Lapsiperheiden tulotaso Helsingissä

Seu­raavis­sa taulukois­sa on lap­siper­hei­den tulota­sot vuon­na 2013 Helsin­gin suurpi­ireis­sä. Tässä on taas koti­talouden tulot las­ket­tuina yhteen. Yhden tuloik­si tämän voi saa­da jaka­mal­la kahdel­la.  – Kuukausi­palkkaan opääsee jaka­mal­la yhteen­las­ke­tut tulot 25:llä, tosin kaikissa per­heis­sä molem­mat van­hem­mat eivät kuitenkaan ole töis­sä. Jotkut voivat olla esimerkik­si per­he­vap­ail­la. Toisaal­ta luvuis­sa on myös las­ten mah­dol­liset tulot. Tuloik­si las­ke­taan vain verotet­ta­vat tulot. Niistä puut­tuvat siis asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Huo­mat­takoon, että tulot ovat nom­i­naal­isia, eli inflaa­tio vaikut­taa niihin.

lapsiperheiden tulokehitys suurpiirit

Tulo­erot suurpi­irien välil­lä oli­vat varsin suuria. Eteläisen suurpi­iri­in 150 000 €/vuosi edel­lyt­tää molem­mista van­hem­mista noin 6 000 euron kuukau­sian­sio­ta – jos molem­mat ovat töis­sä. Koko kaupun­gin tasol­la puhutaan noin 4 000 euron keskian­sioista ja itäisessä suurpi­iris­sä noin 3 000 eurosta.

Kun Helsin­gin Sanomat ker­toi keski­t­u­lois­t­en muut­ta­van pois keskus­tan tun­tu­mas­ta, syynä ei näytä ole­van suu­rit­u­lois­t­en kaikkoami­nen vaan pikem­minkin päin­vas­toin. Keski­t­u­loisil­la lap­siper­heil­lä ei ole eteläiseen suurpi­iri­in asiaa.

Lap­siper­hei­den nimel­lis­tu­lot nousi­vat kahdek­sas­sa vuodessa noin 30 %. Kun inflaa­tio oli vuosien 2015 ja 2013 välil­lä 19 pros­ent­tia, reaalian­sioiden nousuk­si jäi 10 %.

Eteläisessä suurpi­iris­sä ansio­ta­so nousi voimakkaim­min, noin 44 %. Toise­na oli kesk­i­nen suurpi­iri 33 pros­entin kasvulla.

Kos­ka mie­lenki­in­toa on kohdis­tunut kallion ja Vallilan alueeseen, tulostin sen tiedot kaupungi­nosit­tain. Ne ovat edelleen koko Helsinkiä pien­i­t­u­loisem­pia aluei­ta, mut­ta tulota­so on nopeas­sa nousus­sa. Gen­tri­fikaa­tio marssii jyrmyin aske­lin. Har­ju­un ja Alp­pi­laan se ei ole tart­tunut – vielä.

Kah­den huolta­jan lap­siper­hei­den tulot Kallios­sa ja Val­lialas­sa vuon­na 2013

Kallion lapsiperheiden tulotaso

Siitä, että asun­not ovat kan­takaupungis­sa niin kalli­ita, että vain suu­rit­u­loisil­la lap­siper­heil­lä on niihin varaa, voidaan vetää kak­si johtopäätöstä.
1. Niitä ei pidä rak­en­taa lisää, kos­ka ne tulavat vain rikkaille.
2. Niitä tarvi­taan enem­män, jot­ta mul­lakin kuin rikkail­la olisi varaa asua kantakaupungissa.

Toinen ajatuk­sista on epälooginen.

24 vastausta artikkeliin “Lapsiperheiden tulotaso Helsingissä”

  2. Vuon­na 2005 Kallio oli Suomen 725. tulorikkain postinu­meroalue. Vuon­na 2013 771. Kallio uppoaa ver­rat­tuna Suomen mui­hin postinu­meroalueisi­in. Kallios­sa asuu samaan aikaan Osmon taulukoiden mukaises­ti vau­rai­ta kah­den huolta­jan lapsiperheitä. 

    lähde: Yle tulokone 2005–2013.

    Vastaa

    1. max.
      Nuo tulot pitää vakioi­da iän ja per­hetyypin mukaan, ennen kuin niitä voi ryhtyä ver­taa­maan. Kallios­sa on paljon nuo­ria sinkku­ja. Suomen kähimpiä påostinumer5oalueita on Espoon Otanie­mi. Ainakin pääkaupunkiseudul­la se on ylivoimais­es­ti köyhin.

      Vastaa

  3. Medi­aan­i­t­u­lot Helsin­ki 80725, eteläi­nen suurpi­iri 101589. Etelässä lap­siper­heitä 7273 kaupun­gin 47493 lap­siper­heestä. Järjestys säi­lyy vaik­ka medi­aan­i­t­u­lot tietysti ovat pienem­piä kuin keskiarvotulot.

    Aluesarjat.fi — sieltä löy­tyy lisää mie­lenki­in­toista tilastoa.

    Vastaa

  4. Onpa iso­ja sum­mia. Joku medi­aaniko­r­jaus tähän tosi­aan var­maan tarvi­taan tai sit­ten Helsingis­sä on todel­la kova palkkataso.

    Vastaa

    1. Pitänee ryhtyä käyt­tämään molem­pia. Jos halu­aa tutkia gen­tri­fi­gaa­tio­ta Kallios­sa, kan­nat­taa käyt­tää keski­t­u­loa, kos­ka medi­aani voi pysyä pitkään paikallaan vaik­ka keski­t­u­lo kas­vaa. Eteläiseen Helsinki­in taas keski­t­u­lo ei oikein sovi, kos­ka joidenkin sat­un­naiset jät­ti­t­u­lot hor­jut­ta­vat keskiar­voa aika paljon.Jokin lap­siper­he näyt­tää saa­neen use­an miljoo­nan ellei kymme­nen miljoo­nan sat­un­naisen tulon vuon­na 2013 Jätkäsaaressa.

      Vastaa

  5. “Eteläisen suurpi­iri­in 150 000 €/vuosi edel­lyt­tää molem­mista van­hem­mista noin 6 000 euron kuukau­sian­sio­ta – jos molem­mat ovat töissä.”
    Tämä menee aika hyvin yksi­in per­hea­sun­to­jen hin­nan ja pankkien vaa­timusten kanssa (käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen suhde lainan kokoon.)

    Vastaa

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    max.
    Nuo tulot pitää vakioi­da iän ja per­hetyypin mukaan, ennen kuin niitä voi ryhtyä ver­taa­maan. Kallios­sa on paljon nuo­ria sinkku­ja. Suomen kähimpiä påostinumer5oalueita on Espoon Otanie­mi. Ainakin pääkaupunkiseudul­la se on ylivoimais­es­ti köyhin.

    Otanie­mi on medi­aan­i­t­u­loltaan koko maan köy­hin postinu­meroalue (2013). Lisäk­si medi­aan­i­t­u­lo Otaniemessä on vuosien 2005–2013 välil­lä kas­vanut vain 11 %, eli huo­mat­tavasti maan keskiar­voa (30 %) hitaam­min. Otanie­mi vajoaa. Hälyyttävää!

    Vastaa

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    max.
    Nuo tulot pitää vakioi­da iän ja per­hetyypin mukaan, ennen kuin niitä voi ryhtyä ver­taa­maan. Kallios­sa on paljon nuo­ria sinkku­ja. Suomen kähimpiä påostinumer5oalueita on Espoon Otanie­mi. Ainakin pääkaupunkiseudul­la se on ylivoimais­es­ti köyhin. 

    Var­masti. Ilmiö korostaa (osan) Helsingis­sä asumisen väli­aikaista elämän­ti­lanteeseen liit­tyvää luon­net­ta. Aivan kuten kaikkial­la muual­lakin. Ikään­tyneetkin asu­vat vielä vain het­ken äet­söis­sä. Paras yhteiskun­nalli­nen toi­mi lie­nee ylläpitää valin­nan­va­paut­ta. Esimerkik­si liiken­teen vero­tus­ta tulee ratkai­sev­asti laskea? Sit­ten kat­so­taan tarvi­taanko joitakin mui­ta toimia esimerkik­si vielä yksi ker­rosta­lo paikkaan x,y,z.

    Vastaa

  8. Kah­den huolta­jan lap­siper­heet näyt­täi­sivät ole­van san­gen suu­rit­u­loista väkeä koko Helsingissä.

    Köy­hät eivät han­ki lap­sia lainkaan tai jos han­kki­vat niin “prefer­oi­vat” yksinhuoltajuutta ?

    Vastaa

  9. Se medi­aan­i­ti­eto taitaisi tosi­aan olla hyvä ker­toa, sil­lä noiden luku­jen perus­teel­la oma per­heeni jää selvästi alle Helsin­gin keskiar­von, vaik­ka ylit­tääkin itäisen suurpi­irin keskiar­von. Mei­dän molem­pi­en palk­ka on kuitenkin keskimääräistä suurem­pi, joten luulisi koko taloudenkin tulo­jen ole­van keskiar­von yläpuolel­la. Muu­ta­ma todel­la suu­rit­u­loinen taitaa nos­taa keskiar­vo­ja aika reippaasti.

    Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    .Jokin lap­siper­he näyt­tää saa­neen use­an miljoo­nan ellei kymme­nen miljoo­nan sat­un­naisen tulon vuon­na 2013 Jätkäsaaressa. 

    Min­ul­la oli sel­l­ainen hämärä muis­tiku­va, että joku Super­cellin keskushenkilöistä olisi asunut tuol­la, mut­ta tuon olisi kai pitänyt näkyä vieläkin selvemmin. 

    Aika korkei­ta nuo medi­aan­i­t­u­lotkin, ottaen huomioon myös mm. kaik­ki perhevapaalaiset.

    Vastaa

  11. Kyl­lä on hyvä­tu­loista porukkaa. Kun todis­te­tusti Helsingis­säkin asuu vielä ihan taval­lisia duunare­i­ta, joil­la tun­tian­siot ovat välil­lä 10–18 euroa, täy­tyy niil­lä muil­la olla min­is­ter­i­ta­son palk­ka kun keskiar­vo kuitenkin liikkuu 4000 eurossa. Jotenkin olen aina ajatel­lut, että jokaista lääkäriä kohden olisi vaik­ka viisi bussinkul­jet­ta­jaa ja jokaista kansane­dus­ta­jaa kohden sata siivoo­jaa, mut­ta ehkä se meneekin toisin päin. Asuuko koko Helsingis­sä vain kak­si siivoojaa?

    Vakavasti puhuen, asia alkaa todel­la olla ongel­ma. Joko siivoo­jille ale­taan mak­saa 25 euroa tun­nis­sa, palka­n­mak­su ulkois­te­taan julkiselle sek­to­rille palkkatukien muo­dos­sa, tai sit­ten tässä kaupungis­sa ei enää siivoo­jia asu. Tule­vat töi­hin parakkikylistä Mäntsälästä, jos tulevat.

    Vastaa

  12. Pienem­pit­u­loiset duu­nar­it voisi­vat asua keskilu­okan talois­sa palveli­joiden huoneis­sa. Eikä palvelusvä­ki ennen perus­tanut per­het­tä kuin vas­ta myöhem­min elämässään… Sil­loin ei tarvitse isoa asuntoa.

    Jotenkin men­neisyys vaikut­taa nyky­isyyt­tä tai tule­vaisu­ut­ta järkeväm­mältä. Jokaisel­la oli oma paikkansa eikä korkeam­man voiman aset­ta­maa maail­man­järjestys­tä niin vain kyseenalaistettu… 🙂

    Vastaa

  13. Peter:
    Kyl­lä on hyvä­tu­loista porukkaa. Kun todis­te­tusti Helsingis­säkin asuu vielä ihan taval­lisia duunare­i­ta, joil­la tun­tian­siot ovat välil­lä 10–18 euroa, täy­tyy niil­lä muil­la olla min­is­ter­i­ta­son palk­ka kun keskiar­vo kuitenkin liikkuu 4000 eurossa. Jotenkin olen aina ajatel­lut, että jokaista lääkäriä kohden olisi vaik­ka viisi bussinkul­jet­ta­jaa ja jokaista kansane­dus­ta­jaa kohden sata siivoo­jaa, mut­ta ehkä se meneekin toisin päin. Asuuko koko Helsingis­sä vain kak­si siivoojaa?

    Vakavasti puhuen, asia alkaa todel­la olla ongel­ma. Joko siivoo­jille ale­taan mak­saa 25 euroa tun­nis­sa, palka­n­mak­su ulkois­te­taan julkiselle sek­to­rille palkkatukien muo­dos­sa, tai sit­ten tässä kaupungis­sa ei enää siivoo­jia asu. Tule­vat töi­hin parakkikylistä Mäntsälästä, jos tulevat. 

    Työ­panos­ten markki­na-arvot erkanevat, mut­ta ihmis­ar­vot eivät muu­tu. On käytän­nössä pakol­lista, että tule­vaisu­udessa mata­la-arvo­työn tek­i­jöi­den elinkus­tan­nuk­set ulkois­te­taan osin julkiselle sek­to­rille tai yhteiskun­ta repeää entistä pahemmin.

    Markki­nat huole­hti­vat kyl­lä siitä, että korkea-arvoinen työ tulee tehtyä jos se suinkin on mah­dol­lista. Sen takia julkisen lain­säädän­nön tulisikin keskit­tyä sen mata­la-arvoisen työn kan­nat­tavu­u­den paran­tamiseen kaikkien markki­naos­a­puolten kannalta.

    Vastaa

  14. Mikä näis­sä on niin mie­lenki­in­toista, että pitää sivu­tolkul­la jauhaa mon­en otsikon alla? Käytetäänkö näitä jos­sain kaupunkisu­un­nit­telus­sa vai mitä?

    Vastaa

    1. Mikä näis­sä on niin mie­lenki­in­toista, että pitää sivu­tolkul­la jauhaa mon­en otsikon alla? Käytetäänkö näitä jos­sain kaupunkisu­un­nit­telus­sa vai mitä?

      Ei ole pakko lukea. Kaupungi­nosien sosi­aa­li­nen eri­lais­tu­mi­nen on ainakin min­un mielestäni asia jota kan­nat­taa seu­ra­ta. Mie­lenki­in­toinen on myös sosi­aalisen vas­tu­un jakau­tu­mi­nen pääkaupunkiseudun kun­tien kesken.

      Vastaa

  15. “Siitä, että asun­not ovat kan­takaupungis­sa niin kalli­ita, että vain suu­rit­u­loisil­la lap­siper­heil­lä on niihin varaa, voidaan vetää kak­si johtopäätöstä.
    1. Niitä ei pidä rak­en­taa lisää, kos­ka ne tulavat vain rikkaille.
    2. Niitä tarvi­taan enem­män, jot­ta mul­lakin kuin rikkail­la olisi varaa asua kantakaupungissa.”

    Ensim­mäi­nen johtopäätös on, jos ei epäloogi­nen, niin ainakin hölmö. Ensin­näkin, se rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa kaupungille mitään. Sen mak­sa­vat asun­to­jen osta­jat. Kaupun­ki saa rak­en­tamis­es­ta enem­män tulo­ja kuin sille aiheutuu menoja.

    Toisek­si. Jos niitä asun­to­ja ei raken­neta, ne hyvä­tu­loiset han­kki­vat asun­ton­saa muual­ta, vaikka­pa Espoos­ta tai Kau­ni­ai­sista. Helsin­ki menet­tää hyviä veronmaksajia. 

    Mitä opimme tästä. Kateus vie kalat vesistä.

    Vastaa

  16. Mie­lenki­in­toinen kysymys on, että mis­sä määrin Helsin­ki itse aiheut­taa eri­ar­vois­tu­mista hyväksymäl­lä tai tuke­mal­la kyseenalaisia alakult­tuure­i­ta jot­ka perus­tu­vat elämiseen tois­t­en rahoil­la tois­t­en asun­nois­sa taval­lis­ten itsen­sä elät­tävien ihmis­ten elämää halveksien.

    Vastaa

  17. Minne ne kan­takaupun­gin asun­not raken­netaan? Niitä tarvi­taan kuitenkin kym­meniä­tuhan­sia, jos hin­to­ja halu­taan alas. Jotenkn se vaikut­taisi ole­van Jätkäsaaren, Her­ne­saaren, Kalasa­ta­man ja Verkkosaaren jäl­keen ihan täy­teen rakennettu.

    .… .… .… .… .1995 .… 2014 .… lisäys
    Asun­tokun­tien lkm …96 662 . . 110 663 . . 14 001
    Asun­tok. henkil.lkm . 161 125 . . 185 411 . . 24286

    Vastaa

    1. Moot­toritei­den muut­ta­mi­nen kaduik­si Kehä I:n sisäpuolel­la vapaut­taa raken­nus­maa­ta 80 000 ihmiselle, Malmin kent­tä 25 000 ihmiselle ja Öster­sun­domi­in mah­tuu 50 000. Sit­ten on eräitä pienem­piä kohteita.

      Vastaa

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Moot­toritei­den muut­ta­mi­nen kaduik­si Kehä I:n sisäpuolel­la vapaut­taa raken­nus­maa­ta 80 000 ihmiselle, Malmin kent­tä 25 000 ihmiselle ja Öster­sun­domi­in mah­tuu 50 000. Sit­ten on eräitä pienem­piä kohteita.

    Eivät tai­da olla ihan kan­takaupungis­sa. Niitä JY tässä kyseli.

    Vastaa

  19. Jalankulk­i­ja: Eivät tai­da olla ihan kan­takaupungis­sa. Niitä JY tässä kyseli.

    Olen samaa mieltä, Mal­mi ja Öster­sun­dom eivät ainakaan ole kan­takaupunkia. Jos Malmille vede­tään raiteet (pikaratik­ka, metro) ja itämetroa jatke­taan Öster­sun­domi­in, nämä voivat ehkä just ja just lukeu­tua kaupunkiin. 

    Joku huonos­ti suun­nitel­tu­jen keskenään ident­tis­ten mod­u­uli­talo­jen ker­rostalokeskit­tymä keskel­lä pel­toa moot­tori­ti­eta­sois­t­en väylien puris­tuk­sis­sa tuskin on kovin houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto ihmis­lle, jot­ka mieluiten asu­isi­vat Kallios­sa, tai edes raitio­vaunulin­jo­jen var­rel­la. Varsinkin kun voi aav­is­taa että hin­tata­so tulee ole­maan suo­lainen sijain­nista huolimatta.

    Vastaa

  20. Jalankulk­i­ja: Eivät tai­da olla ihan kan­takaupungis­sa. Niitä JY tässä kyseli.

    Niim­pä, päät­täjil­lä ja arkkite­hdeil­la on hieno agen­da rak­en­taa asun­to­ja “muille”, tuskin kaupunkibule­var­di­vi­sioi­jista kukaan suos­tu­isi itse asumaan liiken­teen melus­sa ja savus­sa. Ei se liikeenne hidas­ta­mal­la katoa. Kat­so­ma­l­la minne munkkiniemen myytävät asun­not on keskit­tyneet saa käsi­tyk­sen kuin­ka hyvin kaupunkibule­var­di­en var­rel­la viihdytään.

    Mal­mi nyt on oma lukun­sa, korves­sa ilman liiken­ney­hteyk­siä. Var­maan Nur­mi­järveltäkin pää­sisi nopeam­min jos sinne vetäisi raiteet.

    Ilmalan varikon ja logis­ti­ikkakeskuk­sen siirtämäl­lä saisi asun­to­ja var­maan 50000 ihmiselle radan var­teen mut­ta eipä olisi sekään kan­takaupunkia, mut­ta lähempänä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.