Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.2.2016

Ilmoi­tusasi­at

Kok­ouk­sen alus­sa saimme ilmoi­tusasiois­sa tiedok­si Meche­lininkadun tur­val­lisu­us­selvi­tyk­sen (johtuen koul­u­laisen kuole­mas­ta kään­tyvän kuor­ma-auton alle) ja vuo­den työ­su­un­nitel­man. Näi­hin meni yli tun­ti, joten kok­ous venyi olen­nais­es­ti aiot­tua pidem­mäk­si, Jouduin pois­tu­maan kesken kok­ouk­sen, mut­ta sovi­tun tavan mukaan kaik­ki asi­at menevät pöy­dälle, jos pois­sao­lo voisi ratkaista lopputuloksen.

Neljä päivää aikaisem­min syn­nyt­tänyt Eli­na Moisio oli pois­sa ja hän­tä tuurasi Outi Sil­fven­berg, jon­ka omas­ta syn­ny­tyk­ses­tä oli kulunut jo yli viikko.

Puusepänkadun kort­telei­den asemakaava

Tämä hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Itse asi­as­sa merkit­tävä päätös. Tähän tulee 1500 asukas­ta metroase­man viereen. Lau­takun­ta oli palaut­tanut kaa­van, kos­ka viras­to olisi halun­nut säi­lyt­tää sen toim­i­ti­la­rak­en­tamise­na osana Hert­toniemen teollisuusaluetta.

Olimme vaati­neet myös halvem­paa pysäköimistä. Nyt se on kan­nen alla eikä maan alla. Säästi rutkasti rahaa (jot­ka kaupun­ki rahas­taa itselleen arvon­nousuna). Kun kysyin, tuliko siitä nyt jotenkin huono, vas­taus oli, ettei tul­lut mitenkään huonoa. Miljoon­alu­okan säästö! Miten se aiem­pi esi­tys olikin tehty niin kalliiksi?

Palau­tus­esi­tyk­sessäni olin esit­tänyt selvitet­täväk­si myös ratkaisua, joka oli tehty Som­pasaa­res­sa. Siel­lä osa pysäköin­tipaikoista voiti­in toteut­taa keskite­tysti kaa­va-alueen ulkop­uolel­la ja vain jos löy­tyy käyt­täjä joka halu­aa tästä mak­saa. Tämä ei kuulem­ma ollut Hert­toniemessä mah­dolli­nen, kos­ka pysäköin­tipaikat piti sijoit­taa ton­tille. Pitäisi päästä keskitet­tyyn pysäköin­ti­in, jon­ka määrä voisi riip­pua kysyn­nästä eikä kaavas­ta. Säästet­täisi­in kymme­nen tai jopa kym­meniä miljoo­nia vuodessa. Mut­ta tämä kuu­luu näi­hin lau­takun­nan ikuisuuskiistoihin.

Anek­doot­ti­na todet­takoon, että kort­telin läpi menevän kevyen­li­iken­teen väylä S‑mutkaa oli muo­toil­tu uud­estaan. Olin sanonut, että se on vaar­alli­nen, kos­ka voi aiheut­taa pyöräil­i­jöi­den nokkako­lare­ja, kun eri suun­ti­in aja­vat yrit­tävät ottaa mutkat nuolemalla.

Lausun­to AM-ohjelmasta

Pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka ryh­mien on tarkoi­tus neu­votel­la asiasta.

Lähiöpro­jek­tin projektisuunnitelma

Ehdo­tuk­sen mukaan.

Lausun­to Uuden­maan 4. vaihekaavaehdotuksesta

Äänestet­ti­in kahdes­ta Outi Sil­fen­ber­gin vas­tae­si­tyk­ses­tä, jois­sa toises­sa halut­ti­in pois moite maakun­takaavas­ta Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen kohdal­la ja toises­sa halut­ti­in kaa­vatyössä hyö­dyn­net­täväk­si myös kun­tien tuot­tamia aineis­to­ja luon­toar­voista. Molem­ma kaa­tu­i­v­at 3–6, vihreät + vas vas­taan kaik­ki muut.

Tul­variskien hallintasuunnitelma

Tässä vai­heessa pois­tu­in. Ris­to Rauta­va pyysi pöydälle.

Tuulivoiman sijoit­tamis­pe­ri­aat­teet

Jape Lovén (sd) pyysi pöy­dälle. Hän on omien sano­jen­sa mukaan huolis­saan tuulivoimaloiden tuot­ta­mas­ta haitas­ta laivaliikenteelle.

 

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.2.2016”

  1. Tuulivoimal­la on myös ter­veysvaiku­tuk­sia. Ns mata­lataa­juinen melu, jon­ka pikem­min tun­tee pääkipuna, ahdis­tuk­se­na. Tutkimusten mukaan tuo melu saat­taa aiheut­taa pidem­pään siedet­tynä jopa sydänko­htauk­sia. Olisiko mui­ta vai­h­toe­hto­ja, aaltovoimala?

  2. OS: Ilmoi­tusasi­at

    “Kok­ouk­sen alus­sa saimme ilmoi­tusasiois­sa tiedok­si Meche­lininkadun tur­val­lisu­us­selvi­tyk­sen (johtuen koul­u­laisen kuole­mas­ta kään­tyvän kuor­ma-auton alle) ja vuo­den työ­su­un­nitel­man. Näi­hin meni yli tun­ti, joten kok­ous venyi olen­nais­es­ti aiot­tua pidem­mäk­si, Jouduin pois­tu­maan kesken kok­ouk­sen, mut­ta sovi­tun tavan mukaan kaik­ki asi­at menevät pöy­dälle, jos pois­sao­lo voisi ratkaista lopputuloksen.”

    Anteek­si, nyt en ymmärtänyt. Jos tämä on ilmoi­tusa­sia, niin mis­tä siinä äänestetään? Ja jos se on päätösa­sia, niin mik­sei se ole päätet­tävien asioiden listalla?

    Olisi­pa oikeasti mie­lenki­in­toista tietää, mitä kan­taa lau­takun­ta tähän tur­val­lisu­usasi­aan esit­tää. Aio­taanko koul­u­lais­ten koulure­it­tiä edelleen muut­taa (lau­takun­nan tah­dol­la) niin, että jatkos­sa entistä use­am­mat joutu­vat ylit­tämään Meche­lininkadun päästääk­seen pysäkille, kun lähin ja tur­val­lisin pysäk­ki halu­taan pois­taa Calo­niuk­senkadun kulmasta?

  3. Anek­doot­ti­na todet­takoon, että kort­telin läpi menevän kevyen­li­iken­teen väylä S‑mutkaa oli muo­tois­tu uudestaan. 

    Käveli­jöitäkin kier­rätetään nyky­isin ilmeis­es­ti ihan huvin vuok­si ja eri­tyis­es­ti ihan liikaa.

    Reitit kiertävät ja kaar­ta­vat, suo­jateitä pois­te­taan (ainakin lähiöis­sä) ja olen jopa näh­nyt näitä amerikan­mallisia kol­men suo­ja­tien risteyk­siä, jois­sa pitää ylit­tää kolme tietä, että pääsee sinne, mihin se neljäs suo­jatie olisi voin­ut viedä suoraan.

    Kun matkalle sat­tuu muu­ta­ma täl­lainen ei-niin-pitkälle mietit­ty mut­ka, autoväyläeste, tai aita, niin kier­totie vas­taa autoli­iken­teessä sitä, että pitäisi käy­dä pyörähtämässä muu­ta­man kilo­metrin lenk­ki naa­purilähiön rampil­la, että pääsee sinne, minne olisi muuten ajanut suoraan.

  4. Soin­in­vaara:
    Tähän tulee 1500 asukas­ta metroase­man viereen.

    Lin­nan­rak­en­ta­jantien ja Puusepänkadun kul­maan tulev­as­ta talosta on aika tarkkaan tasan 500 metrin käve­ly­mat­ka metro­lai­turille. Matkalla neljät liikennevalot. 

    Ihan vier­essä.

    1. 500 metriä metroase­malle on puo­let siitä, mitä se olisi ollut Kivi­nokas­ta, jota vaa­dit­ti­in raken­net­tavak­si, kos­ka se on ihan metroase­man vieressä.

  5. Eikö ainakin jokin lis­tas­ta raskaus, syn­nyt­tämi­nen tai sen aiheut­ta­ma tarve pois­saoloon ole arkalu­on­toinen henkilötieto?

  6. julle: Lin­nan­rak­en­ta­jantien ja Puusepänkadun kul­maan tulev­as­ta talosta on aika tarkkaan tasan 500 metrin käve­ly­mat­ka metro­lai­turille. Matkalla neljät liikennevalot. 

    Ihan vier­essä.

    Kyl­lä se on lähiöläisit­täin ihan vier­essä. Espoolainenkin ker­too ylpeänä, että juna-ase­ma on tosi lähel­lä, kun käve­ly­matkaa on vain kilometri.

  7. julle: Lin­nan­rak­en­ta­jantien ja Puusepänkadun kul­maan tulev­as­ta talosta on aika tarkkaan tasan 500 metrin käve­ly­mat­ka metro­lai­turille. Matkalla neljät liikennevalot. 

    Siihen Hert­si­gan liiken­neympyrän pohjois­puolelle on luvas­sa kävelysil­ta, jol­la yhdet liiken­neval­ot saa skipat­tua. Saman­lainen oli toki luvas­sa eteläpuolellekin, mut­ta jäi sit­ten tekemät­tä kun Her­tan tont­tia ei saatu gryndattua.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    500 metriä metroase­malle on puo­let siitä, mitä se olisi ollut Kivi­nokas­ta, jota vaa­dit­ti­in raken­net­tavak­si, kos­ka se on ihan metroase­man vieressä.

    Kivi­nokan por­til­ta on muuten 1,9 kilo­metriä molem­mille metroasemille eli Kulosaa­reen ja Hert­toniemeen, ja Kivi­nok­ka tietysti alkaa vas­ta siitä, mis­sä port­ti sijait­see. Jot­tei totu­us unohtuisi.

  9. :
    Tuulivoimal­la on myös ter­veysvaiku­tuk­sia. Ns mata­lataa­juinen melu, jon­ka pikem­min tun­tee pääkipuna, ahdis­tuk­se­na. Tutkimusten mukaan tuo melu saat­taa aiheut­taa pidem­pään siedet­tynä jopa sydänko­htauk­sia. Olisiko mui­ta vai­h­toe­hto­ja, aaltovoimala?

    Nämä hörhöt yrit­tävät näköjään täl­läkin pal­stal­la levit­tää pelko­ja. Kuten var­teenotet­tavam­mat tutk­i­jat, esimerkik­si Työter­veyslaitok­sen Valt­teri Hongis­to, sanovat: Jos ään­tä ei voi kuul­la, sil­lä ei ole ter­veysvaiku­tuk­sia — vaiku­tus­mekanis­mi tulee kuulemisen aiheut­ta­man häir­iön kaut­ta. Muu on sähköallergiaa.

  10. Simo Mele­nius: Käveli­jöitäkin kier­rätetään nyky­isin ilmeis­es­ti ihan huvin vuok­si ja eri­tyis­es­ti ihan liikaa.

    Reitit kiertävät ja kaar­ta­vat, suo­jateitä pois­te­taan (ainakin lähiöis­sä) ja olen jopa näh­nyt näitä amerikan­mallisia kol­men suo­ja­tien risteyk­siä, jois­sa pitää ylit­tää kolme tietä, että pääsee sinne, mihin se neljäs suo­jatie olisi voin­ut viedä suoraan.

    Kun matkalle sat­tuu muu­ta­ma täl­lainen ei-niin-pitkälle mietit­ty mut­ka, autoväyläeste, tai aita, niin kier­totie vas­taa autoli­iken­teessä sitä, että pitäisi käy­däpyörähtämässä muu­ta­man kilo­metrin lenk­ki naa­purilähiön rampil­la, että pääsee sinne, minne olisi muuten ajanut suoraan.

    Tämänkaltaisia liiken­nesu­un­nit­telun kum­mallisuuk­sia nähdessä nousee aina uudelleen jotenkin hel­posti mieleen aja­tus, onko liiken­nesu­un­nit­teli­jamme värvät­ty Helsinki­in Savos­ta, mis­sä moinen “kierte­ly ja kaartelu” lie­nee maakun­nan asukkaille syn­type­r­äi­nen, geeneis­sä (tai meemeis­sä) istu­va, omi­nainen luonteenpiirre. 

    Toisaal­ta, löy­tyy näitä täl­laisia, mitä ihmeel­lisimpiä mutkia ja kier­roksia myös heti län­sir­a­jan takaa, Espoos­ta. Asi­as­ta voinevat ehkä ker­toa jotain esim. nuoret kylterit.

  11. Jalankulk­i­ja: Kivi­nokan por­til­ta on muuten 1,9 kilo­metriä molem­mille metroasemille eli Kulosaa­reen ja Hert­toniemeen, ja Kivi­nok­ka tietysti alkaa vas­ta siitä, mis­sä port­ti sijait­see. Jot­tei totu­us unohtuisi.

    Tuo “totu­us” menee taas kuu­luisaan “puhun niin tot­ta kuin osaan” kategoriaan.

    Mitä jos veisitte sen portin vaik­ka Kivi­nokan kär­keen, niin olisi Hert­toniemen metroase­mal­la matkaa vieläkin enemmän. 

    Ainakin min­un fil­lar­in mit­tari näyt­tää siihen por­tille ole­van Kulik­sen metroase­mal­ta 1,2 km ja tosi­asial­liseen alueen laitaan noin 1,0 km. Hert­sikas­ta matkaa on noin 1,3 km, ja vähän vähem­män jos kehtaa oikaista. Kar­tan mukaan mat­ka Kulosaaren metroase­mal­ta olisi ollut Kivi­nokan por­tille noin 0,9 km (uut­ta sil­taa pitkin) ja alueen laitaan noin 0,7 km, mikäli siis tarpeel­lisia asun­to­ja olisi raken­net­tu alueelle. 

    Täl­läkin pal­stal­la on vaa­dit­tu ihmisen perus­tarpeisi­in kuu­lu­van asumisen tont­ti­maan vuokraamista ja myymistä markki­nahin­taan. Kuitenkin Helsin­gin kaupun­gin veron­mak­sa­jat tuke­vat lähin­nä hyväo­sais­ten mökkeilyä Kivi­nokas­sa, anta­mal­la maa-alueen heille käyt­töön pilkkahin­nal­la. Tätä omien kan­nat­ta­jien äänien ostamista veron­mak­sajien mak­samal­la edul­la voi kut­sua hyvinkin rak­en­teel­lisek­si korruptioksi.

    1. Suun­nitelmin kuu­luin Kivi­nokas­ta sil­ta Kulosaaren­puolelle, joka olisi lyhen­tänyt matkaa metroasemqalle. Ja tietysti sisään­kläyn­ti olisi avatut­tu myös metroase­man pohjoispäähän.

  12. Simo Mele­nius:
    Kun matkalle sat­tuu muu­ta­ma täl­lainen ei-niin-pitkälle mietit­ty mut­ka, autoväyläeste, tai aita, niin kier­totie vas­taa autoli­iken­teessä sitä, että pitäisi käy­däpyörähtämässä muu­ta­man kilo­metrin lenk­ki naa­purilähiön rampil­la, että pääsee sinne, minne olisi muuten ajanut suoraan.

    Ai niin kuin jos malminkar­tanolainen halu­aisi käy­dä Kan­nelmäen Pris­mas­sa kau­pas­sa? Tai Viik­istä halu­aisi men­nä Oulunkylään. Onhan näitä suun­nit­telukukka­sia ole­mas­sa. Tosin yleen­sä autoilun estämi­nen on tehty “tyy­likkääm­min” nopeusra­joituk­sil­la ja älyt­tömäl­lä määräl­lä liian jyrkkiä hidastetöyssyjä kuten matkalla Jakomäestä Kontulaan.

    Mis­täköhän johtuu, että autoil­i­joiden s‑mutkissa ei minkään­lainen pätevä argu­ment­ti ole se, että autoil­i­jat voisi­vat ottaa mutkat nuole­mal­la ja se olisi huono jut­tu ja mutkia pitää suoris­taa? Täl­lainen tilanne ratkaistaisi­in nopeusra­joituksin ja ajoestein, esim. kaven­ta­mal­la mut­ka yksikaistaisek­si betoni­tolpin tjms. Meinaan kun Helsinkiä ker­ran suun­nitel­laan autoilun ehdoil­la, niin kovin usein tun­tu­vat ratkaisut ole­van lähin­nä autoli­iken­teelle haitallisia.

  13. Krtek: Nämä hörhöt yrit­tävät näköjään täl­läkin pal­stal­la levit­tää pelko­ja. Kuten var­teenotet­tavam­mat tutk­i­jat, esimerkik­si Työter­veyslaitok­sen Valt­teri Hongis­to, sanovat: Jos ään­tä ei voi kuul­la, sil­lä ei ole ter­veysvaiku­tuk­sia – vaiku­tus­mekanis­mi tulee kuulemisen aiheut­ta­man häir­iön kautta.

    Luulen että mata­lataa­juisel­la melul­la tarkoite­taan tässä pikem­minkin mata­lataa­juista ampli­tudi­mod­u­laa­tio­ta joka on kieltämät­tä hyvin stressaavaa.

    Toisaal­ta, kuulemisen määritelmä on han­kala. Alara­ja on jos­sain 8Hz:ssä jos mitataan suo­raan aivoista, 15–20Hz jos edel­lytetään että äänen­paineen vai­htelun mieltää ääneksi.

  14. peksu: Tuo “totu­us” menee taas kuu­luisaan “puhun niin tot­ta kuin osaan” kategoriaan.

    Mitä jos veisitte sen portin vaik­ka Kivi­nokan kär­keen, niin olisi Hert­toniemen metroase­mal­la matkaa vieläkin enemmän. 

    Ainakin min­un fil­lar­in mit­tari näyt­tää siihen por­tille ole­van Kulik­sen metroase­mal­ta 1,2 km ja tosi­asial­liseen alueen laitaan noin 1,0 km. Hert­sikas­ta matkaa on noin 1,3 km, ja vähän vähem­män jos kehtaa oikaista. Kar­tan mukaan mat­ka Kulosaaren metroase­mal­ta olisi ollut Kivi­nokan por­tille noin 0,9 km (uut­ta sil­taa pitkin) ja alueen laitaan noin 0,7 km, mikäli siis tarpeel­lisia asun­to­ja olisi raken­net­tu alueelle. 

    Täl­läkin pal­stal­la on vaa­dit­tu ihmisen perus­tarpeisi­in kuu­lu­van asumisen tont­ti­maan vuokraamista ja myymistä markki­nahin­taan. Kuitenkin Helsin­gin kaupun­gin veron­mak­sa­jat tuke­vat lähin­nä hyväo­sais­ten mökkeilyä Kivi­nokas­sa, anta­mal­la maa-alueen heille käyt­töön pilkkahin­nal­la. Tätä omien kan­nat­ta­jien äänien ostamista veron­mak­sajien mak­samal­la edul­la voi kut­sua hyvinkin rak­en­teel­lisek­si korruptioksi.

    Luke­mat (1,9 km) ovat HSL:n reit­tiop­paas­ta, jon­ka mukaan Hert­toniemen metroase­malle on itse asi­as­sa 2 km. Joten viepä fil­lar­isi huoltoon, sen mit­tari mättää.

    Arviot etäisyy­destä sel­l­aista sil­taa pitkin, jota ei ole ole­mas­sakaan, ovat huvit­tavia. Sil­ta olisi kuitenkin ollut vain kevyt­tä liiken­net­tä varten, joten muu liikenne (liityn­täbus­si metroase­mal­la, henkilöau­tot ja tavar­ali­ikenne) olisi kuitenkin men­nyt tietä pitkin. 

    Siitä ei näköjään päästä mihinkään, että joidenkin mielestä fil­lari on Helsingis­sä ain­oa hyväksyt­tävä liikenneväline.

    Tun­nen kas­apäin “hyväo­saisia” Kivi­nokan mökkeil­i­jöitä. Heil­lä on näköjään joku merkilli­nen askeesigeeni, joka saa viet­tämään kesää sähköt­tömässä ja vedet­tömässä 12-neliöisessä eristämät­tömässä lau­ta­ma­jas­sa, jos­sa ei ole mitään mukavuuk­sia. On se niin väärin mui­ta veron­mak­sajia kohtaan.

  15. Jalankulk­i­ja: Luke­mat (1,9 km) ovat HSL:n reit­tiop­paas­ta, jon­ka mukaan Hert­toniemen metroase­malle on itse asi­as­sa 2 km. Joten viepä fil­lar­isi huoltoon, sen mit­tari mättää.

    Arviot etäisyy­destä sel­l­aista sil­taa pitkin, jota ei ole ole­mas­sakaan, ovat huvit­tavia. Sil­ta olisi kuitenkin ollut vain kevyt­tä liiken­net­tä varten, joten muu liikenne (liityn­täbus­si metroase­mal­la, henkilöau­tot ja tavar­ali­ikenne) olisi kuitenkin men­nyt tietä pitkin. 

    Siitä ei näköjään päästä mihinkään, että joidenkin mielestä fil­lari on Helsingis­sä ain­oa hyväksyt­tävä liikenneväline.

    Tun­nen kas­apäin “hyväo­saisia” Kivi­nokan mökkeil­i­jöitä. Heil­lä on näköjään joku merkilli­nen askeesigeeni, joka saa viet­tämään kesää sähköt­tömässä ja vedet­tömässä 12-neliöisessä eristämät­tömässä lau­ta­ma­jas­sa, jos­sa ei ole mitään mukavuuk­sia. On se niin väärin mui­ta veron­mak­sajia kohtaan.

    höpö höpö

    https://www.google.fi/maps/dir/60.1892659,25.0083105/60.194548,25.013287/@60.1915392,25.0076913,763m/data=!3m1!1e3!4 m²!4m1!3e1

    Tätä samaa reit­tiä olisi ajanut liityntäbussi.

    Tietysti mit­taan etäisyy­den myös uut­ta sil­taa pitkin, kaa­van toteutues­sa olisi se rakennettu.

    Mikäli kaupun­ki halu­aa tukea verovaroin mökkeilyä tulee sen olla tas­a­puolista, eli mökkialueen vuokrat markki­nahin­taan ja kaikille mak­se­taan vaik­ka mökkeily­tukea tas­a­puolis­es­ti euromääräis­es­ti. Minä mak­san mökin ton­tis­tani vuokraa vapail­la markki­noil­la noin 20 x Kivi­nokan vuokran (vaik­ka se on tun­nin mat­ka päässä), mik­si min­un mökki­ton­tin hin­taa ei kom­pen­soi­da tuhan­sil­la euroil­la Helsin­gin kaupun­gin kas­sas­ta? Ja jos se tei­dän mökkialue on mielestänne arvo­ton epämielyt­tävä paik­ka, niin sopi­iko että ne veron­mak­sajien mak­samat mökki­ton­tit arvotaan vuosittain?

  16. Jalankulk­i­ja: Luke­mat (1,9 km) ovat HSL:n reit­tiop­paas­ta, jon­ka mukaan Hert­toniemen metroase­malle on itse asi­as­sa 2 km. 

    Tyh­mem­mät kuvit­telisi­vat että se Kivi­nokan port­ti on se puo­mi jon­ka meren puolel­la on parkkialue. Se on viral­lista reit­tiä 1,5 kil­saa metroase­mal­ta, vajaa kilo­metri jos oikaisee siir­to­la­pu­u­tarha-alueen läpi. Siis suun­nilleen yhtä kaukana met­ros­ta kuin Hert­toniemen­ran­nan Sorsavuori.

  17. Krtek: Nämä hörhöt yrit­tävät näköjään täl­läkin pal­stal­la levit­tää pelko­ja. Kuten var­teenotet­tavam­mat tutk­i­jat, esimerkik­si Työter­veyslaitok­sen Valt­teri Hongis­to, sanovat: Jos ään­tä ei voi kuul­la, sil­lä ei ole ter­veysvaiku­tuk­sia – vaiku­tus­mekanis­mi tulee kuulemisen aiheut­ta­man häir­iön kaut­ta. Muu on sähköallergiaa.

    “Hörhöt”?

    Nyt pitäisi var­maankin tun­tea tarkem­min em. lausum­ien koko viitekehys. 

    Kehoko ei ihmisel­lä aisti painet­ta ja sen vai­htelui­ta? Mik­si halaami­nen aika ajoin tun­tuu mukaval­ta? Entä halaamisen puute? … tai liian lyhyek­si jäävä halaus?

    Äänessä on oppikir­jo­jen mukaan kyse pitkit­täis­es­tä aal­toli­ik­keestä. Muut­tuuko tilanne ken­ties ilman­painevai­htelu­iden taa­ju­u­den muut­tumisen myötä jotenkin toisen­laisek­si? En osaa asi­as­ta var­masti sanoa, mut­ta en sitä myöskään (ilman näyt­töä) var­mana kieltäisi. Korkea­paineet ja mata­la­paineet, sekä tuulen suun­ta, voivat ehkä säädel­lä elämäämme enem­män kuin moni arvaisikaan.

    Tiedämme ihmis­es­tä kaiken kaikki­aan toisaal­ta aika paljon, toisaal­ta aika vähän. Tuulivoimalan tai ‑puis­ton vaiku­tusten arvioin­nis­sa men­nään alueelle, mis­sä yhdis­tyy erit­täin mon­en eri tieteenalan tun­te­muk­sen tarve, mm. kaupunki­maanti­eteen, mekani­ikan, mete­o­rolo­gian sekä ihmisen fys­i­olo­gian ja ehkä myös psykolo­gian alalta. 

    Eivätkö juuri vaki­in­tuneesta “nor­mi­ti­eteestä” poikkea­vat havain­not ole usein olleet lähtöko­h­ta tieteen jatkoke­hi­tyk­selle, jota tapah­tuu kai jatku­vasti, mil­loin hitaam­min, ja mil­loin taas nopeammin.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    500 metriä metroase­malle on puo­let siitä, mitä se olisi ollut Kivi­nokas­ta, jota vaa­dit­ti­in raken­net­tavak­si, kos­ka se on ihan metroase­man vieressä.

    En oikein ymmär­rä tuol­laista perustelua. Eivät nuo asun­not lähem­mäs metroase­maa liiku sil­lä, että joku toinen alue on kauempana.

    Kat­so­han huviksesi satel­li­it­tiku­vas­ta Hert­toniemen metroase­maa. Yksik­er­roksi­nen ter­mi­naali­raken­nus, joka on ympäröi­ty asfaltil­la. Käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta on surullisen vähän asum­ista tai ylipään­sä mitään rakennuksia.

    Keskeiset ongel­mat:

    - Itäväylän este­vaiku­tus, jon­ka vuok­si Itä-Hert­toniemestä tulee metro­lai­turille vähin­tään 300 metrin käve­ly­mat­ka (esim. Hit­saa­jankadun kulmasta).
    — Län­si-Hert­toniemeen on raken­net­tu tuh­lail­e­va met­sälähiö pistetaloineen.

    Siel­lä ksl:ssa voitaisi­in puuhastelun sijaan miet­tiä, että miten idän metroase­mat saataisi­in oikeasti hyö­dyn­net­tyä. Huvit­tavaa lukea asun­top­u­las­ta, jon­ka vuok­si pitää rak­en­taa lento­kent­tiä ja Sipoon pel­to­ja, toteut­taa raide­jok­erin kaltaisia joukkoli­iken­ney­hteyk­siä, että saadaan täy­den­nys­rak­en­tamista, kun samaan aikaan kolmekym­men­tävuot­ta sit­ten raken­netun raskas­raiteen ase­manympärys­tät ovat edelleen asfalt­tia, joutomaa­ta ja teho­ton­ta metsälähiötä.

    Nyt, hei, oikeasti!

  19. Osmo: “…Pitäisi päästä keskitet­tyyn pysäköin­ti­in, jon­ka määrä voisi riip­pua kysyn­nästä eikä kaavasta…”

    Tuo­hon­han on päästy monil­la alueil­la ja pysäköin­nin hin­ta on taivais­sa. Pysäköin­tipaikat tulee olla ton­til­la, niitä pitää olla riit­tävästi ja ne tulee olla osakkeina. Sil­loin on kaikkein vähiten välistävetomahdollisuuksia.

    1. Kalle: hyväksytkö senkin, että pysäköin­tipåaikan rak­en­tamisen hin­ta veloite­taan niiden käy­ht­täjiltä vai vaa­ditko autot­to­mia tuke­maan autoile­vien pysäköintiä.

  20. julle: Kat­so­han huviksesi satel­li­it­tiku­vas­ta Hert­toniemen metroase­maa. Yksik­er­roksi­nen ter­mi­naali­raken­nus, joka on ympäröi­ty asfaltilla. 

    Jostain syys­tä Helsingis­sä on halut­tu rak­en­taa matalia metroasemia sen sijaan, että ase­ma olisi korkean talon alak­er­ras­sa. Tosin Kamp­is­sa tilanne on ilmeis­es­ti kor­jau­tu­mas­sa uuden ter­veysase­man myötä, ja Ruo­ho­lahdessa tehti­in sen­tään pari ker­rosta lisää jälkikä­teen (mut­ta olisi voitu tehdä mon­ta ker­rosta enem­mänkin). Idän suun­nas­sa on ongel­mana, että Itäväylä ja maan­päälli­nen metro molem­mat tekevät ympäristöstään normien mukaan asuinkelvot­toman ja yhdessä vielä enem­män. Jos vaik­ka Itäväylästä tehtäisi­in “bule­var­di”, raskas­raide-metro katkaisee tehokkaasti kaupunki­rak­en­teen. Aikanaan las­ket­ti­in, ettei Itä-Helsin­gin maa­nar­vo kom­pen­soi metron rak­en­tamista maan alle, mut­ta välil­liset vaiku­tuk­set huomioiden tehti­in ehkä virhe.

  21. julle: Siel­lä ksl:ssa voitaisi­in puuhastelun sijaan miettiä 

    Kaaval­la ei voi työn­tää, Hert­toniemen metroase­man ympäristöstä on tehty kaava­muu­tos 2011, Itäväylän toisen puolen Giga­hertsin alueesta 2013. Nyt odote­taan vain mak­sa­jaa, viimeisim­mässä kään­teessä City­mar­ket on vai­h­tunut Prismaksi.

  22. Pekka Pes­si: Kaaval­la ei voi työn­tää, Hert­toniemen metroase­man ympäristöstä on tehty kaava­muu­tos 2011, Itäväylän toisen puolen Giga­hertsin alueesta 2013. Nyt odote­taan vain mak­sa­jaa, viimeisim­mässä kään­teessä City­mar­ket on vai­h­tunut Prismaksi. 

    Ei voi työn­tää, ei pitäisi työn­tää, mut­ta yritetään silti työn­tää. Tuos­sa kaavas­sa on 23 tuhat­ta ker­rosneliötä liike- ja toimis­toti­laa, asum­ista 13 tuhat­ta kerrosneliötä. 

    Helsingis­sä kaavoite­taan joka risteyk­seen kau­pan suuryk­sikkö. Sit­ten ihme­tel­lään, kun duop­o­lia ei kiin­nos­ta jokainen risteys ja risteyk­siä on paljon rakentamatta.

    Tähän olisi sel­l­ainen Neu­vos­toli­itos­ta lainat­tu ratkaisu, että julki­nen sek­tori kaavoit­tamisen lisäk­si myös rak­en­taisi. Ksv:ssa tiede­tään parhait­en mitä mihinkin ton­tille sopii, enkä epäile het­keäkään, etteikö Stara raken­nut­taisi parhait­en. Julkisel­la sek­to­ril­la on niin paljon tal­ent­tia. Sietäisi hyö­dyn­tää paremmin.

Vastaa käyttäjälle peksu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.