Pursiainen ja Saarimaa esittävät, että myös liikenteessä pitäisi ottaa järkevä hinnoittelu käyttöön. He kannattavat ruuhkamaksuja ja sitä, että pysäköintipaikoista perittäisiin niiden todellisia kustannuksia vastaava maksu eikä paikkoja pakotettaisi rakentamaan kaavoituksessa enemmän kuin niille on maksuhalukasta kysyntää. Ammattiekonomisteja!
Toivottavasti rakkaat kokoomuslaiset lukevat huolella myös tämän.
Aloitetaan ruuhkamaksuista. Sanoin Hesarille, että ruuhkamaksujen tarpeen ymmärtää jokainen, joka on läpäissyt taloustieteen peruskurssin. Yliopistolta otettiin yhteyttä ja sanottiin, että opetuksen taso on laskenut niistä päivistä, jolloin siellä olin ja tenteistä joudutaan päästämään läpi puutteellisin tiedoin.
Ruuhkamaksujen tarve lisääntyy valtavasti, kun kantakaupunkiin tulee neljännesmiljoona asukasta lisää. Jos nämä käyttävät autoa yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla yleensä käytetään, autosta muodostuu käyttökelvoton liikenneväline. Tämä on ymmärretty myös Helsingin kokoomuksessa, jossa on alettu kannattaa ruuhkamaksuja, kunhan niille keksitään jokin toinen nimi. Espoon kokoomuksessa tilanne lienee toinen.
Kunnallispolitiikan pelin politiikan käytäntöjen mukaan kokoomus yrittää lypsää vihreiltä myönnytyksiä muissa asioissa, jos ruuhkamaksut tulevat. Moni meillä on sitä mieltä, että miksi maksamme mitään autoilua hyödyttävistä maksuista. Jos autoilijat haluavat istua ruuhkissa niin istuvat.
Taloudelliset hyödyt ruuhkamaksuista saavutetaan parhaiten, kun nämä ovat mahdollisimman älykkäitä. Mittaavat ulkoisvaikutuksia ja vain niitä. Silloin ruuhkamaksujen pitää vaihdella ajan ja paikan mukaan hyvinkin jyrkästi. Niiden ei myöskään pitäisi perustua jäykkiin rajoihin vaan ajettuihin kilometreihin.
Nyt ollaan kuitenkin menossa jäykkiin tullirajoihin samaan tapaan kuin Tukholmassa ja Lontoossa. Se tulee paljon halvemmaksi kuin kilometripohjainen. Tarvittaisiin paljon lisää tutkimusta kertomaan, paljonko hyödyistä menetetään siirtymällä halvempaan ja huonompaan järjestelmään.
Toivoisin, että tuo huonompi järjestelmä sisältäisi mahdollisuuden tehdä joistakin reiteistä maksullisia. Joudumme panemaan jäykkiä läpiajokieltoja sinne, missä liikennettä halutaan rajoittaa. Olisi paljon järkevämpää tehdä tällaisen reitin käytöstä maksullinen sen sijaan, että se kielletään kokonaan. Hyvä esimerkki oli aikoinaan Pitkänsillan läpiajokielto, joka olisi kannattanut korvata 50 sentin maksulla.
Ja se pysäköinti. En voisi olla enempää samaa mieltä.
Edellisessä postauksessa puhuttiin Jätkäsaaresta. Käytetään sitä esimerkkinä. Jätkäsaareen on kaavamääräyksellä pakotettu rakentamaan yli 4 000 pysäköintipaikkoja asuintalojen käyttöön. Tämä on yli 200 miljoonan investointi. Väitän, että jälkipolvet tulevat pitämään tätä suurena hukkainvestointina. Helsingin osuus Raidejokerista on paljon pienempi.
Jos olisi Jätkäsaaressa asuva autoa välttämättä tarvitseva, toivoisin, että paikkoja olisi paljon vähemmän. Jos nuo 4 000 yrittäisivät kaikki lähteä autolla töihin aamulla, ulospääsy Jätkäsaaresta kestäisi todella kauan. Tuollaista määrää autoja ei yksinkertaisesti kannata Jätkäsaareen keskittää.
Kaupunkilainen ei tarvitse autoa kuin käydessään maakunnissa. Olen aika varma, että jakamistalous tulee kehittymään suuntaan, jossa satunnaista auton käyttöä varten ei kannata omistaa omaa autoa eikä erityisesti omaa parkkipaikkaa. Ovathan autot käytössä vain noin neljä prosenttia ajasta ja satunnaiskäyttäjällä paljon vähemmän.
Suuntaus kohden jakamistaloutta olisi paljon nopeampi, jos auton käyttäjä joutuisi maksamaan autostaan koko sen hinnan. Nythän siitä joutuu maksamaan vain sen pienemmän osan, auton ostohinnan, kun investoinnin pääosa, autopaikka menee yhteisestä pussista. Autopaikasta joutuu maksamaan yhtäläisesti, oli autoa tai ei.
Jos autopaikasta Jätkäsaaressa joutuisi oikeasti maksamaan 50 000 euroa tai vaihtoehtoisesti 250 €/kk, aika paljon pienemmällä autopaikkamäärällä pärjättäisiin.
Tällaisten asioiden pitäisi olla selvää pässinlihaa kaikille, jotka läpäisevät sen taloustieteen peruskurssin.
= = = =
Koska joku taas sanoo, että maksavathan autoilijat paljon enemmän vero kuin mitäVALTIO käyttää autoiluun, haluan todeta, että jos maksattaa 50 000 euron autopaikan naapurillaan, pitää sillä autolla ajaa 1,5 miljoonaa kilometriä, ennen kuin on maksanut bensaverossa 50 000 €. Tämä ei kuitenkaan ole se pointti, vaan taloudelliset pelisäännöt, jotka johtavat resurssien järkevään käyttöön.
Osa-aikaisena autoilijana kannatan ruuhkamaksuja! Ja mielellään vielä älykkäitä sellaisia. Meitä kaikkia auttaisi jos autoa käytettäisiin vain todelliseen tarpeeseen, mihin esimerkiksi ruuhkamaksut ohjaisivat.
Jokohan pääkaupunkiseudun suomalaiset alkaisivat olla riittävän valistuneita päättämään ruuhkamaksuista? Autopuolue, johon kuuluu edustajia kaikista puolueista (paitsi ehkä vihreistä?), on ollut täällä hyvin voimakas.
Jostain syystä kaikkia autoiluun suunniteltuja muutoksia vastustetaan niinkin löysin perustein kuin vapauden rajoittaminen (mukamas) ja se, että autoilijoita verotetaan jo niin raskaasti (näin yhteiskunnassa, jossa autoilu on ollut erityisen tuen kohteena, kuten esimerkki pysäköintipaikoista kertoo).
Tässä(kin) asiassa pitäisi osata katsoa kokonaisuutta laajasti. Tähänhän kovin harva näyttää kykenevän. Tunnen itsekin lukuisia ruuhkamaksujen vastustajia, joista ei oikein saa irti mitään perusteita, vain tunteenomaisia torjuntaa.
“Kaupunkilainen ei tarvitse autoa kuin käydessään maakunnissa.” Tämä ei ole koko totuus!
Miksiköhän suuria kauppakeskittymiä kaavoitetaan kehäteiden varsille, jonne julkinen liikenne ei ulotu? Tai ainakaan marketista toiseen siirtymiseen ei löydy julkista? Mitenköhän näihin on tarkoituskulkea jos ei ole autoa? Hiukan ristiriitaista?
Kaikkea ei saa kivijalkakaupasta vaikka kuinka toivoisi.
Menisin pidemmälle ja kieltäisin autot kokonaan kantakaupungin alueelta. Alue on niin pieni, että sen sisäisen liikenteen hoitaa raitiovaunuilla ja kaupunkipyörillä.
Ruuhkista puhuen: autoilijat eivät ole idiootteja eikä autoilu ole mikään itsetarkoitus. Joka ikinen autoilija osaa valita sen nopeimman keinon matkustaa paikasta A paikkaan B. Jos se kaupunkialueella on joku muu kuin oma auto, autoilija valitsee sen jonkun muun. Ihmettelen suuresti, mistä tulevat esimerkiksi satojen miljoonien raideinvestointien edut, kun näiden sanotaan maksavan itsensä takaisin siinä ja siinä ajassa. Jos ajansäästöstä, niin kenen ajansäästöstä? Ainakaan ei ole laskettu mitään hintaa sille, että kymmenien tuhansien espoolaisten työmatkat pidentyvät metroliikenteen alkaessa 20–40 minuuttia päivässä. Työpäivä pitenee tuon verran ainakin lastentarhanopettajilla, joiden pitää odottaa noutajia kauemmin. Työpäivä lyhenee niillä, jotka voivat sitä lyhentää. Tuottavuus alenee, paitsi laskennallisesti liikennevälineissä, joissa ihmiset viettävät enemmän aikaa ja osittain myös enemmän kilometrejä.
Kyllähän autoilijat maksavat, mutta maksujen luonne on sellainen että ne eivät johda noiden vaikutusten huomiointiin päätöksentekotilanteessa…
Siis verojen ja maksujen rakenne on muutettava.
Ja kuinka monta vuotta menee vielä siihen, että kaupunkisuunnittelussa ymmärretään tällainen perusasia: jos joukkoliikenneyhteydet eivät ole kelvollisia ja niitä jatkuvasti heikennetään, niin samalla kasvatetaan ihmisten pakkoa liikkua jollain muulla tavalla. Kuten esimerkiksi henkilöautolla, silloin kun muita käyttökelpoisia vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Valinnan ratkaisee järkevä ajankäyttö ja matkan pituus, ei joku utopistinen ideologia.
Missä Helsingissä on joukkoliikennettä jatkuvasti heikennetty?
Kannatan ruuhkamaksuja, vaikka Helsingissä ei ole eikä ole näkyvissä ruuhkia, koska maksut jättävät parkkipaikat maksaville espoolaisille, eikä itä-helsinkiläisiä enää tule niin paljoa keskustaa. Tämä lopulta parantaa keskustassa asuvien palveluita.
Paikoituspolitiikka on monimutkaisempi asia. Periaatteessa juuri noin kuten Libera ja Osmo sanovat, mutta toimiakseen se vaatii myös rahoituksen ja kaavoituksen uudistamista reilusti. Asukkaiden etu on eri asia kuin grynderin etu, mistä koko ongelma kumpuaa. Toimiakseen on päästävä terveempään, käyttäjälähtöiseen rahoitukseen myös asumisessa. Kunnan välistäveto kaavoitusmaksuilla on lisäksi lopetettava.
Milläköhän sen jälkeen hoidetaan jakeluliikenne, erilaiset huoltoajot ja kiinteistöjen korjauksiin tarvittavat kuljetukset jne. Koskisiko kielto myös takseja, nettikauppojen kotiinkuljetuksia, kotihoidon palveluita jne? Nuo edellämainitut ovat julkinen liikenne mukaan luettuna jo noin puolet keskustan autoliikenteestä.
Miten esim. 85 vuotias seniori pääsee sen jälkeen kulkemaan, ostaako hän Bianchin fillarin ja kulkee sillä kesät talvet, saako siihen muuten rollaattorin tarakalle?
Varovaisen arvion mukaan monen kotiin ja yrityksiin toimitettavan palvelun hinta saattaa nousta kaksinkertaiseksi ja monet jäävät toimittamatta kantakaupungin alueella jos autottomuus toteutuisi.
Milläpä se 85-vuotias pääsee kulkemaan, kun kortti menee huonon näen vuoksi? Kannattaa muuttaa ajoissa ratikkapysäkin viereen.
Tämä nyt ei ole se pointti, mutta: Bensalitran hinnassa on veroa karkeasti euro. Tavallinen auto kuluttaa satasella kymmenkunta litraa, kaupungissa varsinkin. Joten 1,5 miljoonan kilometrin matkalla tulee maksaneeksi bensaveroa 150.000 euroa, eli kolmen autopaikan verran.
Toivottavasti muissa laskelmissasi on parempi tarkkuus.
Jos joku ostaa edesvastuuttomasti bensasyöpön auton, on se ihan oma vika. Arvonlisäveroa ei voi laskea liikenteen erityisveroksi kuin siltä osin kuin se kohdistuu bensiinin veroihin. Bensiinin valmistevero on 0,68 euroa litralta ja jos tähän laskee arvonlisäveron päälle päätyy 0,84 senttiin litralta. Jos ajaa vain kaupungissa, kannattaa ostaa hybridi, koska se säästää todella paljon ottaessaan jarrutusenergian talteen. Kujinka paljon on niitä, jotka ajavat vain ruutukaava-alueella?
Heh. Ja sitten vain odotellaan, koska kaupunkisuunnittelu “yhdistelee” pysäkkejä eli suomeksi sanottuna poistaa niitä sieltä täältä liikenteen “nopeutuksen” vuoksi. Listaanko jo poistetut ja poistettavaksi määrätyt, vai muistatko ne ihan itse?
Ai missäkö? Esimerkiksi kantakaupungissa: Kruununhaassa, Töölössä, Etelä-Helsingissä. Ja muuallakin. Lyhennettyjä ja muutettuja reittejä: bussit 16, 17, 18, 24, 55. Lisää lähtee, kun länsimetro tulee. Pian myllätään lisää ratikoita: 2, 3, 7, 8, 9. Mikään muutos ei yleisesti ottaen paranna kulkuyhteyksiä. Mutta vaihtoja, mutkia ja hidastuksia tulee lisää. Ja lisää “museoraiteita”.
Taksilla tällä hetkellä, taksi lienee myös auto. Monesti seniorit kulkee myös sukulaisten autolla kyydissä. Suomen ilmasto-olosuhteissa fillari-riksa ei ole kovin hyvä vaihtoehto.
Taksin käyttäjä eio tarvitse 50 000 euroa maksavaa parkkipaikkaa talonsa kellarissa. Eikö auton vuokraajakaan.
Ruuhkamaksu on hinta niukasta hyödykkeestä eli liikennetilasta ruuhka-aikana. (mitään ruuhkaahaan meillä ei ole 9.30 — 15 välillä eikä klo 18 jälkeen)
Itse pitäisin parhaimpana järjestelmää, jossa ruuuhkamaksu kerättäsiin vain aamuisn (eism. klo 6.30 — 9.30). Se kerättäisiin erityisetsi kehäteiltä ja sisääntuloväyliltä. Ajatus on se, että jos ihmisellä on todellinen tarve liikua ko aikaan autolla pääkaupunkiseudulla, niin kyllä hänellä on siitä varaa myöäs maksaa 2–3 e pv.
Semminkin, kun tällä voidaan hillitä muiden autonkäyttöä ja sitne nopeuttaa hänen liikkumistaan.
Miksi vain aamuisin, onhan meillä iltapäiväruuhkakin: Jos X ei ole aamulla mennyt yksityisautollaan töihin, ei hän myöskään iltapäivällä voi sillä ajaa takaisin.
Kilometripohjainen edellyttää satelliitupaikannusta, ja se ei toimi. On huomattu (katokaa, millloij Sonera ‚. milkloin Nordea on tulossa:9. Maksun tulsi olla kaksiportainen.
Keskustelemme henkilöliikenteestä.
Keskimäärin nuo raitioliikenteen muutokset parantavat palvelua. Esimerkiksi nyt avautuu yhteys Pasilan asemalta Meilahden sairaaloille, poikittaisyhteys Mäkelänkadulta Runeberginkadulle, Runeberginkadulta pääsee nopeammin rautatieasemalle ja Eiran kääntöpaikan palvelu paranee. Länsimetro tosiaan huonontaa joukkoliikennettä.
Juuri noin. Nuo tehdyt muutokset lisäsivät joukkoliikenteen käyttöä Joku menetti juuri hänen suoran yhteytensä mutta monen muun yhteydet paranivat. Länsimetrosta olen vuoren vasra, että kymmenen vuoden kuluttua ollaan sitä mieltä, että se paransi palveluja. Näin kävi myös Itä-Helsingissä, jossa epäiltiin suorien bussiyhteyksien menettämisen heikentävän palveluja.
Kruununhaan yhteyksiä voisi parantaa, jos Liisankadusta saisi joukkoliikennekadun. Sellaisia aloitteita ei ole Kruununhaasta tullut.
Miten ajattelit asiaa valvottavan? Jos turha autoilu kiellettäisiin, kaikkien autoista alkaisi nopeasti löytyä rekvisiittana ruohonleikkuria, lumilinkoa ja työkalupakkia. Vai pitäisikö pyytää etukäteen lupa kantakaupungissa ajamiseen viranomaisilta?
Kyllä satelliittipaikannus rauhan aikana toimii ja sen varmuus ja tarkkuus paranevat koko ajan. Eri hintaiset ajetut kilometrit voidaan tallettaa autossa olevaan muistiin, jonka sisältö voidaan lähettää sitten kun verkko toimii. Yksityisyyden suojakin paranee, kun laskuttajalle lähetetään vain ajosta kertyneet euromääräiset velat vaikkapa vain kerran vuorokaudessa. Eihän laskutuksen tarvitse olla reaaliaikaista.
Ehdotit kyllä aikaisemmin autojen kieltämistä.
Voisitko tarkentaa että sisältyisikö tähän henkilöliikennekieltoon taksit? kotipalvelut? Eli pääseekö henkilöautolla asiakkaiden luokse esimerkiksi tietokoneen korjaaja? Myyntiedustaja? Siivooja? Kotiparturi? Pianonvirittäjä? Pitsataksi? Tällaisesta kantakapungin liikenne suurelta osin muodostuu, siis jakeluliikenteen lisäksi. Harva kantakaupungissa huvikseen ajelee autolla.
Millaisen henkilöliikenteen olisit siis kieltämässä?
Minusta uusilla alueilla voitaisiin kyllä muuttaa pysäköintikäytäntöjä.
Tässä muutamia ehdotuksia. Ensinnäkin tiputetaan pysäköintinormia ja lisätään kadunvarsipysäköintiä maksullisena, mutta ei tolkuttoman hintaisena.
Lisäksi uusille alueilla perustetaan “Uuden alueen pysäköinti Oy”, joka hallinnoi alueen vapaiden paikkojen vuokrausta ja seuraa teknisesti mitkä paikat ovat milläkin hetkellä vapaana. Siihen jokaisen alueen taloyhtiön pitää teknisesti liittyä.
Kun asukas, jolla ei ole omaa autopaikkaa tulee alueen laidalle hän aktivoi kännykkäsovelluksen, jolla voi vuokrata vapaan paikan mistä vaan alueelta markkinahintaan, kun tekninen ratkaisu on yhtenäinen mikä vaan autotallin ovi aukeaa vuokralaiselle.
Samoin asukas, jolla on oma paikkaosake voi poistuessaan alueelta antaa paikan vuokrattavaksi.
Samalla sitten edistetään alueella autojen vuokrausta ja yhteiskäyttöä. Sen voisi tehdä esimerkiksi niin, että jos auto riittävästi yhteiskäytössä autopaikan vuokra alenee tavalla tai toisella.
Lapsiperheiden on todella hankalaa hoitaa arkeaan ilman autoa. Lapsiperheet joutuvat hankkimaan kalliita lisäneliöitä kymmenillä tai jopa sadoilla tuhansilla, jonka lisäksi blogistin tavoitteena on laskuttaa 50000 euroa pysäköintipaikasta autoilun normaalien verorasitteiden päälle.
Onko todella tavoiteltavaa siirtää autoilevat lapsiperheet pois kantakaupungista?
Vai voisiko pysäköintipaikoista myöntää alennusta, jos perheessä on lapsia ?
Pete. Etkö ymmärrä, että kyllä ne autoilevat lapsiperheet joutuvat autonsa hinnasta nytkin sen pysäköintipaikan hinnan maksamaan — eikä siitä pääse eroon edes sillä, että ei ole autoa.
Meillä on ollut kolme lasta ja olemme pärjänneet erimomaisesti ilman autoa, kuten Katajanokalla tai Kruununhaassa useimmat. Lähiöissä ei pärjää.
Voi tietysti yrittää saada asunnostaan alennusta taloyhtiöltä sillä perusteella, että on lapsia, mutta pelkään pahoin, ettei taloyhtiö siihen suostu.
Petteri ehti ensin ideoimaan tuota pysäköinti asiaa… Mutta jatkan kuitenkin aiheesta vähän lisää..
Jos nuo yksityiset paikat laitettaisiin yleiseen käyttöön niin että paikan omistaja saisi kohtuullisen korvauksen, niin se muuttaisi pysäköinnin kuten AirBnB on muutanut asuntojen vuokrauksen. Ei siihen tarvita mitään pakollista Uuden alueen pysköinti OY.tä vaan vaikka sähköinen palvelu, SuomiLnP, jossa voisi olla yhdistettynä paitsi pysäköinti, niin samalla voisi vaikka tankata auton patterin… noin niinkuin hybridin hankkineena mielelläni näkisin osana palvelua.
Jos nyt parkkeeraus maksaa kantakaupungissa jotain 6E tunti, niin jos vaikka 8 tuntia päivässä voisi oma paikka olla muiden käytössä, se olisi siinä 40E päivä ja jotain 800 E kuukaudessa. Sillä peittäisi 250E/kk kustannukset kevyesti.
Jos tällaista ei pian ilmesty, niin kesälomalla vois ruveta koodaamaan…
Ja vielä GPSn käytöstä tiemaksuihin… Totta kai toimii teknisesti, mutta se pitää osata speksata niin, että autoilijat haluavat sitä käyttää ja samalla voivat varmasti luottaa, että tietoja ei käytetä väärin… Tämänkään tekeminen ei olisi kovin kummallinen juttu… mutta se varmaan pitäisi tehdä niin, että serverit eivät olisi Suomessa… itse asiassa UBER toimii juuri noin…
Ruuhkamaksujen tarve ei tee niistä oikeudenmukaisia. 1800-luvulla äänestysoikeutta sai tuloihin suhteutettuna. Tänäpäivänä Vihreät haluavat jakaa saastutusoikeutta tuloihin suhteutettuna ja nyt vielä halutaan köyhät autoilijat pois rikkaiden tieltä. Tätäkö on sivistys?
Minulla ei ole tilastoja lasten harrastamisesta, mutta käsitykseni on, että erittäin usein lasten vähänkin aktiivisempi harrastustoiminta vaatii autoa perheeseen.
Toki osa pysäköinnin kustannuksista on jyvitetty jo nyt Jätkäsaaren asuntojen hintoihin.
Mutta esimerkiksi SRV mainostaa 25 000 hintaista pysäköintipaikkaa, jossa vastike on 40 euroa kuukaudessa.
Huoneiston vuokraava perhe siis joutuu n 28 vuoden takaisinmaksuajalla kohtaamaan noin 110 euron kuukausikulun.
Kirjoituksesi perusteella toivot, että aloittava Jätkäsaaren pysäköintilaitos Oy velvoitettaisiin veloittamaan 250 euroa rangaistusmaksua kuukaudessa jokaisesta autopaikasta, vaikka pysäköinnin todelliset kulut olisivat matalammat. Lisäksi on epätasa-arvoista, että esimerkiksi Katajanokalla asukaspysäköivät maksavat nyt kadunvarsiasukaspysäköinnistään hyvin paljon Jätkäsaaren asukkaita vähemmän.
Eli pysäköinnin kustannusvastaavuus on OK, tiettyjä erityisryhmiä pitäisi tukea (lapsiperheet ja liikuntarajoitteiset) pysäköintikustannuksissa ja kaikista tärkeintä olisi, että ideologisista syistä ei rajoitettaisi pysäköintipaikkojen kokonaismäärää.
Asukaspysäköinnin hinta on löiian matala.
Suuri osa kantakaupungin maanalaisista autopakoista on rakennettu väestönsuojiin. Näiden väestönsuojien rakennuskustannukset ovat samat riippumatta toimivatko ne normaaliaikana parkkipaikkoina vai eivät. Jos rakentamisen hintaa halutaan laskea parkkipaikkojen osalta, tulee samalla purkaa myös vaatimus väestösuojista, jotta tavoiteltu säästö /asuinneliö syntyy.
Sama analogia on kantakaupungin kaduilla. Riippumatta siitä, onko kaduilla yksityisautoilu sallittu vai kielletty, katuja tarvitaan joukkoliikenteelle, tavarakuljetuksille ja hälytysajoneuvoille. Tästäkään ei synny ratkaisevaa säästöä, koska katutilaa ei voida jättää rakentamatta, saati poistaa.
Koko Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujärjestelmän perusongelma on Kehä III. Koska helsinkiläinen ei maksaisi ruuhkamaksua ohittaessaan Kotkan matkalla Pietariin, ei kotkalaisenkaan pitäisi joutua maksamaan Helsingin ohittamisesta matkalla Turkuun. Kehä III on valtakunnallinen väylä.
Ratkaisu tähän dilemmaan voisi olla että esimerkiksi Turun moottoritieltä Kehä III:lle saapuvat rekisteröitäisiin tarpeeksi kaukana Kehä III:sta ja jos sama auto poistuisi Kehä III:lta esimerkiksi Lahden tai Porvoontien suuntaan, matka katsottaisiin valtakunnalliseksi ja siksi ruuhkamaksuttomaksi. Porttien pitäisi tätä varten olla tarpeeksi kaukana Kehä III:sta, jotta paikallisliikenteen kohdalla ruuhkamaksu toimisi.
Kilometripohjainen järjestelmä (GPS) vaatisi taas kyllä EU-tason järjestelmän käyttöönoton. Pääkaupunkiseudulla kun liikkuu autoja, jotka tulevat muualta maasta tai jopa ulkomailta.
Jätkäsaaressahan neljännes noista paikoista tulee sijoittumaan kallioluolaan joka tulee toimimaan myös alueen väestönsuojana.
On siis hivenen asenteellista nähdä esimerkiksi tuon tilan toteuttamiskustannukset pelkkänä autopaikkojen toteuttamiskuluna sillä niinikään väestönsuojien rakennusvelvoite tulee asemakaavan määräyksistä ja ilman auton autoakin saarelle olisi täytynyt teettää nuo samat tilat 9000 asukkaalle saman mittakaavan rakennuskustannuksin
Nyt autopaikan lunastajat maksavat omasta pussistaan merkittävän osan noista väestönsuojapaikoista, kuka olisi paikat maksanut jos kaavassa olisi väljennetty autopaikkojen rakennusvelvoitetta?
Näin espoolaisena autoilevana oikeistoporsaana voin todeta, että helsinkiläiset saavat minun puolestani rahastaa keskustassa ajamisesta vaikka 10 € kerralta, mutta en kyllä jaksa ymmärtää, että miksi minun pitäisi ajamisistani Espoon sisällä (työmatka, 95% yritysvierailuista) tai vaikka lentokentälle menosta — varsinkin, kun harvoja päiviä lukuunottamatta voin ajaa ruuhkien ulkopuollella.
Ajansäästöäkään on vähän turha kaupata, kun nk. ruuhka-aikaankin matka-aika pitenee ehkä ollain 5 minuutilla — ollen edelleen monin verroin joukkoliikennettä nopeampaa.
Toivottavasti nämä meidän sekoomuslaiset pitävät päänsä kylmänä ja jaksavat vastustaa moisia hölmöyksiä…
“Kaupunkilainen ei tarvitse autoa kuin käydessään maakunnissa.”
No tämä väite on täyttä puppua. Sen siis pelkkä väittämä ilman todellisuuspohjaa. Tuntemani ihmiset Töölöstä, Jätkäsaaresta ja muualta Helsingin kantakaupungista käyvät töissä pääasiassa Vantaalla ja Espoossa. Näihin ajetaan kantakaupungista autoillen sen jälkeen, kun lapset on saatu kuljetettua päiväkoteihin ja kouluihin. Autoa työn tekemiseen käyttävästä myyntihenkilöstöstä nyt puhumattakaan. Siis siitä, jonka työllä maksetaan kaupallisella alalla työntekijöiden palkat ja pitkää reittiä myös Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston palkat ja kaikkien muidenkin kunnallisen puolen palkat.
Kannattaisi poliitikonkin joskus yrittää tutustua sellaisten ihmisten arkeen missä työnantajan budjettia ei rahoiteta verovaroista.
Ongelma yksi: tiedot voivat päätyä vääriin käsiin. (Voin aina sammuttaa kännykkäni ja varmuuden vuoksi kääriä sen folioon.)
Ongelma kaksi: hinnoittleun on oltava selkeää. Pitäisi kaikkillaa olla näkyvissä taulut, jossa hinnoittleu näkyy. Sen lisäksi tällainen on altis virheille ja vieläpä vaikeasti havaittaville virheille.
Ei liikaa volontarismia, pyydän.
Kysyin yhdessä tilaisuudessa Jorma Ollilalta, milloin kännykkä lopettaa kertomasta ulkomaailmalle missä se on. kannattaa ottaa akku irti ja odottaa kaksi viikoa. Sen jälkeen se vaikenee.
Entäpä jos kysyttäisiin niiltä, joilta nämä reitit viedään? Kruununhaasta viedään kaiken muun lisäksi vielä ykkönen. Ennen seiska oli ainoa yhteys itäisen ja läntisen kantakaupungin välillä, kun jaksoi kiertää Kalliosta Töölöön keskustan kautta. Messukeskukseen pääsee enää kiertämällä Töölön kautta, kun sieltä viedään sekä seiska että ysi. Lykka till vaan kaikille, jotka haluavat keskustasta johonkin Messukeskuksen tilaisuuteen.
Kruununhakalaisille tarjottiin Kruunuvuorenranna ratikkaa, joka olisi tarjonnut hyvin tiheän yhteyden keskuistaan, mutta ei kelvannut.
Eikö tietulleissa ole se ongelma, että niiden tuotot tuskin kattaisivat järjestelmän toteutus- ja ylläpitokustannuksia? Lontoossakin kannattavuus on vähän niin ja näin (yli puolet tuotoista menee ylläpitoon). Helsingin liikennemäärillä tuotto olisi varmaan negatiivinen. Eli joukkoliikennettä, liityntäpysäköintiä ym. niillä ei voisi subventoida. Autoilua rajoittava vaikutus niillä toki olisi.
Ja siksikö heitä piti rangaista poistamalla kertalaakista kaikki järkevät bussiyhteydet ja jättää pelkkä eläintarhareitti, jolla pääsee Korkeasaaren portille silloinkin, kun se on kiinni? Tärkeintä on, että reitti pysyy kirkkaana mielessä, vaikka sen palveluja ei aina voisikaan käyttää (sanoi hyvin tunnettu tämän sektorin päättäjä ihan julkisesti).
Taloustieteessä löytyy myös kaikenlaisia muita maksuja (tai tarkemmin kustannuksia) kuin rahallinen. Tulevaisuuden ruuhkahelvetissä autoilijoiden kustannukset kasvavat selvästi mitä moninaisimmin tavoin ja osa jättää vääjäämättä auton kotiin kun matka idästä länteen alkaa olla liian vaivalloinen. Varsinkin mikäli joukkoliikenne kulkee ruuhkareittien ulkopuolella omilla reiteillään.
Korkeista taloista kun puhutaan, joku aina valittaa varjosta. Tuli mieleen, että mikäli kadunvarsipaikat jätetään rakentamatta, voidaanko taloja kuitenkaan rakentaa sen lähemmäksi toisiaan. Jos ei, ei menetetty rakennusoikeus ole ihan yks’yhteen suhteessa autopaikkojen kokoon. Parkkitalojen osalta asia on tietysti toisin.
Meillä on kyllä edustuksellinen demokratia eli kuntalaisten mielipidettä ei tarvitse ottaa huomioon mitenkään, koska he jo ovat äänensä antaneet kunnalisvaltuutetuille.
Seiskan olisi tosiaan hyvä kiertää Messukeskuksen kautta, koska silloin metrosta pääsisi vaihtamaan seiskaan Kurvissa ja ajamaan sillä Messukeskuksen viereen. Keskustasta tuleviin muutos ei vaikuta, koska juna on sieltä nopein kulkuväline.
Yksi selkeä puute suunnitelmassa on: HSL kieltäytyy ajamasta Pasilan asemalta Kumpulaan ja Arabiaan kulkevaa raitiolinjaa ennen kuin Vallilanlaaksoon on jonain päivänä saatu rakennettua sinne kaavailtu raitiotie.
Teoriassa hyvä, mutta käytännön toteutus Suomessa olisi verotuksen maksimointi, ei ruuhkasta maksaminen. Eli tarjolla olisi jonkinlainen kallis systeemi, jossa on tasataksa tai hyvin pieni porras joka olisi tuskin mitenkään aikasidonnainen. Tästähän Ollilan työryhmä antoi jo vähän esimakusa esitellen kelvottomia ehdotuksia.
Jos julkinen valta saisi jotenkin vakuutettua että näin ei olisi, saattaisin kannattaa ruuhkamaksuja. Mutta ei. Kyllä siinä olisi verottajalle käyttöön verotuksen atomipommi, joka leviäisi nopeasti muuallekin maahan.
Ja nyt julkisuudessa esitetystä ruuhkamaksumallista vielä yksi kommentti. On vielä ymmärretttävää jos Kehä‑I.:n sisäpuolelle kantakaupungin ympärille toteutettaisiiin pari säteittäistä rajalinjaa rajaamaan liikennettä kantakaupunkinn mutta etenkin mallin säteensuuntaiset rajat ovat jo suoranaista kiusantekoa
Ainakin niin kauan kun kaavoituspolitiikalla entisiä kantakaupungin teollisuus- ja tuotantomaita vallataan asuntokäyttöön ja monien alojen työpaikkoja siirretään kehä-III:n ulkopuolisille teollisuusalueille jonne julkinen poikittaisliikenne ei vain kertakaikkiaan toimi järjellisellä tasolla.
Asu siinä sitten useammankin joukkoliikenteen runkoyhteyden solkukohdassa ja kuuntele kauniita puheita tiiviin asuntorakentamisen iloista..
ja muita foliohattujuttuja.…ehkä vuosi olisi vielä luotettavampi
Jos kaikki tiet yksityistettäisiin, niiden rakentamiseen ja ylläpitoon voitaisiin varat kerätä tiemaksuina. Silloin olisi selvä yhteys sille, että rahat menevät oikeaan kohteeseen. Sen lisäksi pitäisi vain pitää huolta syntyvien luonnollisten monopolien rajoittamisesta eri tavoin.
Olen jokseenkin varma, että ajokilometreihin perustuva ja GPS:ään tukeutuva verotussysteemi tulee EU:ssa käyttöön 10…15 vuoden sisällä. Autoihin on tulossa (on jo?) automaattinen kolarihälytin (eCall-system). Siihen ei tarvittaisi paljon muutoksia, jotta se toimisi myös “tiemaksuilmoittimena”.
Yksilönsuoja- tai laiteteknilliseen keskusteluun en halua laajemmin palata, sillä sitä on käsitelty aiemmin esim Ollilan tiemaksut ‑otsikon alla.
Helsinki saa mielellään rajata oman keskustansa tietullilla.
Mutta en ymmärrä, miksi naapurikunnissa pitäisi maksaa tietulleja, kun esimerkiksi vie lapsia harrastuksiin. Ruuhkia naapurikaupunkien sisäisillä reiteillä on vain satunnaisesti. Sopivia julkisia kulkuyhteyksiä ei useinkaan löydy vaihtelevissa halleissa eri puolella kaupunkia pidettäviin harjoituksiin.
Ruuhkamaksut sopivat vain aitoon kantakaupunkiin.
Soininvaara tunnustaa sen karmean tosiasian, että Helsingissä on epäonnistuttu kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa pahoin. Suomi on asukastiheydeltään maailman harvaan asutuimpia maita. Helsinki slummiutuu ja muistuttaa syöpäkasvainta. Ruma Helsinki tarvitsee väljyyttä ja vähemmän pilattuja alueita, esim Katajannokka, jätkäsaari, jne jne. Taitaa tässäkin olla rahan ahneus paljolti taustalla kaiken muun lisänä.
Joo, meillä Katajanokan slummissa on todella ankeaa. Pahoittelen sitä taakkaa, jonka köyhyytemme kaupungin taloudelle aiheuttaa.
Oikeampi termi on autopommi. Esimerkiksi mainitut Jätkäsaaren 4000 autopaikkaa. Se vastaa noin 20 autolautan kapasiteettia. Kun ne on rakennettu, pari tuntia kestävässä aamuruuhkassa tilanne tulee olemaan sama kuin jos täysi autolautta tulisi noin 5 min välein Jätkäsaareen purkamaan lastinsa. Tähän päälle normaalissa liikenteessä olevat lautat sekä ketjussa aiemmin mainittu muu kuin henkilöliikenne. Ei käy himoautoilijoita kateeksi, mutta itsehän ovat puolueensa tuella tilanteen aikaansaaneet.
Jo stadionin tornista kurkistamalla huomaa, miksi Suomessa käsitteen ruuhka hahmottaminen on niin vaikeaa. Näyttää kuin ympärillä ja horisontissa ei olisi juuri muuta kuin metsää. Ja silti ollaan kaupungissa, jossa pienellä alueella asukastiheys on lähes eurooppalaisissa lukemissa ja jonne on asuntojen hinnoista päätellen valtava muuttopaine. Nämä asiat pitäisi vääntää ihmisille jostain todella paksusta rautalangasta. Mutta käytännössä mennään tässäkin asiassa niin pitkälle että lopulta siperia — ja ruuhkat — opettaa.
On uskomattoman vaikeaa hahmottaa, miten toivottoman tehoton ja suunnattoman kallis liikkumismuoto auto on kaupungissa. Se ei vie 10% tai 20% tai edes 100% enemmän tilaa kuin kevyt liikenne tai joukkoliikenne suhteessa kapasiteettiin. Vaan suuruusluokkaa 10 kertaa enemmän. Ja sen se tulisi markkinataloudessa myös oikeasti maksaa.
Kunnilla ei ole nykyisen rakennuslain mukaan enää lupaa kaavoittaa alueita uusia kauppakeskuksia varten paikkoohin joissa ei ole kunnollista julkista liikennettä.
1. “Eihän pk-seudulla edes ole mitään oikeita ruuhkia”.
Ei olekaan, vielä. Monin paikoin väylät ovat kuitenkin välityskykynsä ylärajoilla, eikä niille mahdu paljoa lisää autoja, niin tarvitaan lisäkaistoja tai maksuja, ettei liikkuminen muutu matelun sijaan seisomiseksi. Pk-seudun ennustetulla ja halutulla kasvulla menee ehkä kymmenisen vuotta, että ilman toimenpiteitä ruuhkia on.
2. “GPS-seuranta ja yksityisyydensuoja.”
Huvittavaa, että samat ihmiset, jotka kantavat yhtä sun toista mobiililaitetta mukanaan jaksavat huolestua liikkumisensa seuraamisesta, kun kyse on autosta. Tämä juna meni jo ja sitä seurataan.
3. “Ruuhkamaksuista tulisi vain yksi lisäkeino kerätä rahaa julkisen sektorin pohjattomiin taskuihin”
Ei voi väittää vastaan, ollaanhan Suomessa.
Takseja eivät tietullit koskisi ja tuskin esim kaupungin kotihoito ja sairaanhoitotyötä tekevät.
Kotiparturi, mikä se on? Jos tietokoneeni menee rikki vien sen takaisin kauppaan josta ostin ja jos se on yli 3 vuotta vanha heitän sen roskikseen. Pianonvirittäjä ei tarvitse isoa työkaluopakkia eli voi tulla julkisillakin. Siivojan työvälineet eli imurin, ämpärin ja mopin järjestää yleensä siivouksen tilaaja.
No jaa, paljon riippuu tietysti lähiön määritelmästä, mutta esimerkiksi Itäkeskuksessa nelilapsinen perhe pärjää ilman omaa autoa ihan hyvin. Lapset pääsevät harrastuksiin joukkoliikenteellä ja kaupat ovat kävely- tai pyöräilyetäisyydellä.
Isoihin ostoksiin saa (ostettua) kotiinkuljetuksen ja silloin harvoin, kun oikeasti tarvitsee henkilöautokyytiä, voi ottaa taksin.
Tiedän useampia autottomia perheitä Itäkeskuksesta ja esimerkiksi Roihuvuoresta. Se todistaa, että autotta pärjää, jos haluaa. Toki monilla, ehkä peräti useimmilla, on täällä auto, mutta se ei tee autotta pärjäämisestä mahdotonta.
Eikö ihan samoilla perusteilla kannattaisi vaatia ruuhkamaksuja myös julkiseen liikenteeseen? Sehän on tarpeetonta mitoittaa metroa ja bussilinjoja aamujen ja iltapäivän työmatkaruuhkan kysyntäpiikin mukaan, kun kysyntää voisi tasoittaa säätämällä maksuja ajan funktiona?
Sen verran kuitenkin palautetaan muistiin, että eCall-järjestelmän yhtenä käyttöönoton ehtona oli sivistysmaiden vaatimus, että sitä ei saa käyttää mihinkään muuhun. Suomessahan yksityisyyden suojaa ei oikeastaan enää ole.
Voihan sitä tulla vaikka päällään seisten ja käsillään kävellen mutta yrittäjälle joka voi laskuttaa vain tehdystä työstä ja jonka asiakkaat eivät usein asu siististi toistensa naapurissa ei ole kovinkaan järkevää käyttää päivän työtunteja tuottamattoman matkustamiseen. Kuukausipalkkalisilta nämä seikat tuppaavat usein unohtumaan.
Jos tavoitteena on oikeasti ruuhkien vähentäminen, niin tietullien tuotot palautettaisiin takaisin autoilijoille — esim laskemalla vuosittaista autoveroa hsl-alueen autoilijoilta. Samoin hinta pitäisi olla 0 euroa silloin, kun ruuhkia ei ole, eli n 20 tuntia vuorokaudesta. Vastaavasti hinta voisi nousta kovinkin kalliiksi silloin, kun oikeasti on ruuhkaa — esim onnettomuuden aiheuttama ruuhka voisi nostaa maksut moninkertaiseksi. Ja tietysti sama maksu yksityisautoille, takseille, busseille, ambulansseille yms — kaikki aiheuttaa samalla tavalla ruuhkia.
Todellisuus varmasti on vain uusi vero autoilijoille ja ajelusta pitää maksaa kaikkina vuorokauden aikoina.
Meitä on täällä näköjään kaksi kirjoittajaa samalla nimellä. Tai puuttuuhan tältä kaimalta näköjään tuo loppupiste.…
Mä en nyt ihan rehellisesti sanottuna ymmärrä, mikä yksityisyydensuojan ongelma gps-pohjaisiin tiemaksuihin liittyisi. Kyllä sen auton ja käyttäjän yhteyden siitä pystyisi irrottamaan jo pelkästään yhtiöittämällä auton, eli käytännössä jonkinlaisella vuokra/leasing sopimuksella.
Eikä muitakaan yhteiskunnan palveluita (sosiaalipalvelut, terveydenhoito, palkanmaksu, kirjastot, äänestäminen, etc…) pysty käyttämään ilman henkilötietojen kirjaamista. Miksi tienkäytön pitäisi olla jotenkin poikkeustapaus, varsinkin kun paikannukseen perustuva tienkäyttömaksu olisi ylivoimaisesti paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu.
Jos esim. työtä tekevän asianajajan tai lääkärin tietokone/ohjelmistot reistailee niin onko kannattavampaa
a) tietokoneen korjaaja tulee paikan päälle korjaamaan ongelman tai asentaa uuden koneen ohjelmistoineen.
b) asianajaja irrottaa koneen verkosta, vie sen johonkin “pitäjänmäkeen”, hankkii toisen koneen korjauksen ajaksi, asentaa siihen läjän ohjelmistoja tuntien ajan… kiroillen pari päivää kun mikään ei toimi.
Kun lukee näitä juttuja niin ei uskoisi että olemme kulkemassa kohti palveluyhteiskuntaa. Ainakin minulla on ollut jo 20 vuoden ajan työssäni aina it-tuki (ennen atk-tuki), viimeiset 10 vuotta ulkoistettuna. Tietysti jos ei työssään tarvitse kuin office-ohjelmistoja niin voihan sitä vaihtaa vuosittain koneetkin.
Kuinka paljon olet valmis maksamaan lisää ostamistasi muista palveluistasi vain sen takia että palveluntarjoaja kulkee julkisilla? 20% ei monesti riitä, oletko valmis maksamaan 50% lisää hintaa? Kokemukseni perusteella yksikään asiakas ei ole ollut valmis maksamaan ajasta joka kuluu lisääntyneisiin matka-aikoihin julkisilla! Tosin minun työssäni kulkeminen julksilla ei oikein olisi mahdollista, sen verran tutkimuslaitteistoa kulkee yleensä mukana.
Luulisi, että swen tietokonegurun on helpompi tulla tietokoneen luo, jos tiet eivät ole ruuhkautuneita.
Markkinatalous ja markkinatalous. Kyllä sitä nyt huudetaan markkinoita, kun halutaan laittaaa hint…siis vain keksiä uusi verotusmuoto.
Minkä minä sille mahdan, että suomalaiset & julkinen sektori on profiloitunut himoverottajaksi? Itsekin kyllä täällä lähes jokaisessa mahdollisessa käänteessä kannatat verojen nostamista.
Onko ihme että en oikein jaksa uskoa siihen, että tässä oikeasti oltaisiin todellista hintaa keksimässä kun parin liberan henkilön lisäksi maksja kannattavat tyypit, joiden mielestä nykyistä verotasoa pitää reivata ylöspäin ja paljon?
Minulle on ihan yksi lysti vaikka jätkäsaarelaiset istuisivat aamusta iltaan ruuhkissa, kunhan sillä vain estetään verotuksen maksimointijärjestelmän rakentaminen. Jos Jätkäsaaresta ei pääse autolla mihinkään, niin kyllä ne jätkäsaarelaiset oppivat käyttämään vaihtoehtoisia kulkuvälineitä.
Voittehan te siellä Helsingissä vaikka poistaa kaikki parkkipaikat kantakaupungin alueelta. Loppuisi ne ruuhkat eikä tarvisi mitään GPS-pohjaisia verotuksen maksimointijärjestelmiä.
Olen suunnilleen samaa mieltä, mutta toinen huvittava huomio:
Monet ovat juuri tuota mieltä ja samaan aikaan vastustavat verkkovalvontaa hampaat irvessä, koska yksityisyydensuoja on pyhä.
Jep, jep. Suomalaiset vihreät, Jyrki Kasvi etunenässä, ovat valmiita luopumaan muiden yksityisyydestä yhteisen hyvän nimessä.
Oikeita ratkaisuja lie 3: työn tekee joku lähempää tuleva, työstä laskutetaan myös matka-ajasta tai työ jätetään kustannustehottomana tekemättä — ei maksateta piilokuluja muilla kansalaisilla.
Minäkään en ymmärrä sellaista, että kun sovitaan asian olevan näin, niin kohta joku ehdottaa et hei, se onkin noin. Nokia oli Ollilan johdolla suu vaahdossa yrittämässä eCall-järjestelmään kaikkeen muuhun käyttöön mutta kun joku Ombudsman älähti, niin kävikin että se on näin.
Passien sormenjälkiä ei olisi ollut mikään pakko laittaa tietokantaan vaan pelkästään passiin tallentaminen riittää. Suomi kulki tässäkin asiassa omaa polkuaan.
Huolimatta perustuslakivaliokunnan kannasta, eräs tietty viranomainen vaatii joka vuosi rutiininomaisesti pääsyä tuohon tietokantaan. Ainakin toistaiseksi asia on pystytty estämään. Suomessa perusoikeuksia on ollut n. vuodesta 1995, mutta pikku hiljaa, hivuttamalla, kansalaisten perusoikeuksia on rajoitettu tai koko ajan pyritään rajoittamaan. Telekuuntelu on rutiininomaista ja kotietsinnän saa tehdä perusteella x, jos on syytä epäillä. Jos löytyykin y, niin se ei paljon haittaa. Poliisi on saanut huomautuksia siitä, että kotietsinnästä ei ole ilmoitettu kohteelle vaikka säädös niin vaatii.
Kansa hurraa, kun rehellisellä ei ole mitään salattavaa. Mutta kun asia vain ei oikein toimi noin.
Toinen ongelma ruuhkamaksuissa on luonnollisesti se, että on hyvin vaikea uskoa rahojen jäävän pk-seudun liikenteen kehittämiseen. Jos jäävätkin, niin valtio kompensoi jakamalla vähemmän budjettirahaa pk-seudun liikennehankkeisiin. Näin käy huolimatta siitä, minkälaisia sopimuksia asiasta tehdään. Keskustalainen siltarumpupoliitikko on luova, kuten esim. Raidejokerin rahoituskuviot jälleen kerran todistavat.
Tiivistettynä voi todeta, että ruuhkamaksut olisivat teoriassa hyvä ja kannatettava asia, mutta käytännössä eivät ole, koska valtion himoverotus ja aluepolitiikka.
Tätä ehdotti ns Ollilan työryhmä muutama vuosi sitten että autovero korvattaisiin tiemaksulla joka määräytyy ajettujen kilometrien mukaan ja sen mukaan missä ajetaan ja mihin aikaan. Kansa tyrmäsi ehdotuksen.
Olen itse yhdessä IT firmassa töissä “pitäjänmäellä”. Kerran kovalevyni meni rikki ja vein läppärin oman toimiston lähitukeen. Ongelma oli siinö että levyltä piti sada tiedostot talteen jollain konstilla. Siellä se läppäri oli pari päivää eivätkä voineet mitään tehdä. Jouduin itse viemään sen lopulta bussilla ja raitiovaunulla oman työpäiväni päätyttyä yhteen erikoisliikkeeseen Erottajalle joka pelastaa tietoja rikkoutuneista kovalevyistä.
Jos mun työpaikkani ihmisiä menee asiakastilausuuksiin keskustaan niin suurin osa menee bussilla, junalla ja raitiovaunulla, koska autolla kulkeminen ja parkkipaikan saaminen keskustassa on toivotonta myös ruuhka-ajan ulkopuolella iltapäivisin. Tietysti joukossa on sellaisia hienohelmoja joiden on pakko ajaa autolla ja heitä saa sitten odotella kokoushuoneessa kun tulevat 15–20 minuuttuia myöhässä siksi että “Mannerheimintiellä oli vähän ruuuhkaa”
Tietullit olisivat myös hyvä keino rahoittaa valtateitä. Valtatiet voitaisiin yksityistää omiksi yhtiöiksi, jotka sitten rahoittaisivat tien ylläpidon tietullein.
Jos olisi Jätkäsaaressa asuva autoa välttämättä tarvitseva, toivoisin, että paikkoja olisi paljon vähemmän. Jos nuo 4 000 yrittäisivät kaikki lähteä autolla töihin aamulla, ulospääsy Jätkäsaaresta kestäisi todella kauan.
Sitten tässä on vielä sekin, että paikkojen kappalehinta on sitä suurempi mitä enemmän niitä pakotetaan rakentamaan, ja tuon maksaa kokonaan tai ainakin suurin osin autoilija ihan itse. Näin siksi että mitä enemmän paikkoja vaaditaan, sitä vaikeampiin ja kalliimpiin paikkoihin niitä joudutaan rakentamaan:
Kadunvarsipaikat eivät maksa juuri mitään, vaikka vievät maata, koska käytännössä ja useimmiten katukuilua ei voisi vastaavasti kaventaa vaikkei siinä olisi paikkoja. Joitain tuhansia per paikka. Ylläpito toki maksaa, mutta niin se maksaa hallissakin. Näitä paikkoja on korttelikaupungissa luontevasti yhdestä jopa kahteen asuntoa kohti, eli semmoista tasoa Kallio.
Pihakannen alla olevat paikat on rakennuskuluiltaan jotain 20 000 ja 40 000 euron välillä kappaleelta. Niiden elinkaari on tosin lyhyt, kansi uusitaan jopa parinkymmenen vuoden välein ja se maksaa jokseenkin saman verran kuin uuden rakentaminen. Näillä saadaan yhteen kerrokseen lisää noin
Monenko metrin pätkä pitäisi kerralla ostaa, jotta sille voisi asentaa omat puominsa ja rahastusautomaattinsa?
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa — itse epäilen että on mahdollista että tulevaisuudessa syntyy uusi autotyyppi, joka on jonkinlainen mopoauton ja sähköauton hybridi.
Sähköauto mahdollistaisi paljon yksinkertaisemman designin autoille ja toisaalta kaupungeissa on mahdollista olla riittävän tiheässä latauspisteitä, jolloin teoriassa voisi syntyä uusi autokategoria.
Kuten sanottua, tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta jo 40km/h nopeudella liikkuva sähköinen kevyt kulkuväline, oli se sitten sähköinen, polkypyörä, katettu mopoautotyyppinen hybridi tai muu laajentaisi liikkumissädettä huomattavasti.
Tuleeko tämmöistä kategoriaa lainkaan on vaikea sanoa, mutta looginen kehitssuunta se olisi, koska sähköauton parhaat piirteet tulevat esiin lyhyillä matkoilla, joita kaupungeissa on paljon. Toisaalta, sen kilpailuetu polttomoottoriin on kiihtyvyys ja kaupungissa on paljon kiihdytyksiä ja pysähdyksiä, jolloin sähkömoottori ja elektroninen liikenteenohjaus tuntuisivat hyvin kaupunkiin soveltuvilta keksinnöiltä.
Isoin kysymys lieneekin tuleeko tämmöistä kategoriaa? Jotain varmaan on tulossa, koska esim. Apple on alkanut suunnitella autoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Apple_electric_car_project
Jos kuvittelee tähän rinnalle sitten jokun kiinalaisen “klooniauton”, niin kuinka kallis se tulisi olemaan ja kuinka monella olisi varaa hankkia semmoinen? Arvaus: aika monella.
Ongelmaksi vain tulee tietenkin mihin nämä kulkuvälineet voisi pysäköidä, mikäli ne yleistyvät.
Kiinnostava havainto vielä sähköautoista:
http://www.reuters.com/article/us-daimler-tech-talks-idUSKCN0V20BU
Auto — tai liikkuva henkilökohtainen tietokone — voi vielä nousta samanlaiseksi trendituotteeksi kuin matkapuhelimet ja tällä voi olla suoria vaikutuksia myös kaupunkisuunnitteluun.
Nykyiset ajatukset autoilun rajoittamisesta ja joukkoliikenteen suosimisesta voivat siis kääntyä vielä päälaelleen.
Hatusta tempaistuna prosentteina 99% “tietokoneen korjaus”-keikoista on ohjelmistoasetussäätämiskeikkoja, joihin ei siis tulla paikan päälle, vaan ne hoidetaan jollain etätyökalulla.
Ja tosiaan siihen prosenttiin keikoista, johon täytyy tosiaan tulla paikan päälle ei tarvita 99%:ssa (edelleen hatusta tempaistuna) keikoista mitään sellaista arsenaalia erilaista sälää, jonka kuljettamiseen tarvittaisiin omaa autoa. Ihan sillä jollain ratikalla tai sellaisella joukkoliikennevälineellä voi ajella sen ison olkalaukun kanssa.
Sen joka kymmenennen tuhannen erikoiskeikan sitten varmaan saa jotenkin järjestymään vaikka taksilla.
Mutta onhan se kivaa laskutella asiakkailta kilometrikorvauksia turhista ajeluista kun siinä sen yhden lakimiehen toimiston kulmilla on se kiva kuppilakin.
Nyt taisi lipsahtaa viimeisestä lauseesta jotain oleellista pois? Oman arvioni mukaan 5–6‑kerroksisessa umpikorttelirakenteessa kadunvarsipaikkoja on noin yksi kymmentä asuntoa kohti, Kalliossa pienen asuntokoon takia vielä vähemmän, ja sillä pitäisi hoitua myös kivijalkaliikkeiden pysäköintitarpeet. Edullisilla paikoilla ei siis voi hoitaa merkityksellistä osaa asukaspysäköinnistä kaupungissa, ellei luoda edellytyksiä tulla toimeen ilman omaa autoa ja autopaikkaa.
Itse en käy asiakkaiden luona tietokoneita korjailemassa vaan lähinnä aika-ajoin höpöttämässä jotain mukamas kovasti fiiniä ja kompleksista tuubaa (ja olkalaukkukin on pieni).
Sellainen huomio vaan esim. tältä aamulta, että jos olisin käyttänyt joukkoliikennettä menessäni klo 9 alkaneeseen aamupalaveriin, niin kotoa olisi pitänyt reittioppaan mukaan lähteä viimeistään 8:10 (laskien sen varaan, ettei dösä kulje minuuttiakaan myöhässä) — lähdin kuitenkin omalla bemarilla vasta 8:45.
Kokouksen jälkeeen matkan jatkaminen työpaikaille julkisilla olisi merkinnyt sitä, että töitä olisi päässyt jatkamaan vasta 42–52 minuuttia kokouksen päättymisen jälkeen (riippuen siitä, kuinka hyvin putkeen vaihto olisi mennyt).
Oikeassa elämässä ei tainnut kuitenkaan mennä edes 10 min, kun bemu oli parkissa työpaikan oven edessä.
Jos matka-aikojen ero yhdessä tällaisessa satunnaisessa “keikassa” oli jo 25 min vs. 1h 40±5 min, niin vähän ihmetyttäisi, että kuinka ihmeessä se aateekoo-velho kerkiäisi normaalin työpäivän puitteissa heittamään niin monta keikkaa, että homma löisi leiville? Vai laitetaanko minimilaskutukseksi suoraan 2 tai 3 h?
No — varmaakin korjauskeikat voisi jotekin optimoida älykkäällä reittisuunnittelulla, mutta paljonkos jota kotona työskentelevää friikkua lohduttaisi se, että kun kone on levällään, niin korjaaja tulisi ehkä viikon kuluttua, kun samalla postinumeroalueelle on tullut riittävästi keikkoja.
Sinulla on siis suomalaiselle tyypillinen asennevamma. Nimittäin se, että kun on työpäivä, niin se on myös työpäivä. Rapakon takana se ymmärretään, mutta täällä ei. Siellä talous kasvaa, täällä ei.
Ihmeellistä touhua tuo kotona viimeiseen asti vitkuttelu.
Joo, näin toki. Enhän mä tehnyt taas kuin vain 10h työpäivän, jossa ainoa katkos oli se matka palaverista kustannuspisteelle — ja (hui, kauhia) vielä siihen päälle eväiden syönti koneen ääressä (asennevammaton ihminen olisi tajunnut syödä ajaessaan). Kunnon jenkkihän olisi tietysti vetänyt yhdeltä istumalta 48h työpäivän energiajuoman ja amfetamiinin voimalla.
Ilmankos ei tunnu mitään jäävän käteen, kun on näin laiska…
Niin — johan kansantalous olisi kasvanut kohisten, jos olisin istunut tänä aamuna dösässä extrat 35 min… (rapakon takana olisi siinä ajassa toki koodattu pari uutta menestysappsia, pitsattu puolentusinaa riskisijoittajaa niihin mukaan ja järjestelty rahakas exit edellisestä menestysfirmasta)
Näin nopeasti aateekoo-alalla toimineena, tietokoneita, varsinkin kannettavia joudutaan todella korjaamaan usein nykyään. Syynä on kehno valmistus ja huono laadunvalvonta. Osansa on lyijyjuotteen korvaamisella huonommalla. Myös laaduttomat komponentit aiheuttavat ongelmia.
Tyypillisesti joudutaan korjaamaan eli vaihtamaan koneen emolevy ja se tapahtuu niin, että sopimuskorjaaja saapuu tekemään yhden tehtävän, ja tulee sitten vastaavaa tapausta varten seuraavana päivänä uudestaan. Joitain tunnetun D‑llä alkavan valmistajan koneissa on erityisen paljon vikoja ja se tarkoittaa lähes aina paikan päällä käyntiä. Itse ohjelmistoissa ja käyttöjärjestelmissä on nykyisin melko vähän ongelmia. Toimistokäytössä olevat tietokoneet ovat näkyvin osa alaa, mutta tärkeimmät sovellukset, upotetut järjestelmät ja palvelintuotanto on yhteiskunnan kannalta paljon merkittävämpiä kuin yleensä luullaan, eikä se näy suurelle yleisölle.
Aateekootuki ei tietysti voi mitään sille, jos dataa häviää konerikon takia, mutta vuosien jankutus varmuuskopioinnin tarpeellisuudesta menee edelleen monelta ohi.
Sitten kun lainsäädäntö sallii sen että “liikkuvassa henkilökohtaisessa tietokoneessa” ei tarvitse olla kuskia joka on selvin päin, muutan eläkepäiviksi maalle ja hankin sellaisen että pääsen kaupunkiin kapakkareissuille. Totta, se tulee mullistamaan suomalaisen liikenne ja asumiskulttuurin kun joukkoliikenteen olemassaolo ei ole välttämättömyys rilluttelulle, mutta työmatkaliikenteessä sellainen koppikottero ei ole vaihtoehto nopealle sähköjunalle tai metrolle.
Kalliossa on Torkkelinmäessä varmaan ainakin sata autopaikkaa Pengerkadun ja Torkkelinkadun välisessä rinteessä. Siellä hoituu aika monen talon pysäköintitarpeet, sillä paikat ovat yleensä aika kovassa käytössä.
Kyseinen valmistaja meni meillä aivan totaaliseen ostokieltoon sen jälkeen, kun puolen vuoden aikana hajosi enemmän uusia koneita mitä sitä aikaisemmin edellisen 10v aikana kaikkia työasemia yhteensä.
L‑vamistaja oli ostokiellossa jo sitä ennen, sillä 100% heidän toimittamistaan työasemista hajosi parin kk käytön jälkeen (testin vuoksi ostimme yhden koneen, testin lopputulos oli ainakin hyvin selkeä). Joko meillä oli huonoa tuuria tai se oli surkeaa tekoa. Emme ota selvää siitä, ostamme jotain muuta.
Kun ostetaan merkkikoneita ja niissä vielä kalliimpia työasemia, maksetaan luotettavuudesta. Mikäli sitä ei ole, ostamisessa ei ole mitään järkeä.
Tottakai meillä on takuulaajennokset ja huoltomiehet tulevat nopeasti paikanpäälle korjaamaan uusien osien kanssa, mutta emme suvaitse lyhyitäkään käyttökatkoksia ja aina tuollaisesta hajoamisesta tulee ylimääräistä härdelliä vaikka olisi kuinka vetää varakone omasta plakkarista.
Nykyään kasautetaan koneet itse valituista komponenteista. Tulee ostamiseen lisää hommaa, mutta lopputulos on parempi ja siinä on aivan ehdoton etu: jokaikinen komponentti on tarkalleen tiedossa -> osien ja ajureiden päivittäminen sekä uudelleenasennus on helppoa.
Yksikään itse kasattu kone ei ole tähän mennessä paukahtanut.
Yksistään meidän talossamme on 102 asuntoa ja näitä samankokoisia yhtiöitä on kotikadulla 4 ja kotikujan puolella on pari yhtiötä lisää. Ei noita kadunvarsipaikkoja hirveästi ole reservissä. Useimmat ovat kuitenkin käytössä, minkä huomaa päiväsaikaan kun jengi on duunissa. Vastoin Osmon fantasiaa, vain harva auto on pitkäaikaissäilytyksessä asukaspysäköintitunnuksella.
Pisara-rata oli taas erään Suomen pankin entisen ty öntekijän (en muista nyt nimeä varmasti) mukaan paremman väen siltarumpupolitiikkaa. Ei se talous sillä kohene, että liikenne pannaan maan alle. Varsinkin kun liikenne kulkee tiheästi asutun alueen alla.
Se, että NSA pystyy paikantamaan sammutetun kännykkäsi, ei vielä merkitse sitä, että sama onnistuisi suomalaiselta viranomaiselta.
Automaattisesti itsensä pysäköivä palvelukaara (eli ei oma, vaan aina se, joka sattuu lähimpänä olemaan) ei tarvitse läheskään niin paljoa pysäköintitilaa kuin tumpelon maanteiden sankarin perhefarkku. Tiiviisti pakattuna niitä menee pysäköintilaitokseen karkeasti arvioiden kolme-neljä jokaista nykyautoa kohden, kun ovien ei tarvitse mahtua aukeamaan varastossa ja keskeltä pakkaa ei tarvitse saada yhtä tiettyä yksilöä ulos.
Vielä kun huomioidaan se, että palvelukaaran voi pysäköidä itsensä vaikka keravalle, uusien keskusta-asuinalueiden pysäköintitilat ovat aivan naurettavan ylimitoitettuja.
No, ehkä johonkin vähän isompaan kallioluolaan voi saada sulkapallokenttiä mahtumaan…
Teekkari: joo toi on kiinnostava visio. Tietenkin Applen kaltaiset yritykset yrittävät saada jokaisen ostamaan oman auton. Autoilu todennäköisesti jakaituu eri tasoisiin palveluihin, joku taso varmasti nykymallistakin säilyy. On mahdollista että ihan keskustassa ei saa ajaa kuin sähköautoilla, Lapissa käy se vanha maasturikin
Vähän kaukana ruuhkamaksuista, mutta suurin hyöty Pisarasta olisi kantakaupungin kiinteistönomistajien lisäksi radanvarsien lähiöissä asuville — nykyisille ja tuleville.
Se on sitten eri asia, että onko suunniteltu mini-Pisara paras tai edes hyvä raskasraidehanke. Lähijunainfrassa on kuitenkin paljon ulos mittaamatonta potentiaalia, joka edellyttäisi matkustajien jakelun kehittämistä Pasilan eteläpuolella. Vaihtoehtoja Pisaralle on, niistä ei kuitenkaan puhuta kuin diletanttien piirissä.
No, jos “keskeltä pakkaa vedon” unohtaa, niin mitenkäs tuo muuten eroaa autoamaattisesti itsensä pysäköivästä premiumkaarasta?
Esim.: Volvo Car Group demonstrates the self-parking car
…ja saahan ne vähemmän automaattiset kaaratkin aika tiiviisti pakattua: The largest automated car park system in Europe