Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.2.2016

Bunkkerin kaa­va.

Kaa­va meni läpi yksimielis­es­ti, vaik­ka kyl­lä se vähän puhut­ti. Min­u­akin hirvit­ti, että tuon kokoinen raken­nus on niin lähel­lä lähimpiä asuin­talo­ja, mut­ta bunkkeri on ollut siinä koko ajan ja osta­jat ovat sen tien­neet. Päin­vas­toin, bunkkerin aika tylyn näköi­nen seinä madal­tuu kahdel­la ker­roksel­la. Bunkkeri kymmenel­lä asuinker­roksel­la korotyet­tuna ei tule ole­maan Jätkäsaaren korkein rakennus.

Kaup­pa­torin pysäköintipaikat

Tämä vedet­ti­in pois listal­ta. Oikea paik­ka asian käsit­telemiseen onkin alueenkokon­ais­su­un­nitel­ma, jol­loin pysäköin­nin hyö­tyjä voidaan ver­ra­ta siihen, mitä niiden tilalle voitaisi­in lait­taa. Tun­tei­ta asia on jo ehtinyt herättää.

Kyse on muun muas­sa Suomen­lin­nas­sa asu­vien asukaspysäköin­tipaikoista. Ne kan­nat­taa lait­taa kasarmintorin pysäköin­ti­hal­li­in tai Kata­janokalle tule­vaan pysäköin­tilu­o­laan. Nämä paikat ovat sil­loin tietysti mak­sullisia. Todet­takoon kuitenkin, että

Kaupungille olisi kaik­ki paljon edullisem­paa vaik­ka mak­saa nuo luo­la­paikat kuin haaska­ta todel­la arvokas­ta rantaa auto­jen säilyttämiseen.

Ei ole mikään huu­ta­va vääryys, jos Suomen­lin­nas­sa asu­vat joutu­vat mak­samaan parkkipaikois­taan sil­lä joutu­vathan kaikkien uusien aluei­den asukkaatkin mak­samaan, Jätkäsaa­res­sa noin 50 000 eroa/paikka.

6 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.2.2016”

  1. Kuten keskustelus­ta huo­mat­ti­in, Kau­pap­torin parkkipaikat vaa­ti­vat vähän laa­jem­paa tarkastelua.

    Vältät­mät­tä alueelle ei löy­dy tehokkama­paa käyt­töä. Se on sen ver­ran kaukana luon­nol­li­sista asikasvir­roista. Ja asukaspo­h­ja kaven­tunut oleel­lis­es­ti siten 60-luvun.

    Kun itse sekä käve­len ja pyöräilen että olen auton onnelli­nen omis­ta­ja, eivät autot min­un mie­len­rauhaani katuku­vas­sa häiritse.

  2. Oikea paik­ka asian käsit­telemiseen onkin alueenkokonaissuunnitelma

    Vielä kun oikea aika olisi täl­lä vuosikymmenel­lä, ei pelkästään käsit­telemiseen vaan tekemiseen myös katutasolla.

  3. Kaup­pa­torin ongel­mana on, että rantapysäköin­nille ei oikein löy­dy suo­raa taloudel­lista hyö­tyä tuo­vaa vai­h­toe­htoa; kaupunkiku­van vuok­si rak­en­t­a­mi­nen rantaan ei käy. Olympiater­mi­naalin ja Kata­janokan ter­mi­naalin vier­essä rak­en­t­a­mi­nen onnis­tunee, kun­han talot ovat tarpeek­si matalia — täl­löin pysäköin­ti- ja jono­tusalueet saadaan maan tai kan­nen alle ja kaupun­ki voi saa­da raken­nu­soikeud­es­ta jonkin ver­ran tulo­ja — pait­si jos raken­netaan museoita tms. 😉
    Kaup­pa­to­ril­la halut­ta­neen suo­jel­la his­to­ri­al­lisi­na ker­rostu­mi­na parkkialueina nyt ole­vat täyt­töalueetkin. Purka­mal­la ne ja palaut­ta­mal­la Engelin suun­nit­tele­ma alku­peräi­nen suo­ral­in­jainen rantavi­i­va tori­alue ja Kaup­pa­hallin edus­ta rajau­tu­isi­vat mereen ja Kaup­pa­torista saat­taisi tul­la paik­ka, jota tul­laan kat­so­maan ihan sen itsen­sä vuok­si. Julkiselle tori­ti­lallekaan ei oikein ole tarvet­ta niin paljon, että parkkialuei­ta siihen tarvit­taisi­in; varsinkin, kun tur­val­lisu­ussy­istä ei enää suuria yleisö­ta­pah­tu­mi­akaan Kaup­pa­to­rille haluta.

  4. Off top­ic, taas:

    Uutis­ten mukaan halltius aikoo viedä Ekokemin pörssi­in. siis yksi­ty­istää sen. Jos oikein ymmär­rään, Ekokemil­lä on joko säädet­ty tai tosi­asial­lien monop­o­li ongel­ma­jät­tei­den käsit­telyssä. Eli sen on olta­va julkises­sa omistuksessa.

  5. Kaup­pa­torin pysäköin­tipaikat voisi pois­taa jo sil­läkin perus­teel­la, että toimen­pide saat­taisi vähen­tää Espan liikennettä.

  6. anonyy­mi:
    Kaup­pa­torin pysäköin­tipaikat voisi pois­taa jo sil­läkin perus­teel­la, että toimen­pide saat­taisi vähen­tää Espan liikennettä.

    Mon­es­tako parkkipaikas­ta on kyse?

    Miten sit­ten torikaup­pi­aat saisi­vat tuo­tua paikalle kojun­sa katoksi­neen (tai ilman) ja myytävät tuot­teen­sa? Raitiovaunullako?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.