Mikä bulevardeissa pelottaa?

Ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta ovat herät­tä­neet Hel­sin­gin suun­ni­tel­mat muut­taa moot­to­ri­tiet Kehä I:n sisä­puo­lel­la talo­jen reu­nus­ta­mik­si bule­var­deik­si niin, että asun­to­ja syn­tyy noin 80 000 asukkaalle.

Pariin ylei­seen argu­ment­tiin on vastattava.

Siir­ty­vät­kö ruuh­kat naa­pu­ri­kun­tiin. Hel­sin­gin sisään­tu­lo­tei­den kapa­si­teet­ti ei las­ke ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, että nuo 80 000 asu­kas­ta asu­tet­tai­siin muu­al­le kan­ta­kau­pun­kiin. Kehä I:n sisä­puo­lel­le on tulos­sa 150 000 asu­kas­ta. Nykyi­sel­lä lii­ken­ne­muo­to­ja­kau­mal­la tämä ihmis­mää­rä tuk­ki­si kan­ta­kau­pun­gin katu­ver­kon täy­sin. Sik­si panos­te­taan jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Bule­var­de­ja pit­kin kul­ki­si pika­ra­ti­koi­ta, jot­ka aina­kin vält­tä­vät ruuh­kat. Sisään­tu­lo­tei­den kapa­si­tee­tin rajoit­ta­ja on vas­taa­not­ta­van katu­ver­kon kapa­si­teet­ti, eikä se täs­sä muu­tu miksikään.

Vaik­ka Hel­sin­ki ei muut­tai­si sisään­tu­lo­tei­tä bule­var­deik­si, se jou­tui­si joka tapauk­ses­sa sään­nös­te­le­mään niis­tä katu­verk­koon tule­vaa lii­ken­ne­mää­rää lii­ken­ne­va­loil­la – kuten sään­nös­te­lee nytkin.

Sijoi­te­taan Hel­sin­gin seu­dul­le kaa­vail­lut 600 000 lisä­asu­kas­ta miten tahan­sa, auton käyt­tö vai­keu­tuu, kos­ka katu­verk­ko ei vedä. Bule­var­di­vaih­toeh­to vai­keut­taa sitä vähem­män kuin sama mää­rä asuk­kai­ta siro­tel­tu­na kehyskuntiin.

Yhteen las­ket­tu­ja mat­ka-aiko­ja bule­var­dit lyhen­tä­vät, kos­ka bule­var­dien asuk­kai­den mat­ka-ajat ovat pal­jon lyhyem­piä kuin jos hei­dät sijoi­tet­tai­siin kehys­kun­tiin. Kos­ka bule­var­dit ovat jouk­ko­lii­ken­ne­vyö­hy­ket­tä, asun­to­jen raken­ta­mi­nen sin­ne vähen­tää ruuh­kia ver­rat­tu­na, että sama asu­kas­mää­rä raken­net­tai­siin autovyöhykkeelle.

Siir­ty­vät­kö työ­pai­kat ulos Helsingistä?

Oli­si hyvä jos siir­tyi­si, kos­ka työ­mat­ka­lii­ken­ne Helin­gin sisäl­lä vähe­ni­si. Voi käy­dä niin, että pää­kau­pun­ki­seu­dun hen­ki­nen eriy­ty­mi­nen kant­ga­kau­pun­kiin ja kehä­tei­den kau­pun­kiin syve­nee. Kui­ten­kin 150 000 lisä­asu­kas­ta Kehä I:n sisä­puo­lel­la takaa­vat sen, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki säi­lyy hou­kut­te­le­va­na paik­ka­na myös työ­pai­koil­le, vaik­ka pen­de­löin­ti vähe­ni­si. Suu­rin osa kan­ta­kau­pun­kiin töi­hin tule­vis­ta tulee jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja täs­tä enem­mis­tö rai­de­lii­ken­teel­lä, joten Hel­sin­gis­sä töis­sä käy­mi­nen ei vai­keu­du kuin vähem­mis­tön osalta.

Miten käy hel­sin­ki­läis­ten yri­tys­ten, kun Nur­mi­jär­vel­tä ei kan­na­ta tul­la kes­kus­taan kaup­paan? Ne bule­var­dien 80 000 asu­kas­ta kom­pen­soi­vat nur­mi­jär­ve­läis­ten asioin­ti­mat­ko­jen vähen­ty­mi­sen monin­ker­tai­ses­ti.

Halu­aa­ko kukaan asua bule­var­dien var­rel­la? Aika hyvin ovat Man­ner­hei­min­tien ja Mäke­län­ka­dun asun­not men­neet kau­pak­si. Jos ei halua, nii­tä ei tie­ten­kään toteu­te­ta, kos­ka asun­to­ja ei sil­loin saa­da myydyksi.

Alen­taa­ko kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa? Peri­aat­tees­sa kyl­lä, mut­ta ei se ihan var­maa ole. Mitä enem­män ihmi­siä asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa, sitä enem­män kaik­ki mie­len­kiin­toi­nen kes­kit­tyy sin­ne ja sitä suo­si­tum­mak­si voi asu­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­sa muut­tua. Se kui­ten­kin on var­maa, että kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mi­nen tekee asu­mi­ses­ta hal­vem­paa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Naa­pu­ri­kun­nis­ta ja myös Hel­sin­gin lähiöis­tä saa tämän jäl­keen asun­to­ja hal­vem­mal­la, kos­ka tulee kil­pai­le­vaa ja monen mie­les­tä parem­paa tar­jon­taa. Asu­mi­sen hin­nan alen­tu­mis­ta­han täs­sä yri­te­tään tavoi­tel­la, mut­ta voi sil­ti olla, että juu­ri tätä naa­pu­ri­kun­nat bule­var­deis­sa pelkäävät.

 

110 vastausta artikkeliin “Mikä bulevardeissa pelottaa?”

  1. Mai­nit­se­mii­si perus­tei­hin ei minul­la ole huo­mau­tet­ta­vaa, pait­si että Län­si­väy­län muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­ler­dik­si mer­kit­see Laut­ta­saa­ren poh­jois­ran­nan meria­lu­een täyt­töä ja on suu­ruus­luo­kal­taan niin suu­ri ope­raa­tio, että sitä tuli­si kut­sua Laut­ta­saa­ren uudelleenrakentamiseksi.

  2. Pen­de­löi­jien jouk­ko­lii­ken­tee­seen panos­ta­mi­nen näyt­täy­tyy sit­ten Siun­tion ja Kar­jaan Y‑junien lopet­ta­mi­se­na sekä Puro­lan ja Nup­pu­lin­nan sei­sak­kei­den lopet­ta­mi­se­na tuusu­la­lai­sil­ta. Tuo ske­naa­rio­si Kehä ykkö­sen sisä- ja ulko­puo­li­sen talous­a­lu­een sel­vä eriy­ty­mi­ses­tä lie­nee bule­var­di­soin­nin ainoa todel­li­nen vai­ku­tus. Aina­kin minun nykyis­tä elä­mää­ni han­ke tulee vai­keut­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti, Aina­han kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­le pyr­ki­mi­sen voi mini­moi­da, jol­loin vih­reät lii­ken­ne­tul­pat vitut­ta­vat tätä hel­sin­ki­läis­tä veron­mak­sa­jaa ehkä vain ker­ran viikossa.

  3. Han­nu Fors­sell:
    Mai­nit­se­mii­si perus­tei­hin ei minul­la ole huo­mau­tet­ta­vaa, pait­si että Län­si­väy­län muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­ler­dik­si mer­kit­see Laut­ta­saa­ren poh­jois­ran­nan meria­lu­een täyt­töä ja on suu­ruus­luo­kal­taan niin suu­ri ope­raa­tio, että sitä tuli­si kut­sua Laut­ta­saa­ren uudelleenrakentamiseksi.

    Jos minul­ta kysy­tään, niin laa­ja­mit­tai­nen meren­täyt­tö Laut­ta­saa­ren poh­jois­osas­sa on kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tuo­ta ei kyl­lä tie­tääk­se­ni ole ehdo­tet­tu mis­sään suunnitelmassa.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni Sikun­tion lii­ken­ne jatkuu.

    Puo­let Y‑vuoroista kato­aa ja aje­taan vai Siun­tioon. Siun­tion Vih­reät vai­kut­ta­jat oli­vat aihees­ta var­sin kyr­siin­ty­nei­tä. Työ­päi­vään tois­ta tun­tia lisää. Tie­tys­ti Kar­jaal­la ollaan vie­lä tyy­ty­mät­tö­mäm­piä ja näyt­ti tuo vai­kut­ta­van kiel­tei­ses­ti myös Loh­jan Vih­rei­den hal­li­tuk­sen jäse­nien arkeen. Ei tuo­ta sisään­tu­lo­väy­lien tuk­ki­mis­ta diga­ta edes puo­lu­een sisäl­lä kun jou­tuu vaih­ta­maan väki­sin kumipyörille.

  5. Tule­van län­ti­se­kan­tan­kau­pun­gin asuk­kaa­na osuit mie­les­tä­ni oike­aan mis­tä täs­sä ei hel­sin­ki­läis­ten bule­var­di­soin­nin vas­tus­ta­mi­ses­sa on kyse. Oman edun heikkenemisestä.
    Hie­noa että hel­sin­ki­läi­set polii­ti­kot uskal­ta­vat lait­taa hel­sin­ki­läis­ten edun ulko­kun­ta­lais­ten yksi­tyi­sau­toi­lun edel­le. On rai­vos­tut­ta­vaa jos­kus tul­la työ­ajo­jen pakot­ta­ma­na omal­la autol­la töi­hin nor­maa­li­työ­ai­kaan. Ulko­kun­ta­lai­set “yhden­hen­gen työ­mat­ka-autoi­li­jat” tule­vat mah­dol­li­sim­man aikai­sin työ­pai­kal­le kah­vit­te­le­maan, jot­ta saa­vat varat­tua itsel­leen työ­pai­kan vähät park­ki­ruu­dut. Ilta­päi­väl­lä sit­ten ajois­sa “ruuh­kan alta” ostok­sil­le omaan pel­to­mar­ket­tiin. Lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la saam­me toi­vot­ta­vas­ti pal­ve­lum­me, ‑jot­ka nyt on ripo­tel­tu kehil­le, takai­sin. Hel­sin­gis­sä asioin­ti­mat­ka omaan asia­mies­pos­tiin, ‑5 km, on käsit­tä­mä­tön­tä, var­sin­kin kun lähia­sia­mies­pos­ti sijait­see naa­pu­ris­sa, ‑700m. Kau­pun­gin­osa­ra­joi­hin pitäi­si saa­da jotain joustoa.

  6. tpyy­luo­ma: Jos minul­ta kysy­tään, niin laa­ja­mit­tai­nen meren­täyt­tö Laut­ta­saa­ren poh­jois­osas­sa on kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tuo­ta ei kyl­lä tie­tääk­se­ni ole ehdo­tet­tu mis­sään suunnitelmassa.

    Yleis­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta löy­tyy, joten ole tyytyväinen.

  7. Mä kri­ti­soin bule­var­de­ja ainoas­taan jos ainoa jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to nii­den var­sil­ta kes­kus­taan tulee ole­maan bus­si ja rai­tio­vau­nu muun lii­ken­teen seas­sa. Ne tule­vat juut­tu­maan ruuh­kiin ja bule­var­dien kau­kai­simms­ta osis­ta kehäyk­kö­sel­tä asti jkes­kus­tan tulee mat­ka sil­loin kes­tä­mään 45–60 minuut­tia, ja mitä kau­am­mas kehäyk­kö­sel­tä men­nään tulee kes­tä­mään vie­lä kau­em­min, ja sii­tä eivät tule kär­si­mään vain nur­mi­jär­ve­läi­set vaan myös hel­sin­ki­läi­set itse. 

    Sik­si bule­var­dien raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä on pak­ko raken­taa myös ete­lä-poh­jois-suun­tai­set met­ro­lin­jat, yksi koil­li­ses­ta ja toi­nen luo­tees­ta. Toteu­tus­ta­pa voi olla joko lähi­ju­naan poh­jau­tu­va ns laa­jen­net­tu Pisa­ra tai eril­li­nen ns U‑metro tai rai­tio­tie tun­ne­leiss­sa Mei­lah­des­ta kes­kus­tan kaut­ta Vallilaan.

  8. ” Bule­var­de­ja pit­kin kul­ki­si pika­ra­ti­koi­ta, jot­ka aina­kin vält­tä­vät ruuh­kat. Sisään­tu­lo­tei­den kapa­si­tee­tin rajoit­ta­ja on vas­taa­not­ta­van katu­ver­kon kapa­si­teet­ti, eikä se täs­sä muu­tu miksikään.”

    Jan­ku­tan jou­tes­sa­ni bule­var­di­soin­tiin liit­ty­vän pika­ra­tik­ka­vi­sion toi­mi­vuu­den tutkimattomuudesta. 

    Kun kan­ta­kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen ja laa­jen­ta­mi­sen perus­idea lepää van­kas­ti toi­mi­van ja laa­duk­kaan jouk­ko­lii­ken­teen har­teil­la, odot­tai­si tämän kriit­ti­sen osa­jär­jes­tel­män ole­van riit­tä­vän perus­teel­li­ses­ti ana­ly­soin­nin kohteena. 

    Luu­li­si häly­tys­kel­lo­jen jo kil­kat­ta­van, kun Laa­ja­sa­lon rai­deyh­tey­del­le ei löy­dy riit­tä­vän toi­mi­vaa rat­kai­sua. Joku saat­tai­si pitää täl­lais­ta huo­let­to­muut­ta jo kevytmielisenä.

  9. Juk­ka Kal­lio­nie­mi: Lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la saam­me toi­vot­ta­vas­ti pal­ve­lum­me, ‑jot­ka nyt on ripo­tel­tu kehil­le, takai­sin. Hel­sin­gis­sä asioin­ti­mat­ka omaan asia­mies­pos­tiin, ‑5 km, on käsit­tä­mä­tön­tä, var­sin­kin kun lähia­sia­mies­pos­ti sijait­see naa­pu­ris­sa, ‑700m. Kau­pun­gin­osa­ra­joi­hin pitäi­si saa­da jotain joustoa.

    Pos­ti­lä­he­tyk­set, joi­hin on mer­kit­ty vas­taa­not­ta­jan puhe­lin­nu­me­ro, voi ohja­ta mihin tahan­sa konttoriin.

  10. Ja Hämeen­lin­nan­väy­län kupees­ta kes­kus­puis­toa lanaan asun­to­jen tiel­tä? Aje­taan ilmei­ses­ti ulkoi­le­maan sin­ne ulko­paik­ka­kun­nil­le sit­ten. Ja sano­taan pik­ku­hil­jaa hyväs­tit kau­pun­kim­me tär­keim­mäl­le vihe­ra­lu­eel­le har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sii­neen. Sel­vää­hän nimit­täin lie­nee että ensin ote­taan pik­ku­pa­la, sit­ten iso pala ja lopul­ta koko herk­ku. Hii­ril­lä hii­ren näl­kä, sioil­la rahan nälkä.

  11. Näin isol­la muu­tok­sel­la on väis­tä­mät­tä myös häviä­jän­sä ja täs­sä tapauk­ses­sa häviä­jiä ovat kehyskunnat.

    On van­has­taan hyvin tun­net­tu tosia­sia, että kau­pun­gin koko on noin 45 minuut­tia kes­kus­tas­ta. Jos ajo­mat­ka (nopein kul­ku­muo­to ja sik­si mer­kit­se­vin kau­pun­gin reu­na-alu­eel­la) kes­kus­tas­ta kehäl­le kas­vaa vii­del­lä minuu­til­la, niin kau­pun­ki kutis­tuu samal­la vii­den minuu­tin ajo­mat­kal­la kau­em­pa­na. Moot­to­ri­tie­no­peuk­sil­la se tar­koit­taa noin kym­men­tä kilo­met­riä. Seu­dun reu­nim­mai­sen kehän kun­nat putoa­vat pois kau­pun­ki­seu­dus­ta, mikä on niil­le aika­moi­nen kata­stro­fi ja moni muu­kin kuin pie­nen teol­li­suus­paik­ka­kun­nan duu­na­ri huo­maa asu­van­sa raken­ne­muu­to­sa­lu­eel­la arvot­to­mak­si muut­tu­neen oma­ko­ti­ta­lon kans­sa. Moot­to­ri­tiet loi­vat kehys­kun­nat ja nii­den pois­tu­mi­nen tuho­aa ne. Kehys­kun­nil­la ja nii­den asuk­kail­la on ratio­naa­li­nen syy vas­tus­taa tätä han­ket­ta, vaik­ka se onkin koko­nai­se­dun mukai­nen, sen mukaan mitä minä ymmärrän.

    Sit­ten jos jouk­ko­lii­ken­teen, pyö­räi­lyn ja käve­lyn mer­ki­tys kas­vaa sii­nä mää­rin, että esi­mer­kik­si työ­pai­kat eivät ole enää kiin­nos­tu­nei­ta saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta autol­la, lop­pu koh­taa koko kehys­kun­tien vyö­hy­ket­tä ase­ma­seu­tu­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­no­peus on noin 20 km/h ja vähem­män­kin, kun käve­ly­mat­kat asemille/pysäkeille las­ke­taan. Täl­lä luke­mal­la kau­pun­gin kook­si jää enää 15 km, eli pääs­täi­siin hätäi­ses­ti kehä kol­mo­sel­le. Ken ei tätä usko, mit­tail­koon jos­kus euroop­pa­lais­ten mil­joo­na­kau­pun­kien koko­ja. Parii­sin, Ber­lii­nin, Wie­nin, Buda­bes­tin, Köö­pen­ha­mi­nan ja vas­taa­vien. ydin­kau­pun­ki yltää har­voin yli vii­den kilo­met­rin mat­kan kes­kus­tas­ta ja met­ro sekä lähi­ju­na­verk­ko pää­sään­töi­ses­ti noin 15 — 20 km pää­hän kes­kus­tas­ta. Vaik­ka tie­ten­kin uuden kan­ta­kau­pun­gin ympä­ril­le jäi­si luul­ta­vim­min jon­ki­lai­nen taan­tu­va autokaupunki.

    Ja pitää nyt vie­lä mar­mat­taa, että ei mat­ka-ajat lyhe­ne eivät­kä pite­ne, teh­tiin mitä vain, sil­lä mat­ka­mää­rä ja mat­kus­ta­mi­seen käy­tet­ty aika ovat nii­tä har­vo­ja vakioi­ta, jot­ka pysy­vät kai­kis­sa tut­ki­muk­sis­sa samoi­na, eikä Hel­sin­gin seu­dul­la­kaan näis­sä ole mitään olen­nais­ta eroa kan­ta­kau­pun­gin ja kehys­kun­tien välil­lä. Jos etäi­syy­det lyhe­ne­vät, ihmi­set liik­ku­vat vain kau­em­pa­na taik­ka toden­nä­köi­sem­min siir­ty­vät autos­ta käve­le­mään, pyö­räi­le­mään ja käyt­tä­mään joukkoliikennettä.

  12. R.Silfverberg:
    Mä kri­ti­soin bule­var­de­ja ainoas­taan jos ainoa jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to nii­den var­sil­ta kes­kus­taan tulee ole­maan bus­si ja rai­tio­vau­nu muun lii­ken­teen seas­sa. Ne tule­vat juut­tu­maan ruuh­kiin ja bule­var­dien kau­kai­simms­ta osis­ta kehäyk­kö­sel­tä asti jkes­kus­tan tulee mat­ka sil­loin kes­tä­mään 45–60 minuut­tia, ja mitä kau­am­mas kehäyk­kö­sel­tä men­nään tulee kes­tä­mään vie­lä kau­em­min, ja sii­tä eivät tule kär­si­mään vain nur­mi­jär­ve­läi­set vaan myös hel­sin­ki­läi­set itse. 

    Sik­si bule­var­dien raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä on pak­ko raken­taa myös ete­lä-poh­jois-suun­tai­set met­ro­lin­jat, yksi koil­li­ses­ta ja toi­nen luo­tees­ta. Toteu­tus­ta­pa voi olla joko lähi­ju­naan poh­jau­tu­va ns laa­jen­net­tu Pisa­ra tai eril­li­nen ns U‑metro tai rai­tio­tie tun­ne­leiss­sa Mei­lah­des­ta kes­kus­tan kaut­ta Vallilaan.

    Hämeen­lin­nan­bu­le­var­din koh­dal­le tulee mah­dol­li­ses­ti myös juna-asema. 

    Vih­din­tien var­teen raken­ta­mi­nen saat­tai­si perus­tel­la Vali­mon juna-ase­man siir­tä­mi­sen hie­man idemmäs. 

    Itä­väy­län vie­res­sä kul­kee met­ro, ja Län­si­väy­läl­lä­kin se on suh­teel­li­sen lähellä. 

    Tuusu­lan­väy­läl­lä on juna-ase­ma Käpy­läs­sä, mut­ta se on toki aivan bule­var­din alkupäässä.

    Lah­den­väy­län bule­var­di­soin­tiin en usko, mut­ta jos se bule­var­di­soi­daan, pika­rai­tio­tie voi men­nä tun­ne­liin Kum­pu­lan paikkeilla.

  13. Ei bule­var­deis­sa pelo­ta mikään, mut­ta ne ovat kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen rat­kai­su. Kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta on vain muu­ta­ma kort­te­li Hel­sin­gin eteläkärjessä.

    Elä­vää bule­var­dia ei voi teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä, vaan ensin on raken­net­ta­va se kau­pun­ki. Hel­sin­gis­tä puut­tuu mil­joo­na (ei siis 80 000) asu­kas­ta suun­ni­tel­man toteut­ta­mi­sek­si. Pitää ymmär­tää suuruusluokat! 🙂

    Suo­sit­te­len yhä ihmi­sil­le, jot­ka eivät ymmär­rä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun perus­tei­ta, mat­kaa Parii­siin. Kan­nat­taa istua kah­vi­laan jon­kun suo­si­tun bule­var­din var­rel­la, kat­sel­la maa­il­man menoa, niin lopul­ta ymmär­tää, mis­tä on kyse.

  14. ze: Hämeen­lin­nan­bu­le­var­din koh­dal­le tulee mah­dol­li­ses­ti myös juna-asema. 

    Vih­din­tien var­teen raken­ta­mi­nen saat­tai­si perus­tel­la Vali­mon juna-ase­man siir­tä­mi­sen hie­man idemmäs. 

    Itä­väy­län vie­res­sä kul­kee met­ro, ja Län­si­väy­läl­lä­kin se on suh­teel­li­sen lähellä. 

    Tuusu­lan­väy­läl­lä on juna-ase­ma Käpy­läs­sä, mut­ta se on toki aivan bule­var­din alkupäässä.

    Lah­den­väy­län bule­var­di­soin­tiin en usko, mut­ta jos se bule­var­di­soi­daan, pika­rai­tio­tie voi men­nä tun­ne­liin Kum­pu­lan paikkeilla. 

    Sen tie­dän että bule­var­dit ris­teä­vät rau­ta­tien kans­sa, mut­ta em juna-ase­mis­ta ei ole eri­tyi­sen pal­jon iloa ellei lähi­ju­nien jake­lua kan­ta­kau­pun­gis­sa saa­da paran­net­tua niin että junas­ta pää­see ulos muu­al­la­kin kuin Hesin­gin ase­man Töö­lön­lah­den ja Kai­sa­nie­men puis­ton sivu­rai­teil­la, eli Pisa­ra-rata jos­sain muo­dos­sa on vält­tä­mä­tön, tai jos val­tiol­le on yli­voi­mais­ta osal­lis­tua sen kus­tan­nuk­siin, sii­nä tapauk­ses­sa met­ro tai maa­na­lai­nen pika­rai­tio­tie­lenk­ki kes­kus­tan ali. Yhdyn Sep­po Vep­sä­läi­sen väit­tee­seen: “Jan­ku­tan jou­tes­sa­ni bule­var­di­soin­tiin liit­ty­vän pika­ra­tik­ka­vi­sion toi­mi­vuu­den tutkimattomuudesta”

    Län­si­väy­län ja Itä­väy­län koh­dal­la pää­jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to­na nykyi­nen met­ro on itses­tään­sel­vä, mut­ta nii­hin suun­tiin liit­tyy sit­ten mui­ta ongel­mia eli kovin pal­jon uut­ta raken­net­ta­vaa ei nii­den var­sil­le saa­da ellei raken­ne­ta veden päälle.

  15. Jari Peke­li:
    Ja Hämeen­lin­nan­väy­län kupees­ta kes­kus­puis­toa lanaan asun­to­jen tiel­tä? Aje­taan ilmei­ses­ti ulkoi­le­maan sin­ne ulko­paik­ka­kun­nil­le sitten… 

    Kes­kus­puis­to on kau­ka­na puis­tos­ta. Hel­sin­ki tar­vit­see kes­kus­puis­ton, mut­ta ei nykyi­sen kal­tais­ta pöheikköä.

  16. Han­nu Fors­sell: Yleis­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta löy­tyy, joten ole tyytyväinen.

    Jaa, tar­koi­tat siis nii­tä kah­ta ran­ta­vii­van muok­kaus­ta. Yhteen­sä heh­taa­ri tai pari täyt­tö­maa­ta. Massiivista?

  17. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Pos­ti­lä­he­tyk­set, joi­hin on mer­kit­ty vas­taa­not­ta­jan puhe­lin­nu­me­ro, voi ohja­ta mihin tahan­sa konttoriin.

    Vain koti­maan pake­tit voi ohja­ta kau­pan pos­ti­lo­ke­roi­hin. Vii­me vuon­na hain 2 kpl, mut­ta jou­duin hake­maan, ‑hen­ki­löl­li­syy­den todis­taen n. 80 kpl ulko­mail­ta lähe­tet­ty­jä paket­te­ja Kan­nel­mäes­tä 4km. Nyt asia­mies­pos­ti perus­tet­tiin vie­lä kau­em­mak­si Kan­nel­mäen ase­man vie­reen 5km.
    Vie­res­säm­me on Munk­ki­vuo­ren pos­ti mut­ta asum­me 20m kau­pun­gin­osa­ra­jan vää­räl­lä puo­lel­la,- Kutomotiellä

  18. Siir­re­tään Hel­sin­gin kes­kus­ta Tik­ku­ri­laan, niin saa­daan mah­tu­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le enem­män väkeä. Muu­ten käy niin kuin Vil­le Turu­nen edel­lä ansiok­kaas­ti kirjoittaa.

    1. Siir­re­tään Hel­sin­gin kes­kus­ta Tikkurilaan.

      Tätä aihet­ta sivu­ten Maa­mie­hen tie­to­laa­ris­sa käsi­tel­tiin (toi­mi­tuk­sen itsen­sä kir­joit­ta­maa) kysy­mys­tä, “Saa­ko naa­pu­rin maal­le raken­taa. Nim. Paa­lu­tin­ko turhaan?”

  19. Olen ehdot­to­mas­ti tii­viim­män kau­pun­gin puo­lel­la. “Hel­sin­gin maa-aluei­den väes­tön­ti­heys on 2900 asukasta/km2, ver­tai­lun vuok­si se on Tuk­hol­mas­sa 4600 as/km2, ja Köö­pen­ha­mi­nas­sa 7300 as/km2. — See more at: http://blog.hse-econ.fi/?p=5673#sthash.zr0lkV0R.dpuf” eli Hel­sin­kiin pitäi­si saa­da vähin­tään tul­pas­ti asuk­kai­ta, jot­ta oltai­si edes poh­jois­mai­sel­la tii­viy­den tasol­la. Tähän kau­pun­ki­bu­le­var­dit ovat kan­kea, jous­ta­ma­ton ja var­sin­kin riit­tä­mä­tön rat­kai­su. Ainoa käy­pä vaih­toeh­to liik­ku­mi­seen on met­ro. Oikeal­la elin­kei­no­po­li­tii­kan ja asun­to­po­li­tii­kan (pal­jon vuo­kraa­sun­to­ja) yhdis­tä­mi­sel­lä saa­daan var­sin­kin pal­ve­lua­lan työ­pai­kat eli myös pal­ve­lut asun­to­jen lähei­syy­teen, jol­loin moot­to­ri­kul­ku­neu­voil­la liik­ku­mi­sen tar­ve vähe­nee huo­mat­ta­vas­ti. Voi sii­nä olla kau­pun­ki­bu­le­var­deil­le­kin olla paik­kan­sa, mut­ta nyt pel­ko­na on, että saa­daan kau­pun­ki­bu­le­var­dit ja nii­den raken­tee­seen semen­toi­tu jul­ki­nen lii­ken­ne, mut­tei tar­vit­ta­vaa tii­vis­ty­mis­tä, jota pal­ve­lue­lin­kei­no tar­vit­si­si kehit­tyäk­seen, kos­ka Vih­reät (ja lähia­suk­kaat) pitä­vät kiin­ni jokai­ses­ta raken­ta­mat­to­mas­ta vihe­ra­lu­ees­ta koko­nai­se­dun kustannuksella.

  20. tpyy­luo­ma: Jos minul­ta kysy­tään, niin laa­ja­mit­tai­nen meren­täyt­tö Laut­ta­saa­ren poh­jois­osas­sa on kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tuo­ta ei kyl­lä tie­tääk­se­ni ole ehdo­tet­tu mis­sään suunnitelmassa.

    Kyl­lä­hän meren­täyt­tö­jä on ehdo­tet­tu. Yleis­kaa­van pik­se­lit Laut­ta­saa­ren poh­joi­so­sis­sa on vedet­ty reip­paas­ti meren pääl­le, ja KSV:n edus­ta­ja on ilmoit­ta­nut, että se käy­tän­nös­sä mer­kit­see meren­täyt­tö­jä. Myös aluet­ta kos­ke­vas­sa havain­ne­ku­vas­sa on laa­jo­ja meren­täyt­tö­jä. Iso­ja meren­täyt­tö­jä on poh­joi­ses­sa Laut­ta­saa­res­sa tulos­sa myös Koi­vusaa­ren alu­eel­le, eli poh­joi­sen Laut­ta­saa­ren alu­eel­ta luon­nol­li­set meren­ran­nat ovat katoa­mas­sa suu­rel­ta osin. Onko tämä mie­les­tä­si toi­vot­ta­va kehi­tys, että luon­non­mu­kai­set meren­ran­nat tuhotaan?

  21. tpyy­luo­ma: Jaa, tar­koi­tat siis nii­tä kah­ta ran­ta­vii­van muok­kaus­ta. Yhteen­sä heh­taa­ri tai pari täyt­tö­maa­ta. Massiivista?

    Lemis­lah­den koh­dal­la noin 10 heh­taa­ria täyt­tö­jä, Koi­vusaa­res­sa 11 hehtaaria.

  22. Rip­po: Iso­ja meren­täyt­tö­jä on poh­joi­ses­sa Laut­ta­saa­res­sa tulos­sa myös Koi­vusaa­ren alu­eel­le, eli poh­joi­sen Laut­ta­saa­ren alu­eel­ta luon­nol­li­set meren­ran­nat ovat katoa­mas­sa suu­rel­ta osin. Onko tämä mie­les­tä­si toi­vot­ta­va kehi­tys, että luon­non­mu­kai­set meren­ran­nat tuhotaan? 

    Vähän niin­kuin Kasi­non­ran­ta joka on täyt­tö­maa­ta? Tai sit­ten Paja­lah­den alue? Myös täyt­tö­maal­le rakennettu?

    Minus­ta on taa­sen usko­ma­ton­ta että raken­ta­mi­nen Län­si­väy­län pau­hun vie­res­sä ole­val­le alu­eel­le Lemis­saa­ren ympä­ril­lä oli­si joten­kin “Apua, maa­il­ma romah­taa” tasoa. Tuo­han on ehdot­to­mas­ti sitä aluet­ta jota pitäi­si raken­taa. Län­si­väy­lä on se pää­asial­li­nen ankeut­ta­ja tuol­la pätkällä.
    Mie­luum­min talo­ja, ihmi­siä, parem­paa ran­ta­reit­tiä, kuin Espoo­lais­ten automelukonserttia.

  23. Heik­ki Koleh­mai­nen: ver­tai­lun vuok­si se on Tuk­hol­mas­sa 4600 as/km2, ja Köö­pen­ha­mi­nas­sa 7300 as/km2. Tähän kau­pun­ki­bu­le­var­dit ovat kan­kea, jous­ta­ma­ton ja var­sin­kin riit­tä­mä­tön rat­kai­su. Ainoa käy­pä vaih­toeh­to liik­ku­mi­seen on metro. 

    Köpik­ses­sä tai­taa olla 10x enem­män met­ro­ver­kos­toa kuin Hel­sin­gis­sä. Lisäk­si suun­nil­leen kaik­ki aja­vat Köö­pen­ha­mi­nas­sa pol­ku­pyö­ril­lä ympä­ri vuo­den. Kes­kus­tas­sa on enem­män pol­ku­pyö­riä kuin auto­ja, jopa vesi­sa­teel­la. Ja kaik­ki aja­vat ilman kypärää. 

    Tuk­hol­mas­sa on tie­tul­lit kes­kus­taan. Ja hyvät pyö­rä­rei­tit, tosin Tuk­hol­mas­sa on 50x vähem­män pyö­räi­li­jöi­tä kuin Köpik­ses­sä, mut­ta kui­ten­kin 10x enem­män kuin Helsingissä.

    Köpik­ses­sä kau­pun­kia­lu­eel­la on muu­ten tuo Hel­sin­kiin kaa­vail­tu 600000 asu­kas­ta. Mis­tä nuo ihmi­set ja infra tule­vat? Eli raken­ne­taan­ko Hel­sin­kiin Turun ja Tam­pe­reen ver­ran lisää kau­pun­kia? Mil­lä aika­jän­teel­lä, sadas­sa vuodessa?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ran perus­te­lut käy­vät jär­keen. Kun siis johon­kin pitää raken­taa, mut­ta kaik­kial­la sitä vas­tus­te­taan, välil­lä suo­ras­taan kiih­ko­mie­li­ses­ti, tun­tuu bule­var­di­soin­ti moni­ne hyvi­ne seu­raus­vai­ku­tuk­si­neen yhdel­tä par­hais­ta keinoista. 

    Ei mikään rat­kai­su ole tie­tys­ti pel­käs­tään hyvä, mut­ta mikä oli­si parem­pi rat­kai­su? Huo­noin oli­si var­maan se, että mitään ei teh­täi­si ja tilan­ne liu­kui­si vähi­tel­len hal­lit­se­mat­to­mak­si kaaokseksi.

  25. Nykyis­ten lii­ken­ne­väy­lien reu­no­jen raken­ta­mi­nen ‘bule­var­deik­si’ ei toi­si juu­ri­kaan uut­ta raken­nus­maa­ta Hel­sin­kiin. Uudet asui­na­lu­eet on tar­koi­tus raken­taa val­taa­mal­la raken­nus­maa­ta näi­den väy­lien ulko­puo­lel­ta, kuten Kes­kus­puis­tos­ta ja muil­ta viheralueilta.

  26. tpyy­luo­ma: Jaa, tar­koi­tat siis nii­tä kah­ta ran­ta­vii­van muok­kaus­ta. Yhteen­sä heh­taa­ri tai pari täyt­tö­maa­ta. Massiivista?

    Pyr­kän urhei­lu­ken­tän kään­tö 90 astet­ta. Järkevää?

  27. Zar­kof: Vähän niin­kuin Kasi­non­ran­ta joka on täyt­tö­maa­ta? Tai sit­ten Paja­lah­den alue? Myös täyt­tö­maal­le rakennettu?

    Minus­ta on taa­sen usko­ma­ton­ta että raken­ta­mi­nen Län­si­väy­län pau­hun vie­res­sä ole­val­le alu­eel­le Lemis­saa­ren ympä­ril­lä oli­si joten­kin “Apua, maa­il­ma romah­taa” tasoa. Tuo­han on ehdot­to­mas­ti sitä aluet­ta jota pitäi­si raken­taa. Län­si­väy­lä on se pää­asial­li­nen ankeut­ta­ja tuol­la pätkällä.
    Mie­luum­min talo­ja, ihmi­siä, parem­paa ran­ta­reit­tiä, kuin Espoo­lais­ten automelukonserttia.

    Miten suur­ta ään­tä pitää tule­vai­suu­den, tai jo nyky­päi­vän säh­kö­au­to? Meluun vai­kut­taa aika pal­jon auton moot­to­ri, nopeus ja ren­kaat, sekä myös­kin tien pinnoite. 

    Joku voi­si ehkä sel­vit­tää jo nyt, miten tar­pee­ton­ta melua voi­si vähen­tää, alkuun hel­poim­min ja edul­li­sim­min kons­tein. Luu­li­sin kyl­lä, että asi­aa on jo tut­kit­tu aika pal­jon. Mik­sei tie­dos­sa ole­via kei­no­ja käytetä?

  28. Vil­le Turu­nen: On van­has­taan hyvin tun­net­tu tosia­sia, että kau­pun­gin koko on noin 45 minuut­tia kes­kus­tas­ta. Jos ajo­mat­ka (nopein kul­ku­muo­to ja sik­si mer­kit­se­vin kau­pun­gin reu­na-alu­eel­la) kes­kus­tas­ta kehäl­le kas­vaa vii­del­lä minuu­til­la, niin kau­pun­ki kutis­tuu samal­la vii­den minuu­tin ajo­mat­kal­la kauempana. 

    Tie­de­tään myös, että lii­ken­ne­muo­to­jen jakau­ma kor­re­loi kau­pun­kia­lu­een kokoon ja asu­kas­ti­hey­teen: mitä enem­män hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä, sitä laa­jem­pi kau­pun­kia­lue on — mitä enem­män auto­ja, sitä enem­män pysä­köin­tia­luei­ta ja tie­a­luei­ta. Rai­de­lii­ken­ne on tilan­käy­töl­li­ses­ti pal­jon tehokkaampaa.
    Nyky­ajas­ta tie­de­tään, että mitä isom­pi kau­pun­ki on, sitä pidem­piä mat­ka-ajat ovat. Kii­nan jät­ti­kau­pun­geis­sä 90 minuut­tia on ihan nor­maa­li työ­mat­ka (yhteen suuntaan).

  29. Kurio­si­teet­ti­na sel­lai­nen huo­mio, että usein täs­sä­kin blo­gis­sa on moi­tit­tu kun­tien teke­vän pää­tök­siä vain omas­ta näkö­kul­mas­taan ja lai­min­lyö­vän muun seu­tu­kun­nan mie­li­pi­teen ja ylei­sen edun. On puhut­tu rusi­noi­den poi­mi­mi­ses­ta pullista.

    Näis­tä kau­pun­ki­bu­le­var­deis­ta ovat käsit­tääk­se­ni jokai­nen naa­pu­ri­kun­ta ja osin val­tion viras­tot­kin lausu­neet näi­tä vas­taan, joten met­ro­po­lia­jat­te­lua kan­nat­ta­vien tuli­si loo­gi­ses­ti luo­pua näi­den kau­pun­ki­bu­le­var­dien ajamisesta. 

    Vai onko tämä nii­tä tapauk­sia jos­sa yksi taho tie­tää kaik­kia mui­ta parem­min mikä niil­le itsel­leen­kin on eduksi.

  30. Sep­po Vep­sä­läi­nen:

    Luu­li­si häly­tys­kel­lo­jen jo kil­kat­ta­van, kun Laa­ja­sa­lon rai­deyh­tey­del­le ei löy­dy riit­tä­vän toi­mi­vaa rat­kai­sua. Joku saat­tai­si pitää täl­lais­ta huo­let­to­muut­ta jo kevytmielisenä. 

    Ja vii­meis­tään nyky­ään jokai­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­va tie­tää koke­muk­sen kaut­ta sen että luvat­tu ja suun­ni­tel­tu rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­su toteu­tu­nee sii­nä 20–30v pääs­tä sii­tä kun jotain aio­taan teh­dä eli nyt suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä ole­vien bule­var­dien pika­rai­tio­tiet ovat asiak­kai­den käy­tet­tä­vis­sä ehkä sii­nä 2040 luvulla.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jokai­nen naa­pu­ri­kun­ta ei ole vas­tus­ta­nut. Espoo halusi mukaan suun­nit­te­le­maan niitä. 

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että Espool­le on tär­ke­ää, ettei bule­var­di­soin­ti kos­ke Län­si­väy­lää ja muut sei­kat jäte­tään mui­den kun­tien huo­lek­si. Turun­väy­lä­kin toki tulee Espoon puo­lel­ta Hel­sin­kiin, mut­ta sen Hel­sin­gin puo­li­nen moot­to­ri­tie­mäi­nen osuus on lyhyt.

  32. TL: Köpik­ses­sä tai­taa olla 10x enem­män met­ro­ver­kos­toa kuin Hel­sin­gis­sä. Lisäk­si suun­nil­leen kaik­ki aja­vat Köö­pen­ha­mi­nas­sa pol­ku­pyö­ril­lä ympä­ri vuo­den. Kes­kus­tas­sa on enem­män pol­ku­pyö­riä kuin auto­ja, jopa vesi­sa­teel­la. Ja kaik­ki aja­vat ilman kypärää. 

    Tuk­hol­mas­sa on tie­tul­lit kes­kus­taan. Ja hyvät pyö­rä­rei­tit, tosin Tuk­hol­mas­sa on 50x vähem­män pyö­räi­li­jöi­tä kuin Köpik­ses­sä, mut­ta kui­ten­kin 10x enem­män kuin Helsingissä.

    Köpik­ses­sä kau­pun­kia­lu­eel­la on muu­ten tuo Hel­sin­kiin kaa­vail­tu 600000 asu­kas­ta. Mis­tä nuo ihmi­set ja infra tule­vat? Eli raken­ne­taan­ko Hel­sin­kiin Turun ja Tam­pe­reen ver­ran lisää kau­pun­kia? Mil­lä aika­jän­teel­lä, sadas­sa vuodessa?

    Köö­pen­ha­mi­nas­sa o nkak­si met­ro­li­jaa, jot­ka avat­tiin sii­nä 10 vuot­ta sit­ten. Tosin myäs hyvin tiheä pai­kal­lis­ju­na­ver­kos­to, mikä on sama asia.

    Oln Köpik­ses­sä Vapun aika­na muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Pyö­rät oliv­ta lähin­nä ase­mil­la. kes­kus­tas­sa, “Val­lan lin­nak­keen” ympä­ril­lä oli lähin­nä aika­moi­nen autoliikenne.

    Suo­sit­te­len pie­niä kli­ma­to­lo­gi­sia ver­tai­lu­ja Helsingin,Oslon, Tuk­hol­man ja ja Köpik­sen välilä.

  33. Jyri: Ja vii­meis­tään nyky­ään jokai­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­va tie­tää koke­muk­sen kaut­ta sen että luvat­tu ja suun­ni­tel­tu rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­su toteu­tu­nee sii­nä 20–30v pääs­tä sii­tä kun jotain aio­taan teh­dä eli nyt suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä ole­vien bule­var­dien pika­rai­tio­tiet ovat asiak­kai­den käy­tet­tä­vis­sä ehkä sii­nä 2040 luvulla. 

    Ongel­ma on lähi­nä sii­tä että jokai­ki­sen bule­var­din ase­ma­kaa­va pitää vah­vis­taa erik­seen ja jokai­ki­sen koh­dal­la vali­tus­kier­ros kes­tää 10 vuot­ta ja lopul­ta se taho joka sine­töi bule­var­din raken­ta­mi­sen tai raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­sen on aivan eri poruk­ka kuin se joka niis­tä nyt kohkaa.

  34. TL: Köpik­ses­sä tai­taa olla 10x enem­män met­ro­ver­kos­toa kuin Hel­sin­gis­sä. Lisäk­si suun­nil­leen kaik­ki aja­vat Köö­pen­ha­mi­nas­sa pol­ku­pyö­ril­lä ympä­ri vuo­den. Kes­kus­tas­sa on enem­män pol­ku­pyö­riä kuin auto­ja, jopa vesi­sa­teel­la. Ja kaik­ki aja­vat ilman kypärää. 

    Tuk­hol­mas­sa on tie­tul­lit kes­kus­taan. Ja hyvät pyö­rä­rei­tit, tosin Tuk­hol­mas­sa on 50x vähem­män pyö­räi­li­jöi­tä kuin Köpik­ses­sä, mut­ta kui­ten­kin 10x enem­män kuin Helsingissä.

    Köpik­ses­sä kau­pun­kia­lu­eel­la on muu­ten tuo Hel­sin­kiin kaa­vail­tu 600000 asu­kas­ta. Mis­tä nuo ihmi­set ja infra tule­vat? Eli raken­ne­taan­ko Hel­sin­kiin Turun ja Tam­pe­reen ver­ran lisää kau­pun­kia? Mil­lä aika­jän­teel­lä, sadas­sa vuodessa?

    Köö­pen­ha­mi­nan met­ro on 21 km pit­kä. Lisäk­si on Hel­sin­kiä kat­ta­vam­pi lähi­ju­na­ver­kos­to. Käyt­tä­jiä lahi­ju­nil­la ja met­rol­la on yhteen­sä kol­man­nek­sen enem­män kuin Hel­sin­gis­sä, mikä on osa­puil­leen kau­pun­ki­seu­tu­jen kokoe­ro. Pyö­räi­lyn kul­ku­ta­pao­suus puo­les­taan on Tuk­hol­mas­sa pie­nem­pi kuin Hel­sin­gis­sä, min­kä näkee kau­pun­gil­la sil­mä­mää­räi­ses­ti­kin. Hel­sin­gil­lä on lisäk­si van­ha rai­tio­vau­nu­ver­kos­to, jota kehit­tä­mäl­lä saa­daan edul­li­ses­ti hyvä jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so kat­ta­maan Kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­le kaa­vai­lut tehok­kaas­ti raken­ne­tut alueet.

    Tuo 600 000 asu­kas­ta on koko Hel­sin­gin seu­dun ennus­tet­tu väku­lu­vun kas­vu v. 2050 men­nes­sä. Hel­sin­gin osuus tuos­ta on toden­nä­köi­ses­ti 200 000 — 250 000, eli rei­lu 5000 asukasta/vuosi. Kas­vu toi­sin sanoen tapah­tuu enti­sen kal­tai­se­na eikä luvas­sa ole sen suh­teen mitään mullistavaa.

    Se on tosi­aan sanot­ta­va aikai­sem­pien kom­men­toi­jien tapaan, ettei Hel­sin­gin pitäi­si pyl­lis­tää urba­nis­min puus­kas­saan Kehä I:n toi­sel­ta puo­lel­ta tule­vil­le jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le. Edel­leen­kään kaik­ki Hel­sin­gin kes­kus­taan töi­hin tule­vat eivät halua/voi asua tii­viis­ti kan­ta­kau­pun­gis­sa, vaan he tule­vat jos­tain kau­em­paa. Maan pin­nal­la kul­ke­vat pika­rai­tio­tiet toi­mi­vat tehok­kaas­ti alle 10 km pääs­sä kes­kus­tas­ta. Tuo­ta pidem­mil­lä mat­koil­la mat­ka-ajat alka­vat kas­vaa nopeas­ti ver­rat­tu­na nykyi­siin bus­si­lin­joi­hin. Vält­tääk­seen bule­var­dien ruuh­kat, pitäi­si vaih­taa bus­sis­ta pika­ra­tik­kaan. Lisään­ty­vät vaih­dot tus­kin lisää­vät jul­ki­sen lii­ken­teen suosiota.

    Laa­ja bule­var­di­soi­mi­nen vaa­tii jotain jouk­ko­lii­ken­teen nopei­ta run­ko­rat­kai­su­ja, joil­la kes­ki­no­peus on yli 35 km tun­nis­sa. Pisa­ra on yksin­ker­tai­sin rat­kai­su, mut­ta jos sitä ei ole tulos­sa, pis­täi­sin nuo pika­rai­tio­vau­nut tun­ne­liin kaik­kein hitaim­mil­la ja vilk­kaim­mil­la osuuk­sil­la. Sil­loin pika­rai­tio­lin­jo­ja voi­si jat­kaa pidem­mäl­le lähiöi­hin ja lii­tyn­täyh­tey­det bus­seil­la tuli­si­vat mie­lek­käik­si. Samoin, jos bule­var­dit voi­daan lii­ken­teel­li­ses­ti miet­tiä puh­taal­ta pöy­däl­tä, oli­si­ko mah­dol­lis­ta saa­da rai­tio­vau­nut kul­ke­maan nopeam­min­kin kuin kes­ki­mää­rin 25 km/h? Mitä vaa­ti­si esim. 30 tavoi­te­tun­ti­no­peus. Tai 35 km/h keskinopeus.

  35. §§: Köö­pen­ha­mi­nas­sa o nkak­si met­ro­li­jaa, jot­ka avat­tiin sii­nä 10 vuot­ta sit­ten. Tosin myäs hyvin tiheä pai­kal­lis­ju­na­ver­kos­to, mikä on sama asia.

    Köö­pen­ha­mi­nan pai­kal­lis­ju­nat toi­mi­vat käy­tän­nös­sä samoin kuin Hel­sin­gin met­ro. Pait­si että niis­sä on polkupyörävaunut.

    Oln Köpik­ses­sä Vapun aika­na muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Pyö­rät oliv­ta lähin­nä ase­mil­la. kes­kus­tas­sa, “Val­lan lin­nak­keen” ympä­ril­lä oli lähin­nä aika­moi­nen autoliikenne.

    Olen pyö­räil­lyt Köpik­ses­sä, samoin Tuk­hol­mas­sa. Köö­pen­ha­mi­nan tasai­nen jat­ku­va pol­ku­pyö­rä­lii­ken­ne on suo­ma­lai­seen sil­mään aika häm­men­tä­vää: https://en.wikipedia.org/wiki/Cycling_in_Copenhagen

    Suo­sit­te­len pie­niä kli­ma­to­lo­gi­sia ver­tai­lu­ja Helsingin,Oslon, Tuk­hol­man ja ja Köpik­sen välilä.

    Toki ero­ja on, mut­ta suu­rin ero on lopul­ta ihmis­ten ajat­te­lus­sa asen­teis­sa. Köö­pen­ha­mi­nas­sa satei­se­na päi­vä­nä +2 läm­pö­ti­las­sa kadut oli­vat täyn­nä ilman kypä­rää auto­jen rin­nal­la pyö­rä­kais­tal­la pol­ku­pyö­räi­le­viä nai­sia, lap­sia ja mie­hiä. Suo­mes­sa täs­mäl­leen saman­lai­ses­sa sääs­sä pyö­rä­teil­lä menee pari ker­taa var­tis­sa joku “hul­lu”.

  36. Vil­le: Nyky­ajas­ta tie­de­tään, että mitä isom­pi kau­pun­ki on, sitä pidem­piä mat­ka-ajat ovat. Kii­nan jät­ti­kau­pun­geis­sä 90 minuut­tia on ihan nor­maa­li työ­mat­ka (yhteen suuntaan).

    Ei me oikeas­taan tie­de­tä. Parem­min­kin työ­mat­kan pituus pysyy yllät­tä­vän hyvin­kin kuris­sa ja kes­ki­mää­räi­sen työ­mat­kan pituus har­vem­min kas­vaa kovin pal­jon yli puo­len tun­nin. Muu­ta­mat Kii­nan ja mui­den­kin kol­man­nen maa­il­man mai­den jät­ti­kau­pun­git ovat poik­keuk­sia, mut­ta nii­den koh­dal­la voi jo hyväl­lä syyl­lä poh­tia, ovat­ko ne jo muut­tu­neet dys­funk­tio­naa­li­sik­si. Ohes­sa parem­mak­si vakuu­dek­si link­ki kaa­vioon, jos­sa on noin kol­men­kym­me­nen mil­joo­na­kau­pun­gin kes­ki­mää­räi­set työ­mat­kat: http://humantransit.org/2014/09/reflections-on-world-commuting-times.html

  37. Tuk­hol­mas­sa on ympä­ri kau­pun­kia mäkiä jot­ka ovat kaut­taal­taan kor­keam­mat kuin kuin Hel­sin­gis­sä ja Köpen­ha­mi­nas­sa, ja toi­saal­ta met­ro­verk­ko on tiheäm­pi, sik­si pyö­räil­lään vähemmän.
    Tuk­hol­mas­ta 60 km pääs­sä ole­va yli­opis­to­kau­pun­ki Upp­sa­la on oikea pyö­räi­lyn mekka.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä aihet­ta sivu­ten Maa­mie­hen tie­to­laa­ris­sa käsi­tel­tiin (toi­mi­tuk­sen itsen­sä kir­joit­ta­maa) kysy­mys­tä, “Saa­ko naa­pu­rin maal­le raken­taa. Nim. Paa­lu­tin­ko turhaan?”

    Jos­kus naa­pu­ril­le voi teh­dä eni­ten kiusaa raken­ta­mal­la sopi­vas­ti omal­la maal­la. Itse asi­aan liit­tyen, kyl­lä hal­lin­toa pitäi­si saa­da jär­keis­tet­tyä sii­nä­kin lai­dal­la Suo­mea. Sii­tä hyö­tyi­si­vät kaik­ki osapuolet.

  39. Vil­le Turu­nen: Ei me oikeas­taan tie­de­tä. Parem­min­kin työ­mat­kan pituus pysyy yllät­tä­vän hyvin­kin kuris­sa ja kes­ki­mää­räi­sen työ­mat­kan pituus har­vem­min kas­vaa kovin pal­jon yli puo­len tun­nin. Muu­ta­mat Kii­nan ja mui­den­kin kol­man­nen maa­il­man mai­den jät­ti­kau­pun­git ovat poik­keuk­sia, mut­ta nii­den koh­dal­la voi jo hyväl­lä syyl­lä poh­tia, ovat­ko ne jo muut­tu­neet dysfunktionaalisiksi. 

    Län­si­mais­sa sit­ten onkin käy­nyt niin, että muut kuin työ­mat­kat vie­vät yhä enem­män aikaa. Työ­mat­koi­hin käy­te­tyn ajan ver­tai­lu ei sil­loin anna oike­aa kuvaa liik­ku­mi­seen käy­te­tys­tä ajasta.
    Intias­sa on pal­jon ihmi­siä, jot­ka eivät arki­sin pys­ty mat­kus­ta­maan kotiin, kos­ka kes­tää lii­an kau­an / mak­saa lii­kaa / ei ole lii­ken­neyh­teyt­tä. Täl­löin kes­ki­mää­räi­nen työ­mat­kan kes­to jää aika pieneksi 😉

  40. Vil­le: Län­si­mais­sa sit­ten onkin käy­nyt niin, että muut kuin työ­mat­kat vie­vät yhä enem­män aikaa. Työ­mat­koi­hin käy­te­tyn ajan ver­tai­lu ei sil­loin anna oike­aa kuvaa liik­ku­mi­seen käy­te­tys­tä ajasta.
    Intias­sa on pal­jon ihmi­siä, jot­ka eivät arki­sin pys­ty mat­kus­ta­maan kotiin, kos­ka kes­tää lii­an kau­an / mak­saa lii­kaa / ei ole lii­ken­neyh­teyt­tä. Täl­löin kes­ki­mää­räi­nen työ­mat­kan kes­to jää aika pieneksi 

    Joo, ja kes­kiar­vo ei ker­ro kaik­kea. Medi­aa­ni voi­si olla oikea tapa mita­ta, mut­ta joka tapauk­ses­sa, jos on iso kau­pun­ki niin osa todel­la yöpyy joko työ­pai­kal­la (parak­ki) tai jos­sain kap­se­li­ho­tel­lis­sa. Sit­ten on nii­tä jot­ka ovat vain koto­na “töis­sä”, las­ke­taan­ko nekin?

  41. R.Silfverberg: Joo, ja kes­kiar­vo ei ker­ro kaik­kea. Medi­aa­ni voi­si olla oikea tapa mita­ta, mut­ta joka tapauk­ses­sa, jos on iso kau­pun­ki niin osa todel­la yöpyy joko työ­pai­kal­la (parak­ki) tai jos­sain kap­se­li­ho­tel­lis­sa. Sit­ten on nii­tä jot­ka ovat vain koto­na “töis­sä”, las­ke­taan­ko nekin? 

    Ja sit­ten on vie­lä edis­tyk­sel­li­siä työ­nan­ta­jia, kuten esim. Maa­il­man­pank­ki Was­hing­to­nis­sa, jos­sa omas­ta työ­pöy­däs­tä pitää mak­saa päi­vä­vuo­kraa, min­kä takia ihmi­set teke­vät etä­töi­tä koto­na. Onko sil­loin oikein mita­ta medi­aa­nia vai kes­kiar­voa työ­mat­kas­ta vai mitä?

  42. Tääl­lä on suu­na­ton innos­tus pika­rai­tio­tei­hin. Minua tosin ihme­tyt­tää, mitesn se pika­rai­tie kul­kee esim- Mannerheiminteillä.

    Mut­ta mikä on rai­tie tai raitovaunu?

    Tut­kin­pa SBos­ha­ja Sov­jes­ka­ja Wuki­pe­di­aa. Suo­ra lai­naus suo­men­ki­lei­sel­tä sivulta:

    “Rai­tio­vau­nu­tyyp­pe­jä ovat rai­tio­vau­nu, joh­di­nau­to ja gyro­bus­si. Nykyi­sin ylei­sem­mäs­sä käy­tös­sä ovat rai­tio­vau­nut sekä joh­di­nau­tot; gyro­bus­se­ja ei ole enää käytössä.”

    Sikä­li kun mnä tei­dän,. joh­di­nau­to ei kul­ke­nut kiskoilla.

  43. Vil­le: Ja sit­ten on vie­lä edis­tyk­sel­li­siä työ­nan­ta­jia, kuten esim. Maa­il­man­pank­ki Was­hing­to­nis­sa, jos­sa omas­ta työ­pöy­däs­tä pitää mak­saa päi­vä­vuo­kraa, min­kä takia ihmi­set teke­vät etä­töi­tä koto­na. Onko sil­loin oikein mita­ta medi­aa­nia vai kes­kiar­voa työ­mat­kas­ta vai mitä?

    Kaik­ki­han me toki tie­däm­me, että IMF:n ja Maa­il­man­pan­kin talous­neu­voil­la on saa­tu ihan jokai­nen neu­vo­ja nou­dat­ta­nut maa mak­su­ky­vyt­tö­myy­den par­taal­le tai par­taan yli ja talous kural­le. Myös koti­mai­nen Kan­sal­li­nen kokoo­mus oli lähel­lä sel­vi­tys­ti­laa kun ne nou­dat­ta­vat yhdis­tys­toi­min­nas­sa lii­ke­kir­jan­pi­don käy­tän­töä. Samaan sar­jaan kuu­luu Kyl­te­rei­den konkka.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä aihet­ta sivu­ten Maa­mie­hen tie­to­laa­ris­sa käsi­tel­tiin (toi­mi­tuk­sen itsen­sä kir­joit­ta­maa) kysy­mys­tä, “Saa­ko naa­pu­rin maal­le raken­taa. Nim. Paa­lu­tin­ko turhaan?”

    Kyl­lä saa. Sii­tä on oikein pykä­lät ja toi­men­pi­det­tä kut­su­taan rasit­teek­si. Nämä Oden sar­kas­miy­ri­tyk­set epä­on­nis­tu­vat yhtä usein kuin kepu pettää.

  45. tuen mak­sa­ja: Kyl­lä saa. Sii­tä on oikein pykä­lät ja toi­men­pi­det­tä kut­su­taan rasit­teek­si. Nämä Oden sar­kas­miy­ri­tyk­set epä­on­nis­tu­vat yhtä usein kuin kepu pettää.

    Minä annoin naa­pu­ril­le rasi­teoi­keu­den raken­taa maal­le­ni jäte­ve­den imey­tys­ken­tän. Ilma­ku­van perus­teel­la naa­pu­ri näyt­täi­si raken­ta­neen auto­tal­lin­sa osit­tain täl­le alu­eel­le minun puo­lel­le. Raken­nus­val­von­ta ei ole kysy­nyt minun mie­li­pi­det­tä­ni tähän raken­ta­mi­seen. Ilmei­ses­ti sekin on tar­peen auton pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. En ole kysel­lyt asian perään ollen­kaan naa­pu­ri­so­vun säilyttämiseksi.

  46. tuen mak­sa­ja: Kyl­lä saa. Sii­tä on oikein pykä­lät ja toi­men­pi­det­tä kut­su­taan rasit­teek­si. Nämä Oden sar­kas­miy­ri­tyk­set epä­on­nis­tu­vat yhtä usein kuin kepu pettää.

    Heh heh?

    Rasit­teet ovat kiin­teis­tö-kiin­teis­tö-oikeuk­sia, joten Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­tä­mi­nen Tik­ku­ri­laan ei tai­da nii­den avul­la kui­ten­kaan onnis­tua. En tosin tie­dä, mitä “kes­kus­tan siir­tä­mi­nen” käy­tän­nös­sä edes tarkoittaisi.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jokai­nen naa­pu­ri­kun­ta ei ole vas­tus­ta­nut. Espoo halusi mukaan suun­nit­te­le­maan niitä. 

    Espoo on kun­ta­na teh­nyt muu­ta­kin kun­ta­lais­ten edun vas­tais­ta, kuten osta­nut Länsimetron. 😀

  48. ze: Heh heh?

    Rasit­teet ovat kiin­teis­tö-kiin­teis­tö-oikeuk­sia, joten Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­tä­mi­nen Tik­ku­ri­laan ei tai­da nii­den avul­la kui­ten­kaan onnis­tua. En tosin tie­dä, mitä “kes­kus­tan siir­tä­mi­nen” käy­tän­nös­sä edes tarkoittaisi.

    Oli­si ihan hit­sin siis­tii, että ihmi­set luki­si­vat mihi­hin kom­ment­tiin on vas­tat­tu ja vas­tai­si­vat nii­hin. Minä en ole kir­joit­ta­nut Hel­sin­gis­tä enkä Tik­ku­ri­las­ta. Kom­ment­ti­ni oli vas­taus Oden sarkasmiyritykseen.

    Heh-Heh vain itsellesi.

  49. Eikö tuo­ta voi­tai­si kut­sua rehel­li­ses­ti sisään­tu­lo­tei­den kaven­ta­mi­sek­si? “Bule­var­di” on kovin tar­koi­tus­ha­kui­nen ter­mi joka joh­taa aja­tuk­set katu­kah­vi­loi­hin, vii­pyi­le­väån kii­reet­tö­myy­teen ja espres­soon leh­ti­puun varjossa. 

    Toi­nen rehel­li­syy­den nimis­sä kor­jat­ta­va asia on nuo havain­ne­ku­vat. Kuvien perus­teel­la bule­var­di­suo­mes­sa on aina hei­nä­kuun kol­mas viik­ko kos­ka aurin­ko pais­taa niin että ulko­na pys­tyy olei­le­maan ilman pääl­lys­vaat­tei­ta ja lii­ken­ne on ole­ma­ton­ta. Mik­sei suun­ni­tel­mis­ta vaa­di­ta havain­ne­ku­via sii­tä mil­tä katu­ti­la tulee oikeas­ti näyt­tä­mään 9kk vuo­des­ta? Mar­ras­kuus­sa nel­jän ruuh­kas­sa kaa­mok­sen ja rän­tä­sa­teen kes­kel­lä rek­ko­jen len­nät­täes­sä rapaa mat­kal­laan länsisatamaan?

  50. Sta­din Paro­ni: Eikö tuo­ta voi­tai­si kut­sua rehel­li­ses­ti sisään­tu­lo­tei­den kaventamiseksi?

    Ennem­min moot­to­ri­tei­den pur­ka­mi­sek­si? Mik­sei nyky moot­to­ri­tei­den sata met­riä leveis­tä käy­tä­vis­tä voi­da antaa muu­ta­maa met­riä rai­tio­vau­nu­jen ja pyö­räi­li­jöi­den käyt­töön? Tiet­ty jos meil­lä oli­si vähän fik­sum­pi lii­ken­ne­vi­ras­to nuo moot­to­ri­tiet oli­si alun perin raken­net­tu myös muut kuin pelk­kä auto­lii­ken­ne huo­mioi­den, mut­ta kun ei niin ei.

    1. Voi sen moot­to­ri­tien poh­jan tie­tys­ti jät­tää sii­hen, mut­ta kun molem­mil­la puo­lil­la on talo­ja, tar­vi­taan tie­tys­ti myös suo­ja­tiet yli. Mit­kään liit­ty­mä­ruse­tit eivät myös­kään mah­du tii­vii­seen kau­pun­kiin: kuvi­tel­kaa sel­lai­nen nyt vaik­ka Man­ner­hei­min­tien ja Rune­ber­gin­ka­dun risteykseen.

  51. ant­ti: Tiet­ty jos meil­lä oli­si vähän fik­sum­pi lii­ken­ne­vi­ras­to nuo moot­to­ri­tiet oli­si alun perin raken­net­tu myös muut kuin pelk­kä auto­lii­ken­ne huo­mioi­den, mut­ta kun ei niin ei.

    Tus­kin kysees­sä oli tyh­myys, pikem­min­kin visio, jos­sa muu­ta lii­ken­net­tä ei ollut, tai se oli maan alla.

  52. Sta­din Paro­ni:
    Mik­sei suun­ni­tel­mis­ta vaa­di­ta havain­ne­ku­via sii­tä mil­tä katu­ti­la tulee oikeas­ti näyt­tä­mään 9kk vuodesta? 

    Näyt­tää­kö moot­to­ri­tie liit­ty­mä­aluei­neen sit­ten komeam­mal­ta kuin asun­to­jen reu­nus­ta­ma katu? Vas­taus: Ei aina­kaan autot­to­man kul­ki­jan mielestä.

  53. Sta­din Paro­ni: Toi­nen rehel­li­syy­den nimis­sä kor­jat­ta­va asia on nuo havain­ne­ku­vat. Kuvien perus­teel­la bule­var­di­suo­mes­sa on aina hei­nä­kuun kol­mas viik­ko kos­ka aurin­ko pais­taa niin että ulko­na pys­tyy olei­le­maan ilman pääl­lys­vaat­tei­ta ja lii­ken­ne on ole­ma­ton­ta. Mik­sei suun­ni­tel­mis­ta vaa­di­ta havain­ne­ku­via sii­tä mil­tä katu­ti­la tulee oikeas­ti näyt­tä­mään 9kk vuo­des­ta? Mar­ras­kuus­sa nel­jän ruuh­kas­sa kaa­mok­sen ja rän­tä­sa­teen kes­kel­lä rek­ko­jen len­nät­täes­sä rapaa mat­kal­laan länsisatamaan?

    Eikös Hämeen­lin­nan vai oli­ko se tuusu­lan­tien kes­kel­le ollut tai­ot­tu oikein joki. Tämä vaa­ti mel­kois­ta jär­jes­te­lyä ja sulu­tus­ta, mut­ta mitä­pä sitä ei “bule­var­dien” eteen tehtäisi

  54. samae: Näyt­tää­kö moot­to­ri­tie liit­ty­mä­aluei­neen sit­ten komeam­mal­ta kuin asun­to­jen reu­nus­ta­ma katu? Vas­taus: Ei aina­kaan autot­to­man kul­ki­jan mielestä.

    Esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­men suun­nas­ta Hel­sin­kiin bus­sil­la Län­si­väy­lää pit­kin tul­les­sa ovat näky­mät mm. Espoon ja Hel­sin­gin rajan huja­koil­la, juu­ri ennen Koi­vusaar­ta, kaak­koon, meren yli hori­sont­tiin toti­ses­ti upeat. Tuo­kin maisema/näkymä pitäi­si oikeas­taan suo­jel­la, ellei sitä ole jo jos­kus aiem­min tehty!

    1. Eikö ne hou­kut­te­le­vat näky­mät pitäi­si moot­to­ri­tiel­tä peit­tää jo ihan lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta aja­tel­len? Autoa ajet­taes­sa pitää kat­se pitää pitää tiu­kas­ti tiessä. 🙂

  55. tuen mak­sa­ja: Oli­si ihan hit­sin siis­tii, että ihmi­set luki­si­vat mihi­hin kom­ment­tiin on vas­tat­tu ja vas­tai­si­vat nii­hin. Minä en ole kir­joit­ta­nut Hel­sin­gis­tä enkä Tik­ku­ri­las­ta. Kom­ment­ti­ni oli vas­taus Oden sarkasmiyritykseen.

    Heh-Heh vain itsellesi.

    Ja Oden vas­taus oli vies­tiin, jos­sa ehdo­tet­tiin Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­tä­mis­tä Tik­ku­ri­laan. Sinä aloit sit­ten sai­var­rel­la rasit­teis­ta, jot­ka eivät lii­ty aihee­seen miten­kään, ja lop­pu­hui­pen­nuk­se­si tote­sit, että oli­pa Odel­ta huo­no sai­var­te­lu­yri­tys. Tai­si pilk­ka osua omaan nilkkaan.

  56. ze: Ja Oden vas­taus oli vies­tiin, jos­sa ehdo­tet­tiin Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­tä­mis­tä Tik­ku­ri­laan. Sinä aloit sit­ten sai­var­rel­la rasit­teis­ta, jot­ka eivät lii­ty aihee­seen miten­kään, ja lop­pu­hui­pen­nuk­se­si tote­sit, että oli­pa Odel­ta huo­no sai­var­te­lu­yri­tys. Tai­si pilk­ka osua omaan nilkkaan.

    Anteek­si, se oli­kin Oden sar­kas­miy­ri­tys eikä sai­var­te­lu. Mut­ta joo, ei rasit­teil­la ole aiheen kans­sa mitään teke­mis­tä muu­ta kuin näsäviisastelumielessä.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi sen moot­to­ri­tien poh­jan tie­tys­ti jät­tää sii­hen, mut­ta kun molem­mil­la puo­lil­la on talo­ja, tar­vi­taan tie­tys­ti myös suo­ja­tiet yli. Mit­kään liit­ty­mä­ruse­tit eivät myös­kään mah­du tii­vii­seen kau­pun­kiin: kuvi­tel­kaa sel­lai­nen nyt vaik­ka Man­ner­hei­min­tien ja Rune­ber­gin­ka­dun risteykseen.

    Kuiv­tel­kaa­pa Stu­ren­ka­dun ja Teol­li­suus­ka­dun ris­teys­tä ilman eritasoratkaisua.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö ne hou­kut­te­le­vat näky­mät pitäi­si moot­to­ri­tiel­tä peit­tää jo ihan lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta aja­tel­len? Autoa ajet­taes­sa pitää kat­se pitää pitää tiu­kas­ti tiessä. 

    Bus­sin tai auton mat­kus­ta­jat osal­lis­tu­vat tie­tääk­se­ni aika har­voin sen ajamiseen. 

    Olen näh­nyt monen ihmi­sen tule­van tuon­ne var­ta vas­ten mai­se­maa ihai­le­maan, pyö­räi­li­jöis­tä nyt puhu­mat­ta­kaan. Osa fil­la­ris­teis­ta tosin pol­kee tuol­la mel­kein nenä kiin­ni ohjaus­tan­gos­sa. Sil­loin voi sat­tua vahin­ko. Oli­ko se Osmon enti­nen fil­la­ri, joka oli pää­ty­nyt ilmei­ses­ti pen­ke­reel­tä mereen, Hana­saa­ren bus­si­py­sä­kin lähellä? 

    Kan­nat­taa pysäh­tyä ensin, jos se on mah­dol­lis­ta ja halu­aa pitem­pään mer­ta kat­sel­la. Pyö­räi­li­jöil­le­kin se mai­se­man kat­se­lu on sil­loin hel­pom­paa ja tur­val­li­sem­paa, eikä tule ajet­tua esim. päin kai­det­ta tai vas­taan­tu­li­jaa. Yhä useam­pi tun­tuu siel­lä nykyi­sin myös hölk­kää­vän (näh­tä­väs­ti työ­mat­kan­sa), jot­kut rep­pu seläs­sä. Sil­loin­kin ehtii kat­se­le­maan meri­mai­se­mia pitempään.

  59. Sak­ke: Bus­sin tai auton mat­kus­ta­jat osal­lis­tu­vat tie­tääk­se­ni aika har­voin sen ajamiseen. 

    Olen näh­nyt monen ihmi­sen tule­van tuon­ne var­ta vas­ten mai­se­maa ihai­le­maan, pyö­räi­li­jöis­tä nyt puhu­mat­ta­kaan. Osa fil­la­ris­teis­ta tosin pol­kee tuol­la mel­kein nenä kiin­ni ohjaus­tan­gos­sa. Sil­loin voi sat­tua vahin­ko. Oli­ko se Osmon enti­nen fil­la­ri, joka oli pää­ty­nyt ilmei­ses­ti pen­ke­reel­tä mereen, Hana­saa­ren bus­si­py­sä­kin lähellä? 

    Kan­nat­taa pysäh­tyä ensin, jos se on mah­dol­lis­ta ja halu­aa pitem­pään mer­ta kat­sel­la. Pyö­räi­li­jöil­le­kin se mai­se­man kat­se­lu on sil­loin hel­pom­paa ja tur­val­li­sem­paa, eikä tule ajet­tua esim. päin kai­det­ta tai vas­taan­tu­li­jaa. Yhä useam­pi tun­tuu siel­lä nykyi­sin myös hölk­kää­vän (näh­tä­väs­ti työ­mat­kan­sa), jot­kut rep­pu seläs­sä. Sil­loin­kin ehtii kat­se­le­maan meri­mai­se­mia pitempään.

    Näin koh­ta päät­ty­vän nais­ten­päi­vän kun­niak­si voi­nen myös tode­ta, että kyl­lä tuol­la päin Hel­sin­kiä saat­taa jos­kus näh­dä myös todel­li­sia kau­not­ta­ria, jot­ka kään­tä­vät päätä. 

    Enpäs kui­ten­kaan ker­ro kenen tai kei­den kaik­kien päät siel­lä kään­ty­vät, mut­ta sii­tä olen var­ma, että hei­tä on todel­la monia, oli­vat nuo monen­lais­ta eri sort­tia ole­vat ‘kau­not­ta­ret’ sit­ten jal­ka­käy­tä­väl­lä, pyö­rä­tiel­lä, vene­lai­tu­rin lähel­lä, ank­ku­ris­sa tai merel­lä! (Jos­kus jopa tai­vaal­la, puun oksal­la tai vie­lä­pä parkkipaikalla!)

  60. Sak­ke: Näin koh­ta päät­ty­vän nais­ten­päi­vän kun­niak­si voi­nen myös tode­ta, että kyl­lä tuol­la päin Hel­sin­kiä saat­taa jos­kus näh­dä myös todel­li­sia kau­not­ta­ria, jot­ka kään­tä­vät päätä. 

    Enpäs kui­ten­kaan ker­ro kenen tai kei­den kaik­kien päät siel­lä kään­ty­vät, mut­ta sii­tä olen var­ma, että hei­tä on todel­la monia, oli­vat nuo monen­lais­ta eri sort­tia ole­vat ‘kau­not­ta­ret’ sit­ten jal­ka­käy­tä­väl­lä, pyö­rä­tiel­lä, vene­lai­tu­rin lähel­lä, ank­ku­ris­sa tai merel­lä! (Jos­kus jopa tai­vaal­la, puun oksal­la tai vie­lä­pä parkkipaikalla!)

    Unoh­din lis­tal­ta ‘kau­no­tar­ten’ tal­vi­säi­ly­ty­sa­lu­eet, joten lisään sen vie­lä tähän, jou­kon jatkoksi.

  61. Sak­ke: Unoh­din lis­tal­ta ‘kau­no­tar­ten’ tal­vi­säi­ly­ty­sa­lu­eet, joten lisään sen vie­lä tähän, jou­kon jatkoksi.

    Ai niin, jot­kin isoim­mis­ta ‘kau­not­ta­ris­ta’ näyt­täy­tyy mel­kein aina ainoas­taan hori­son­tis­sa. Pie­nem­piä pää­see usein näke­mään kyl­lä lähempää. 

    Tai­vaal­la kii­tä­vis­tä ‘kau­not­ta­ris­ta’ on monil­la ‘sini­val­koi­set sii­vet’. Ne eivät nii­tä pahem­min heiluttele.

    Jos­kus jot­kut ‘kau­not­ta­ret’ saat­ta­vat sukel­taa myös meren­pin­nan alle, mut­ta kyl­lä ne siel­tä ilmes­ty­vät näky­viin uudel­leen, kun jak­saa vain het­ken odo­tel­la. Toi­si­naan saat­taa niis­tä tai­ta­vim­mil­la tai onnek­kaim­mil­la olla sil­loin jopa kala suussa!

  62. Sta­din Paro­ni:
    Mik­sei suun­ni­tel­mis­ta vaa­di­ta havain­ne­ku­via sii­tä mil­tä katu­ti­la tulee oikeas­ti näyttämään 

    Sama jut­tu auto­jen pysä­köin­nin ja ns. huol­toa­jon suhteen.

    Ark­ki­teh­tien suo­si­mat “piazza-aiheet” ovat kuvi­tuk­sis­sa täyn­nä olei­le­via ihmi­siä sen sijaan että nii­tä oikeas­ti käy­te­tään huol­to- ja jake­lu­lii­ken­tee­seen ja kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen asuk­kai­den pitkäaikaispysäköintiin?

    Kes­kus­tas­sa kävel­les­sä minua ei hait­taa ajo­ra­dan reu­nas­sa ole­vat asu­kas­py­sä­köi­dyt hen­ki­lö­au­tot. Minua hait­taa puo­lit­tain jal­ka­käy­tä­väl­lä sei­so­vat paket­ti- ja kevytkuorma-autot. 

    Älkää suun­ni­tel­ko yhtään lisää kes­kus­taa ennen kuin olet­te oikeas­ti kek­si­neet mitä noil­le käy­tän­nös­sä tehdään!

  63. PRNDL: Minua hait­taa puo­lit­tain jal­ka­käy­tä­väl­lä sei­so­vat paket­ti- ja kevytkuorma-autot.
    Älkää suun­ni­tel­ko yhtään lisää kes­kus­taa ennen kuin olet­te oikeas­ti kek­si­neet mitä noil­le käy­tän­nös­sä tehdään!

    Jos­pa ei teh­täi­si niil­le mitään. Vil­kas jake­lu- ja huol­to­lii­ken­ne kuu­luu pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan. Yrit­tä­jät osaa­vat kyl­lä vali­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sim­man kul­je­tus­vä­li­neen kus­sa­kin kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, ja suo­ma­lai­sel­la katu­mi­toi­tuk­sel­la tuo tar­koit­taa jättipakua.

    Jos kau­pun­git suun­ni­tel­laan jalan­kul­ki­ja­mit­ta­kaa­vaan, autot­kin pie­ne­ne­vät kuin itsestään.

  64. Vil­kas jake­lu- ja huol­to­lii­ken­ne jal­ka­käy­tä­vil­lä ei ole pal­ve­lua. Se on huol­to- ja jake­lu­yrit­tä­jien oman edun tavoit­te­lua mui­den kustannuksella.

  65. PRNDL:
    Vil­kas jake­lu- ja huol­to­lii­ken­ne jal­ka­käy­tä­vil­lä ei ole pal­ve­lua. Se on huol­to- ja jake­lu­yrit­tä­jien oman edun tavoit­te­lua mui­den kustannuksella. 

    Jake­lu­lii­ken­ne pitää kau­pun­gin elos­sa. Kuplas­sa elä­vä PRNDL:kään ei saa soi­ja­lat­te­aan kul­ma­kup­pi­las­ta ilman sitä jake­luau­toa. 😀 Ilman sitä huol­toau­toa taas put­ki­mies ei tule kor­jaa­maan rik­kou­tu­nut­ta vesi­ha­naa tms. 

    Har­voin olen jul­ki­ses­ti sitä miel­tä, että net­ti­kir­joit­ta­jal­la ei ole ihan kaik­ki muu­mit laak­sos­sa, mut­ta jos tuo PRNDL:n heit­to on teh­ty sel­vin päin, niin nyt on pak­ko aja­tel­la siten.

  66. Täy­sin sel­vin päin on teh­ty. Asiat voi hoi­taa ammat­ti­mai­ses­ti myös niin että ei tahal­laan tai välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti hai­ta­ta mui­den elämää.

    Jake­lu­lii­ken­ne ei kuu­lu jal­ka­käy­tä­vil­le. Autot kuu­lu­vat ajo­ra­dan puo­lel­le johon jake­lu­lii­ken­teel­le on jär­jes­tet­ty eri­tyi­siä las­tausa­luei­ta sitä var­ten. Sii­tä huo­li­mat­ta autot pysä­köi­dään niin että ne vie­vät koko kapean jal­ka­käy­tä­vän ja jalan­kul­ki­jat jou­tu­vat väis­te­le­mään kos­ka alle met­rin kais­tal­la ei mah­du koh­taa­maan tai kul­ke­maan las­ten­vau­nu­jen tai rol­laat­to­rin kanssa. 

    Täl­lais­ta kau­pun­kia ei tar­vi­ta lisää.

  67. Kes­kus­te­lem­me käsit­tääk­se­ni pysä­köin­nis­tä ja kaupunkisuunnittelusta.

    Emme kes­kus­te­le tois­ten kes­kus­te­li­joi­den kah­vi­tot­tu­muk­sis­ta, alko­ho­lin­käyt­tö­ta­vois­ta tai mielenterveydestä.

  68. Jake­lu- ja huol­to­lii­ken­ne jal­ka­käy­tä­vil­lä voi kiusa­ta vain työ­ai­kaan jou­ti­las­ta väes­tön­osaa. Luu­li­si sil­loin ole­van aikaa odo­tel­la tai kiertää…

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Monel­la työ­tä­te­ke­väl­lä on työ­päi­vän sisäi­siä matkoja. 

    Mai­nit­sin las­ten­vau­nut ja rol­laat­to­rit. Ilmei­ses­ti niil­lä ei sit­ten ole väliä kun eivät ker­ran ole töissä.…

  70. PRNDL:

    Jake­lu­lii­ken­ne ei kuu­lu jal­ka­käy­tä­vil­le. Autot kuu­lu­vat ajo­ra­dan puo­lel­le johon jake­lu­lii­ken­teel­le on jär­jes­tet­ty eri­tyi­siä las­tausa­luei­ta sitä varten. 

    Joo, pait­si siel­lä, mis­sä nii­tä ei ole. Tai siel­lä, mis­sä on pysäh­ty­mi­nen­kin kiel­let­ty. Usein tämä menee niin, että mitä enem­män kivi­jal­ka­kaup­po­ja ja vilk­kaam­pi katu, sitä enem­män pysä­köin­ti- ja pysäh­ty­mis­kiel­to­ja. Mihin ne jake­luau­tot sil­loin pan­naan? Yhteen Siwaan voi päi­vän aika­na tul­la luke­mat­to­mia jake­luau­to­ja, eikä lähi­mail­la­kaan ole mitään paik­kaa pysähtyä. 

    Vähän rea­lis­mia näi­hin kom­ment­tei­hin. Ja enem­män pai­kal­lis­tun­te­mus­ta, joka näyt­tää aika usein puut­tu­van sekä blo­gin avauk­sis­ta että kommentoijilta.

  71. Mik­koM: Jake­lu- ja huol­to­lii­ken­ne jal­ka­käy­tä­vil­lä voi kiusa­ta vain työ­ai­kaan jou­ti­las­ta väes­tön­osaa. Luu­li­si sil­loin ole­van aikaa odo­tel­la tai kiertää…

    Var­mas­ti. Ei muu­ta kuin jät­tää jake­luau­to park­kiin kes­kel­lä kais­taa las­tin siir­tä­mi­sen ajak­si, ei muil­la autoi­li­joil­la kos­kaan mitään kii­ret­tä kes­kel­lä päi­vää pitäi­si olla.

  72. On ennem­min­kin sään­tö kuin poik­keus, että jake­lu­lii­ken­teen tar­peet tyys­tin unoh­de­taan nykyi­sin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa. Ensi­si­jai­nen tavoi­te kai on blo­ka­ta yksi­tyi­sau­tot, mut­ta sii­nä sivus­sa vai­keu­te­taan kaik­kea elämää.

  73. Aina­han on vaih­toeh­to­ja liik­ku­mi­sen ratio­na­li­soi­mi­sek­si. Jos­kus esi­tet­tiin pää­rau­ta­tie­a­se­man siir­tä­mis­tä Pasi­laan. Hesaan jäi­si aina­kin osa paikallisjunista.

    Jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta lisäi­si mak­sut­to­muus kan­ta­kau­pun­gin lin­joil­la. Tie­tys­ti tuli­si lisää työt­tö­miä lipun­tar­kas­ta­jia, lip­pua­to­maat­tien huoltajia,liikennelaitoksen talous­puo­len väkeä jne.

    Mak­su­mie­hi­nä oli­si tie­tys­ti kaik­ki veron­mak­sa­jat, myös ne jot­ka eivät jouk­ko­lii­ken­net­tä käytä.

    Epä­koh­tia nykyi­sin löy­tyy run­saas­ti. Yksi­tyi­sau­tol­la ei ole mitään asi­aa Hesan bus­sia­se­mal­le tai rau­ta­tie­a­se­mal­le, jos yrit­tää saat­taa mat­kaan huo­nos­ti liik­ku­van iso­äi­tin­sä. Tie­tys­ti on taksit. 

    Raken­ta­mi­nen myös hait­taa ilmei­ses­ti ikui­ses­ti liik­ku­mis­ta Hesas­sa. Aikoi­naan todet­tiin Hgin met­ro­työ­maan ole­van eni­ten lii­ken­net­tä hait­taa­va työ.

    Kyl­lä Suo­mes­sa löy­tyy asian­tun­te­mus­ta las­ke­maan, simu­loi­maan ja suun­nit­te­le­maan väy­liä ja lii­ken­ne­vir­to­ja. Käy­tet­täi­siin ker­ran­kin hei­dän tai­to­jaan ja annet­tai­siin väl­jät reunaehdot.

    Aivan mutu-tun­tu­mal­la jo ole­mas­sao­le­vien väy­lien kuris­ta­mi­nen ei tun­nu hyvältä.

  74. Veik­ko Kek­ko­nen: On ennem­min­kin sään­tö kuin poik­keus, että jake­lu­lii­ken­teen tar­peet tyys­tin unoh­de­taan nykyi­sin kaupunkisuunnittelussa. 

    Moder­nia jake­lu­lii­ken­net­tä ei ole (aikoi­naan) huo­mioi­tu miten­kään sii­nä euroop­pa­lai­ses­sa kau­pun­ki­tyy­pis­sä jos­sa ihmi­set mie­lel­lään asu­vat ja viih­ty­vät, ja sil­ti nämä kau­pun­git toi­mi­vat. Jake­lu­lii­ken­tee­seen pätee sama kuin lii­ken­tee­seen yleen­sä eli se sopeu­tuu kau­pun­kiin, ei päinvastoin.

    Yli­pää­tään, kun Helsingissä(kin) halu­tuim­mat talot ovat pää­sään­töi­ses­ti vail­la auto­paik­ko­ja, ja halu­tuim­mat alu­eet sel­lai­sia joi­den ase­ma­kaa­va on ajal­ta ennen auto­lii­ken­net­tä, ja viih­tyi­sim­pi­nä pide­tyt kau­pun­gin­osat sel­lai­sia joi­den suun­nit­te­lus­sa ei auto­lii­ken­net­tä ole aikoi­naan huo­mioi­tu mil­lään tavoin, voi­si teh­dä joh­to­pää­tök­sen että auto­lii­ken­teen suju­vuus kan­nat­tai­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kri­tee­ri­nä sivuut­taa koko­naan tai aina­kin pyr­kiä vain mini­mi­ta­soon siel­lä mis­sä sivuut­ta­mi­nen ei ole mahdollista.

    Anek­doot­ti­na: taka­vuo­si­na joku suun­nit­te­li­ja valit­te­li ettei Hel­sin­kiin saa­da kier­rä­tys­pis­tei­tä kun sovel­tu­via paik­ko­ja joi­hin pää­see isol­la kuor­ma-autol­la vie­reen on niin vähän. Logiik­ka on täy­sin absur­di kenel­le tahan­sa joka on kävel­lyt pit­kin­poi­kin euroop­pa­lais­ten kau­pun­kien pik­ku­ka­tu­ja. Tämä on varoit­ta­va esi­merk­ki sii­tä min­kä­lai­seen ajat­te­lun jäyk­kyy­teen kuvi­tel­lut pre­mis­sit johtavat.

    1. Kau­pun­gin tar­koi­tuk­se­na on muut­taa puysä­köin­ti­paik­ko­ja jake­lu­lii­ken­teeen käyt­tä­mik­si pysäh­ty­mis­pai­koik­si, mut­ta täs­sä on jat­ku­vaa rii­tää asu­kas­py­sä­köin­nin kans­sa. Jos joku perus­taa ruo­ka­kau­pan paik­kaan, jos­sa on pysäh­ty­mis­kiel­to (Rune­ber­gin­ka­tu) jake­lu­lii­ken­net­tä on vai­kea järjestää.

  75. spot­tu:
    Anek­doot­ti­na: taka­vuo­si­na joku suun­nit­te­li­ja valit­te­li ettei Hel­sin­kiin saa­da kier­rä­tys­pis­tei­tä kun sovel­tu­via paik­ko­ja joi­hin pää­see isol­la kuor­ma-autol­la vie­reen on niin vähän. Logiik­ka on täy­sin absur­di kenel­le tahan­sa joka on kävel­lyt pit­kin­poi­kin euroop­pa­lais­ten kau­pun­kien pik­ku­ka­tu­ja. Tämä on varoit­ta­va esi­merk­ki sii­tä min­kä­lai­seen ajat­te­lun jäyk­kyy­teen kuvi­tel­lut pre­mis­sit johtavat.

    Hel­sin­gis­sä on kui­ten­kin yksi pie­ni­ko­koi­nen tika­sau­to, jol­la pää­see Sil­ta­saa­ren kort­te­lien sisä­pi­hoil­le ahtais­ta port­ti­kon­geis­ta. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö kai­kis­sa muis­sa tapauk­sis­sa pitäi­si olla täy­si­ko­koi­sen ajo­neu­von men­tä­vä reit­ti. Ajo­neu­vot mää­rit­tä­vät kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, kau­pun­ki­suun­ni­te­lu ei mää­ri­tä ajo­neu­vo­ja. Näin on tahal­laan tai tahat­to­mas­ti valit­tu tehdä.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­gin tar­koi­tuk­se­na on muut­taa puysä­köin­ti­paik­ko­ja jake­lu­lii­ken­teeen käyt­tä­mik­si pysäh­ty­mis­pai­koik­si, mut­ta täs­sä on jat­ku­vaa rii­tää asu­kas­py­sä­köin­nin kans­sa. Jos joku perus­taa ruo­ka­kau­pan paik­kaan, jos­sa on pysäh­ty­mis­kiel­to (Rune­ber­gin­ka­tu) jake­lu­lii­ken­net­tä on vai­kea järjestää.

    Täl­lä logii­kal­la sit­ten var­maan kiel­le­tään kivi­jal­ka­kaup­po­jen perus­ta­mi­nen ja yllä­pi­tä­mi­nen vilk­kail­la asun­to­ka­duil­la (siis siel­lä mis­sä asuk­kaat ovat), kun ne eivät sovi yhteen viral­li­sen autoi­lu­nes­to­li­tur­gian kanssa.

  77. Tuk­hol­mas­sa (aina­kin Söde­ris­sä) näkyi ole­van yksi las­taus­paik­ka joka kort­te­lis­sa — vei pari pysä­köin­ti­paik­kaa ja vai­kut­ti jär­ke­väl­tä — eli var­mas­ti aína­kin Kokoo­mus vastustaa. 

    Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki)

  78. Olen ollut kesä­töis­sä tuol­lai­ses­sa pie­nes­sä ruo­ka­ra­vin­to­las­sa, jos­sa oli noin 150 asiakaspaikkaa. 

    Yksi kuor­ma vii­kos­sa kol­lei­na ja kol­le­ja oli kol­me. Mai­dot erik­seen, ker­ran vii­kos­sa. Oluet erik­seen, ker­ran viikossa.

    Huo­mat­kaa, että yksi kol­li on sel­lai­nen pari met­riä kor­kea lava, jos­sa on pyö­rät. Mas­saa sil­lä oli alle 100 kg. Osa näis­tä 3 kol­lis­ta meni myy­mä­lään, joten var­si­nai­nen ravin­to­lan kul­je­tus­tar­ve oli pienempi.

    Kysees­sä oli siis nor­maa­li sei­so­val­la pöy­däl­lä ja tilaus­keit­tiöl­lä varus­tet­tu lounaspaikka.

    Tuol­lai­nen 2*1*1 met­rin ja alle 100 kg pai­noi­nen kol­li kul­kee len­no­kil­la vie­lä hel­pos­ti. Toden­nä­köi­ses­ti sen mas­sa oli alle 50 kg, mut­ta arvioin nyt rei­lus­ti yläkanttiin.

    Oluet ovat pai­na­via, kos­ka ne ovat pelk­kää nes­tet­tä, mut­ta nekin voi­daan kul­jet­taa ilmateitse.

    Huo­mio­nar­vois­ta on se, että len­no­kis­sa pitäi­si olla jon­kin­lai­nen tur­va­tyy­ny tms. jos tulee jokin ongel­ma. Nimit­täin jo 10 kg mas­san tip­pu­mi­nen nis­kaan oli­si hen­gen­vaa­ral­lis­ta. Tämä tus­kin on mikään ongel­ma, kun ottaa huo­mioon, että alle 10 vuot­ta sit­ten täl­le oli­si nau­ret­tu ja nyt mie­hit­tä­mät­tö­mät kul­ku­neu­vot ovat arki­päi­vää hyvin monel­la alalla.

    Jake­luau­tot ovat men­nei­syyt­tä. Toi­saal­ta, mik­sei jake­luau­toa voi suun­ni­tel­la mie­hit­tä­mät­tö­mäk­si ja pie­nem­mäk­si? Yhden kus­kin pal­kal­la kul­ki­si toden­nä­köi­ses­ti useam­pi auto­no­mi­nen ja pie­nem­pi jakeluauto.

    Samoin len­nok­kien koh­dal­la se ei ole ongel­ma, mikä­li auto­no­mi­nen len­nok­ki heit­tää pari kol­me keik­kaa samaan osoit­tee­seen, vaik­ka jake­luau­to teki­si sen kerralla. 

    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, että mikä robot­ti­tyyp­pi vie kaupunkijakelun.

  79. spot­tu: Moder­nia jake­lu­lii­ken­net­tä ei ole (aikoi­naan) huo­mioi­tu miten­kään sii­nä euroop­pa­lai­ses­sa kau­pun­ki­tyy­pis­sä jos­sa ihmi­set mie­lel­lään asu­vat ja viih­ty­vät, ja sil­ti nämä kau­pun­git toi­mi­vat. Jake­lu­lii­ken­tee­seen pätee sama kuin lii­ken­tee­seen yleen­sä eli se sopeu­tuu kau­pun­kiin, ei päinvastoin.

    Ete­lä-Euroo­pas­sa kus­ki pysäh­tyy vaik­ka kes­kel­le katua, jos muu­al­le ei mah­du. Vie tava­rat, jut­te­lee omis­ta­jan kans­sa ja läh­tee. Samal­la tiet­ty on syn­ty­nyt ruuh­ka ja tor­vet soi, mut­ta viis sii­tä. Tämä on oikeas­ti urbaania.

  80. Kol­mi­piik­ki:
    Yksi kuor­ma vii­kos­sa kol­lei­na ja kol­le­ja oli kol­me. Mai­dot erik­seen, ker­ran vii­kos­sa. Oluet erik­seen, ker­ran viikossa.

    Eipä ole tuo­ret­ta tava­raa sii­tä pai­kas­sa tar­jot­tu. Vii­kon van­ha lei­pä on jo aika kovaa, vaik­ka sen huuh­te­li­si alas van­hal­la mai­dol­la. Tai sit­ten muis­ti pet­tää pahasti.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­gin tar­koi­tuk­se­na on muut­taa puysä­köin­ti­paik­ko­ja jake­lu­lii­ken­teeen käyt­tä­mik­si pysäh­ty­mis­pai­koik­si, mut­ta täs­sä on jat­ku­vaa rii­tää asu­kas­py­sä­köin­nin kans­sa. Jos joku perus­taa ruo­ka­kau­pan paik­kaan, jos­sa on pysäh­ty­mis­kiel­to (Rune­ber­gin­ka­tu) jake­lu­lii­ken­net­tä on vai­kea järjestää.

    Rune­ber­gin­ka­tu­han on esi­merk­ki ns. kau­pun­ki­bu­le­var­dis­ta. Ruo­ka­kau­ap­pa on mm. Töölöntorilla.

  82. Mark­ku af Heur­lin: Rune­ber­gin­ka­tu­han on esi­merk­ki ns. kau­pun­ki­bu­le­var­dis­ta. Ruo­ka­kau­ap­pa on mm. Töölöntorilla.

    Rune­ber­gin­ka­tu ei ole mikään kau­pun­ki­bu­le­var­di. Bule­var­deil­la on olta­va enem­män pui­ta. Rune­ber­gin­ka­dul­la ei nii­tä juu­ri ole, kuin ainoas­taan paik­ka pai­koin. Mm. keväi­sin on esi­mer­kik­si Töö­lön­to­rin ja Hes­pe­rian­puis­ton välil­lä mah­dol­lis­ta tar­kas­tel­la talo­jen eri ker­ros­ten sei­nä- ja ikku­na­pin­to­jen perus­teel­la, miten kor­keal­le kau­pun­gin katu­pö­ly siel­lä nousee.

    Kaup­pa­hal­li oli aiem­min myös Tun­tu­ri­ka­dul­la, mel­kein enti­sen elo­ku­va­teat­te­ri Astran vie­res­sä. Sen lope­tet­tua saat­toi käy­dä vie­lä rati­kal­la Stoc­kan Her­kus­sa, mut­ta ratik­ka­lin­jan ja pysäk­kien muu­tok­set nykyi­seen, Kam­pin kaup­pa­kes­kuk­sen ja Mikon­ka­dun kaut­ta kier­tä­mi­seen han­ka­loit­ti ruo­kaos­tos­ten tekoa edel­li­ses­sä ja var­maan vähen­si asia­kas­kun­taa myös. 

    Kau­pun­ki- ja lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat var­maan­kin (pää­tök­sen­sä perus­teis­sa) veto­si­vat vain Kam­pin bus­si­ter­mi­naa­lin saavutettavuuteen …

  83. JY: Ete­lä-Euroo­pas­sa kus­ki pysäh­tyy vaik­ka kes­kel­le katua, jos muu­al­le ei mah­du. Vie tava­rat, jut­te­lee omis­ta­jan kans­sa ja läh­tee. Samal­la tiet­ty on syn­ty­nyt ruuh­ka ja tor­vet soi, mut­ta viis sii­tä. Tämä on oikeas­ti urbaania.

    Näin­hän se menee. Pal­ve­lu­yri­tyk­set kes­kit­ty­vät sin­ne mis­sä ihmi­set liik­ku­vat. Ihmi­set liik­ku­vat siel­lä mis­sä hen­ki­lö­lo­gis­tii­kan suun­nit­te­lu­kri­tee­ri ei ole hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen suju­vuus, vaan jouk­ko­lii­ken­teen. Käve­ly on erin­omai­sen teho­kas jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to, ja de fac­to jaet­tu tila jota ete­läeu­roop­pa­lai­nen pik­ku­ka­tu yleen­sä edus­taa, sovel­tuu tähän erinomaisesti.

    Var­si­nais­ta ruuh­kaa­han näil­lä pik­ku­ka­duil­la ei syn­ny, kos­ka tar­vit­ta­vaa ajo­neu­vo­mää­rää ei yksin­ker­tai­ses­ti mah­du. Auto­lii­ken­teen volyy­mi on käve­li­jöi­hin ver­rat­tu­na marginaalinen.

  84. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Rune­ber­gin­ka­tu ei ole mikään kau­pun­ki­bu­le­var­di. Bule­var­deil­la on olta­va enem­män pui­ta. Rune­ber­gin­ka­dul­la ei nii­tä juu­ri ole, kuin ainoas­taan paik­ka pai­koin. Mm. keväi­sin on esi­mer­kik­si Töö­lön­to­rin ja Hes­pe­rian­puis­ton välil­lä mah­dol­lis­ta tar­kas­tel­la talo­jen eri ker­ros­ten sei­nä- ja ikku­na­pin­to­jen perus­teel­la, miten kor­keal­le kau­pun­gin katu­pö­ly siel­lä nousee.

    .…..

    Käsit­tääk­nei täs­sä yhtey­des­sä kau­pun­ki­bu­le­var­di on ensi­si­si­jai­ses­ti lii­ken­teel­li­nen eikä bota­nis­ti­nen entiteeetti.

  85. Jo suo­raan sanoo, niin bule­var­deis­sa pelot­taa se iäni­kui­nen rai­de­liikn­dog­ma­tiik­ka ja suo­raan snaoen tuu­baa ole­vat havain­ne­ku­vat, jois­sa aurin­ko aina pais­taa kuin Pjongjangissa.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rune­ber­gin­ka­tu ei vas­taa mitoi­tuk­sel­taa kaupunkibulevardia.

    Ei ehkä aivan, mut­ta melkein.

    Puhum­me kui­ten­kin eri asiois­ta, kun puhu­taan sisääntuloväylistä

  87. JY: Eipä ole tuo­ret­ta tava­raa sii­tä pai­kas­sa tar­jot­tu. Vii­kon van­ha lei­pä on jo aika kovaa, vaik­ka sen huuh­te­li­si alas van­hal­la mai­dol­la. Tai sit­ten muis­ti pet­tää pahasti.

    Pakas­tin. Lei­pä pysyy tuo­ree­na. Ihme laite.

  88. Kol­mi­piik­ki:
    Olen ollut kesä­töis­sä tuol­lai­ses­sa pie­nes­sä ruo­ka­ra­vin­to­las­sa, jos­sa oli noin 150 asiakaspaikkaa. 

    Yksi kuor­ma vii­kos­sa kol­lei­na ja kol­le­ja oli kol­me. Mai­dot erik­seen, ker­ran vii­kos­sa. Oluet erik­seen, ker­ran viikossa.

    Huo­mat­kaa, että yksi kol­li on sel­lai­nen pari met­riä kor­kea lava, jos­sa on pyö­rät. Mas­saa sil­lä oli alle 100 kg. Osa näis­tä 3 kol­lis­ta meni myy­mä­lään, joten var­si­nai­nen ravin­to­lan kul­je­tus­tar­ve oli pienempi.

    Kysees­sä oli siis nor­maa­li sei­so­val­la pöy­däl­lä ja tilaus­keit­tiöl­lä varus­tet­tu lounaspaikka.

    Tuol­lai­nen 2*1*1 met­rin ja alle 100 kg pai­noi­nen kol­li kul­kee len­no­kil­la vie­lä hel­pos­ti. Toden­nä­köi­ses­ti sen mas­sa oli alle 50 kg, mut­ta arvioin nyt rei­lus­ti yläkanttiin.

    Oluet ovat pai­na­via, kos­ka ne ovat pelk­kää nes­tet­tä, mut­ta nekin voi­daan kul­jet­taa ilmateitse.

    Huo­mio­nar­vois­ta on se, että len­no­kis­sa pitäi­si olla jon­kin­lai­nen tur­va­tyy­ny tms. jos tulee jokin ongel­ma. Nimit­täin jo 10 kg mas­san tip­pu­mi­nen nis­kaan oli­si hen­gen­vaa­ral­lis­ta. Tämä tus­kin on mikään ongel­ma, kun ottaa huo­mioon, että alle 10 vuot­ta sit­ten täl­le oli­si nau­ret­tu ja nyt mie­hit­tä­mät­tö­mät kul­ku­neu­vot ovat arki­päi­vää hyvin monel­la alalla.

    Jake­luau­tot ovat men­nei­syyt­tä. Toi­saal­ta, mik­sei jake­luau­toa voi suun­ni­tel­la mie­hit­tä­mät­tö­mäk­si ja pie­nem­mäk­si? Yhden kus­kin pal­kal­la kul­ki­si toden­nä­köi­ses­ti useam­pi auto­no­mi­nen ja pie­nem­pi jakeluauto.

    Samoin len­nok­kien koh­dal­la se ei ole ongel­ma, mikä­li auto­no­mi­nen len­nok­ki heit­tää pari kol­me keik­kaa samaan osoit­tee­seen, vaik­ka jake­luau­to teki­si sen kerralla. 

    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, että mikä robot­ti­tyyp­pi vie kaupunkijakelun.

    Ihan mie­len­kiin­toi­sia aja­tuk­sia. Tosin hata­rien aero­dy­na­mii­kan tie­to­je­ni mukaan tuol­lai­nen kol­li vaa­ti­si jo aika tuh­tia len­nok­kia. No. Sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on opti­mis­ti­nen, kun J.V. Dzu­gas­vi­li on aivan oikein todennut.

    Jake­luau­ton kul­jet­ta­jan teh­tä­vä on myös tyh­jen­tää ja siir­tää kuorma.

    Voim­me kes­kus­tel­la ideas­ta enem­män sen jäl­keen kun on kehi­tet­ty Kor­kea­vuo­ren­ka­dul­la jäi­seen aikaan itse­näi­ses­ti kul­ke­va robottiauto.

  89. spot­tu: Näin­hän se menee. Pal­ve­lu­yri­tyk­set kes­kit­ty­vät sin­ne mis­sä ihmi­set liik­ku­vat. Ihmi­set liik­ku­vat siel­lä mis­sä hen­ki­lö­lo­gis­tii­kan suun­nit­te­lu­kri­tee­ri ei ole hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen suju­vuus, vaan jouk­ko­lii­ken­teen. Käve­ly on erin­omai­sen teho­kas jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to, ja de fac­to jaet­tu tila jota ete­läeu­roop­pa­lai­nen pik­ku­ka­tu yleen­sä edus­taa, sovel­tuu tähän erinomaisesti.

    Var­si­nais­ta ruuh­kaa­han näil­lä pik­ku­ka­duil­la ei syn­ny, kos­ka tar­vit­ta­vaa ajo­neu­vo­mää­rää ei yksin­ker­tai­ses­ti mah­du. Auto­lii­ken­teen volyy­mi on käve­li­jöi­hin ver­rat­tu­na marginaalinen.

    Mis­tä­hän täl­lai­nen Ete­lä-Euroop­pa mah­taa löy­tyä? Sitä ei aina­kaan ollut sii­nä ete­läi­ta­lia­lai­ses­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa, josa tuli äsket­täin kyläil­tyä. Per­heel­lä kak­si autoa, joil­la men­nään joka paik­kaan, siis töi­hin, kaup­paan ja har­ras­tuk­siin. Bus­sil­la pää­see kes­kus­taan ker­ran tai kak­si tun­nis­sa. Ainoa käve­ly­ka­tu on varat­tu turis­teil­le, tosin se on koko ajan täyn­nä jake­luau­to­ja ja moot­to­ri­pyö­riä. Moot­to­ri­pyö­räl­lä men­nään myös illal­la ravin­to­laan. Sil­loin ei syyl­lis­ty­tä rat­ti­juop­pou­teen, ja autot pitä­vät park­ki­pai­kat varat­tui­na yön yli.

  90. Jalan­kul­ki­ja:
    … , ja autot pitä­vät park­ki­pai­kat varat­tui­na yön yli.

    Eikö ne park­ki­pai­kat ole sil­loin hyvin­kin tehok­kaas­sa käy­tös­sä? Maan­käy­tön tehok­kuus kär­sii jo heti sil­loin, jos auto tuol­lai­sel­la park­ki­pai­kal­la yhden­kin ker­ran vaih­tuu. Sil­loin­han se paik­ka on jo jon­kin tovin käyt­tä­mät­tä. m.o.t.

    PS. Paran­ta­vat­ko autoil­laan kau­pun­kiin tule­vat espoo­lai­set Hel­sin­gin maan­käy­tön tehok­kuut­ta? Jos valit­se­vat kukin auto­aan var­ten tyh­jän park­ki­pai­kan, mie­les­tä­ni voi­daan näin perus­tel­lus­ti väittää.

  91. Jalan­kul­ki­ja: Moot­to­ri­pyö­räl­lä men­nään myös illal­la ravin­to­laan. Sil­loin ei syyl­lis­ty­tä rat­ti­juop­pou­teen, ja autot pitä­vät park­ki­pai­kat varat­tui­na yön yli. 

    Mie­len­kiin­toi­sa tul­kin­ta. Mah­taa­ko olla niin? Suo­mes­sa syl­lis­tyy rat­ti­juop­pou­teen ihan kai­kil­la moot­to­roi­duil­la veh­keil­lä, jopa säh­kö­käyt­töi­sel­lä inva­mo­pol­la­kin ajamisesta.
    Toi­saal­ta meil­lä pol­ku­pyö­räl­lä mene­mi­nen illan­viet­toi­hin on hyvin suo­sit­tua yli­opis­to­kau­pun­geis­sam­me, jois­sa etäi­syy­det ovat lyhyem­piä kuin pk-seudulla.

  92. Jalan­kul­ki­ja: Mis­tä­hän täl­lai­nen Ete­lä-Euroop­pa mah­taa löy­tyä? Sitä ei aina­kaan ollut sii­nä ete­läi­ta­lia­lai­ses­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa, josa tuli äsket­täin kyläiltyä.

    Vähän­kin van­hem­mis­ta ja suu­rem­mis­ta kau­pun­geis­ta. Yksi­suun­tai­nen katu, yksi rivi pysä­köi­ty­jä auto­ja ja ehkä muo­dol­li­nen ahdas jal­ka­käy­tä­vä jota yleen­sä ei käy­te­tä vaan kävel­lään kadul­la. Ete­läeu­roop­pa­lai­nen nor­mi­ka­tu­tyyp­pi, vai­kea olla huomaamatta.

    Pik­ku­paik­ka­kun­nat hii­pu­vat Ete­lä-Euroo­pas­sa sii­nä mis­sä tääl­lä­kin, ja auto on ainut toi­mi­va tapa liik­kua jos sii­hen on tarvetta.

    Per­heel­lä kak­si autoa, joil­la men­nään joka paik­kaan, siis töi­hin, kaup­paan ja harrastuksiin.

    Sel­lais­ta asu­mis­muo­toa johon yli­pää­tään mah­tuu tyy­pil­li­ses­ti kak­si autoa per­het­tä koh­ti ja kaik­ki on niin kau­ka­na että logis­tiik­kaan tar­vi­taan auto on aika vai­kea pitää kaupunkimaisena.

  93. spot­tu:

    Pik­ku­paik­ka­kun­nat hii­pu­vat Ete­lä-Euroo­pas­sa sii­nä mis­sä tääl­lä­kin, ja auto on ainut toi­mi­va tapa liik­kua jos sii­hen on tarvetta.

    Sel­lais­ta asu­mis­muo­toa johon yli­pää­tään mah­tuu tyy­pil­li­ses­ti kak­si autoa per­het­tä koh­ti ja kaik­ki on niin kau­ka­na että logis­tiik­kaan tar­vi­taan auto on aika vai­kea pitää kaupunkimaisena.

    Vai hii­pu­vat? Aina kan­nat­taa näkö­jään antaa arvioi­ta eri­tyi­ses­ti sii­tä, mitä ei itse ole ollut näkemässä. 

    Ei täs­sä esi­merk­ki­kau­pun­gis­sa mikään hii­pu­nut eikä ollut kau­ka­na. Kyse on erit­täin tii­viis­ti asu­tus­ta ja suo­si­tus­ta turis­tia­lu­ees­ta, jos­sa iki­van­hat pik­ku­kau­pun­git ovat tii­viis­ti toi­sis­saan kiin­ni kuin hel­mi­nau­has­sa ja joka sent­ti on raken­net­tu täyteen. 

    Ei Ita­lia ole mikään taka­hi­kiä, jos­sa kaik­ki oli­si kau­ka­na ja autio­ta kuin Suo­men maaseudulla.

  94. Jalan­kul­ki­ja: Vai hii­pu­vat? Aina kan­nat­taa näkö­jään antaa arvioi­ta eri­tyi­ses­ti sii­tä, mitä ei itse ole ollut näkemässä.

    Ete­läeu­roop­pa­lai­set pik­ku­paik­ka­kun­nat hii­pu­vat riip­pu­mat­ta sii­tä olen­ko sitä näke­mäs­sä. Aika luon­nol­li­nen pie­ne­ne­vän syn­ty­vyy­den ja urba­ni­saa­tion seuraus.

  95. spot­tu: Ete­läeu­roop­pa­lai­set pik­ku­paik­ka­kun­nat hii­pu­vat riip­pu­mat­ta sii­tä olen­ko sitä näke­mäs­sä. Aika luon­nol­li­nen pie­ne­ne­vän syn­ty­vyy­den ja urba­ni­saa­tion seuraus.

    Kan­nat­tai­si­ko kui­ten­kin oikeas­ti käy­dä kat­so­mas­sa pai­kan pääl­lä? Sil­loin ole­tuk­set voi­si­vat perus­tua fak­taan eikä pelk­kään ideo­lo­gian autuuteen.

  96. Jalan­kul­ki­ja: Kan­nat­tai­si­ko kui­ten­kin oikeas­ti käy­dä kat­so­mas­sa pai­kan pääl­lä? Sil­loin ole­tuk­set voi­si­vat perus­tua fak­taan eikä pelk­kään ideo­lo­gian autuuteen.

    Olen kier­rel­lyt pit­kin­poi­kin Ete­lä-Euroop­paa vii­mei­sen parin­kym­me­nen vuo­den aika­na vaih­te­le­val­la fre­kvens­sil­lä mut­ta käy­tän­nös­sä vähin­tään reis­su-pari vuo­des­sa junal­la, autol­la, jul­ki­sil­la ja veneel­lä yleen­sä (suo­ma­lais­ten) lomien aikaan sel­lai­nen kuu­kausi ker­ral­laan, mil­loin mis­sä­kin maas­sa tup­pu­ky­lis­tä pää­kau­pun­kei­hin. Pää­mää­rä­tön­tä käve­lyä tulee mat­koil­la har­ras­tet­tua paljon. 

    Sil­ti, mitä demo­gra­fi­seen kehi­tyk­seen tulee, kan­nat­taa kat­soa mie­lum­min tilas­to­ja kuin luot­taa sil­mä­mää­räi­seen arvioon.

  97. Jalan­kul­ki­ja: Kan­nat­tai­si­ko kui­ten­kin oikeas­ti käy­dä kat­so­mas­sa pai­kan pääl­lä? Sil­loin ole­tuk­set voi­si­vat perus­tua fak­taan eikä pelk­kään ideo­lo­gian autuuteen.

    Pai­kan pääl­lä käy­mi­nen ei kyl­lä anna kovin tark­kaa koko­nais­ku­vaa noin suu­ren mit­ta­kaa­van ilmiös­tä. Fak­tat löy­ty­vät täs­sä tapauk­ses­sa tilastoista.

  98. Kujan­kul­ki­ja: Pai­kan pääl­lä käy­mi­nen ei kyl­lä anna kovin tark­kaa koko­nais­ku­vaa noin suu­ren mit­ta­kaa­van ilmiös­tä. Fak­tat löy­ty­vät täs­sä tapauk­ses­sa tilastoista.

    Lait­tai­sin tuo­hon tie­tyn varauk­sen. Lie­nee myös mer­ki­tys­tä sil­lä, min­kä­lai­sia tilas­to­ja yli­pää­tään laa­di­taan ja miten nii­tä tulkitaan.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Google Earth joka tapauk­ses­sa tulee hal­vem­mak­si kuin pai­kan pääl­le matkustaminen.

    Joo, sii­tä­hän voi käte­väs­ti pää­tel­lä ita­lia­lai­sen­kin elä­män­muo­don tyy­pil­li­set piir­teet. Kuten sen, mon­ta­ko autoa per­heil­lä kes­ki­mää­rin on tai ei, ja kuin­ka pit­kiä tai lyhyi­tä mat­ko­ja niil­lä teh­dään. Tai sen, kuin­ka usein jul­ki­nen lii­ken­ne kul­kee tai sit­ten ei.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.