Huomioita sote-uudistuksesta (1) Valinnanvapaudessa suuri taloudellinen riski

Kun Keskus­ta sai maakun­ta­mallin, kokoomus sai valin­nan­va­pau­den ter­vey­den­huoltoon. Keskus­ta ehti jo pilaa­maan oman maakun­ta­mallinsa vaa­ti­mal­la, että myös Kes­ki-Poh­jan­maan on voita­va olla täy­si­val­tainen maakun­ta. Kun pohdi­taan, mitä tehtäviä maakun­nalle voi antaa, mit­tatikuk­si ote­taan Kes­ki-Poh­jan­maa ja Kain­uu. Jos nämä eivät tehtävistä itsenäis­es­ti selviä, ei sel­l­aista tehtävää voi antaa myöskään Uudelle­maalle. Aika vähäisek­si tulee maakun­tien tehtäväjoukko jäämään, jos tämä on peri­aate. Eihän 68 000 asukas­ta riitä edes palo- ja pelastustoimeen.

Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, aikooko kokoomus pila­ta oman valin­nan­va­paus­mall­insa ryhtymäl­lä ajat­tele­maan asi­aa lähin­nä myyjien (yksi­tyiset yri­tyk­set) eikä osta­jan (julki­nen val­ta) kannal­ta. Kun kuun­telee kokoomus­lais­ten puhei­ta, tämä ris­ki ei ole aivan olematon.

Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paud­es­ta on nyt tul­lut selvi­tyshenkilö­työryh­män aivan asialli­nen raport­ti. Sen poh­jal­ta on mah­dol­lista toteut­taa valin­nan­va­paus ilman jät­timäisiä kus­tan­nuk­sia vero­mak­sajille. Luvat­tua kol­men mil­jardin säästöä tämä har­joi­tus ei kyl­lä voi tuot­taa enää mitenkään, mut­ta jospa etumerk­ki ei sen­tään vai­h­tu­isi vaan lisäkus­tan­nuk­set jäi­sivät alle kol­men miljardin.

Yksi­ty­isiä palvelu­ja kan­nat­tavien argu­ment­te­ja on, että kil­pailu tehostaa ter­vey­den­huoltoa ja tuot­taa sitä kaut­ta säästöjä. Jot­ta näin voisi käy­dä edes teo­ri­as­sa, pitäisi yksi­ty­is­ten toim­i­joiden voi­da kil­pail­la hin­nal­la. Tarkoi­tus kuitenkin on, että hin­ta on kaikille sama ja kil­pailu käy­dään laadul­la. Sil­loin mah­dolli­nen toimin­nan tehos­tu­mi­nen johtaa tar­jon­nan paran­tu­miseen, ei kus­tan­nusten alentumiseen.

En tarkoi­ta, että hin­tak­il­pailu pitäisi ulot­taa tähän. Halu­an vain sanoa, että kun sitä ei ole, ei voi olet­taa, että se on.

Ris­ki kus­tan­nusten merkit­tävästä lisään­tymis­es­tä tähän sen sijaan sisäl­tyy. Suurin osa ihmi­sistä on peruster­veitä. He käyt­tävät ter­veyspalvelu­ja hyvin vähän. Jos tämä joukko pääsee val­it­se­maan palvelu­jen tar­joa­jan ja kil­pailu käy­dään laadul­la, hei­dän ter­veyspalvelu­jen­sa käyt­tö voi lisään­tyä merkit­tävästi ilman mainit­tavaa terveyshyötyä.

Täl­laiset riskit ovat kyl­lä väl­tet­tävis­sä, mut­ta nyt talouden pelisään­töjä pan­naan pystyy sel­l­aisel­la höökil­lä, ettei se voi men­nä ker­ral­la oikein.

Pitäisi olla jokin tapa mita­ta poti­laak­si kir­jau­tu­vien palve­lu­tarvet­ta, jot­ta peruster­veestä ei mak­set­taisi yhtä paljon kuin mon­i­sairaas­ta. Pelkkä ikä­jakau­ma ei tähän oikein riitä. Monia mittare­i­ta on ole­mas­sa, mut­ta min­un tiedos­sani ei ole yhtään niin hyvää, etteikö lääkäri­ase­ma Kulosaa­res­sa väk­isin tuot­taisi parem­min kuin Kon­tu­las­sa. Kil­pailu hin­nal­la pois­taisi ongel­man, mut­ta hin­nal­la ei ole tarkoi­tus kilpailla.

Uud­is­tus­ta ei pitäisi käyn­nistää ker­ral­la laa­ja-alais­es­ti eikä eri­tyis­es­ti niin, että ilmei­sistä hin­noit­telu­virheistä muo­dos­tuu saavutet­tu­ja etu­ja (vrt. apteek­it) joi­hin puut­tumi­nen olisi perus­tus­lain takana.

7 vastausta artikkeliin “Huomioita sote-uudistuksesta (1) Valinnanvapaudessa suuri taloudellinen riski”

  1. Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, aikooko kokoomus pila­ta oman valin­nan­va­paus­mall­insa ryhtymäl­lä ajat­tele­maan asi­aa lähin­nä myyjien (yksi­tyiset yri­tyk­set) eikä osta­jan (julki­nen val­ta) kannal­ta. Kun kuun­telee kokoomus­lais­ten puhei­ta, tämä ris­ki ei ole aivan olematon. 

    Ööh.. Toden­näköis­es­ti he ajat­tel­e­vat sitä tuol­ta kannal­ta, sanovat he mitä tahansa. Näin­hän se on men­nyt kaikissa hei­dän ratkaisuissaan.

  2. Onko jonot­tamishalu sit­tenkään se parhait­en toimi­va menetelmä ter­vey­den­huoltopalvelu­jen käytön kon­trol­loin­ti­in ? On toki mah­dol­lista että pelkästään ter­veysase­man muka­van henkilökun­nan ja hyvän palvelu takia men­täisi­in näyt­tämään joka ikistä hyt­ty­sen­pis­toa eli har­mit­to­mia vaivo­ja jot­ka parani­si­vat joka tapauk­ses­sa. Täl­lä kolikol­la on se toinenkin puoli, entä ne, joiden vai­vat oikeasti pahenevat odotet­taes­sa ja joiden hoito tulee kalli­im­mak­si hoitoon­pääsyn viivästymisen ja menete­tyn työa­jan takia.

    Nyky­isin sys­tee­mi ham­mashoi­dos­sa toimii siten että yhteiskun­ta sub­ven­toi paljon pienem­mäll sum­mal­la jos laskun kir­joite­taan yksi­tyisen ham­maslääkärin nimis­sä vaik­ka saatu palvelu on sama. Ain­ot ero on hoitoon­pääsya­jas­sa. Kenen etu on että ham­paaseen joka olisi hoitunut paikkaa­mal­la jos hoitoon olisi päässyt heti joudu­taankin tekemään julkisel­la puolel­la paljon kalli­impi juurihoito ?

    Meil­lä on käytän­nössä paljon koke­mus­ta yksi­ty­i­sistä käyt­täjälle ilmai­sista ter­vey­den­huoltopalveluista joden palvelua saa vieläpä ilman jono­tus­ta eli moni meistä on työ­paikkater­vy­den­huol­lon piiris­sä. En ole kuul­lut että työ­paikkalääkärille men­täisi­in näyt­tämään joka ikistä hyt­ty­sen­pis­toa eli että palvelu­ja ylikäytetäisi­in vain sik­si että se on hyvää ja ilmaista käyt­täjälle. Sen seni­jaan tiedän että työ­nan­ta­ja hyö­tyy moninker­tais­es­ti aiheutetut kus­tan­nuk­set säästyneenä työaikana ja vähen­tyneinä sairauspoissaoloina.

    Mik­si siis olisi odotet­tavis­sa ter­veyspalvelu­jen haaskaus­ta jos nekin jot­ka eivät ole työ­paikkater­vey­den­huol­lon piiris­sa saisi­vat vas­taa­van tasoiset palvelut ?

    En olisi morkkaa­mas­sa julk­ista ter­vey­den­huoltoakaan huonos­ta laadus­ta, Hoito on eri­no­maista, ongel­mat liit­tyvät pääosin palvelu­iden saatavu­u­teen eli jono­jen pituuteen.

    1. Jos kaikkia suo­ma­laisia hoidet­taisi­in suh­teessa ter­veysongelmi­in­sa yhtä inten­si­ivis­es­ti kuin ter­veitä työssä käyviä, hoidon määrä lisään­ty­isi valtavasti.

  3. Isoin kysymys on, että miten työter­veys­den käy jatkossa.
    Nyky­isin työ­nan­ta­ja mak­saa vähän vähem­män ennakoivista työter­veyspalveluista ja vähän enem­män peruster­vey­den­huol­lon hoita­mis­es­ta joutuisasti. 

    Sairaus­päivän hin­ta on hel­posti 400 eur (sairausa­jan palk­ka, säh­lin­ki ja hallinnoin­ti, työter­veys, sijaisen tai vas­taa­van kulut). Yksin­er­taisinkin kun­tapäät­täjä toiv­ot­tavasti jo ymmärtää, että työstä pois­saolo­jen vähen­tämi­nen ja lyhen­tämi­nen on aivan paras­ta säästämistä!

    OP-Pohjolan sairaala vei yksi­tyisen orto­pe­di­an tuot­ta­van bis­nek­sen men­nessään, kun vaku­u­tusy­htiö huo­masi säästävän­sä reilusti kun­han itse tekemäl­lä ihmiset saadaan nopeam­min ter­veek­si. Ei odot­telua eikä vatulointia.

    Duaal­i­mallis­sa sen­tään voidaan ver­tail­la vaik­ka Pih­la­jalin­nan kun­nalle tuot­ta­maa palvelua kul­loisenkin maakun­nan tuot­tami­in palvelui­hin. Jos sairai­ta ei hoide­ta, rahaa säästyy, joten mittarei­den pitää olla monipuolisia. Parhai­ta käytän­töjä pitäisi saa­da lev­iämään ja siir­tymään, nyky­isin se on mah­do­ton­ta kos­ka kun­nalli­nen itse­hallinto ja NIH (not invent­ed here). Hyviä ratkaisu­ja on kum­mal­lakin puolel­la aitaa, huono­ja myös.

    Min­i­maakun­tien itsenäisyys on Kepun vas­taus kansal­liseen etu­un — siitä ei välitetä. Viisi yliopis­to­sairaalan ohjaa­maa aluet­ta, 12 täy­den päivystys­sairaalan aluet­ta ja STM:n koor­di­naa­tio yliopis­to­sairaaloiden kesken. 

    Poli­itikoille on vaikea selit­tää, että sairaan­hoito on muut­tunut. Vaa­ti­vat oper­aa­tiot ovat vaa­tivia ja niitä tekee erikois­tunut ja kallis tii­mi. Eivät erikois­sairaan­hoidon tiim­it ole poli­itikoiden pat­saista maakun­nas­sa tai mui­ta muistomerkkejä. 

    Sit­ten jok­eri: miten sosi­aali­palve­lut? Siel­lä liikkuu paljon rahaa. Nyt on kiin­nos­tanut vain erikoissairaanhoito.

  4. Kus­tan­nusten kannal­ta kauhis­tut­taa eri­tyis­es­ti Hesarin mainit­se­ma Oma­lääkäri­malli. Kovin paljon ei tarvitse jono­teo­ri­aa sen havait­semiseen, että jos oma­lääkärille halu­aa päästä lyhy­il­lä jono­tusajoil­la, niin niitä tarvi­taan todel­la paljon.

  5. Voisko ajatel­la, että edes joku ajat­telisi tätä asi­akkaan kannal­ta ja pohtisi, että kelle tässä nyt valin­nan­va­paus pitäisi antaa. Olisko jopa asi­akkaalle itselleen. 

    Vaik­ka mon­es­sa asi­as­sa olen samaa mieltä Osmon kanssa, niin tässä kohtaa kuitenkin ihme­tyt­tää, että miten osta­ja tässä on julki­nen val­ta. Julki­nen val­ta on ehkä reg­u­laat­tori, valvo­ja, mut­ta todel­li­nen osta­ja on palvelu­iden käyt­täjä. Ja rahat kiertää jonkun byrokraatin kaut­ta, mut­ta ei se tee byrokraatista osatajaa.

    Nykyi­nen ajat­telu on vain tois­in­to 1800 luvun huu­to­lais­sys­teemistä, mis­sä kun­nanisät huu­dat­ti­vat isän­tiä, kuka halvim­mal­la ottaa vaivaisen hoidet­tavak­seen. Vaivaisen itsen­sä kannal­ta kat­sot­tuna mikään ei ole muut­tunut sadas­sa vuodessa.… ai niin, on sen­tään, talol­lisen sijaan meil­lä on mehiläiset ja pih­la­jalin­nat summuut…big deal.

  6. En ihan ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta että hin­tak­il­pailua ei olisi. Vaik­ka omavas­tu­ut palvelu­ja käyt­tävälle kansalaisille olisi samat ja yhteiskun­nan yri­tyk­sille mak­sama kor­vauskin olisi vakio, niin tok­i­han jokainen palvelu­ja tuot­ta­va yri­tys pyrk­isi toim­i­maan mah­dol­lisim­man tehokkaasti jot­ta voit­toa syn­ty­isi enemmän. 

    Palvelui­ta tilaa­va sote-alue ymmärtääk­seni voisi määräa­join kil­pailut­taa palvelu­iden anta­jat ja vaikka­pa kat­soa löy­ty­isikö tek­i­jöitä riit­tävästi 1% alem­mal­la hin­nal­la. Toim­into­ja tehosta­neet voisi­vat edelleen tehdä täl­löin asial­lista voit­toa ja lähti­sivät siten hom­maan mukaan, kun taas tehot­tomat jou­tu­isi­vat luop­umaan kisasta. 

    Nyky­isil­lä julk­isil­la organ­isaa­tioil­la käsit­tääk­seni on rajalli­nen moti­vaa­tio tehostaa toim­intaansa, kos­ka hyö­ty siitä tule­vista pon­nis­teluista ei tipu heille itselleen kuin korkein­taan osin. Tähän saataisi­in yksi­tyiset mukaan tuo­ma­l­la muutosta.

    Minus­ta tämä on selvä kil­pailua lisäävä elementti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.