Huomioita AM-ohjelmasta (2) Huoneistokokojakauma

16 vastausta artikkeliin “Huomioita AM-ohjelmasta (2) Huoneistokokojakauma”

1. Tulisi tosi­aan pyrk­iä siihen että tule­vaisu­udessa asut­taisi­in entistä suurem­mis­sa asun­nois­sa, eikä pienem­mis­sä. Joku 40 neliömetriä tai 50 on sopi­va yksi­na­su­jalle. Tietenkin saa ostaa suurem­mankin jos on varaa ostaa. 

   Vähän pelkään että trend­inä tule­vaisu­udessa ovat kananko­pit sekä per­heille että yksi­na­su­jille. Mm. Mar­tin­laak­son mini­a­sun­not (oli­vatko ne nyt 7 tai 15 neliötä) ja sit­ten myös per­hea­sun­to­jen lisäk­si eräässä uud­isko­hteessa joka on alueel­lamme on 30 neliön asuntoja. 

   Suomes­sa sää on aivan hirvit­tävä suurim­man osan vuodes­ta. Sataa lun­ta tai rän­tää… tai sit­ten kesäl­lä tulee vet­tä kaata­mal­la. Tääl­lä ei oikeas­t­aan ole mitään rav­in­to­la eikä katukult­tuuria. Lisäk­si monil­la ei ole lait­taa rahaa juurikaan kulu­tuk­seen, kult­tuuri­in, ulkona syömiseen ja mui­hin kivoihin aktivi­teet­tei­hin kaupungilla, joten elämä tulee ole­maan surkeaa ja yksinäistä vähä­varaise­na minikopis­sa istuen kun pienessä asun­nos­sa ei ole edes tilaa har­ras­tus­tarvikkeille ja liika ahtaus ärsyttää. 

   Pienet asun­not ovat OK opiske­li­joille, mut­ta eivät hyväksyt­täviä pysyviksi asunnoiksi. 

   Raken­nus­fir­mo­jen ahneu­den vuok­si miniko­pit kyl­lä tule­vat var­masti yleistymään ja ovat pian stan­dar­di jos niiden rak­en­t­a­mi­nen vain sal­li­taan. Niistä saa parem­man hin­nan per neliömetri. Sit­ten media selit­tää kil­van miten 2 neliömetrin bok­sis­sa asum­i­nen on muotia. 

   Hong Kon­gin neliöhin­to­ja tutkailin ja siel­lä kaiketi keskimäärin 18 neliön asun­to mak­saa noin 400 tuhat­ta euroa. Vuokrien täy­tyy olla var­maankin halvem­pia kuin osto­hin­ta. Luulen että muuten porukat asu­isi­vat kadulla.

   Vastaa

2. Näitä kuningasaj­tauk­siani:

   Suure­maaa huoen­sios­sa on mielekästä olla eril­lien huone oma­lal siäänkäyn­nil­lä ja kh:lla (ns. koti­a­pu­laien huone ennen vanhaa).

   Tämän osakas voi halutes­saan vuokra­ta eril­lisenä asun­tona. Vöälisäs on äänen­pitävä ovi. Ja jos hauaa, aukonkin voi pan­na umpeen.
   Ja toisaal­ta asun­toon saa lisää tilaa tarvit­taes­sa. Täl­la­sia huoneis­to­ja on muuten kak­si tässä entisessä ara­va-talos­sa, jos­sa asun.

   tätä asia on syytä edis­tää, vaik­ka se vaikut­takain haitallis­es­ti skeä vuokrata­soon että rakennsuy­htiöidne katteisiin.

   Vastaa

3. Kanikop­pi­en rak­en­t­a­mi­nen johtaa kansan näivet­tymiseen, sil­lä kuka­pa halu­aa tehdä lap­sia kanikoppeihin ?

   Syn­tyvyys on läht­enyt lasku­un , syynä ovat leikkauk­set, palkkaeroosio, lomien ja van­hempain- vapaiden leikkausuh­ka, asumisen hin­nan nousu ja asun­to­jen koon pieneneminen

   Vastaa

4. Eihän tästä niin kovin kauan aikaa ole, kun nimeno­maan Vihrei­den piiris­sä moni korosti sitä, että jopa Helsingis­sä muka asut­taisi­in aivan liian suuris­sa asun­nois­sa. Niis­sä kanikopeis­sa ja/tai solu­a­sun­nois­sa olisi pienem­mät hiilid­iok­sidipäästöt asukas­ta kohti. Onko suun­ta nyt sit­ten muut­tumas­sa yleisem­minkin Vihrei­den sisällä?

   Vastaa

5. Osmo Soin­in­vaara:
   Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on 90 neliötä, eikä kukaan urpu­ta mitään. 

   Itse asi­as­sa Espoos­sa 2015 kolmel­la ensim­mäisel­lä vuosineljän­nek­sel­lä aloitet­tu­jen asun­to­jen keskikoko on 65,4 m².*

   Helsingis­sä samana ajan­jak­sona aloitet­tu­jen asun­to­jen keskikoko on 62,9 m².**

   Espoon asun­to­tuotan­to talo­tyypeit­täin eriteltynä:
   — Eril­lispi­en­talois­sa 29% huoneis­toalas­ta, keskikoko 137,4 m²
   — Rivi- ja ketju­talois­sa 9% huoneis­toalas­ta, keskikoko 79,8 m²
   — Ker­rostalois­sa 62% huoneis­toalas­ta, keskikoko 51,6 m²

   En löytänyt äkkiseltään asi­as­ta tilas­toa, mut­ta arve­len Helsingis­sä ker­rostalo­jen muo­dosta­van suurem­man osan uud­is­tuotan­non kokon­aishuoneis­toalas­ta kuin Espoos­sa. En pitäisi täten yllät­tävänä jos Helsingis­sä aloitet­tu­jen ker­rostalo­jen keski­huoneis­toala olisi parem­pio­saisia suo­si­vas­ta suura­sun­topoli­ti­ikas­ta johtuen itse asi­as­sa suurem­pi kuin Espoossa.

   Suurten asun­to­jen sub­ven­toin­ti pien­ten kus­tan­nuk­sel­la on net­tomääräis­es­ti hyvä­tu­loisia suo­si­va toimen­pide, kos­ka suurem­mis­sa asun­nois­sa asuu keskimäärin parem­pit­u­loisia. Se on myös ympäristönäkökul­mas­ta arve­lut­tavaa, kos­ka suurem­mis­sa asun­nois­sa myös asum­isväljyys on keskimäärin suurem­pi.

   Jos halu­taan tukea lap­siper­heitä, tehdään se lap­sil­isien tms. kaut­ta, jol­loin tuki oikeasti löytää kohteeseensa. 

   *) Eet­vart­ti 4/2015, s. 31–32 tiedoista laskettu.
   **) Rak­en­t­a­mi­nen Helsingis­sä vuo­den 2015 kol­man­nel­la vuosineljän­nek­sel­lä, s. 5 tiedoista laskettu.

   Vastaa

   1. Itse asi­as­sa Espoos­sa 2015 kolmel­la ensim­mäisel­lä vuosineljän­nek­sel­lä aloitet­tu­jen asun­to­jen keskikoko on 65,4 m².*

      Kat­sos vain, onpasd iso muu­tos Espoos­sa. Tietoni oli muu­ta­man vuo­den vanhoja.

      Vastaa

6. Ain­oa tut­tava­pariskun­ta, joka asuu minkään kaupun­gin keskus­tas­sa reilunkokoises­sa asun­nos­sa, on lapse­ton lääkäri-toimitusjohtaja-pariskunta. 

   Vaikea kuitenkin on ymmärtää, mil­lä perus­teel­la juuri heille pitää jär­jestää julkisen val­lan avul­la asutoja. 

   Noh, ehkä Helsingis­sä kaik­ki asi­at ovat toisin.

   Vastaa

7. Osmo: syynä tuo­hon kään­teeseen lie­nee se, että Espoon pien­taloalueet alka­vat ole­maan valmi­ita ja uusi kasvu tulee tiivi­im­mistä ker­rostaloalueista eri­tyis­es­ti metron varteen.

   Vastaa

8. Asum­isväljyy­den kas­vat­tamisen tukem­i­nen on johonkin rajaan saak­ka perustel­tua sosi­aal­i­sista ja ter­vey­del­li­sistä syistä. Luulen, että asum­isväljyy­den kas­vat­tamisen net­to­hyö­ty menee kuitenkin negati­ivisen puolelle jo paljon nyky­istä pienem­mäl­lä asumisväljyydellä.

   Toisin sanoen, on toden­näköistä, että jos 5‑henkinen per­he asuu 50 neliön asun­nos­sa, neliömäärän tuplaami­nen tuot­taa enem­män hyv­in­voin­tia kuin mitä siitä aiheutuu kus­tan­nuk­sia. Sen sijaan olen varsin skepti­nen sen suh­teen, päteekö tämä enää 25 neliön asun­nos­sa asu­van yksineläjän kohdal­la. Olen melko var­ma, että nykyiset pin­ta-alanor­mit tuot­ta­vat kokon­aisu­udessaan yhteiskun­nalle hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta sen kaut­ta, että asum­isväljyyt­tä sub­ven­toidaan isom­mal­la sum­mal­la kuin mitä sub­ven­tion aikaansaa­ma hyö­ty on.

   Onko tätä muuten tutkittu?

   Vastaa

9. Moni köy­hä per­he on valin­nut asua keskus­tan yksiössä tai kak­sios­sa, kos­ka sijain­ti on kokoa tärkeämpi. Helsin­gin sosial­isti­nen sään­te­ly siirtää rahaa heiltä rikkaille pariskun­nille. Se nos­taa pien­ten asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Pitäisi antaa markki­noiden rak­en­taa vapaasti sitä, mis­tä on eniten puutet­ta, ja paljon nyky­istä enemmän.

   Vastaa

10. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, kun en asi­aa tiedä: Kuin­ka paljon työn ja mate­ri­aalien ynnä pakol­lis­ten mak­su­jen sum­ma on 20 neliömetrin asun­nos­sa ja kuin­ka paljon sum­ma kas­vaa kun asun­non koko kas­vaa 35 neliömetri­in? Tai 50 neliömetri­in? En siis halua tietää asun­to­jen hin­noitelumekanis­mia vaan työn ja mate­ri­aalien hin­nan suh­teen neliömetrimäärään nähden.

    Vastaa

11. Ei pieniä asun­to­ja:
    Tulisi tosi­aan pyrk­iä siihen että tule­vaisu­udessa asut­taisi­in entistä suurem­mis­sa asun­nois­sa, eikä pienem­mis­sä. Joku 40 neliömetriä tai 50 on sopi­va yksi­na­su­jalle. Tietenkin saa ostaa suurem­mankin jos on varaa ostaa. 

    Mis­sä ovat peruste­lut nyky­istä suurem­mille asun­noille, kuka niitä halu­aa. Esimerkik­si toimi­va 30 m³ yksiö riit­tää hyvin yhdelle, 50 m² kak­sio kahdelle jne. Juuri täl­laisia ovat myös kan­takaupun­gin halu­tu­im­mat asun­not. Eivät totis­es­ti mitään kur­jia koppeja.

    Tavaran määrä vähe­nee kun kaikkea ei enää tarvitse omis­taa itse. Yhteisöl­lisessä kaupunki­a­sumises­sa olo­huoneena on koko kaupun­ki. Kotona vietetään yhä vähem­män aikaa. Maaseudul­la omakoti­talos­sa ihan­noita­vat neliöt eivät ole tarpeen kaupungissa.

    On nurinkurista, että tähdätään pros­entin parin ener­gian­säästöön laske­mal­la huoneis­ton läm­pöti­laa mukavu­us­ra­jalle samal­la kun aivan hyvin voitaisi­in turhista neliöistä luop­umal­la säästää kym­meniä prosentteja.

    Vastaa

12. Markku af Heurlin:
    Näitä kuningasajtauksiani:

    Suure­maaa huoen­sios­sa on mielekästä olla eril­lien huone oma­lal siäänkäyn­nil­lä ja kh:lla (ns. koti­a­pu­laien huone ennen vanhaa).

    Tämän osakas voi halutes­saan vuokra­ta eril­lisenä asun­tona. Vöälisäs on äänen­pitävä ovi. Ja jos hauaa, aukonkin voi pan­na umpeen.
    Ja toisaal­ta asun­toon saa lisää tilaa tarvit­taes­sa. Täl­la­sia huoneis­to­ja on muuten kak­si tässä entisessä ara­va-talos­sa, jos­sa asun.

    tätä asia on syytäedis­tää, vaik­ka se vaikut­takain haitallis­es­ti skeä vuokrata­soon että rakennsuy­htiöidne katteisiin.

    Tämä on varsin kan­natet­ta­va idea. Rak­en­taa enem­män per­hea­sun­to­ja, jot­ka olisi alus­ta läh­tien suun­nitel­tu ja raken­net­tu help­poa erotettavuutta/yhdistettävyyttä silmäl­lä pitäen. Samal­la pitäisi luul­tavasti uud­is­taa jotain lake­ja ja ase­tuk­sia sil­lä nykyään asun­non jakami­nen kahdek­si ei ole vält­tämät­tä mikään kevyt prosessi.

    Vastaa

13. Helsingis­sä vuon­na 2015 valmis­tunei­den asun­to­jen keskip­in­ta-ala oli 65,5 m². (Mukana tässä luvus­sa ei ole niiden vajaan 350 asun­non tiedot, jot­ka syn­tyivät käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tosten vuoksi)
    Täl­lä vuosi­tuhan­nel­la valmis­tuneis­sa keskikoko on 71,3 m², eli alaspäin on tultu.
    tietokeskuk­sen julka­isu rak­en­tamis­es­ta ilmestynee ensi viikolla.

    Vastaa

14. Eikö tästä ole mitään tutkimusti­etoa, minkä kokoiseen asun­toon ihmiset halu­vat, kun ote­taan huomioon suurem­man koon aikaansaa­ma hinnannousu?

    Net­tikeskusteluis­sa on näköjään help­po huudel­la oman miel­tymyk­sen mukaan, että tarvi­taan sen ja sen kokoisia asun­to­ja. Pitäisi kuitenkin var­maan selvit­tää, mikä on kansalais­ten pref­er­enssien kirjo.

    Itse halu­aisin 20 m² asun­non jostain Kehä I:n tun­tu­mas­ta (7–12 km keskus­taan), kun en tarvitse tilaa ja jokainen neliömetri näyt­tää lisäävän asun­non vuokraa tun­tu­vasti (pienen­nän myös mielel­läni hiil­i­jalan­jälkeäni), mut­ta näin pieniä asun­to­ja ei juuri näy kan­takaupun­gin iki­van­ho­jen kort­telei­den ulkop­uolel­la. Taku­ul­la on aina paljon niitäkin, jot­ka eivät ahdis­tu asun­to­jen pienu­ud­es­ta vaan vuokrista. Näille ihmisille voisi olla vai­h­toe­hto­ja kan­takaupun­gin ulkop­uolel­lakin. Itse en uskalla noi­hin kan­takaupun­gin iki­van­hoi­hin pikkuyk­siöi­hin edes muut­taa huonon äänieristyk­sen pelossa.

    Vastaa

15. Jari S.: Eikö tästä ole mitään tutkimusti­etoa, minkä kokoiseen asun­toon ihmiset halu­vat, kun ote­taan huomioon suurem­man koon aikaansaa­ma hinnannousu?

    En tiedä tutkimuk­sista mut­ta täl­lä het­kel­lä esimerkik­si kaupun­gin vuokra-asun­to­jen hak­i­joista 60% (~8300 hak­i­jaa) on yhden ihmisen ruokakuntia.

    En pysty puhu­maan muiden puoles­ta mut­ta sen voin sanoa että olen yksi noista 8300 hak­i­jas­ta, ja mielessäni ei edes kävisi mak­saa 40 m² kokois­es­ta yksiöstä tai kak­sios­ta 600e/kk jos olisi mah­dol­lisu­us asua 25 m² kokoises­sa yksiössä 375e/kk (nämä numerot 15e/m2 oletuksella).

    Kyl­lähän tuo about 200e/kk ja 2400e/vuosi on mon­elle yksi­na­su­jalle niin iso asia että on todel­la vaikea kuvitel­la että 15 ekstraneliöstä saata­va hyö­ty voit­taisi tuon rahal­lisen säästön.

    Kahdel­la ja puolel­la don­al­la lentää hel­posti pari ker­taa vuodessa tropi­ikki­in ahdis­tus­ta helpottamaan.

    Vastaa