Pekka Vuoren lähettämä linkki tulojen kehittymisestä alueittain pääkaupunkiseudulla osoittautui todella mielenkiintoiseksi. Ajattelin laittaa tälle blogille sarjan kirjoituksia, jossa esittelen mielenkiintoisia havaintoja. Ensin kuitenkin kuntien välisiä eroja koskevia havaintoja.
Seuraavassa on kotitalouksien tuloja perhetyypin ja viitehenkilön iän mukaan vuo0delta 2013. Viitehenkilö on kotitaloudessa eniten ansaitseva. Nämä ovat valtion verotuksessa verotettavia tuloja. Niissä ei siten ole mukana toimeentulotuki eikä asumistuki, mutta työttömyyskorvaukset ovat.
Olen jakanut parien tulot kahdella, jotta ne suhteutuisivat paremmin yksin asuvien tuloihin. Tätä jakoa en ole tehnyt kaikkien asuntokuntien tuloihin, koska se vaatisi vähän laskutyötä. Myös kahden huoltajan lapsiperheissä tulot on jaettu kahdella.
Lukemisen helpottamiseksi olen suhteuttanut vielä Espoon ja Vantaan tulotason Helsingin tulotasoon.
Kaikkien kotitalouksien tulot ovat Espoossa 31,6 % suuremmat kuin Helsingissä. Vantaalla ne ovat suunnilleen samaa luokkaa Helsingin kanssa. Nuoria sinkkutalouksia lukuun ottamatta espoolaiset ovat suurituloisempia kuin helsinkiläiset, mutta yhdessäkään ryhmässä ero ei ole niin suuri kuin ero kaikkien kotitalouksien kohdalla. Toisin sanoen Espoon ja Helsingin ero johtuu ennen kaikkea siitä, että näissä kaupungeissa asuu eri elämänvaiheessa olevia.
Sama pätee vantaalaisiin. He ovat kaikissa ryhmissä kunnista pienituloisimpia, lukuun ottamatta alle 25-vuotiaita. Vantaalla he ovat töissä ja muualla opiskelemassa.
Espoon ero muihin selitty ennen kaikkea lapsiperheillä, jotka ovat Espoossa selvästi suurituloisempia kuin Helsingissä ja ennen kaikkea Vantaalla.
Seuraavassa on tulojen kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2013
Kun katsomme tulojen nousua näissä ryhmissä, huomaamme, että kasvunopeudessa ei kuntien välillä ole suuria eroja kaikkien kotitalouksien kohdalla. Vantaalla kehitys on ollut hieman heikompaa kuin Espoossa ja Helsingissä, mutta ero ei ole suuri.
Huomiota kiinnittää se, kuinka paljon eläkeläisten suhteellinen asema on parantunut. Kummallista, kun tämä ei näy kansalaispalautteessa. Espoossa eläkeläisten tulotaso on noussut nopeammin kuin Helsingissä.
Espoo on vetänyt kaulaa Helsinkiin lapsiperheiden kohdalla. Sen sijaan alle 35-vuotiaiden nuorten sinkkujen ja dinkkujen kohdalla tulotaso on noussut Helsingissä selvästi muita nopeammin.
Tämä suorastaan vaatii tutkimaan asiaa tarkemmin kaupunginosittain.
Palaute kai perustuu jokaisen omiin kokemuksiin. Esimerkiksi sitä joka on nyt 78-vuotias tuskin paljoa piristäisi tieto, että nykyiset 70-vuotiaat tienaavat selvästi enemmän kuin hän itse kahdeksan vuotta aikaisemmin. Siitä kai tässä kuitenkin on enemmän kysymys; eläkkeiden noususta sukupolvien välillä, ei yksittäisen eläkesaajan tulokehityksestä?
”Tämä suorastaan vaatii tutkimaan asiaa tarkemmin kaupunginosittain.”
Ehdottomasti.
Olisi kiva, jos taulukoissa olisi myös eri ryhmiin kuuluvien määrä, sillä se toisi hyödyllistä lisätietoa. Minkä vuoden lukuja nuo ovat? Se varmaan selviää tuosta alkuperäisestä lähteestä, mutta olisi varmaan hyvä mainita tässäkin.
Jäi vaivaamaan, miten tuossa tilastossa käsitellään perheet, joissa on vielä kotona asuvia yli 18-vuotiaita lapsia. Merkittävä ryhmä näissä ovat lukion kolmannen vuoden opiskelijat, jotka siis vuoden lopussa käyvät lukiota, mutta asuvat lähes varmasti kotona. Moni toki asuu kotona vielä vuoden tai pari lukion jälkeenkin.
Tiedot ovat vuodelta 2013. Olen ymmärtänyt, että täysi-ikäiset lapsen asemassa olevat ovat mukana, mutta tarkoitukseni on tarkistaa tuo, koska pohdin sitä itsekin.
Erot ovat varmasti suuria eri alueilla Helsingissä mutta varmasti myös Espoossa (ehkä jopa suurempia). Todennäköisesti kaupunginosien välillä on suurempia eroja joka tapauksessa kuin kaupunkien välillä
”Olen jakanut parien tulot kahdella, jotta ne suhteutuisivat paremmin yksin asuvien tuloihin. Tätä jakoa en ole tehnyt kaikkien asuntokuntien tuloihin, koska se vaatisi vähän laskutyötä.”
Tarkoittaako tämä, että Helsingissä 35-64-vuotiaat parit ansaitsevat selvästi paremmin kuin yksinasuvat (37 k€ vs.46 k€ / tulonsaaja) ja suunnilleen kaksi kertaa niin paljon kuin lapsiperheet (46 k€ / tulonsaaja vs. 48 k€ / kaksi tulonsaajaa)?
Sinkut ovat pieni tuloisia, mutta kahden huoltajan lapsiperheissä on tehty sama jako kahdella, eli tulotaso dinkuilla ja lapsiperheillä on on suunnilleen samaa luokkaa. Lisäsin tästä vielä täsmennyksen itse artikkeliin, koska asiasta on syntynyt väärinkäsitys.
Tarkoittanee sitä, että yhä parempituloisia on tullut eläkeikään.
Näiden kuntien välisissä kiistojen takana on tosiaan objektiivisia(kin) syitä. Erilaisten tuloryhmien vaihtelevien intressien lisäksi asumis- ja liikkumismuodot ovat erilaisia.
Eläkeläisten tulotason suhteellinen paraneminen selittyy osin sillä, että työeläkejärjestelmämme on sittenkin ihmisten keskimääräiseen elinikään suhteutettuna varsin nuori. Työeläkelaki tuli voimaan 1.7.1962 eli täydelle 60% työeläkkeelle on ollut edes periaatteessa mahdollista päästä vasta vuonna 2002.
Asuntokuntatyyppien määrittelyihin jäi harmittavasti joitakin puutteellisuuksia, ja joudumme vielä täydentämään aineistotilaustamme. Kaikkia tietoja ei saada summaamalla luokkia yhteen (tärkeimpänä mediaani ja lisäksi alkuperäisessä aineistossakin salatut solut). Siksi aineistosta puuttuu tiettyjä luokkia, esim. juuri lapsiperheet yhteensä, kahden huoltajan ja yksinhuoltajalapsiperheet yhteensä.
Tarkennuksena vielä se, että luokka ”Pari ja lapsia / Kaikki lapsen asemassa otetaan mukaan” sisältää myös perheitä, joissa on vain yli 18-vuotiaita lapsia, eli se ei täsmällisesti ottaen kuvaa lapsiperheitä.
Paras kuvaaja kaupunginosan tulotasosta olisi kertymäfunktio vaikka viiden prosenttiyksikön erissä. Suisältäisi siis 20 lukua.
Itse kuulun lapsiperheeseen, jonka nuorin lapsi on 18 vuotias. Kyllä se edelleen on lapsiperhe, jossa vanhemmat elättävät lapsia.
Tietosuojasta puheenollen. Minusta sitä liioitellaan, mutta sen yksittäisin superrikkaan tulot Jätkäsaaressa on kyhllä aika helppo laseka noin kymmenen miljoonan euron tarkkuudella. Mutta onhan ne ollut lehdessäkin.
Eläkeläisten ansioiden näennäisen nopea kasvu johtuu siitä, että työeläkejärjestelmä on tullut voimaan vuonna 1962 ja se on koskenut tuolloin 21 vuotta täyttäneitä. Ensimmäinen täysi ikäluokka, joka on voinut ansaita ”täyden” työeläkkeen ovat vuonna 1941 syntyneet. Nämä ovat voineet jäädä eläkkeelle noin kymmenen vuotta sitten.
Tuon jälkeen syntyneistä miehistä iso osa on tehnyt täyden työuran, mutta naisten työllisyysaste on kasvanut pitkään ja merkittävästi 1960-luvulta.
Tämä johtaa siihen, että vielä jonkin aikaa erityisesti uusien naiseläkkeensaajien keskieläkkeet ovat työuran pituudesta (ei siis inflaatiosta/indeksikorotuksista) johtuen suurempia kuin vanhemmilla ikäluokilla. Samaan aikaan kuolevissa eläkeläisissä on vielä toistaiseksi paljon, mutta jatkuvasti vähemmän, pelkkää kansaneläkettä saavia.
Eläkeläisten osalta kyse onkin ennemmin siitä, että vanhat ikäluokat eivät ole valittaneet tilanteestaan yhtä aktiivisesti. On tyydytty kansaneläkkeeseen ja sen (yhdistettynä asumis- ja muihin tukiin) tuomaan elintasoon.
”kaikki lapsen asemassa olevassa -perheissä” näyttäisi olevan suuremmat tulot kuin niissä, joissa on alle 17 vuotiaita lapsia. Vääristävätkö työssäkäyvät aikamiespojat ja -tytöt tilastoa (varsinkin yksinhuoltajaperheissä)?
Hyvin ansaitsevat ovat huonotuloisia paremmassa asemassa parisuhdemarkkinoilla?