Liberan analyysi (3) Sosiaalinen asuntotuotanto alas?

Ana­lyy­sis­sa arvos­tel­laan voi­mak­kaas­ti sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa tapa­na tukea pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta ja eri­tyi­ses­ti sitä, että ARA-asun­to­ja raken­ne­taan myös kal­lii­siin kau­pun­gi­no­siin. Eril­li­siä kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja pitäi­si olla vain nii­tä var­ten, jot­ka luot­to­tie­to­jen menet­tä­mi­sen takia eivät pys­ty sijoit­tu­maan vapail­le mark­ki­noil­le. Muu­toin pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta tuli­si tukea tulon­siir­roin eikä sei­niä tukemalla.

Minä olen tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan samal­la taval­la täs­tä eril­lis­ten talo­jen raken­ta­mi­ses­ta köy­hil­le. Sitä on vai­kea perus­tel­la. Oli­si parem­pi, että ihmi­set asui­si­vat rik­kaat ja köy­hät sekai­sin ker­ros­ta­lois­sa, kuten vie­lä 1930-luvul­la. Pie­ni­tu­loi­sia tuet­tai­siin asu­mis­tuel­la. Tämä oli­si parem­pi, koska

  1. Se koh­te­lee kaik­kia samas­sa ase­mas­sa ole­via samal­la taval­la. Ara-asun­toon toi­set pää­se­vät ja toi­set eivät, joten se ei ole tasapuolista.
  2. Tuen koh­dis­tu­mi­nen sei­niin asuk­kai­den sijas­ta tuot­taa ongel­man, kun tulot nouse­vat. VM on vaa­ti­nut työs­sä käy­vien hää­tä­mis­tä ARA-asun­nois­ta. Täs­sä motii­vi­na ei tosin tai­da olla köy­hien puo­lus­ta­mi­nen vaan asu­mis­tu­ki­me­no­jen alentaminen.
  3. Segre­gaa­tio­ta pitäi­si vält­tää. Mikä on pahem­paa segre­gaa­tio­ta kuin köy­hien kes­kit­tä­mi­nen omiin kerrostaloihinsa?

LISÄYS 21.2: Kes­kus­te­lua asun­to­po­li­tii­kan kei­nois­ta sot­kee se, että se sekoit­tuu hel­pos­ti sen pää­määä­riin. Usein ne, jot­ka halua­vat vähem­män sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, halua­vat myös, että pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta tue­taan vähem­män, jot­ta nämä muut­tai­si­va­ty pois. Minä haluan kes­kus­tel­la yhtä suu­res­ta tues­ta ja poh­tia keinoja.

Ara-asun­to­jen kor­vaa­mis­ta asu­mis­tuel­la on vas­tus­tet­tu sil­lä, että asu­mis­tu­ki nos­taa vuo­kria. Aja­tus­ta ei ole lop­puun. Se, että asun­to­kan­nas­ta vara­taan osa pie­ni­tu­loi­sil­le ja siir­re­tään nämä asun­not mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le, nos­taa vuo­kria ja asun­to­jen hin­to­ja aivan yhtä pal­jon. Ainoa tapa vält­tää asu­mi­sen hin­taan koh­dis­tu­va vai­ku­tus on, ettei­vät pie­ni­tu­loi­set asu mis­sään. Joka tätä halu­aa, hänen pitäi­si ker­toa vähän tar­kem­min täs­tä vaihtoehdosta.

On sanot­tu niin­kin, ettei pie­ni­tu­lois­ten, esi­mer­kik­si työt­tö­mien, ole syy­tä yli­pään­sä asua Hel­sin­gis­sä, vaan hei­dän asun­ton­sa tulee vapaut­taa tuot­ta­vaa työ­tä teke­vil­le. Täs­sä siir­ry­tään­kin sit­ten aivan koko­naan eri maa­il­maan. Vää­rin­kä­si­tys­ten vält­tä­mi­sek­si koros­tan, ettei Libe­ran ana­lyy­sis­sa ei täl­lais­ta esitetä.

Sit­ten se toi­nen väi­te. Pur­siai­sen ja Saa­ri­maan mukaan ei ole perus­tel­tua sijoit­taa ARA-asun­to­ja kal­lii­siin kau­pun­gin osiin, kuten Kala­sa­ta­maan. Eko­no­mis­ti minus­sa on samaa miel­tä ja sosi­aa­li­po­lii­tik­ko aivan eri mieltä.

Ensin se eko­no­mis­tin perus­te. Jos Ara-asun­toa Kala­sa­ta­mas­sa tue­taan 400 eurol­la kuus­sa enem­män kuin muu­al­la, tähän sisäl­tyy sekä tehok­kuuson­gel­ma että oikeu­den­mu­kai­suuson­gel­ma. Oikeu­den­mu­kai­suuson­gel­ma liit­tyy sii­hen, miten vali­taan ne onnel­li­set, jot­ka tämän yli­mää­räi­sen tuen pii­riin pää­se­vät. Eikö tuo­kin raha pitäi­si jakaa kaik­kien Ara-asuk­kai­den kesken?

Entä jos teh­täi­siin niin, että kysy­tään kala­sa­ta­maan pääs­seil­tä onnel­li­sil­ta, suos­tui­si­vat­ko he muut­ta­maan hal­vem­mal­le alu­eel­le, jos sai­si­vat tuon 400 euroa kuus­sa puh­taa­na käteen. Jos he suos­tui­si­vat, tar­koit­taa tämä, että he hyö­tyi­si­vät tuos­ta rahas­ta enem­män kuin hyö­ty­vät asun­toon sido­tus­ta tues­ta. Aika moni tai­tai­si suos­tua. Jos tar­kas­te­lu rajoi­te­taan näi­hin yksi­löi­hin, kal­lii­seen asu­mi­seen sidot­tu tuki on haaskausta.

Toi­nen tehok­kuuson­gel­ma liit­tyy luki­tus­vai­ku­tuk­seen. Kun on jol­la­kin tavoin onnis­tu­nut saa­maan ARA-asun­non hyväs­tä kau­pun­gin­osas­ta, ei muu­ta pois, vaik­ka työ­paik­ka siir­tyi­si kau­pun­gin toi­sel­le puo­lel­le. Tämä luki­tus­vai­ku­tus on myös haas­kaus­ta. (Ei muu­ten muu­ta pois myös­kään, vaik­ka tulot nousi­si­vat paljon.)

Yksi­löi­tä tar­kas­tel­len ARA-asun­to­jen sijoit­ta­mi­ses­sa Kala­sa­ta­maan ja Jät­kä­saa­ren ei ole järkeä.

Sosi­aa­li­po­lii­tik­ko minus­sa on täy­sin eri miel­tä. Jos me emme har­joit­tai­si mel­koi­ses­ti rahaa uhra­ten­kin sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta, pää­tyi­sim­me pian sii­hen, että rik­kaat asu­vat omis­sa kau­pun­gi­no­sis­saan ja köy­hät omis­saan. Se teki­si koko suo­ma­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta kovin eri­lai­sen. Myös sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus hidas­tui­si. Köy­hien lap­sis­ta tuli­si köy­hiä ja tie kor­keam­paan ope­tuk­seen vai­keu­tui­si, jos­kaan ei kat­ke­ai­si koko­naan. Tämän hin­ta oli­si suuri.

Ilk­ka Tai­pa­leen sano­ja sitee­ra­ten. Köy­hät ja rik­kaat eivät kat­soi­si toi­si­aan sil­miin vaan sil­mäs­tä silmään.

Segre­gaa­tion vält­tä­mi­nen on myös oikeas­taan ainoa perus­te, mik­si pie­ni­tu­loi­sia kan­nat­taa tukea sei­nien kaut­ta eikä asu­mis­tuel­la. Sel­lais­ta asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mää on vai­kea luo­da, jos­sa pie­ni­tu­loi­set eivät tun­ti­si tar­vet­ta hakeu­tua hal­poi­hin kaupunginosiin.

Tuuk­ka Saa­ri­maal­la on tähän mykis­tä­vä vas­ta-argu­ment­ti. Sekä vapail­la vuo­kra­mark­ki­noil­la että Ara-asun­nois­sa pie­ni­tu­loi­sem­mil­la on tai­pu­mus asua hal­van vuo­kra­ta­son kau­pun­gi­no­sis­sa ja varak­kaim­mil­la arvos­te­tuim­mil­la alueil­la. Mikä häkel­lyt­tä­vin­tä: tämä kan­nan sisäi­nen segre­gaa­tio on Ara-kan­nan sisäl­lä voi­mak­kaam­paa kuin vapail­la vuokramarkkinoilla.

Rahan käyt­tä­mi­nen segre­gaa­tion tor­ju­mi­seen on jär­ke­vää, mut­ta ovat­ko Ara-asun­not Jät­kä­saa­res­sa kus­tan­nus­te­hok­kain tapa teh­dä tätä? Kou­lu­jen tasoe­rot ovat segre­gaa­tion pahin ilme­ne­mis­muo­to. Jät­kä­saa­ren tule­vat 1 500 ARA-asun­toa mak­sa­vat Hel­sin­gil­le vuo­des­sa noin seit­se­män mil­joo­naa euroa mene­tet­tyi­nä tuloi­na. Täl­lä rahal­la palk­kai­si yli sata opet­ta­jaa. Nii­den tur­vin voi­tai­siin posi­tii­vi­sen segre­gaa­tion hen­ges­sä siir­tyä lei­mau­tu­neis­sa kou­luis­sa aivan olen­nai­ses­ti pie­nem­piin ope­tus­ryh­miin ja kat­kais­ta kou­lu­jen eriy­ty­mi­sen, joka on jo pääs­syt vaa­ral­li­sen pitkälle.

[Kor­jaus 21.2. Tuos­ta seit­se­män mil­joo­nan euron tues­ta kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si jää noin vii­si mil­jooo­naa. Run­saat kak­si mil­joo­naa jää mui­den ARA-asuk­kai­den mak­set­ta­vak­si vuo­krien tasauksena.]

Minä en tie­dä, kum­pi oli­si parem­pi, mut­ta Pur­siai­nen ja Saa­ri­maa ovat oikeas­sa sii­nä, että on höl­möä, että asu­mi­seen liit­ty­vä tuki ei näy bud­je­tis­sa, kos­ka se on mene­tet­tyä tuloa. Sik­si päät­tä­jät eivät kos­kaan tule aset­ta­neek­si vas­tak­kain ARA-asun­to­jen sijoit­ta­mis­ta Jät­kä­saa­reen ja rahan käyt­tä­mis­tä posi­tii­vi­seen diskriminaatioon.

 

25 thoughts on “Liberan analyysi (3) Sosiaalinen asuntotuotanto alas?”

  1. Mitä tapah­tui­si jos asu­mis­tu­ki lope­tet­tai­siin. Vuo­kra­lai­set eivät kyke­ni­si mak­sa­maan vuo­kri­aan. Asun­not uhkai­si­vat jää­dä tyh­jil­leen, kun mark­ki­noil­ta katoai­si ker­ral­la suu­ri jouk­ko asiak­kai­ta. Luu­len, että suu­rim­mat häviä­jät oli­si­vat asun­to­jen omis­ta­jat kun vuo­kra­ta­so las­ki­si pysy­väs­ti ‚sil­lä mis­tä ihmees­tä asun­toi­hin tup­sah­tai­si hyvä­tu­loi­set uudet asukkaat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. kan­nan sisäi­nen segre­gaa­tio on Ara-kan­nan sisäl­lä voi­mak­kaam­paa kuin vapail­la vuokramarkkinoilla.”

    Tämä on oleel­li­nen huo­mio ja kom­men­toin nyt vain tätä. Kau­pun­gin ara­kan­nas­sa vuo­kria tasa­taan joka on ylei­ses­ti oikeu­den­mu­kais­ta, uusis­sa talois­sa esim. Jät­kä­saa­res­sa vuo­kra on kui­ten­kin oleel­li­ses­ti suu­rem­pi kuin van­hoil­la alueil­la (tasaus +-2,5e/m2). On aja­tel­tu että uusis­sa talois­sa on rei­lua mak­saa enem­män laa­dus­ta ja sijain­nis­ta, ja asuk­kai­den tulo­ta­so on kor­keam­pi. Täs­sä näkyy myös urbaa­nin asu­mi­sen suo­sio ja asun­to­jen laa­tu­ta­so, uudet talot ovat toki laa­duk­kaam­pia kuin vaik­ka­pa perus­kor­jaus­ta odot­ta­va 70-luvun lähiö­ta­lo. Asuk­kai­den valin­nan vapaut­ta on myös kun­nioi­tet­tu. Toi­saal­ta jos vuo­kria tasat­tai­siin niin että van­hoil­la alueil­la vuo­kra oli­si suu­rem­pi ja uusil­la alueil­la pie­nem­pi, ohjai­si­ko se valin­to­ja joten­kin toi­sin, en usko.Joillekin uusien aluei­den vuo­krat ovat lii­an kal­lii­ta ja toi­set taas ovat val­mii­ta mak­sa­maan laa­dus­ta ja sijain­nis­ta enemmän.Nythän ara­kan­nan perus­a­jat­te­lua on ohjan­nut se että ara-asun­not ovat yksi vaih­toeh­to vuo­kra­mark­ki­noil­la (tulo­ra­jo­ja ei ole, oami­suus­ra­ja on), kui­ten­kin niin että asu­kas­va­lin­nas­sa nou­da­te­taan sosi­aa­lis­ta vas­tuu­ta ja että on kau­pun­gin etu­jen mukais­ta yllä­pi­tää täl­lais­ta asun­to­kan­taa. Yksi­tyi­siä toi­mi­joi­ta tämä tie­tys­ti ärsyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Jät­kä­saa­ren ARA-asun­not mak­sa­vat Hel­sin­gil­le 7 milj €”

    No eivät mak­sa. Kysees­sä on ole­tet­tu ton­tin mark­ki­na­hin­nan ja ara­hin­nan ero. Suu­rin osa Hel­sin­gin asu­mis­käy­tös­sä ole­vas­ta tont­ti­maas­ta mak­se­taan nykyis­tä mark­ki­na­hin­taa alem­pia ton­tin­vuo­kria. Samal­la taval­la voi­si las­kea pal­jon­ko on esim park­ki­pai­kan tai puis­ton hinta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kai­ken­kaik­ki­aan hajau­tet­tu yhteis­kun­ta oli­si nyt ja tule­vai­suu­des­sa, suo­ras­taan koko­nais­val­tai­ses­ti parem­pi. Suu­rin syy maan­puo­lus­tuk­sel­li­sen paa­ra­dig­man muu­tos, venä­jä viel­lä kehit­ty­mät­tö­mi­ne hajaa­su­tusa­kuei­neen on län­tis­tä maa­il­maa edul­li­sem­mas­sa mones­ta­kin syys­tä . Ensik­si­kin yhteis­kun­nan hei­kom­mal­le ainek­sel­le on miel­lyt­tä­vää teke­mis­tä, eivät­kä ole muun yhteis­kun­nan rie­sa­na, se lisää Puti­nin kai­ku­poh­jaa sanoi­leen. Olem­me lii­ak­si ener­gia ja vies­tin­tä­verk­ko­jen varas­sa, siis kes­ki­te­tys­sä sys­tee­mis­sä. Lisäk­si kau­pun­kiem­me mark­ki­nal­li­nen ilmia­su kär­sii kun me taval­li­set lai­ta­puo­len kul­kiat siel­lä hoi­per­te­lem­me ja las­kem­me arvo­kiin­teis­tö­jen hou­kut­te­le­vuut­ta jakan­sa­lis­ten varal­li­suusar­vo­ja. Talu­del­li­nen nousu­kausi ei läh­de euroo­pas­sa ennen lii­keel­le, kun riit­tä­vän vau­raal­la alu­eel­la on riit­tä­väs­ti saa­tu aikaan jäleen­ra­ken­nus­koh­tei­ta, lisäk­si mel­koi­sel­la osal­la nuo­ria­mie­hiä on tar­ve pääs­tä toteut­ta­maan itse­ään , he ovat näet sotapsykoosissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tero:
    Jät­kä­saa­ren ARA-asun­not mak­sa­vat Hel­sin­gil­le 7 milj € vuo­des­sa! Huh!

    Onko näi­tä las­ket­tu jos­sain? Voi­ko las­kel­miin tutustua? 

    Tero: Jät­kä­saa­ren ARA-asun­not mak­sa­vat Hel­sin­gil­le 7 milj € vuo­des­sa! Huh!
    Onko näi­tä las­ket­tu jos­sain? Voi­ko las­kel­miin tutustua? 

    Tuo on var­maan­kin “mene­tet­tyä poten­ti­aa­lis­ta tuloa” suh­tees­sa sii­hen, että ne vuo­krat­tai­siin markkinahinnalla. 

    En nyt suo­raan löy­dä kau­pun­gin jät­kä­saa­ren vuo­kra­ta­soa, mut­ta sitä voi­nee haa­ru­koi­da näis­tä myl­ly­pu­ron uusis­ta käm­pis­tä, joi­den neliö­hin­nat ovat kar­keas­ti 12e/m2/kk. https://www.stadinasunnot.fi/tuleva-uustuotanto

    Nopeas­ti oikotie.fi:stä kat­so­mal­la 40–70 neliöis­ten kämp­pien mark­ki­na­vuo­krat jät­kä­saa­res­sa ovat luok­kaa 22e/m2/kk, joten tuo osmon vii­me vuon­na arvio­ma kymp­pi kuus­sa per neliö saat­taa hyvin­kin pitää paikkansa.

    En tie­dä pal­jon­ko asun­to­ja tai ker­ros­ne­liöi­tä on, mut­ta äkkiä­kös sen tuos­ta arvioi: 7 000 000e / (12 * 10e/m2) = 58 333 m².

    Eli jos asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli­si 58.3 neliö­tä, niin tuhan­nel­le onnek­kaal­le asun­to­kun­nal­le jae­taan n. 580e/kk tukea veron­mak­sa­jien pus­sis­ta ja kaik­ki muut kau­pun­gin köy­hät jää­vät nuo­le­maan näppejään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Uusi tut­ki­mus Yhdys­val­lois­ta joka tukee näkemystäsi: 

    Does urban sprawl hold down upward mobility?

    Tut­ki­muk­sen mukaan tiheät kau­pun­git lisää­vät sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta. Kun tiheys kak­sin­ker­tais­tuu, sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus ylös­päin lisään­tyy 41%. Kau­pun­ki­ti­hey­den epä­suo­ris­ta vai­ku­tuk­sis­ta segre­gaa­tio köy­hyy­den mukaan on ainoa mer­kit­tä­vä nega­tii­vi­nen vaikutus. 

    Lähiö­kau­pun­git ovat hai­tal­li­sia sosi­aa­li­sel­le liik­ku­vuu­del­le, sosi­aa­li­nen eri­tyi­nen tiheis­sä kau­pun­geis­sa on myös hai­tal­lis­ta. “Com­mu­ting zones with high levels of com­pact­ness are, in fact, more segre­ga­ted in terms of inco­me, and that segre­ga­tion does, in fact, suppress upward mobility.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Vesa Pei­pi­sel­le.
    Ei ole tar­koi­tus mor­ka­ta lau­ta­kun­taa, kun sitee­raan tut­ki­mus­ta Ara-kan­nan siä­si­ses­tä segre­gaa­tios­ta. Se joh­tuu osit­tain sii­tä, että parem­mis­ta asun­nois­ta aivan oikein vaa­di­tan kor­keam­paa vuo­kraa. Vaik­ka näin ei oli­si, nyky­sään­nöil­lä pää­dy­tään vää­jää­mät­tä sii­hen, että parem­min sijait­se­vat asun­not pai­not­tu­vat kan­nas­sa parem­pi­tu­loi­sil­le. Kun Ara-asu­kas vau­ras­tuu, hän ei muu­ta pois Jät­kä­saa­res­ta mut­ta muut­taa pois Vesa­las­ta. Ilmiö hei­ken­tää mah­dol­li­suuk­sia käyt­tää Ara-kan­taa segre­gaa­tion tor­jun­taan. SE myös puol­taa sitä, että ei pitäi­si olla aina­kaan puh­fas­ta sei­nien tuke­mis­ta. Jos lain­sää­dän­tö jous­tai­si, kan­nat­tai­si Ara-vuo­krat sitoa jol­ta­kin osin tuloi­hin. Ei tar­vit­si­si myös­kään ryh­tyä hää­tä­mään yli­tu­loi­sia, niis­tä rois­to­ja, jot­ka ovat kes­keyt­tä­neet työt­töl­myy­ten­sä mene­mäl­lä töihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. En ole ihan var­ma tuos­ta 7 mil­joo­nas­ta mene­te­tys­tä euros­ta. Mark­ki­noil­la on kui­ten­kin vain tiet­ty mää­rä osto­voi­maa. Koko pla­nee­tan asu­jai­mis­to ei ole muut­ta­mas­sa Hel­sin­kiin. Jos Jät­kä­saa­ren ARA-ton­tit oli­si­kin huu­to­kau­pat­tu ja kau­pun­ki oli­si saa­nut sen 7 milj., eikö kysyn­tä muu­al­la kau­pun­gis­sa oli­si hei­ken­ty­nyt vas­taa­vas­ti? Ottaen huo­mioon, että kau­pun­ki on suu­rin maa­no­mis­ta­ja, raha oli­si siis siir­ty­nyt yksis­tä tas­kuis­ta toi­siin? Eli kus­tan­nus­ta ei ole syn­ty­nyt, tai aina­kaan se ei voi olla suo­raan ARA-tont­tien hin­nan ja mark­ki­na­hin­nan ero­tus? Toki voi aja­tel­la, että jos vas­taa­via tont­te­ja ei ole saa­ta­vil­la muu­al­la, osa kysyn­näs­tä koh­dis­tuu käy­tet­tyi­hin asun­toi­hin eikä suo­raan kilah­da kau­pun­gin kas­saan, mut­ta sil­ti 7 mil­joo­naa oli­si liioittelua? 

    Se 7 mil­joo­naa­han on ilmei­ses­ti­kin las­ket­tu nyky­mark­ki­nan hin­toi­hin, jos­sa ARA-ton­tit eivät ole tar­jon­nas­sa muka­na (markkina1). Markkina2, jos­sa ARA-ton­tit oli­si­vat muka­na, oli­si eri­lai­nen mark­ki­na, kos­ka sil­lä oli­si enem­män tar­jon­taa, ja kaik­kien tont­tien hin­ta muo­dos­tui­si sik­si eri­lai­sek­si. Eli todel­li­nen kus­tan­nus oli­si Jät­kä­saa­ren ARA-tont­tien hin­ta markkinalla2 vähen­net­ty­nä kaik­kien kau­pun­gin myy­mien tont­tien hin­tae­rol­la markkinan1 ja markkinan2 välillä.

    Toki voi vie­lä aja­tel­la, että mikä­li ARA-tont­te­ja ei oli­si saa­ta­vil­la, myös kysyn­tä vapail­la mark­ki­noil­la kas­vai­si, kos­ka sin­ne siir­tyi­si kysyn­tää ARA-mark­ki­noil­ta. Mut­ta tämä kysyn­tä ei ilmei­ses­ti­kään oli­si kovin osto­voi­mais­ta, sil­lä mik­si se muu­ten oli­si ARA-mark­ki­nal­la täl­lä het­kel­lä. ARA-mark­ki­noil­ta siir­ty­vä kysyn­tä voi­si pado­ta tar­jon­nan lisään­ty­mi­sen aiheut­ta­maa hin­ta­las­kua vain sil­tä osin kuin se oli­si­kin ARA-ehto­ja ostovoimaisempaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. kan­nan sisäi­nen segre­gaa­tio on Ara-kan­nan sisäl­lä voi­mak­kaam­paa kuin vapail­la vuokramarkkinoilla

    Raha on vain yksi resurs­si, jota hyvä­osai­sil­la on enem­män kuin huo­no-osai­sil­la. Jos ARA-asun­non saa­mi­sen toden­nä­köi­syyt­tä paran­taa oikein ja tai­ta­vas­ti täy­tet­ty hake­mus, niin hyvä­osai­sil­la on toden­nä­köi­sem­min parem­min osaa­mis­ta pereh­tyä sii­hen miten hake­mus tulee teh­dä että tär­pin toden­nä­köi­syys maksimoituu.

    Jos sys­tee­min pää­tök­sen­teos­sa on yhtään kor­rup­tio­ta ja hyvä­ve­li-ver­kos­to­ja, niin hyvä­osai­sil­la on toden­nä­köi­sem­min sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja joi­den avul­le vedel­lä oikeis­ta naruista.

    Vaik­ka raha pos­tet­tai­siin yhtä­lös­tä, se ei vie­lä rii­tä sii­hen ettei­kö hyvä­osai­sil­la oli­si parem­min tie­to­tai­toa ja yhteyk­siä sel­vit­tää, miten par­hai­ten käyt­tää sys­tee­miä hyväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Juu, niin­hän nuo Libe­ran tyy­pit sään­te­lyn pur­kua perus­te­le­vat, että se las­kee hin­to­ja. Mut­ta sitä minä vaan, että ei voi käy­dä niin, että hin­nat las­ke­vat ja kau­pun­ki menet­tää rahaa. Se vaa­ti­si epä­nor­maa­lia mate­ma­tiik­kaa. Se 7 mil­joo­naa ei tai­da pitää paikkaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kes­ku­te­lus­sa on ollut nyt muka­na eko­no­mis­tin näkö­kul­ma ja sosi­aa­li­po­lii­ti­kon näkö­kul­ma. Maan­käy­tön suun­nit­te­li­jan näkö­kul­ma on jää­nyt uupu­maan. Olem­me raken­ta­neet nor­mit, jot­ka pakot­ta­vat teke­mään kai­kis­ta asun­nois­ta yhtä hyviä (valoa, iso­ja piho­ja, pysä­köin­ti­paik­ko­ja, kapea­run­koi­suut­ta, esteet­tö­myyt­tä ja niin edelleen). 

    http://www.sarela.fi/asuinalueiden-sosiaalinen-sekoittuminen/

    Kes­kei­nen kysy­mys on se vähen­tä­vät­kö nämä nor­mit asun­to­ra­ken­ta­mis­ta hyvil­le pai­koil­le. Jos eivät vähen­nä, nor­mit ja asun­to­po­li­tiik­ka ovat lähin­nä tulon­siir­toa. Jos taas vähen­tä­vät, nor­mit sekä lisää­vät segre­gaa­tio­ta että vähen­tä­vät hyvinvointia. 

    Ja kyl­lä­hän ne vähen­tä­vät. Tämä on help­poa tode­ta kan­ta­kau­pun­gin van­hois­ta alueis­ta, joi­den tii­viy­teen ei uusil­la alueil­la päästä. 

    Erit­täin suur­ta tii­viyt­tä joka näkyy osin huo­nom­pi­na asun­toi­na kan­nat­taa teh­dä vain hyvil­lä ja halu­tuil­la pai­koil­la. Huo­noil­le ja ei-halu­tuil­le pai­koil­le toteu­tet­tu­na se joh­taa huo­no-osai­sen väes­tön entis­tä suu­rem­paan keskittymiseen.

    Voi­si­ko nor­mioh­jaus siis jous­taa siel­lä, min­ne suu­ri jouk­ko ihmi­siä kai­kis­ta tulo­luo­kis­ta halu­aa asu­maan? Hel­sin­gin tapauk­ses­sa siis eri­tyi­ses­ti kan­ta­kau­pun­gis­sa ja sen laajenemisalueilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mik­ko Säre­lä: Kes­kei­nen kysy­mys on se vähen­tä­vät­kö nämä nor­mit asun­to­ra­ken­ta­mis­ta hyvil­le pai­koil­le. Jos eivät vähen­nä, nor­mit ja asun­to­po­li­tiik­ka ovat lähin­nä tulon­siir­toa. Jos taas vähen­tä­vät, nor­mit sekä lisää­vät segre­gaa­tio­ta että vähen­tä­vät hyvinvointia. 

    Täs­sä pitäi­si nyt todel­la tar­kas­ti eri­tel­lä ne tapauk­set jois­sa nor­mit estä­vät lisä­ra­ken­ta­mi­sen (eli tuot­ta­vat hyvin­voin­ti­tap­pio­ta) niis­tä tapauk­sis­ta, jois­sa nor­meil­la este­tään gryn­de­rei­tä teke­mäs­tä pika­voit­to­ja hyvin­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Kysees­sä kun on ihan samat normit.

    Täy­sin ikku­na­ton kort­te­lin kokoi­nen hel­ve­tin­kuu­tio var­mas­ti oli­si tehok­kain ja gryn­de­ril­le­kin talo­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vin tuo­te — ikku­nat mak­saa ja kyl­lä pimeil­le­kin sel­leil­le käyt­tä­jä löy­tyi­si vähin­tään asu­mis­tuen hin­nal­la — mut­ta sel­lais­ta tus­kin halutaan.

    Paras rat­kai­su oli­si antaa vir­ka­mie­hil­le riit­tä­väs­ti har­kin­nan­va­raa luon­nos- ja lupa­vai­heen aika­na; hyvin perus­tel­lut poik­kea­mi­set laa­tu­vaa­ti­muk­sis­ta sal­lit­tai­siin, mut­ta yli­lyön­nit voi­tai­siin kar­sia pois. Ongel­ma oli­si sit­ten sii­nä, että täl­lai­nen tul­kin­nan­va­ra oli­si väki­sin­kin sub­jek­tii­vi­nen, ja jou­tui­si välit­tö­mäs­ti perus­tus­la­ki­ju­ris­tien hampaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun Ara-asu­kas vau­ras­tuu, hän ei muu­ta pois Jät­kä­saa­res­ta mut­ta muut­taa pois Vesa­las­ta. Ilmiö hei­ken­tää mah­dol­li­suuk­sia käyt­tää Ara-kan­taa segre­gaa­tion tor­jun­taan. SE myös puol­taa sitä, että ei pitäi­si olla aina­kaan puh­fas­ta sei­nien tuke­mis­ta. Jos lain­sää­dän­tö jous­tai­si, kan­nat­tai­si Ara-vuo­krat sitoa jol­ta­kin osin tuloi­hin. Ei tar­vit­si­si myös­kään ryh­tyä hää­tä­mään yli­tu­loi­sia, niis­tä rois­to­ja, jot­ka ovat kes­keyt­tä­neet työt­töl­myy­ten­sä mene­mäl­lä töihin.

    Voi­si­ko tähän löy­tyä jon­kin­lai­nen rat­kai­su mää­rä­ai­kai­sis­ta asui­noi­keuk­sis­ta? Opis­ke­li­joi­den koh­dal­la se on toi­mi­nut hyvin. Eli ARA- ym. tue­tut asun­non 10 vuo­den mää­rä­ajal­le. Sen jäl­keen saa toki hakea uut­ta jat­koa jos edel­leen täyt­tää kri­tee­rit, mut­ta ei saa pysyä samas­sa asun­nos­sa (tai kuten usein näkee, ei saa jat­kaa kau­pun­gin asun­non vuo­kraa­mis­ta vaik­ka itse asuu toisaalla).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Tar­ken­nuk­se­na vie­lä: nuo maan­käy­tön tehok­kuu­teen liit­ty­vät nor­mit ovat sel­lai­sia, jot­ka yleen­sä kir­ja­taan kaa­vaan. Ei ole mitään tar­vet­ta huo­non­taa asun­to­ja tai talon laatua. 

    On sen sijaan tar­ve kaa­voit­taa tii­vis­tä ja vähän tin­kiä mm. sii­tä, että kai­kil­la on iso piha ja suo­raa aurin­gon­va­loa koko asuntoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Sosi­aa­li­po­lii­tik­ko minus­sa on täy­sin eri miel­tä. Jos me emme har­joit­tai­si mel­koi­ses­ti rahaa uhra­ten­kin sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta, pää­tyi­sim­me pian sii­hen, että rik­kaat asu­vat omis­sa kau­pun­gi­no­sis­saan ja köy­hät omis­saan. Se teki­si koko suo­ma­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta kovin erilaisen.

    Tuo sosi­aa­li­nen “mik­saus” kuu­los­taa hie­man myy­til­tä, onko sii­tä oikeas­ti jotain tutkimustietoa?

    Kun olet puhu­nut näis­tä “kasau­tu­mi­se­duis­ta” niin usein­han ne rea­li­soi­tu­vat kun on pal­jon saman­tyyp­pis­tä väkeä yhdes­sä paikassa. 

    Saman­tyyp­pi­sil­lä ihmi­sil­lä on tai­pu­mus muo­dos­taa kes­ke­nään sosi­aa­li­sia yhteisöjä.

    Toi­saal­ta, ympä­ris­tö jos­sa on pal­jon eriar­voi­suut­ta aiheut­taa ihmi­sil­le stres­siä — esim. köy­hän per­heen lap­si voi kokea alem­muut­ta mui­hin ver­rat­tu­na. Juu­ri YLE Tee­mal­ta tuli doku­ment­ti ihmi­sen aivois­ta, jois­sa ver­tail­tiin maal­la asu­vien aivo­jen stres­si­ta­soa kau­pun­ki­lai­siin — kau­pun­ki­lai­set oli­vat pal­jon stres­saan­tu­neem­pia ja sitä seli­tet­tiin ihmi­suuh­tei­den mer­ki­tyk­set­tö­myy­del­lä sekä eriar­voi­suu­den koke­muk­sel­la, joka lisää ihmi­sen herk­kyyt­tä altis­tua stressille.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää miten on tut­kit­tu tätä “sosi­aa­li­sen sekoit­tu­mi­sen” teo­ri­aa. Onko se vain anek­doot­tei­hin perus­tu­vaa tari­noin­tia tai toi­vea­jat­te­lua vain todel­la tut­kit­tua tie­toa, jos­sa voi­daan osoit­taa muu­tos esi­mer­kik­si tilas­tol­li­sen ana­lyy­sin kautta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Tuos­ta “Stress and the City” aihees­ta vielä:

    http://healthland.time.com/2011/06/22/stressed-in-the-city-how-urban-life-may-change-your-brain/

    Acti­va­tion of the amyg­da­la inc­rea­sed in step with the popu­la­tion den­si­ty of par­tici­pants’ home towns: from rural areas to small cities to lar­ge urban settings.

    The researc­hers think it is the social aspects of urban living — the stress of living and dea­ling with lots of people, and fee­ling more anxie­ty, fear and threat as a result

    Itse artik­ke­li tai­taa olla täällä:
    http://www.nature.com/nature/journal/v474/n7352/abs/nature10190.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Minul­la ei ole eri­tyi­sen pahaa sanot­ta­vaa sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta oma­koh­tai­sen koke­muk­sen perus­teel­la. Asuk­kaat oli­vat pää­osin nuo­ria lap­si­per­hei­tä ja vaih­tu­vuus talois­sa oli suur­ta. Kukaan ei siis täh­dän­nyt sii­hen, että jää asu­maan lop­puiäk­seen taloi­hin, vaik­ka hyvil­lä pai­koil­la oli­vat­kin. Tulo­ta­so talo­jen asuk­kail­la oli var­maan kes­ki­mää­rin parem­paa kuin muil­la “sosi­aa­li­pum­meil­la” joh­tuen sii­tä, että ryy­pis­ke­li­jät sun muut yövir­kut hää­det­tiin aika nopeas­ti pois inti­aa­ni­ky­liin, mikä var­maan nyt on sitä köy­hä­lis­tön sisäis­tä segre­gaa­tio­ta. Sosi­aa­li­seen asun­to­tuo­tan­toon liit­tyy ongel­mia, joka vaih­te­lee alueit­tain. Pidän kui­ten­kin täy­sin lap­sel­li­se­na, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to esi­te­tään lope­tet­ta­vak­si nyt teh­ty­jen tut­ki­mus­ten perus­teel­la. Kuten sanon­ta kuu­luu, asia vaa­tii vie­lä lisää tut­ki­mus­ta (jon­ka ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se olla englan­nin kie­lel­lä kir­joi­tet­tua ver­tai­sar­vioi­tua tilas­to­tie­teel­lis­tä tutkimusta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Oma­koh­tai­nen koke­mus: Muu­tim­me put­ki­re­mon­tin jalois­ta vuo­kral­le 15 vuot­ta sit­ten, jol­loin olin opis­ke­le­mas­sa, ja mah­duim­me tulo­ra­jo­jen sisään. Asum­me edel­leen­kin samas­sa ARA asun­nos­sa Hel­sin­gin ns. parem­mal­la alu­eel­la vaik­ka per­heem­me vuo­si­tu­lot ovat 150t€ luok­kaa emme­kä var­maan­kaan enää sai­si tuet­tua asun­toa (aina­kaan ei pitäi­si saada).
    Jos tämä kämp­pä oli­si sat­tu­nut osu­maan Län­si­mäes­tä, olen mel­ko var­ma, että oli­sim­me muut­ta­neet pois mel­ko pian.

    Pian olem­me muut­ta­mas­sa täs­tä käm­päs­tä pois, syy­nä on per­heen kas­vu, seu­raa­va kämp­pä on oma­ko­ti­ta­lo Itä-Helsingissä.

    En todel­la­kaan pidä sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa hyvä­nä rat­kai­su­na köy­hien asun­to-ongel­miin. Hyvä rat­kai­su oli­si lisä­tä asun­to­tuo­tan­to kol­min­ker­tai­sek­si nyky­ta­soon näh­den, ja tei­la­ta gryn­de­rit pois yhtei­sel­tä kirstulta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. AV vah­ven­taa sen, että sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ei kan­na­ta niput­taa yhteen. Sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non peli­sään­tö­jä voi esi­mer­kik­si muut­taa siten, että AV:n kal­tai­set eivät kyke­ne käyt­tä­mään jär­jes­tel­mää vää­rin hyväkseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.