Helsingissä alle 45-vuotiaiden pienasuntokuntia on “vain” kolmannes

Pyysin blogiltani tieto­ja siitä, mis­sä määrin tieto Helsin­gin asun­tokun­tien sinkku- ja dinkku­val­taisu­ud­es­ta on harhaan­jo­htavaa, kos­ka ikäih­miset, joil­ta lapset ovat lentäneet pesästä, asu­vat yksin tai kaksin, mut­ta eivät yksiöis­sä. Pekka Vuori Helsin­gin tietokeskuk­ses­ta vinkkasi tilas­ton ja toden tot­ta, kuva muut­tuu aivan toisek­si. Kiitos!

Seu­raavas­sa esitän koti­taloudet van­him­man asukkaan mukaan jär­jestet­tynä pros­ent­teina kaik­ista koti­talouk­sista. En oikein osan­nut päät­tää, niin lai­tan ikäih­misen rajan – siis rajan, jol­loin lapset ovat läht­e­neet pesästä.

Ajat­telin, että alle 45-vuo­ti­aal­la, jol­la ei ole koton­aan lap­sia, ei ole koskaan ollutkaan tai jos on kyse eron­neesta van­hem­mas­ta, hän kuu­lunee joka tapauk­ses­sa asun­tomarkki­noil­la tähän pien­asun­non hak­i­jaan. Suurin osa lap­sista on muut­tanut pois kotoa, kun van­hem­mat saavut­ta­neet 55 vuo­den iän. Sik­si laitoin taulukkoon kolme ikälu­okkaa, alle 45-vuo­ti­aat, 45 – 54 ‑vuo­ti­aat ja 55 vuot­ta täyttäneet.

Yksin asu­via on asun­tokun­nista 48,4 % ja kah­den hen­gen talouk­sia 30,8 % eli yhteen­sä 79,2 %. Pitäisi siis tehdä pien­asun­to­ja. Ikäryh­mit­täin tämä menee näin:

Yksin asu­vat

Alle 45 vuot­ta        20,2 %
45–54 vuot­ta            6,9 %
Yli 55+ vuot­ta        21,4 %
Yhteen­sä                48,4 %

Kah­den hen­gen ruokakunnat

Kah­den hen­gen ruokakun­nat, ikäryh­mi­tys van­hem­man asukkaan mukaan

Alle 45 vuot­ta         12,6 %
45–54 vuot­ta            4,0 %
55 + vuot­ta             14,2 %
Yhteen­sä                30,8 %

Alle 45-vuo­ti­aiden pien­talouk­sia on siis kol­mannes. Paljon, mut­ta paljon vähem­män kuin 79 %. Asun­topoli­it­tis­es­ti tämä ero on tärkeätä tehdä, kos­ka har­va muut­taa yksiöön, kun lapset ovat läht­e­neet isos­ta per­hea­sun­nos­ta. Niin­pä neljän huoneen asun­noista ja sitä suurem­mista läh­es puo­let on sel­l­aisia, jois­sa asukkai­ta on yksi tai kak­si. Tietysti ikään­tyneis­säkin on niitä, jot­ka asu­vat yksiöis­sä tai kak­siois­sa, mut­ta selvästi vähem­män kuin nuorissa.

 

 

 

 

 

12 vastausta artikkeliin “Helsingissä alle 45-vuotiaiden pienasuntokuntia on “vain” kolmannes”

  1. O.S. kir­joit­ti: “Pitäisi siis tehdä pienasuntoja.”

    Eikö pitäisi tehdä mielum­min eri­laisia, kaikenkokoisia asun­to­ja, jot­ta valikoimaa riit­täisi eri­lais­ten talouk­sien eri­laisi­in tarpeisiin.

  2. Sakke:

    …Eikö pitäisi tehdä mielum­min eri­laisia, kaikenkokoisia asun­to­ja, jot­ta valikoimaa riit­täisi eri­lais­ten talouk­sien eri­laisi­in tarpeisiin.

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta type­r­än kokosään­te­lyn takia on syn­tynyt tilanne, jos­sa pienistä asun­noista on suurin pula. Helsin­ki tarvit­see uuden 20 000 asukkaan kaupungi­nosan, jos­sa on läh­es pelkästään pieniä asun­to­ja tiivi­isti umpiko­rt­teleis­sa. Tarvi­taan Uusi-Kallio.

    Toinen iso, ohjauk­sel­la aikaansaatu ongel­ma, on seg­re­gaa­tion puute uusil­la alueil­la. Alueet ovat samaa tas­apak­sua, eivätkä sovi oikein kenellekään. Pitää kyetä parem­min eriyt­tämään eri tyyp­pisiä asun­to­ja, jot­ta alueille syn­tyy juuri tuon tyyp­pis­ten ihmis­ten tarvit­semia palvelui­ta. Sinkku­jen tarvit­se­mat palve­lut eroa­vat lap­siper­hei­den ja van­hus­ten tarvit­semista palveluista.

    1. Kalle. Mitä ihmeen järkeä olisi keskit­tää kaik­ki pien­asun­not yhteen kaupungi­nosaan. Oma kaupungi­nosa vasenkätisille, 52.-53 ‑vuo­ti­aille, sil­malasipäisille jne. Yleen­sä toimi­vas­sa kaupungis­sa on eri­laisia ihmisiä, nyt halu­at tehdä samanal­istyen ihmis­ten kaupungi­nosia. Pieniä asun­to­ja ei kan­na­ta keskit­tää edes yhteen taloon, kos­ka talos­sa, jos­sa on ain pien­asun­to­ja, por­rashuoneet vievät kohtu­ut­tom­sti tilaa. (vrt hotellit) 

  3. Voisko asun­not olla muun­neltavia isom­mik­si ja/tai pienem­mik­si, asukkaiden elämän­ti­lanteen mukaan?
    Tarvit­tais tietyst hyvää suun­nit­telua. Vai tulisko liian kalliiks?

  4. Jos van­hat ihmiset asu­isi­vat vuokra-asun­nois­sa, he kyl­lä muut­taisi­vat van­hem­miten pienem­pi­in. Kun asun­to­tu­loa ei verote­ta, on isos­sa, mut­ta lainat­tomas­sa näen­näisen hal­paa asua.

    Oma mutsi­ni on DI ja vai­h­toi mei­dän las­ten muute­ta pois espoon OKT:stä ker­rostalokolmioon ja osti väli­ra­hal­la sijoi­tusasun­non. Olisi var­maankin yhtiskun­nan kannal­ta parem­pi jos muutkin per­hea­sun­nois­sa “turhaan” asu­vat tek­i­sivät saman.

  5. Minus­ta 55 vuot­ta on liian alhainen ole­tus iäk­si las­ten pois muut­tamiselle. Esimerkik­si minä täytän 62 sinä vuon­na, kun nuorin lapseni täyt­tää 19 eli lopet­taa toden­näköis­es­ti lukion. Vai­monikin on sil­loin lähempänä 60 vuotta. 

    Ihmiset han­kki­vat lapsen­sa selvästi aiem­paa myöhem­min. Usein isät ovat hie­man äite­jä van­hemhempia las­ten syn­tyessä. Helsinkiläiset ensisyn­nyt­täjät ovat keskimäärin 30-vuo­ti­ai­ta ja kaik­ista syn­nyt­täjistä neljännes on yli 35-vuo­ti­ai­ta. Siitä voi arvioi­da, että 40-vuo­tias tuore isä ei ole mikään harvinaisuus.

    En usko, että kovin moni tavoit­telee nimeno­mais­es­ti pien­tä asun­toa (yksiötä tai pien­tä kak­sio­ta), vaik­ka niiden hin­nat ovat korkeat ja kysyn­tä suur­ta. Aika moni ostaisi mielu­um­min vähän isom­man, mut­ta niitä ei ole tar­jol­la sel­l­aisel­la hin­nal­la, johon taval­lisel­la palka­nsaa­jal­la olisi varaa. Jos varaa on, sinkut ja pariskun­nat osta­vat tila­van kak­sion tai kolmion.

    Esimerkik­si eräässä vuosi­tuhan­nen vai­h­teen taloy­htiössä on noin 30 asun­toa. Niistä viisi suur­in­ta oli 100–120 neliöisiä, 14 70–80 neliöisiä ja lop­ut alle 50 neliön yksiöitä tai kak­sioi­ta. Alle 80 neliöön ei puser­re­ta mil­lään kohtuukokoisia huonei­ta kak­si­lap­siselle per­heelle, joten yhtiössä oli vain viisi oikeaa per­hea­sun­toa. Toki 80 neliöön mah­tuu 4h+k, mut­ta ne maku­uhuoneet ovat sil­loin ahtai­ta koppeja. 

    Useim­mis­sa 70–80 neliöi­sis­sä asun­nois­sa asui silti kak­si­lap­sisia per­heitä, kos­ka muu­ta ei ollut nor­maali­pal­ka­lla saatavis­sa. Mon­et muut­ti­vat las­ten tul­lessa kouluikään Kirkkon­um­melle, Espooseen, Van­taalle tai kauem­mas, jos­ta sai kohtu­uhin­nal­la tilavam­man asun­non. Jos lähiseudul­la olisi ollut tar­jol­la kohtu­uhin­taisia 90–100 neliön asun­to­ja, useim­mat oli­si­vat muut­ta­neet sellaiseen.

    Entä keitä niis­sä lähiseudun per­hea­sun­nois­sa asui? Niis­sä asui sel­l­aisia lap­siper­heitä, joil­la niihin oli varaa. Vähän van­hempia kak­si­lap­sisia per­heitä ja yksi­lap­sisia per­heitä, joiden vähäisem­pi lap­siluku sal­li kalli­im­man asun­non ostamisen. Osas­sa asui eläkeikää läh­estyviä pariskun­tia, jot­ka halu­si­vat muut­taa lähem­mäs palvelui­ta, mut­ta samal­la vara­ta tilaa las­ten vierailuille.

    Entä nyt noin 15 vuot­ta myöhem­min? Per­hea­sun­nois­sa asuu pariskun­tia, joiden lapset ovat joko jo muut­ta­neet kotoa tai muut­ta­vat parin vuo­den kulues­sa. Siel­lä asuu varakkai­ta lapset­to­mia eläkeläisiä. Pikku­lap­siper­heitä näis­sä isois­sa asun­nois­sa on todel­la vähän. Me olemme oikeas­t­aan ain­oat ja mekin vain sik­si, että meil­lä on ns. iltatähti. Alueen pikku­lap­siper­heet asu­vat edelleen niis­sä ahtais­sa 70–80 neliön asun­nois­sa, kos­ka lap­siper­hei­den van­hem­mil­la ei ole muuhun varaa.

    Jos minä saisin päät­tää, raken­net­taisi­in tilavia kak­sioi­ta kooltaan 50–60 neliötä, tilavia kolmioi­ta kokolu­okkaan 70–90 neliötä ja 4h+k ‑asun­to­ja kokolu­okkaan 95–120 neliötä. Niitä pitäisi rak­en­taa niin paljon, että hin­nat putoaisi­vat tasolle, jol­la asun­toa tarvit­se­vat keski­t­u­loiset per­heen (sinkut mukaan lukien) pystyvät osta­maan tai vuokraa­maan sellaisen.

  6. Jo muu­ta­mas­sa vuodessa miesten määrä paisuu val­tavasti. Asun­to­tuotan­to on ver­rat­tain hidas­ta, joten se pitää ottaa huomioon jo nyt. Jos päät­täisin asioista räätälöisin vähin­tään 40% uusista asun­noista sikkumiehille.

    Entä vir­tu­al­isaa­tio? Mik­si köy­hä asu­isi kämäsessä tuhkaluukus­sa, jos vir­tu­aalil­a­sit päässä pääsee smaragdeil­la vuo­rat­tuun lei­ju­vaan palat­si­in, jos­sa voi olla kaik­ki maail­man rusi­nat, vaik­ka avaru­us­laivoista pingvi­inien ylläpitämään oopperaan?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Mitä ihmeen järkeä olisi keskit­tää kaik­ki pien­asun­not yhteen kaupunginosaan… 

    Jep, sin­un täy­tyy olla oike­as­sa. Juuri tämän vuok­si ihmiset eivät halua asua Kallios­sa. Varsinkin sinkut ja nuoret halu­a­vat sieltä pois, kos­ka Kallion palve­lut eivät vas­taa hei­dän tarpeitaan. 😉

    Laadukkaas­sa suun­nit­telus­sa kaupungi­nos­al­la on selkeä luonne. Helsin­gin suun­nit­telu on ollut jo vuosia surkeaa. On sekoitet­tu eri tyyp­pistä asum­ista, jol­loin alue ei kel­paa kun­nol­la kenellekään.

    Berli­in­istä on jotain tarkem­piakin laskelmia, paljonko ihmisiä tarvi­taan palvelun syn­tymiseen. Berli­inin laskel­mat eivät valitet­tavasti päde Helsingis­sä, kos­ka työn hin­ta on Suomes­sa huimasti korkeampi. Eli olemme tässäkin verot­ta­mas­sa itsemme hengiltä.

    Kallion asukas­määrä on täl­lä het­kel­lä vajaat 20 000. Sen tiede­tään takaa­van suo­ma­laisel­lakin kus­tan­nus­ta­sol­la palve­lut (olen asunut Kallios­sa), kun asukasti­heys on vajaat 19 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Yhdis­tet­tynä tietoon, että meiltä puut­tuu pieniä asun­to­ja, kan­nat­taa uhra­ta tuo neliökilometri.

  8. Sepi:
    …Olisi var­maankin yhtiskun­nan kannal­ta parem­pi jos muutkin per­hea­sun­nois­sa “turhaan” asu­vat tek­i­sivät saman.

    Olisi parem­pi, että yhteiskun­ta sot­keen­tu­isi vähem­män asumiseen ja keskit­ty­isi sille kuu­lu­vi­in tehtävi­in, kuten edel­ly­tyk­si­in rak­en­taa. Itse kaavoit­taisin ker­ta­heitol­la koko Kehä I:n sisäl­lä ole­van alueen ruu­tukaavaan ja antaisin sen tämän jäl­keen kehit­tyä. Ton­tin omis­ta­ja tietää paljon parem­min kuin poli­itikko, mitä ton­tille kan­nat­taa rak­en­taa. Se ei liene täl­lä het­kel­lä mah­dol­lista, joten tehdään edesedel­ly­tyk­set rak­en­taa ne parikym­men­tä­tuhat­ta pienasuntoa.

  9. Petri Wik­ström:
    Voisko asun­not olla muun­neltavia isom­mik­si ja/tai pienem­mik­si, asukkaiden elämän­ti­lanteen mukaan? 

    Van­hois­sa töölöläistalois­sa on usein näin. Isoista asun­noista on kolmekin eri sisäänkäyn­tiä asun­toon: pää‑, palveli­jan- ja työhuoneen­sisäänyn­ti. Asun­noista pystyi siis parhaim­mil­laan vuokraa­maan ulos kak­sikin yksiötä. 

    Osmo mainit­si tuos­sa rak­en­tamisen tehot­to­muu­den. Täl­lainen rak­en­t­a­mi­nen­han on teho­ton­ta. Kyse on vain kenen kannal­ta teho­ton­ta! Asukkaan kannal­ta asia on hyvä, mut­ta nip­istää gryn­derin voit­to­ja. Eli palataan suo­ma­laisen asun­tora­hoituk­sen rahoituk­sen ongelmaan.

  10. edit:
    …Jos päät­täisin asioista räätälöisin vähin­tään 40% uusista asun­noista sikkumiehille… 

    Mietin, mikä on sinkku­miehille räätälöi­ty asun­to? Onko se kah­denkymme­nen neliön yksiö, neljänkymme­nen neliön auto­tallil­la ja taloy­htiön saunaosas­tol­la sekä punt­ti­salil­la raken­nuk­sen katol­la? Vähän pienem­mäl­läkin auto­tallil­la saat­taa pär­jätä, jos ei omista autoa. 🙂

  11. Kalle: Mietin, mikä on sinkku­miehille räätälöi­ty asun­to? Onko se kah­denkymme­nen neliön yksiö, neljänkymme­nen neliön auto­tallil­la ja taloy­htiön saunaosas­tol­la sekä punt­ti­salil­la raken­nuk­sen katol­la? Vähän pienem­mäl­läkin auto­tallil­la saat­taa pär­jätä, jos ei omista autoa. 

    Entä se talo, ja sen tilat? 

    Jois­sain talois­sa on aikoinaan ollut ns. keskuskeit­tiö, jos­ta on voin­ut tila­ta ate­ri­ansa. Jos­sain täl­laises­sa talos­sa muis­tan näh­neeni myös pikku­ruisen ruo­ka-annoshissin, jol­la sapuskat sai suo­raan omaan ker­rokseen­sa. Toisaal­ta voisi olla myös kysyn­tää sel­l­aiselle, kohtu­uhin­taiselle ruokalalle, jos­sa voisi saa­da kaik­ki tarvit­ta­vat ate­ri­ansa, väli- ja yöpalat mukaan­lukien 24h/7 vrk (arjet, pyhät) ympäri vuo­den. Olisi aika upeaa, kun ei tarvit­sisi enää huole­htia näistä yhtä paljon kuten vielä nykyisin.

    Kaiken tarpeet­toman sääte­lyn purkamisel­la ainakin tuom­moi­sen 24h/vrk ja 7pv/vko ‑ruokalan (rav­in­tolan) hin­nat voisi ehkä saa­da kohtu­ulliselle tasolle, mur­to-osaan siitä mitä esimerkik­si monis­sa van­hus­ten palve­lu­talois­sa käsit­tääk­seni rahaste­taan toistaiseksi.

    Mitä kaikkia yhteisiä tilo­ja ja/tai palvelui­ta sinkku­mi­estaloi­hin mahdet­taisi­in tarvita?
    — vas­taan­ot­to vahtimestareineen?
    — ter­veyspiste (hoi­turei­neen?)
    — lukusali
    — pesu­la ainakin, ehkä myös par­turi (riip­puen talon koosta)
    — liikuntatilat
    — olisiko oma vai yhteissauna(t) parem­pi vaihtoehto?
    — ker­ho- ja kokoon­tu­misti­lat, ja
    — har­rastetilo­ja mon­een lähtöön, aivan varmasti
    — yhteis­ti­lat mm. urheiluk­il­pailu­jen seu­raamista varten (, mut­ta eurovi­isufri­ikeille ehkä oma erilli­nen sali!)
    — aika paljon kaikkea muu­takin voi ehkä keksiä …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.