenäisen kun­nan aikaisia puu­talo­ja ja puinen kirkkokin, sit­ten 1950–60-luvuilla raken­net­tu­ja ker­rostalo­ja ja sit­ten suun­nilleen samaan aikaan raken­net­tu­ja talo­ja kun bus­si 550 alkoi kulkea.

    Vastaa

11. Huopalah­den (Haa­gan) ase­man ympäristössä on paljon 60-luvul­la raken­net­tu­ja 2–4‑kerroksisia pienker­rostalo­ja. Olen joskus osak­si asunut siellä.

    Vastaa

12. Markku af Heurlin: Wikipedi­an mukaan:

    “Suures­sa alueli­itok­ses­sa 1. tam­miku­u­ta 1946 Huopalahti lakkautet­ti­in itsenäisenä kun­tana yhdessä muiden pien­ten naa­purikun­tien kanssa ja liitet­ti­in Helsin­gin kaupunkiin.”

    Perus­tuiko liitos miet­intöön (eri­tyis­selvi­tyksi­neen), jon­ka Val­tioneu­vos­ton jo vuon­na 1928 määräämä selvi­tys­mies, Yrjö Harvia, oli saanut valmi­ik­si vuon­na 1936? 

    Tuo­hon aikaan asioi­ta valmis­telti­in huolel­la. Se miet­intö löy­tyy muuten nyky­isin myös dig­i­taalise­na inter­netistä, mut­ta on niin mon­i­sivuinen, etten löy­det­tyäni ehtinyt sitä kokon­aan vielä ker­ral­la mitenkään lukea. Mie­lenki­in­toinen doku­ment­ti se on var­masti kyl­lä. Kiin­tois­in­ta olisi ehkä ver­ra­ta mietinnön tek­stiä siihen, mitä kaikkea mietinnön julka­isun jäl­keen on tapahtunut.

    Vastaa

13. Pelim­iehet asial­la: Eikö van­han hallin kor­jaami­nen riittäisi?

    Osmo kut­suu asi­aa sen oikeal­la nimel­lä, kiin­teistö­jalostus. Van­han hallin kor­jaami­nen ei sitä olisi, siinä kun ei syn­ty­isi myytäviä kerrosneliöitä.

    Vastaa

14. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Perus­tuiko liitos miet­intöön (eri­tyis­selvi­tyksi­neen), jon­ka Val­tioneu­vos­ton jo vuon­na 1928 määräämä selvi­tys­mies, Yrjö Harvia, oli saanut valmi­ik­si vuon­na 1936? 

    Tuo­hon aikaan asioi­ta valmis­telti­in huolel­la. Se miet­intö löy­tyy muuten nyky­isin myös dig­i­taalise­na inter­netistä, mut­ta on niin mon­i­sivuinen, etten löy­det­tyäni ehtinyt sitä kokon­aan vielä ker­ral­la mitenkään lukea. Mie­lenki­in­toinen doku­ment­ti se on var­masti kyl­lä. Kiin­tois­in­ta olisi ehkä ver­ra­ta mietinnön tek­stiä siihen, mitä kaikkea mietinnön julka­isun jäl­keen on tapahtunut.

    En tosi­aankaan tiedä. Komiteat oli­vat sil­loin ikuisu­us­pro­jek­te­ja, ainakin paki­noit­si­joiden mielestä.
    HS:n toimit­ta­ja Kyösti Reuna­nen (jos oikein muis­tan nimen) kir­joit­ti 1973 pam­fletin Kokoa Helsin­ki ja hal­litse. Nykyään sel­l­aista val­is­tu­ma­ton­ta suh­tau­tu­mista ei HS:n toimit­ta­jil­ta voi enää odottaa.

    Vastaa

15. Lohi­a­pa­jalah­den alueel­la on sekä kaupun­gin, että Mer­i­taidon venevarikon alueet. Onko tämänkaltais­ten aluei­den tilan­tarve kaupungis­sa hävin­nyt jon­nekin, muka olemattomiin?

    Mis­tä löy­tyvät jatkos­sa tilat trak­tor­eille, lumi­au­roille ja hiekoi­tushiekkavaras­toille? Entä lai­tu­rit ja huolto­varikot kaupun­gin ja Mer­i­taidon työveneille tai luotsiveneille? 

    Näitä päätök­siä seu­rates­sa vaikut­taa välil­lä siltä kuin kaupun­gin suun­nit­telu­jo­hto sekä val­tu­ute­tut toimi­si­vat tässäkin asi­as­sa kuin sokeat, ilman valkeaa kep­piä tai opaskoiraa.

    .
    Kun Helsingis­sä venei­den määrä jatku­vasti kas­vaa, pitäisi kas­vat­taa, ei vain lai­turei­den, vaan myös venevarikoiden ja telakoiden määrää sekä tilo­ja. Tässä pitäisi huomioi­da niin val­tion, kaupun­gin, yksi­ty­is­ten toim­i­joiden (eri yri­tyk­set) sekä yksi­ty­is­ten veneily­har­ras­ta­jien tarpeet kaupun­gin, sen niemien ja saarten eri puolilla. 

    Onko kukaan kaupun­gin tur­is­tiop­paista keksinyt vielä viedä opastet­tavi­aan kat­so­maan, miten veneet ja purret tääl­lä Helsingis­sä laite­taan keväisin jälleen pur­je­hduskun­toon? Moniko kaupunki­lainenkaan mah­taa tietää edes miltä venet­tä pystyssä ja suun­tavakaana pitävä köli eri venei­den osalta (vedessä) pin­nan alla mah­taa näyttää? 

    On täysin käsit­tämätön­tä, miten Helsinki­in on päässyt viime aikoina vaikut­ta­maan aja­tus­malli, jon­ka mukaan pelkät lai­turi­paikat riit­täi­sivät merikaupungille. Toiv­ot­tavasti sel­l­aisia päis­sän­sä luon­nos­tel­e­vat maa­jus­sit eivät joh­da Helsinkiä, tai kykene vaikut­ta­maan sen päätök­si­in, enää pitkään.

    Vastaa