Jos saisin päättää AM-ohjelmasta yksin

1) Nos­taisin asun­to­tuotan­toa Helsingis­sä olen­nais­es­ti, mielel­lään kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. (Tukhol­ma näyt­tää näin tekevän).

2) Ottaisin tavoit­teek­si saa­da asun­noista ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja 1000 €/k‑m2, kos­ka 10 000 asun­toa vuodessa asun­to­tuotan­to nopeut­ta­mi­nen tuot­taa kaupungille investoin­ti­meno­ja (tai vielä pahempaa: investoin­tivelkaa) arvi­ol­ta noin 800 M€[1], jota ei ole oikein eikä mah­dol­lista rahas­taa van­hoil­ta asukkail­ta. Ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot voivat olla joko myyn­ti­t­u­lo­ja tai vuokrat­u­lo­ja, jol­loin tulok­si las­ke­taan vuokratuo­ton nykyarvo.

3) Asun­to­tuotan­non lisäyk­sen lait­taisin kokon­aan kovan rahan tuotan­toon, kos­ka nykyisel­lä poli­ti­ikalla, jos­sa vain 40 % asun­noista on kovan rahan tuotan­toa, ei tuo­hon 1000 €/k‑m2 tavoit­teeseen voi­da päästä mitenkään. On parem­pi rak­en­taa 3 000 asun­toa säädel­tyä tuotan­toa ja 7 000 säätelemätön­tä, kuin 3 000 säädel­tyä ja 2 000 säätelemätön­tä. Kymme­nen­tuhat­ta asun­toa ei ole rahoitet­tavis­sa, jos niistä 6 000 on säädel­tyä tuotan­toa, joka ei osal­lis­tu investoin­tien rahoit­tamiseen läh­eskään täysimääräisesti.

4) Tont­tiko­htais­es­ta täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta, jos­sa vajaasti raken­ne­tu­ille ton­teille kaavoite­taan lisää ker­rosalaa, en sen sijaan rahas­taisi juuri lainkaan, kos­ka niistä ei juuri koidu investoin­ti­tarpei­ta kaupungille, ellei näitä osu yhteen kaupungi­nosaan poikkeuk­sel­lisen paljon (Laut­tasaari). Tont­tiko­htaiseen täy­den­nys­rak­en­tamista tulee edis­tää eikä jarruttaa.

5) Jos asun­tomarkki­nat oli­si­vat mitenkään tas­apain­os­sa, näk­isin asum­istuen parem­pana tapana tukea pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista kuin eril­lis­ten halpo­jen talo­jen rak­en­tamisen, Nyt tämä tapa saat­taa val­ua pahasti sijoit­ta­jien taskui­hin. Eri­laiset asun­tora­has­tot ovat han­kki­neet jo 5 000 vuokra-asun­toa Helsingistä. Näi­den ansain­ta­logi­ik­ka perus­tuu asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen rahastamiseen.

6) Alka­isin han­kkia ja tuot­taa kaupun­gin järkevän hin­taisia vuokra-asun­tona ( 14 – 15 €/m2). Näitä asun­to­ja tar­jot­taisi­in kenelle vain. Näi­den tarkoituk­se­na on “pila­ta” sijoit­ta­jien vuokra­markki­noi­ta, eli alen­taa vuokrata­soa. Pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista niis­sä tue­taan asum­istuel­la niin, että asum­i­nen olisi yhtä edullista kuin ARA-asun­nois­sa. Tämä vuokrata­so olisi sel­l­ainen, että myös nämä asun­not osal­lis­tu­vat osu­udel­laan kasvus­ta aiheutu­vien investoin­tien rahoit­tamiseen, mut­ta ei mak­si­moi het­kel­listä tuot­toa. Tämä ratkaisu olisi oikeu­den­mukainen myös siinä mielessä, että tur­va­paikan saanei­den pako­lais­ten aiheut­ta­mat menot tulee mielestäni jakaa tasais­es­ti eikä vain asum­i­s­paikan mukaan. Jos asun­tomarkki­nat oli­si­vat järkevässä tas­apain­os­sa, täl­laista välimuo­toa ei tarvit­taisi. Nyt sitä tarvi­taan sen estämisek­si, etteivät liik­keel­lä ole­vat sijoit­ta­jat pää­sisi hyö­tymään liiak­si asuntopulasta.

7) Aktivoisin Asun­to­hank­in­ta Oy:n uud­estaan edel­lyt­täen, että sen verova­pau­den ehto­ja muutet­taisi­in niin, että yhtiö saa myös myy­dä omis­tami­aan asun­to­ja. Vain niin siitä saa tehokkaan työkalun. Se voisi osaltaan aut­taa ATT:tä toteut­ta­maan omis­tusasun­to­tuotan­toa alueil­la, jol­laa omis­tusasun­to­tuotan­to ei ole kovin kannattavaa.

8) Muut­taisin nor­mi­tus­ta niin, että uus­tuotan­toon syn­ty­isi myös noin 25 neliön mini­a­sun­to­ja nuorten ensi­a­sun­noik­si. Näistä ei kaikkien tarvit­si olla esteet­tömiä niin kuin ei kaikissa opiske­li­ja-asun­nois­sakaan tarvitse olla invaves­saa. Ovathan nämä joka tapauk­ses­sa tarkoite­tut väli­aikaiseen asumiseen.

9) Muuten pitäisin huol­ta siitä, että raken­net­tavas­sa asun­tokan­nas­sa on riit­tävästi myös per­hea­sun­noik­si kel­paavia, kos­ka asun­to­ja raken­netaan sadak­si vuodek­si eikä tila­paiseen kriisiin.

10) Nor­mi­tuk­ses­sa hyväksy­isin kuitenkin per­hea­sun­nok­si myös asun­non, jos­sa on erilli­nen ulos vuokrat­tavis­sa ole­va yksiö, joka voidaan myöhem­min liit­tää pääa­sun­toon. Näi­den pitäisi kuitenkin olla samal­la osakekir­jal­la. Jos niil­lä on eri omis­ta­ja, liit­tämi­nen onnis­tuu vain harvoin.

11) Jos Hitas-asun­to­ja edelleen raken­netaan myös hyvin kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, nos­taisin niis­sä ton­tin­vuokraa nykyis­es­tä. Olen ollut aikanaan vank­ka Hitas-poli­ti­ikan kan­nat­ta­ja, mut­ta nyt kun saa pitk­iä asun­to­lain­o­ja, Hitas-sään­te­lyn tarve on käynyt vähäisek­si. Kos­ka kaupun­ki on päät­tänyt, että Hitas-sään­te­ly on vain määräaikaista (30 vuot­ta), nämä asun­not eivät tule todel­lisu­udessa liikku­maan lainkaan. Muutet­taes­sa pois Hitas-asun­nos­ta Jätkäsaa­res­sa sitä ei kan­na­ta myy­dä vaan pan­na vuokralle. Pank­ki kyl­lä ymmärtää eikä vaa­di lainaa maksettavaksi.

12) En antaisi perik­si vaa­timuk­selle heiken­tää kaavoituk­sen ja asun­to­tuotan­non laat­ua hin­to­jen painamisek­si alas. Asun­to­ja tehdään sadak­si vuodeksi.

[1] 40 000 €/asukas, 1,9 asukasta/asunto

44 vastausta artikkeliin “Jos saisin päättää AM-ohjelmasta yksin”

  1. Tulisiko noi­ta mini­a­sun­to­ja sin­un mallis­sasi myös sään­telemät­tömään tuotan­toon vai olisiko mah­dol­lisu­us rak­en­taa niitä tar­jol­la vain suurvuokranan­ta­jille (ml. kaupun­ki itse)? Vuokralle­han niistä suurin osa toden­näköis­es­ti pää­ty­isi siinäkin tapauk­ses­sa, että oli­si­vat yksi­ty­isillekin myytäviä omistusasuntoja.

    Ja niiden pin­ta-ala voi olla pienem­pikin kuin 25 neliötä. Minä olen 20 vuot­ta asunut tyy­tyväisenä 16 neliössä, siitä viimeiset kahdek­san vuot­ta vai­mon kanssa. Sijain­ti on tärkeämpi kuin neliöt.

  2. Nuo pienet asun­not ovat uusien eläkeläis­ten ain­oa vaihtoehto.

    Pitkäaikaistyöt­tömyys on räjähtänyt käsi­in ja he ovat pääasi­as­sa +50-vuo­ti­ai­ta eli eivät tule enää koskaan työllistymään.

    Arvio­han on, että vain n 60000–100000 nyky­i­sistä 500000 työt­tömästä on mah­dol­lista työllistää

    Tämä tarkoit­taa , että meille syn­tyy val­ta­va eläkeläisjoukko , jon­ka tulo on vain vähän yli takuueläkkeen

    Nämä ovat pääosin yksi­na­su­via ja raaht eivät riitä kak­sioon tai edea tilavaan yksiöön.

    Van­huksi­na he tarvit­se­vat esteet­tömän asunnon.

    Olen nyt oppin­ut van­hempi­eni kaut­ta mitä tarkoit­taa esteet­tömyys. Hekin val­it­si­vat asun­non, jos­sa voisi asua lop­un elämää.Vaikka asun­toon ei ole yhtään por­ras­ta ja hissi vie ylimpään ker­rokseen niin kylpy­huone on ongel­ma: Ovi on liian kapea eikä rol­laat­to­ril­la tai pyörä­tuo­lil­la pääse sisään.Tila on liian pieni, jota pääsy pytylle on liian pienen tilan vuok­si, samoin suihku­ti­la on liian pieni, jot­ta siinä voisi pesey­tyä itse tuo­lila istuen tai avus­ta­jan kanssa

    Esteet­tömiä asun­to­ja on raken­net­tu vas­ta arikym­men­tä vuot­ta joten asun­noista vain n 10 % on esteettömiä.

    Kun eläkeläisiä on jo yli miljoona ja koh­ta 1,5 miljoon­aa niin nykyi­nen määrä esteet­tömiä asun­to­ja ei riitä ja tulee lisäämään laitoshoidon tarvet­ta tai kur­jaa elämää kanikopissa

  3. [q]9) Muuten pitäisin huol­ta siitä, että raken­net­tavas­sa asun­tokan­nas­sa on riit­tävästi myös per­hea­sun­noik­si kelpaavia[/q]

    Mikä pros­ent­tio­su­us uud­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta olisi “riit­tävästi”?

  4. “Riit­tävästi myös per­hea­sun­noik­si kel­paavia, kos­ka asun­to­ja raken­netaan sadak­si vuodek­si eikä tila­paiseen kriisiin”

    Pieniä asun­to­ja tarvi­taan jatkos­sakin, etenkin jos halu­taan hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta ja kun ilmastopako­laisia tulee. Mitä use­ampi muut­taa Helsinki­in, sen kalli­im­paa tääl­lä on ja sitä pienem­pi osa on rikkai­ta. Kysyn­tä ratkaiskoon rakentamisen.

  5. Yksiöt voisi olla noin 20 m² ja kak­siot 30 m². Taku­ul­la menisi hyvin kau­pak­si ja vuokralle kun­han raken­nus­li­ik­keet eivät ryöstöra­has­ta. Taan­noin itsel­lä oli 14,5 m² opiske­li­jabox­i­na Mäkelän­rin­teessä, mut­ta oma suihku puuttui.

  6. Liian van­ha: Olen nyt oppin­ut van­hempi­eni kaut­ta mitä tarkoit­taa esteettömyys.

    Olin mukana remon­toimas­sa reilu vuosikym­men sit­ten iso­van­hempi­eni koti­ti­laa esteet­tömäk­si. Osit­taisen hal­vauk­sen takia oli tarvet­ta liikkua jatku­vasti pyörä­tuo­lil­la ja päästä ves­saan käsivoimin. Seiniä puret­ti­in ja siir­ret­ti­in, jot­ta saati­in tuplas­ti suurem­pi kylpyhuone/WC. Pari por­ras­ta muutet­ti­in luiskak­si, seini­in lisät­ti­in kaitei­ta yms.

    Remont­ti mak­soi use­an henkilön use­an viikon talkootyötä ja n. 10000€ rahaa mate­ri­aalei­hin. Kun­ta säästyi inva­li­di-van­huk­sen 8 vuo­den laitoshoidol­ta, pap­pa sai asua koton­aan kuole­maansa asti.

    Voi sitä siis maaseudul­lakin asua esteet­tömästi. Eikä kaikkien ole pakko asua Helsingis­sä. Monel­la maaseudun van­huk­sel­la ei kuitenkaan vält­tämät­tä ole 10k rahaa ja lop­ut­tomasti talkooapua.

    Kun itse tulen van­hak­si, hom­maan jotain tuon tyylistä:
    http://www.engadget.com/2016/02/02/suitx-phoenix-exoskeleton/

  7. Kaik­ki asun­not ovat väli­aikaiseen asumiseen. On turha raja­ta tarpeet­tomien kylp­pärisään­nösten karsin­taa vain pien­imipi­in asun­toi­hin, ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista ei tarvitse hehtaarives­si­ja, olisiko pyörä­tuo­lil­la liikku­via luokkaa promille suomalaisista.

    Määräämäl­lä esim. krstalo­jen ensim­mäisen ker­roksen asun­not esteet­tömik­si, saadaan niitä jo yllin kyllin.

    Ja kyn­nys­lob­barei­den väitet­tä asun­to­ja tarvit­se­vista liikun­takyvyt­tömistä van­huk­sista ei tarvitse tois­taa. Liikun­takyvytön van­hus ei pär­jää kotona. Palvelu­a­sun­to­ja tarvi­taankin paaljon lisää van­henevalle väestölle. Ehkä niitä,olisi hyvä kaavoit­taa huo­mat­tavasti enem­män Helsinkiinkin.

  8. Suomes­sa pystytään kehit­tämään työ­paikko­ja ja teol­lisu­ut­ta muualle kuin Helsinki­in. Mut­ta näin ei ole tehty. Kun on tutkit­tu minne väestö on muut­tanut esim Liek­sas­ta niin on osoit­tau­tunut että ihmiset ovat muut­ta­neet pääosin ympäri Suomea uusi­in paikkoi­hin ja vain kolme Helsinki­in. Helsin­ki EI ole Suo­mi. Helsin­ki on myös kamala paik­ka. Koko fiilis Helsingis­sä on ahdistava.
    On suun­nitelta­va työ­paikko­ja ympäri Suomea ja saa­da aikaan muut­toli­ike pois Helsingistä. Kajaa­nia kan­nat­taa kehit­tää miljoon­akaupungik­si. Sen vaiku­tusalue on aivan val­ta­va, ja rikkauk­sia täyn­nä. Kajaani­in voisi perus­taa venäläi­nen lentokonetehdas.

    1. Suy­omes­sa ei ole mitään tahoa, joka suun­nit­telisi keskite­tysti työpåaikko­ja jon­nekin vaan jokainen työ­paik­ka hakeu­tuu ihan itsenäis­es­ti minne hakeu­tuu. Kan­nat­taa siis vaik­ka itse perus­taa työ­paik­ka alueelle, jolle se omas­ta mielestään sovel­tuu hyvin.

  9. Mårten Bon­destam:
    Kajaa­nia kan­nat­taa kehit­tää miljoon­akaupungik­si. Sen vaiku­tusalue on aivan val­ta­va, ja rikkauk­sia täyn­nä. Kajaani­in voisi perus­taa venäläi­nen lentokonetehdas. 

    Minkä val­tion miljoon­akaupungik­si Kajaani pitäisi kehittää?

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    … 2) Ottaisin tavoit­teek­si saa­da asun­noista ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja 1000 €/k‑m2…

    Nyt kan­nat­taa muis­taa, että asukkaat mak­sa­vat asun­to­jen hin­nois­sa nuo välistäve­dot. Ymmär­rän osit­tain infran tuot­tamien kus­tan­nusten mak­samisen asun­non hin­nas­sa, mut­ta niiden­hän pitäisi men­nä liit­tymäku­luina, ei luovutusmaksuina.

    Liit­tymäku­lu­ja taas saadaan alen­net­tua, kun kaavoite­taan alun perin ruu­tu­un, eikä tehdä erik­seen teol­lisu­usalue ja pien­talokaavo­ja. Sil­loin liit­tymiä ei tarvitse uusia uusimisen ilosta joka ker­ta, kun alueen käyt­tö­tarkoi­tus kaupun­gin kyp­syessä muuttuu.

    Osmo Soin­in­vaara:
    … Kan­nat­taa siis vaik­ka itse perus­taa työ­paik­ka alueelle, jolle se omas­ta mielestään sovel­tuu hyvin. 

    Valitet­tavasti asia ei ole ihan noin ruusu­is­es­ti. Kaavoituk­sel­la säädel­lään voimakkaasti työ­paikko­jen syn­tymistä. En esimerkik­si voi ymmärtää, mik­si Helsingis­sä kaavois­sa on toimis­tot ja asun­not eritel­ty? Normin­purkutalkoi­ta voidaan tehdä ihan kun­tata­sol­lakin, jos halu­taan. Halua ei ilmeis­es­ti ole?

    1. Kalle, jos et hyväksy markki­nahin­taa ton­tista vaan halu­at, että vain liit­tymäku­lut mak­se­taan, kenelle tont­ti Jätkäsaaren kär­jestä pitäisi antaa? Jakaa puoluei­den kesken niiden voima­suhtei­den mukaan, kaupung­in­jo­hta­jan serkulle vai miten?

  11. Vesa:
    Yksiöt voisi olla noin 20 m² ja kak­siot 30 m². Taku­ul­la menisi hyvin kau­pak­si ja vuokralle kun­han raken­nus­li­ik­keet eivät ryöstöra­has­ta. Taan­noin itsel­lä oli 14,5 m² opiske­li­jabox­i­na Mäkelän­rin­teessä, mut­ta oma suihku puuttui. 

    Olen asunut 22 m² yksiössä ja se oli mielestäni liian pieni.

  12. R.Silfverberg: Olen asunut 22 m² yksiössä ja se oli mielestäni liian pieni.

    Onnek­si jokainen voi itse vali­ta asun­ton­sa koon ja asumisen­sa kus­tan­nuk­sen lom­pakkon­sa pak­su­u­den ja tavara­paljouten­sa perusteella. 

    Olen­naista olisi, että näitä pieniä yksiöitä ja kak­sioi­ta olisi tar­jol­la ja siihen kaupun­ki voi merkit­tävästi vaikut­taa. Olen var­ma niiden hyvästä menek­istä, edelleen olet­taen etteivät raken­nus­li­ik­keet pääse niitä ryöstöhin­noit­tele­maan. Eri­tyisen hyvin tehoneliöiset asun­not sopi­vat Helsin­gin kan­takaupun­gin alueelle korkei­den neliöhin­to­jen vuoksi.

  13. Olen asunut 19 neliön yksiössä ja se oli riit­tävän iso. Nykyään se olisi liian pieni, mut­ta tuol­loin en olisi tarvin­nut sen isom­paa. Ja ennen kaikkea, ei olisi ollut varaa. Ko. asun­nos­ta en tosin välil­lä pystynyt asumaan, kun katkaisin jalka­ni pahasti, kun talos­sa ei ollut hissiä ja asun­to oli 2. kerroksessa. 

    Mut­ta ei se nyt suuri ongel­ma muuten olisi ollut, mitä nyt vas­taaval­la hin­nal­la (250EUR/kk, 2km Oulun keskus­tas­ta) ei tosi­aan esteetön­tä asun­toa saanut. Mut­ta täl­laista tilan­net­ta varten pitäisi olla jokin asum­is­tu­ki, jota saa enem­män, jos tarvit­see esteet­tömän asun­non. Se olisi paljon järkeväm­pää kuin rak­en­taa kaik­ista asun­noista “esteet­tömiä”. On nimit­täin niin että suurin osa ns. esteet­tömistäkin asun­noista on todel­lisu­udessa täyn­nä esteitä. 

    Esimerkik­si nykyisessä asun­nos­sani on poh­japi­ir­rokses­sa pyörä­tuoliympyrä ves­sas­sa ja eteisessä. Mitä hyö­tyä niistä ympyröistä on 2. ker­rokses­sa hissit­tömässä talos­sa, sitä en ymmär­rä. (ko. huoneet on 43 neliön kak­sios­sa suh­teessa turhan iso­ja, joten tun­tuu ahtaalta.)

  14. Kuulin juuri, että ABB siirtää tuotan­toa Suomes­ta Eesti­in. 500 työ­paikkaa olisi siir­tymässä, arvelisin insinööre­jä, joil­la on tarvit­tavaa osaamista. Joutu­vat työsken­telemään vähän alem­mal­la pal­ka­lla, mut­ta silti elin­ta­so on parem­pi, asun­not, ruo­ka ja muu melkois­es­ti halvem­pia. Olisiko tässä ajat­telemisen aihetta?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, jos et hyväksy markki­nahin­taa ton­tista vaan halu­at, että vain liit­tymäku­lut mak­se­taan, kenelle tont­ti Jätkäsaaren kär­jestä pitäisi antaa? Jakaa puoluei­den kesken niiden voima­suhtei­den mukaan, kaupung­in­jo­hta­jan serkulle vai miten?

    Jätkäsaaren kär­jen tont­ti pitää huu­tokau­pa­ta rak­en­tamis­pakol­la. Eli talon on olta­va uhkasakon uhal­la asumiskäytössä tietyn ajan kulut­tua huu­tokau­pas­ta. Myös maan­vuokran voi huutokaupata.

    Samal­la lail­la tulee toimia kaikkien muidenkin tont­tien kanssa. Huu­tokaup­po­jen keski­hin­ta voi olla 1000 €/m2. Jos meinaa men­nä yli, niin huu­tokau­pataan lisää tont­te­ja (rak­en­tamis­pakol­la). Jos kysyn­tää on, niin tont­te­ja voidaan huu­tokau­pa­ta vaik­ka 15000 asunnolle.

  16. Rolle: Ja kyn­nys­lob­barei­den väitet­tä asun­to­ja tarvit­se­vista liikun­takyvyt­tömistä van­huk­sista ei tarvitse tois­taa. Liikun­takyvytön van­hus ei pär­jää kotona. Palvelu­a­sun­to­ja tarvi­taankin paaljon lisää van­henevalle väestölle. Ehkä niitä,olisi hyvä kaavoit­taa huo­mat­tavasti enem­män Helsinkiinkin.

    Ei tarvitse olla liikun­takyvytön tarvi­tak­seen esteetön­tä kulkua.Jo muu­ta­ma por­ras voi olla ongel­ma vanhukselle,jos tas­apaino ei ole enää hyvä.

    Samoin nousem­i­nen ja istu­u­tu­mi­nen tarvit­see tilaa ja tukia

    Rol­laat­tori on monel­la kotona asu­val­la ja sen pitäisi sopia wc/pesuhuoneeseen.

    Kotona voi asua vielä pitkään jos saa koti­in sopivia palvelui­ta esim­pe­su­un tarvi­taan lop­ul­ta avus­ta­jaa ja ahtais­sa tilois­sa se onnis­tuu huonosti

    Ei esteet­tömyy­den tarve tarkoi­ta liikun­takyvytön­tä vaan liikun­takyvyn rajoittuneisuutta.

    Palve­lu­talot ovat yli­hin­noitel­tu­ja ja niitä on liian vähän .Ei niihin pääse kuin suurel­la rahal­la tai jonottamalla. 

    Alku­paket­ti mak­saa 1500–2000 ja täys­palvelu 3500–4500 euroa kuus­sa aivan taval­lises­sa palvelutalossa.Kunnat ovat vedät­täneet hin­nat tap­pi­in osaa­mat­toma­l­la ja välin­pitämät­tömäl­lä kilpailutuksella

    Kun kek­simääräi­nen eläke on 1500 euroa niin har­val­la van­huk­sel­la on varaa palve­lu­taloon ennen kuin kun­ta on määritel­lyt van­huk­sen sen tarpeessa ole­vak­si ja mak­saa erotuksen.

    Tavalli­nen asum­is­tu­ki ei ole riit­tävä palve­lu­talon vuokriin

  17. Esteet­tömiä asun­to­ja on raken­net­tu vas­ta parikym­men­tä vuot­ta, joten niitä on asun­tokan­nas­ta vainn 10 %

    Tässä syn­tyy kohtaan­to-ongel­ma, sil­lä vapai­ta esteet­tömiä asun­to­ja on liian vähän ja ne ovat aina väärässä paikassa.

    Ja asun­non vai­h­toon on kyn­nys van­huk­sel­la korkea.

  18. Liian van­ha: Ei tarvitse olla liikun­takyvytön tarvi­tak­seen esteetön­tä kulkua.Jo muu­ta­ma por­ras voi olla ongel­ma vanhukselle,jos tas­apaino ei ole enää hyvä.

    Kotona voi asua vielä pitkään jos saa koti­in sopivia palvelui­ta esim­pe­su­un tarvi­taan lop­ul­ta avus­ta­jaa ja ahtais­sa tilois­sa se onnis­tuu huonosti

    Por­taiden vält­tämi­nen on fik­sua suun­nit­telua, ei eri­tyis­es­ti esteet­tömyyt­tä. Väljiä tilo­ja saa rahal­la, ei kaik­ista asun­noista pidä tehdä pelkkä eteishal­lia ja kylpy­huonet­ta kyn­nys­lob­barei­den tarpeisiin.

    Kuten todet­tua, van­huk­sille suun­nitel­tu­ja palve­lu­talo­ja tarvi­taan lisää, ja toki van­hus­ten pitäisi ymmärtää muut­taa niihin. Pieni pain­os­tus kun­nan puolelta ei olisi vält­tämät­tä pahit­teek­si. Ja van­ha asun­to pitää muutenkin saat­taa muiden saataville. Hölmöä, että huonokun­toiset van­huk­set asut­ta­vat iso­ja per­hea­sun­to­ja, joista eivät pysty huolehtimaan.

  19. Liian van­ha:
    Esteet­tömiä asun­to­ja on raken­net­tu vas­ta parikym­men­tä vuot­ta, joten niitä on asun­tokan­nas­ta vainn 10 %

    Tässä syn­tyy kohtaan­to-ongel­ma, sil­lä vapai­ta esteet­tömiä asun­to­ja on liian vähän ja ne ovat aina väärässä paikassa.

    Ja asun­non vai­h­toon on kyn­nys­van­huk­sel­la korkea.

    “Vain 10 % ?!” Tarve on pros­ent­ti tuos­ta, eli niitä on jo pitkälti yli kaiken kuviteltavis­sa ole­van tarpeen.

    Esteet­tömät asun­not ovat juuri oikeis­sa paikois­sa, kasvukeskuk­sis­sa mis­sä on elämää ja työvoimaa. Liian moni van­hus jää asumaan syr­jäkylille omakoti­taloa, jos­sa ei pär­jää, ja jon­ka hoitoon eivät omat eikä (kaupungis­sa asu­vien) omais­ten voimat riitä.

  20. Liian van­ha:

    Ja asun­non vai­h­toon on kyn­nys van­huk­sel­la korkea.

    Jostain syys­tä tätä detaljia mon­et tälle Osmon listalle kir­joit­tavista kom­men­toi­jista eivät suos­tu tun­nus­ta­maan. Asun­to on mon­elle ihmiselle koti, eikä vain paik­ka jos­sa vietetään aikaa seu­raavaa muut­toa odotel­lessa. Jos saisin päät­tää, niin asun­non min­imikook­si tulisi 45 neliötä per henkilö. Kaniko­pit kiel­let­täisi­in ja ole­mas­sa ole­vista kopeista tulisi yhdis­tää isom­pia asuntoja.

  21. Van­huk­sen kotona-asumisen tyyp­illi­nen este on “kol­mas ker­ros, ei hissiä”. Muun kanssa selvitään usein pie­nil­lä säädöillä. 

    Nyt sit­ten vaan ongel­man­ratkaisu pyörii vam­mais­ten itsenäiseen asumiseen sopivien pyörä­tuo­likämp­pi­en ja kooltaan tanssi­ti­lak­si riit­tävien kylpy­huonei­den ympäril­lä. Ei tämä ihan järkevältä kuulosta.

  22. OS:

    10) Nor­mi­tuk­ses­sa hyväksy­isin kuitenkin per­hea­sun­nok­si myös asun­non, jos­sa on erilli­nen ulos vuokrat­tavis­sa ole­va yksiö, joka voidaan myöhem­min liit­tää pääa­sun­toon. Näi­den pitäisi kuitenkin olla samal­la osakekir­jal­la. Jos niil­lä on eri omis­ta­ja, liit­tämi­nen onnis­tuu vain harvoin.

    Tästä olen juuri puhunut (ns. koti­a­pu­laisen huone 70-luvun asun­nois­sa). Asun­nos­sa on syytä olla luk­i­tavis­sa ole­va ulko-ovi­ta­soinen väliovi välis­sä. Aukon voih­lautes­san peit­tää tilapäisel­lä seinäl­lä) Tämän luukun kokokin voi olla kohta­laisen pieni, ehkä 20 m². Keit­tiösyven­nys voi olla varauk­se­na, mut­ta ei vält­tämät­tä rakennettuna.

  23. Rolle:Liian moni van­hus jää asumaan syr­jäkylille omakoti­taloa, jos­sa ei pär­jää, ja jon­ka hoitoon eivät omat eikä (kaupungis­sa asu­vien) omais­ten voimat riitä.

    Noi­ta omakoti­talo­ja muuten tulee men­emään pilalle ihan järkyt­tävät määrät, kun van­husväestöstä merkit­tävä osa tulee lyömään aivan kaik­ki huolto­toimen­piteet lyödään laimin joko huonon oman kun­non, pihey­den, van­hu­u­den­höperyy­den, aikaansaa­mat­to­muu­den tai puh­taan rahan­pu­ut­teen takia.

    Omakoti­ta­lo (tai mikään muukaan rakennus)ei pysy kun­nos­sa, jos sitä ei koko ajan huol­la. Van­huk­set asu­vat tyyp­il­lis­es­ti talois­sa, jot­ka on raken­net­tu 80-luvul­la tai sitä aiem­min. Ne ovat kaik­ki jo niin van­ho­ja, että jos ei kun­non perusko­r­jauk­sia ole tehty, niin nyt viimeistään pitäisi puoli taloa pistää uusiksi.

    Hesaris­sa oli jut­tu pari vuot­ta sit­ten yksin omakoti­talos­sa asuneesta (jonkun toimit­ta­jan?) äidis­tä. Siinä tapauk­sesas IV-kone oli pamah­tanut kolme vuot­ta ennen kuin se huo­mat­ti­in ja koko talo oli pilalla.

    Tähän kun laite­taan vielä van­husväestömme oras­ta­va alko­ho­lion­gel­ma, niin mon­es­sa perikun­nas­sa huo­mataan, kuin­ka lap­su­u­denkoti ei olekaan enää sitä mitä se 30v sit­ten oli, vaan tulikin perit­tyä läh­es purkukelpoinen talo.

    Eläkeläiset eivät kyl­lä yleen­sä ymmär­rä mitään raken­nus­fysi­ikas­ta taik­ka kun­nos­s­api­dos­ta. Se mitä ne tajuaa, on kuin­ka kallista kor­jaut­ta­mi­nen on, pitää tehdä itse (pait­si ettei enää uskalla nous­ta katolle eikä vasarakaan jak­sa pitää vasaraa kädessä)

    Nim­imerkil­lä “koke­mus­ta on”

  24. Esteet­tömyys on han­kala ongel­ma, kos­ka siinä on vas­takkain vam­mais­ten oikeus ihmis­ar­voiseen, itsenäiseen elämään ja kaikkien muiden taloudelli­nen etu. Ja nämä on sovitet­ta­va jol­lain tavoin yhteen, eikä joka tapauk­ses­sa voi sanoa, että tuol­lainen “luovut­tam­a­ton ihmisoikeus” menee kaiken muun edelle.

    On selvää, että julkises­sa tilas­sa tulisi pyrk­iä mah­dol­lisim­man lähelle sat­apros­ent­tista esteet­tömyyt­tä. Asun­not eivät kuitenkaan ole julk­ista tilaa. Kysymys yksi­ty­isas­un­to­jen esteet­tömyy­destä ei kuitenkaan ole vähäpätöi­nen. Tot­ta kai olisi pyörä­tuo­lia käyt­tävän liikun­tavam­maisen etu­jen mukaista, jos hän voisi vierail­la mis­sä hyvän­sä yksi­ty­isas­un­nos­sa ja käyt­tää kaikkia san­i­teet­ti­tilo­ja avus­ta­mat­ta ja vai­vat­tomasti. Tässä sit­ten tul­laan siihen, että kuin­ka paljon toises­sa vaakakupis­sa painaa koko yhteiskun­nan taloudelli­nen etu. Ei-esteet­tömän asun­non aiheut­ta­ma lasken­nalli­nen kus­tan­nus pitäisi pystyä jotenkin määrit­telemään, ei se ääretönkään voi olla.

    Asia erik­seen on sekin, että adap­tati­ivi­nen teknolo­gia on kehit­tynyt ja kehit­tyy yhä. Ei ole fysikaal­ista estet­tä esimerkik­si sille, etteikö moot­toroitu pyörä­tuoli voisi esimerkik­si osa­ta kulkea por­tais­sa tur­val­lisem­min ja ket­teräm­min kuin liikun­takykyi­nen ihmi­nen. Tois­taisek­si ovat vielä pro­to­tyyp­pi­as­teel­la ja sit­tenkin köm­pelöitä, hitai­ta ja/tai vaarallisia.

  25. Anony­mous: Jostain syys­tä tätä detaljia mon­et tälle Osmon listalle kir­joit­tavista kom­men­toi­jista eivät suos­tu tun­nus­ta­maan. Asun­to on mon­elle ihmiselle koti, eikä vain paik­ka jos­sa vietetään aikaa seu­raavaa muut­toa odotel­lessa. Jos saisin päät­tää, niin asun­non min­imikook­si tulisi 45 neliötä per henkilö. Kaniko­pit kiel­let­täisi­in ja ole­mas­sa ole­vista kopeista tulisi yhdis­tää isom­pia asuntoja.

    Sori jos pudotan maan pin­nalle mut­ta yks pikku jut­tu. Mis­tä tähän rahat?

    Pet­teri:
    Van­huk­sen kotona-asumisen tyyp­illi­nen este on “kol­mas ker­ros, ei hissiä”. Muun kanssa selvitään usein pie­nil­lä säädöillä. 

    Kone Oyj on keksinyt tähän ratkaisun: pan­naan val­tio = me veron­mak­sa­jat mak­samaan puo­let jälki­asen­netun hissin kus­tan­nuk­ses­ta. Palkin­nok­si tästä ideas­ta val­tio­val­ta on ottanut A. Her­lin­in eril­lis­suo­jatik­si eikä vero­ta hänen tänä vuon­na kaiketi noin 160 miljoo­nan osinko­tu­lo­ja lainkaan. Veroe­tu 40 miljoon­aa puh­taana käteen. Ei ihme että var­al­lisu­us kasaan­tuu. Tätäkö halutaan?

  26. Anony­mous: Jos saisin päät­tää, niin asun­non min­imikook­si tulisi 45 neliötä per henkilö.

    Jos saisin päät­tää niin kaikille mak­set­taisi­in vähin­tään 5000€/kk palkkaa, kaik­ki yri­tyk­set tuot­taisi­vat voit­toa, kesät oli­si­vat vähäsateisia, jalka­pal­lo­maa­joukkue selviy­ty­isi 2018 mm-kisoi­hin, koit­taisi ikuinen maailmanrauha…

  27. Vesa: Sori jos pudotan maan pin­nalle mut­ta yks pikku jut­tu. Mis­tä tähän rahat?

    Kone Oyj on keksinyt tähän ratkaisun: pan­naan val­tio = me veron­mak­sa­jat mak­samaan puo­let jälki­asen­netun hissin kus­tan­nuk­ses­ta. Palkin­nok­si tästä ideas­ta val­tio­val­ta on ottanut A. Her­lin­in eril­lis­suo­jatik­si eikä vero­ta hänen tänä vuon­na kaiketi noin 160 miljoo­nan osinko­tu­lo­ja lainkaan. Veroe­tu 40 miljoon­aa puh­taana käteen. Ei ihme että var­al­lisu­us kasaan­tuu. Tätäkö halutaan?

    Me veron­mak­sa­jat hyödymme siitä, että van­huk­set asua­vat koton­aan mah­dol­lisim­man pitkään. Hissi lisää mah­dol­lisu­ut­ta asua ker­rostalos­sa pidem­pään eikä van­huk­sen tarvitse siir­tyä van­hainkoti­in tms. Hissi myös lisää talon asun­to­jen arvoa jonkin ver­ran, ja kun taloon joku muut­taa, niin kohon­nut asun­non arvo nos­taa myös varain­si­ir­toveroa eli hissin saa­ma avus­tus tulee jos­sain vai­heessa kuo­letet­tua veroina. 

    Kun van­haan taloon raken­netaan hissi, määräys­ten mukaan pitää olla 90 cm lev­eä por­raskäytävä min­imis­sään. Sitä voivat sit­ten käyt­tää ne, jot­ka eivät halua hissiä käyttää.

  28. tuen mak­sa­ja: Me veron­mak­sa­jat hyödymme siitä, että van­huk­set asua­vat koton­aan mah­dol­lisim­man pitkään. Hissi lisää mah­dol­lisu­ut­ta asua ker­rostalos­sa pidem­pään eikä van­huk­sen tarvitse siir­tyä van­hainkoti­in tms. Hissi myös lisää talon asun­to­jen arvoa jonkin ver­ran, ja kun taloon joku muut­taa, niin kohon­nut asun­non arvo nos­taa myös varain­si­ir­toveroa eli hissin saa­ma avus­tus tulee jos­sain vai­heessa kuo­letet­tua veroina. 

    Kun van­haan taloon raken­netaan hissi, määräys­ten mukaan pitää olla 90 cm lev­eä por­raskäytävä min­imis­sään. Sitä voivat sit­ten käyt­tää ne, jot­ka eivät halua hissiä käyttää.

    Yksi van­huk­sen laito­spaik­ka mak­saa hoidon tarpeesta riip­puen 30–50.000 euroa vuodessa. Eli kan­nat­taa sitä hissin han­kkimista tukea jos muu­tamien vuosien laitoshoito jää pois.

    Hait­tana hissistä on se, että sitä käyt­tävät myös ter­ve­jalkaiset. Hyötyli­ikun­taa jää pois, ter­veys heikke­nee jne. Eli olisi pun­taroita­va kokonaisuutta.

    Kri­ti­ikki­ni kohdis­tuu ennen kaikkea Koneen ja sen omis­ta­jien rahas­tuk­seen. Todel­lista kil­pailua hissi­markki­noil­la ei Suomes­sa ole, kos­ka toimi­ala on erit­täin keskit­tynyt. Huolto­toim­inta on lak­isääteistä ja taloy­htöi­den rahas­t­a­mi­nen lähen­telee ryöstämistä. Hissi­huoltomiehen tun­tiveloi­tus on Koneel­la 118 euroa per tun­ti ja tun­te­ja ker­tyy hel­posti. Esim. taval­lis­es­ta ener­gian­säästölam­pus­ta Kone on laskut­tanut 40 €/kpl + työ. Ja kel­lon­va­r­masti Kone nos­taa veloituk­si­aan joka vuosi noin 5%. Kaik­ki menee asumisen hin­taan myös Helsingis­sä. Tämän ryöstämisen ohel­la osinko­jen verot­to­muus on käsittämätöntä.

  29. Rolle: “Vain 10 % ?!” Tarve on pros­ent­ti tuos­ta, eli niitä on jo pitkälti yli kaiken kuviteltavis­sa ole­van tarpeen.
    Esteet­tömät asun­not ovat juuri oikeis­sa paikois­sa, kasvukeskuk­sis­sa mis­sä on elämää ja työvoimaa. Liian moni van­hus jää asumaan syr­jäkylille omakoti­taloa, jos­sa ei pär­jää, ja jon­ka hoitoon eivät omat eikä (kaupungis­sa asu­vien) omais­ten voimat riitä.

    Näitä rajoit­teisia on n 250000 ja määrä kas­vaa nopeasti ikään­tymisen vuoksi.Näiden päälle on vielä piilos­sa ole­via ihmisiä esim van­hus , vaik­ka on peri­aat­teessa ter­ve voi olla jo fyy­sis­es­ti heikko .

    Jos väestöstä 5 % on rajoit­teisia ja estet­tömiä asun­to­ja on 10 % niin ei ole sys­teemiä, jol­la pääsy estööt­tömään taataan 

    Pait­si raha , mut­ta sitä eläkeläisel­lä tai vam­maisel­la har­voin on

  30. Liian van­ha: Näitä rajoit­teisia on n 250000 ja määrä kas­vaa nopeasti ikään­tymisen vuoksi.Näiden päälle on vielä piilos­sa ole­via ihmisiä esim van­hus , vaik­ka on peri­aat­teessa ter­ve voi olla jo fyy­sis­es­ti heikko.

    Jos väestöstä 5 % on rajoit­teisia ja estet­tömiä asun­to­ja on 10 % niin ei ole sys­teemiä, jol­la pääsy estööt­tömään taataan 

    Pait­si raha , mut­ta sitä eläkeläisel­lä tai vam­maisel­la har­voin on

    250 000 pyörä­tuo­lil­la liikku­jaa. Yrit­täisit vale­hdel­la edes uskot­tavasti… Olisikiko­han se 5000 lähempänä totuutta…

  31. Liian van­ha: Näitä rajoit­teisia on n 250000 ja määrä kas­vaa nopeasti ikään­tymisen vuoksi.Näiden päälle on vielä piilos­sa ole­via ihmisiä esim van­hus , vaik­ka on peri­aat­teessa ter­ve voi olla jo fyy­sis­es­ti heikko.

    Jos väestöstä 5 % on rajoit­teisia ja estet­tömiä asun­to­ja on 10 % niin ei ole sys­teemiä, jol­la pääsy estööt­tömään taataan 

    Pait­si raha , mut­ta sitä eläkeläisel­lä tai vam­maisel­la har­voin on

    Esteet­tömien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in tai pääkaupunkiseudulle ei auta maakun­tien van­huk­sia. Kohtaanto-ongelma.

    Itse kunkin on syytä vielä voimis­saan ollessaan varautua omaan van­hu­u­teen­sa. Se ei tulle yllätyksenä.

  32. Rolle: 250 000 pyörä­tuo­lil­la liikku­jaa. Yrit­täisit vale­hdel­la edes uskot­tavasti… Olisikiko­han se 5000 lähempänä totuutta…

    Ja edelleen, juuri täl­lais­ten asioiden sekoit­tamisen ja ehdot­to­muu­den vuok­si esteet­tömyyssään­nök­sistä on vaikea keskustel­la aikuis­es­ti. Heti kun joku uskaltaa kyseenalais­taa kylp­pärei­den turhat neliöt toiset kaiva­vat esille kaik­ki vähänkin kremp­paiset ylim­i­toitet­tu­jen sään­nösten tueksi. 

    Jot­ta liian van­hakin ymmärtää, niin rauta­lan­gas­ta: on turhia säännöksiä,kuten ylim­i­toite­tut märkäti­la-pyörähdyk­set, ja yleen­säkin fik­sua suun­nit­telua kuten korkei­den kyn­nys­ten tai turhien askelmien vält­tämi­nen. Peri­aat­teessa noista jälkim­mäi­sistäkään ei pitäisi tarvi­ta säätää mitään, vaan ne voisi­vat olla suosi­tuk­sia hyvälle suunnittelulle.

  33. Vesa: Yksi van­huk­sen laito­spaik­ka mak­saa hoidon tarpeesta riip­puen 30–50.000 euroa vuodessa. Eli kan­nat­taa sitä hissin han­kkimista tukea jos muu­tamien vuosien laitoshoito jää pois. 

    Mik­sei se van­hus vaan voi muut­taa hissit­tömästä talosta hissilliseen?

  34. Ennem­min voisi luop­ua saunas­ta kuin pesuhuoneen koosta .
    Nykyään sauno­ja raken­netaan yksiöihinkin

    Nykyään sauna raken­netaan kanikoppei­hinkin, mut­ta sitä ei kukaan arvostele

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/saunojen-maara-suomessa-kasvoi-rajahdysmaisesti/623201/

    Sauna voi olla pesuhuoneen lisäti­la, ei sen tarvitse olla kiinteä.

    Sen voi tehdä irral­lisek­si eli kun tilaa tarvi­taan van­hu­u­den tai uun syyn vuok­si niin sen voi purkaa pois

    1. Liian van­ha. Myön­nät kai, että olisi aivan eri asia, jos sauna määrät­täisi­in pakol­lisek­si jokaiseen asun­toon, oli tämä asun­to kuin­ka pieni hyvän­sä? Vapaae­htois­es­ti saa tehdä mil­laisia hölmöyk­sikä haluaa.

  35. “12) Asun­to­ja tehdään sadak­si vuodeksi.”

    Anteek­si, mut­ta mik­si hemmetissä?

    Jos nyt raken­netaan sekun­daa, niin mik­si siitä pitäisi kär­siä sata vuotta?

    Juuri tämä on Helsin­gin seudun ongelmista suurimpia, mitään van­haa ja toim­i­ma­ton­ta ei saa purkaa, kos­ka museovi­ras­to ja muut hih­hulit sekoavat!

    Kaupunkien pitäisi olla mod­u­laarisia ja hel­posti muokat­tavis­sa tarpeen mukaan ja tämä tarve on nimeno­maan ihmis­ten muut­tuvat kiin­nos­tuk­sen kohteet ja teknologi­nen kehitys.

    1. Tuo raken­netaan sadak­si vuodek­si ei tarkoit­tanut, ettei niitä saisi purkaa, jos ne ovat huono­ja. Itse asun vuon­na 1908 raken­netus­sa talos­sa. Juuri tehti­in talon toinen putkire­mont­ti, jolle veik­t­ti­in käyt­töikää 50 vuot­ta. Ei pien­in­täkään aiko­mus­ta purkaa tätä taloa. 1970-luvun betoni­bru­tal­is­min aikana talot suun­nitelti­in 30 vuo­den elinkaarel­la. Minus­ta tätä suun­nitel­maa tulik­si kunnioittaa.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha. Myön­nät kai, että olisi aivan eri asia, jos sauna määrät­täisi­in pakol­lisek­si jokaiseen asun­toon, oli tämä asun­to kuin­ka pieni hyvän­sä? Vapaae­htois­es­ti saa tehdä mil­laisia hölmöyk­sikä haluaa.

    Ihmi­nen on lau­maeläin ja jos yksi rak­en­taa tai yksi vaatii niin kaik­ki seuraavat

    Markki­nat ovat lau­man sään­töjä ja lau­maa voi ohjail­la ilman laki­akin esim jos talos­sa on houkut­tel­e­va yhteis­sauna niin har­va halu­aa omaa tai jos sauna raken­netaan ns kylpy­huone­saunana niin se on helosti puret­tavis­sa eikä edel­lytä kylp­pärin täysremonttia.Ja ele­ment­ti­saunan voi pistää varas­toon tai myydä

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha. Myön­nät kai, että olisi aivan eri asia, jos sauna määrät­täisi­in pakol­lisek­si jokaiseen asun­toon, oli tämä asun­to kuin­ka pieni hyvän­sä? Vapaae­htois­es­ti saa tehdä mil­laisia hölmöyk­sikä haluaa.

    Toki turhia sauno­jakin raken­netaan, eri­tyis­es­ti kun raken­nut­ta­jana on kaupun­ki. Kuu­luu kuulem­ma “asumisen stan­dard­ei­hin”, että on sauna asun­nos­sa. Hitas-asunnsostamme saunaa ei olisi saanut pois edes rahal­la… Nyt sit­ten on turhia neil­iöitä saunas­sa ja ympyrässä. Näistä kar­si­mal­la olisi saanut hyö­tyneliöitä asun­toon tai hin­taa erinäisiä kym­meniä tuhan­sia alas.

  38. Niko L.:
    Tulisiko noi­ta mini­a­sun­to­ja sin­un mallis­sasi myös sään­telemät­tömään tuotan­toon vai olisiko mah­dol­lisu­us rak­en­taa niitä tar­jol­la vain suurvuokranan­ta­jille (ml. kaupun­ki itse)? 

    Nuo isot markki­nahäiriköt ovat iso osa ongelmaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.