Ilmoitusasiat
Kokouksen alussa saimme ilmoitusasioissa tiedoksi Mechelininkadun turvallisuusselvityksen (johtuen koululaisen kuolemasta kääntyvän kuorma-auton alle) ja vuoden työsuunnitelman. Näihin meni yli tunti, joten kokous venyi olennaisesti aiottua pidemmäksi, Jouduin poistumaan kesken kokouksen, mutta sovitun tavan mukaan kaikki asiat menevät pöydälle, jos poissaolo voisi ratkaista lopputuloksen.
Neljä päivää aikaisemmin synnyttänyt Elina Moisio oli poissa ja häntä tuurasi Outi Silfvenberg, jonka omasta synnytyksestä oli kulunut jo yli viikko.
Puusepänkadun kortteleiden asemakaava
Tämä hyväksyttiin yksimielisesti. Itse asiassa merkittävä päätös. Tähän tulee 1500 asukasta metroaseman viereen. Lautakunta oli palauttanut kaavan, koska virasto olisi halunnut säilyttää sen toimitilarakentamisena osana Herttoniemen teollisuusaluetta.
Olimme vaatineet myös halvempaa pysäköimistä. Nyt se on kannen alla eikä maan alla. Säästi rutkasti rahaa (jotka kaupunki rahastaa itselleen arvonnousuna). Kun kysyin, tuliko siitä nyt jotenkin huono, vastaus oli, ettei tullut mitenkään huonoa. Miljoonaluokan säästö! Miten se aiempi esitys olikin tehty niin kalliiksi?
Palautusesityksessäni olin esittänyt selvitettäväksi myös ratkaisua, joka oli tehty Sompasaaressa. Siellä osa pysäköintipaikoista voitiin toteuttaa keskitetysti kaava-alueen ulkopuolella ja vain jos löytyy käyttäjä joka haluaa tästä maksaa. Tämä ei kuulemma ollut Herttoniemessä mahdollinen, koska pysäköintipaikat piti sijoittaa tontille. Pitäisi päästä keskitettyyn pysäköintiin, jonka määrä voisi riippua kysynnästä eikä kaavasta. Säästettäisiin kymmenen tai jopa kymmeniä miljoonia vuodessa. Mutta tämä kuuluu näihin lautakunnan ikuisuuskiistoihin.
Anekdoottina todettakoon, että korttelin läpi menevän kevyenliikenteen väylä S‑mutkaa oli muotoiltu uudestaan. Olin sanonut, että se on vaarallinen, koska voi aiheuttaa pyöräilijöiden nokkakolareja, kun eri suuntiin ajavat yrittävät ottaa mutkat nuolemalla.
Lausunto AM-ohjelmasta
Pantiin pöydälle, koska ryhmien on tarkoitus neuvotella asiasta.
Lähiöprojektin projektisuunnitelma
Ehdotuksen mukaan.
Lausunto Uudenmaan 4. vaihekaavaehdotuksesta
Äänestettiin kahdesta Outi Silfenbergin vastaesityksestä, joissa toisessa haluttiin pois moite maakuntakaavasta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kohdalla ja toisessa haluttiin kaavatyössä hyödynnettäväksi myös kuntien tuottamia aineistoja luontoarvoista. Molemma kaatuivat 3–6, vihreät + vas vastaan kaikki muut.
Tulvariskien hallintasuunnitelma
Tässä vaiheessa poistuin. Risto Rautava pyysi pöydälle.
Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet
Jape Lovén (sd) pyysi pöydälle. Hän on omien sanojensa mukaan huolissaan tuulivoimaloiden tuottamasta haitasta laivaliikenteelle.
Tuulivoimalla on myös terveysvaikutuksia. Ns matalataajuinen melu, jonka pikemmin tuntee pääkipuna, ahdistuksena. Tutkimusten mukaan tuo melu saattaa aiheuttaa pidempään siedettynä jopa sydänkohtauksia. Olisiko muita vaihtoehtoja, aaltovoimala?
OS: Ilmoitusasiat
“Kokouksen alussa saimme ilmoitusasioissa tiedoksi Mechelininkadun turvallisuusselvityksen (johtuen koululaisen kuolemasta kääntyvän kuorma-auton alle) ja vuoden työsuunnitelman. Näihin meni yli tunti, joten kokous venyi olennaisesti aiottua pidemmäksi, Jouduin poistumaan kesken kokouksen, mutta sovitun tavan mukaan kaikki asiat menevät pöydälle, jos poissaolo voisi ratkaista lopputuloksen.”
Anteeksi, nyt en ymmärtänyt. Jos tämä on ilmoitusasia, niin mistä siinä äänestetään? Ja jos se on päätösasia, niin miksei se ole päätettävien asioiden listalla?
Olisipa oikeasti mielenkiintoista tietää, mitä kantaa lautakunta tähän turvallisuusasiaan esittää. Aiotaanko koululaisten koulureittiä edelleen muuttaa (lautakunnan tahdolla) niin, että jatkossa entistä useammat joutuvat ylittämään Mechelininkadun päästääkseen pysäkille, kun lähin ja turvallisin pysäkki halutaan poistaa Caloniuksenkadun kulmasta?
Kävelijöitäkin kierrätetään nykyisin ilmeisesti ihan huvin vuoksi ja erityisesti ihan liikaa.
Reitit kiertävät ja kaartavat, suojateitä poistetaan (ainakin lähiöissä) ja olen jopa nähnyt näitä amerikanmallisia kolmen suojatien risteyksiä, joissa pitää ylittää kolme tietä, että pääsee sinne, mihin se neljäs suojatie olisi voinut viedä suoraan.
Kun matkalle sattuu muutama tällainen ei-niin-pitkälle mietitty mutka, autoväyläeste, tai aita, niin kiertotie vastaa autoliikenteessä sitä, että pitäisi käydä pyörähtämässä muutaman kilometrin lenkki naapurilähiön rampilla, että pääsee sinne, minne olisi muuten ajanut suoraan.
Linnanrakentajantien ja Puusepänkadun kulmaan tulevasta talosta on aika tarkkaan tasan 500 metrin kävelymatka metrolaiturille. Matkalla neljät liikennevalot.
Ihan vieressä.
500 metriä metroasemalle on puolet siitä, mitä se olisi ollut Kivinokasta, jota vaadittiin rakennettavaksi, koska se on ihan metroaseman vieressä.
Eikö ainakin jokin listasta raskaus, synnyttäminen tai sen aiheuttama tarve poissaoloon ole arkaluontoinen henkilötieto?
Kyllä se on lähiöläisittäin ihan vieressä. Espoolainenkin kertoo ylpeänä, että juna-asema on tosi lähellä, kun kävelymatkaa on vain kilometri.
Siihen Hertsigan liikenneympyrän pohjoispuolelle on luvassa kävelysilta, jolla yhdet liikennevalot saa skipattua. Samanlainen oli toki luvassa eteläpuolellekin, mutta jäi sitten tekemättä kun Hertan tonttia ei saatu gryndattua.
Kivinokan portilta on muuten 1,9 kilometriä molemmille metroasemille eli Kulosaareen ja Herttoniemeen, ja Kivinokka tietysti alkaa vasta siitä, missä portti sijaitsee. Jottei totuus unohtuisi.
Nämä hörhöt yrittävät näköjään tälläkin palstalla levittää pelkoja. Kuten varteenotettavammat tutkijat, esimerkiksi Työterveyslaitoksen Valtteri Hongisto, sanovat: Jos ääntä ei voi kuulla, sillä ei ole terveysvaikutuksia — vaikutusmekanismi tulee kuulemisen aiheuttaman häiriön kautta. Muu on sähköallergiaa.
Tämänkaltaisia liikennesuunnittelun kummallisuuksia nähdessä nousee aina uudelleen jotenkin helposti mieleen ajatus, onko liikennesuunnittelijamme värvätty Helsinkiin Savosta, missä moinen “kiertely ja kaartelu” lienee maakunnan asukkaille syntyperäinen, geeneissä (tai meemeissä) istuva, ominainen luonteenpiirre.
Toisaalta, löytyy näitä tällaisia, mitä ihmeellisimpiä mutkia ja kierroksia myös heti länsirajan takaa, Espoosta. Asiasta voinevat ehkä kertoa jotain esim. nuoret kylterit.
Tuo “totuus” menee taas kuuluisaan “puhun niin totta kuin osaan” kategoriaan.
Mitä jos veisitte sen portin vaikka Kivinokan kärkeen, niin olisi Herttoniemen metroasemalla matkaa vieläkin enemmän.
Ainakin minun fillarin mittari näyttää siihen portille olevan Kuliksen metroasemalta 1,2 km ja tosiasialliseen alueen laitaan noin 1,0 km. Hertsikasta matkaa on noin 1,3 km, ja vähän vähemmän jos kehtaa oikaista. Kartan mukaan matka Kulosaaren metroasemalta olisi ollut Kivinokan portille noin 0,9 km (uutta siltaa pitkin) ja alueen laitaan noin 0,7 km, mikäli siis tarpeellisia asuntoja olisi rakennettu alueelle.
Tälläkin palstalla on vaadittu ihmisen perustarpeisiin kuuluvan asumisen tonttimaan vuokraamista ja myymistä markkinahintaan. Kuitenkin Helsingin kaupungin veronmaksajat tukevat lähinnä hyväosaisten mökkeilyä Kivinokassa, antamalla maa-alueen heille käyttöön pilkkahinnalla. Tätä omien kannattajien äänien ostamista veronmaksajien maksamalla edulla voi kutsua hyvinkin rakenteelliseksi korruptioksi.
Suunnitelmin kuuluin Kivinokasta silta Kulosaarenpuolelle, joka olisi lyhentänyt matkaa metroasemqalle. Ja tietysti sisäänkläynti olisi avatuttu myös metroaseman pohjoispäähän.
Ai niin kuin jos malminkartanolainen haluaisi käydä Kannelmäen Prismassa kaupassa? Tai Viikistä haluaisi mennä Oulunkylään. Onhan näitä suunnittelukukkasia olemassa. Tosin yleensä autoilun estäminen on tehty “tyylikkäämmin” nopeusrajoituksilla ja älyttömällä määrällä liian jyrkkiä hidastetöyssyjä kuten matkalla Jakomäestä Kontulaan.
Mistäköhän johtuu, että autoilijoiden s‑mutkissa ei minkäänlainen pätevä argumentti ole se, että autoilijat voisivat ottaa mutkat nuolemalla ja se olisi huono juttu ja mutkia pitää suoristaa? Tällainen tilanne ratkaistaisiin nopeusrajoituksin ja ajoestein, esim. kaventamalla mutka yksikaistaiseksi betonitolpin tjms. Meinaan kun Helsinkiä kerran suunnitellaan autoilun ehdoilla, niin kovin usein tuntuvat ratkaisut olevan lähinnä autoliikenteelle haitallisia.
Luulen että matalataajuisella melulla tarkoitetaan tässä pikemminkin matalataajuista amplitudimodulaatiota joka on kieltämättä hyvin stressaavaa.
Toisaalta, kuulemisen määritelmä on hankala. Alaraja on jossain 8Hz:ssä jos mitataan suoraan aivoista, 15–20Hz jos edellytetään että äänenpaineen vaihtelun mieltää ääneksi.
Lukemat (1,9 km) ovat HSL:n reittioppaasta, jonka mukaan Herttoniemen metroasemalle on itse asiassa 2 km. Joten viepä fillarisi huoltoon, sen mittari mättää.
Arviot etäisyydestä sellaista siltaa pitkin, jota ei ole olemassakaan, ovat huvittavia. Silta olisi kuitenkin ollut vain kevyttä liikennettä varten, joten muu liikenne (liityntäbussi metroasemalla, henkilöautot ja tavaraliikenne) olisi kuitenkin mennyt tietä pitkin.
Siitä ei näköjään päästä mihinkään, että joidenkin mielestä fillari on Helsingissä ainoa hyväksyttävä liikenneväline.
Tunnen kasapäin “hyväosaisia” Kivinokan mökkeilijöitä. Heillä on näköjään joku merkillinen askeesigeeni, joka saa viettämään kesää sähköttömässä ja vedettömässä 12-neliöisessä eristämättömässä lautamajassa, jossa ei ole mitään mukavuuksia. On se niin väärin muita veronmaksajia kohtaan.
höpö höpö
https://www.google.fi/maps/dir/60.1892659,25.0083105/60.194548,25.013287/@60.1915392,25.0076913,763m/data=!3m1!1e3!4 m²!4m1!3e1
Tätä samaa reittiä olisi ajanut liityntäbussi.
Tietysti mittaan etäisyyden myös uutta siltaa pitkin, kaavan toteutuessa olisi se rakennettu.
Mikäli kaupunki haluaa tukea verovaroin mökkeilyä tulee sen olla tasapuolista, eli mökkialueen vuokrat markkinahintaan ja kaikille maksetaan vaikka mökkeilytukea tasapuolisesti euromääräisesti. Minä maksan mökin tontistani vuokraa vapailla markkinoilla noin 20 x Kivinokan vuokran (vaikka se on tunnin matka päässä), miksi minun mökkitontin hintaa ei kompensoida tuhansilla euroilla Helsingin kaupungin kassasta? Ja jos se teidän mökkialue on mielestänne arvoton epämielyttävä paikka, niin sopiiko että ne veronmaksajien maksamat mökkitontit arvotaan vuosittain?
Laitetaan vielä se Herttoniemi — Kivinokka portti reitti 1,3 km (oikaisten olisi vielä lyhyempi)
https://www.google.fi/maps/dir/60.1945545,25.0132504/60.1946008,25.0310936/@60.1928717,25.01681,763m/data=!3m1!1e3!4 m²!4m1!3e2
Ja että pyöräily ei olisi ainoa liikennemuoto niin tuo on kävellen.
Tyhmemmät kuvittelisivat että se Kivinokan portti on se puomi jonka meren puolella on parkkialue. Se on virallista reittiä 1,5 kilsaa metroasemalta, vajaa kilometri jos oikaisee siirtolapuutarha-alueen läpi. Siis suunnilleen yhtä kaukana metrosta kuin Herttoniemenrannan Sorsavuori.
“Hörhöt”?
Nyt pitäisi varmaankin tuntea tarkemmin em. lausumien koko viitekehys.
Kehoko ei ihmisellä aisti painetta ja sen vaihteluita? Miksi halaaminen aika ajoin tuntuu mukavalta? Entä halaamisen puute? … tai liian lyhyeksi jäävä halaus?
Äänessä on oppikirjojen mukaan kyse pitkittäisestä aaltoliikkeestä. Muuttuuko tilanne kenties ilmanpainevaihteluiden taajuuden muuttumisen myötä jotenkin toisenlaiseksi? En osaa asiasta varmasti sanoa, mutta en sitä myöskään (ilman näyttöä) varmana kieltäisi. Korkeapaineet ja matalapaineet, sekä tuulen suunta, voivat ehkä säädellä elämäämme enemmän kuin moni arvaisikaan.
Tiedämme ihmisestä kaiken kaikkiaan toisaalta aika paljon, toisaalta aika vähän. Tuulivoimalan tai ‑puiston vaikutusten arvioinnissa mennään alueelle, missä yhdistyy erittäin monen eri tieteenalan tuntemuksen tarve, mm. kaupunkimaantieteen, mekaniikan, meteorologian sekä ihmisen fysiologian ja ehkä myös psykologian alalta.
Eivätkö juuri vakiintuneesta “normitieteestä” poikkeavat havainnot ole usein olleet lähtökohta tieteen jatkokehitykselle, jota tapahtuu kai jatkuvasti, milloin hitaammin, ja milloin taas nopeammin.
En oikein ymmärrä tuollaista perustelua. Eivät nuo asunnot lähemmäs metroasemaa liiku sillä, että joku toinen alue on kauempana.
Katsohan huviksesi satelliittikuvasta Herttoniemen metroasemaa. Yksikerroksinen terminaalirakennus, joka on ympäröity asfaltilla. Kävelyetäisyydellä asemasta on surullisen vähän asumista tai ylipäänsä mitään rakennuksia.
Keskeiset ongelmat:
- Itäväylän estevaikutus, jonka vuoksi Itä-Herttoniemestä tulee metrolaiturille vähintään 300 metrin kävelymatka (esim. Hitsaajankadun kulmasta).
— Länsi-Herttoniemeen on rakennettu tuhlaileva metsälähiö pistetaloineen.
Siellä ksl:ssa voitaisiin puuhastelun sijaan miettiä, että miten idän metroasemat saataisiin oikeasti hyödynnettyä. Huvittavaa lukea asuntopulasta, jonka vuoksi pitää rakentaa lentokenttiä ja Sipoon peltoja, toteuttaa raidejokerin kaltaisia joukkoliikenneyhteyksiä, että saadaan täydennysrakentamista, kun samaan aikaan kolmekymmentävuotta sitten rakennetun raskasraiteen asemanympärystät ovat edelleen asfalttia, joutomaata ja tehotonta metsälähiötä.
Nyt, hei, oikeasti!
Osmo: “…Pitäisi päästä keskitettyyn pysäköintiin, jonka määrä voisi riippua kysynnästä eikä kaavasta…”
Tuohonhan on päästy monilla alueilla ja pysäköinnin hinta on taivaissa. Pysäköintipaikat tulee olla tontilla, niitä pitää olla riittävästi ja ne tulee olla osakkeina. Silloin on kaikkein vähiten välistävetomahdollisuuksia.
Kalle: hyväksytkö senkin, että pysäköintipåaikan rakentamisen hinta veloitetaan niiden käyhttäjiltä vai vaaditko autottomia tukemaan autoilevien pysäköintiä.
Jostain syystä Helsingissä on haluttu rakentaa matalia metroasemia sen sijaan, että asema olisi korkean talon alakerrassa. Tosin Kampissa tilanne on ilmeisesti korjautumassa uuden terveysaseman myötä, ja Ruoholahdessa tehtiin sentään pari kerrosta lisää jälkikäteen (mutta olisi voitu tehdä monta kerrosta enemmänkin). Idän suunnassa on ongelmana, että Itäväylä ja maanpäällinen metro molemmat tekevät ympäristöstään normien mukaan asuinkelvottoman ja yhdessä vielä enemmän. Jos vaikka Itäväylästä tehtäisiin “bulevardi”, raskasraide-metro katkaisee tehokkaasti kaupunkirakenteen. Aikanaan laskettiin, ettei Itä-Helsingin maanarvo kompensoi metron rakentamista maan alle, mutta välilliset vaikutukset huomioiden tehtiin ehkä virhe.
Kaavalla ei voi työntää, Herttoniemen metroaseman ympäristöstä on tehty kaavamuutos 2011, Itäväylän toisen puolen Gigahertsin alueesta 2013. Nyt odotetaan vain maksajaa, viimeisimmässä käänteessä Citymarket on vaihtunut Prismaksi.
Ei voi työntää, ei pitäisi työntää, mutta yritetään silti työntää. Tuossa kaavassa on 23 tuhatta kerrosneliötä liike- ja toimistotilaa, asumista 13 tuhatta kerrosneliötä.
Helsingissä kaavoitetaan joka risteykseen kaupan suuryksikkö. Sitten ihmetellään, kun duopolia ei kiinnosta jokainen risteys ja risteyksiä on paljon rakentamatta.
Tähän olisi sellainen Neuvostoliitosta lainattu ratkaisu, että julkinen sektori kaavoittamisen lisäksi myös rakentaisi. Ksv:ssa tiedetään parhaiten mitä mihinkin tontille sopii, enkä epäile hetkeäkään, etteikö Stara rakennuttaisi parhaiten. Julkisella sektorilla on niin paljon talenttia. Sietäisi hyödyntää paremmin.