Sivu8 :
Asuntorakentamisesta 40 % toteutuu täydennysrakentamisena
Hyvä tavoite. Näin säästyy luontoa ja viheralueita. Tähän tarvittaisiin paljon vahvempia keinoja. Lisäksi kaavoitus on työlästä joten tarvittaisiin myös voimavaroja kaavoitukseen.
Ymmärtääkseni bulevardit ovat täydennysrakentamista. Ainakin suunnitelmat Laajasalossa ja Mannerheimintien varrella Pikku-Huopalahdessa ovat. Taloyhtiöitä tulisi kannustaa taloudellisilla porkkanoilla täydentämään väljästi rakennettuja tonttejaan.
Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen on tärkein tavoite.
Omistustaloja vuokratalojen lomaan. Tähän saatetaan tarvita ATT:tä. Jotta se voisi tehdä näitä projekteja tappiolla, sen olisi saatava tehdä jotain voitolla. Minusta ATT:tä ei tulisi rajata pois kovan rahan tuotannosta, siis siitä kannattavasta osasta.
Nyt kun putkiremonttivuoroon alkavat tulla 60-70 -luvun taitteen kelvottomimmat elementtitalorotiskot, niin varsinkin niistä matalampien hissittömien talojen kohdalla pitää tosi reippaasti lisää rakennusoikeutta tyrkyttämällä – ilman että autopaikkoja vaaditaan kuitenkaan lisää – kannustaa tähän ratkaisuun:
http://yle.fi/uutiset/nainkin_putkiremontin_voi_rahoittaa_puretaan_talo_ja_rakennetaan_tilalle_uusi/8625355
O.S. kirjoitti: ”Taloyhtiöitä tulisi kannustaa taloudellisilla porkkanoilla täydentämään väljästi rakennettuja tonttejaan.”
Miksi?
Mielestäni tuossa on vaarana liian tiivis, ei viihtyisä kaupunki. Siinä mentäisiin vaikealle alueelle, jossa ns. ”tipping point” lienee saavutettu. Asian, eli liian suuren asumistiiveyden seurausvaikutukset, nyt tarkoitan haittoja, voivat monin paikoin olla jo nykyisinkin suuri riski.
Monenko ihmisen asuttaman asuntokontin Osmo, tai joku muu, olisi valmis sallimeen sijoitettavaksi esimerkiksi tämänpäiväisen sanomalehden lehtiartikkelin (HS/9.2.2016/s. A22) valokuvassa näkyvälle tontille, jos toinen, ilmeisesti vuokra-asunto(i)na olevan omistaja sitä haluaisi, mutta oletettavasti toinen vastustaisi, periaatteella: ”not in my backyard”?
Tuollainen asuinympäristö (kuin em. kuvan esimerkki) vo tuottaa pelkkää pahoinvointia, tai aikaansaada halua paeta. Miten hyvin tämänkaltaiset pahoinvointia tuottavat syyt ja mekanismit niiden taustalla meillä Suomessa tunnetaan?
Asioista, mm. asuinviihtyvyyden (ml. asuinympäristön viihtyisyyden) sosiaalisista ja yksilöllisistä vaikutusmekanismeista ja parametreista kannattaisi ottaa kunnolla selvää, ennenkuin mitään typeriä (tiivistys-)päätöksiä lähdetään tekemään. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö voisi myös olla avuksi, sillä kokemuksia eri vaihtoehdoista (tiiveyden osalta) lienee löydettävissä muualtakin.
Jotain orastavaa tutkimusta lienee Suomessakin jo tehty. Taloudelliset porkkanat kannattaa meillä suunnata ensiksi riittävän vankan tieto- ja osaamispohjan hankintaan, jos sellaista ei vielä sattuisi olemaan.