Huomioita AM-ohjelmasta (3) Täydennysrakentaminen

Sivu8 :

Asun­torak­en­tamis­es­ta 40 % toteu­tuu täydennysrakentamisena

Hyvä tavoite. Näin säästyy luon­toa ja viher­aluei­ta. Tähän tarvit­taisi­in paljon vahvem­pia keino­ja. Lisäk­si kaavoitus on työlästä joten tarvit­taisi­in myös voimavaro­ja kaavoitukseen.

Ymmärtääk­seni bule­vardit ovat täy­den­nys­rak­en­tamista. Ainakin suun­nitel­mat Laa­jasa­los­sa ja Man­ner­heim­intien var­rel­la Pikku-Huopalahdessa ovat. Taloy­htiöitä tulisi kan­nus­taa taloudel­lisil­la porkkanoil­la täy­den­tämään väljästi raken­net­tu­ja tonttejaan.

Alueil­la, joiden asun­tokan­ta on yksipuolista ja uud­is­tuotan­to vähäistä, uusi asun­tokan­taa monipuolis­ta­va täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on tärkein tavoite.

Omis­tustalo­ja vuokrat­alo­jen lomaan. Tähän saate­taan tarvi­ta ATT:tä. Jot­ta se voisi tehdä näitä pro­jek­te­ja tap­pi­ol­la, sen olisi saata­va tehdä jotain voitol­la. Minus­ta ATT:tä ei tulisi raja­ta pois kovan rahan tuotan­nos­ta, siis siitä kan­nat­tavas­ta osasta.

 

 

2 vastausta artikkeliin “Huomioita AM-ohjelmasta (3) Täydennysrakentaminen”

  1. Nyt kun putkire­mont­tivuoroon alka­vat tul­la 60–70 ‑luvun tait­teen kelvot­tomim­mat ele­ment­ti­taloro­tiskot, niin varsinkin niistä mata­lampi­en hissit­tömien talo­jen kohdal­la pitää tosi reip­paasti lisää raken­nu­soikeut­ta tyrkyt­tämäl­lä — ilman että autopaikko­ja vaa­di­taan kuitenkaan lisää — kan­nus­taa tähän ratkaisuun:

    http://yle.fi/uutiset/nainkin_putkiremontin_voi_rahoittaa_puretaan_talo_ja_rakennetaan_tilalle_uusi/8625355

  2. O.S. kir­joit­ti: “Taloy­htiöitä tulisi kan­nus­taa taloudel­lisil­la porkkanoil­la täy­den­tämään väljästi raken­net­tu­ja tonttejaan.”

    Mik­si?

    Mielestäni tuos­sa on vaarana liian tiivis, ei viihty­isä kaupun­ki. Siinä men­täisi­in vaikealle alueelle, jos­sa ns. “tip­ping point” lie­nee saavutet­tu. Asian, eli liian suuren asum­isti­ivey­den seu­raus­vaiku­tuk­set, nyt tarkoi­tan hait­to­ja, voivat monin paikoin olla jo nyky­isinkin suuri riski.

    Mon­enko ihmisen asut­ta­man asun­tokon­tin Osmo, tai joku muu, olisi valmis sal­limeen sijoitet­tavak­si esimerkik­si tämän­päiväisen sanomale­hden lehtiar­tikke­lin (HS/9.2.2016/s. A22) val­oku­vas­sa näkyvälle ton­tille, jos toinen, ilmeis­es­ti vuokra-asunto(i)na ole­van omis­ta­ja sitä halu­aisi, mut­ta oletet­tavasti toinen vas­tus­taisi, peri­aat­teel­la: “not in my backyard”? 

    Tuol­lainen asuinympäristö (kuin em. kuvan esimerk­ki) vo tuot­taa pelkkää pahoin­voin­tia, tai aikaansaa­da halua pae­ta. Miten hyvin tämänkaltaiset pahoin­voin­tia tuot­ta­vat syyt ja mekanis­mit niiden taustal­la meil­lä Suomes­sa tunnetaan? 

    Asioista, mm. asuin­vi­ihtyvyy­den (ml. asuinympäristön viihty­isyy­den) sosi­aal­i­sista ja yksilöl­li­sistä vaiku­tus­mekanis­meista ja para­me­treista kan­nat­taisi ottaa kun­nol­la selvää, ennenkuin mitään type­r­iä (tiivistys-)päätöksiä lähde­tään tekemään. Kan­sain­vä­li­nen tutkimusy­hteistyö voisi myös olla avuk­si, sil­lä koke­muk­sia eri vai­h­toe­hdoista (tiivey­den osalta) lie­nee löy­det­tävis­sä muualtakin.

    Jotain oras­tavaa tutkimus­ta lie­nee Suomes­sakin jo tehty. Taloudel­liset porkkanat kan­nat­taa meil­lä suun­na­ta ensik­si riit­tävän vankan tieto- ja osaamis­po­h­jan han­k­in­taan, jos sel­l­aista ei vielä sat­tuisi olemaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.