Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen

Kir­joituk­ses­sa vaa­di­taan avoimuut­ta maan myymisen ja vuokraamisen kaut­ta tapah­tu­valle eri­lais­ten toim­into­jen sub­ven­ti­olle. Tästä olen sinän­sä aivan samaa mieltä. On maan tapa piilot­taa kaiken­lainen tuki maan hin­nan alen­nuk­seen. Olisi reilumpaa kir­ja­ta se menok­si bud­jet­ti­in, jol­loin tietysti tulok­si pitäisi kir­ja­ta käypä maan vuokra.

Eri­tyisen suosit­tua tämä piilotet­tu tuki on ollut ja on jatkos­sakin urheiluhankkeis­sa. Nyt on vuorossa HIFK:n jäähal­li, joka rahoite­taan yksi­tyisel­lä rahal­la täysin ilman julk­ista tukea – kun­han vain saa unel­ma­ton­tin sop­uhin­taan. (HIFK väit­tää mak­sa­vansa ton­tista käyvän hin­nan. Käypä hin­ta on huutokauppahinta)

Kir­joituk­ses­sa valite­taan, ettei todel­lisen sub­ven­tion määrää voi edes laskea, kos­ka maan hin­taa ei tiede­tä. Sitä jär­jestetään huu­tokaup­po­ja niin har­voin. Miten taitavina tun­netut ekon­o­mistit voivat moista väit­tää? Asun­tomaan todel­li­nen arvo on nau­ret­ta­van help­po päätel­lä asun­to­jen hin­nas­ta. Talo mak­saa hyväl­lä ja huonol­la paikalla yhtä paljon rak­en­taa. Asun­to­jen myyn­ti­hin­nan ero johtuu vain sijain­nista, siis ton­tin arvosta.

Esimerkkeinä käytetään Tal­in golfkent­tää, Malmin lento­kent­tää ja Kivi­nokkaa. En näin lauan­tai-iltana voi antaa suo­raa arvio­ta, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka menee suun­nilleen näin:

Tal­in gofkent­tä vie rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia noin 100 000 k‑m2. Kwent­tä itsessään on huonoa maa­ta rak­en­taa tul­vavaaran vuok­si, mut­ta jos sitä ei rajat­taisi pienen joukon käyt­töön, olisi mah­dol­lista rak­en­taa sen ympärille enem­män. Luulen, että jo seu­raa­van 20 000 asukkaan jäl­keen epä­suh­ta pienen käy­ht­täjämäärän ja ympäril­lä asu­van suuren asukas­määrän välil­lä käy niin huu­tavak­si, ettei golfkent­tä voi jatkaa. Mut­ta tuo 100 000 k‑m2 tuol­la sijain­nil­la toisi vuokrat­u­lo­ja noin 3 €/m2/kk on noin 3 miljoon­aa euroa vuodessa. Mitään muu­ta urheilu­muo­toa ei Helsingis­sä tue­ta henkeä kohden noin paljon.

Malmin lento­kent­tä: Miljoona ker­rosneliötä ja ehkä 2 €/m2/kk. Suun­nilleen 24 miljoon­aa euroa vuodessa.

Kivi­nok­ka, 300 000 k‑m2. Ehkä kuusi miljoon­aa vuodessa.

Jonkin ver­ran tuo­ta tuot­toa heiken­täi­sivät investoin­nit, jot­ka tarvi­taan tont­tien saat­tamisek­si raken­nuskelpoisek­si, mut­ta kaik­ki kolme ovat hyvin edullisia rakentaa.

Mut­ta. Mik­si kysytään Kivi­nokas­ta, mik­si ei paljon arvokkaam­mas­ta Seurasaares­ta? Jos tarkastelisimme vain Seurasaar­ta, sen jät­tämi­nen rak­en­ta­mat­ta merk­it­see suur­ta taloudel­lista uhraus­ta. Jos tarkastelemme asun­to­jen arvoa Län­si-Helsingis­sä, Seurasaaren rak­en­t­a­mi­nen saat­taisi tuot­taa tap­pi­o­ta, kos­ka muiden aluei­den arvo lask­isi. Joudu­taan aivan umpiku­jaan, jos aluei­den arvoa tutk­i­taan vain tont­ti ton­til­ta otta­mat­ta huomioon ulkoisvaikutuksia.

Ulkois­vaiku­tuk­sia ei ole vain Seurasaarel­la, niitä on myös Kivi­nokalla. Jatkos­sa Hert­toniemeen on tarkoi­tus rak­en­taa olen­nais­es­ti enem­män asun­to­ja ja nämä käve­ly­matkan, ei bus­si­matkan päähän metroase­mal­ta, kuten ne oli­si­vat Kivi­nokas­sa. Itäväyläkin on tarkoi­tus bule­vardis­oi­da. Sil­loin virk­istysalueen tarve koros­tuu. Paljon arvokkaam­mal­la ton­til­la, käve­ly­matkan päässä metroase­mas­ta on täysin ulkop­uolisil­ta sul­jet­tu siir­to­la­pu­u­tarha-alue, joka on selvin­nyt suo­jelus­taan vähem­mäl­lä mar­matuk­sel­la. Kokon­aan toinen seik­ka on, onko Kivi­nok­ka opti­maalises­sa käytössä mökkikylänä, jota tosin on viime aikoina viisaasti avat­tu yleisölle.

Hyvä kaupun­ki on tiivis mut­ta har­va. Mikä raken­netaan, raken­net­takoon tiivi­isti, mut­ta jätet­täköön vas­taavasti kun­nol­lisia virk­istysaluei­ta aluei­den väliin.

Pur­si­ainen ja Saari­maa esit­tävät näp­pärää keinoa saa­da Tal­in golfkent­tä asumiseen: lahjoite­taan maa golf­seu­ralle. Ne oli­si­vat oitis vaa­ti­mas­sa sitä asun­to­tuotan­toon. Näp­pärä esimerk­ki. Vain lähde­vi­it­taus puuttui.

Mut­ta sit­ten kir­joit­ta­jat iskevät kirveen­sä kiveen. He käyt­tävät keskus­takir­jas­ton tont­tia esimerkkinä piilote­tus­ta sub­ven­tios­ta, joka pitäisi saa­da avoimek­si. Nyt tul­laan niin sotkuiseen ulkois­vaiku­tusten suo­hon, ettei siitä selviä Erkkikään. Helsin­ki on alueel­la suuri maan­omis­ta­ja, joka saa ulkoiset hyödyt itselleen. Jos keskus­takir­jas­ton ton­tille olisi raken­net­tu vielä yksi ruma ja hengetön toim­i­ta­lo edel­lis­ten viereen, kaupun­gin maao­maisu­u­den arvo olisi toden­näköis­es­ti alen­tunut. Kaupun­gin olisi kan­nat­tanut vaa­tia parem­paa arkkite­htu­uria nyky­isiltäkin raken­nuk­sil­ta, vaik­ka se olisi merkin­nyt kyseisen ton­tin kaa­vat­alouden heikkenemistä.

Elävä, kiin­nos­ta­va keskus­ta on kaupungille monin tavoin hyvä ja arvokas asia ja arkkite­htonis­es­ti kun­ni­an­hi­moinen kir­jas­to, jos­sa on paljon kävi­jöitä, on osa tätä. Kaiken voi kyl­lä teo­ri­as­sa laskea rahas­sa, mut­ta se on joskus ylivoimaisen vaikea­ta. Ukois­vaiku­tuk­sten vuok­si keskus­takir­jas­ton ton­tin oikea­ta arvoa ei voi­da määritel­lä edes sadan miljoo­nan euron tarkku­udel­la. Haaruk­ka ulot­tuu nol­lan molemille puo­lille. Tämä olisi kan­nat­tanut jät­tää raportista pois.

= = = =

Tar­jouskil­pailu ei ole sama kuin huu­tokaup­pa. Tar­jouskil­pailus­sa ei voi kohot­taa omaa tar­jous­taan havait­tuaan, että kil­pail­i­ja tar­josi enem­män. Tar­jouskil­pailut johta­vat peri­aat­teessa vähän alem­paan hin­taan kuin huu­tokaup­pa (eivät aina, voivat johtaa myös korkeam­paan) ja ne ovat erit­täin herkkiä lait­tomille tar­jouskartelleille. Huu­tokaup­po­ja on kuitenkin vas­tustet­tu, kos­ka ne kuulem­ma nos­taisi­vat maan hin­taa liikaa. Minä kan­nat­taisin huu­tokaup­paa. Siinä on tarkoa­jien kannal­ta vähem­män uhkapelin luonnetta.

 

19 vastausta artikkeliin “Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen”

  1. OS: “Paljon arvokkaam­mal­la ton­til­la, käve­ly­matkan päässä metroase­mas­ta on täysin ulkop­uolisil­ta sul­jet­tu siir­to­la­pu­u­tarha-alue, joka on selvin­nyt suo­jelus­taan vähem­mäl­lä mar­matuk­sel­la. Kokon­aan toinen seik­ka on, onko Kivi­nok­ka opti­maalises­sa käytössä mökkikylänä, jota tosin on viime aikoina viisaasti avat­tu yleisölle.”

    Kuinka­han mon­ta ker­taa näitä samo­ja leg­en­do­ja joutuu täl­läkin pal­stal­la oikein oikaise­maan? “Täysin ulkop­uolisil­ta sul­jet­tu siir­to­la­pu­u­tarha-alue” on puis­toaluet­ta, jon­ka palvelu­ja kuka tahansa voi käyt­tää. Talvel­la siel­lä voi hiihtää, kesäl­lä kaikkien käytössä on urheilukent­tiä, las­ten leikkipuis­to, vapaasti kaikkien käytössä ole­vat juh­lati­laisu­udet jne.” Kivi­nok­ka on “viime aikoina viisaasti avat­tu yleisölle”. Kivi­nok­ka on ja on aina ollut kaikille avoin kansan­puis­to urheilukent­ti­neen, uimaran­toi­neen, taidenäyt­te­lyi­neen, luon­topolkuineen ja kaikille avoimine yleisöti­laisuuksi­neen. Molem­mis­sa ramp­paa ympäri vuo­den varsinkin tuhan­sia lähialuei­den ihmisiä, jot­ka halu­a­vat naut­tia luon­nos­ta ja viehät­tävistä virkistysmahdollisuuksista. 

    Mik­si hitossa pitää aina uud­estaan ja uud­estaan tarkoi­tushakuis­es­ti vääris­tel­lä fak­to­ja ja liet­soa täl­laisia kek­sit­tyjä tari­noi­ta, jot­ka provosoi­vat ihmisiä usko­maan, että kyseessä on joku rajatun sisäpi­irin jut­tu, jos­sa puuhastel­laan jotain kum­mallista veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la? Siir­to­la­pu­u­tarhan ylläpi­to puis­tona on puh­taasti paikallis­ten puu­tarhurei­den kus­tan­ta­maa. Vuokraa maas­ta mak­se­taan moninker­tais­es­ti esimerkik­si Tal­in golfkent­tään verrattuna.

    1. Min­un käsit­tääk­seni se Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha on sul­jet­tu puss­in­perä. Suorin reit­ti Kivi­nokkaan kulk­isi siir­to­la­pu­u­tarha-alueen läpi, mut­ta tämä käve­ly-yhteys on katkaistu. 

  2. O.S:“Kwenttä itsessään on huonoa maa­ta rak­en­taa tul­vavaaran vuok­si, mut­ta jos sitä ei rajat­taisi pienen joukon käyt­töön, olisi mah­dol­lista rak­en­taa sen ympärille enem­män. Luulen, että jo seu­raa­van 20 000 asukkaan jäl­keen epä­suh­ta pienen käy­ht­täjämäärän ja ympäril­lä asu­van suuren asukas­määrän välil­lä käy niin huu­tavak­si, ettei golfkent­tä voi jatkaa”

    O.S. nos­taa aika ajoin Tal­in golfken­tän tuhoamisen esille. Tulee mieleen rooma­lainen val­tiomies, kir­jail­i­ja Mar­cus Cato, joka päät­ti aina puheen­sa val­tiopäivil­lä :” Olen muuten sitä mieltä, että Kartha­go on tuhot­ta­va” . Rooma halusi Sisil­ian hallintaansa pohjois-afrikkalaisilta.

    Onko kyseessä jokin poli­it­ti­nen val­tatais­telu, kos­ka O.S. myön­tää itsekin golfken­tän ole­van sovel­tuma­ton asuntorakentamiseen ?

    Onhan Helsingis­sä viher­aluei­ta asun­torak­en­tamiseen vaik­ka kuin­ka paljon. Meilahden‑, Humallahden‑, Sibeliuksen‑, Kai­vo- ja Maunulan­puis­tot nyt ensi alku­un. Kun ker­ran näyt­tää siltä, että puis­to­ja ei kaupungis­sa tarvi­ta. Ko. puis­toi­hin raken­netut asun­not oli­si­vat ökya­sun­to­ja, ja meni­sivät kau­pak­si kuin kuumille kiville.

    Vakavam­min , jos Tal­in golfkent­tä on ain­oa mah­dolli­nen ker­rostalo­jen rak­en­tami­s­paik­ka, niin asi­aa ei tulisi hoitaa Karthagomenetelmäl­lä, pakol­la. Golfkent­tää olisi vara laa­jen­taa / siirtää meren­lah­den ja Tal­in huipun rin­tei­den suun­taan. Fris­bee-rataa vaaran­ta­mat­ta voitaisi­in laa­jen­nus toteut­taa helposti. 

    Kaupun­gin tulisi olla mukana rahoituk­ses­sa, kos­ka kyseessä on maa-aluei­den vai­h­to ja win-win- tilanne.

    O.S. väit­teet Tal­in golf-ken­tän pien­estä käyt­täjäkun­nas­ta ovat kat­teet­to­mia. Alue toimii kesin talvin ympäröivän kaupungi­nosan ulkoilu- ja virk­istysalueena. Kesäaikaankin ulkoilu alueel­la on sal­lit­tua tietyin varo­toimen­pitein ja talvi­saikaan täysin vapaas­sa käytössä lenkkeily- ja hiihtoreiteillä.

    1. Refer­oin Lib­er­an analysia, jos­sa ihme­telti­in golfkent­tää noin arvokkaal­la maal­la. Olisi ollut sen­su­uria jät­tää tämä kertomatta.

  3. Kun kat­soo Tal­in golf-ken­tän ympäristöä, on ihan selvää muut­ta­mal­la nykyi­nen Tal­in golf-kent­tä merkit­tävältä osin puis­tok­si, voidaan sen ympäril­lä oleville nyky­isille puis­toalueille rak­en­taa todel­la paljon asuntoja.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un käsit­tääk­seni se Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarha on sul­jet­tu puss­in­perä. Suorin reit­ti Kivi­nokkaan kulk­isi siir­to­la­pu­u­tarha-alueen läpi, mut­ta tämä käve­ly-yhteys on katkaistu. 

    Olemme jo käyneet n+1 kpl keskustelu­ja siir­to­la­pu­u­tarhan “katkaistus­ta” käve­ly-yhtey­destä. Näköjään jom­mal­lakum­mal­la meistä on etenevä dementia. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhan läpi Kivi­nokkaan kul­kee jalan ja fil­lar­il­la kesäl­lä päivit­täin sato­ja ihmisiä. Ihan päivit­täin. On kuulem­ma tark­istet­tu ihan laske­mal­la. Talvel­la vähem­män, kun Kivi­nok­ka kiin­nos­taa eniten kesällä. 

    Kävis­it ker­ran paikan pääl­lä kat­so­mas­sa, niin ei tart­tis aina uud­estaan aloit­taa alus­ta tätä samaa puu­ta heinää.

    1. Tämä täysin väärä mieliku­va tuli siitä, että siir­to­la­pu­u­tarha vast6usti voimakkaasti sitä, että kevyen liiken­teen yhteys Kivi­nokas­ta metroase­malle olisi vedet­ty siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Jos niistä pääsee kulke­maan vapaasti joka suun­taan, mik­si niiden ympäril­lä on aidat? Joku mus­ta­maalaa­ja jopa väit­ti, että osa niistä on kokon­aan sul­jet­tyu ulkop­uolisil­ta talvisin.

  5. Ihan uusi (kor­rup­tio?) ilmiö Helsingis­sä: ATTl­la on ennakko­markki­noin­nis­sa as oy Helsin­gin Rio Jätkäsaa­res­sa. Asun­to­jen hin­nat HITAS talos­sa n. 6.500e/m2. Ja samaan aikaan muual­la Hgis­sä HITAS asun­to­ja puoleen hin­taan tuos­ta. Molem­mat siis (saman­hin­taisel­la!) vuokra­ton­til­la. Mihin nyt menee asun­to­jen hin­taero? Super­ov­elien raken­nusy­htiöi­den kartel­li­in vai ATTlle paikkaa­maan tap­pi­oi­ta epäon­nis­tuneista design kohteista Viikissä? Yhteiskun­ta tosi­aan kaipaa läpinäkyvyyt­tä. Hitak­seen Kartha­go kan­ta sopii. Pois ja heti!

  6. Malmin kent­tä on muut­tunut käytän­nössä lentokelvot­tomak­si niin melun kuin eri­tyis­es­ti kiristynei­den lento­tur­val­lisu­us­määräys­ten vuok­si. Tal­in golf-ken­tälle on jo vai­h­toe­hto­ja kil­pata­sol­la eikä golf ja ulkoilu sovi yhteen, ehkä pari vuosikym­men­tä sitä kat­sel­laan vielä.

    Lib­er­an “hin­ta on hinta”-linjan oheen on muis­tet­ta­va, että kaupun­ki tarvit­see toimi­ak­seen kaiken­laisia tilo­ja: puis­to­ja, lumikasan paikko­ja, kir­jas­to­ja, koulu­ja ja päiväkote­ja. Jos ehtäisi­in kaupungi­nosa jos­ta nämä kaik­ki jätet­täisi­in pois, niin olisiko­han suosittu?

    Keskus­takir­jas­to on toki väärässä paikas­sa ja suun­nitel­tu men­neen maail­man kon­sep­til­la. Yliopis­to opiske­li­jakir­jas­to on mod­ern­impi idea. Tuol­lakin kir­jas­to lisää ympäristön­sä liiketilo­ja käyt­täjiä ja ennen muu­ta käyt­töaikaa illas­ta. Toimis­tokaupungi­nosas­sa on liiket­tä vain 07–18 välil­lä, mon­imuo­toisem­mas­sa paikas­sa 06 — 03. Sil­lä on arvonsa.

  7. Jalankulk­i­ja: Olemme jo käyneet n+1 kpl keskustelu­ja siir­to­la­pu­u­tarhan “katkaistus­ta” käve­ly-yhtey­destä. Näköjään jom­mal­lakum­mal­la meistä on etenevä dementia. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhan läpi Kivi­nokkaan kul­kee jalan ja fil­lar­il­la kesäl­lä päivit­täin sato­ja ihmisiä. Ihan päivit­täin. On kuulem­ma tark­istet­tu ihan laske­mal­la. Talvel­la vähem­män, kun Kivi­nok­ka kiin­nos­taa eniten kesällä. 

    Kävis­it ker­ran paikan pääl­lä kat­so­mas­sa, niin ei tart­tis aina uud­estaan aloit­taa alus­ta tätä samaa puu­ta heinää. 

    Jos siir­to­la­pu­u­tarhan läpi pääsee kulke­maan, se reit­ti on ainakin todel­la taidol­la piilotet­tu, ettei kukaan sitä vaan käytä. Itse ei löytänyt viime kesänä tuol­laista yhteyt­tä, vaik­ka nimeno­maan etsin jos sel­l­ainen olisi ole­mas­sa kun olin tulos­sa takaisin pois Kivi­nokan päästä.

    Googlekaan ei tuos­ta yhtey­destä muuten tiedä.

    https://www.google.fi/maps/place/Helsinki/@60.1931709,25.0124907,15.75z/data=!4 m²!3m1!1s0x46920bc796210691:0xcd4ebd843be2f763

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä täysin väärä mieliku­va tuli siitä, että siir­to­la­pu­u­tarha vast6usti voimakkaasti sitä, että kevyen liiken­teen yhteys Kivi­nokas­ta metroase­malle olisi vedet­ty siir­to­la­pu­u­tarhan läpi. Jos niistä pääsee kulke­maan vapaasti joka suun­taan, mik­si niiden ympäril­lä on aidat? Joku mus­ta­maalaa­ja jopa väit­ti, että osa niistä on kokon­aan sul­jet­tyu ulkop­uolisil­ta talvisin.

    Demen­tia puree edelleen. Ei Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan ympäril­lä ole aitaa (pait­si pieniä pätk­iä siel­lä tääl­lä, mis­sä kaupun­ki on nimeno­maan halun­nut raja­ta aluet­ta, kuten ojan reunal­la). Eikä ole koskaan ollutkaan. Sisään pääsee kesät tal­vet viidestä eri reiästä eli joka kul­mas­ta. Oliko se serkun kum­min kaima, joka oli joltain kuul­lut, että alue on suljettu?

    Kehotan edelleen käymään aina paikan pääl­lä, ennen kuin esität fak­toina sel­l­aista, jos­ta ei ole omako­htaista havaintoa.

  9. Jalankulk­i­ja: Olemme jo käyneet n+1 kpl keskustelu­ja siir­to­la­pu­u­tarhan “katkaistus­ta” käve­ly-yhtey­destä. Näköjään jom­mal­lakum­mal­la meistä on etenevä dementia. 

    Tässä vielä ilmaku­va siir­to­la­pu­u­tarha-alueesta. Jos sen läpi menisi kevyen liiken­teen väylä, kyl­lä sen kai tässä pitäisi näkyä. 

    https://www.google.fi/maps/place/Helsinki/@60.1932493,25.0172283,454m/data=!3m1!1e3!4 m²!3m1!1s0x46920bc796210691:0xcd4ebd843be2f763

  10. Pet­teri: Tässä vielä ilmaku­va siir­to­la­pu­u­tarha-alueesta. Jos sen läpi menisi kevyen liiken­teen väylä, kyl­lä sen kai tässä pitäisi näkyä. 

    https://www.google.fi/maps/place/Helsinki/@60.1932493,25.0172283,454m/data=!3m1!1e3!4 m²!3m1!1s0x46920bc796210691:0xcd4ebd843be2f763

    Kaik­ki siir­to­la­pu­u­tarhan läpi kulke­vat tiet ovat kevyen liiken­teen väyliä, joil­la autol­la voi ajaa vain huoltoa­joa. Kos­ka ne eivät kuu­lu viral­liseen katu­verkkoon (kos­ka eivät ole katu­ja), nim­iäkään ei vält­tämät­tä löy­dy mis­tään viral­lis­es­ta läh­teestä. Mut­ta ei niitä teitä kukaan ole keneltäkään piilot­tanut. Kivi­nokas­ta fil­laroi Hert­toniemen suun­taan ja toisin päin alueen läpi kesäl­lä päivit­täin jopa sato­ja ihmisiä. Seu­raa mui­ta fil­lar­is­te­ja tai kysy joltain neu­voa, niin löy­dät perille.

  11. No jos nuo ovat kevyen liiken­teen väyliä, kaupun­gin olisikin syytä sit­ten helpot­taa niiden löytämistä. 

    Kun Kivi­nokkaan ei nykyään mene kevyen liiken­teen väylää Hert­toniemen metroase­mal­ta, K‑Kauppa Her­tan takaa olisi syytä rak­en­taa Siir­to­la­pu­u­tarhan Hert­toniemen pään por­tille kun­non kevyen liiken­teen väylä, samoin kuin siir­to­la­pu­u­tarhan Kivi­nokan pään por­til­ta Kivi­nokan parkkipaikalla.

  12. Pet­teri:
    No jos nuo ovat kevyen liiken­teen väyliä, kaupun­gin olisikin syytä sit­ten helpot­taa niiden löytämistä. 

    Kun Kivi­nokkaan ei nykyään mene kevyen liiken­teen väylää Hert­toniemen metroase­mal­ta, K‑Kauppa Her­tan takaa olisi syytä rak­en­taa Siir­to­la­pu­u­tarhan Hert­toniemen pään por­tille kun­non kevyen liiken­teen väylä, samoin kuin siir­to­la­pu­u­tarhan Kivi­nokan pään por­til­ta Kivi­nokan parkkipaikalla.

    Ei kaupun­ki kus­tan­na mitään siir­to­la­pu­u­tarha-alueelle. Kaiken mak­sa­vat puu­tarhu­rit itse. Alue on käytän­nössä taval­lis­ten kaupunki­lais­ten oma­l­la rahal­la ylläpi­det­ty puis­to, jos­sa kuka tahansa voi kul­jeskel­la kesät talvet.

    Kum­masti sadat ihmiset löytävät joka päivä käve­ly- ja ajor­e­itin Hert­toniemestä Her­tan takaa siir­to­la­pu­u­tarhan läpi Kivi­nokkaan vievälle tielle, joka ei ole mikään kevyen liiken­teen väylä vaan ihan oikea ajotie. Eikä siel­lä mitään port­te­ja ole (ennen Kivi­nokan ajoporttia).

  13. Kivi­nokan kesä­ma­jat eivät kuulem­ma hait­taa alueen julk­ista virk­istyskäyt­töä. Sik­si vas­taavia kesä­ma­jo­ja voi hyvin rak­en­taa muillekin Helsin­gin puistoalueille.

    Lam­mas­saaren yhdek­sää­toista uut­ta kesä­ma­ja­tont­tia haki 6000 helsinkiläistä. Tas­a­puolisu­u­den mukaan heille tulisi antaa oikeus rak­en­taa kesä­ma­ja vaikka­pa Keskus­puis­toon. Samoin vuokrae­hdoin kuin kesä­ma­jalaiset Kivinokassa.

  14. Elävä, kiin­nos­ta­va keskus­ta on kaupungille monin tavoin hyvä ja arvokas asia ja arkkite­htonis­es­ti kun­ni­an­hi­moinen kir­jas­to, jos­sa on paljon kävi­jöitä, on osa tätä.

    Voisitko hie­man perustel­la tätä väitettäsi?

    Ensin­näkin keskus­tas­sa on jo arkkite­htonis­es­ti kiin­nos­ta­va kir­jas­to: Rikhardinkadun kir­jas­to. Ja toisek­seen on aika kyseenalaista lähteä tekemään täl­laista megakallista investoin­tia, joka perus­tuu men­neen maail­man aja­tus­mall­ei­hin. Kir­jas­to­jen musi­ikkiosas­tot ovat jo katoa­mas­sa kokon­aan, eikä fyy­sis­ten kir­jo­jen ja lehtien katoamista tarvitse kauaa enää odotella.

    Veikkaan että kymme­nen vuo­den kulut­tua ko. kir­jas­ton tilo­ja ollaan vuokraa­mas­sa ulos, kun käyt­töaste jää niin alas. Sitä ennen tul­laan toki kokeile­maan kaiken­laista väk­inäistä oheis­toim­intoa kir­jas­toi­hin, kuten työkalu­jen ym. kaman lain­aus­ta, jol­la ei ole kir­jas­to­toim­intaan mitään yhteyt­tä, ja joka hait­taa samaa toim­intaa teke­vien liikeyri­tys­ten kasvua ja yleisem­minkin palveluy­hteiskun­nan kehi­tys­tä kun veron­mak­sajien rahoil­la tul­laan markkinahäiriköimään.

  15. Osmol­la taitaa nyt men­nä Valil­lan ja Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhat sekaisin. Hert­si­gaa ei voi luki­ta, kos­ka sitä ei ole aidat­tu. Ain­oas­taan pää­sisäänkäyn­nin auto­port­ti on lukit­tu talvisin.

    Vallilan siir­to­la­pu­u­tarha taas on lukit­tu eri puo­lil­ta, ja talvel­la käsit­tääk­seni lukit­tu kokon­aan. Ainakaan viime tal­ve­na en päässyt sisään vaik­ka yritin use­am­paa kautta. =)

    Hert­si­gan puu­tarha on tosi­aan erit­täin suosit­tu ulkoilu­alue, vähin­tään yhtä suosit­tu kuin Kivi­nok­ka, sanois­in noin näppituntumalta.

    Virk­istysaluei­den markki­na-arvon laskeskelu on erään­lainen kalte­van pin­nan argu­ment­ti, varsinkin jos ale­taan ver­tail­la pienen piirin sul­jet­tu­ja golfkent­tiä ja kaupunki­lais­ten talkootyöl­lä ylläpitämiä avoimia puu­tarho­ja ja puis­to­ja keskenään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.