Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Lapsiperheiden tulotaso Helsingissä

Seu­raavis­sa taulukois­sa on lap­siper­hei­den tulota­sot vuon­na 2013 Helsin­gin suurpi­ireis­sä. Tässä on taas koti­talouden tulot las­ket­tuina yhteen. Yhden tuloik­si tämän voi saa­da jaka­mal­la kahdel­la.  – Kuukausi­palkkaan opääsee jaka­mal­la yhteen­las­ke­tut tulot 25:llä, tosin kaikissa per­heis­sä molem­mat van­hem­mat eivät kuitenkaan ole töis­sä. Jotkut voivat olla esimerkik­si per­he­vap­ail­la. Toisaal­ta luvuis­sa on myös las­ten mah­dol­liset tulot. Tuloik­si las­ke­taan vain verotet­ta­vat tulot. Niistä puut­tuvat siis asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Huo­mat­takoon, että tulot ovat nom­i­naal­isia, eli inflaa­tio vaikut­taa niihin.

lapsiperheiden tulokehitys suurpiirit

Jat­ka lukemista “Lap­siper­hei­den tulota­so Helsingissä”

Pääkaupunkiseudun kuntien tulot elämänvaiheen mukaan.

Pekka Vuoren lähet­tämä link­ki tulo­jen kehit­tymis­es­tä alueit­tain pääkaupunkiseudul­la osoit­tau­tui todel­la mie­lenki­in­toisek­si. Ajat­telin lait­taa tälle blogille sar­jan kir­joituk­sia, jos­sa esit­te­len mie­lenki­in­toisia havain­to­ja. Ensin kuitenkin kun­tien välisiä ero­ja koske­via havaintoja.

Seu­raavas­sa on koti­talouk­sien tulo­ja per­hetyypin ja viite­henkilön iän mukaan vuo0delta 2013. Viite­henkilö on koti­taloudessa eniten ansait­se­va. Nämä ovat val­tion vero­tuk­ses­sa verotet­tavia tulo­ja. Niis­sä ei siten ole mukana toimeen­tu­lo­tu­ki eikä asum­is­tu­ki, mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­set ovat.

Olen jakanut parien tulot kahdel­la, jot­ta ne suh­teu­tu­isi­vat parem­min yksin asu­vien tuloi­hin. Tätä jakoa en ole tehnyt kaikkien asun­tokun­tien tuloi­hin, kos­ka se vaatisi vähän lasku­työtä. Myös kah­den huolta­jan lap­siper­heis­sä tulot on jaet­tu kahdella.

Lukemisen helpot­tamisek­si olen suh­teut­tanut vielä Espoon ja Van­taan tulota­son Helsin­gin tulotasoon.

Tulot PKS

Jat­ka lukemista “Pääkaupunkiseudun kun­tien tulot elämän­vai­heen mukaan.”

Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia

Helsin­gin Sanomat uuti­soi, että hyvä­tu­loiset muut­ta­vat pois kan­takaupungista. Olen tämän tutkimuk­sen osalta pelkästään Hesarin uutisen varas­sa, kos­ka en löytänyt Googles­ta itse Han­nu Kydön tutkimus­ta, joten kri­ti­ikki­ni voi olla väärä.

Olen käytet­tävästä metodista vah­vasti eri mieltä. Asu­isaluei­den eriy­tymistä ei voi tutkia tarkastele­mal­la lähtö- ja tulo­muu­ton ero­ja, kos­ka opiske­li­jat sotke­vat tämän tarkastelun täysin. Jat­ka lukemista “Ei asuinaluei­den eriy­tymistä voi muut­ta­jien tulota­son perus­teel­la tutkia”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.2.2016

Ilmoi­tusasi­at

Kok­ouk­sen alus­sa saimme ilmoi­tusasiois­sa tiedok­si Meche­lininkadun tur­val­lisu­us­selvi­tyk­sen (johtuen koul­u­laisen kuole­mas­ta kään­tyvän kuor­ma-auton alle) ja vuo­den työ­su­un­nitel­man. Näi­hin meni yli tun­ti, joten kok­ous venyi olen­nais­es­ti aiot­tua pidem­mäk­si, Jouduin pois­tu­maan kesken kok­ouk­sen, mut­ta sovi­tun tavan mukaan kaik­ki asi­at menevät pöy­dälle, jos pois­sao­lo voisi ratkaista lopputuloksen.

Neljä päivää aikaisem­min syn­nyt­tänyt Eli­na Moisio oli pois­sa ja hän­tä tuurasi Outi Sil­fven­berg, jon­ka omas­ta syn­ny­tyk­ses­tä oli kulunut jo yli viikko.

Puusepänkadun kort­telei­den asemakaava

Tämä hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Itse asi­as­sa merkit­tävä päätös. Tähän tulee 1500 asukas­ta metroase­man viereen. Lau­takun­ta oli palaut­tanut kaa­van, kos­ka viras­to olisi halun­nut säi­lyt­tää sen toim­i­ti­la­rak­en­tamise­na osana Hert­toniemen teollisuusaluetta.

Olimme vaati­neet myös halvem­paa pysäköimistä. Nyt se on kan­nen alla eikä maan alla. Säästi rutkasti rahaa (jot­ka kaupun­ki rahas­taa itselleen arvon­nousuna). Kun kysyin, tuliko siitä nyt jotenkin huono, vas­taus oli, ettei tul­lut mitenkään huonoa. Miljoon­alu­okan säästö! Miten se aiem­pi esi­tys olikin tehty niin kalli­ik­si? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.2.2016”

Jos saisin päättää AM-ohjelmasta yksin

1) Nos­taisin asun­to­tuotan­toa Helsingis­sä olen­nais­es­ti, mielel­lään kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. (Tukhol­ma näyt­tää näin tekevän).

2) Ottaisin tavoit­teek­si saa­da asun­noista ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja 1000 €/k‑m2, kos­ka 10 000 asun­toa vuodessa asun­to­tuotan­to nopeut­ta­mi­nen tuot­taa kaupungille investoin­ti­meno­ja (tai vielä pahempaa: investoin­tivelkaa) arvi­ol­ta noin 800 M€[1], jota ei ole oikein eikä mah­dol­lista rahas­taa van­hoil­ta asukkail­ta. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot voivat olla joko myyn­ti­t­u­lo­ja tai vuokrat­u­lo­ja, jol­loin tulok­si las­ke­taan vuokratuo­ton nykyarvo.

3) Asun­to­tuotan­non lisäyk­sen lait­taisin kokon­aan kovan rahan tuotan­toon, kos­ka nykyisel­lä poli­ti­ikalla, jos­sa vain 40 % asun­noista on kovan rahan tuotan­toa, ei tuo­hon 1000 €/k‑m2 tavoit­teeseen voi­da päästä mitenkään. On parem­pi rak­en­taa 3 000 asun­toa säädel­tyä tuotan­toa ja 7 000 säätelemätön­tä, kuin 3 000 säädel­tyä ja 2 000 säätelemätön­tä. Kymme­nen­tuhat­ta asun­toa ei ole rahoitet­tavis­sa, jos niistä 6 000 on säädel­tyä tuotan­toa, joka ei osal­lis­tu investoin­tien rahoit­tamiseen läh­eskään täysimääräis­es­ti. Jat­ka lukemista “Jos saisin päät­tää AM-ohjel­mas­ta yksin”

Helsingissä alle 45-vuotiaiden pienasuntokuntia on “vain” kolmannes

Pyysin blogiltani tieto­ja siitä, mis­sä määrin tieto Helsin­gin asun­tokun­tien sinkku- ja dinkku­val­taisu­ud­es­ta on harhaan­jo­htavaa, kos­ka ikäih­miset, joil­ta lapset ovat lentäneet pesästä, asu­vat yksin tai kaksin, mut­ta eivät yksiöis­sä. Pekka Vuori Helsin­gin tietokeskuk­ses­ta vinkkasi tilas­ton ja toden tot­ta, kuva muut­tuu aivan toisek­si. Kiitos!

Seu­raavas­sa esitän koti­taloudet van­him­man asukkaan mukaan jär­jestet­tynä pros­ent­teina kaik­ista koti­talouk­sista. En oikein osan­nut päät­tää, niin lai­tan ikäih­misen rajan – siis rajan, jol­loin lapset ovat läht­e­neet pesästä.

Ajat­telin, että alle 45-vuo­ti­aal­la, jol­la ei ole koton­aan lap­sia, ei ole koskaan ollutkaan tai jos on kyse eron­neesta van­hem­mas­ta, hän kuu­lunee joka tapauk­ses­sa asun­tomarkki­noil­la tähän pien­asun­non hak­i­jaan. Suurin osa lap­sista on muut­tanut pois kotoa, kun van­hem­mat saavut­ta­neet 55 vuo­den iän. Sik­si laitoin taulukkoon kolme ikälu­okkaa, alle 45-vuo­ti­aat, 45 – 54 ‑vuo­ti­aat ja 55 vuot­ta täyttäneet.

Yksin asu­via on asun­tokun­nista 48,4 % ja kah­den hen­gen talouk­sia 30,8 % eli yhteen­sä 79,2 %. Pitäisi siis tehdä pien­asun­to­ja. Ikäryh­mit­täin tämä menee näin: Jat­ka lukemista “Helsingis­sä alle 45-vuo­ti­aiden pien­asun­tokun­tia on “vain” kolmannes”

AM-ohjelman kommentointia (5)

Kaupun­ki han­kkii maa­ta ensisi­jais­es­ti vapaae­htoisin kaupoin, ja maa­ta pyritään han­kki­maan hyvis­sä ajoin ennen niiden ase­makaavoitus­ta. Mui­ta maan­hank­in­takeino­ja, kuten etu­os­to-oikeut­ta ja lunas­tus­ta, voidaan käyt­tää poikkeustapauk­sis­sa. Vapaae­htoisi­in kaup­poi­hin perus­tu­vaa maan­hank­in­taa voidaan tarvit­taes­sa täy­den­tää raaka­maan lu- nas­tamisel­la, jot­ta eheän ja taloudel­lisen yhdyskun­take­hi­tyk­sen mah­dol­lisu­udet voidaan varmis­taa. Mah­dol­li­sis­sa lunas­tusti­lanteis­sa maan käypä hin­tata­so määräy­tyy alueel­la toteutet­tu­jen vapaae­htois­t­en kaup- pojen perus­teel­la. Kaupun­gin johdon­mukaisil­la toimil­la pide­tään yllä maan­omis­ta­jien luot­ta­mus kaupun­gin ase­maan luotet­ta­vana ja tasa- puolise­na neuvottelukumppanina.

Olen tästä kyl­lä aivan eri mieltä. Kaavoituk­ses­ta aiheutu­va maapo­h­jan arvon­nousu on täysin oikeutet­tua rahas­taa kun­nalle, eri­tyis­es­ti, kos­ka kun­ta huole­htii tarvit­tavista infrain­vestoin­neista. Lunas­tushin­nan ja vapaae­htois­t­en kaup­po­jen hin­nan on tarkoi­tus vaikut­taa toisin päin kuin tässä on esitet­ty. Lunas­tus­mah­dol­lisu­u­den on tarkoi­tus pitää hin­tapyyn­nöt kohtu­ullisi­na. Sik­si on aivan hölmöä sanoa, ettei lunas­tus­mah­dol­lisu­ut­ta käytetä ja että kaupois­sa pyritään markki­nahin­taan. Lunas­tus­mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa juuri sitä varten. Lain nou­dat­ta­mi­nen ei ole Suomes­sa laiton­ta. Tämä hyvin kokoomus­lainen mielipi­de on tul­lut Helsingille hyvin kalliiksi.

Tiivistyvä yhdyskun­tarakenne edel­lyt­tää maapoli­it­tisia toimia myös jo ole­mas­sa ole­van kaupunki­ra- ken­teen sisäl­lä. Niil­lä alueil­la maan­omis­ta­jien kanssa maankäyt­tö­sopi- muk­sia tehdään lähin­nä van­has­sa kaupunki­rak­en­teessa ase­makaa­vo- jen muu­tos­alueil­la, joil­la kun­nal­lis­tekni­ikan ja palvelu­iden jär­jestämis­es­tä kaupungille aiheutu­vat toteut­tamiskus­tan­nuk­set jäävät uud­is­aluei­ta selvästi vähäisem­mik­si. Jat­ka lukemista “AM-ohjel­man kom­men­toin­tia (5)”

MA-ohjelman ruodintaa (4) Asuntojen ja asuntokuntien koko

 

Helsingis­sä asun­tokun­nan koko on keskimäärin 1,9 henkeä. Asun­tokun­nista koko­jakau­ma on seuraavanlainen:

Yksi hen­ki 49 %
kak­si henkeä 31 %
Kolme henkeä 10 %
Neljä tai use­ampi 10 %

Tästä ei sit­ten voi päätel­lä niin kuin usein tehdään, että puo­let helsinkiläi­sistä olisi yksineläviä. Nois­sa neljän hen­gen tai sitä isom­mis­sa asun­tokun­nis­sa asu­via esimerkik­si on läh­es yhtä paljon on kuin yksin asu­via. Jos olete­taan, että noiden 4+ ruokakun­tien keskikoko on 4,4 (hihas­ta), yksi­na­su­via olisi noin 26 %.

Asun­topoli­ti­ikkaa ajatellen pitäisi tietää, kuin­ka moni yhden tai kah­den hen­gen talouk­sista on nuo­ria sinkku­ja ja kuin­ka moni entis­ten lap­siper­hei­den yksin tai kah­den jääneitä aikuisia. Jälkim­mäiset nimit­täin jäävät yleen­sä asumaan ison per­hea­sun­toon­sa. Pien­asun­to­ja tarvit­se­vat ne, joil­la ei ole vielä lap­sia, mut­ta eivät ne, joil­la ei ole enää lap­sia. Jat­ka lukemista “MA-ohjel­man ruod­in­taa (4) Asun­to­jen ja asun­tokun­tien koko”

Huomioita AM-ohjelmasta (3) Täydennysrakentaminen

Sivu8 :

Asun­torak­en­tamis­es­ta 40 % toteu­tuu täydennysrakentamisena

Hyvä tavoite. Näin säästyy luon­toa ja viher­aluei­ta. Tähän tarvit­taisi­in paljon vahvem­pia keino­ja. Lisäk­si kaavoitus on työlästä joten tarvit­taisi­in myös voimavaro­ja kaavoitukseen.

Ymmärtääk­seni bule­vardit ovat täy­den­nys­rak­en­tamista. Ainakin suun­nitel­mat Laa­jasa­los­sa ja Man­ner­heim­intien var­rel­la Pikku-Huopalahdessa ovat. Taloy­htiöitä tulisi kan­nus­taa taloudel­lisil­la porkkanoil­la täy­den­tämään väljästi raken­net­tu­ja tont­te­jaan. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta AM-ohjel­mas­ta (3) Täydennysrakentaminen”

Huomioita AM-ohjelmasta (2) Huoneistokokojakauma

(Link­ki asun­to-ohjel­malu­on­nok­seen)

Huoneis­tokoko­jakau­ma

Helsin­ki määräsi aiem­min uusien asun­to­jen keskikook­si 75 neliötä. Se oli tarkoitet­tu koko kaupun­gin keskiar­vok­si, mut­ta sitä alet­ti­in toteut­taa kaupungi­nosa- ja jopa tont­tiko­htais­es­ti. Nyt tämä on väl­jen­net­ty niin, että asun­to­jen pin­ta-alas­ta Hitas-kohteis­sa 60 — 70 pros­ent­tia on per­hea­sun­to­ja (vähin­tään kolmioi­ta) ja kovan­ra­han tuotan­nos­sa 40 – 50 prosenttia.

Mikko Särelä on kri­ti­soin­ut, että noiden pin­ta-alapros­ent­tien viereen on laitet­tu suluis­sa per­hea­sun­to­jen osu­udet (50 – 60 pros­ent­tia ja 30 – 40 pros­ent­tia). Olin ensin samaa mieltä, mut­ta sit­ten oivalsin, että niiden pois­t­a­mi­nen voisi johtaa taas siihen, että per­hea­sun­tovelvoite toteutet­taisi­in yhdel­lä ylisu­urel­la asunnolla.

Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on 90 neliötä, eikä kukaan urpu­ta mitään.

Lap­siper­hei­den puo­lus­t­a­mi­nen on aina ollut yksi asun­topoli­ti­ikan tavoit­tei­ta ja näin tulee olla jatkos­sakin, vaik­ka markki­namekanis­mi antaisi kaik­ki asun­not sinkuille. Sen sijaan tuos­sa normis­sa pitäisi olla alueko­htaista vai­htelua, sil­lä Öster­sun­domi­in tulee luon­nos­taan isom­pia asun­to­ja ja kan­takaupunki­in pienem­piä. Toisaal­ta pitäisi ottaa huomion myös van­ho­jen aus­nto­jen koko­jakau­ma. Niin­pä on tähdel­lisem­pää vaa­tia per­hea­sun­to­ja Munkkivuoreen kuin Munkkiniemeen, jos­sa niitä jo on. Vaik­ka Kallios­sa on luon­nol­lista olla enem­män pieniä asun­to­ja kuin lähiöis­sä, Kallioon raken­net­tavis­sa uud­isko­hteis­sa olisi hyvä olla per­hea­sun­to­ja, kos­ka van­has­sa kan­nas­sa niitä ei juuri ole.

Asun­to­jen koko on Helsingis­sä erit­täin pien­tä ver­rat­tuna muuhun maa­han tai mui­hin euroop­palaisi­in kaupunkei­hin. Olisi virhe rak­en­taa pelkkiä kanakoppe­ja edelleen. Hyvin pieniä asun­to­jakin voi rak­en­taa jonkin ver­ran nuorten ensim­mäisik­si asun­noik­si. Niis­sä ei olisi ihan pakko olla invaves­saa, kos­ka niis­sä asu­taan tilapäisesti.