Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.2.2016

KSV löysi tilat umpikorttelille

Viimeaikainen paine rak­en­taa lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in on syn­nyt­tää uusia inno­vaa­tioi­ta. Nyt löy­tyi tilat 500 asukkaan umpiko­rt­telille Jätkäsaares­ta – bunkkerin katolta.

Jätkäsaaren bunkker­ille on etsit­ty käyt­töä vuosia. Nyt on löy­tynyt ratkaisu, joka on taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa. Raken­nus­ta pure­taan pari ker­rosta, päälle raken­netaan umpiko­rt­telina asun­toko­rt­teli. Raken­nuk­sen alak­er­taan tulee liikun­tatilo­ja – mm uima­hal­li ja niiden päälle jopa kymme­nen ker­rosta asun­to­ja. Urheilu­tilo­jen kat­to toimii pihana.

Kort­telista tulee aika korkea, jol­loin se var­jostaa naapureitaan.

Ton­tille tulee myös koulu, bunkkerin viereen, ei sen päälle.

Kaup­pa­to­ril­ta ja Lyy­bekin lai­turil­ta pois 320 pysäköintipaikkaa

Kaup­pa­torin ilme ‑työryh­män lop­pu­ra­por­tis­sa vuodelta 2014 esiteti­in, että Suomen arvokkaimpi­en ranta­tont­tien paras käyt­tö­tarkoi­tus ei ehkä kuitenkaan ole auto­jen säi­lyt­tämi­nen. Nyt tämän raportin mukaises­ti alueelta pois­tuu kaikki­aan 320 pysäköin­tipaikkaa ja ranta vapau­tuu parem­paan käyt­töön. Pysäköin­tipaikoista alueel­la ei sinän­sä ole pulaa, kos­ka Kasarmintorin alla on noin 400 paikkaa.

Sinän­sä ymmär­rän lyhy­taikaisen pysäköin­nin tarpeen. Minus­ta esimerkik­si kaup­pa­hallin luona voisi olla noin kymme­nen paikkaa hal­lis­sa asioiville. Nämä pitäisi hin­noitel­la niin suo­lais­es­ti, ettei niitä käytet­täisi muuhun. Eurol­la viisi min­u­ut­tia voisi ole sopi­va hin­ta. Täl­laista mak­su­lu­okkaa ei kuitenkaan ole. Aikara­joituk­set tör­määvät autoil­i­joiden heikkoon lainkuuliaisuuteen.

Lausun­to toivo­musponnes­ta koskien HSL:n lip­pu­ja ja raide­jok­erin kiirehtimistä.

Raide­jok­erin osalta ajanko­htaisu­us meni. Kaupung­in­hal­li­tuskin on kiin­nit­tänyt huomio­ta, että infrakus­tan­nusten sälyt­tämi­nen joukkoli­iken­teen lipun­hin­toi­hin johtaa epä­tarkoituk­sen­mukaisen korkeisi­in lipunhintoihin.

Olen aiem­minkin täl­lä blogilla kiin­nit­tänyt huomio­ta siihen, että kaupun­git rahas­ta­vat tämän HSL:n sopimuk­sen mukaan infrain­vestoin­nit kah­teen ker­taan. Nehän lisäävät maan arvoa, jon­ka kun­nat ensin rahas­ta­vat itselleen. Raideli­iken­nein­vestoin­tien täysimit­tainen rahas­t­a­mi­nen on huonos­ti perusteltavis­sa, jos se johtaa investoin­nit vajaakäyttöisyyteen.

 

 

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.2.2016”

  1. “Aikara­joituk­set tör­määvät autoil­i­joiden heikkoon lainkuuliaisuuteen”

    Eikös tuo kauppahallin/torin asioin­ti olisi hoidet­ta­va puomil­la ja lipuilla/pankkikortilla, niinkuin vaik­ka Mäkelän­rin­teen uimahallissa.

  2. Bunkkerin kat­to olisi aika tuu­li­nen asuin­paik­ka. Oletko jo ehtinyt käymään paikalla, tai tutus­tunut asi­aa koske­vi­in liit­teisi­in, jois­sa ker­ro­taan tutkimus­tu­lok­sista? Korkat raken­nuk­set indu­soi­vat ympärilleen tuulisel­la sääl­lä taval­lista voimakkaampia ilmavir­tauk­sia. Tuo alue (mm. parkkialueet Verkkokau­pan lounais­puolel­la) Jätkäsaa­res­sa on usein vihe­liäisen tuu­li­nen jo nyt. Sen tietävät mon­et tuulisel­la sääl­lä siel­lä käyneet, kuten minä. Suosit­te­len omako­htaista tutus­tu­mista tuuli­olo­suhteisi­in, kun tuulen keskinopeus ylit­tää esim. 10 m/s (sel­l­ais­es­ta suun­nas­ta, joil­loin tuulee mereltä päin).

    Mikä takaa, etteivät tuulen puuskat tai pyör­teet jopa nap­paa ihmisiä tuol­ta ilma­len­toon tai ainakin putoa­maan helpom­min välit­tömästi katol­ta? Entä koul­u­laiset, joiden pitäisi kai päästä ulos pihalle väl­i­tun­neil­la? Jos ilmas­ton­muu­tos ete­nee, eten­emme myös kohti tuulisem­pia aiko­ja. Myös myrskyt ja tuulen nopeus saat­ta­vat voimistua.

    Mitä ovat ne kaava­pi­irus­tuk­si­in merk­i­tyt kak­si pyöreää raken­nus­ta, aika lähel­lä mainit­tua bunkkeria?

    Kaup­pa­torin pysäköin­tipaikko­jen vähen­e­misen myötä, vaikeu­tu­isi autoa tarvit­se­vien Suomen­lin­nan asukkaiden elämä. Sama ongel­ma koskisi osaa Suomen­lin­nas­sa kävi­jöitä, torikaup­pi­ai­ta ja hei­dän asi­akkaitaan, sekä muitakin. 

    Mitä on se ns. “parem­pi käyt­tö” alueel­la, joka tule­vaisu­udessa tulee jäämään entistä use­am­min kohoa­van meren­pin­nan alle? 

    Talvisin, jos Eteläsa­ta­mas­sa on jäitä, voivat ne aiheut­taa tuol­la lisäon­gelmia päästessään ajau­tu­maan tuulen, tai vir­tauk­sen joh­dos­ta torille, jos vain meren­pin­ta nousee riit­tävän korkealle. Sekin voi olla jatkos­sa ehkä joskus mahdollista.

    “Suo­lainen hin­ta”! Onko tarkoituk­se­na vain kyykyt­tää tieten tah­toen tiet­tyä osaa kaupunkimme asukkaista ja tääl­lä käyvistä vieraista? Mikä on Kasar­mi­torin parkkilu­olan käyt­töaste? Eiköhän siel­lä ole jo entu­ud­estaan muitakin käyttäjiä.

    1. Siel­lä katol­la on umpiko­rt­teli, joka reunus­taa pihaa. Ei pysty putoa­maan. Mut­ta bunkkerin viereen syn­tyy kyl­lä tuulisuutta.

  3. Bunkkeri ja verkkokau­pan raken­nus ovat mielestäni melko mas­si­ivisia ja rumia jo nyt. Miten katunäkymät muut­tuisi­vat tuol­la, jos var­jos­tu­mista tehtail­laan alueelle vielä lisää?

  4. Ainakin lento­ken­til­lä osa­taan pysäköin­nin hin­noit­telu, sieltä,mallia Kauppatorillekin?

  5. Toivosin, etät asi­aa tarkastel­lan myös autoil­e­van kannal­ta. 320 paikkaa on aika paljon, ja Kasamink­tori kaukana. Vas­taavien rak­ent­mainen maan alle olisi 16 Me:n investointi.

    Ei mil­lään pahal­la. Jotenkin näis­sä kaupunkiku­vav­i­siois­sa on 1) varsin valikoi­va muisti ulko­maan koke­musten suh­teen ja 2) uno­hde­taan, että Helsingis­sä kesää on vain 2–3 kuukut­ta vuodes­ta. Muuten on viileää eikä oikein mah­dol­lisu­ut­ta katukahvilaelämälle.

    1. Helsingis­sä on hyvää ulkoil­ma-aikaa noin kahdek­san kuukaut­ta vuodessa eivätkä ne tal­vetkaan aina pelkkää loskaa ole. Mikä niis­sä autoil­i­jois­sa on, kun eivät pysty paria kort­telin­väliä kävelemään? Metroase­malle on paljon pidem­pi matka.

  6. Ihmette­len, mik­si bunkkerista pitää purkaa kak­si ker­rosta. Eikö yhtä hyvin voisi kort­telin rak­en­taa bunkkerin ympärille alak­er­roksi­in yksiöitä sovit­taen. Keinotekoisen näköi­nen möhköratkaisu. 

    Mie­lenki­in­toista muuten, että joitakin kuukau­sia sit­ten bunkkeri oli mah­do­ton purkaa, kun on niin jykevää tekoa. No nyt kak­si ker­rosta menee heit­tämäl­lä. Var­maan johtuu betonin hauras­tu­misilmiöstä ajan kanssa. Vit­si vitsi.

    Verkkokau­pal­la oli joitakin toivei­ta varas­tokäytöstä bunkkeris­sa. No siinä meni nekin kak­si ker­rosta. Tärkein­tä Helsingis­sä, että haaskataan resursse­ja ja tuh­lataan vaival­la kerät­tyjä vero­markko­ja. Viit­taan esimerkik­si siihen, että Musi­ikki­talon itäpuolelta louhit­ti­in peruskallio­ta kuu­tiokau­pal­la, jot­ta saadaan tasainen nur­mikko tilalle. Kan­natan silokallioiden säi­lyt­tämisiä matkailunähtävyyksinä.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on hyvää ulkoil­ma-aikaa noin kahdek­san kuukaut­ta vuodessa eivätkä ne tal­vetkaan aina pelkkää loskaa ole. Mikä niis­sä autoil­i­jois­sa on, kun eivät pysty paria kort­telin­väliä kävelemään? Metroase­malle on paljon pidem­pi matka.

    Ja mikä niis­sä pyöräil­i­jöis­sä on, kun eivät pysty paria kort­telin­väliä aja­maan, vaan jokaikisen pyörä­tien ja ‑kaistan pitää olla aivan jalka­käytävän vier­essä, jot­ta kaikki­in kadun osoit­teisi­in pääsee suo­raan pyörätieltä?

  8. Jalankulk­i­ja: Ja mikä niis­sä pyöräil­i­jöis­sä on, kun eivät pysty paria kort­telin­väliä aja­maan, vaan jokaikisen pyörä­tien ja ‑kaistan pitää olla aivan jalka­käytävän vier­essä, jot­ta kaikki­in kadun osoit­teisi­in pääsee suo­raan pyörätieltä?

    Ja tämän vuok­si ei kaupun­ki voi pois­taa kaup­pa­torin pysäköintipaikkoja?

  9. Infra­struk­tu­uri-investoin­tien mak­sat­ta­mi­nen HSL:n lipuista on ihan järkevää, jos investoin­nit nimeno­maan paran­ta­vat joukkoli­iken­net­tä eivätkä liity esimerkik­si asuin­rak­en­tamisen kehi­tyk­seen. Kun autoil­i­jat mak­sa­vat niin mas­si­iviset verot, verot jot­ka ovat suurem­pia kuin tiev­erkon kus­tan­nuk­set, mik­si mei­dän joukkoli­iken­teen käyt­täjien pitäisi saa­da investoin­timme aivan ilmaisek­si? Sen sijaan esimerkik­si län­simetro ei paran­na joukkoli­iken­net­tä (itse asi­as­sa hie­man huonon­taa sitä) vaan liit­tyy kaupunki­rak­en­teen kehit­tämiseen, jol­loin val­tion ja Espoon kaupun­gin pitäisi mak­saa se kokonaisuudessaan.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vero­ja autoil­i­jat mak­sa­vat Helsingille?

    Tämä on kyl­lä todel­la suuri puute mon­es­takin syys­tä. Voisin kuvitel­la, että val­ti­ol­la on liiat hyvät kan­nus­timet paran­taa autoli­iken­net­tå, kun se saa paljon enem­män vero­ja kuin mak­saa tiestöstä, eikä juurikaan tue joukkoli­iken­net­tä. Ajoneu­voveron pitäisi ainakin men­nä asuinkunnalle.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on hyvää ulkoil­ma-aikaa noin kahdek­san kuukaut­ta vuodessa eivätkä ne tal­vetkaan aina pelkkää loskaa ole. Mikä niis­sä autoil­i­jois­sa on, kun eivät pysty paria kort­telin­väliä kävelemään? Metroase­malle on paljon pidem­pi matka.

    Kasarminto­ril­ta kaup­part­to­rille on matkaa 400 m. Tämä ei ole mat­ka eikö mikään, jos 1) ei ole kan­ta­muk­sia ja 2) on ter­ve. Toteaa nim­im. K. Klenkka.

    Kahd­kesna kuukaut­ta. vuodes­ta. Sehän on huhtiku­un alus­ta lokaku­un lop­pu­un. On kirkas­ta. selkeää ja muka­van läm­mintä istua ja naut­tia lämpimän meren henkäyksistä.

  12. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Infra­struk­tu­uri-investoin­tien mak­sat­ta­mi­nen HSL:n lipuista on ihan järkevää, jos investoin­nit nimeno­maan paran­ta­vat joukkoli­iken­net­tä eivätkä liity esimerkik­si asuin­rak­en­tamisen kehi­tyk­seen. Kun autoil­i­jat mak­sa­vat niin mas­si­iviset verot, verot jot­ka ovat suurem­pia kuin tiev­erkon kus­tan­nuk­set, mik­si mei­dän joukkoli­iken­teen käyt­täjien pitäisi saa­da investoin­timme aivan ilmaisek­si? Sen sijaan esimerkik­si län­simetro ei paran­na joukkoli­iken­net­tä (itse asi­as­sa hie­man huonon­taa sitä) vaan liit­tyy kaupunki­rak­en­teen kehit­tämiseen, jol­loin val­tion ja Espoon kaupun­gin pitäisi mak­saa se kokonaisuudessaan.

    Tässä kom­men­tis­sa on paljon ideaa. Tulisi tosi­aan erotel­la toi­sis­taan eri­laiset han­kkeet. Esimerkik­si Munkkivuoren raiti­otie on itsessään kan­nat­ta­va han­ke, joka pitäisi tehdä nopeasti ja joka voitaisi­in rahoit­taa lip­putu­loil­la – se itse asi­as­sa vain säästää rahaa, eli kun infra on mak­set­tu, lip­pu­jen hin­to­ja voisi teo­ri­as­sa laskea.

    Sen sijaan Län­simetro ei ole HSL:n talouden kannal­ta perustel­tu han­ke – halvem­mak­si tulisi jät­tää se rak­en­ta­mat­ta ja jär­jestää bus­sili­ikenne. HSL:n talous ja kun­tat­alous ovat kuitenkin kak­si eri asi­aa. Kun­nan kannal­ta saat­taa olla järkevää rak­en­taa Espoon pel­to­jen alle metro­ra­ta. Jos näin on, mak­sakoon kun­ta myös infran.

    Suuris­sa joukkoli­iken­nehankkeis­sa (Jok­eri, Laa­jasa­lo) tämä on enem­män sään­tö kuin poikkeus. Jos kus­tan­nus­jako ei muu­tu, tulee Kiven­lah­den metron valmis­tu­mi­nen nos­ta­maan lip­pu­jen hin­nat aivan sietämättömiksi.

  13. Antsa: Mie­lenki­in­toista muuten, että joitakin kuukau­sia sit­ten bunkkeri oli mah­do­ton purkaa, kun on niin jykevää tekoa. 

    Väit­tämä ei tain­nut koskaan perus­tua mihinkään, vaik­ka Soin­in­vaarakin sen tuli tääl­lä tois­ta­neek­si. Onhan tuo nyt selviö, että betoni saadaan nyky­maail­mas­sa kap­paleik­si jos on tarve. Bunkkeri vaan ajatelti­in säi­lytet­tävän osayleiskaa­van valmis­telus­ta asti.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vero­ja autoil­i­jat mak­sa­vat Helsingille? 

    Pitäisikö pysäköin­ti­mak­sut laskea mukaan tuo­hon määritelmään ‘vero’, vai onko kyse ain­oas­taan ‘verolu­on­teis­es­ta maksusta’?

    Eikö pysäköin­ti­mak­su kaupun­gin katu­jen var­sil­la (siel­lä mis­sä se tapah­tuu sal­li­tu­il­la paikoil­la) ole kaupungis­sa nyky­isin yhä use­am­mil­la paikoil­la ole pakolli­nen. Eikö se ole myöskin julk­isy­hteisön määräämä? Mielestäni pysäköin­ti­in ei myöskään liity väl­itön­tä vastasuoritusta. 

    Viimek­si­maini­tus­ta voisi olla kyse ehkä sil­loin, jos kadun­var­si olisi lumen peit­tämä, ja pysäköin­ti­mak­sun mak­samal­la saisi kaupun­gin (raken­nusvi­ras­ton?) auraa­maan siitä paikan autoaan varten. 

    En ole juristi, mut­ta min­un nähdäk­seni pysäköin­ti­mak­su voi olla ainakin aika lähel­lä veroa, noin määritelmäl­lis­es­ti. Sitäkin olen joskus poht­in­ut, päät­tääkö pysäköin­nistä Helsingis­sä aito demokra­tia? (… Ja jos näin ei ole, miten tuon päätök­sen­teon pitäisi oikeas­t­aan tapah­tua, jot­ta näin olisi?)

    - — — — -

    PS. Osmolle ja muille tiedok­si: Käve­len yleen­sä paljon, ja Helsin­gin keskus­taan men­nessä käytän yleen­sä julk­isia, mut­ta joskus, olo­suhteista riip­puen saatan joutua käyt­tämään myös autoa. Esim. eilen sat­tui tuol­lainen viimek­si­mainit­tu tilanne, jol­loin jätin auton var­muu­den vuok­si yli puolen kilo­metrin päästä löy­tyneelle vapaalle, mak­sulliselle paikalle. Ehdin kuitenkin määrän­päähäni ajois­sa. Mak­soin pysäköin­nistä kolikoil­la, joi­ta lom­pakos­ta sil­loin löytyi. 

    Se mak­su­ta­van val­in­ta oli tietysti vähän hölmösti tehty, kun jouduin palaa­maan paikalle noin “puolen tun­nin” tauon aikana, joka alkoi noin kol­men vartin jäl­keen pysäköin­nin alka­mis­es­ta, ja mak­samaan tarvit­se­mas­tani lisäa­jas­ta. Harmil­lis­es­ti jouduin mak­samaan samas­ta ajas­ta hiukan jopa kah­teen ker­taan, vain alku­vai­heen sopivien kolikko­jen puut­teen takia. Reipas­ta käve­lyä kivikaupungis­sa tuli siis tehtyä kuitenkin ainakin reilusti yli kah­den ja puolen kilo­metrin verran. 

    Ai niin, ker­ronpa vielä tästä: Kaupun­gin kak­si (yksi­ty­istä) liiket­tä matkani var­rel­la sai­vat minus­ta eilen asi­akkaan, joka osti niistä yhteen­sä kuusi (3+3) eri ostos­ta, joi­ta en ollut edes alun­perin ajatel­lut han­kkia. Toinen liikkeistä osaa asetel­la mon­et kiin­nos­ta­vat tuot­teen­sa ikku­naan ainakin min­un kannal­tani suo­ras­taan “vaar­al­lisen” houkut­tel­e­val­la taval­la, mut­ta ilman autoa oli­si­vat ostok­seni jääneet toden­näköis­es­ti ainakin jonkin ver­ran niukemmiksi. 

    Täm­möi­nen on tari­nani eil­isil­tapäivästäni, jol­loin taval­lisu­ud­es­ta poiketen saavuin keskus­taan autolla.

  15. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kun autoil­i­jat mak­sa­vat niin mas­si­iviset verot, verot jot­ka ovat suurem­pia kuin tiev­erkon kustannukset

    Paljonko mak­saa esimerkik­si vaik­ka autoilun päästö­jen pien­hiukkas­ten aiheut­tamien hen­gi­ty­selin­sairausten hoito? Paljonko on kus­tan­nus liiken­nemelus­ta aiheutu­vista haitoista? Muitakin kalli­ita ulkoishait­to­ja lie­nee. Kenen ne pitäisi mak­saa? Jonkun muun kuin autoil­i­joiden? Miksi?

  16. Markku af Heurlin: Kasarminto­ril­ta kaup­part­to­rille on matkaa 400 m. Tämä ei ole mat­ka eikö mikään, jos 1) ei ole kan­ta­muk­sia ja 2) on ter­ve. Toteaa nim­im. K. Klenkka.

    Kahd­kesna kuukaut­ta. vuodes­ta. Sehän on huhtiku­un alus­ta lokaku­un lop­pu­un. On kirkas­ta. selkeää ja muka­van läm­mintä istua ja naut­tia lämpimän meren henkäyksistä.

    Laskin väärin: kahdek­san kuukaut­ta vuodes­ta on maalisku­un alus­ta lokaku­un lop­pu­un tai huhtiku­un alus­ta mar­rasku­un loppuun.

  17. Markku af Heurlin: Kasarminto­ril­ta kaup­part­to­rille on matkaa 400 m. Tämä ei ole mat­ka eikö mikään, jos 1) ei ole kan­ta­muk­sia ja 2) on ter­ve. Toteaa nim­im. K. Klenkka.

    Kahd­kesna kuukaut­ta. vuodes­ta. Sehän on huhtiku­un alus­ta lokaku­un lop­pu­un. On kirkas­ta. selkeää ja muka­van läm­mintä istua ja naut­tia lämpimän meren henkäyksistä.

    Laskin väärin: kahdek­san kuukaut­ta vuode on maalisku­un alus­ta lokaku­un lop­pu­un tai huhtiku­un alus­ta mar­rasku­un loppuun.

  18. Vähän off topic.

    Toivoisin Comet ‑parkki­lait­teen käyt­tömah­dol­lisu­u­den jatku­van myös vuo­den 2017 jäl­keen. Se saakin olla vähän kalli­impi kuin äly­puhe­linsovel­lus, mut­ta kaikil­la ei ole äly­puhe­lin­ta. Laite on aina mukana autossa, ja yksinker­tainen käyt­tää — siis pienen opet­telun jälkeen.

    On sitä pait­si hyvä, että tieto auton pysäköin­nistä ei mene net­ti­in. Syytä varautua mah­dol­lisu­u­teen, että gospodin Putin saa päähän­sä vapaut­taa suo­ma­laiset fasis­min ikeestä.

  19. antti: Ja tämän vuok­si ei kaupun­ki voi pois­taa kaup­pa­torin pysäköintipaikkoja?

    Näköjään mikään ei ole niin tärkeää kuin autoilun vaikeut­ta­mi­nen. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telua ohjaa patologi­nen autofobia.

  20. Esite: Paljonko mak­saa esimerkik­si vaik­ka autoilun päästö­jen pien­hiukkas­ten aiheut­tamien hen­gi­ty­selin­sairausten hoito? Paljonko on kus­tan­nus liiken­nemelus­ta aiheutu­vista haitoista? Muitakin kalli­ita ulkoishait­to­ja lie­nee. Kenen ne pitäisi mak­saa? Jonkun muun kuin autoil­i­joiden? Miksi?

    Lisäk­si autoilu on kansan­talouden kannal­ta järkyt­tävän huono sijoi­tus: sekä autot että niis­sä poltet­ta­va ja tei­den pin­noit­tamiseen käytet­tävä öljy tuo­daan maan rajo­jen ulkop­uolelta. Autoilu­un kulutet­tu euro on pois koti­mais­es­ta kulutuksesta.

    Suomen­lin­nas­sa on vuodessa lähem­mäs 1 000 000 kävi­jää. Päivää kohden las­ket­tuna usei­ta tuhan­sia. Vielä suurem­pi ihmis­mas­sa käy Kaup­pa­to­ril­la. Näi­hin lukui­hin rin­nastet­tuna muu­ta­mal­la sadal­la autopaikalla ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Mut­ta kaupunkiym­päristön elot­tomat pelti­laatikot tuhoa­vat sitäkin tehokkaammin.

    Hienoa, että tämä on lop­ul­takin myön­net­ty myös kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Kuten on todet­tu, muu­ta­man sadan metrin käve­ly­mat­ka lähim­mälle pysäkille tai aivan yhtä hyvin parkkipaikalle ei voi olla ongel­ma ter­veelle ihmiselle. Invakul­je­tuk­set ovat asia erik­seen, mut­ta niiden suh­teelli­nen osu­us autoli­iken­teestä on hyvin pieni.

  21. Sakke:

    Mitä on se ns. “parem­pi käyt­tö” alueel­la, joka tule­vaisu­udessa tulee jäämään entistä use­am­min kohoa­van meren­pin­nan alle? 

    Talvisin, jos Eteläsa­ta­mas­sa on jäitä, voivat ne aiheut­taa tuol­la lisäon­gelmia päästessään ajau­tu­maan tuulen, tai vir­tauk­sen joh­dos­ta torille, jos vain meren­pin­ta nousee riit­tävän korkealle. Sekin voi olla jatkos­sa ehkä joskus mahdollista.

    Mitä tuol­laisi­in olo­suhteisi­in pitäisi pysäköidä? Hydrokoptere­i­ta? Henkilöau­to­ja ei ainakaan.

  22. Daniel Fed­er­ley: Tässä kom­men­tis­sa on paljon ideaa. Tulisi tosi­aan erotel­la toi­sis­taan eri­laiset han­kkeet. Esimerkik­si Munkkivuoren raiti­otie on itsessään kan­nat­ta­va han­ke, joka pitäisi tehdä nopeasti ja joka voitaisi­in rahoit­taa lip­putu­loil­la – se itse asi­as­sa vain säästää rahaa, eli kun infra on mak­set­tu, lip­pu­jen hin­to­ja voisi teo­ri­as­sa laskea.

    Sen sijaan Län­simetro ei ole HSL:n talouden kannal­ta perustel­tu han­ke – halvem­mak­si tulisi jät­tää se rak­en­ta­mat­ta ja jär­jestää bus­sili­ikenne. HSL:n talous ja kun­tat­alous ovat kuitenkin kak­si eri asi­aa. Kun­nan kannal­ta saat­taa olla järkevää rak­en­taa Espoon pel­to­jen alle metro­ra­ta. Jos näin on, mak­sakoon kun­ta myös infran.

    Suuris­sa joukkoli­iken­nehankkeis­sa (Jok­eri, Laa­jasa­lo) tämä on enem­män sään­tö kuin poikkeus. Jos kus­tan­nus­jako ei muu­tu, tulee Kiven­lah­den metron valmis­tu­mi­nen nos­ta­maan lip­pu­jen hin­nat aivan sietämättömiksi. 

    Suurille infra­hankkeille tehdään aina hyö­ty/kus­tan­nus-laskel­mat. Eikö joukkoli­iken­nehankkei­den kus­tan­nuk­set voisi jyvit­tää siten, että mak­sajik­si tuli­si­vat hyö­tyjät? Joukkoli­iken­nematkus­ta­jat ovat var­masti valmi­impia mak­samaan nopeam­mista yhteyk­sistä ja parem­mas­ta palve­lu­ta­sos­ta. Sen sijaan on nurinkurista mak­sat­taa matkus­ta­jil­la han­kkei­ta, joiden tarkoi­tus on vain esimerkik­si laskea joukkoli­iken­teen jär­jestämisen kus­tan­nuk­sia HSL:lle tai tuot­taa maan­myyn­ti- ja vero­tu­lo­ja kun­nille. Julkisen liiken­teen palve­lu­ta­so voisi muutenkin nous­ta pri­or­i­teeteis­sa korkeam­malle, jos se voisi tuo­da HSL:lle lisätuloja.

    Ylipään­sä investoin­tien logi­ikas­ta puhutaan kun­nal­lispoli­it­tises­sa keskustelus­sa aivan liian vähän (vrt. investoin­tikat­to). Investoin­tikus­tan­nusten vir­tu­aa­li­nenkin jyvit­tämi­nen eri hyö­tyjille järkevöit­täisi ylipään­sä talouskeskustelua ja samal­la selviäisi mil­lä mikäkin investoin­ti todel­lisu­udessa maksetaan.

  23. Jalankulk­i­ja: Näköjään mikään ei ole niin tärkeää kuin autoilun vaikeut­ta­mi­nen. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telua ohjaa patologi­nen autofobia.

    Miten kaup­pa­torin parkkipaikko­jen pois­to autoilua vaikeut­taa? Ihan yhtä help­po ajaa auto parkki­in Skat­tan puolelle, Kasar­mi­to­rille tai vaik­ka Stock­kan parkki­hal­li­in kuin kauppatorille.

  24. Bunkkerin katon käyt­tö umpiko­rt­te­lik­si on minus­ta varsin hyvä idea. Se on kuitenkin käsit­tääk­seni ihan kau­palli­nen pro­jek­ti, veron­mak­sajien raho­ja ei kum­mem­min tuh­la­ta, mut­ta saadaan aikaan uut­ta ja hauskaa arkkite­htu­uria. Tuulisu­us voi olla joskus ikävää, kaipa näis­sä asiois­sa aina on hyvät ja huonot puolen­sa, mut­ta itse äänestän tuulisem­paa ja parem­paa kaupunkia kuin tuule­ton­ta ja huonompaa. 

    Tuulisu­ud­es­ta omako­htaisia koke­muk­sia on esim Chicagos­ta joka on lempin­imeltäänkin “windy city”. Se todel­la oli tuu­li­nen paik­ka, mut­ta eipä tuo kovin hirveästi hai­tan­nut. Chicagon kadut ovat tikkusuo­ria kym­meniä kilo­me­tre­jä joka suun­taan, tuuli­tun­neliefek­ti on siel­lä eri­tyisen koros­tunut. Hel­gin­sis­sä ei tul­la pääsemään tähän tuulisu­u­teen, kos­ka katur­is­tikot on rikot­tu sään­nöl­lisin välein.

  25. Jalankulk­i­ja: Ja mikä niis­sä pyöräil­i­jöis­sä on, kun eivät pysty paria kort­telin­väliä aja­maan, vaan jokaikisen pyörä­tien ja ‑kaistan pitää olla aivan jalka­käytävän vier­essä, jot­ta kaikki­in kadun osoit­teisi­in pääsee suo­raan pyörätieltä? 

    Ei pyöräti­etä kaikkialle tarvit­sekaan rak­en­taa. Aivan hyvin pyöräl­lä voi liikkua myös ajo­radal­la (n.k. autotie). Täl­löin tosin yleinen liiken­netur­val­lisu­us edel­lyt­tää joitakin mui­ta toimen­piteitä, joi­ta joskus kut­su­taan liiken­teen rauhoittamiseksi.

    Useim­mat pyöräti­et Suomes­sa raken­netaankin sen vuok­si (tai jalka­käytävät merk­itään liiken­nemerkil­lä yhdis­te­tyik­si pyöräteik­si), jot­ta pyöräil­i­jät saadaan pois auto­jen tieltä. Tämä siitäkin huoli­mat­ta, että tilas­toaineis­to­jen perus­teel­la täl­laiset toimen­piteet heiken­tävät pyöräi­lyn turvallisuutta.

  26. antti: Miten kaup­pa­torin parkkipaikko­jen pois­to autoilua vaikeut­taa? Ihan yhtä help­po ajaa auto parkki­in Skat­tan puolelle, Kasar­mi­to­rille tai vaik­ka Stock­kan parkki­hal­li­in kuin kauppatorille.

    Tun­nen syvää sym­pa­ti­aa niitä Kaup­pa­torin ja Kaup­pa­hallin kaup­pi­ai­ta sekä Suomen­lin­nan asukkai­ta kohtaan, joiden työssäkäyn­tiä tai yrit­tämistä täl­lä lail­la merkit­tävästi haitataan.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on myös yksi­ty­isiä pysäköin­ti­laitok­sia. Onko niil­lä siis verotusoikeus?

    Kuten jo joskus aiem­min olen toden­nut, en ole juristi. Pitäisi kysyä heiltä. Se voi tosin mak­saa. Ehkäpä jostakin yliopis­tos­ta löy­ty­isi vielä joku vero­tus­ta koske­vien lakien ja ase­tusten asiantun­ti­ja, jon­ka arvio asi­as­ta ei mak­saisi maltaita.

  28. Koti-isä: Lisäk­si autoilu on kansan­talouden kannal­ta järkyt­tävän huono sijoi­tus: sekä autot että niis­sä poltet­ta­va ja tei­den pin­noit­tamiseen käytet­tävä öljy tuo­daan maan rajo­jen ulkop­uolelta. Autoilu­un kulutet­tu euro on pois koti­mais­es­ta kulutuksesta.

    Suomen­lin­nas­sa on vuodessa lähem­mäs 1 000 000 kävi­jää. Päivää kohden las­ket­tuna usei­ta tuhan­sia. Vielä suurem­pi ihmis­mas­sa käy Kaup­pa­to­ril­la. Näi­hin lukui­hin rin­nastet­tuna muu­ta­mal­la sadal­la autopaikalla ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Mut­ta kaupunkiym­päristön elot­tomat pelti­laatikot tuhoa­vat sitäkin tehokkaammin.

    Hienoa, että tämä on lop­ul­takin myön­net­ty myös kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Kuten on todet­tu, muu­ta­man sadan metrin käve­ly­mat­ka lähim­mälle pysäkille tai aivan yhtä hyvin parkkipaikalle ei voi olla ongel­ma ter­veelle ihmiselle. Invakul­je­tuk­set ovat asia erik­seen, mut­ta niiden suh­teelli­nen osu­us autoli­iken­teestä on hyvin pieni. 

    Onko todel­lakin niin, että inva­li­di­en (joil­la on asi­aa koske­va lääkärin­todis­tus) ja täysin ter­vei­den ihmis­ten, joille esim. 500 — 750 metrin mat­ka on tyystin ongel­ma­ton, väli­in ei jää ain­ut­takaan huono­jalka­ista? Kaikkia asioi­ta ei voi mielestäni käsitel­lä pelkästään joko-tai-peri­aat­teen mukaan, vaik­ka inva­li­di­en sta­tus-päätösten (kyl­lä-vai-ei) kohdal­la niin tehtäisiinkin. 

    Binääri­nen ajat­telu johtaisi hel­posti siihen, että kaupois­sakin myytäisi­in koh­ta silmälase­ja vain kaik­ki saman­laisin lins­sein. Niil­lä sit­ten joko näet tai et näe!

    1. Tarvityaanko noi­ta huono­jalka­isa varten todel­la hehtaarin pysäköin­tikent­tä Hel­swingin parhaal­la ran­nal­la? Helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista yli puolel­la ei ole autoa. Miten nämä pääsevät?

  29. Sakke, ei pysäköin­ti­mak­su ole vero. Voithan itse päät­tää, mak­satko sen vai menetkö ratikalla/fillarilla jne. Voit jopa pysäköidä ja silti vali­ta, mak­satko vai otatko riskin ja jätät maksamatta.

    Ei sekään ole veroa, että ratikas­sa pitää mak­saa matkansa tai että kau­pan tädille pitää mak­saa ostoksensa.

  30. Tuo­mas L.: Suurille infra­hankkeille tehdään aina hyö­ty/kus­tan­nus-laskel­mat.

    Niin tehdään, mut­ta ne tehdään aivan has­susti. Niis­sä ote­taan huomioon vir­tu­aal­i­hyö­tyjä, jot­ka eivät real­isoidu euroik­si koskaan ja toisaal­ta jätetään otta­mat­ta huomioon oikei­ta hyö­tyjä, jot­ka real­isoitu­vat euroik­si sekä yhteiskun­nan että yksi­ty­is­ten kukkaroi­hin. Me tarvit­sisimme kun­nol­lisen joukkoli­iken­nehankkeisi­in sopi­van lasken­takaa­van, jol­la voisi ihan oikeasti arvioi­da, mil­lainen taloudelli­nen merk­i­tys jol­lakin han­kkeel­la on.

    Nykyisel­lä sys­teemil­lä esimerkik­si raide­jok­erin H/K hyp­pelee sinne sun tänne vain muut­ta­mal­la noin tun­nin mit­taisen lin­ja­sivun ajoaikaa min­uu­til­la. Jokainen ymmärtää, ettei han­kkeen todel­li­nen järkevyys oikeasti ole siitä min­uutista kiin­ni, mut­ta malli tuot­taa silti sel­l­aisen tuloksen.

    Nykyisel­lä sys­teemil­lä myöskään Laa­jasa­lon ratikan mukanaan tuo­mat kun­nal­lisvero­tu­lot, luokaa 9M€ vuodessa, eivät näy missään.

  31. Jalankulk­i­ja: Tun­nen syvää sym­pa­ti­aa niitä Kaup­pa­torin ja Kaup­pa­hallin kaup­pi­ai­ta sekä Suomen­lin­nan asukkai­ta kohtaan, joiden työssäkäyn­tiä tai yrit­tämistä täl­lä lail­la merkit­tävästi haitataan.

    Kum­ma jut­tu, maail­mal­la on luke­mat­to­mia vilkkai­ta tore­ja ilman parkkikent­tää lähi­mail­la, eivät siel­lä asi­akkaat tai kaup­pi­aat mitenkään säälit­täviltä ole näyt­täneet. Onko Suomes­sa jotain eri­ty­isolo­suhtei­ta, esim vah­va autoon kohdis­tu­va läheis­ri­ip­pu­vu­us mikä vaatii parkkipaikat torin ympärille? No, hesarin mukaan esit­telijä oli perunut ehdo­tuk­sen, riit­tikö kon­jakkip­ul­lo kään­tämään pään?

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarvityaanko noi­ta huono­jalka­isa varten todel­la hehtaarin pysäköin­tikent­tä Hel­swingin parhaal­la ran­nal­la? Helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista yli puolel­la ei ole autoa. Miten nämä pääsevät?

    Onko Kaup­pa­torin ranta Helsin­gin paras ranta? Jos mielestäsi on, niin mik­si sit­ten halu­at evätä/hankaloittaa huono­jalka­isten pääsyn/pääsyä sinne? 

    Suh­teel­lisen hyvä­jalkaiset kuten minä, voivat kävel­lä sinne vaikka­pa Erot­ta­jal­ta tai Kampista. 

    Siitä en ole var­ma, mah­tu­isiko puo­let helsinkiläistalouk­sista raitio­vaunui­hin, tai kauanko kestäisi hei­dän pääsyn­sä niitä käyt­tämäl­lä Kauppatorille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.