KSV löysi tilat umpikorttelille
Viimeaikainen paine rakentaa lisää asuntoja kantakaupunkiin on synnyttää uusia innovaatioita. Nyt löytyi tilat 500 asukkaan umpikorttelille Jätkäsaaresta – bunkkerin katolta.
Jätkäsaaren bunkkerille on etsitty käyttöä vuosia. Nyt on löytynyt ratkaisu, joka on taloudellisesti toteutettavissa. Rakennusta puretaan pari kerrosta, päälle rakennetaan umpikorttelina asuntokortteli. Rakennuksen alakertaan tulee liikuntatiloja – mm uimahalli ja niiden päälle jopa kymmenen kerrosta asuntoja. Urheilutilojen katto toimii pihana.
Korttelista tulee aika korkea, jolloin se varjostaa naapureitaan.
Tontille tulee myös koulu, bunkkerin viereen, ei sen päälle.
Kauppatorilta ja Lyybekin laiturilta pois 320 pysäköintipaikkaa
Kauppatorin ilme ‑työryhmän loppuraportissa vuodelta 2014 esitetiin, että Suomen arvokkaimpien rantatonttien paras käyttötarkoitus ei ehkä kuitenkaan ole autojen säilyttäminen. Nyt tämän raportin mukaisesti alueelta poistuu kaikkiaan 320 pysäköintipaikkaa ja ranta vapautuu parempaan käyttöön. Pysäköintipaikoista alueella ei sinänsä ole pulaa, koska Kasarmintorin alla on noin 400 paikkaa.
Sinänsä ymmärrän lyhytaikaisen pysäköinnin tarpeen. Minusta esimerkiksi kauppahallin luona voisi olla noin kymmenen paikkaa hallissa asioiville. Nämä pitäisi hinnoitella niin suolaisesti, ettei niitä käytettäisi muuhun. Eurolla viisi minuuttia voisi ole sopiva hinta. Tällaista maksuluokkaa ei kuitenkaan ole. Aikarajoitukset törmäävät autoilijoiden heikkoon lainkuuliaisuuteen.
Lausunto toivomusponnesta koskien HSL:n lippuja ja raidejokerin kiirehtimistä.
Raidejokerin osalta ajankohtaisuus meni. Kaupunginhallituskin on kiinnittänyt huomiota, että infrakustannusten sälyttäminen joukkoliikenteen lipunhintoihin johtaa epätarkoituksenmukaisen korkeisiin lipunhintoihin.
Olen aiemminkin tällä blogilla kiinnittänyt huomiota siihen, että kaupungit rahastavat tämän HSL:n sopimuksen mukaan infrainvestoinnit kahteen kertaan. Nehän lisäävät maan arvoa, jonka kunnat ensin rahastavat itselleen. Raideliikenneinvestointien täysimittainen rahastaminen on huonosti perusteltavissa, jos se johtaa investoinnit vajaakäyttöisyyteen.
“Aikarajoitukset törmäävät autoilijoiden heikkoon lainkuuliaisuuteen”
Eikös tuo kauppahallin/torin asiointi olisi hoidettava puomilla ja lipuilla/pankkikortilla, niinkuin vaikka Mäkelänrinteen uimahallissa.
Bunkkerin katto olisi aika tuulinen asuinpaikka. Oletko jo ehtinyt käymään paikalla, tai tutustunut asiaa koskeviin liitteisiin, joissa kerrotaan tutkimustuloksista? Korkat rakennukset indusoivat ympärilleen tuulisella säällä tavallista voimakkaampia ilmavirtauksia. Tuo alue (mm. parkkialueet Verkkokaupan lounaispuolella) Jätkäsaaressa on usein viheliäisen tuulinen jo nyt. Sen tietävät monet tuulisella säällä siellä käyneet, kuten minä. Suosittelen omakohtaista tutustumista tuuliolosuhteisiin, kun tuulen keskinopeus ylittää esim. 10 m/s (sellaisesta suunnasta, joilloin tuulee mereltä päin).
Mikä takaa, etteivät tuulen puuskat tai pyörteet jopa nappaa ihmisiä tuolta ilmalentoon tai ainakin putoamaan helpommin välittömästi katolta? Entä koululaiset, joiden pitäisi kai päästä ulos pihalle välitunneilla? Jos ilmastonmuutos etenee, etenemme myös kohti tuulisempia aikoja. Myös myrskyt ja tuulen nopeus saattavat voimistua.
Mitä ovat ne kaavapiirustuksiin merkityt kaksi pyöreää rakennusta, aika lähellä mainittua bunkkeria?
Kauppatorin pysäköintipaikkojen vähenemisen myötä, vaikeutuisi autoa tarvitsevien Suomenlinnan asukkaiden elämä. Sama ongelma koskisi osaa Suomenlinnassa kävijöitä, torikauppiaita ja heidän asiakkaitaan, sekä muitakin.
Mitä on se ns. “parempi käyttö” alueella, joka tulevaisuudessa tulee jäämään entistä useammin kohoavan merenpinnan alle?
Talvisin, jos Eteläsatamassa on jäitä, voivat ne aiheuttaa tuolla lisäongelmia päästessään ajautumaan tuulen, tai virtauksen johdosta torille, jos vain merenpinta nousee riittävän korkealle. Sekin voi olla jatkossa ehkä joskus mahdollista.
“Suolainen hinta”! Onko tarkoituksena vain kyykyttää tieten tahtoen tiettyä osaa kaupunkimme asukkaista ja täällä käyvistä vieraista? Mikä on Kasarmitorin parkkiluolan käyttöaste? Eiköhän siellä ole jo entuudestaan muitakin käyttäjiä.
Siellä katolla on umpikortteli, joka reunustaa pihaa. Ei pysty putoamaan. Mutta bunkkerin viereen syntyy kyllä tuulisuutta.
Bunkkeri ja verkkokaupan rakennus ovat mielestäni melko massiivisia ja rumia jo nyt. Miten katunäkymät muuttuisivat tuolla, jos varjostumista tehtaillaan alueelle vielä lisää?
Ainakin lentokentillä osataan pysäköinnin hinnoittelu, sieltä,mallia Kauppatorillekin?
Toivosin, etät asiaa tarkastellan myös autoilevan kannalta. 320 paikkaa on aika paljon, ja Kasaminktori kaukana. Vastaavien rakentmainen maan alle olisi 16 Me:n investointi.
Ei millään pahalla. Jotenkin näissä kaupunkikuvavisioissa on 1) varsin valikoiva muisti ulkomaan kokemusten suhteen ja 2) unohdetaan, että Helsingissä kesää on vain 2–3 kuukutta vuodesta. Muuten on viileää eikä oikein mahdollisuutta katukahvilaelämälle.
Helsingissä on hyvää ulkoilma-aikaa noin kahdeksan kuukautta vuodessa eivätkä ne talvetkaan aina pelkkää loskaa ole. Mikä niissä autoilijoissa on, kun eivät pysty paria korttelinväliä kävelemään? Metroasemalle on paljon pidempi matka.
Ihmettelen, miksi bunkkerista pitää purkaa kaksi kerrosta. Eikö yhtä hyvin voisi korttelin rakentaa bunkkerin ympärille alakerroksiin yksiöitä sovittaen. Keinotekoisen näköinen möhköratkaisu.
Mielenkiintoista muuten, että joitakin kuukausia sitten bunkkeri oli mahdoton purkaa, kun on niin jykevää tekoa. No nyt kaksi kerrosta menee heittämällä. Varmaan johtuu betonin haurastumisilmiöstä ajan kanssa. Vitsi vitsi.
Verkkokaupalla oli joitakin toiveita varastokäytöstä bunkkerissa. No siinä meni nekin kaksi kerrosta. Tärkeintä Helsingissä, että haaskataan resursseja ja tuhlataan vaivalla kerättyjä veromarkkoja. Viittaan esimerkiksi siihen, että Musiikkitalon itäpuolelta louhittiin peruskalliota kuutiokaupalla, jotta saadaan tasainen nurmikko tilalle. Kannatan silokallioiden säilyttämisiä matkailunähtävyyksinä.
Ja mikä niissä pyöräilijöissä on, kun eivät pysty paria korttelinväliä ajamaan, vaan jokaikisen pyörätien ja ‑kaistan pitää olla aivan jalkakäytävän vieressä, jotta kaikkiin kadun osoitteisiin pääsee suoraan pyörätieltä?
Ja tämän vuoksi ei kaupunki voi poistaa kauppatorin pysäköintipaikkoja?
Infrastruktuuri-investointien maksattaminen HSL:n lipuista on ihan järkevää, jos investoinnit nimenomaan parantavat joukkoliikennettä eivätkä liity esimerkiksi asuinrakentamisen kehitykseen. Kun autoilijat maksavat niin massiiviset verot, verot jotka ovat suurempia kuin tieverkon kustannukset, miksi meidän joukkoliikenteen käyttäjien pitäisi saada investointimme aivan ilmaiseksi? Sen sijaan esimerkiksi länsimetro ei paranna joukkoliikennettä (itse asiassa hieman huonontaa sitä) vaan liittyy kaupunkirakenteen kehittämiseen, jolloin valtion ja Espoon kaupungin pitäisi maksaa se kokonaisuudessaan.
Mitä veroja autoilijat maksavat Helsingille?
Tämä on kyllä todella suuri puute monestakin syystä. Voisin kuvitella, että valtiolla on liiat hyvät kannustimet parantaa autoliikennettå, kun se saa paljon enemmän veroja kuin maksaa tiestöstä, eikä juurikaan tue joukkoliikennettä. Ajoneuvoveron pitäisi ainakin mennä asuinkunnalle.
Kasarmintorilta kaupparttorille on matkaa 400 m. Tämä ei ole matka eikö mikään, jos 1) ei ole kantamuksia ja 2) on terve. Toteaa nimim. K. Klenkka.
Kahdkesna kuukautta. vuodesta. Sehän on huhtikuun alusta lokakuun loppuun. On kirkasta. selkeää ja mukavan lämmintä istua ja nauttia lämpimän meren henkäyksistä.
Tässä kommentissa on paljon ideaa. Tulisi tosiaan erotella toisistaan erilaiset hankkeet. Esimerkiksi Munkkivuoren raitiotie on itsessään kannattava hanke, joka pitäisi tehdä nopeasti ja joka voitaisiin rahoittaa lipputuloilla – se itse asiassa vain säästää rahaa, eli kun infra on maksettu, lippujen hintoja voisi teoriassa laskea.
Sen sijaan Länsimetro ei ole HSL:n talouden kannalta perusteltu hanke – halvemmaksi tulisi jättää se rakentamatta ja järjestää bussiliikenne. HSL:n talous ja kuntatalous ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kunnan kannalta saattaa olla järkevää rakentaa Espoon peltojen alle metrorata. Jos näin on, maksakoon kunta myös infran.
Suurissa joukkoliikennehankkeissa (Jokeri, Laajasalo) tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos kustannusjako ei muutu, tulee Kivenlahden metron valmistuminen nostamaan lippujen hinnat aivan sietämättömiksi.
Väittämä ei tainnut koskaan perustua mihinkään, vaikka Soininvaarakin sen tuli täällä toistaneeksi. Onhan tuo nyt selviö, että betoni saadaan nykymaailmassa kappaleiksi jos on tarve. Bunkkeri vaan ajateltiin säilytettävän osayleiskaavan valmistelusta asti.
Mikään ei ole mahdotonta, mutta jotkin asiat ovat kalliita.
Pitäisikö pysäköintimaksut laskea mukaan tuohon määritelmään ‘vero’, vai onko kyse ainoastaan ‘veroluonteisesta maksusta’?
Eikö pysäköintimaksu kaupungin katujen varsilla (siellä missä se tapahtuu sallituilla paikoilla) ole kaupungissa nykyisin yhä useammilla paikoilla ole pakollinen. Eikö se ole myöskin julkisyhteisön määräämä? Mielestäni pysäköintiin ei myöskään liity välitöntä vastasuoritusta.
Viimeksimainitusta voisi olla kyse ehkä silloin, jos kadunvarsi olisi lumen peittämä, ja pysäköintimaksun maksamalla saisi kaupungin (rakennusviraston?) auraamaan siitä paikan autoaan varten.
En ole juristi, mutta minun nähdäkseni pysäköintimaksu voi olla ainakin aika lähellä veroa, noin määritelmällisesti. Sitäkin olen joskus pohtinut, päättääkö pysäköinnistä Helsingissä aito demokratia? (… Ja jos näin ei ole, miten tuon päätöksenteon pitäisi oikeastaan tapahtua, jotta näin olisi?)
- — — — -
PS. Osmolle ja muille tiedoksi: Kävelen yleensä paljon, ja Helsingin keskustaan mennessä käytän yleensä julkisia, mutta joskus, olosuhteista riippuen saatan joutua käyttämään myös autoa. Esim. eilen sattui tuollainen viimeksimainittu tilanne, jolloin jätin auton varmuuden vuoksi yli puolen kilometrin päästä löytyneelle vapaalle, maksulliselle paikalle. Ehdin kuitenkin määränpäähäni ajoissa. Maksoin pysäköinnistä kolikoilla, joita lompakosta silloin löytyi.
Se maksutavan valinta oli tietysti vähän hölmösti tehty, kun jouduin palaamaan paikalle noin “puolen tunnin” tauon aikana, joka alkoi noin kolmen vartin jälkeen pysäköinnin alkamisesta, ja maksamaan tarvitsemastani lisäajasta. Harmillisesti jouduin maksamaan samasta ajasta hiukan jopa kahteen kertaan, vain alkuvaiheen sopivien kolikkojen puutteen takia. Reipasta kävelyä kivikaupungissa tuli siis tehtyä kuitenkin ainakin reilusti yli kahden ja puolen kilometrin verran.
Ai niin, kerronpa vielä tästä: Kaupungin kaksi (yksityistä) liikettä matkani varrella saivat minusta eilen asiakkaan, joka osti niistä yhteensä kuusi (3+3) eri ostosta, joita en ollut edes alunperin ajatellut hankkia. Toinen liikkeistä osaa asetella monet kiinnostavat tuotteensa ikkunaan ainakin minun kannaltani suorastaan “vaarallisen” houkuttelevalla tavalla, mutta ilman autoa olisivat ostokseni jääneet todennäköisesti ainakin jonkin verran niukemmiksi.
Tämmöinen on tarinani eilisiltapäivästäni, jolloin tavallisuudesta poiketen saavuin keskustaan autolla.
Helsingissä on myös yksityisiä pysäköintilaitoksia. Onko niillä siis verotusoikeus?
Paljonko maksaa esimerkiksi vaikka autoilun päästöjen pienhiukkasten aiheuttamien hengityselinsairausten hoito? Paljonko on kustannus liikennemelusta aiheutuvista haitoista? Muitakin kalliita ulkoishaittoja lienee. Kenen ne pitäisi maksaa? Jonkun muun kuin autoilijoiden? Miksi?
Laskin väärin: kahdeksan kuukautta vuodesta on maaliskuun alusta lokakuun loppuun tai huhtikuun alusta marraskuun loppuun.
Laskin väärin: kahdeksan kuukautta vuode on maaliskuun alusta lokakuun loppuun tai huhtikuun alusta marraskuun loppuun.
Vähän off topic.
Toivoisin Comet ‑parkkilaitteen käyttömahdollisuuden jatkuvan myös vuoden 2017 jälkeen. Se saakin olla vähän kalliimpi kuin älypuhelinsovellus, mutta kaikilla ei ole älypuhelinta. Laite on aina mukana autossa, ja yksinkertainen käyttää — siis pienen opettelun jälkeen.
On sitä paitsi hyvä, että tieto auton pysäköinnistä ei mene nettiin. Syytä varautua mahdollisuuteen, että gospodin Putin saa päähänsä vapauttaa suomalaiset fasismin ikeestä.
Näköjään mikään ei ole niin tärkeää kuin autoilun vaikeuttaminen. Helsingin kaupunkisuunnittelua ohjaa patologinen autofobia.
Lisäksi autoilu on kansantalouden kannalta järkyttävän huono sijoitus: sekä autot että niissä poltettava ja teiden pinnoittamiseen käytettävä öljy tuodaan maan rajojen ulkopuolelta. Autoiluun kulutettu euro on pois kotimaisesta kulutuksesta.
Suomenlinnassa on vuodessa lähemmäs 1 000 000 kävijää. Päivää kohden laskettuna useita tuhansia. Vielä suurempi ihmismassa käy Kauppatorilla. Näihin lukuihin rinnastettuna muutamalla sadalla autopaikalla ei ole käytännön merkitystä. Mutta kaupunkiympäristön elottomat peltilaatikot tuhoavat sitäkin tehokkaammin.
Hienoa, että tämä on lopultakin myönnetty myös kaupunkisuunnittelussa. Kuten on todettu, muutaman sadan metrin kävelymatka lähimmälle pysäkille tai aivan yhtä hyvin parkkipaikalle ei voi olla ongelma terveelle ihmiselle. Invakuljetukset ovat asia erikseen, mutta niiden suhteellinen osuus autoliikenteestä on hyvin pieni.
Mitä tuollaisiin olosuhteisiin pitäisi pysäköidä? Hydrokoptereita? Henkilöautoja ei ainakaan.
Suurille infrahankkeille tehdään aina hyöty/kustannus-laskelmat. Eikö joukkoliikennehankkeiden kustannukset voisi jyvittää siten, että maksajiksi tulisivat hyötyjät? Joukkoliikennematkustajat ovat varmasti valmiimpia maksamaan nopeammista yhteyksistä ja paremmasta palvelutasosta. Sen sijaan on nurinkurista maksattaa matkustajilla hankkeita, joiden tarkoitus on vain esimerkiksi laskea joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia HSL:lle tai tuottaa maanmyynti- ja verotuloja kunnille. Julkisen liikenteen palvelutaso voisi muutenkin nousta prioriteeteissa korkeammalle, jos se voisi tuoda HSL:lle lisätuloja.
Ylipäänsä investointien logiikasta puhutaan kunnallispoliittisessa keskustelussa aivan liian vähän (vrt. investointikatto). Investointikustannusten virtuaalinenkin jyvittäminen eri hyötyjille järkevöittäisi ylipäänsä talouskeskustelua ja samalla selviäisi millä mikäkin investointi todellisuudessa maksetaan.
Miten kauppatorin parkkipaikkojen poisto autoilua vaikeuttaa? Ihan yhtä helppo ajaa auto parkkiin Skattan puolelle, Kasarmitorille tai vaikka Stockkan parkkihalliin kuin kauppatorille.
Bunkkerin katon käyttö umpikortteliksi on minusta varsin hyvä idea. Se on kuitenkin käsittääkseni ihan kaupallinen projekti, veronmaksajien rahoja ei kummemmin tuhlata, mutta saadaan aikaan uutta ja hauskaa arkkitehtuuria. Tuulisuus voi olla joskus ikävää, kaipa näissä asioissa aina on hyvät ja huonot puolensa, mutta itse äänestän tuulisempaa ja parempaa kaupunkia kuin tuuletonta ja huonompaa.
Tuulisuudesta omakohtaisia kokemuksia on esim Chicagosta joka on lempinimeltäänkin “windy city”. Se todella oli tuulinen paikka, mutta eipä tuo kovin hirveästi haitannut. Chicagon kadut ovat tikkusuoria kymmeniä kilometrejä joka suuntaan, tuulitunneliefekti on siellä erityisen korostunut. Helginsissä ei tulla pääsemään tähän tuulisuuteen, koska katuristikot on rikottu säännöllisin välein.
Ei pyörätietä kaikkialle tarvitsekaan rakentaa. Aivan hyvin pyörällä voi liikkua myös ajoradalla (n.k. autotie). Tällöin tosin yleinen liikenneturvallisuus edellyttää joitakin muita toimenpiteitä, joita joskus kutsutaan liikenteen rauhoittamiseksi.
Useimmat pyörätiet Suomessa rakennetaankin sen vuoksi (tai jalkakäytävät merkitään liikennemerkillä yhdistetyiksi pyöräteiksi), jotta pyöräilijät saadaan pois autojen tieltä. Tämä siitäkin huolimatta, että tilastoaineistojen perusteella tällaiset toimenpiteet heikentävät pyöräilyn turvallisuutta.
Tunnen syvää sympatiaa niitä Kauppatorin ja Kauppahallin kauppiaita sekä Suomenlinnan asukkaita kohtaan, joiden työssäkäyntiä tai yrittämistä tällä lailla merkittävästi haitataan.
Kuten jo joskus aiemmin olen todennut, en ole juristi. Pitäisi kysyä heiltä. Se voi tosin maksaa. Ehkäpä jostakin yliopistosta löytyisi vielä joku verotusta koskevien lakien ja asetusten asiantuntija, jonka arvio asiasta ei maksaisi maltaita.
Onko todellakin niin, että invalidien (joilla on asiaa koskeva lääkärintodistus) ja täysin terveiden ihmisten, joille esim. 500 — 750 metrin matka on tyystin ongelmaton, väliin ei jää ainuttakaan huonojalkaista? Kaikkia asioita ei voi mielestäni käsitellä pelkästään joko-tai-periaatteen mukaan, vaikka invalidien status-päätösten (kyllä-vai-ei) kohdalla niin tehtäisiinkin.
Binäärinen ajattelu johtaisi helposti siihen, että kaupoissakin myytäisiin kohta silmälaseja vain kaikki samanlaisin linssein. Niillä sitten joko näet tai et näe!
Tarvityaanko noita huonojalkaisa varten todella hehtaarin pysäköintikenttä Helswingin parhaalla rannalla? Helsinkiläisistä kotitalouksista yli puolella ei ole autoa. Miten nämä pääsevät?
Sakke, ei pysäköintimaksu ole vero. Voithan itse päättää, maksatko sen vai menetkö ratikalla/fillarilla jne. Voit jopa pysäköidä ja silti valita, maksatko vai otatko riskin ja jätät maksamatta.
Ei sekään ole veroa, että ratikassa pitää maksaa matkansa tai että kaupan tädille pitää maksaa ostoksensa.
Niin tehdään, mutta ne tehdään aivan hassusti. Niissä otetaan huomioon virtuaalihyötyjä, jotka eivät realisoidu euroiksi koskaan ja toisaalta jätetään ottamatta huomioon oikeita hyötyjä, jotka realisoituvat euroiksi sekä yhteiskunnan että yksityisten kukkaroihin. Me tarvitsisimme kunnollisen joukkoliikennehankkeisiin sopivan laskentakaavan, jolla voisi ihan oikeasti arvioida, millainen taloudellinen merkitys jollakin hankkeella on.
Nykyisellä systeemillä esimerkiksi raidejokerin H/K hyppelee sinne sun tänne vain muuttamalla noin tunnin mittaisen linjasivun ajoaikaa minuutilla. Jokainen ymmärtää, ettei hankkeen todellinen järkevyys oikeasti ole siitä minuutista kiinni, mutta malli tuottaa silti sellaisen tuloksen.
Nykyisellä systeemillä myöskään Laajasalon ratikan mukanaan tuomat kunnallisverotulot, luokaa 9M€ vuodessa, eivät näy missään.
Kumma juttu, maailmalla on lukemattomia vilkkaita toreja ilman parkkikenttää lähimailla, eivät siellä asiakkaat tai kauppiaat mitenkään säälittäviltä ole näyttäneet. Onko Suomessa jotain erityisolosuhteita, esim vahva autoon kohdistuva läheisriippuvuus mikä vaatii parkkipaikat torin ympärille? No, hesarin mukaan esittelijä oli perunut ehdotuksen, riittikö konjakkipullo kääntämään pään?
Onko Kauppatorin ranta Helsingin paras ranta? Jos mielestäsi on, niin miksi sitten haluat evätä/hankaloittaa huonojalkaisten pääsyn/pääsyä sinne?
Suhteellisen hyväjalkaiset kuten minä, voivat kävellä sinne vaikkapa Erottajalta tai Kampista.
Siitä en ole varma, mahtuisiko puolet helsinkiläistalouksista raitiovaunuihin, tai kauanko kestäisi heidän pääsynsä niitä käyttämällä Kauppatorille.