Lausunto AM-ohjelmasta
Keskiviikkona valtuuston yhteydessä sovittiin, että tämä palautetaan tuotavaksi uudestaan täsmennettynä, kun valtion ja seudun kuntien välisen MAL-neuvottelu (asuminen, maankäyttö ja liikenne) on käyty loppuun. Silloin tiedetään, kuinka suureen rakentamiseen Helsinki on sitoutunut vastineena raide-Jokerista.
Tulvariskien hallintaohjelma
Pöydältä.
En tiedä, miksi Rautava pyysi tämän pöydälle
Tuulivoiman rakentamisperiaatteet
Pöydältä
Demareilta lienee tulossa muutosesityksiä. En kuitenkaan tiedä tarkkaan mitä
Lausunto kaupunginhallitukselle demarien asuntotuotannon ja sen sisällä ARA-tuotannon lisäämistä tarkoittavasta valtuustoaloitteesta
Pöydältä
Lausunnossa todetaan, että kaavoittaja selviää nopeammastakin tahdista. Kysymys tontinluovutuksesta ARA-tuotantoon tai muuhun ei ole kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävä.
Olisiko mitenkään mahdollista estää tuulivoimaloiden rakentamista? Kyseessä on todella kallis puhallus, jossa verovaroja siirretään “liikemiesten” taskuun. Jatkettaisiin vasta, kun tekniikka on kenties joskus kypsää.
Raidejokerin tarjoamat mahdollisuudet pitää oikeasti pystyä hyödyntämään tehokkaasti. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia kaupunkirakentamisen eheyttämiseen juuri sen alueen ulkopuolella, johon bulevardissointia ei enää uloteta.
Juuri noin! 🙂 Olisipa vielä rohkeutta tehdä samalla kuntauudistus ja irrottaa jokerin varteen tulevia uusia taajamia omiksi kunnikseen. Helsinkiä, Espoota ja Vantaata ei tulla koskaan saamaan toimiviksi organisaatioksi. Ne yksinkertaisesti ovat liian suuria.
kalle, olet sanonut tämän asian niin monta kertaa, että alan harkita, kannattaako jankuttamista julkaista. Mutta vielä tämän kerran: mien luulisit tujollaisen kunnan selviävän 20 ensimmäiksestä vuodesta, kun siellä ei ole mitään ja se joutuu raoittamaan kaikki kunnalliset investoinnit kouluista ja katuverkosta alkaen velalla. Nythän vanhat asukkaat rahoittavat uusien asukkaiden palveluinvestoinnit. Kunta,jossa ei ole vanhoja asukkaita, on aikamoisissa vaikeuksissa.
Olen ymmärtänyt että korkeiden pylväiden päässä olevat tuulivoimalan roottorit aiheuttaisivat mm. pyöriessään ongelmia myös tutkavalvonnalle. Ne aiheuttaisivat oletettavasti häiriöitä tutkasignaaliin ja lisäksi niiden taakse jäisi kai aika suuri katvealue, tai ‑sektori.
Tuollaisista ongelmista saattaisivat kärsiä sekä Suomenlahden normaalin meriliikenteen turvallisuus, että puolustusvoimien yksi erittäin tärkeä perustehtävä. Edellisen osalta on valvottavan toiminnan (mm. tankkeriliikenteen) intensiteetti kasvanut Suomenlahdella viimeisten viidentoista vuoden aikana paljon, mutta yllättävää kasvua on ollut myös ns. “harmaiden” laivojen ja lentokoneiden luonteeltaan muuttuneessa liikehdinnässä, esim. viime vuonna.
Tämä valvontamahdollisuuksien heikkeneminen ei vaikuta kovin hyvältä yhteiskuntamme ja sen kansalaisten kannalta. Yksityiskohtiin menemättä välttäisin sijottamasta tuulipuistoja tai yksittäisiä tuulimyllyjä merelle, Helsingin edustalle, missä edelläkuvattuja ongelmia tai mm. törmäysriski voi niiden vaikutuksesta olla aiempaa paljon hankalampaa tai kalliimpaa ehkäistä. … varsinkaan, mikäli emme halua esimerkiksi rannoillemme leviävän mitään ylimääräistä, sinne kuulumatonta.
Yhteentörmäysten ennaltaehkäisy lienee kaikkien etu.
Erittäin hyvä kysymys. Olettaisin, että joko lohkaisemalla emokunnan budjetista, kaavoitusmaksulla tai valtion osuuksilla. Voi olla noiden yhdistelmäkisassa. Koska tuo muualla toimii, niin se joka tapauksessa on mahdollista.
Granin historiasta voi lukea yhden tavan tehdä tuo rahoitus. Grani luotiin Oy:nä, mutta hitaammin kuin keski-eurooppalaiset projektit.
Osmo, sinulla on paremmat kontaktit keski-eurooppalaisiin kuntapäättäjiin kuin minulla. Voisit selvittää tuon.
Keskieurooppalainen kunta järje3stää ilotulituksen uutena vuotena ja tämän lisäksi tekee jotain vähäpätöisempiä tehtäviä. Siksi niillä ei ole tätä ongelmaa eikä siksi myöskään siihen ratkaisua.
Keski-Eurooppalainen kunta järjestää kyllä aika paljon muutakin kuin ilotulituksen. Infra ja peruskoulutus on kaiketi kaikissa maissa kunnan vastuulla. Sosiaali- ja terveyssektorilla sitten onkin suurempaa hajontaa vastuu kysymyksissä.