Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia

Helsin­gin Sanomat uuti­soi, että hyvä­tu­loiset muut­ta­vat pois kan­takaupungista. Olen tämän tutkimuk­sen osalta pelkästään Hesarin uutisen varas­sa, kos­ka en löytänyt Googles­ta itse Han­nu Kydön tutkimus­ta, joten kri­ti­ikki­ni voi olla väärä.

Olen käytet­tävästä metodista vah­vasti eri mieltä. Asu­isaluei­den eriy­tymistä ei voi tutkia tarkastele­mal­la lähtö- ja tulo­muu­ton ero­ja, kos­ka opiske­li­jat sotke­vat tämän tarkastelun täysin.

Jos tilas­to­jen val­os­sa köy­hä opiske­li­ja muut­taa vaikka­pa Kallioon, valmis­tuu, menee töi­hin, saa hyvää palkkaa ja muut­taa pois, tuo tarkastelu osoit­taa, että Kallio köy­htyy. Sisään muut­taa köy­hiä ja ulos rikkaita.

Ain­oa tapa selvit­tä asi­aa on tutkia tulota­son tai tulo­jakau­man kehi­tys­tä asuinalueil­la. Se antaa asi­as­ta usein aivan päin­vas­taisen tulok­sen. Näin ainakin Kallion osalta, jos­sa tulota­so nousee rikkaiden ulos­muu­tos­ta ja köy­hien sisään­muu­tos­ta huoli­mat­ta kohisten.

LISÄYS 8.2: HS lis­tasi muut­toli­ik­keen kymme­nen suuri­un­ta häviäjää, ker­toak­seen, kuin­ka hyvä­tu­loiset kaikkoa­vat keskus­tas­ta. Vuodes­ta 2001 vuo­teen 2012 keskimääräi­nen tulota­so Helsingis­sä nousi 29,8 pros­ent­tia. Noista kymmen­estä kaupungi­nosas­ta yhdek­sässä tulota­son nousu oli tätä suurem­paa. Se yksi oli Kallahti, joka ei ole kan­takaupungis­sa ja jos­sa tulota­son lasku liit­tyi laman tuot­ta­maan pääo­mat­u­lo­jen lasku­un. Hyvä­tu­loiset eivät todel­lakaan kaikkoa kantakaupungista.

30 vastausta artikkeliin “Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia”

    1. Kiitos.
      Nopea selailu ei muut­tanut käsi­tys­täni Hesarin uutis­es­ta. Oli­han tässä Helsin­gin osalta sel­l­ainenkin haus­ka havain­to, että köy­hiä opiske­li­joi­ta muut­ti tulota­soltaan korkeille alueille ja opiske­li­joiden muut­to kor­reloi lievästi posti­ivis­es­ti alueen tulota­son nousun kanssa. Väärä tulk­in­ta näyt­tää ole­van hesarin uutises­sa. Tutkimuk­ses­sa on aivan ansiokkaio­ta havaintoja.

  1. Ilman asi­aa vahvis­tavia tutkimuk­si­akin pystyy hyvin järkeilemään tyyp­il­listä opiske­li­joiden ja per­heel­lis­ten työssäkäyvien käyt­täy­tymistä asunnonvalinnassa.

    Helsin­gin yliopis­ton opiske­li­ja tulee kan­takaupunki­in ja sen liepeille mielel­lään, jos tuet­tua opiske­li­ja-asum­ista löy­tyy, kos­ka omaa autoa ei toden­näköis­es­ti ole ja help­po pääsy sekä opiskelu­paikkaan että viihde-elämään kiinnostaa.

    Per­heel­listyneel­lä keski­t­u­loisel­la työssäkäyväl­lä taas on enem­män kuin hyviä syitä häipyä pääkaupunkiseudun ulom­mille vyöhykkeille, kos­ka per­hekokoiset asun­not kan­takaupungis­sa ovat liian kalli­ita. Lisäk­si lähiövyöhyk­keel­lä saa edullisem­min autopaikko­ja ja uskaltaa helpom­min antaa pien­ten koul­u­lais­ten tehdä koulumatkansa itse ja olla ulkona omin­päin tai kaverei­den kanssa, kan­takaupun­ki sen sijaan on alle kouluikäisille ja 1–2. luokkalaisille yksin liikut­tavak­si liian vaar­alli­nen paikka.

    Kan­takaupun­gin asun­to­jen kalleus johtuu monista syistä. Asun­not houkut­tel­e­vat, pait­si varakkai­ta eläkeläisiä, myös asun­tosi­joit­ta­jia, jot­ka tietävät, että voivat per­iä niistä korkei­ta vuokria, jopa niin, että osa vuokras­ta kui­tataan asumistuista.

  2. Itse kiin­nitin huomio­ta hesarin artikke­lis­sa että tulo­jen noustes­sa halu­taan pois sekä kan­takaupungista että rato­jen var­sil­ta. Miksi?

    Entä jos per­heelli­nen kes­ki-hyvä­tu­loinen halu­aa viet­tää kak­soiselämää? Sekä ylläpitää siis­tiä kulis­sia että pör­rätä keskus­tas­sa mut­ta ilman auton mukanaan tuo­maa rasitet­ta. Suositelkaa kohdet­ta sellaiselle!

    1. Net­to­jmääräis­es­ti tuos­sa vauras­tunei­den muu­tos­ta kan­takaupungis­sa on kyse opiske­li­joista, jot­ka ovat valmis­tuneet ja joutu­vat muut­ta­maan pois opiske­li­ja-asun­nos­ta. Kan­takaupun­gin asu­jaimis­to kyl­lä vauras­tuu koko ajan suh­teessa muuhun pääkaupunkiseu­tu­un. Nopein­ta tämä vauras­tu­mi­nen on ollut Kallios­sa, joka tuos­sa Hesarin graafis­sa näytet­ti­in pahim­pana tap­pi­on kärf­si­jänä rikkaiden poismuutossa.

  3. Hei;

    Kiitos kiinos­tuk­ses­ta tutkimuk­seemme, joka käsit­teli siis “muut­tovir­to­jen vaiku­tus­ta alueel­liseen eriy­tymiseen” pääkaupunkiseudul­la. Se ei siis ollut varsi­nainen seg­re­gaa­tio­tutkimus, jol­laisen olemme tehneet aiemmin.Tässä link­ki siihen:

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152330/Asuinalueiden_elinkaarikestavyys_paakaupunkiseudulla.pdf?sequence=1

    Net­to­muut­ta­jien tulota­so on aivan eri asia kuin alueen tulota­so, mut­ta muut­tjien tulota­so voi ker­toa kumu­lati­ivisi­na sar­joina kyl­läkin mihin suun­taan alue on menos­sa, varsinkin, jos väki vai­h­tuu voimakkaasti. Ver­tasim­mekin aiem­min tekemäämme alueel­lisen eriy­tymisen tilan­net­ta muut­tovir­toi­hin ja siitä löy­tyy pätkä raportista. Yritämme jatkos­sa selvit­tää miten PKS:n asun­to­tuotan­to on ohjan­nut eri­laisia muut­tovir­to­ja. Toiv­ot­tavasti sen tulosten viestin­tä onnis­tuu paremmin.

    Ystäväl­lisin terveisin 

    Han­nu Kytö

    1. Net­to­muut­ta­jien tulota­so on aivan eri asia kuin alueen tulota­so, mut­ta muut­tjien tulota­so voi ker­toa kumu­lati­ivisi­na sar­joina kyl­läkin mihin suun­taan alue on menos­sa, varsinkin, jos väki vai­h­tuu voimakkaasti. 

      Ei voi laskea noin. Jos tek­isitte tämän laskel­man Otaniemestä, saisitte tulok­sek­si, että alueen tulota­so suo­ras­taan syöksyy alas, kos­ka sisään muut­taa tulot­to­mia yliop­pi­lai­ta ja ulos hyvä­palkkaisia diplo­mi-insinööre­jä. Jot­ta tuos­ta saisi käsi­tyk­sen muut­toli­ik­keen vaiku­tuk­ses­ta tulota­soon, pitäik­si opiske­li­jat, joiden tulot nou­se­vat sisään- ja ulos­muu­ton välis­sä käsitel­lä fik­sum­min. Se, että ihmisiä muut­taa Domuik­sen opiske­li­ja-asun­to­las­ta pitkin pääkaupunkiseu­tua ei todista Töölön heikos­ta vetovoimasta.

      Opiske­li­joista puhdis­tet­tuna menetelmä kyl­lä toimii, siis kaupungi­nosis­sa, jot­ka eivät ole opsike­li­joiden tai muiden nuorten väli­aikaisi­na asuin­si­joina. HS:n lista kymmen­estä suurim­mas­ta menet­täjästä ei sisäl­si lähin­nä vain kaupungi­nosia, jos­sa tulolta­so oli nous­sut kaupun­gin keskiar­voa nopeammin.Kallahti oli ain­oa poikkeus ja siihenkin on selit­tys ihan muual­la. Sen sijan voit­ta­va pää toi­mi parem­min. Jos kaupungi­nosa on vaki­in­tuneesti asutet­tu ja sinne tulee hyväos­a­siten muut­tovoit­toa, tulota­so todel­la nousee. 

      Tei­dän tutkimuk­senne oli ihan asial­lis­es­ti kir­joitet­tu ja sisäl­si mie­lenki­in­toista tietoa. Kri­ti­ikki­ni kohd­fis­tui mut­ta HS:n uutisedenn ja eri­tyis­es­ti sen otsikoin­ti­in. Rikkaat val­taa­vat Töölöä eivätkä kaikkoa Töölöstä.

  4. Täl­lä ker­taa anonyy­mi:
    Itse kiin­nitin huomio­ta hesarin artikke­lis­sa että tulo­jen noustes­sa halu­taan pois sekä kan­takaupungista että rato­jen var­sil­ta. Miksi?

    Entä jos per­heelli­nen kes­ki-hyvä­tu­loinen halu­aa viet­tää kak­soiselämää? Sekä ylläpitää siis­tiä kulis­sia että pör­rätä keskus­tas­sa mut­ta ilman auton mukanaan tuo­maa rasitet­ta. Suositelkaa kohdet­ta sellaiselle!

    “Ase­man seu­tu” lie­nee yleis­maail­mallis­es­ti rauhat­tomampi asuin­paik­ka kuin sel­l­ainen, jos­ta ase­malle on pidem­pi mat­ka. Per­heel­lis­ten lie­nee parem­pi aset­tua mielum­min rauhal­liselle kuin lev­ot­toma­lle asuinalueelle.

    Aikoinaan kehotet­ti­in “pör­rääjiä” (tai “her­ras­miehiä”, mil­lä nimel­lä heitä sit­ten sil­loin kut­sut­ti­inkaan) han­kki­maan asun­to esim. 3B:n tai 3T:n ratikkalin­jan var­relta, jol­loin puolenyön jäl­keen löysi kotin­sa helpom­min, ellei muu­ta paikkaa ollut tar­jol­la. Sil­loin riit­ti, kun aset­ti käve­lykep­pin­sä (siihen aikaan kaikil­la her­ras­miehillä oli käve­lykepit) ratikkakisko­jen uraan ja lähti kulke­maan jom­paan kumpaan suun­taan, niin jos­sain vai­heessa matkaa se oma asun­to aina löytyi.

    PS. Esimerkik­si joil­takin van­hem­mil­ta Norssin kas­vateil­ta voi tietääk­seni löy­tyä edelleen tuo­honkin käyt­töön sopi­va ns. “Norssin kep­pi”. Alkoiko sel­l­aisen käyt­tö jo abitu­rus- vai­heessa? Onko niiden kep­pi­en käytöstä luovut­tu ja jos on, niin kos­ka ja mik­si? Onko syynä ollut ratikkakaupun­gin jäämi­nen liian pienek­si tai tois­tu­vasti toimeen­pan­nut raitio­vaunulin­jo­jen muutokset?

  5. Asuinalueet eriy­tyvät myös sukupuolen mukaan. Helsin­gin keskus­tas­sa asu­vista vain 40% on naisia/tyttöjä Syy on aika selkeästi nais­ten syrjinnässä:
    ‑naiset opiskel­e­vat vähem­män, kos­ka koul­u­laitos on suun­nitel­tu miehiä suosivaksi,
    ‑naiset elävät seit­semisen vuot­ta lyhyem­män elämän,
    ‑nuoret miehet tien­aa­vat naisia enem­män ja he saa­vat helpom­min työtä
    ‑syr­jäy­tymi­nen joka tekee keskus­ta-asumisen vaikeak­si, on paljon yleisem­pää nuorten nais­ten kesku­udessa ja
    ‑vapail­la markki­noil­la naisen on paljo vaikeampi saa­da vuokra-asun­toa, joka johtaa naiset asumaan huonom­mille alueille (joidenkin tieto­jen mukaan tämä saat­taa koskea myös yleishyödyl­listä ja kun­nal­lista vuokraamista).

    Kos­ka eriy­tymi­nen niin selvästi johtuu nais­ten sor­rosta, ongel­ma onkin nous­sut kansal­lisen poli­ti­ikan ykköskysymys­ten joukkoon. Meneil­lään on lukuisia han­kkei­ta, joiden tarkoi­tus on lopet­taa huono-osaisem­man sukupuolen syr­jimi­nen täl­läkin osa-alueella.

    (Viesti oli kir­joitet­tu nur­in­päin­maail­mas­ta, jos­sa yhteiskun­ta on keikah­tanut täs­mälleen tois­in­päin ver­rat­tuna mei­dän maailmaamme.)

  6. “Ain­oa tapa selvit­tä asi­aa on tutkia tulota­son tai tulo­jakau­man kehi­tys­tä asuinalueil­la. Se antaa asi­as­ta usein aivan päin­vas­taisen tuloksen.”

    Jos Vuosaa­reen tai Ara­bi­an­ran­taan raken­netaan uusia opiske­li­ja-asun­to­ja niin alueen keskimääräi­nen tulota­so putoaa ko alueel­la ko ajan­jak­sona. Tätä ei voi tapah­tua Töölössä tai Skat­tal­la minne ei uusia opiske­li­ja-asun­to­ja raken­neta eikä tarvit­sekkaan, mut­ta ei ihan ongel­ma­ton­ta kat­soa vain jotain tulojakojakaumiakaan.

  7. Mikko Num­melin:
    Per­heel­listyneel­lä keski­t­u­loisel­la työssäkäyväl­lä taas on enem­män kuin hyviä syitä häipyä pääkaupunkiseudun ulom­mille vyöhykkeille, kos­ka per­hekokoiset asun­not kan­takaupungis­sa ovat liian kalli­ita. Lisäk­si lähiövyöhyk­keel­lä saa edullisem­min autopaikko­ja ja uskaltaa helpom­min antaa pien­ten koul­u­lais­ten tehdä koulumatkansa itse ja olla ulkona omin­päin tai kaverei­den kanssa, kan­takaupun­ki sen sijaan on alle kouluikäisille ja 1–2. luokkalaisille yksin liikut­tavak­si liian vaar­alli­nen paikka.

    Kan­takaupun­gin asun­to­jen kalleus johtuu monista syistä. Asun­not houkut­tel­e­vat, pait­si varakkai­ta eläkeläisiä, myös asun­tosi­joit­ta­jia, jot­ka tietävät, että voivat per­iä niistä korkei­ta vuokria, jopa niin, että osa vuokras­ta kui­tataan asumistuista.

    Jos empiria tuk­isi väitet­täsi niin sit­ten­hän kan­takaupungis­sa ei tarvit­taisi päiväkote­ja ja koulu­ja lainkaan.

    Sijoit­ta­jan ahneu­teen viit­taami­nen sikäli mie­lenki­in­toista, että jos las­ke­taan pelkästään saata­van vuokran ja asun­non han­k­in­tahin­nan välistä suhdet­ta, niin laitakaupungilla ja kehyskun­nis­sa saa parem­man tuo­ton. Joten syy siihen, että keskikaupun­ki kiin­nos­taa myös sijoit­ta­jia, on jos­sain muualla.

  8. Tom­pe­lo:
    (Viesti oli kir­joitet­tu nur­in­päin­maail­mas­ta, jos­sa yhteiskun­ta on keikah­tanut täs­mälleen tois­in­päin ver­rat­tuna mei­dän maailmaamme.) 

    Tuo oli ihan hyvä ver­taus, kun tiede­tään miten tosel­l­lisu­udessa on. 

    Suurin aste kaupunkisu­un­nit­telijoille esim uut­ta yleiskaavaa toteut­taes­sa tulee ole­maan että miten saadaan miesten ja nais­ten työ­paikat tasaisem­min sekoitet­tua maantieteellisesti. 

    Ettei aina ole niin että miesten työ­paikat työn­netään per­ife­ri­aan ja kehätei­den var­sille jos­sa vain pääsee liikku­maan autol­la ja että vain naiset pää­sevät naut­ti­maan autot­to­muud­es­ta ja “lat­tevyöhyk­keen” antimista?

    Niin kauan kuin nykyti­lanne jatkuu, tulee kan­takaupun­ki jatku­maan pääasi­as­sa nuorten ja per­heet­tömien, ja toisaal­ta eron­nei­den ja eläkeläis­ten, mut­ta joka tapauk­ses­sa etupäässä nais­ten kan­soit­ta­mana, kos­ka per­heel­liset pakote­taan isien työ­paikko­jen perässä muut­ta­maan lähiöi­hin tai omako­tialueille, ja vaimot jäämään pois työelämästä kos­ka työ­matkat keskus­taan tule­vat per­heenäideille las­ten­hoito­rum­ban ohes­sa liian han­ka­lik­si? Moniko per­heenisä on polt­tanut päreen­sä kun yhteiskun­ta on pakot­tanut vetämään taakkaa jos­sa on mon­en sadan ton­nin talo ja viidenkym­men­nen ton­nin auto jot­ka on ollut pakko han­kkia että pystyy käymään töis­sä, että pystyy yksen elät­tämään 3–6 henkistä perhettä?

  9. Moniko per­heenisä on polt­tanut päreen­sä kun yhteiskun­ta on pakot­tanut vetämään taakkaa jos­sa on mon­en sadan ton­nin talo ja viidenkym­men­nen ton­nin auto jot­ka on ollut pakko han­kkia että pystyy käymään töis­sä, että pystyy yksen elät­tämään 3–6 henkistä perhettä?

    Viidenkymme­nen ton­nin auto han­ki­taan kyl­lä vain leas­ing-autok­si tai jos on oikeasti ylimääräistä lom­pakon sisältöä. Tyyp­il­liset liiken­teessä ole­vat autot ovat käytet­tyjä auto­ja 5000–10000€ hintaluokasta.

  10. Tarkoi­tatko Osmo että “rikkaat val­taa­vat Töölöä” mut­ta et usko muut­toli­ik­keen vaiku­tuk­sen arvioin­ti­in? Tarkoi­tatko että Töölössä asu­vien tulota­so nousee?

  11. Helsin­gin, Espoon ja Van­taan tilas­to- ja tutkimusyk­siköt sekä Uuden­maan liit­to ovat yhdessä han­kki­neet laa­jan alueit­taisen tulota­so- ja tulon­jakoaineis­ton. Se löy­tyy Aluesarjat.fi ‑tietokan­nas­ta, jonne on juuri luo­tu kolme taulukkoa Pääkaupunkiseu­tu alueit­tain-osaan sekä Uuden­maan kun­nat osaan. Tulotaso>Asuntokuntien tulot.
    Tulota­soa on mah­dol­lisu­us tutkia sekä ikäryh­mit­täin että asun­tokun­tatyypeit­täin. Kan­nat­ta lukea tarkasti kunkin tilas­ton alaviite.

  12. Pekka Vuori:
    Helsin­gin, Espoon ja Van­taan tilas­to- ja tutkimusyk­siköt sekä Uuden­maan liit­to ovat yhdessä han­kki­neet laa­jan alueit­taisen tulota­so- jat­u­lon­jakoaineis­ton. Se löy­tyy Aluesarjat.fi ‑tietokan­nas­ta, jonne on juuri luo­tu kolme taulukkoa Pääkaupunkiseu­tu alueit­tain-osaan sekä Uuden­maan kun­nat osaan. Tulotaso>Asuntokuntien tulot.
    Tulota­soa on mah­dol­lisu­us tutkia sekä ikäryh­mit­täin että asun­tokun­tatyypeit­täin. Kan­nat­ta lukea tarkasti kunkin tilas­ton alaviite.

    Erit­täin hyvä palvelu.

    15 vuot­ta täyt­tänei­den val­tion­veronalais­ten keski­t­u­lo­jen kehi­tys 2001–2013:

    Helsin­ki +34,5 %
    — kan­takaupun­ki +38,0 %
    — esikaupun­git +33,3 %

    Espoo +33,6 %

    Van­taa +37,5 %

    Eli pääkaupunkiseudun kaupungeista Van­taa on pär­jän­nyt täl­lä ajan­jak­sol­la parhait­en. Helsin­gin kan­takaupun­ki menee kuitenkin sen edelle, mikä ei ole ihme sinän­sä, kos­ka kan­takaupunkia on niin vähän, vaik­ka kysyn­tää kan­takaupunki­a­sumiselle on paljon.

    Hesarin uutis­es­ta ja varsinkin sen kom­menteista sai kuvan, että Helsin­gin kan­takaupun­ki olisi täysin slum­mi­u­tu­mas­sa tai jotain vas­taavaa, mut­ta tilas­tot eivät tue tätä. Valitet­ta­va tosi­a­sia on kuitenkin, että asun­not kan­takaupungis­sa ovat hin­noil­taan karan­neet keskilu­okan ulot­tumat­tomi­in. Pitäisi rak­en­taa lisää kantakaupunkia.

  13. Myös tuon Hesarin uuti­soiman tutkimuk­sen kart­ta 7 osoit­taa aika selvästi, että kan­takaupun­gin ja eri­tyis­es­ti itäisen kan­takaupun­gin sosioekonomi­nen ase­ma on nous­sut selvästi vuosi­na 1980–2011, kun taas per­in­teiset pien­taloalueet ovat häviäjiä 60–70-lukujen lähiöi­den ohel­la. Ja tarkastel­tu ajan­jak­so lop­puu vuo­teen 2011; Kallion arvos­tuk­sen suurin nousu taitaa sijoit­tua aikaan jäl­keen 2010.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    pääkaupunkiseu­tu­un. Nopein­ta tämä vauras­tu­mi­nen on ollut Kallios­sa, joka tuos­sa Hesarin graafissa 

    Heivautin tuon Ylen (2005–2013) tarkastelun taulukkoon haulikon­laukauk­sek­si ja kaiken­laista anom­ali­aa sieltä kyl­lä löy­tyy. Kallio ei kyl­lä kuu­lu joukkoon vaan on enem­pi perus­suo­ma­laista kehi­tys­tä muiden äet­sö­jen joukos­sa. Lähtö­ta­so 2005 on hiukan keskiver­top­ul­li­aista korkeampi mut­ta muu­tospros­ent­ti keskiver­toa pikkasen alhaisem­pi. Pikem­min alisuorit­ta­ja kuin menestystarina?

    dis­claimer: on voin­ut tapah­tua ns. Kallion ihme vuo­den 2013 jäl­keen. San­ot “vauras­tu­mi­nen”, on mah­dol­lista, että kalli­o­laiset ovat suh­teel­lisen kalli­iden asun­to­jen lisäk­si innos­tuneet pörssisäästämis­es­tä vai tarkoititko oman kodin markki­na-arvoa. Siitähän ei ole juurikaan iloa ellei tavoite ole olla ex-kalli­o­lainen ja uusäetsäläinen.

    1. Heivautin tuon Ylen (2005–2013) tarkastelun taulukkoon haulikon­laukauk­sek­si ja kaiken­laista anom­ali­aa sieltä kyl­lä löy­tyy. Kallio ei kyl­lä kuu­lu joukkoon vaan on enem­pi perus­suo­ma­laista kehi­tys­tä muiden äet­sö­jen joukos­sa. Lähtö­ta­so 2005 on hiukan keskiver­top­ul­li­aista korkeampi mut­ta muu­tospros­ent­ti keskiver­toa pikkasen alhaisem­pi. Pikem­min alisuorit­ta­ja kuin menestystarina?

      En tiedä mitä Ylen tarkastelua tarkoi­tat, mut­ta vuodes­ta 2001 vuo­teen 2013 koti­talouk­sien keski­t­u­lot nousi­vat Helsingis­sä 34,5 % (sisältää inflaation)
      Kallios­sa nousu oli 41,1 %, Alp­pi­har­jus­sa 54,6 % ja Vallilas­sa 54,8 %.

  15. LKk:

    Hesarin uutis­es­ta ja varsinkin sen kom­menteista sai kuvan, että Helsin­gin kan­takaupun­ki olisi täysin slum­mi­u­tu­mas­sa tai jotain vas­taavaa, mut­ta tilas­tot eivät tue tätä. Valitet­ta­va tosi­a­sia on kuitenkin, että asun­not kan­takaupungis­sa ovat hin­noil­taan karan­neet keskilu­okan ulot­tumat­tomi­in. Pitäisi rak­en­taa lisää kantakaupunkia. 

    Pidä silmäsi auki, kun liikut kan­takaupungis­sa. (Käyt­tämäsi sana “täysin” ker­too tosin jo ehkä jotain sin­unkin havain­noista.) Mille ajan­jak­solle ajoit­tuu vertailukohtasi?

    Kaik­ki viisaus ei asu kan­takaupungis­sa, eikä varsinkaan tilastoissa.

  16. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Pidä silmäsi auki, kun liikut kan­takaupungis­sa. (Käyt­tämäsi sana “täysin” ker­too tosin jo ehkä jotain sin­unkin havain­noista.) Mille ajan­jak­solle ajoit­tuu vertailukohtasi?

    Kaik­ki viisaus ei asu kan­takaupungis­sa, eikä varsinkaan tilastoissa.

    En oikein tiedä mitä varsi­nais­es­ti tarkoi­tat, mut­ta katuku­vas­sa näkyvä vauras­tu­mi­nen on ollut huimaa itäisessä kan­takaupungis­sa ja eri­tyis­es­ti Kurvin tienoon sivukaduil­la. Asuin alueel­la vuosikym­men sit­ten ja viime syksynä alueel­la käy­dessäni en ollut uskoa silmiäni kun van­ha kal­jakup­pil­ameinin­ki oli vai­h­tunut hienos­tuneen mut­ta ren­non oloisik­si ruokar­avin­toloik­si (jois­sa olisi vielä pitänyt olla pöytä­va­raus). Muu­tos oli tiedos­sa ja pyöräilen joka päivä kallion läpi, mut­ta se tun­tui siitä huoli­mat­ta mullistavalta.

    Toisaal­ta jos­sain Punavuores­sa tren­di on ollut päin­vas­tainen, lie­neekö sit­ten alue tul­lut liian kalli­ik­si luo­valle luokalle, jon­ka akti­ivi­nen elämän­ta­pa tuo­ta katuku­vaa muokkaa. Samat­en Hakaniemen puoli Kallios­ta tun­tuu jääneen suurim­mas­ta gen­tri­fikaa­tios­ta pait­si, johtuen var­maan siitä, että hin­nat ovat olleet alueel­la korkeat jo ennestään. 

    Point­ti oli se, että järkevän hin­taiseen asumiseen pyrkivä asun­topoli­ti­ik­ka paran­taa kaupunkiym­päristöä. Asun­to­jen korkea hin­tata­so pahim­mil­laan puris­taa rahat elävää kapunkiku­vaa luovil­ta kaupunki­laisil­ta omis­tavalle luokalle, mikä sit­ten näkyy ankeam­pana kaupunkiym­päristönä. Luo­va luok­ka muut­taa pois ja tilalle tulee maakun­nista opiske­li­joi­ta asumaan asun­toi­hin, jot­ka on ostet­tu met­sän­myyn­nistä saaduil­la rahoil­la, kun se Punavuori on kuulem­ma arvostet­tu alue.

  17. Osmo Soin­in­vaara: En tiedä mitä Ylen tarkastelua tarkoi­tat, mut­ta vuodes­ta 2001 vuo­teen 2013 koti­talouk­sien keski­t­u­lot nousi­vat Helsingis­sä 34,5 % (sisältää inflaation)
    Kallios­sa nousu oli 41,1 %, Alp­pi­har­jus­sa 54,6 % ja Vallilas­sa 54,8 %.

    Se oli siis tämä viime vuo­den lopulta:

    http://yle.fi/uutiset/tulokone__katso_kuinka_asuinalueesi_tulotaso_on_kehittynyt/8416491

    Mut­ta ei tästä enem­pää. Mei­dän on help­po tode­ta, että val­it­se­mal­la eri ajanko­h­ta ja eri tapo­ja tarkastel­la “vauras­tu­mista” saadaan eri­laisia tuloksia.

  18. max: Se oli siis tämä viime vuo­den lopulta:

    http://yle.fi/uutiset/tulokone__katso_kuinka_asuinalueesi_tulotaso_on_kehittynyt/8416491

    Mut­ta ei tästä enem­pää. Mei­dän on help­po tode­ta, että val­it­se­mal­la eri ajanko­h­ta ja eri tapo­ja tarkastel­la “vauras­tu­mista” saadaan eri­laisia tuloksia.

    Medi­aan­i­t­u­lo on tässä mielessä aika harhaan­jo­hta­va, kos­ka medi­aan­i­t­u­lo pysyy hel­posti alhaise­na, jos alueel­la on paljon opiske­li­joi­ta (kuten Kallios­sa on). Olet ihan oike­as­sa, että eri­laisil­la tarkastelumenetelmil­lä saadaan eri­laisia tulok­sia. Jos halu­aa tehdä “kokon­ais­val­taista” tutkimus­ta, pitää ottaa kaik­ki eri kul­mat huomioon. 

    Minus­ta muuten työt­tömyyspros­ent­ti ja sen kehi­tys on ehkä paras yksit­täi­nen alueen kehi­tyk­sen kuvaa­ja. Se on ikävä kyl­lä kas­vanut oikeas­t­aan kaikkial­la Suomes­sa viime vuosina…

  19. ze: Medi­aan­i­t­u­lo on tässä mielessä aika harhaan­jo­hta­va, kos­ka medi­aan­i­t­u­lo pysyy hel­posti alhaise­na, jos alueel­la on paljon opiske­li­joi­ta (kuten Kallios­sa on). 

    Asia on täs­mälleen päin­vas­toin. Medi­aani antaa oikeam­man kuvan alueen väestöstä kuin keskiar­vo. Sitä­pait­si Kallios­sa keskiar­vo on huo­mat­tavasti lähempänä medi­aa­nia kuin Etelä-Helsingis­sä, jois­sa tulo­jen keskiar­vo saat­taa olla kaksinker­tainen medi­aani­in näh­den. Lisäk­si keskiar­von vuosit­taiset vai­hte­lut voivat olla huikei­ta suh­teel­lisen suuril­lakin alueil­la kuten Jätkäsaa­res­sa ja Iivis­niemessä on tapahtunut.

    Kyl­lähän keskiar­von suuri poikkea­ma medi­aanista ker­too epä­ta­sais­es­ta tulon­jaos­ta alueel­la, mut­ta parem­min tätä kuvaa tuloluokkatarkastelu.

  20. ze: Medi­aan­i­t­u­lo on tässä mielessä aika harhaan­jo­hta­va, kos­ka medi­aan­i­t­u­lo pysyy hel­posti alhaise­na, jos alueel­la on paljon opiske­li­joi­ta (kuten Kallios­sa on).

    Tuol­lainen tieto­han sieltä Yleltä löy­tyy. Tulota­so kvin­ti­ileit­täin 2005 ja 2013, sekä tulon­saa­jien lukumäärä. Pien­tä siir­tymää ylem­mäs on, jos nuo kaik­ki alim­man tason tulon­saa­jat olete­taan opiskelijoiksi.

    .… . 2005 . . .… .… .2013
    alin . . 3163 . . 19,20 % . . 3762 . . 21,50 %
    .… . 3192 . . 19,40 % . . 3012 . . 17,20 %
    .… . 3082 . . 18,70 % . . 3106 . . 17,70 %
    … . . 3142 . . 19,00 % . . 3470 . . 19,80 %
    ylin . . 3916 . . 23,70 % . . 4180 . . 23,80 %

  21. Pekka Vuori: Asia on täs­mälleen päin­vas­toin. Medi­aani antaa oikeam­man kuvan alueen väestöstä kuin keskiar­vo. Sitä­pait­si Kallios­sa keskiar­vo on huo­mat­tavasti lähempänä medi­aa­nia kuin Etelä-Helsingis­sä, jois­sa tulo­jen keskiar­vo saat­taa olla kaksinker­tainen medi­aani­in näh­den. Lisäk­si keskiar­von vuosit­taiset vai­hte­lut voivat olla huikei­ta suh­teel­lisen suuril­lakin alueil­la kuten Jätkäsaa­res­sa ja Iivis­niemessä on tapahtunut.

    Kyl­lähän keskiar­von suuri poikkea­ma medi­aanista ker­too epä­ta­sais­es­ta tulon­jaos­ta alueel­la, mut­ta parem­min tätä kuvaa tuloluokkatarkastelu.

    Päin­vas­toin mitä? En ver­ran­nut viestis­säni keski­t­u­loa ja medi­aan­i­t­u­loa. Keski­t­u­los­sa out­lier­it aiheut­ta­vat tietenkin eriskum­mallisuuk­sia: Jätkäsaaren keski­t­u­lo­jen kolminker­tais­tu­mi­nen yhdessä vuodessa on hyvä esimerk­ki. Noista mittareista medi­aan­i­t­u­lo lie­nee parem­pi, mut­ta point­ti­ni oli se, että mikään tilas­to ei yksinään ker­ro kaikkea aluei­den kehi­tyk­ses­tä. Jos halu­taan tehdä “kokon­ais­val­taista” ana­lyysiä aluei­den kehi­tyk­ses­tä, kan­nat­taa ymmärtääk­seni yhdis­tel­lä usei­den eri tilas­to­jen ker­tomaa. Tilas­toasiantun­ti­jana voit kor­ja­ta, jos käsi­tyk­seni on virheellinen.

    Esimerkkinä. Jos ver­tail­laan ain­oas­taan alueelle muut­tavien ja sieltä pois muut­tavien tulota­so­ja, saate­taan pää­tyä johtopäätök­seen, että yksi alue köy­htyy ja toinen rikas­tuu, vaik­ka todel­lisu­udessa asia saat­taa olla ihan päin­vas­toin. (Han­nu Kydön tutkimuk­ses­sa sel­l­aista johtopäätöstä ei ymmärtääk­seni tehty, mut­ta hesarin uutises­sa sel­l­aista tulk­in­taa tarjottiin.)

  22. ze: Päin­vas­toin mitä? En ver­ran­nut viestis­säni keski­t­u­loa ja mediaanituloa.

    Anteek­si, ymmärsin väärin. Tarkoituk­seni oli täh­den­tää, että aluei­den välis­ten tulo­ero­jen mit­taamises­sa eri­laiset mit­tar­it voivat tuot­taa eri­laisia tuloksia.

    Helsin­gin seudun tilas­toti­etokan­taan — aluesarjat.fi — nyt tuo­duis­sa aineis­tois­sa on pää­paino saat­taa eri tyyp­piset ja elin­vai­heiset asun­tokun­nat ver­tailukelpoisik­si käyt­tämäl­lä kulu­tusyk­siköi­hin suhte­tutet­tua käytet­tävis­sä ole­vaa tuloa, kos­ka se viime kädessä määrit­tää mil­laiset edel­ly­tyk­set asukkail­la on toimeen­tu­loon ja kulu­tuk­seen. Pien­i­t­u­lois­t­en määrät ja osu­udet sekä tulode­si­il­i­jakau­mat anta­vat lisäk­si varsin tarkan kuvan aluei­den eroista ja kehityksestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.