1) Nostaisin asuntotuotantoa Helsingissä olennaisesti, mielellään kymmeneen tuhanteen asuntoon vuodessa. (Tukholma näyttää näin tekevän).
2) Ottaisin tavoitteeksi saada asunnoista tontinluovutustuloja 1000 €/k-m2, koska 10 000 asuntoa vuodessa asuntotuotanto nopeuttaminen tuottaa kaupungille investointimenoja (tai vielä pahempaa: investointivelkaa) arviolta noin 800 M€[1], jota ei ole oikein eikä mahdollista rahastaa vanhoilta asukkailta. Tontinluovutustulot voivat olla joko myyntituloja tai vuokratuloja, jolloin tuloksi lasketaan vuokratuoton nykyarvo.
3) Asuntotuotannon lisäyksen laittaisin kokonaan kovan rahan tuotantoon, koska nykyisellä politiikalla, jossa vain 40 % asunnoista on kovan rahan tuotantoa, ei tuohon 1000 €/k-m2 tavoitteeseen voida päästä mitenkään. On parempi rakentaa 3 000 asuntoa säädeltyä tuotantoa ja 7 000 säätelemätöntä, kuin 3 000 säädeltyä ja 2 000 säätelemätöntä. Kymmenentuhatta asuntoa ei ole rahoitettavissa, jos niistä 6 000 on säädeltyä tuotantoa, joka ei osallistu investointien rahoittamiseen läheskään täysimääräisesti.
4) Tonttikohtaisesta täydennysrakentamisesta, jossa vajaasti rakennetuille tonteille kaavoitetaan lisää kerrosalaa, en sen sijaan rahastaisi juuri lainkaan, koska niistä ei juuri koidu investointitarpeita kaupungille, ellei näitä osu yhteen kaupunginosaan poikkeuksellisen paljon (Lauttasaari). Tonttikohtaiseen täydennysrakentamista tulee edistää eikä jarruttaa.
5) Jos asuntomarkkinat olisivat mitenkään tasapainossa, näkisin asumistuen parempana tapana tukea pienituloisten asumista kuin erillisten halpojen talojen rakentamisen, Nyt tämä tapa saattaa valua pahasti sijoittajien taskuihin. Erilaiset asuntorahastot ovat hankkineet jo 5 000 vuokra-asuntoa Helsingistä. Näiden ansaintalogiikka perustuu asumistuen ja toimeentulotuen rahastamiseen.
6) Alkaisin hankkia ja tuottaa kaupungin järkevän hintaisia vuokra-asuntona ( 14 – 15 €/m2). Näitä asuntoja tarjottaisiin kenelle vain. Näiden tarkoituksena on ”pilata” sijoittajien vuokramarkkinoita, eli alentaa vuokratasoa. Pienituloisten asumista niissä tuetaan asumistuella niin, että asuminen olisi yhtä edullista kuin ARA-asunnoissa. Tämä vuokrataso olisi sellainen, että myös nämä asunnot osallistuvat osuudellaan kasvusta aiheutuvien investointien rahoittamiseen, mutta ei maksimoi hetkellistä tuottoa. Tämä ratkaisu olisi oikeudenmukainen myös siinä mielessä, että turvapaikan saaneiden pakolaisten aiheuttamat menot tulee mielestäni jakaa tasaisesti eikä vain asumispaikan mukaan. Jos asuntomarkkinat olisivat järkevässä tasapainossa, tällaista välimuotoa ei tarvittaisi. Nyt sitä tarvitaan sen estämiseksi, etteivät liikkeellä olevat sijoittajat pääsisi hyötymään liiaksi asuntopulasta.
7) Aktivoisin Asuntohankinta Oy:n uudestaan edellyttäen, että sen verovapauden ehtoja muutettaisiin niin, että yhtiö saa myös myydä omistamiaan asuntoja. Vain niin siitä saa tehokkaan työkalun. Se voisi osaltaan auttaa ATT:tä toteuttamaan omistusasuntotuotantoa alueilla, jollaa omistusasuntotuotanto ei ole kovin kannattavaa.
8) Muuttaisin normitusta niin, että uustuotantoon syntyisi myös noin 25 neliön miniasuntoja nuorten ensiasunnoiksi. Näistä ei kaikkien tarvitsi olla esteettömiä niin kuin ei kaikissa opiskelija-asunnoissakaan tarvitse olla invavessaa. Ovathan nämä joka tapauksessa tarkoitetut väliaikaiseen asumiseen.
9) Muuten pitäisin huolta siitä, että rakennettavassa asuntokannassa on riittävästi myös perheasunnoiksi kelpaavia, koska asuntoja rakennetaan sadaksi vuodeksi eikä tilapaiseen kriisiin.
10) Normituksessa hyväksyisin kuitenkin perheasunnoksi myös asunnon, jossa on erillinen ulos vuokrattavissa oleva yksiö, joka voidaan myöhemmin liittää pääasuntoon. Näiden pitäisi kuitenkin olla samalla osakekirjalla. Jos niillä on eri omistaja, liittäminen onnistuu vain harvoin.
11) Jos Hitas-asuntoja edelleen rakennetaan myös hyvin kalliisiin kaupunginosiin, nostaisin niissä tontinvuokraa nykyisestä. Olen ollut aikanaan vankka Hitas-politiikan kannattaja, mutta nyt kun saa pitkiä asuntolainoja, Hitas-sääntelyn tarve on käynyt vähäiseksi. Koska kaupunki on päättänyt, että Hitas-sääntely on vain määräaikaista (30 vuotta), nämä asunnot eivät tule todellisuudessa liikkumaan lainkaan. Muutettaessa pois Hitas-asunnosta Jätkäsaaressa sitä ei kannata myydä vaan panna vuokralle. Pankki kyllä ymmärtää eikä vaadi lainaa maksettavaksi.
12) En antaisi periksi vaatimukselle heikentää kaavoituksen ja asuntotuotannon laatua hintojen painamiseksi alas. Asuntoja tehdään sadaksi vuodeksi.
[1] 40 000 €/asukas, 1,9 asukasta/asunto
Tulisiko noita miniasuntoja sinun mallissasi myös sääntelemättömään tuotantoon vai olisiko mahdollisuus rakentaa niitä tarjolla vain suurvuokranantajille (ml. kaupunki itse)? Vuokrallehan niistä suurin osa todennäköisesti päätyisi siinäkin tapauksessa, että olisivat yksityisillekin myytäviä omistusasuntoja.
Ja niiden pinta-ala voi olla pienempikin kuin 25 neliötä. Minä olen 20 vuotta asunut tyytyväisenä 16 neliössä, siitä viimeiset kahdeksan vuotta vaimon kanssa. Sijainti on tärkeämpi kuin neliöt.
Nuo pienet asunnot ovat uusien eläkeläisten ainoa vaihtoehto.
Pitkäaikaistyöttömyys on räjähtänyt käsiin ja he ovat pääasiassa +50-vuotiaita eli eivät tule enää koskaan työllistymään.
Arviohan on, että vain n 60000-100000 nykyisistä 500000 työttömästä on mahdollista työllistää
Tämä tarkoittaa , että meille syntyy valtava eläkeläisjoukko , jonka tulo on vain vähän yli takuueläkkeen
Nämä ovat pääosin yksinasuvia ja raaht eivät riitä kaksioon tai edea tilavaan yksiöön.
Vanhuksina he tarvitsevat esteettömän asunnon.
Olen nyt oppinut vanhempieni kautta mitä tarkoittaa esteettömyys. Hekin valitsivat asunnon, jossa voisi asua lopun elämää.Vaikka asuntoon ei ole yhtään porrasta ja hissi vie ylimpään kerrokseen niin kylpyhuone on ongelma: Ovi on liian kapea eikä rollaattorilla tai pyörätuolilla pääse sisään.Tila on liian pieni, jota pääsy pytylle on liian pienen tilan vuoksi, samoin suihkutila on liian pieni, jotta siinä voisi peseytyä itse tuolila istuen tai avustajan kanssa
Esteettömiä asuntoja on rakennettu vasta arikymmentä vuotta joten asunnoista vain n 10 % on esteettömiä.
Kun eläkeläisiä on jo yli miljoona ja kohta 1,5 miljoonaa niin nykyinen määrä esteettömiä asuntoja ei riitä ja tulee lisäämään laitoshoidon tarvetta tai kurjaa elämää kanikopissa
Hyvä muistilista.
[q]9) Muuten pitäisin huolta siitä, että rakennettavassa asuntokannassa on riittävästi myös perheasunnoiksi kelpaavia[/q]
Mikä prosenttiosuus uudesta asuntotuotannosta olisi ”riittävästi”?
”Riittävästi myös perheasunnoiksi kelpaavia, koska asuntoja rakennetaan sadaksi vuodeksi eikä tilapaiseen kriisiin”
Pieniä asuntoja tarvitaan jatkossakin, etenkin jos halutaan hidastaa ilmastonmuutosta ja kun ilmastopakolaisia tulee. Mitä useampi muuttaa Helsinkiin, sen kalliimpaa täällä on ja sitä pienempi osa on rikkaita. Kysyntä ratkaiskoon rakentamisen.
Yksiöt voisi olla noin 20 m2 ja kaksiot 30 m2. Takuulla menisi hyvin kaupaksi ja vuokralle kunhan rakennusliikkeet eivät ryöstörahasta. Taannoin itsellä oli 14,5 m2 opiskelijaboxina Mäkelänrinteessä, mutta oma suihku puuttui.
Olin mukana remontoimassa reilu vuosikymmen sitten isovanhempieni kotitilaa esteettömäksi. Osittaisen halvauksen takia oli tarvetta liikkua jatkuvasti pyörätuolilla ja päästä vessaan käsivoimin. Seiniä purettiin ja siirrettiin, jotta saatiin tuplasti suurempi kylpyhuone/WC. Pari porrasta muutettiin luiskaksi, seiniin lisättiin kaiteita yms.
Remontti maksoi usean henkilön usean viikon talkootyötä ja n. 10000€ rahaa materiaaleihin. Kunta säästyi invalidi-vanhuksen 8 vuoden laitoshoidolta, pappa sai asua kotonaan kuolemaansa asti.
Voi sitä siis maaseudullakin asua esteettömästi. Eikä kaikkien ole pakko asua Helsingissä. Monella maaseudun vanhuksella ei kuitenkaan välttämättä ole 10k rahaa ja loputtomasti talkooapua.
Kun itse tulen vanhaksi, hommaan jotain tuon tyylistä:
http://www.engadget.com/2016/02/02/suitx-phoenix-exoskeleton/
Kaikki asunnot ovat väliaikaiseen asumiseen. On turha rajata tarpeettomien kylppärisäännösten karsintaa vain pienimipiin asuntoihin, ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tarvitse hehtaarivessija, olisiko pyörätuolilla liikkuvia luokkaa promille suomalaisista.
Määräämällä esim. krstalojen ensimmäisen kerroksen asunnot esteettömiksi, saadaan niitä jo yllin kyllin.
Ja kynnyslobbareiden väitettä asuntoja tarvitsevista liikuntakyvyttömistä vanhuksista ei tarvitse toistaa. Liikuntakyvytön vanhus ei pärjää kotona. Palveluasuntoja tarvitaankin paaljon lisää vanhenevalle väestölle. Ehkä niitä,olisi hyvä kaavoittaa huomattavasti enemmän Helsinkiinkin.
Suomessa pystytään kehittämään työpaikkoja ja teollisuutta muualle kuin Helsinkiin. Mutta näin ei ole tehty. Kun on tutkittu minne väestö on muuttanut esim Lieksasta niin on osoittautunut että ihmiset ovat muuttaneet pääosin ympäri Suomea uusiin paikkoihin ja vain kolme Helsinkiin. Helsinki EI ole Suomi. Helsinki on myös kamala paikka. Koko fiilis Helsingissä on ahdistava.
On suunniteltava työpaikkoja ympäri Suomea ja saada aikaan muuttoliike pois Helsingistä. Kajaania kannattaa kehittää miljoonakaupungiksi. Sen vaikutusalue on aivan valtava, ja rikkauksia täynnä. Kajaaniin voisi perustaa venäläinen lentokonetehdas.
Suyomessa ei ole mitään tahoa, joka suunnittelisi keskitetysti työpåaikkoja jonnekin vaan jokainen työpaikka hakeutuu ihan itsenäisesti minne hakeutuu. Kannattaa siis vaikka itse perustaa työpaikka alueelle, jolle se omasta mielestään soveltuu hyvin.
Minkä valtion miljoonakaupungiksi Kajaani pitäisi kehittää?
Nyt kannattaa muistaa, että asukkaat maksavat asuntojen hinnoissa nuo välistävedot. Ymmärrän osittain infran tuottamien kustannusten maksamisen asunnon hinnassa, mutta niidenhän pitäisi mennä liittymäkuluina, ei luovutusmaksuina.
Liittymäkuluja taas saadaan alennettua, kun kaavoitetaan alun perin ruutuun, eikä tehdä erikseen teollisuusalue ja pientalokaavoja. Silloin liittymiä ei tarvitse uusia uusimisen ilosta joka kerta, kun alueen käyttötarkoitus kaupungin kypsyessä muuttuu.
Valitettavasti asia ei ole ihan noin ruusuisesti. Kaavoituksella säädellään voimakkaasti työpaikkojen syntymistä. En esimerkiksi voi ymmärtää, miksi Helsingissä kaavoissa on toimistot ja asunnot eritelty? Norminpurkutalkoita voidaan tehdä ihan kuntatasollakin, jos halutaan. Halua ei ilmeisesti ole?
Kalle, jos et hyväksy markkinahintaa tontista vaan haluat, että vain liittymäkulut maksetaan, kenelle tontti Jätkäsaaren kärjestä pitäisi antaa? Jakaa puolueiden kesken niiden voimasuhteiden mukaan, kaupunginjohtajan serkulle vai miten?
Olen asunut 22 m2 yksiössä ja se oli mielestäni liian pieni.
Onneksi jokainen voi itse valita asuntonsa koon ja asumisensa kustannuksen lompakkonsa paksuuden ja tavarapaljoutensa perusteella.
Olennaista olisi, että näitä pieniä yksiöitä ja kaksioita olisi tarjolla ja siihen kaupunki voi merkittävästi vaikuttaa. Olen varma niiden hyvästä menekistä, edelleen olettaen etteivät rakennusliikkeet pääse niitä ryöstöhinnoittelemaan. Erityisen hyvin tehoneliöiset asunnot sopivat Helsingin kantakaupungin alueelle korkeiden neliöhintojen vuoksi.
Olen asunut 19 neliön yksiössä ja se oli riittävän iso. Nykyään se olisi liian pieni, mutta tuolloin en olisi tarvinnut sen isompaa. Ja ennen kaikkea, ei olisi ollut varaa. Ko. asunnosta en tosin välillä pystynyt asumaan, kun katkaisin jalkani pahasti, kun talossa ei ollut hissiä ja asunto oli 2. kerroksessa.
Mutta ei se nyt suuri ongelma muuten olisi ollut, mitä nyt vastaavalla hinnalla (250EUR/kk, 2km Oulun keskustasta) ei tosiaan esteetöntä asuntoa saanut. Mutta tällaista tilannetta varten pitäisi olla jokin asumistuki, jota saa enemmän, jos tarvitsee esteettömän asunnon. Se olisi paljon järkevämpää kuin rakentaa kaikista asunnoista ”esteettömiä”. On nimittäin niin että suurin osa ns. esteettömistäkin asunnoista on todellisuudessa täynnä esteitä.
Esimerkiksi nykyisessä asunnossani on pohjapiirroksessa pyörätuoliympyrä vessassa ja eteisessä. Mitä hyötyä niistä ympyröistä on 2. kerroksessa hissittömässä talossa, sitä en ymmärrä. (ko. huoneet on 43 neliön kaksiossa suhteessa turhan isoja, joten tuntuu ahtaalta.)
Kuulin juuri, että ABB siirtää tuotantoa Suomesta Eestiin. 500 työpaikkaa olisi siirtymässä, arvelisin insinöörejä, joilla on tarvittavaa osaamista. Joutuvat työskentelemään vähän alemmalla palkalla, mutta silti elintaso on parempi, asunnot, ruoka ja muu melkoisesti halvempia. Olisiko tässä ajattelemisen aihetta?
Jätkäsaaren kärjen tontti pitää huutokaupata rakentamispakolla. Eli talon on oltava uhkasakon uhalla asumiskäytössä tietyn ajan kuluttua huutokaupasta. Myös maanvuokran voi huutokaupata.
Samalla lailla tulee toimia kaikkien muidenkin tonttien kanssa. Huutokauppojen keskihinta voi olla 1000 €/m2. Jos meinaa mennä yli, niin huutokaupataan lisää tontteja (rakentamispakolla). Jos kysyntää on, niin tontteja voidaan huutokaupata vaikka 15000 asunnolle.
Ei tarvitse olla liikuntakyvytön tarvitakseen esteetöntä kulkua.Jo muutama porras voi olla ongelma vanhukselle,jos tasapaino ei ole enää hyvä.
Samoin nouseminen ja istuutuminen tarvitsee tilaa ja tukia
Rollaattori on monella kotona asuvalla ja sen pitäisi sopia wc/pesuhuoneeseen.
Kotona voi asua vielä pitkään jos saa kotiin sopivia palveluita esimpesuun tarvitaan lopulta avustajaa ja ahtaissa tiloissa se onnistuu huonosti
Ei esteettömyyden tarve tarkoita liikuntakyvytöntä vaan liikuntakyvyn rajoittuneisuutta.
Palvelutalot ovat ylihinnoiteltuja ja niitä on liian vähän .Ei niihin pääse kuin suurella rahalla tai jonottamalla.
Alkupaketti maksaa 1500-2000 ja täyspalvelu 3500-4500 euroa kuussa aivan tavallisessa palvelutalossa.Kunnat ovat vedättäneet hinnat tappiin osaamattomalla ja välinpitämättömällä kilpailutuksella
Kun keksimääräinen eläke on 1500 euroa niin harvalla vanhuksella on varaa palvelutaloon ennen kuin kunta on määritellyt vanhuksen sen tarpeessa olevaksi ja maksaa erotuksen.
Tavallinen asumistuki ei ole riittävä palvelutalon vuokriin
Esteettömiä asuntoja on rakennettu vasta parikymmentä vuotta, joten niitä on asuntokannasta vainn 10 %
Tässä syntyy kohtaanto-ongelma, sillä vapaita esteettömiä asuntoja on liian vähän ja ne ovat aina väärässä paikassa.
Ja asunnon vaihtoon on kynnys vanhuksella korkea.
Portaiden välttäminen on fiksua suunnittelua, ei erityisesti esteettömyyttä. Väljiä tiloja saa rahalla, ei kaikista asunnoista pidä tehdä pelkkä eteishallia ja kylpyhuonetta kynnyslobbareiden tarpeisiin.
Kuten todettua, vanhuksille suunniteltuja palvelutaloja tarvitaan lisää, ja toki vanhusten pitäisi ymmärtää muuttaa niihin. Pieni painostus kunnan puolelta ei olisi välttämättä pahitteeksi. Ja vanha asunto pitää muutenkin saattaa muiden saataville. Hölmöä, että huonokuntoiset vanhukset asuttavat isoja perheasuntoja, joista eivät pysty huolehtimaan.
”Vain 10 % ?!” Tarve on prosentti tuosta, eli niitä on jo pitkälti yli kaiken kuviteltavissa olevan tarpeen.
Esteettömät asunnot ovat juuri oikeissa paikoissa, kasvukeskuksissa missä on elämää ja työvoimaa. Liian moni vanhus jää asumaan syrjäkylille omakotitaloa, jossa ei pärjää, ja jonka hoitoon eivät omat eikä (kaupungissa asuvien) omaisten voimat riitä.
Jostain syystä tätä detaljia monet tälle Osmon listalle kirjoittavista kommentoijista eivät suostu tunnustamaan. Asunto on monelle ihmiselle koti, eikä vain paikka jossa vietetään aikaa seuraavaa muuttoa odotellessa. Jos saisin päättää, niin asunnon minimikooksi tulisi 45 neliötä per henkilö. Kanikopit kiellettäisiin ja olemassa olevista kopeista tulisi yhdistää isompia asuntoja.
Vanhuksen kotona-asumisen tyypillinen este on ”kolmas kerros, ei hissiä”. Muun kanssa selvitään usein pienillä säädöillä.
Nyt sitten vaan ongelmanratkaisu pyörii vammaisten itsenäiseen asumiseen sopivien pyörätuolikämppien ja kooltaan tanssitilaksi riittävien kylpyhuoneiden ympärillä. Ei tämä ihan järkevältä kuulosta.
OS:
10) Normituksessa hyväksyisin kuitenkin perheasunnoksi myös asunnon, jossa on erillinen ulos vuokrattavissa oleva yksiö, joka voidaan myöhemmin liittää pääasuntoon. Näiden pitäisi kuitenkin olla samalla osakekirjalla. Jos niillä on eri omistaja, liittäminen onnistuu vain harvoin.
Tästä olen juuri puhunut (ns. kotiapulaisen huone 70-luvun asunnoissa). Asunnossa on syytä olla lukitavissa oleva ulko-ovitasoinen väliovi välissä. Aukon voihlautessan peittää tilapäisellä seinällä) Tämän luukun kokokin voi olla kohtalaisen pieni, ehkä 20 m2. Keittiösyvennys voi olla varauksena, mutta ei välttämättä rakennettuna.
Noita omakotitaloja muuten tulee menemään pilalle ihan järkyttävät määrät, kun vanhusväestöstä merkittävä osa tulee lyömään aivan kaikki huoltotoimenpiteet lyödään laimin joko huonon oman kunnon, piheyden, vanhuudenhöperyyden, aikaansaamattomuuden tai puhtaan rahanpuutteen takia.
Omakotitalo (tai mikään muukaan rakennus)ei pysy kunnossa, jos sitä ei koko ajan huolla. Vanhukset asuvat tyypillisesti taloissa, jotka on rakennettu 80-luvulla tai sitä aiemmin. Ne ovat kaikki jo niin vanhoja, että jos ei kunnon peruskorjauksia ole tehty, niin nyt viimeistään pitäisi puoli taloa pistää uusiksi.
Hesarissa oli juttu pari vuotta sitten yksin omakotitalossa asuneesta (jonkun toimittajan?) äidistä. Siinä tapauksesas IV-kone oli pamahtanut kolme vuotta ennen kuin se huomattiin ja koko talo oli pilalla.
Tähän kun laitetaan vielä vanhusväestömme orastava alkoholiongelma, niin monessa perikunnassa huomataan, kuinka lapsuudenkoti ei olekaan enää sitä mitä se 30v sitten oli, vaan tulikin perittyä lähes purkukelpoinen talo.
Eläkeläiset eivät kyllä yleensä ymmärrä mitään rakennusfysiikasta taikka kunnossapidosta. Se mitä ne tajuaa, on kuinka kallista korjauttaminen on, pitää tehdä itse (paitsi ettei enää uskalla nousta katolle eikä vasarakaan jaksa pitää vasaraa kädessä)
Nimimerkillä ”kokemusta on”
Esteettömyys on hankala ongelma, koska siinä on vastakkain vammaisten oikeus ihmisarvoiseen, itsenäiseen elämään ja kaikkien muiden taloudellinen etu. Ja nämä on sovitettava jollain tavoin yhteen, eikä joka tapauksessa voi sanoa, että tuollainen ”luovuttamaton ihmisoikeus” menee kaiken muun edelle.
On selvää, että julkisessa tilassa tulisi pyrkiä mahdollisimman lähelle sataprosenttista esteettömyyttä. Asunnot eivät kuitenkaan ole julkista tilaa. Kysymys yksityisasuntojen esteettömyydestä ei kuitenkaan ole vähäpätöinen. Totta kai olisi pyörätuolia käyttävän liikuntavammaisen etujen mukaista, jos hän voisi vierailla missä hyvänsä yksityisasunnossa ja käyttää kaikkia saniteettitiloja avustamatta ja vaivattomasti. Tässä sitten tullaan siihen, että kuinka paljon toisessa vaakakupissa painaa koko yhteiskunnan taloudellinen etu. Ei-esteettömän asunnon aiheuttama laskennallinen kustannus pitäisi pystyä jotenkin määrittelemään, ei se ääretönkään voi olla.
Asia erikseen on sekin, että adaptatiivinen teknologia on kehittynyt ja kehittyy yhä. Ei ole fysikaalista estettä esimerkiksi sille, etteikö moottoroitu pyörätuoli voisi esimerkiksi osata kulkea portaissa turvallisemmin ja ketterämmin kuin liikuntakykyinen ihminen. Toistaiseksi ovat vielä prototyyppiasteella ja sittenkin kömpelöitä, hitaita ja/tai vaarallisia.
Sori jos pudotan maan pinnalle mutta yks pikku juttu. Mistä tähän rahat?
Kone Oyj on keksinyt tähän ratkaisun: pannaan valtio = me veronmaksajat maksamaan puolet jälkiasennetun hissin kustannuksesta. Palkinnoksi tästä ideasta valtiovalta on ottanut A. Herlinin erillissuojatiksi eikä verota hänen tänä vuonna kaiketi noin 160 miljoonan osinkotuloja lainkaan. Veroetu 40 miljoonaa puhtaana käteen. Ei ihme että varallisuus kasaantuu. Tätäkö halutaan?
Jos saisin päättää niin kaikille maksettaisiin vähintään 5000€/kk palkkaa, kaikki yritykset tuottaisivat voittoa, kesät olisivat vähäsateisia, jalkapallomaajoukkue selviytyisi 2018 mm-kisoihin, koittaisi ikuinen maailmanrauha…
Me veronmaksajat hyödymme siitä, että vanhukset asuavat kotonaan mahdollisimman pitkään. Hissi lisää mahdollisuutta asua kerrostalossa pidempään eikä vanhuksen tarvitse siirtyä vanhainkotiin tms. Hissi myös lisää talon asuntojen arvoa jonkin verran, ja kun taloon joku muuttaa, niin kohonnut asunnon arvo nostaa myös varainsiirtoveroa eli hissin saama avustus tulee jossain vaiheessa kuoletettua veroina.
Kun vanhaan taloon rakennetaan hissi, määräysten mukaan pitää olla 90 cm leveä porraskäytävä minimissään. Sitä voivat sitten käyttää ne, jotka eivät halua hissiä käyttää.
Mielenkiintoinen linkki: https://medium.com/the-ferenstein-wire/a-26-year-old-mit-graduate-is-turning-heads-over-his-theory-that-income-inequality-is-actually-2a3b423e0c#.6vilnzwu7
Yksi vanhuksen laitospaikka maksaa hoidon tarpeesta riippuen 30-50.000 euroa vuodessa. Eli kannattaa sitä hissin hankkimista tukea jos muutamien vuosien laitoshoito jää pois.
Haittana hissistä on se, että sitä käyttävät myös tervejalkaiset. Hyötyliikuntaa jää pois, terveys heikkenee jne. Eli olisi puntaroitava kokonaisuutta.
Kritiikkini kohdistuu ennen kaikkea Koneen ja sen omistajien rahastukseen. Todellista kilpailua hissimarkkinoilla ei Suomessa ole, koska toimiala on erittäin keskittynyt. Huoltotoiminta on lakisääteistä ja taloyhtöiden rahastaminen lähentelee ryöstämistä. Hissihuoltomiehen tuntiveloitus on Koneella 118 euroa per tunti ja tunteja kertyy helposti. Esim. tavallisesta energiansäästölampusta Kone on laskuttanut 40 €/kpl + työ. Ja kellonvarmasti Kone nostaa veloituksiaan joka vuosi noin 5%. Kaikki menee asumisen hintaan myös Helsingissä. Tämän ryöstämisen ohella osinkojen verottomuus on käsittämätöntä.
Näitä rajoitteisia on n 250000 ja määrä kasvaa nopeasti ikääntymisen vuoksi.Näiden päälle on vielä piilossa olevia ihmisiä esim vanhus , vaikka on periaatteessa terve voi olla jo fyysisesti heikko .
Jos väestöstä 5 % on rajoitteisia ja estettömiä asuntoja on 10 % niin ei ole systeemiä, jolla pääsy estööttömään taataan
Paitsi raha , mutta sitä eläkeläisellä tai vammaisella harvoin on
250 000 pyörätuolilla liikkujaa. Yrittäisit valehdella edes uskottavasti… Olisikikohan se 5000 lähempänä totuutta…
Esteettömien asuntojen rakentaminen Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle ei auta maakuntien vanhuksia. Kohtaanto-ongelma.
Itse kunkin on syytä vielä voimissaan ollessaan varautua omaan vanhuuteensa. Se ei tulle yllätyksenä.
Ja edelleen, juuri tällaisten asioiden sekoittamisen ja ehdottomuuden vuoksi esteettömyyssäännöksistä on vaikea keskustella aikuisesti. Heti kun joku uskaltaa kyseenalaistaa kylppäreiden turhat neliöt toiset kaivavat esille kaikki vähänkin kremppaiset ylimitoitettujen säännösten tueksi.
Jotta liian vanhakin ymmärtää, niin rautalangasta: on turhia säännöksiä,kuten ylimitoitetut märkätila-pyörähdykset, ja yleensäkin fiksua suunnittelua kuten korkeiden kynnysten tai turhien askelmien välttäminen. Periaatteessa noista jälkimmäisistäkään ei pitäisi tarvita säätää mitään, vaan ne voisivat olla suosituksia hyvälle suunnittelulle.
Miksei se vanhus vaan voi muuttaa hissittömästä talosta hissilliseen?
Ennemmin voisi luopua saunasta kuin pesuhuoneen koosta .
Nykyään saunoja rakennetaan yksiöihinkin
Nykyään sauna rakennetaan kanikoppeihinkin, mutta sitä ei kukaan arvostele
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/saunojen-maara-suomessa-kasvoi-rajahdysmaisesti/623201/
Sauna voi olla pesuhuoneen lisätila, ei sen tarvitse olla kiinteä.
Sen voi tehdä irralliseksi eli kun tilaa tarvitaan vanhuuden tai uun syyn vuoksi niin sen voi purkaa pois
Liian vanha. Myönnät kai, että olisi aivan eri asia, jos sauna määrättäisiin pakolliseksi jokaiseen asuntoon, oli tämä asunto kuinka pieni hyvänsä? Vapaaehtoisesti saa tehdä millaisia hölmöyksikä haluaa.
”12) Asuntoja tehdään sadaksi vuodeksi.”
Anteeksi, mutta miksi hemmetissä?
Jos nyt rakennetaan sekundaa, niin miksi siitä pitäisi kärsiä sata vuotta?
Juuri tämä on Helsingin seudun ongelmista suurimpia, mitään vanhaa ja toimimatonta ei saa purkaa, koska museovirasto ja muut hihhulit sekoavat!
Kaupunkien pitäisi olla modulaarisia ja helposti muokattavissa tarpeen mukaan ja tämä tarve on nimenomaan ihmisten muuttuvat kiinnostuksen kohteet ja teknologinen kehitys.
Tuo rakennetaan sadaksi vuodeksi ei tarkoittanut, ettei niitä saisi purkaa, jos ne ovat huonoja. Itse asun vuonna 1908 rakennetussa talossa. Juuri tehtiin talon toinen putkiremontti, jolle veikttiin käyttöikää 50 vuotta. Ei pienintäkään aikomusta purkaa tätä taloa. 1970-luvun betonibrutalismin aikana talot suunniteltiin 30 vuoden elinkaarella. Minusta tätä suunnitelmaa tuliksi kunnioittaa.
Ihminen on laumaeläin ja jos yksi rakentaa tai yksi vaatii niin kaikki seuraavat
Markkinat ovat lauman sääntöjä ja laumaa voi ohjailla ilman lakiakin esim jos talossa on houkutteleva yhteissauna niin harva haluaa omaa tai jos sauna rakennetaan ns kylpyhuonesaunana niin se on helosti purettavissa eikä edellytä kylppärin täysremonttia.Ja elementtisaunan voi pistää varastoon tai myydä
Toki turhia saunojakin rakennetaan, erityisesti kun rakennuttajana on kaupunki. Kuuluu kuulemma ”asumisen standardeihin”, että on sauna asunnossa. Hitas-asunnsostamme saunaa ei olisi saanut pois edes rahalla… Nyt sitten on turhia neiliöitä saunassa ja ympyrässä. Näistä karsimalla olisi saanut hyötyneliöitä asuntoon tai hintaa erinäisiä kymmeniä tuhansia alas.
Nuo isot markkinahäiriköt ovat iso osa ongelmaa.