Liberan analyysi (6) Markkinoita myös autoilijoille

Pur­si­ainen ja Saari­maa esit­tävät, että myös liiken­teessä pitäisi ottaa järkevä hin­noit­telu käyt­töön. He kan­nat­ta­vat ruuhka­mak­su­ja ja sitä, että pysäköin­tipaikoista perit­täisi­in niiden todel­lisia kus­tan­nuk­sia vas­taa­va mak­su eikä paikko­ja pakotet­taisi rak­en­ta­maan kaavoituk­ses­sa enem­män kuin niille on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Ammattiekonomisteja!

Toiv­ot­tavasti rakkaat kokoomus­laiset luke­vat huolel­la myös tämän.

Aloite­taan ruuhka­mak­su­ista. Sanoin Hesar­ille, että ruuhka­mak­su­jen tarpeen ymmärtää jokainen, joka on läpäis­syt talousti­eteen peruskurssin. Yliopis­tol­ta otet­ti­in yhteyt­tä ja san­ot­ti­in, että opetuk­sen taso on laskenut niistä päivistä, jol­loin siel­lä olin ja ten­teistä joudu­taan päästämään läpi puut­teel­lisin tiedoin.

Ruuhka­mak­su­jen tarve lisään­tyy val­tavasti, kun kan­takaupunki­in tulee neljän­nesmiljoona asukas­ta lisää. Jos nämä käyt­tävät autoa yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudul­la yleen­sä käytetään, autos­ta muo­dos­tuu käyt­tökelvo­ton liiken­nevä­line. Tämä on ymmär­ret­ty myös Helsin­gin kokoomuk­ses­sa, jos­sa on alet­tu kan­nat­taa ruuhka­mak­su­ja, kun­han niille kek­sitään jokin toinen nimi. Espoon kokoomuk­ses­sa tilanne lie­nee toinen.

Kun­nal­lispoli­ti­ikan pelin poli­ti­ikan käytän­tö­jen mukaan kokoomus yrit­tää lyp­sää vihreiltä myön­ny­tyk­siä muis­sa asiois­sa, jos ruuhka­mak­sut tule­vat. Moni meil­lä on sitä mieltä, että mik­si mak­samme mitään autoilua hyödyt­tävistä mak­su­ista. Jos autoil­i­jat halu­a­vat istua ruuhkissa niin istuvat.

Taloudel­liset hyödyt ruuhka­mak­su­ista saavute­taan parhait­en, kun nämä ovat mah­dol­lisim­man älykkäitä. Mit­taa­vat ulkois­vaiku­tuk­sia ja vain niitä. Sil­loin ruuhka­mak­su­jen pitää vai­hdel­la ajan ja paikan mukaan hyvinkin jyrkästi. Niiden ei myöskään pitäisi perus­tua jäykki­in rajoi­hin vaan ajet­tui­hin kilometreihin.

Nyt ollaan kuitenkin menos­sa jäykki­in tul­li­ra­joi­hin samaan tapaan kuin Tukhol­mas­sa ja Lon­toos­sa. Se tulee paljon halvem­mak­si kuin kilo­metripo­h­jainen. Tarvit­taisi­in paljon lisää tutkimus­ta ker­tomaan, paljonko hyödy­istä menetetään siir­tymäl­lä halvem­paan ja huonom­paan järjestelmään.

Toivoisin, että tuo huonom­pi jär­jestelmä sisältäisi mah­dol­lisu­u­den tehdä jois­takin reit­eistä mak­sullisia. Joudumme pane­maan jäykkiä läpi­a­jok­iel­to­ja sinne, mis­sä liiken­net­tä halu­taan rajoit­taa. Olisi paljon järkeväm­pää tehdä täl­laisen reitin käytöstä mak­sulli­nen sen sijaan, että se kiel­letään kokon­aan. Hyvä esimerk­ki oli aikoinaan Pitkän­sil­lan läpi­a­jok­iel­to, joka olisi kan­nat­tanut kor­va­ta 50 sentin maksulla.

Ja se pysäköin­ti. En voisi olla enem­pää samaa mieltä.

Edel­lisessä postauk­ses­sa puhut­ti­in Jätkäsaares­ta. Käytetään sitä esimerkkinä. Jätkäsaa­reen on kaavamääräyk­sel­lä pakotet­tu rak­en­ta­maan yli 4 000 pysäköin­tipaikko­ja asuin­talo­jen käyt­töön. Tämä on yli 200 miljoo­nan investoin­ti. Väitän, että jälkipol­vet tule­vat pitämään tätä suure­na hukkain­vestointi­na. Helsin­gin osu­us Raide­jok­erista on paljon pienempi.

Jos olisi Jätkäsaa­res­sa asu­va autoa vält­tämät­tä tarvit­se­va, toivoisin, että paikko­ja olisi paljon vähem­män. Jos nuo 4 000 yrit­täi­sivät kaik­ki lähteä autol­la töi­hin aamul­la, ulospääsy Jätkäsaares­ta kestäisi todel­la kauan. Tuol­laista määrää auto­ja ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta Jätkäsaa­reen keskittää.

Kaupunki­lainen ei tarvitse autoa kuin käy­dessään maakun­nis­sa. Olen aika var­ma, että jakamistalous tulee kehit­tymään suun­taan, jos­sa sat­un­naista auton käyt­töä varten ei kan­na­ta omis­taa omaa autoa eikä eri­tyis­es­ti omaa parkkipaikkaa. Ovathan autot käytössä vain noin neljä pros­ent­tia ajas­ta ja sat­un­naiskäyt­täjäl­lä paljon vähemmän.

Suun­taus kohden jakamistalout­ta olisi paljon nopeampi, jos auton käyt­täjä jou­tu­isi mak­samaan autostaan koko sen hin­nan. Nythän siitä joutuu mak­samaan vain sen pienem­män osan, auton osto­hin­nan, kun investoin­nin pääosa, autopaik­ka menee yhteis­es­tä pus­sista. Autopaikas­ta joutuu mak­samaan yhtäläis­es­ti, oli autoa tai ei.

Jos autopaikas­ta Jätkäsaa­res­sa jou­tu­isi oikeasti mak­samaan 50 000 euroa tai vai­h­toe­htois­es­ti 250 €/kk, aika paljon pienem­mäl­lä autopaikkamääräl­lä pärjättäisiin.

Täl­lais­ten asioiden pitäisi olla selvää pässin­li­haa kaikille, jot­ka läpäi­sevät sen talousti­eteen peruskurssin.

= = = =

Kos­ka joku taas sanoo, että mak­sa­vathan autoil­i­jat paljon enem­män vero kuin mitä­VAL­TIO käyt­tää autoilu­un, halu­an tode­ta, että jos mak­sat­taa 50 000 euron autopaikan naa­puril­laan, pitää sil­lä autol­la ajaa 1,5 miljoon­aa kilo­metriä, ennen kuin on mak­sanut ben­saverossa 50 000 €. Tämä ei kuitenkaan ole se point­ti, vaan taloudel­liset pelisään­nöt, jot­ka johta­vat resurssien järkevään käyttöön.

94 vastausta artikkeliin “Liberan analyysi (6) Markkinoita myös autoilijoille”

  1. Osa-aikaise­na autoil­i­jana kan­natan ruuhka­mak­su­ja! Ja mielel­lään vielä älykkäitä sel­l­aisia. Meitä kaikkia aut­taisi jos autoa käytet­täisi­in vain todel­liseen tarpeeseen, mihin esimerkik­si ruuhka­mak­sut ohjaisivat.

    Joko­han pääkaupunkiseudun suo­ma­laiset alka­isi­vat olla riit­tävän val­is­tunei­ta päät­tämään ruuhka­mak­su­ista? Autop­uolue, johon kuu­luu edus­ta­jia kaik­ista puolueista (pait­si ehkä vihreistä?), on ollut tääl­lä hyvin voimakas. 

    Jostain syys­tä kaikkia autoilu­un suun­nitel­tu­ja muu­tok­sia vas­tuste­taan niinkin löysin perustein kuin vapau­den rajoit­ta­mi­nen (muka­mas) ja se, että autoil­i­joi­ta verote­taan jo niin raskaasti (näin yhteiskun­nas­sa, jos­sa autoilu on ollut eri­tyisen tuen kohteena, kuten esimerk­ki pysäköin­tipaikoista kertoo).

    Tässä(kin) asi­as­sa pitäisi osa­ta kat­soa kokon­aisu­ut­ta laa­jasti. Tähän­hän kovin har­va näyt­tää kykenevän. Tun­nen itsekin lukuisia ruuhka­mak­su­jen vas­tus­ta­jia, joista ei oikein saa irti mitään perustei­ta, vain tun­teeno­maisia torjuntaa.

  2. “Kaupunki­lainen ei tarvitse autoa kuin käy­dessään maakun­nis­sa.” Tämä ei ole koko totuus!
    Mik­siköhän suuria kaup­pakeskit­tymiä kaavoite­taan kehätei­den var­sille, jonne julki­nen liikenne ei ulo­tu? Tai ainakaan mar­ketista toiseen siir­tymiseen ei löy­dy julk­ista? Mitenköhän näi­hin on tarkoi­tuskulkea jos ei ole autoa? Hiukan ristiriitaista?
    Kaikkea ei saa kivi­jalka­kau­pas­ta vaik­ka kuin­ka toivoisi.

  3. Menisin pidem­mälle ja kieltäisin autot kokon­aan kan­takaupun­gin alueelta. Alue on niin pieni, että sen sisäisen liiken­teen hoitaa raitio­vaunuil­la ja kaupunkipyörillä.

  4. Ruuhk­ista puhuen: autoil­i­jat eivät ole idioot­te­ja eikä autoilu ole mikään itse­tarkoi­tus. Joka iki­nen autoil­i­ja osaa vali­ta sen nopeim­man keinon matkus­taa paikas­ta A paikkaan B. Jos se kaupunkialueel­la on joku muu kuin oma auto, autoil­i­ja val­it­see sen jonkun muun. Ihmette­len suuresti, mis­tä tule­vat esimerkik­si sato­jen miljoonien raidein­vestoin­tien edut, kun näi­den san­o­taan mak­sa­van itsen­sä takaisin siinä ja siinä ajas­sa. Jos ajan­säästöstä, niin kenen ajan­säästöstä? Ainakaan ei ole las­ket­tu mitään hin­taa sille, että kym­me­nien tuhan­sien espoolais­ten työ­matkat piden­tyvät metroli­iken­teen alka­es­sa 20–40 min­u­ut­tia päivässä. Työpäivä pite­nee tuon ver­ran ainakin las­ten­tarhanopet­ta­jil­la, joiden pitää odot­taa nouta­jia kauem­min. Työpäivä lyhe­nee niil­lä, jot­ka voivat sitä lyhen­tää. Tuot­tavu­us ale­nee, pait­si lasken­nal­lis­es­ti liiken­nevä­lineis­sä, jois­sa ihmiset viet­tävät enem­män aikaa ja osit­tain myös enem­män kilometrejä.

  5. Kyl­lähän autoil­i­jat mak­sa­vat, mut­ta mak­su­jen luonne on sel­l­ainen että ne eivät joh­da noiden vaiku­tusten huomioin­ti­in päätöksentekotilanteessa…

    Siis vero­jen ja mak­su­jen rakenne on muutettava.

  6. Ja kuin­ka mon­ta vuot­ta menee vielä siihen, että kaupunkisu­un­nit­telus­sa ymmär­retään täl­lainen perusa­sia: jos joukkoli­iken­ney­htey­det eivät ole kelvol­lisia ja niitä jatku­vasti heiken­netään, niin samal­la kas­vate­taan ihmis­ten pakkoa liikkua jol­lain muul­la taval­la. Kuten esimerkik­si henkilöau­tol­la, sil­loin kun mui­ta käyt­tökelpoisia vai­h­toe­hto­ja ei yksinker­tais­es­ti ole. Valin­nan ratkaisee järkevä ajankäyt­tö ja matkan pitu­us, ei joku utopisti­nen ideologia.

  7. Kan­natan ruuhka­mak­su­ja, vaik­ka Helsingis­sä ei ole eikä ole näkyvis­sä ruuhkia, kos­ka mak­sut jät­tävät parkkipaikat mak­sav­ille espoolaisille, eikä itä-helsinkiläisiä enää tule niin paljoa keskus­taa. Tämä lop­ul­ta paran­taa keskus­tas­sa asu­vien palveluita.

    Paikoi­tus­poli­ti­ik­ka on mon­imutkaisem­pi asia. Peri­aat­teessa juuri noin kuten Lib­era ja Osmo sanovat, mut­ta toimi­ak­seen se vaatii myös rahoituk­sen ja kaavoituk­sen uud­is­tamista reilusti. Asukkaiden etu on eri asia kuin gryn­derin etu, mis­tä koko ongel­ma kumpuaa. Toimi­ak­seen on päästävä ter­veem­pään, käyt­täjälähtöiseen rahoituk­seen myös asumises­sa. Kun­nan välistäve­to kaavoitus­mak­suil­la on lisäk­si lopetettava.

  8. Kalasääk­si:
    Menisin pidem­mälle ja kieltäisin autot kokon­aan kan­takaupun­gin alueelta. Alue on niin pieni, että sen sisäisen liiken­teen hoitaa raitio­vaunuil­la ja kaupunkipyörillä.

    Mil­läköhän sen jäl­keen hoide­taan jakeluli­ikenne, eri­laiset huoltoa­jot ja kiin­teistö­jen kor­jauk­si­in tarvit­ta­vat kul­je­tuk­set jne. Koskisiko kiel­to myös tak­se­ja, net­tikaup­po­jen koti­inkul­je­tuk­sia, koti­hoidon palvelui­ta jne? Nuo edel­lä­maini­tut ovat julki­nen liikenne mukaan luet­tuna jo noin puo­let keskus­tan autoliikenteestä. 

    Miten esim. 85 vuo­tias seniori pääsee sen jäl­keen kulke­maan, ostaako hän Bianchin fil­lar­in ja kul­kee sil­lä kesät tal­vet, saako siihen muuten rol­laat­torin tarakalle? 

    Varovaisen arvion mukaan mon­en koti­in ja yri­tyk­si­in toimitet­ta­van palvelun hin­ta saat­taa nous­ta kaksinker­taisek­si ja mon­et jäävät toimit­ta­mat­ta kan­takaupun­gin alueel­la jos autot­to­muus toteutuisi.

    1. Mil­läpä se 85-vuo­tias pääsee kulke­maan, kun kort­ti menee huonon näen vuok­si? Kan­nat­taa muut­taa ajois­sa ratikkapysäkin viereen.

  9. Tämä nyt ei ole se point­ti, mut­ta: Ben­sal­i­tran hin­nas­sa on veroa karkeasti euro. Tavalli­nen auto kulut­taa satasel­la kym­menkun­ta litraa, kaupungis­sa varsinkin. Joten 1,5 miljoo­nan kilo­metrin matkalla tulee mak­sa­neek­si ben­saveroa 150.000 euroa, eli kol­men autopaikan verran.

    Toiv­ot­tavasti muis­sa laskelmis­sasi on parem­pi tarkkuus.

    1. Jos joku ostaa edesvas­tu­ut­tomasti ben­sasyöpön auton, on se ihan oma vika. Arvon­lisäveroa ei voi laskea liiken­teen eri­ty­isveroksi kuin siltä osin kuin se kohdis­tuu ben­si­inin veroi­hin. Ben­si­inin valmis­tevero on 0,68 euroa litral­ta ja jos tähän las­kee arvon­lisäveron päälle pää­tyy 0,84 sent­ti­in litral­ta. Jos ajaa vain kaupungis­sa, kan­nat­taa ostaa hybri­di, kos­ka se säästää todel­la paljon ottaes­saan jar­ru­tusen­er­gian tal­teen. Kujin­ka paljon on niitä, jot­ka aja­vat vain ruutukaava-alueella?

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Mil­läpä se 85-vuo­tias pääsee kulke­maan, kun kort­ti menee huonon näen vuok­si? Kan­nat­taa muut­taa ajois­sa ratikkapysäkin viereen.

    Heh. Ja sit­ten vain odotel­laan, kos­ka kaupunkisu­un­nit­telu “yhdis­telee” pysäkke­jä eli suomek­si san­ot­tuna pois­taa niitä sieltä täältä liiken­teen “nopeu­tuk­sen” vuok­si. Lis­taanko jo pois­te­tut ja pois­tet­tavak­si määrä­tyt, vai muis­tatko ne ihan itse?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sä Helsingis­sä on joukkoli­iken­net­tä jatku­vasti heikennetty?

    Ai mis­säkö? Esimerkik­si kan­takaupungis­sa: Kru­u­nun­haas­sa, Töölössä, Etelä-Helsingis­sä. Ja muual­lakin. Lyhen­net­tyjä ja muutet­tu­ja reit­te­jä: bus­sit 16, 17, 18, 24, 55. Lisää läh­tee, kun län­simetro tulee. Pian myl­lätään lisää ratikoi­ta: 2, 3, 7, 8, 9. Mikään muu­tos ei yleis­es­ti ottaen paran­na kulkuy­hteyk­siä. Mut­ta vai­h­to­ja, mutkia ja hidas­tuk­sia tulee lisää. Ja lisää “muse­o­raitei­ta”.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Mil­läpä se 85-vuo­tias pääsee kulke­maan, kun kort­ti menee huonon näen vuok­si? Kan­nat­taa muut­taa ajois­sa ratikkapysäkin viereen.

    Tak­sil­la täl­lä het­kel­lä, tak­si lie­nee myös auto. Mon­esti senior­it kul­kee myös suku­lais­ten autol­la kyy­dis­sä. Suomen ilmas­to-olo­suhteis­sa fil­lari-rik­sa ei ole kovin hyvä vaihtoehto.

  13. Ruuhka­mak­su on hin­ta niukas­ta hyödyk­keestä eli liiken­neti­las­ta ruuh­ka-aikana. (mitään ruuhkaa­haan meil­lä ei ole 9.30 — 15 välil­lä eikä klo 18 jälkeen)

    Itse pitäisin parhaim­pana jär­jestelmää, jos­sa ruu­uhka­mak­su kerät­täsi­in vain aamuisn (eism. klo 6.30 — 9.30). Se kerät­täisi­in eri­tyiset­si kehäteiltä ja sisään­tuloväyliltä. Aja­tus on se, että jos ihmisel­lä on todel­li­nen tarve liikua ko aikaan autol­la pääkaupunkiseudul­la, niin kyl­lä hänel­lä on siitä varaa myöäs mak­saa 2–3 e pv. 

    Sem­minkin, kun täl­lä voidaan hillitä muiden autonkäyt­töä ja sitne nopeut­taa hänen liikkumistaan. 

    Mik­si vain aamuisin, onhan meil­lä iltapäiväru­uhkakin: Jos X ei ole aamul­la men­nyt yksi­ty­isautol­laan töi­hin, ei hän myöskään iltapäiväl­lä voi sil­lä ajaa takaisin. 

    Kilo­metripo­h­jainen edel­lyt­tää satel­li­itu­paikan­nus­ta, ja se ei toi­mi. On huo­mat­tu (katokaa, mil­l­loij Son­era ‚. milk­loin Nordea on tulossa:9. Mak­sun tul­si olla kaksiportainen.

  14. peksu: Mil­läköhän sen jäl­keen hoide­taan jakeluli­ikenne, eri­laiset huoltoa­jot ja kiin­teistö­jen kor­jauk­si­in tarvit­ta­vat kul­je­tuk­set jne. Koskisiko kiel­to myös tak­se­ja, net­tikaup­po­jen koti­inkul­je­tuk­sia, koti­hoidon palvelui­ta jne? Nuo edel­lä­maini­tut ovat julki­nen liikenne mukaan luet­tuna jo noin puo­let keskus­tan autoliikenteestä. 

    Keskustelemme henkilöli­iken­teestä.

  15. Jalankulk­i­ja: Ai mis­säkö? Esimerkik­si kan­takaupungis­sa: Kru­u­nun­haas­sa, Töölössä, Etelä-Helsingis­sä. Ja muual­lakin. Lyhen­net­tyjä ja muutet­tu­ja reit­te­jä: bus­sit 16, 17, 18, 24, 55. Lisää läh­tee, kun län­simetro tulee. Pian myl­lätään lisää ratikoi­ta: 2, 3, 7, 8, 9. Mikään muu­tos ei yleis­es­ti ottaen paran­na kulkuy­hteyk­siä. Mut­ta vai­h­to­ja, mutkia ja hidas­tuk­sia tulee lisää. Ja lisää “muse­o­raitei­ta”.

    Keskimäärin nuo raiti­oli­iken­teen muu­tok­set paran­ta­vat palvelua. Esimerkik­si nyt avau­tuu yhteys Pasi­lan ase­mal­ta Meilah­den sairaaloille, poikit­taisy­hteys Mäkelänkadul­ta Runeberginkadulle, Runeberginkadul­ta pääsee nopeam­min rautatiease­malle ja Eiran kään­tö­paikan palvelu para­nee. Län­simetro tosi­aan huonon­taa joukkoliikennettä.

    1. Juuri noin. Nuo tehdyt muu­tok­set lisä­sivät joukkoli­iken­teen käyt­töä Joku menet­ti juuri hänen suo­ran yhteyten­sä mut­ta mon­en muun yhtey­det parani­vat. Län­simet­ros­ta olen vuoren vas­ra, että kymme­nen vuo­den kulut­tua ollaan sitä mieltä, että se paran­si palvelu­ja. Näin kävi myös Itä-Helsingis­sä, jos­sa epäilti­in suorien bus­siy­hteyk­sien menet­tämisen heiken­tävän palveluja.
      Kru­u­nun­haan yhteyk­siä voisi paran­taa, jos Liisankadus­ta saisi joukkoli­iken­nekadun. Sel­l­aisia aloit­tei­ta ei ole Kru­u­nun­haas­ta tullut. 

  16. Kalasääk­si: Keskustelemme henkilöliikenteestä.

    Miten ajat­telit asi­aa valvot­ta­van? Jos turha autoilu kiel­let­täisi­in, kaikkien autoista alka­isi nopeasti löy­tyä rekvisi­it­tana ruo­hon­leikkuria, lumilinkoa ja työkalu­pakkia. Vai pitäisikö pyytää etukä­teen lupa kan­takaupungis­sa ajamiseen viranomaisilta?

  17. Markku af Heurlin: Kilo­metripo­h­jainen edel­lyt­tää satel­li­itu­paikan­nus­ta, ja se ei toi­mi. On huo­mat­tu (katokaa, mil­l­loij Son­era ‚. milk­loin Nordea on tulossa:9. Mak­sun tul­si olla kaksiportainen.

    Kyl­lä satel­li­it­ti­paikan­nus rauhan aikana toimii ja sen var­muus ja tarkku­us paranevat koko ajan. Eri hin­taiset aje­tut kilo­metrit voidaan tal­let­taa autossa ole­vaan muis­ti­in, jon­ka sisältö voidaan lähet­tää sit­ten kun verkko toimii. Yksi­ty­isyy­den suo­jakin para­nee, kun laskut­ta­jalle lähetetään vain ajos­ta ker­tyneet euromääräiset velat vaikka­pa vain ker­ran vuorokaudessa. Eihän lasku­tuk­sen tarvitse olla reaaliaikaista.

  18. Kalasääk­si: Keskustelemme henkilöliikenteestä.

    Ehdotit kyl­lä aikaisem­min auto­jen kieltämistä.

    Voisitko tarken­taa että sisäl­ty­isikö tähän henkilöli­iken­nekiel­toon tak­sit? koti­palve­lut? Eli pääseekö henkilöau­tol­la asi­akkaiden luokse esimerkik­si tietokoneen kor­jaa­ja? Myyn­tiedus­ta­ja? Siivoo­ja? Koti­par­turi? Pianon­virit­täjä? Pit­sa­tak­si? Täl­lais­es­ta kan­taka­pun­gin liikenne suurelta osin muo­dos­tuu, siis jakeluli­iken­teen lisäk­si. Har­va kan­takaupungis­sa huvikseen ajelee autolla.

    Mil­laisen henkilöli­iken­teen olisit siis kieltämässä?

  19. Minus­ta uusil­la alueil­la voitaisi­in kyl­lä muut­taa pysäköintikäytäntöjä.

    Tässä muu­tamia ehdo­tuk­sia. Ensin­näkin tipute­taan pysäköinti­normia ja lisätään kadun­var­sipysäköin­tiä mak­sullise­na, mut­ta ei tolkut­toman hintaisena.

    Lisäk­si uusille alueil­la peruste­taan “Uuden alueen pysäköin­ti Oy”, joka hallinnoi alueen vapaiden paikko­jen vuokraus­ta ja seu­raa teknis­es­ti mitkä paikat ovat mil­läkin het­kel­lä vapaana. Siihen jokaisen alueen taloy­htiön pitää teknis­es­ti liittyä. 

    Kun asukas, jol­la ei ole omaa autopaikkaa tulee alueen laidalle hän aktivoi kän­nykkäsovel­luk­sen, jol­la voi vuokra­ta vapaan paikan mis­tä vaan alueelta markki­nahin­taan, kun tekni­nen ratkaisu on yht­enäi­nen mikä vaan auto­tallin ovi aukeaa vuokralaiselle.

    Samoin asukas, jol­la on oma paikkaosake voi poistues­saan alueelta antaa paikan vuokrattavaksi.

    Samal­la sit­ten edis­tetään alueel­la auto­jen vuokraus­ta ja yhteiskäyt­töä. Sen voisi tehdä esimerkik­si niin, että jos auto riit­tävästi yhteiskäytössä autopaikan vuokra ale­nee taval­la tai toisella.

  20. Lap­siper­hei­den on todel­la han­kalaa hoitaa arkeaan ilman autoa. Lap­siper­heet joutu­vat han­kki­maan kalli­ita lisäneliöitä kym­me­nil­lä tai jopa sadoil­la tuhan­sil­la, jon­ka lisäk­si blo­gistin tavoit­teena on laskut­taa 50000 euroa pysäköin­tipaikas­ta autoilun nor­maalien veror­a­sit­tei­den päälle.
    Onko todel­la tavoiteltavaa siirtää autoil­e­vat lap­siper­heet pois kantakaupungista?
    Vai voisiko pysäköin­tipaikoista myön­tää alen­nus­ta, jos per­heessä on lapsia ?

    1. Pete. Etkö ymmär­rä, että kyl­lä ne autoil­e­vat lap­siper­heet joutu­vat auton­sa hin­nas­ta nytkin sen pysäköin­tipaikan hin­nan mak­samaan — eikä siitä pääse eroon edes sil­lä, että ei ole autoa.
      Meil­lä on ollut kolme las­ta ja olemme pär­jän­neet eri­mo­mais­es­ti ilman autoa, kuten Kata­janokalla tai Kru­u­nun­haas­sa useim­mat. Lähiöis­sä ei pärjää.
      Voi tietysti yrit­tää saa­da asun­nos­taan alen­nus­ta taloy­htiöltä sil­lä perus­teel­la, että on lap­sia, mut­ta pelkään pahoin, ettei taloy­htiö siihen suostu. 

  21. Pet­teri ehti ensin ideoimaan tuo­ta pysäköin­ti asi­aa… Mut­ta jatkan kuitenkin aiheesta vähän lisää..

    Jos nuo yksi­tyiset paikat laitet­taisi­in yleiseen käyt­töön niin että paikan omis­ta­ja saisi kohtu­ullisen kor­vauk­sen, niin se muut­taisi pysäköin­nin kuten AirBnB on muu­tanut asun­to­jen vuokrauk­sen. Ei siihen tarvi­ta mitään pakol­lista Uuden alueen pysköin­ti OY.tä vaan vaik­ka sähköi­nen palvelu, SuomiL­nP, jos­sa voisi olla yhdis­tet­tynä pait­si pysäköin­ti, niin samal­la voisi vaik­ka tanka­ta auton pat­terin… noin niinkuin hybridin han­kki­neena mielel­läni näk­isin osana palvelua. 

    Jos nyt park­keer­aus mak­saa kan­takaupungis­sa jotain 6E tun­ti, niin jos vaik­ka 8 tun­tia päivässä voisi oma paik­ka olla muiden käytössä, se olisi siinä 40E päivä ja jotain 800 E kuukaudessa. Sil­lä peit­täisi 250E/kk kus­tan­nuk­set kevyesti.

    Jos täl­laista ei pian ilmesty, niin kesälo­ma­l­la vois ruve­ta koodaamaan…

  22. Ja vielä GPSn käytöstä tiemak­sui­hin… Tot­ta kai toimii teknis­es­ti, mut­ta se pitää osa­ta speksa­ta niin, että autoil­i­jat halu­a­vat sitä käyt­tää ja samal­la voivat var­masti luot­taa, että tieto­ja ei käytetä väärin… Tämänkään tekem­i­nen ei olisi kovin kum­malli­nen jut­tu… mut­ta se var­maan pitäisi tehdä niin, että server­it eivät olisi Suomes­sa… itse asi­as­sa UBER toimii juuri noin…

  23. Ruuhka­mak­su­jen tarve ei tee niistä oikeu­den­mukaisia. 1800-luvul­la äänestysoikeut­ta sai tuloi­hin suh­teutet­tuna. Tänäpäivänä Vihreät halu­a­vat jakaa saas­tu­tu­soikeut­ta tuloi­hin suh­teutet­tuna ja nyt vielä halu­taan köy­hät autoil­i­jat pois rikkaiden tieltä. Tätäkö on sivistys?

  24. Min­ul­la ei ole tilas­to­ja las­ten har­ras­tamis­es­ta, mut­ta käsi­tyk­seni on, että erit­täin usein las­ten vähänkin akti­ivisem­pi har­ras­tus­toim­inta vaatii autoa perheeseen.
    Toki osa pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista on jyvitet­ty jo nyt Jätkäsaaren asun­to­jen hintoihin.
    Mut­ta esimerkik­si SRV main­os­taa 25 000 hin­taista pysäköin­tipaikkaa, jos­sa vastike on 40 euroa kuukaudessa.
    Huoneis­ton vuokraa­va per­he siis joutuu n 28 vuo­den takaisin­mak­sua­jal­la kohtaa­maan noin 110 euron kuukausikulun.
    Kir­joituk­sesi perus­teel­la toiv­ot, että aloit­ta­va Jätkäsaaren pysäköin­ti­laitos Oy velvoitet­taisi­in veloit­ta­maan 250 euroa ran­gais­tus­mak­sua kuukaudessa jokaises­ta autopaikas­ta, vaik­ka pysäköin­nin todel­liset kulut oli­si­vat mata­lam­mat. Lisäk­si on epä­tasa-arvoista, että esimerkik­si Kata­janokalla asukaspysäköivät mak­sa­vat nyt kadun­var­si­a­sukaspysäköin­nistään hyvin paljon Jätkäsaaren asukkai­ta vähemmän.
    Eli pysäköin­nin kus­tan­nus­vas­taavu­us on OK, tiet­tyjä eri­ty­is­ryh­miä pitäisi tukea (lap­siper­heet ja liikun­tara­joit­teiset) pysäköin­tikus­tan­nuk­sis­sa ja kaik­ista tärkein­tä olisi, että ide­ol­o­gi­sista syistä ei rajoitet­taisi pysäköin­tipaikko­jen kokonaismäärää.

  25. Suuri osa kan­takaupun­gin maanalai­sista autopakoista on raken­net­tu väestön­suo­ji­in. Näi­den väestön­suo­jien raken­nuskus­tan­nuk­set ovat samat riip­pumat­ta toimi­vatko ne nor­maali­aikana parkkipaikkoina vai eivät. Jos rak­en­tamisen hin­taa halu­taan laskea parkkipaikko­jen osalta, tulee samal­la purkaa myös vaa­timus väestö­suo­jista, jot­ta tavoitel­tu säästö /asuinneliö syntyy.

    Sama analo­gia on kan­takaupun­gin kaduil­la. Riip­pumat­ta siitä, onko kaduil­la yksi­ty­isautoilu sal­lit­tu vai kiel­let­ty, katu­ja tarvi­taan joukkoli­iken­teelle, tavarakul­je­tuk­sille ja häly­tysajoneu­voille. Tästäkään ei syn­ny ratkai­se­vaa säästöä, kos­ka katu­ti­laa ei voi­da jät­tää rak­en­ta­mat­ta, saati poistaa.

  26. Koko Pääkaupunkiseudun ruuhka­mak­su­jär­jestelmän peru­songel­ma on Kehä III. Kos­ka helsinkiläi­nen ei mak­saisi ruuhka­mak­sua ohit­taes­saan Kotkan matkalla Pietari­in, ei kotkalaisenkaan pitäisi joutua mak­samaan Helsin­gin ohit­tamis­es­ta matkalla Turku­un. Kehä III on val­takun­nalli­nen väylä.

    Ratkaisu tähän dilem­maan voisi olla että esimerkik­si Turun moot­tori­tieltä Kehä III:lle saa­pu­vat rek­isteröitäisi­in tarpeek­si kaukana Kehä III:sta ja jos sama auto pois­tu­isi Kehä III:lta esimerkik­si Lah­den tai Por­voon­tien suun­taan, mat­ka kat­sot­taisi­in val­takun­nal­lisek­si ja sik­si ruuhka­mak­sut­tomak­si. Port­tien pitäisi tätä varten olla tarpeek­si kaukana Kehä III:sta, jot­ta paikallis­li­iken­teen kohdal­la ruuhka­mak­su toimisi.

    Kilo­metripo­h­jainen jär­jestelmä (GPS) vaatisi taas kyl­lä EU-tason jär­jestelmän käyt­tööno­ton. Pääkaupunkiseudul­la kun liikkuu auto­ja, jot­ka tule­vat muual­ta maas­ta tai jopa ulkomailta.

  27. Jätkäsaa­res­sa­han neljännes noista paikoista tulee sijoit­tumaan kalli­olu­o­laan joka tulee toim­i­maan myös alueen väestönsuojana. 

    On siis hive­nen asen­teel­lista nähdä esimerkik­si tuon tilan toteut­tamiskus­tan­nuk­set pelkkänä autopaikko­jen toteut­tamisku­lu­na sil­lä niinikään väestön­suo­jien raken­nusvelvoite tulee ase­makaa­van määräyk­sistä ja ilman auton autoakin saarelle olisi täy­tynyt teet­tää nuo samat tilat 9000 asukkaalle saman mit­takaa­van rakennuskustannuksin

    Nyt autopaikan lunas­ta­jat mak­sa­vat omas­ta pus­sis­taan merkit­tävän osan noista väestön­suo­japaikoista, kuka olisi paikat mak­sanut jos kaavas­sa olisi väl­jen­net­ty autopaikko­jen rakennusvelvoitetta?

  28. Näin espoolaise­na autoil­e­vana oikeisto­por­saana voin tode­ta, että helsinkiläiset saa­vat min­un puolestani rahas­taa keskus­tas­sa ajamis­es­ta vaik­ka 10 € ker­ral­ta, mut­ta en kyl­lä jak­sa ymmärtää, että mik­si min­un pitäisi ajami­sis­tani Espoon sisäl­lä (työ­mat­ka, 95% yri­tysvierailuista) tai vaik­ka lento­ken­tälle menos­ta — varsinkin, kun har­vo­ja päiviä luku­unot­ta­mat­ta voin ajaa ruuhkien ulkopuollella.

    Ajan­säästöäkään on vähän turha kau­pa­ta, kun nk. ruuh­ka-aikaankin mat­ka-aika pite­nee ehkä ollain 5 min­uu­til­la — ollen edelleen monin ver­roin joukkoli­iken­net­tä nopeampaa.

    Toiv­ot­tavasti nämä mei­dän sekoomus­laiset pitävät pään­sä kylmänä ja jak­sa­vat vas­tus­taa moisia hölmöyksiä…

  29. “Kaupunki­lainen ei tarvitse autoa kuin käy­dessään maakunnissa.”

    No tämä väite on täyt­tä pup­pua. Sen siis pelkkä väit­tämä ilman todel­lisu­us­po­h­jaa. Tun­te­mani ihmiset Töölöstä, Jätkäsaares­ta ja muual­ta Helsin­gin kan­takaupungista käyvät töis­sä pääasi­as­sa Van­taal­la ja Espoos­sa. Näi­hin aje­taan kan­takaupungista autoillen sen jäl­keen, kun lapset on saatu kul­jetet­tua päiväkotei­hin ja koului­hin. Autoa työn tekemiseen käyt­tävästä myyn­ti­henkilöstöstä nyt puhu­mat­takaan. Siis siitä, jon­ka työl­lä mak­se­taan kau­pal­lisel­la alal­la työn­tek­i­jöi­den palkat ja pitkää reit­tiä myös Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton palkat ja kaikkien muidenkin kun­nal­lisen puolen palkat.

    Kan­nat­taisi poli­itikonkin joskus yrit­tää tutus­tua sel­l­ais­ten ihmis­ten arkeen mis­sä työ­nan­ta­jan bud­jet­tia ei rahoite­ta verovaroista.

  30. Tapio: Kyl­lä satel­li­it­ti­paikan­nus rauhan aikana toimii ja sen var­muus ja tarkku­us paranevat koko ajan. Eri hin­taiset aje­tut kilo­metrit voidaan tal­let­taa autossa ole­vaan muis­ti­in, jon­ka sisältö voidaan lähet­tää sit­ten kun verkko toimii. Yksi­ty­isyy­den suo­jakin para­nee, kun laskut­ta­jalle lähetetään vain ajos­ta ker­tyneet euromääräiset velat vaikka­pa vain ker­ran vuorokaudessa. Eihän lasku­tuk­sen tarvitse olla reaaliaikaista.

    Ongel­ma yksi: tiedot voivat pää­tyä vääri­in käsi­in. (Voin aina sam­mut­taa kän­nykkäni ja var­muu­den vuok­si kääriä sen folioon.)

    Ongel­ma kak­si: hin­noit­tle­un on olta­va selkeää. Pitäisi kaikkil­laa olla näkyvis­sä taulut, jos­sa hin­noit­tleu näkyy. Sen lisäk­si täl­lainen on altis virheille ja vieläpä vaikeasti havait­taville virheille.

    Ei liikaa volon­taris­mia, pyydän.

    1. Kysyin yhdessä tilaisu­udessa Jor­ma Ollilal­ta, mil­loin kän­nykkä lopet­taa ker­tomas­ta ulko­maail­malle mis­sä se on. kan­nat­taa ottaa akku irti ja odot­taa kak­si viikoa. Sen jäl­keen se vaikenee.

  31. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Keskimäärin nuo raiti­oli­iken­teen muu­tok­set paran­ta­vat palvelua. Esimerkik­si nyt avau­tuu yhteys Pasi­lan ase­mal­ta Meilah­den sairaaloille, poikit­taisy­hteys Mäkelänkadul­ta Runeberginkadulle, Runeberginkadul­ta pääsee nopeam­min rautatiease­malle ja Eiran kään­tö­paikan palvelu para­nee. Län­simetro tosi­aan huonon­taa joukkoliikennettä.

    Entäpä jos kysyt­täisi­in niiltä, joil­ta nämä reitit viedään? Kru­u­nun­haas­ta viedään kaiken muun lisäk­si vielä ykkö­nen. Ennen seiska oli ain­oa yhteys itäisen ja län­tisen kan­takaupun­gin välil­lä, kun jak­soi kiertää Kallios­ta Töölöön keskus­tan kaut­ta. Mes­sukeskuk­seen pääsee enää kiertämäl­lä Töölön kaut­ta, kun sieltä viedään sekä seiska että ysi. Lyk­ka till vaan kaikille, jot­ka halu­a­vat keskus­tas­ta johonkin Mes­sukeskuk­sen tilaisuuteen.

    1. Kru­u­nun­hakalaisille tar­jot­ti­in Kru­unuvuoren­ran­na ratikkaa, joka olisi tar­jon­nut hyvin tiheän yhtey­den keskuis­taan, mut­ta ei kelvannut.

  32. Eikö tietulleis­sa ole se ongel­ma, että niiden tuo­tot tuskin kat­taisi­vat jär­jestelmän toteu­tus- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­sia? Lon­toos­sakin kan­nat­tavu­us on vähän niin ja näin (yli puo­let tuo­toista menee ylläpi­toon). Helsin­gin liiken­nemääril­lä tuot­to olisi var­maan negati­ivi­nen. Eli joukkoli­iken­net­tä, liityn­täpysäköin­tiä ym. niil­lä ei voisi sub­ven­toi­da. Autoilua rajoit­ta­va vaiku­tus niil­lä toki olisi.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kru­u­nun­hakalaisille tar­jot­ti­in Kru­unuvuoren­ran­na ratikkaa, joka olisi tar­jon­nut hyvin tiheän yhtey­den keskuis­taan, mut­ta ei kelvannut.

    Ja sik­sikö heitä piti ran­gaista pois­ta­mal­la ker­ta­laak­ista kaik­ki järkevät bus­siy­htey­det ja jät­tää pelkkä eläin­tarhare­it­ti, jol­la pääsee Korkeasaaren por­tille sil­loinkin, kun se on kiin­ni? Tärkein­tä on, että reit­ti pysyy kirkkaana mielessä, vaik­ka sen palvelu­ja ei aina voisikaan käyt­tää (sanoi hyvin tun­net­tu tämän sek­torin päät­täjä ihan julkisesti).

  34. Talousti­eteessä löy­tyy myös kaiken­laisia mui­ta mak­su­ja (tai tarkem­min kus­tan­nuk­sia) kuin rahalli­nen. Tule­vaisu­u­den ruuhka­hel­vetis­sä autoil­i­joiden kus­tan­nuk­set kas­va­vat selvästi mitä mon­i­naisim­min tavoin ja osa jät­tää vääjäämät­tä auton koti­in kun mat­ka idästä län­teen alkaa olla liian vaival­loinen. Varsinkin mikäli joukkoli­ikenne kul­kee ruuhkare­it­tien ulkop­uolel­la omil­la reiteillään.

    Korkeista taloista kun puhutaan, joku aina valit­taa var­jos­ta. Tuli mieleen, että mikäli kadun­var­si­paikat jätetään rak­en­ta­mat­ta, voidaanko talo­ja kuitenkaan rak­en­taa sen lähem­mäk­si toisi­aan. Jos ei, ei menetet­ty raken­nu­soikeus ole ihan yks’y­h­teen suh­teessa autopaikko­jen kokoon. Parkki­talo­jen osalta asia on tietysti toisin.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Kru­u­nun­hakalaisille tar­jot­ti­in Kru­unuvuoren­ran­na ratikkaa, joka olisi tar­jon­nut hyvin tiheän yhtey­den keskuis­taan, mut­ta ei kelvannut.

    Meil­lä on kyl­lä edus­tuk­selli­nen demokra­tia eli kun­ta­lais­ten mielipi­det­tä ei tarvitse ottaa huomioon mitenkään, kos­ka he jo ovat äänen­sä anta­neet kunnalisvaltuutetuille.

  36. Jalankulk­i­ja: Entäpä jos kysyt­täisi­in niiltä, joil­ta nämä reitit viedään? Kru­u­nun­haas­ta viedään kaiken muun lisäk­si vielä ykkö­nen. Ennen seiska oli ain­oa yhteys itäisen ja län­tisen kan­takaupun­gin välil­lä, kun jak­soi kiertää Kallios­ta Töölöön keskus­tan kaut­ta. Mes­sukeskuk­seen pääsee enää kiertämäl­lä Töölön kaut­ta, kun sieltä viedään sekä seiska että ysi. Lyk­ka till vaan kaikille, jot­ka halu­a­vat keskus­tas­ta johonkin Mes­sukeskuk­sen tilaisuuteen.

    Seiskan olisi tosi­aan hyvä kiertää Mes­sukeskuk­sen kaut­ta, kos­ka sil­loin met­ros­ta pää­sisi vai­h­ta­maan seiskaan Kurvis­sa ja aja­maan sil­lä Mes­sukeskuk­sen viereen. Keskus­tas­ta tule­vi­in muu­tos ei vaiku­ta, kos­ka juna on sieltä nopein kulkuväline.

    Yksi selkeä puute suun­nitel­mas­sa on: HSL kieltäy­tyy aja­mas­ta Pasi­lan ase­mal­ta Kumpu­laan ja Ara­bi­aan kulke­vaa raiti­olin­jaa ennen kuin Vallilan­laak­soon on jon­ain päivänä saatu raken­net­tua sinne kaavail­tu raitiotie.

  37. Teo­ri­as­sa hyvä, mut­ta käytän­nön toteu­tus Suomes­sa olisi vero­tuk­sen mak­si­moin­ti, ei ruuhkas­ta mak­sami­nen. Eli tar­jol­la olisi jonkin­lainen kallis sys­tee­mi, jos­sa on tasa­tak­sa tai hyvin pieni por­ras joka olisi tuskin mitenkään aikasi­don­nainen. Tästähän Ollilan työryh­mä antoi jo vähän esi­makusa esitellen kelvot­to­mia ehdotuksia.

    Jos julki­nen val­ta saisi jotenkin vaku­utet­tua että näin ei olisi, saat­taisin kan­nat­taa ruuhka­mak­su­ja. Mut­ta ei. Kyl­lä siinä olisi verot­ta­jalle käyt­töön vero­tuk­sen atom­ipom­mi, joka lev­iäisi nopeasti muuallekin maahan.

  38. Ja nyt julk­isu­udessa esite­tys­tä ruuhka­mak­sumallista vielä yksi kom­ment­ti. On vielä ymmär­rett­tävää jos Kehä‑I.:n sisäpuolelle kan­takaupun­gin ympärille toteutet­taisi­i­in pari säteit­täistä rajal­in­jaa rajaa­maan liiken­net­tä kan­takaupunk­inn mut­ta etenkin mallin säteen­su­un­taiset rajat ovat jo suo­ranaista kiusantekoa

    Ainakin niin kauan kun kaavoitus­poli­ti­ikalla entisiä kan­takaupun­gin teol­lisu­us- ja tuotan­tomai­ta val­lataan asun­tokäyt­töön ja monien alo­jen työ­paikko­ja siir­retään kehä-III:n ulkop­uolisille teol­lisu­usalueille jonne julki­nen poikit­tais­li­ikenne ei vain ker­takaikki­aan toi­mi jär­jel­lisel­lä tasolla.

    Asu siinä sit­ten use­am­mankin joukkoli­iken­teen runk­oy­htey­den solkuko­hdas­sa ja kuun­tele kau­ni­ita puhei­ta tiivi­in asun­torak­en­tamisen iloista..

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysyin yhdessä tilaisu­udessa Jor­ma Ollilal­ta, mil­loin kän­nykkä lopet­taa ker­tomas­ta ulko­maail­malle mis­sä se on. kan­nat­taa ottaa akku irti ja odot­taa kak­si viikoa. Sen jäl­keen se vaikenee.

    ja mui­ta foliohattujuttuja.…ehkä vuosi olisi vielä luotettavampi

  40. Sylt­ty: Suosit­tele

    Jos kaik­ki tiet yksi­ty­is­tet­täisi­in, niiden rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon voitaisi­in varat kerätä tiemak­suina. Sil­loin olisi selvä yhteys sille, että rahat menevät oikeaan kohteeseen. Sen lisäk­si pitäisi vain pitää huol­ta syn­tyvien luon­nol­lis­ten monop­o­lien rajoit­tamis­es­ta eri tavoin.

  41. Markku af Heurlin: Ongel­ma yksi: tiedot voivat pää­tyä vääri­in käsi­in. (Voin aina sam­mut­taa kän­nykkäni ja var­muu­den vuok­si kääriä sen folioon.)

    Ongel­ma kak­si: hin­noit­tle­un on olta­va selkeää. Pitäisi kaikkil­laa olla näkyvis­sä taulut, jos­sa hin­noit­tleu näkyy. Sen lisäk­si täl­lainenon altis virheille ja vieläpä vaikeasti havait­taville virheille.

    Ei liikaa volon­taris­mia, pyydän.

    Olen jok­seenkin var­ma, että ajok­ilo­me­trei­hin perus­tu­va ja GPS:ään tukeu­tu­va vero­tussys­tee­mi tulee EU:ssa käyt­töön 10…15 vuo­den sisäl­lä. Autoi­hin on tulos­sa (on jo?) automaat­ti­nen kolar­i­hä­lytin (eCall-sys­tem). Siihen ei tarvit­taisi paljon muu­tok­sia, jot­ta se toimisi myös “tiemak­suil­moit­ti­me­na”.

    Yksilön­suo­ja- tai laiteteknil­liseen keskustelu­un en halua laa­jem­min pala­ta, sil­lä sitä on käsitel­ty aiem­min esim Ollilan tiemak­sut ‑otsikon alla.

  42. Helsin­ki saa mielel­lään raja­ta oman keskus­tansa tietullilla. 

    Mut­ta en ymmär­rä, mik­si naa­purikun­nis­sa pitäisi mak­saa tietulle­ja, kun esimerkik­si vie lap­sia har­ras­tuk­si­in. Ruuhkia naa­purikaupunkien sisäisil­lä reit­eil­lä on vain sat­un­nais­es­ti. Sopivia julk­isia kulkuy­hteyk­siä ei useinkaan löy­dy vai­htele­vis­sa halleis­sa eri puolel­la kaupunkia pidet­tävi­in harjoituksiin. 

    Ruuhka­mak­sut sopi­vat vain aitoon kantakaupunkiin.

  43. Soin­in­vaara tun­nus­taa sen karmean tosi­asian, että Helsingis­sä on epäon­nis­tut­tu kaupunkisu­un­nit­telus­sa ja kaavoituk­ses­sa pahoin. Suo­mi on asukasti­hey­deltään maail­man har­vaan asu­tu­impia mai­ta. Helsin­ki slum­mi­u­tuu ja muis­tut­taa syöpäkas­vain­ta. Ruma Helsin­ki tarvit­see väljyyt­tä ja vähem­män pilat­tu­ja aluei­ta, esim Kata­jan­nok­ka, jätkäsaari, jne jne. Taitaa tässäkin olla rahan ahneus paljolti taustal­la kaiken muun lisänä.

    1. Joo, meil­lä Kata­janokan slum­mis­sa on todel­la ankeaa. Pahoit­te­len sitä taakkaa, jon­ka köy­hyytemme kaupun­gin taloudelle aiheuttaa.

  44. Sylt­ty:
    Kyl­lä siinä olisi verot­ta­jalle käyt­töön vero­tuk­sen atom­ipom­mi, joka lev­iäisi nopeasti muuallekin maahan.

    Oikeampi ter­mi on autopom­mi. Esimerkik­si maini­tut Jätkäsaaren 4000 autopaikkaa. Se vas­taa noin 20 auto­lau­tan kap­a­siteet­tia. Kun ne on raken­net­tu, pari tun­tia kestävässä aamu­ru­uhkas­sa tilanne tulee ole­maan sama kuin jos täysi auto­laut­ta tulisi noin 5 min välein Jätkäsaa­reen purka­maan lastin­sa. Tähän päälle nor­maalis­sa liiken­teessä ole­vat lau­tat sekä ketjus­sa aiem­min mainit­tu muu kuin henkilöli­ikenne. Ei käy himoau­toil­i­joi­ta kateek­si, mut­ta itse­hän ovat puolueen­sa tuel­la tilanteen aikaansaaneet.

    Jo sta­dion­in tor­nista kurk­ista­mal­la huo­maa, mik­si Suomes­sa käsit­teen ruuh­ka hah­mot­ta­mi­nen on niin vaikeaa. Näyt­tää kuin ympäril­lä ja horison­tis­sa ei olisi juuri muu­ta kuin met­sää. Ja silti ollaan kaupungis­sa, jos­sa pienel­lä alueel­la asukasti­heys on läh­es euroop­palai­sis­sa luke­mis­sa ja jonne on asun­to­jen hin­noista päätellen val­ta­va muut­topaine. Nämä asi­at pitäisi vään­tää ihmisille jostain todel­la pak­sus­ta rauta­lan­gas­ta. Mut­ta käytän­nössä men­nään tässäkin asi­as­sa niin pitkälle että lop­ul­ta siperia — ja ruuhkat — opettaa.

    On usko­mat­toman vaikeaa hah­mot­taa, miten toiv­ot­toman teho­ton ja suun­nat­toman kallis liikku­mis­muo­to auto on kaupungis­sa. Se ei vie 10% tai 20% tai edes 100% enem­män tilaa kuin kevyt liikenne tai joukkoli­ikenne suh­teessa kap­a­siteet­ti­in. Vaan suu­ru­us­lu­okkaa 10 ker­taa enem­män. Ja sen se tulisi markki­na­t­aloudessa myös oikeasti maksaa.

  45. Eero:
    “Kaupunki­lainen ei tarvitse autoa kuin käy­dessään maakun­nis­sa.” Tämä ei ole koko totuus!
    Mik­siköhän suuria kaup­pakeskit­tymiä kaavoite­taan kehätei­den var­sille, jonne julki­nen liikenne ei ulo­tu? Tai ainakaan mar­ketista toiseen siir­tymiseen ei löy­dy julk­ista? Mitenköhän näi­hin on tarkoi­tuskulkea jos ei ole autoa? Hiukan ristiriitaista?
    Kaikkea ei saa kivi­jalka­kau­pas­ta vaik­ka kuin­ka toivoisi.

    Kun­nil­la ei ole nykyisen raken­nus­lain mukaan enää lupaa kaavoit­taa aluei­ta uusia kaup­pakeskuk­sia varten paikkoohin jois­sa ei ole kun­nol­lista julk­ista liikennettä.

  46. 1. “Eihän pk-seudul­la edes ole mitään oikei­ta ruuhkia”. 

    Ei olekaan, vielä. Monin paikoin väylät ovat kuitenkin väl­i­tyskykyn­sä ylära­joil­la, eikä niille mah­du paljoa lisää auto­ja, niin tarvi­taan lisäkaisto­ja tai mak­su­ja, ettei liikku­mi­nen muu­tu matelun sijaan sei­somisek­si. Pk-seudun ennuste­tul­la ja halu­tul­la kasvul­la menee ehkä kym­menisen vuot­ta, että ilman toimen­piteitä ruuhkia on.

    2. “GPS-seu­ran­ta ja yksityisyydensuoja.” 

    Huvit­tavaa, että samat ihmiset, jot­ka kan­ta­vat yhtä sun toista mobi­ililaitet­ta mukanaan jak­sa­vat huolestua liikku­misen­sa seu­raamis­es­ta, kun kyse on autos­ta. Tämä juna meni jo ja sitä seurataan.

    3. “Ruuhka­mak­su­ista tulisi vain yksi lisäkeino kerätä rahaa julkisen sek­torin poh­jat­tomi­in taskuihin”

    Ei voi väit­tää vas­taan, ollaan­han Suomessa.

  47. peksu: Ehdotit kyl­lä aikaisem­min auto­jen kieltämistä.

    Voisitko tarken­taa että sisäl­ty­isikö tähän henkilöli­iken­nekiel­toon tak­sit? koti­palve­lut? Eli pääseekö henkilöau­tol­la asi­akkaiden luokse esimerkik­si tietokoneen kor­jaa­ja? Myyn­tiedus­ta­ja? Siivoo­ja? Koti­par­turi? Pianon­virit­täjä? Pit­sa­tak­si? Täl­lais­es­ta kan­taka­pun­gin liikenne suurelta osin muo­dos­tuu, siis jakeluli­iken­teen lisäk­si. Har­va kan­takaupungis­sa huvikseen ajelee autolla.

    Mil­laisen henkilöli­iken­teen olisit siis kieltämässä? 

    Tak­se­ja eivät tietul­lit koskisi ja tuskin esim kaupun­gin koti­hoito ja sairaan­hoito­työtä tekevät. 

    Koti­par­turi, mikä se on? Jos tietokoneeni menee rik­ki vien sen takaisin kaup­paan jos­ta ostin ja jos se on yli 3 vuot­ta van­ha heitän sen roskik­seen. Pianon­virit­täjä ei tarvitse isoa työkalu­opakkia eli voi tul­la julk­isil­lakin. Siivo­jan työvä­li­neet eli imurin, ämpärin ja mopin jär­jestää yleen­sä siivouk­sen tilaaja.

  48. Osmo Soin­in­vaara:

    Meil­lä onol­lut kolme las­ta ja olemme pär­jän­neet eri­mo­mais­es­ti ilman autoa, kuten Kata­janokalla tai Kru­u­nun­haas­sa useim­mat. Lähiöis­sä ei pärjää.

    No jaa, paljon riip­puu tietysti lähiön määritelmästä, mut­ta esimerkik­si Itäkeskuk­ses­sa nelilapsi­nen per­he pär­jää ilman omaa autoa ihan hyvin. Lapset pää­sevät har­ras­tuk­si­in joukkoli­iken­teel­lä ja kau­pat ovat käve­ly- tai pyöräilyetäisyydellä.

    Isoi­hin ostok­si­in saa (ostet­tua) koti­inkul­je­tuk­sen ja sil­loin har­voin, kun oikeasti tarvit­see henkilöau­tokyytiä, voi ottaa taksin.

    Tiedän use­ampia autot­to­mia per­heitä Itäkeskuk­ses­ta ja esimerkik­si Roi­hu­vuores­ta. Se todis­taa, että autot­ta pär­jää, jos halu­aa. Toki monil­la, ehkä peräti useim­mil­la, on tääl­lä auto, mut­ta se ei tee autot­ta pär­jäämis­es­tä mahdotonta.

  49. Eikö ihan samoil­la perusteil­la kan­nat­taisi vaa­tia ruuhka­mak­su­ja myös julkiseen liiken­teeseen? Sehän on tarpee­ton­ta mitoit­taa metroa ja bus­sil­in­jo­ja aamu­jen ja iltapäivän työ­matkaru­uhkan kysyn­täpi­ikin mukaan, kun kysyn­tää voisi tasoit­taa säätämäl­lä mak­su­ja ajan funktiona?

  50. Tapio: Olen jok­seenkin var­ma, että ajok­ilo­me­trei­hin perus­tu­va ja GPS:ään tukeu­tu­va vero­tussys­tee­mi tulee EU:ssa käyt­töön 10…15 vuo­den sisäl­lä. Autoi­hin on tulos­sa (on jo?) automaat­ti­nen kolar­i­hä­lytin (eCall-sys­tem). Siihen ei tarvit­taisi paljon muu­tok­sia, jot­ta se toimisi myös “tiemak­suil­moit­ti­me­na”.

    Yksilön­suo­ja- tai laiteteknil­liseen keskustelu­un en halua laa­jem­min pala­ta, sil­lä sitä on käsitel­ty aiem­min esim Ollilan tiemak­sut ‑otsikon alla.

    Sen ver­ran kuitenkin palaute­taan muis­ti­in, että eCall-jär­jestelmän yht­enä käyt­tööno­ton ehtona oli sivistys­maid­en vaa­timus, että sitä ei saa käyt­tää mihinkään muuhun. Suomes­sa­han yksi­ty­isyy­den suo­jaa ei oikeas­t­aan enää ole.

  51. R.Silfverberg: Tak­se­ja eivät tietul­lit koskisi ja tuskin esim kaupun­gin koti­hoito ja sairaan­hoito­työtä tekevät. 

    Koti­par­turi, mikä se on? Jos tietokoneeni menee rik­ki vien sen takaisin kaup­paan jos­ta ostin ja jos se on yli 3 vuot­ta van­ha heitän sen roskik­seen. Pianon­virit­täjä ei tarvitse isoa työkalu­opakkia eli voi tul­la julk­isil­lakin. Siivo­jan työvä­li­neet eli imurin, ämpärin ja mopin jär­jestää yleen­sä siivouk­sen tilaaja.

    Voihan sitä tul­la vaik­ka pääl­lään seis­ten ja käsil­lään kävellen mut­ta yrit­täjälle joka voi laskut­taa vain tehdys­tä työstä ja jon­ka asi­akkaat eivät usein asu siis­tisti tois­t­en­sa naa­puris­sa ei ole kovinkaan järkevää käyt­tää päivän työ­tun­te­ja tuot­ta­mat­toman matkus­tamiseen. Kuukausi­palkkalisil­ta nämä seikat tup­paa­vat usein unohtumaan.

  52. Jos tavoit­teena on oikeasti ruuhkien vähen­tämi­nen, niin tietul­lien tuo­tot palautet­taisi­in takaisin autoil­i­joille — esim laske­mal­la vuosit­taista autoveroa hsl-alueen autoil­i­joil­ta. Samoin hin­ta pitäisi olla 0 euroa sil­loin, kun ruuhkia ei ole, eli n 20 tun­tia vuorokaud­es­ta. Vas­taavasti hin­ta voisi nous­ta kovinkin kalli­ik­si sil­loin, kun oikeasti on ruuhkaa — esim onnet­to­muu­den aiheut­ta­ma ruuh­ka voisi nos­taa mak­sut moninker­taisek­si. Ja tietysti sama mak­su yksi­ty­isautoille, tak­seille, bus­seille, ambu­lans­seille yms — kaik­ki aiheut­taa samal­la taval­la ruuhkia.

    Todel­lisu­us var­masti on vain uusi vero autoil­i­joille ja ajelus­ta pitää mak­saa kaikki­na vuorokau­den aikoina.

  53. Pekka T:
    Eikö ihan samoil­la perusteil­la kan­nat­taisi vaa­tia ruuhka­mak­su­ja myös julkiseen liiken­teeseen? Sehän on tarpee­ton­ta mitoit­taa metroa ja bus­sil­in­jo­ja aamu­jen ja iltapäivän työ­matkaru­uhkan kysyn­täpi­ikin mukaan, kun kysyn­tää voisi tasoit­taasäätämäl­lä mak­su­ja ajan funktiona?

    Meitä on tääl­lä näköjään kak­si kir­joit­ta­jaa samal­la nimel­lä. Tai puut­tuuhan tältä kaimal­ta näköjään tuo loppupiste.…

  54. tuen mak­sa­ja: Sen ver­ran kuitenkin palaute­taan muis­ti­in, että eCall-jär­jestelmän yht­enä käyt­tööno­ton ehtona oli sivistys­maid­en vaa­timus, että sitä ei saa käyt­tää mihinkään muuhun. Suomes­sa­han yksi­ty­isyy­den suo­jaa ei oikeas­t­aan enää ole.

    Mä en nyt ihan rehellis­es­ti san­ot­tuna ymmär­rä, mikä yksi­ty­isyy­den­suo­jan ongel­ma gps-poh­jaisi­in tiemak­sui­hin liit­ty­isi. Kyl­lä sen auton ja käyt­täjän yhtey­den siitä pysty­isi irrot­ta­maan jo pelkästään yhtiöit­tämäl­lä auton, eli käytän­nössä jonkin­laisel­la vuokra/leasing sopimuksella.

    Eikä muitakaan yhteiskun­nan palvelui­ta (sosi­aali­palve­lut, ter­vey­den­hoito, palka­n­mak­su, kir­jas­tot, äänestämi­nen, etc…) pysty käyt­tämään ilman henkilöti­eto­jen kir­jaamista. Mik­si tienkäytön pitäisi olla jotenkin poikkeustapaus, varsinkin kun paikan­nuk­seen perus­tu­va tienkäyt­tö­mak­su olisi ylivoimais­es­ti paras ja oikeu­den­mukaisin ratkaisu.

  55. R.Silfverberg:

    Jos tietokoneeni menee rik­ki vien sen takaisin kaup­paan jos­ta ostin ja jos se on yli 3 vuot­ta van­ha heitän sen roskikseen. 

    Jos esim. työtä tekevän asiana­ja­jan tai lääkärin tietokone/ohjelmistot reis­tailee niin onko kannattavampaa

    a) tietokoneen kor­jaa­ja tulee paikan päälle kor­jaa­maan ongel­man tai asen­taa uuden koneen ohjelmistoineen.

    b) asiana­ja­ja irrot­taa koneen verkos­ta, vie sen johonkin “pitäjän­mä­keen”, han­kkii toisen koneen kor­jauk­sen ajak­si, asen­taa siihen läjän ohjelmis­to­ja tun­tien ajan… kiroillen pari päivää kun mikään ei toimi.

    Kun lukee näitä jut­tu­ja niin ei uskoisi että olemme kulke­mas­sa kohti palveluy­hteiskun­taa. Ainakin min­ul­la on ollut jo 20 vuo­den ajan työssäni aina it-tuki (ennen atk-tuki), viimeiset 10 vuot­ta ulkois­tet­tuna. Tietysti jos ei työssään tarvitse kuin office-ohjelmis­to­ja niin voihan sitä vai­h­taa vuosit­tain koneetkin.

    Kuin­ka paljon olet valmis mak­samaan lisää ostamis­tasi muista palveluis­tasi vain sen takia että palvelun­tar­joa­ja kul­kee julk­isil­la? 20% ei mon­esti riitä, oletko valmis mak­samaan 50% lisää hin­taa? Koke­muk­seni perus­teel­la yksikään asi­akas ei ole ollut valmis mak­samaan ajas­ta joka kuluu lisään­tyneisi­in mat­ka-aikoi­hin julk­isil­la! Tosin min­un työssäni kulkem­i­nen julk­sil­la ei oikein olisi mah­dol­lista, sen ver­ran tutkimus­lait­teis­toa kul­kee yleen­sä mukana.

  56. Koti-isä:
    On usko­mat­toman vaikeaa hah­mot­taa, miten toiv­ot­toman teho­ton ja suun­nat­toman kallis liikku­mis­muo­to auto on kaupungis­sa. Se ei vie 10% tai 20% tai edes 100% enem­män tilaa kuin kevyt liikenne tai joukkoli­ikenne suh­teessa kap­a­siteet­ti­in. Vaan suu­ru­us­lu­okkaa 10 ker­taa enem­män. Ja sen se tulisi markki­na­t­aloudessa myös oikeasti maksaa.

    Markki­na­t­alous ja markki­na­t­alous. Kyl­lä sitä nyt huude­taan markki­noi­ta, kun halu­taan lait­taaa hint…siis vain kek­siä uusi verotusmuoto.

    Minkä minä sille mah­dan, että suo­ma­laiset & julki­nen sek­tori on pro­filoitunut himoverot­ta­jak­si? Itsekin kyl­lä tääl­lä läh­es jokaises­sa mah­dol­lises­sa kään­teessä kan­natat vero­jen nostamista. 

    Onko ihme että en oikein jak­sa uskoa siihen, että tässä oikeasti oltaisi­in todel­lista hin­taa kek­simässä kun parin lib­er­an henkilön lisäk­si mak­s­ja kan­nat­ta­vat tyyp­it, joiden mielestä nyky­istä vero­ta­soa pitää rei­va­ta ylöspäin ja paljon?

    Min­ulle on ihan yksi lysti vaik­ka jätkäsaare­laiset istu­isi­vat aamus­ta iltaan ruuhkissa, kun­han sil­lä vain estetään vero­tuk­sen mak­si­moin­ti­jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen. Jos Jätkäsaares­ta ei pääse autol­la mihinkään, niin kyl­lä ne jätkäsaare­laiset oppi­vat käyt­tämään vai­h­toe­htoisia kulkuvälineitä.

    Voit­te­han te siel­lä Helsingis­sä vaik­ka pois­taa kaik­ki parkkipaikat kan­takaupun­gin alueelta. Lop­puisi ne ruuhkat eikä tarvisi mitään GPS-poh­jaisia vero­tuk­sen maksimointijärjestelmiä.

  57. julle:
    Huvit­tavaa, että samat ihmiset, jot­ka kan­ta­vat yhtä sun toista mobi­ililaitet­ta mukanaan jak­sa­vat huolestua liikku­misen­sa seu­raamis­es­ta, kun kyse on autos­ta. Tämä juna meni jo ja sitä seurataan

    Olen suun­nilleen samaa mieltä, mut­ta toinen huvit­ta­va huomio: 

    Mon­et ovat juuri tuo­ta mieltä ja samaan aikaan vas­tus­ta­vat verkko­valvon­taa ham­paat irvessä, kos­ka yksi­ty­isyy­den­suo­ja on pyhä.

    Jep, jep. Suo­ma­laiset vihreät, Jyr­ki Kasvi etunenässä, ovat valmi­ita luop­umaan muiden yksi­ty­isyy­destä yhteisen hyvän nimessä.

  58. Jyri: yrit­täjälle joka voi laskut­taa vain tehdys­tä työstä ja jon­ka asi­akkaat eivät usein asu siis­tisti tois­t­en­sa naa­puris­sa ei ole kovinkaan järkevää käyt­tää päivän työ­tun­te­ja tuot­ta­mat­toman matkustamiseen. 

    Oikei­ta ratkaisu­ja lie 3: työn tekee joku lähempää tule­va, työstä laskute­taan myös mat­ka-ajas­ta tai työ jätetään kus­tan­nuste­hot­tomana tekemät­tä — ei mak­sate­ta piiloku­lu­ja muil­la kansalaisilla.

  59. teekkari: Mä en nyt ihan rehellis­es­ti san­ot­tuna ymmär­rä, mikä yksi­ty­isyy­den­suo­jan ongel­ma gps-poh­jaisi­in tiemak­sui­hin liit­ty­isi. Kyl­lä sen auton ja käyt­täjän yhtey­den siitä pysty­isi irrot­ta­maan jo pelkästään yhtiöit­tämäl­lä auton, eli käytän­nössä jonkin­laisel­la vuokra/leasing sopimuksella.

    Eikä muitakaan yhteiskun­nan palvelui­ta (sosi­aali­palve­lut, ter­vey­den­hoito, palka­n­mak­su, kir­jas­tot, äänestämi­nen, etc…)pysty käyt­tämään ilman henkilöti­eto­jen kir­jaamista. Mik­si tienkäytön pitäisi olla jotenkin poikkeustapaus, varsinkin kun paikan­nuk­seen perus­tu­va tienkäyt­tö­mak­su olisi ylivoimais­es­ti paras ja oikeu­den­mukaisin ratkaisu.

    Minäkään en ymmär­rä sel­l­aista, että kun sovi­taan asian ole­van näin, niin koh­ta joku ehdot­taa et hei, se onkin noin. Nokia oli Ollilan johdol­la suu vaah­dos­sa yrit­tämässä eCall-jär­jestelmään kaik­keen muuhun käyt­töön mut­ta kun joku Ombuds­man älähti, niin kävikin että se on näin.

    Passien sor­men­jälk­iä ei olisi ollut mikään pakko lait­taa tietokan­taan vaan pelkästään pas­si­in tal­len­t­a­mi­nen riit­tää. Suo­mi kul­ki tässäkin asi­as­sa omaa polkuaan. 

    Huoli­mat­ta perus­tus­laki­valiokun­nan kan­nas­ta, eräs tiet­ty vira­nomainen vaatii joka vuosi ruti­ini­no­mais­es­ti pääsyä tuo­hon tietokan­taan. Ainakin tois­taisek­si asia on pystyt­ty estämään. Suomes­sa peru­soikeuk­sia on ollut n. vuodes­ta 1995, mut­ta pikku hil­jaa, hivut­ta­mal­la, kansalais­ten peru­soikeuk­sia on rajoitet­tu tai koko ajan pyritään rajoit­ta­maan. Teleku­un­telu on ruti­ini­no­maista ja koti­etsin­nän saa tehdä perus­teel­la x, jos on syytä epäil­lä. Jos löy­tyykin y, niin se ei paljon hait­taa. Poli­isi on saanut huo­mau­tuk­sia siitä, että koti­etsin­nästä ei ole ilmoitet­tu kohteelle vaik­ka säädös niin vaatii. 

    Kansa hur­raa, kun rehellisel­lä ei ole mitään salat­tavaa. Mut­ta kun asia vain ei oikein toi­mi noin.

  60. Sylt­ty:Onko ihme että en oikein jak­sa uskoa siihen, että tässä oikeasti oltaisi­in todel­lista hin­taa kek­simässä kun parin lib­er­an henkilön lisäk­si mak­s­ja kan­nat­ta­vat tyyp­it, joiden mielestä nyky­istä vero­ta­soa pitää rei­va­ta ylöspäin ja paljon?

    Toinen ongel­ma ruuhka­mak­su­is­sa on luon­nol­lis­es­ti se, että on hyvin vaikea uskoa raho­jen jäävän pk-seudun liiken­teen kehit­tämiseen. Jos jäävätkin, niin val­tio kom­pen­soi jaka­mal­la vähem­män bud­jet­ti­ra­haa pk-seudun liiken­nehankkeisi­in. Näin käy huoli­mat­ta siitä, minkälaisia sopimuk­sia asi­as­ta tehdään. Keskusta­lainen sil­tarumpupoli­itikko on luo­va, kuten esim. Raide­jok­erin rahoi­tusku­viot jälleen ker­ran todistavat.

    Tiivis­tet­tynä voi tode­ta, että ruuhka­mak­sut oli­si­vat teo­ri­as­sa hyvä ja kan­natet­ta­va asia, mut­ta käytän­nössä eivät ole, kos­ka val­tion himovero­tus ja aluepolitiikka.

  61. Olli:
    Jos tavoit­teena on oikeasti ruuhkien vähen­tämi­nen, niin tietul­lien tuo­tot palautet­taisi­in takaisin autoil­i­joille – esim laske­mal­la vuosit­taista autoveroa hsl-alueen autoil­i­joil­ta. Samoin hin­ta pitäisi olla 0 euroa sil­loin, kun ruuhkia ei ole, .…. 

    Tätä ehdot­ti ns Ollilan työryh­mä muu­ta­ma vuosi sit­ten että autovero kor­vat­taisi­in tiemak­sul­la joka määräy­tyy ajet­tu­jen kilo­me­trien mukaan ja sen mukaan mis­sä aje­taan ja mihin aikaan. Kansa tyr­mäsi ehdotuksen.

  62. peksu: Jos esim. työtä tekevän asiana­ja­jan tai lääkärin tietokone/ohjelmistot reis­tailee niin onko kannattavampaa

    a) tietokoneen kor­jaa­ja tulee paikan päälle kor­jaa­maan ongel­man tai asen­taa uuden koneen ohjelmistoineen.

    b) asiana­ja­ja irrot­taa koneen verkos­ta, vie sen johonkin “pitäjän­mä­keen”, han­kkii toisen koneen kor­jauk­sen ajak­si, asen­taa siihen läjän ohjelmis­to­ja tun­tien ajan… kiroillen pari päivää kun mikään ei toimi.

    Kun lukee näitä jut­tu­ja niin ei uskoisi että olemme kulke­mas­sa kohti palveluy­hteiskun­taa. Ainakin min­ul­la on ollut jo 20 vuo­den ajan työssäni aina it-tuki (ennen atk-tuki), viimeiset 10 vuot­ta ulkois­tet­tuna. Tietysti jos ei työssään tarvitse kuin office-ohjelmis­to­ja niin voihan sitä vai­h­taa vuosit­tain koneetkin.

    Kuin­ka paljon olet valmis mak­samaan lisää ostamis­tasi muista palveluis­tasi vain sen takia että palvelun­tar­joa­ja kul­kee julk­isil­la? 20% ei mon­esti riitä, oletko valmis mak­samaan 50% lisää hin­taa? Koke­muk­seni perus­teel­la yksikään asi­akas ei ole ollut valmis mak­samaan ajas­ta joka kuluu lisään­tyneisi­in mat­ka-aikoi­hin julk­isil­la! Tosin min­un työssäni kulkem­i­nen julk­sil­la ei oikein olisi mah­dol­lista, sen ver­ran tutkimus­lait­teis­toa kul­kee yleen­sä mukana. 

    Olen itse yhdessä IT fir­mas­sa töis­sä “pitäjän­mäel­lä”. Ker­ran kovalevyni meni rik­ki ja vein läp­pärin oman toimis­ton lähi­tu­keen. Ongel­ma oli siinö että levyltä piti sada tiedos­tot tal­teen jol­lain kon­stil­la. Siel­lä se läp­päri oli pari päivää eivätkä voineet mitään tehdä. Jouduin itse viemään sen lop­ul­ta bus­sil­la ja raitio­vaunul­la oman työpäiväni pää­tyt­tyä yhteen erikois­li­ik­keeseen Erot­ta­jalle joka pelas­taa tieto­ja rikkoutuneista kovalevyistä.
    Jos mun työ­paikkani ihmisiä menee asi­akasti­lausuuk­si­in keskus­taan niin suurin osa menee bus­sil­la, junal­la ja raitio­vaunul­la, kos­ka autol­la kulkem­i­nen ja parkkipaikan saami­nen keskus­tas­sa on toiv­o­ton­ta myös ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la iltapäivisin. Tietysti joukos­sa on sel­l­aisia hieno­hel­mo­ja joiden on pakko ajaa autol­la ja heitä saa sit­ten odotel­la kok­oushuoneessa kun tule­vat 15–20 min­u­ut­tuia myöhässä sik­si että “Man­ner­heim­intiel­lä oli vähän ruuuhkaa”

  63. Tietul­lit oli­si­vat myös hyvä keino rahoit­taa val­tateitä. Val­tati­et voitaisi­in yksi­ty­istää omik­si yhtiöik­si, jot­ka sit­ten rahoit­taisi­vat tien ylläpi­don tietullein.

  64. Jos olisi Jätkäsaa­res­sa asu­va autoa vält­tämät­tä tarvit­se­va, toivoisin, että paikko­ja olisi paljon vähem­män. Jos nuo 4 000 yrit­täi­sivät kaik­ki lähteä autol­la töi­hin aamul­la, ulospääsy Jätkäsaares­ta kestäisi todel­la kauan.
    Sit­ten tässä on vielä sekin, että paikko­jen kap­pale­hin­ta on sitä suurem­pi mitä enem­män niitä pakote­taan rak­en­ta­maan, ja tuon mak­saa kokon­aan tai ainakin suurin osin autoil­i­ja ihan itse. Näin sik­si että mitä enem­män paikko­ja vaa­di­taan, sitä vaikeampi­in ja kalli­impi­in paikkoi­hin niitä joudu­taan rakentamaan:

    Kadun­var­si­paikat eivät mak­sa juuri mitään, vaik­ka vievät maa­ta, kos­ka käytän­nössä ja useim­miten katukuilua ei voisi vas­taavasti kaven­taa vaikkei siinä olisi paikko­ja. Joitain tuhan­sia per paik­ka. Ylläpi­to toki mak­saa, mut­ta niin se mak­saa hal­lis­sakin. Näitä paikko­ja on kort­te­likaupungis­sa luon­tev­asti yhdestä jopa kah­teen asun­toa kohti, eli sem­moista tasoa Kallio.

    Pihakan­nen alla ole­vat paikat on raken­nusku­luil­taan jotain 20 000 ja 40 000 euron välil­lä kap­paleelta. Niiden elinkaari on tosin lyhyt, kan­si uusi­taan jopa parinkymme­nen vuo­den välein ja se mak­saa jok­seenkin saman ver­ran kuin uuden rak­en­t­a­mi­nen. Näil­lä saadaan yhteen ker­rokseen lisää noin

  65. Töy­htöhyyp­pä:
    Tietul­lit oli­si­vat myös hyvä keino rahoit­taa val­tateitä. Val­tati­et voitaisi­in yksi­ty­istää omik­si yhtiöik­si, jot­ka sit­ten rahoit­taisi­vat tien ylläpi­don tietullein.

    Mon­enko metrin pätkä pitäisi ker­ral­la ostaa, jot­ta sille voisi asen­taa omat puomin­sa ja rahastusautomaattinsa?

  66. Jätkäsaa­reen on kaavamääräyk­sel­lä pakotet­tu rak­en­ta­maan yli 4 000 pysäköin­tipaikko­ja asuin­talo­jen käyt­töön. Tämä on yli 200 miljoo­nan investoin­ti. Väitän, että jälkipol­vet tule­vat pitämään tätä suure­na hukkainvestointina.

    Tule­vaisu­ut­ta on vaikea ennus­taa — itse epäilen että on mah­dol­lista että tule­vaisu­udessa syn­tyy uusi auto­tyyp­pi, joka on jonkin­lainen mopoau­ton ja sähköau­ton hybridi.

    Sähköau­to mah­dol­lis­taisi paljon yksinker­taisem­man designin autoille ja toisaal­ta kaupungeis­sa on mah­dol­lista olla riit­tävän tiheässä lataus­pis­teitä, jol­loin teo­ri­as­sa voisi syn­tyä uusi autokategoria.

    Kuten san­ot­tua, tule­vaisu­ut­ta on vaikea ennus­taa, mut­ta jo 40km/h nopeudel­la liikku­va sähköi­nen kevyt kulku­vä­line, oli se sit­ten sähköi­nen, polkypyörä, katet­tu mopoau­to­tyyp­pinen hybri­di tai muu laa­jen­taisi liikku­mis­sädet­tä huomattavasti.

    Tuleeko täm­möistä kat­e­go­ri­aa lainkaan on vaikea sanoa, mut­ta loogi­nen kehitssu­un­ta se olisi, kos­ka sähköau­ton parhaat piir­teet tule­vat esi­in lyhy­il­lä matkoil­la, joi­ta kaupungeis­sa on paljon. Toisaal­ta, sen kil­pailue­tu polt­to­moot­tori­in on kiihtyvyys ja kaupungis­sa on paljon kiihdy­tyk­siä ja pysähdyk­siä, jol­loin sähkö­moot­tori ja elek­tron­i­nen liiken­teeno­h­jaus tun­tu­isi­vat hyvin kaupunki­in sovel­tuvil­ta keksinnöiltä.

    Isoin kysymys lie­neekin tuleeko täm­möistä kat­e­go­ri­aa? Jotain var­maan on tulos­sa, kos­ka esim. Apple on alka­nut suun­nitel­la autoa:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Apple_electric_car_project

    Jos kuvit­telee tähän rin­nalle sit­ten jokun kiinalaisen “kloo­ni­au­ton”, niin kuin­ka kallis se tulisi ole­maan ja kuin­ka monel­la olisi varaa han­kkia sem­moinen? Arvaus: aika monella.

    Ongel­mak­si vain tulee tietenkin mihin nämä kulku­vä­li­neet voisi pysäköidä, mikäli ne yleistyvät.

  67. Kiin­nos­ta­va havain­to vielä sähköautoista:

    http://www.reuters.com/article/us-daimler-tech-talks-idUSKCN0V20BU

    Daim­ler Chief Exec­u­tive Dieter Zetsche told Ger­man week­ly Welt am Son­ntag that a recent trip to Sil­i­con Val­ley revealed that Apple and Google have made more progress on auto­mo­tive projects than he had assumed

    Auto — tai liikku­va henkilöko­htainen tietokone — voi vielä nous­ta saman­laisek­si tren­di­tuot­teek­si kuin matka­puhe­limet ja täl­lä voi olla suo­ria vaiku­tuk­sia myös kaupunkisuunnitteluun.

    Nykyiset ajatuk­set autoilun rajoit­tamis­es­ta ja joukkoli­iken­teen suosimis­es­ta voivat siis kään­tyä vielä päälaelleen.

  68. peksu: a) tietokoneen kor­jaa­ja tulee paikan päälle kor­jaa­maan ongel­man tai asen­taa uuden koneen ohjelmistoineen.

    Hatus­ta tem­pais­tu­na pros­ent­teina 99% “tietokoneen korjaus”-keikoista on ohjelmis­toase­tussäätämiskeikko­ja, joi­hin ei siis tul­la paikan päälle, vaan ne hoide­taan jol­lain etätyökalulla.

    Ja tosi­aan siihen pros­ent­ti­in keikoista, johon täy­tyy tosi­aan tul­la paikan päälle ei tarvi­ta 99%:ssa (edelleen hatus­ta tem­pais­tu­na) keikoista mitään sel­l­aista arse­naalia eri­laista sälää, jon­ka kul­jet­tamiseen tarvit­taisi­in omaa autoa. Ihan sil­lä jol­lain ratikalla tai sel­l­aisel­la joukkoli­iken­nevä­li­neel­lä voi ajel­la sen ison olka­laukun kanssa.

    Sen joka kymme­nen­nen tuhan­nen erikoiskeikan sit­ten var­maan saa jotenkin järjestymään vaik­ka taksilla.

    Mut­ta onhan se kivaa laskutel­la asi­akkail­ta kilo­metriko­r­vauk­sia turhista ajeluista kun siinä sen yhden lakimiehen toimis­ton kul­mil­la on se kiva kuppilakin.

  69. tpyy­lu­o­ma:

    Kadun­var­si­paikat eivät mak­sa juuri mitään, vaik­ka vievät maa­ta, kos­ka käytän­nössä ja useim­miten katukuilua ei voisi vas­taavasti kaven­taa vaikkei siinä olisi paikko­ja. Joitain tuhan­sia per paik­ka. Ylläpi­to toki mak­saa, mut­ta niin se mak­saa hal­lis­sakin. Näitä paikko­ja on kort­te­likaupungis­sa luon­tev­asti yhdestä jopa kah­teen asun­toa kohti, eli sem­moista tasoa Kallio.

    Nyt taisi lip­sah­taa viimeis­es­tä lauseesta jotain oleel­lista pois? Oman arvioni mukaan 5–6‑kerroksisessa umpiko­rt­telirak­en­teessa kadun­var­si­paikko­ja on noin yksi kym­men­tä asun­toa kohti, Kallios­sa pienen asun­tokoon takia vielä vähem­män, ja sil­lä pitäisi hoitua myös kivi­jal­ka­li­ikkei­den pysäköin­ti­tarpeet. Edullisil­la paikoil­la ei siis voi hoitaa merk­i­tyk­sel­listä osaa asukaspysäköin­nistä kaupungis­sa, ellei luo­da edel­ly­tyk­siä tul­la toimeen ilman omaa autoa ja autopaikkaa.

  70. Esite:
    Ja tosi­aan siihen pros­ent­ti­in keikoista, johon täy­tyy tosi­aan tul­la paikan päälle ei tarvi­ta 99%:ssa (edelleen hatus­ta tem­pais­tu­na) keikoista mitään sel­l­aista arse­naalia eri­laista sälää, jon­ka kul­jet­tamiseen tarvit­taisi­in omaa autoa. Ihan sil­lä jol­lain ratikalla tai sel­l­aisel­la joukkoli­iken­nevä­li­neel­lä voi ajel­la sen ison olka­laukun kanssa.

    Itse en käy asi­akkaiden luona tietokonei­ta kor­jaile­mas­sa vaan lähin­nä aika-ajoin höpöt­tämässä jotain muka­mas kovasti fiiniä ja kom­plek­sista tuubaa (ja olka­laukkukin on pieni).

    Sel­l­ainen huomio vaan esim. tältä aamul­ta, että jos olisin käyt­tänyt joukkoli­iken­net­tä menessäni klo 9 alka­neeseen aamu­palaveri­in, niin kotoa olisi pitänyt reit­tiop­paan mukaan lähteä viimeistään 8:10 (lask­ien sen varaan, ettei dösä kul­je min­u­ut­ti­akaan myöhässä) — lähdin kuitenkin oma­l­la bemar­il­la vas­ta 8:45.

    Kok­ouk­sen jäl­keeen matkan jatkami­nen työ­paikaille julk­isil­la olisi merkin­nyt sitä, että töitä olisi päässyt jatka­maan vas­ta 42–52 min­u­ut­tia kok­ouk­sen päät­tymisen jäl­keen (riip­puen siitä, kuin­ka hyvin put­keen vai­h­to olisi mennyt).

    Oike­as­sa elämässä ei tain­nut kuitenkaan men­nä edes 10 min, kun bemu oli parkissa työ­paikan oven edessä.

    Jos mat­ka-aiko­jen ero yhdessä täl­laises­sa sat­un­naises­sa “keikas­sa” oli jo 25 min vs. 1h 40±5 min, niin vähän ihme­tyt­täisi, että kuin­ka ihmeessä se aateekoo-vel­ho kerk­iäisi nor­maalin työpäivän puit­teis­sa heit­tamään niin mon­ta keikkaa, että hom­ma löisi leiville? Vai laite­taanko min­im­i­lasku­tuk­sek­si suo­raan 2 tai 3 h?

    No — var­maakin kor­jauskeikat voisi jotekin opti­moi­da älykkääl­lä reit­tisu­un­nit­telul­la, mut­ta paljonkos jota kotona työsken­televää fri­ikkua lohdut­taisi se, että kun kone on lev­äl­lään, niin kor­jaa­ja tulisi ehkä viikon kulut­tua, kun samal­la postinu­meroalueelle on tul­lut riit­tävästi keikkoja.

  71. Poth1ue1:

    Sel­l­ainen huomio vaan esim. tältä aamul­ta, että jos olisin käyt­tänyt joukkoli­iken­net­tä menessäni klo 9 alka­neeseen aamu­palaveri­in, niin kotoa olisi pitänyt reit­tiop­paan mukaan lähteä viimeistään 8:10 (lask­ien sen varaan, ettei dösä kul­je min­u­ut­ti­akaan myöhässä) – lähdin kuitenkin oma­l­la bemar­il­la vas­ta 8:45.

    Sin­ul­la on siis suo­ma­laiselle tyyp­illi­nen asen­nevam­ma. Nimit­täin se, että kun on työpäivä, niin se on myös työpäivä. Rapakon takana se ymmär­retään, mut­ta tääl­lä ei. Siel­lä talous kas­vaa, tääl­lä ei.

    Ihmeel­listä touhua tuo kotona viimeiseen asti vitkuttelu.

  72. Töy­htöhyyp­pä: Sin­ul­la on siis suo­ma­laiselle tyyp­illi­nen asen­nevam­ma. Nimit­täin se, että kun on työpäivä, niin se on myös työpäivä. Rapakon takana se ymmär­retään, mut­ta tääl­lä ei. Siel­lä talous kas­vaa, tääl­lä ei. 

    Joo, näin toki. Enhän mä tehnyt taas kuin vain 10h työpäivän, jos­sa ain­oa katkos oli se mat­ka palaverista kus­tan­nus­pis­teelle — ja (hui, kauhia) vielä siihen päälle eväi­den syön­ti koneen ääressä (asen­nevam­ma­ton ihmi­nen olisi tajun­nut syödä ajaes­saan). Kun­non jenkki­hän olisi tietysti vetänyt yhdeltä istu­mal­ta 48h työpäivän ener­gia­juo­man ja amfe­tami­inin voimalla.

    Ilmankos ei tun­nu mitään jäävän käteen, kun on näin laiska…

    Ihmeel­listä touhua tuo kotona viimeiseen asti vitkuttelu.

    Niin — johan kansan­talous olisi kas­vanut kohis­ten, jos olisin istunut tänä aamu­na dösässä extrat 35 min… (rapakon takana olisi siinä ajas­sa toki koo­dat­tu pari uut­ta men­estys­app­sia, pit­sat­tu puo­len­tusi­naa riskisi­joit­ta­jaa niihin mukaan ja jär­jestel­ty rahakas exit edel­lis­es­tä menestysfirmasta)

  73. Näin nopeasti aateekoo-alal­la toim­i­neena, tietokonei­ta, varsinkin kan­net­tavia joudu­taan todel­la kor­jaa­maan usein nykyään. Syynä on kehno valmis­tus ja huono laadun­valvon­ta. Osansa on lyi­jyjuot­teen kor­vaamisel­la huonom­mal­la. Myös laadut­tomat kom­po­nen­tit aiheut­ta­vat ongelmia. 

    Tyyp­il­lis­es­ti joudu­taan kor­jaa­maan eli vai­h­ta­maan koneen emolevy ja se tapah­tuu niin, että sopimusko­r­jaa­ja saa­puu tekemään yhden tehtävän, ja tulee sit­ten vas­taavaa tapaus­ta varten seu­raa­vana päivänä uud­estaan. Joitain tun­netun D‑llä alka­van valmis­ta­jan koneis­sa on eri­tyisen paljon viko­ja ja se tarkoit­taa läh­es aina paikan pääl­lä käyn­tiä. Itse ohjelmis­tois­sa ja käyt­töjär­jestelmis­sä on nyky­isin melko vähän ongelmia. Toimis­tokäytössä ole­vat tietokoneet ovat näkyvin osa alaa, mut­ta tärkeim­mät sovel­luk­set, upote­tut jär­jestelmät ja palvelin­tuotan­to on yhteiskun­nan kannal­ta paljon merkit­tävämpiä kuin yleen­sä luul­laan, eikä se näy suurelle yleisölle.

    Aateekootu­ki ei tietysti voi mitään sille, jos dataa häviää koner­ikon takia, mut­ta vuosien janku­tus var­muusko­pi­oin­nin tarpeel­lisu­ud­es­ta menee edelleen mon­elta ohi.

  74. Tero Tolo­nen:
    Auto – tai liikku­va henkilöko­htainen tietokone – voi vielä nous­ta saman­laisek­si tren­di­tuot­teek­si kuin matka­puhe­limet ja täl­lä voi olla suo­ria vaiku­tuk­sia myös kaupunkisuunnitteluun.

    Nykyiset ajatuk­set autoilun rajoit­tamis­es­ta ja joukkoli­iken­teen suosimis­es­ta voivat siis kään­tyä vielä päälaelleen. 

    Sit­ten kun lain­säädän­tö sal­lii sen että “liikku­vas­sa henkilöko­htaises­sa tietokoneessa” ei tarvitse olla kuskia joka on selvin päin, muu­tan eläkepäiviksi maalle ja han­kin sel­l­aisen että pääsen kaupunki­in kapakkareis­suille. Tot­ta, se tulee mullis­ta­maan suo­ma­laisen liikenne ja asumiskult­tuurin kun joukkoli­iken­teen ole­mas­sao­lo ei ole vält­tämät­tömyys ril­lut­telulle, mut­ta työ­matkali­iken­teessä sel­l­ainen kop­pikot­tero ei ole vai­h­toe­hto nopealle sähköju­nalle tai metrolle.

  75. Sinivihreä: Nyt taisi lip­sah­taa viimeis­es­tä lauseesta jotain oleel­lista pois? Oman arvioni mukaan 5–6‑kerroksisessa umpiko­rt­telirak­en­teessa kadun­var­si­paikko­ja on noin yksi kym­men­tä asun­toa kohti, Kallios­sa pienen asun­tokoon takia vielä vähem­män, ja sil­lä pitäisi hoitua myös kivi­jal­ka­li­ikkei­den pysäköin­ti­tarpeet. Edullisil­la paikoil­la ei siis voi hoitaa merk­i­tyk­sel­listä osaa asukaspysäköin­nistä kaupungis­sa, ellei luo­da edel­ly­tyk­siä tul­la toimeen ilman omaa autoa ja autopaikkaa.

    Kallios­sa on Torkke­lin­mäessä var­maan ainakin sata autopaikkaa Pengerkadun ja Torkke­linkadun välisessä rin­teessä. Siel­lä hoituu aika mon­en talon pysäköin­ti­tarpeet, sil­lä paikat ovat yleen­sä aika kovas­sa käytössä.

  76. Migro­tu­ki:Joitain tun­netun D‑llä alka­van valmis­ta­jan koneis­sa on eri­tyisen paljon viko­ja ja se tarkoit­taa läh­es aina paikan pääl­lä käyntiä. 

    Kyseinen valmis­ta­ja meni meil­lä aivan totaaliseen ostok­iel­toon sen jäl­keen, kun puolen vuo­den aikana hajosi enem­män uusia konei­ta mitä sitä aikaisem­min edel­lisen 10v aikana kaikkia työasemia yhteensä.

    L‑vamistaja oli ostok­iel­los­sa jo sitä ennen, sil­lä 100% hei­dän toimit­tamis­taan työasemista hajosi parin kk käytön jäl­keen (testin vuok­si ostimme yhden koneen, testin lop­putu­los oli ainakin hyvin selkeä). Joko meil­lä oli huonoa tuuria tai se oli surkeaa tekoa. Emme ota selvää siitä, ostamme jotain muuta.

    Kun oste­taan merkkikonei­ta ja niis­sä vielä kalli­impia työasemia, mak­se­taan luotet­tavu­ud­es­ta. Mikäli sitä ei ole, ostamises­sa ei ole mitään järkeä. 

    Tot­takai meil­lä on taku­u­laa­jen­nok­set ja huoltomiehet tule­vat nopeasti paikan­päälle kor­jaa­maan uusien osien kanssa, mut­ta emme suvaitse lyhy­itäkään käyt­tökatkok­sia ja aina tuol­lais­es­ta hajoamis­es­ta tulee ylimääräistä härdel­liä vaik­ka olisi kuin­ka vetää varakone omas­ta plakkarista.

    Nykyään kasaute­taan koneet itse val­i­tu­ista kom­po­nen­teista. Tulee ostamiseen lisää hom­maa, mut­ta lop­putu­los on parem­pi ja siinä on aivan ehdo­ton etu: jokaiki­nen kom­po­nent­ti on tarkalleen tiedos­sa -> osien ja ajurei­den päivit­tämi­nen sekä uudelleenasen­nus on helppoa. 

    Yksikään itse kasat­tu kone ei ole tähän men­nessä paukahtanut.

  77. Jalankulk­i­ja: Kallios­sa on Torkke­lin­mäessä var­maan ainakin sata autopaikkaa Pengerkadun ja Torkke­linkadun välisessä rin­teessä. Siel­lä hoituu aika mon­en talon pysäköin­ti­tarpeet, sil­lä paikat ovat yleen­sä aika kovas­sa käytössä.

    Yksistään mei­dän talos­samme on 102 asun­toa ja näitä samankokoisia yhtiöitä on kotikadul­la 4 ja kotiku­jan puolel­la on pari yhtiötä lisää. Ei noi­ta kadun­var­si­paikko­ja hirveästi ole reservis­sä. Useim­mat ovat kuitenkin käytössä, minkä huo­maa päivä­saikaan kun jen­gi on duu­nis­sa. Vas­toin Osmon fan­tasi­aa, vain har­va auto on pitkäaikaissäi­ly­tyk­sessä asukaspysäköintitunnuksella.

  78. julle: Toinen ongel­ma ruuhka­mak­su­is­sa on luon­nol­lis­es­ti se, että on hyvin vaikea uskoa raho­jen jäävän pk-seudun liiken­teen kehit­tämiseen. Jos jäävätkin, niin val­tio kom­pen­soi jaka­mal­la vähem­män bud­jet­ti­ra­haa pk-seudun liiken­nehankkeisi­in. Näin käy huoli­mat­ta siitä, minkälaisia sopimuk­sia asi­as­ta tehdään. Keskusta­lainen sil­tarumpupoli­itikko on luo­va, kuten esim. Raide­jok­erin rahoi­tusku­viot jälleen ker­ran todistavat.

    Tiivis­tet­tynä voi tode­ta, että ruuhka­mak­sut oli­si­vat teo­ri­as­sa hyvä ja kan­natet­ta­va asia, mut­ta käytän­nössä eivät ole, kos­ka val­tion himovero­tus ja aluepolitiikka.

    Pis­ara-rata oli taas erään Suomen pankin entisen ty öntek­i­jän (en muista nyt nimeä var­masti) mukaan parem­man väen sil­tarumpupoli­ti­ikkaa. Ei se talous sil­lä kohene, että liikenne pan­naan maan alle. Varsinkin kun liikenne kul­kee tiheästi asu­tun alueen alla.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysyin yhdessä tilaisu­udessa Jor­ma Ollilal­ta, mil­loin kän­nykkä lopet­taa ker­tomas­ta ulko­maail­malle mis­sä se on. kan­nat­taa ottaa akku irti ja odot­taa kak­si viikoa. Sen jäl­keen se vaikenee.

    Se, että NSA pystyy paikan­ta­maan sam­mute­tun kän­nykkäsi, ei vielä merk­itse sitä, että sama onnis­tu­isi suo­ma­laiselta viranomaiselta.

  80. Tero Tolo­nen: Ongel­mak­si vain tulee tietenkin mihin nämä kulku­vä­li­neet voisi pysäköidä, mikäli ne yleistyvät.

    Automaat­tis­es­ti itsen­sä pysäköivä palvelukaara (eli ei oma, vaan aina se, joka sat­tuu lähim­pänä ole­maan) ei tarvitse läh­eskään niin paljoa pysäköin­ti­ti­laa kuin tumpelon maan­tei­den sankarin per­he­farkku. Tiivi­isti pakat­tuna niitä menee pysäköin­ti­laitok­seen karkeasti arvioiden kolme-neljä jokaista nykyau­toa kohden, kun ovien ei tarvitse mah­tua aukea­maan varas­tossa ja keskeltä pakkaa ei tarvitse saa­da yhtä tiet­tyä yksilöä ulos.

    Vielä kun huomioidaan se, että palvelukaaran voi pysäköidä itsen­sä vaik­ka ker­avalle, uusien keskus­ta-asuinaluei­den pysäköin­ti­ti­lat ovat aivan nau­ret­ta­van ylimitoitettuja.

    No, ehkä johonkin vähän isom­paan kalli­olu­o­laan voi saa­da sulka­pal­lo­kent­tiä mahtumaan…

  81. Teekkari: joo toi on kiin­nos­ta­va visio. Tietenkin Applen kaltaiset yri­tyk­set yrit­tävät saa­da jokaisen osta­maan oman auton. Autoilu toden­näköis­es­ti jakaituu eri tasoisi­in palvelui­hin, joku taso var­masti nyky­mallis­takin säi­lyy. On mah­dol­lista että ihan keskus­tas­sa ei saa ajaa kuin sähköau­toil­la, Lapis­sa käy se van­ha maasturikin

  82. Coun­try­boy: Pis­ara-rata oli taas erään Suomen pankin entisen ty öntek­i­jän (en muista nyt nimeä var­masti) mukaan parem­man väen sil­tarumpupoli­ti­ikkaa. Ei se talous sil­lä kohene, että liikenne pan­naan maan alle. Varsinkin kun liikenne kul­kee tiheästi asu­tun alueen alla. 

    Vähän kaukana ruuhka­mak­su­ista, mut­ta suurin hyö­ty Pis­aras­ta olisi kan­takaupun­gin kiin­teistön­o­mis­ta­jien lisäk­si radan­var­sien lähiöis­sä asuville — nyky­isille ja tuleville.

    Se on sit­ten eri asia, että onko suun­nitel­tu mini-Pis­ara paras tai edes hyvä raskas­raide­hanke. Lähi­ju­nain­frassa on kuitenkin paljon ulos mit­taam­a­ton­ta poten­ti­aalia, joka edel­lyt­täisi matkus­ta­jien jakelun kehit­tämistä Pasi­lan eteläpuolel­la. Vai­h­toe­hto­ja Pis­ar­alle on, niistä ei kuitenkaan puhuta kuin dile­tant­tien piirissä.

  83. teekkari: Automaat­tis­es­ti itsen­sä pysäköivä palvelukaara (eli ei oma, vaan aina se, joka sat­tuu lähim­pänä ole­maan) ei tarvitse läh­eskään niin paljoa pysäköin­ti­ti­laa kuin tumpelon maan­tei­den sankarin per­he­farkku. Tiivi­isti pakat­tuna niitä menee pysäköin­ti­laitok­seen karkeasti arvioiden kolme-neljä jokaista nykyau­toa kohden, kun ovien ei tarvitse mah­tua aukea­maan varas­tossa ja keskeltä pakkaa ei tarvitse saa­da yhtä tiet­tyä yksilöä ulos.

    No, jos “keskeltä pakkaa vedon” uno­htaa, niin mitenkäs tuo muuten eroaa autoa­maat­tis­es­ti itsen­sä pysäköivästä premiumkaarasta?

    Esim.: Vol­vo Car Group demon­strates the self-park­ing car

    …ja saa­han ne vähem­män automaat­tiset kaaratkin aika tiivi­isti pakat­tua: The largest auto­mat­ed car park sys­tem in Europe

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.