Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kes­ki-Pasi­lan kaava

Tämä oli meil­lä käsit­telyssä vuo­den 2014 lop­ul­la. Sil­loin tehti­in varsi­naiset lin­jauk­set. Nyt on hiot­tu yksi­tyisko­htia. Lau­takun­ta on eri vai­heessa vaat­in­ut kaavoitet­tavak­si enem­män ja raken­nu­soikeu­den määrä onkin nous­sut yli 50 pros­en­til­la ensim­mäi­sistä suun­nitelmista. Alueelle tulee 3500 asukas­ta ja 1000 työ­paikkaa. Vetu­ri­tie vähän häir­it­see aluet­ta tuo­den sinne paljon läpiajoliikennettä.

Minus­ta tääl­lä pitäisi nou­dat­taa pysäköin­nis­sä peri­aatet­ta, että paikko­ja raken­netaan kysyn­nän mukaan. kos­ka se olisi ilmeis­es­ti fyy­sis­es­ti mahdollista.

Fil­lariy­htey­det pääasi­as­sa pyöräkaistoina.

Museovi­ras­ton esi­tys Var­tiosaaren suo­jelemis­es­ta raken­nus­per­in­tölain perusteella. 

Raken­nus­per­in­tölaki­in vedoten Museovi­ras­to vaatii myös Var­tiosaaren met­sän suo­jelua. Vaik­ka olisi mitä mieltä hyvän­sä Var­tiosaaren kaavoituk­ses­ta, tätä ei voi hyväksyä. Museovi­ras­to pyrkii ulot­ta­maan toti­asial­lisen veto-oikeuten­sa luon­non­suo­jelu­un, jota varten on aivan eri asiantun­ti­jata­hot. Raken­nus­per­in­tölain perusteluis­sa san­o­taan eksplisi­it­tis­es­ti, ettei näin voi tehdä.

Minä olen aikanaan sitoutunut Var­tiosaaren kaavoituk­seen kok­ouk­ses­sa, jos­sa sain esit­telijän ehdo­tuk­sen vas­tais­es­ti läpi päätök­sen, että saaren rak­en­tamisen edel­ly­tyk­senä on ratikkay­hteys. Tämä sitoo min­ua jatkossakin.

Lausun­to Viherkattolinjauksista.

Lausun­toe­si­tys on lakoni­nen: ei ole huomautettavaa.

Viherka­tot ovat mainio asia. ne pidät­tävät hulevesiä, viilen­tävät raken­nus­ta kesäl­lä ja läm­mit­tävät talvel­la, eristävät ään­tä ja tar­joa­vat tilaa kaupunkivil­je­lylle. Kat­to­ja on Helsingis­sä noin tuhat hehtaaria, mut­ta läh­eskään kaikki­in niistä ei voi viherkat­toa tehdä.

Ain­oa mikä tässä val­ti­oti­eteil­i­jää huolestut­taa on kasvin juurien kyky men­nä läpi vaik­ka har­maan kiv­en. Koh­ta ylimpi­en ker­rosten katon läopi tunkeu­tuu juuria? Kos­ka vas­taväite on niin ilmeinen, siihen on aivan var­masti jokin vastaus.

Kru­unusil­to­jen linjaus 

Kru­unuvuoren­ran­nas­ta raken­net­ta­van sil­tay­htey­den lin­jaus on nyt valmis päätet­täväk­si. Jäl­jelle jäi vai­h­toe­hto Hakaniemen torin eteläre­unan kaut­ta. Mer­i­haas­sa tämä menisi eteläistä rantaa pitkin.

Kaavailus­sa on kak­si ratikkalin­jaa: Laa­jasa­losta (myöhem­min myös Var­tiosaares­ta) Rauta­tien­to­rille 45 metrisil­lä ratikoil­la ja Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Diana-puis­toon taval­lisil­la 30 metrisil­lä ratikoilla.

On esitet­ty myös aja­tus kiertää Mer­i­ha­ka pohjois­puolelta, jol­loin yhteys palvelisi parem­min kallio­ta ja vai­h­toy­hteyk­siä Hakaniemessä, kos­ka lin­ja kulk­isi Hakaniemen nyky­is­ten ratikkapysäkkien kaut­ta. Tätä ei kuitenkaan esitetä. Täy­tynee kysyä, mik­si. Var­maankin hin­ta ja nopeus.

Han­ket­ta esitelti­in jokin aika sit­ten lau­takun­nalle. Tuol­loin mainit­ti­in, että yhteys nos­taa maan arvoa 200 miljoon­al­la eurol­la. Nyt lis­tatek­stis­sä san­o­taan, että kaupun­gin omis­ta­man maan arvoa 159 eurol­la. Siitä saadaan kaupun­gin kas­saan takaisin vaa­ti­mat­tomat 40 miljoon­aa euroa. Kysyi mik­si ja vas­taus oli, että Kru­unuvuoren­ran­nan ton­tit on ehdit­ty pitkälti luovut­taa ennen sil­tapäästöstä. TÄSTÄ OLEMME YRITTÄNEET VAROITTAA!

[LISÄYS 2.3. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa kävi ilmi, että lis­tatek­sti antaa aivan liian pes­simistisen kuvan siitä, kuin­ka suuri osa sil­lan tuot­ta­mas­ta arvon­nousus­ta saadaan per­i­tyk­si kaupungille. Ongel­ma on kuitenkin ole­mas­sa, mut­ta ei aivan näin suure­na. Se kos­kee myös Som­pasaaren tontteja.]

Vaik­ka pidän Pur­si­aisen ja Saari­maan ana­lyysia hyödyl­lisenä lukea, kaikkea siitä ei pidä uskoa; paljon on sub­stanssin huonoa tun­temista ja paljon on ylilyöntejä.

Inkre­men­tal­is­mi. Kir­joituk­ses­sa kyl­lä san­o­taan aluk­si, että kaavoitus­ta tarvi­taan ulkois­t­en hyö­ty­jen ja hait­to­jen vuok­si, mut­ta sit­ten se vähän uno­htuu. Jos jokaises­ta ton­tista erik­seen päätetään käyt­tö­tarkoituk­ses­ta, joka mak­si­moi sen ton­tin arvon, päädytään lop­ul­ta täysin epäon­nis­tuneeseen kaupunki­in. Sik­si tarvi­taan jopa vähän intu­itioon perus­tu­vaa näke­mys­tä siitä, paljonko kaupungis­sa on esimerkik­si puis­to­ja. Sen voi yrit­tää laskea rahas­sa, mut­ta toiv­o­ton­ta se on. Laskel­mat ovat niin mon­imutkaisia, ettei niis­sä päästä minkään­laiseen tarkkuuteen.

Minä kyl­lä usein lasken itsel­leni suu­ru­us­lu­okkia oman ajat­telu­ni poh­jak­si. On ity­ses­tään selviä tapauk­sia. Kymme­nen miljoo­nan piilo­tu­ki 1200 golfin­pelaa­jalle ei ole perustel­tu eikä 20 miljoo­nan euron tuki pienkoneken­tälle. (Noin 400 €/nousu). Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyysi (7) Kri­it­tisiä huomioita”

Pur­si­ainen ja Saari­maa vaa­ti­vat tiivi­im­pää kaavoitus­ta. He syyt­tävät tehot­tomista kaavoista poli­itikko­ja ja sitä vääristymää, että kaavoista päät­tävät nykyiset asukkaat eikä tulevil­ta kysytä mitään.

Tämä nyky­is­ten asukkaiden tuot­ta­ma vääristämä on suosit­tu nykykir­jal­lisu­udessa eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, jos­sa siitä syytetään kaupunkien kalli­ita asumiskus­tan­nuk­sia ja ympäristörikok­seen ver­rat­tavaa kaupunki­rak­en­teen hajaantumista.

Hyvä esimerk­ki tästä on, että valmis­teil­la ole­van Uuden yleiskaa­van ollessa ensim­mäisen ker­ran kansalais­ten arvioitavis­sa, sen läh­es jokaises­ta rak­en­tamiseen osoite­tus­ta pik­selistä joku urput­ti. Jat­ka lukemista “Lib­er­an ana­lyys­si (5) Mata­lan rak­en­tamisen kus­tan­nus esiin”

Bunkkerin kaa­va.

Kaa­va meni läpi yksimielis­es­ti, vaik­ka kyl­lä se vähän puhut­ti. Min­u­akin hirvit­ti, että tuon kokoinen raken­nus on niin lähel­lä lähimpiä asuin­talo­ja, mut­ta bunkkeri on ollut siinä koko ajan ja osta­jat ovat sen tien­neet. Päin­vas­toin, bunkkerin aika tylyn näköi­nen seinä madal­tuu kahdel­la ker­roksel­la. Bunkkeri kymmenel­lä asuinker­roksel­la korotyet­tuna ei tule ole­maan Jätkäsaaren korkein rakennus.

Kaup­pa­torin pysäköintipaikat

Tämä vedet­ti­in pois listal­ta. Oikea paik­ka asian käsit­telemiseen onkin alueenkokon­ais­su­un­nitel­ma, jol­loin pysäköin­nin hyö­tyjä voidaan ver­ra­ta siihen, mitä niiden tilalle voitaisi­in lait­taa. Tun­tei­ta asia on jo ehtinyt herättää.

Kyse on muun muas­sa Suomen­lin­nas­sa asu­vien asukaspysäköin­tipaikoista. Ne kan­nat­taa lait­taa kasarmintorin pysäköin­ti­hal­li­in tai Kata­janokalle tule­vaan pysäköin­tilu­o­laan. Nämä paikat ovat sil­loin tietysti mak­sullisia. Todet­takoon kuitenkin, että Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 16.2.2016”

KSV löysi tilat umpikorttelille

Viimeaikainen paine rak­en­taa lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in on syn­nyt­tää uusia inno­vaa­tioi­ta. Nyt löy­tyi tilat 500 asukkaan umpiko­rt­telille Jätkäsaares­ta – bunkkerin katolta.

Jätkäsaaren bunkker­ille on etsit­ty käyt­töä vuosia. Nyt on löy­tynyt ratkaisu, joka on taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa. Raken­nus­ta pure­taan pari ker­rosta, päälle raken­netaan umpiko­rt­telina asun­toko­rt­teli. Raken­nuk­sen alak­er­taan tulee liikun­tatilo­ja – mm uima­hal­li ja niiden päälle jopa kymme­nen ker­rosta asun­to­ja. Urheilu­tilo­jen kat­to toimii pihana.

Kort­telista tulee aika korkea, jol­loin se var­jostaa naapureitaan.

Ton­tille tulee myös koulu, bunkkerin viereen, ei sen päälle.

Kaup­pa­to­ril­ta ja Lyy­bekin lai­turil­ta pois 320 pysäköintipaikkaa

Kaup­pa­torin ilme ‑työryh­män lop­pu­ra­por­tis­sa vuodelta 2014 esiteti­in, että Suomen arvokkaimpi­en ranta­tont­tien paras käyt­tö­tarkoi­tus ei ehkä kuitenkaan ole auto­jen säi­lyt­tämi­nen. Nyt tämän raportin mukaises­ti alueelta pois­tuu kaikki­aan 320 pysäköin­tipaikkaa ja ranta vapau­tuu parem­paan käyt­töön. Pysäköin­tipaikoista alueel­la ei sinän­sä ole pulaa, kos­ka Kasarmintorin alla on noin 400 paikkaa.

Sinän­sä ymmär­rän lyhy­taikaisen pysäköin­nin tarpeen. Minus­ta esimerkik­si kaup­pa­hallin luona voisi olla noin kymme­nen paikkaa hal­lis­sa asioiville. Nämä pitäisi hin­noitel­la niin suo­lais­es­ti, ettei niitä käytet­täisi muuhun. Eurol­la viisi min­u­ut­tia voisi ole sopi­va hin­ta. Täl­laista mak­su­lu­okkaa ei kuitenkaan ole. Aikara­joituk­set tör­määvät autoil­i­joiden heikkoon lainkuuliaisuuteen.

Lausun­to toivo­musponnes­ta koskien HSL:n lip­pu­ja ja raide­jok­erin kiirehtimistä.

Raide­jok­erin osalta ajanko­htaisu­us meni. Kaupung­in­hal­li­tuskin on kiin­nit­tänyt huomio­ta, että infrakus­tan­nusten sälyt­tämi­nen joukkoli­iken­teen lipun­hin­toi­hin johtaa epä­tarkoituk­sen­mukaisen korkeisi­in lipunhintoihin.

Olen aiem­minkin täl­lä blogilla kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että kaupun­git rahas­ta­vat tämän HSL:n sopimuk­sen mukaan infrain­vestoin­nit kah­teen ker­taan. Nehän lisäävät maan arvoa, jon­ka kun­nat ensin rahas­ta­vat itselleen. Raideli­iken­nein­vestoin­tien täysimit­tainen rahas­t­a­mi­nen on huonos­ti perusteltavis­sa, jos se johtaa investoin­nit vajaakäyttöisyyteen.