Liberan analyyssi (5) Matalan rakentamisen kustannus esiin

Pur­si­ainen ja Saari­maa vaa­ti­vat tiivi­im­pää kaavoitus­ta. He syyt­tävät tehot­tomista kaavoista poli­itikko­ja ja sitä vääristymää, että kaavoista päät­tävät nykyiset asukkaat eikä tulevil­ta kysytä mitään.

Tämä nyky­is­ten asukkaiden tuot­ta­ma vääristämä on suosit­tu nykykir­jal­lisu­udessa eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, jos­sa siitä syytetään kaupunkien kalli­ita asumiskus­tan­nuk­sia ja ympäristörikok­seen ver­rat­tavaa kaupunki­rak­en­teen hajaantumista.

Hyvä esimerk­ki tästä on, että valmis­teil­la ole­van Uuden yleiskaa­van ollessa ensim­mäisen ker­ran kansalais­ten arvioitavis­sa, sen läh­es jokaises­ta rak­en­tamiseen osoite­tus­ta pik­selistä joku urputti.

Helsingis­sä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan poli­itikot ovat viime aikoina olleet suurem­pi­en raken­nuste­hokkuuk­sia puoles­ta ja virkamiehet puo­lus­ta­neet kaupun­gin mata­laa siluettia.

Helsingis­sä nyt kuitenkin on myötä­tu­u­lessa yleiskaa­va, joka mah­dol­lis­taa neljän­nesmiljoona uut­ta asukas­ta. Maakun­nista ja naa­purikun­nista on tul­lut mar­ma­tus­ta, että varaste­taan hei­dän asukkaansa.

Kir­joituk­ses­sa san­o­taan eksplisi­it­tis­es­ti, että jos Jätkäsaari olisi kaavoitet­tu ker­rosta korkeam­mak­si, sinne mah­tu­isi 2000 asukas­ta enem­män. Kun näin ei tapah­du, syn­tyy 180 miljoo­nan euron hyvinvointitappio.

Kysyin Her­ne­saar­ta kaavoitet­taes­sa, olisiko se voin­ut olla tehokkaam­paa. Vas­taus oli, että tämä on ihan hyvää kan­takaupun­gin tiiveyt­tä. Huo­mautin, että meil­lä Kata­janokalla tätä pide­tään kyl­lä läh­es hajarak­en­tamise­na. Eihän tuos­sa päästä edes kol­men tont­tite­hokkuuk­si­in. Vas­taus oli, että Kata­janok­ka kaavoitet­ti­in ennen auto­ja ja pysäköintinormeja.

Nuo kak­si­tuhat­ta asukas­ta oli­si­vat raken­nu­soikeutena 80 000 k‑m2 ja se taas on autopaikkoina 640 autopaikkaa. Jätkäsaaren raken­nuste­hokku­ut­ta säätelee se, että autopaikko­jen lisäämi­nen tulisi erit­täin kalli­ik­si. Nyt ne mak­sa­vat keskimäärin noin 50 000 euroa, mut­ta kalleim­mat ovat yli 70 000 euroa. Tämän päälle tule­vat oli­si­vat vielä kalli­impia, kos­ka halvim­mat vai­h­toe­hdot on jo käytet­ty. Maanalaises­sa pysäköin­nis­sä pitäisi ava­ta seu­ra­va ker­ros, joka siis olisi selvästi meren­pin­nan alapuolella.

Alka­isi olla houkut­tel­e­vaa rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja maan päälle, mut­ta ne oli­si­vat pois asun­noil­ta. Jos asun­non hin­ta on 6000 € ja pysäköin­tipaik­ka ramppei­neen vie 30 neliötä, paikan hin­naksi tulee 120 00 euroa, kun annetaan 2000 € neliötä alen­nus­ta siitä, että autopaik­ka on halvem­pi rak­en­taa kuin asun­to kylpyhuoneineen.

Jos nuo 640 autopaikkaa mak­saisi­vat vaikka­pa vain 100 000 euroa kap­paleelta, solah­taisi tuos­ta 180 miljoo­nan hyödys­tä 64 miljoon­aa autoi­hin. Jäl­jelle jää yli sata miljoon­aa. Ker­roksen korkeam­mat raken­nuk­set kuitenkin tuot­ta­vat var­joisu­ut­ta ja muu­ta ikävää joka alen­taa muiden asun­to­jen arvoa. Niiden yhteen­las­ket­tu arvo noin 3,6 mil­jar­dia, joten jos arvonalen­nus on kolme pros­ent­tia, men­nään pakkaselle.

Joku voisi tietysti kysyä, mik­si ei voisi rak­en­taa noi­ta lisäa­sun­to­ja autot­tom­i­na. Onhan yli puo­let kan­takaupun­gin ruokakun­nista autot­to­mia, joten var­maan tuli­joi­ta riittäisi.

En osaa vas­ta­ta. Kysykää kokoomukselta!

Toinen huo­mau­tus liit­tyy tuo­hon kaava­maiseen yksi ker­ros lisää. Meil­lä Kata­janokalla talot ovat vain viisik­er­roksisia ja aluete­hokku­us on paljon suurem­pi kuin Jätkäsaa­res­sa. Myös van­has­sa Euras­sa tont­tite­hokku­us on korkea. Jos halu­taan tiivistää, ylöspäin rak­en­tamiselle on parem­pia vaihtoehtoja.

= = =

Mut­ta mik­si kir­joit­ta­jat ovat iske­neet silmän­sä Jätkäsaa­reen? Paljon suurem­paa väki­val­taa markki­nae­htoisu­udelle tehdään, kun kaavoite­taan omako­tialuei­ta sinne, mis­sä ker­rostalokaa­va olisi taloudel­lisem­pi. Olete­taan että vai­h­toe­htona on kaavoit­taa kort­teli joko omakoti­taloik­si tehokku­udel­la 0,3 tai ker­rostaloik­si tehokku­udel­la 1,5 ja omakoti­ton­tista mak­se­taan 2000 k‑m2 ja ker­rostalo­ton­tista 600 €/k‑m2, tarkoit­taa tämä maaneliöinä, että omakoti­tont­ti­na hin­ta on 600 €/m2 ja ker­rostalo­tont­ti­na 900 €/m2. Eikö pitäisi uskoa markki­noi­ta ja kaavoit­taa kerrostaloja?

Tuleeko ker­rostalo­ja joka paikkaan? Ei tule. Lep­sämään ei kan­na­ta kaavoit­taa ker­rostalo­ja. Jos­sain Jätkäsaaren ja Lep­sämän välil­lä on raja, jon­ka ulkop­uolel­la omakoti­ton­tista mak­se­taan enem­män kuin kerrostalotontista.

 

23 vastausta artikkeliin “Liberan analyyssi (5) Matalan rakentamisen kustannus esiin”

  1. En tiedä kuin­ka paljon pros­en­tu­aalis­es­ti on talouk­sia jot­ka pystyvät sijoit­ta­maan asun­toon yli puoli miljoon­aa euroa ja halu­a­vat luki­ta omis­tuk­sen­sa nol­laan autopaikkaan. Veikkaan että luku on lähempänä 5% kuin 50%. Oma mutu ker­too että useim­mat per­heet halu­a­vat yhden auton ja har­va val­it­see kadun­var­ren jos on mui­ta vai­h­toe­hto­ja paikoituk­seen tar­jol­la. Käsit­tääk­seni Kalasa­ta­man uud­isko­hteessa auto­hal­li­paik­ka mak­saa 35000 ja niitä ei riitä kaikille halukkaille, eli etusi­jal­la on isoimpien/kalliimpien asun­to­jen ostajat.

    1. Mis­sä on sel­l­ainen uud­isko­hde, jos­sa autopaikas­ta joutuu mak­samaan 35 000 euroa ja ne lop­pu­vat kesken? En usko, että sel­l­aista löy­tyy, mut­ta jos löy­tyy, raken­nus­li­ike on rak­en­tanut niitä liian vähän. Kaa­va ei kiel­lä rak­en­ta­mas­ta niitä enem­män. Ehdo­tus on, että autopaikko­ja pitäisi rak­en­taa niin paljon kuin on halukkai­ta ostajia.
      Kata­janokalla on paljon autot­to­mia asukkai­ta, jot­ka asu­vat kalli­is­sa asunnoissa.

  2. Niin, mis­tä tulee se pakkomielle kaavoit­taa autopaikko­ja?! Jos autopaika­ton asun­to ei yhdelle kel­paa, kel­paa se kyl­lä toiselle. Ja kuten olet hyvin mon­ta ker­ta toden­nut, Helsin­gin arvoste­tu­im­mat ker­rostalot on raken­net­tu aikaa ennen autopaikkanorme­ja, ja asukkaat ovat tyy­tyväisiä (mitä nyt ehkä vähän parem­pia polkupyörä­varas­to­ja kaipailisivat).

  3. Jos jou­tu­isin muut­ta­maan Helsinki­in, en luopuisi autostani. Tai, ehkä tois­es­ta voisi luop­ua, en minä nytkään oikeasti kah­ta autoa tarvitse. Mut­ta ainakin yhden pitäisin.

    En kuitenkaan halu­aisi autopaikkaa, edes vaik­ka saisin sen reilusti alle sub­ven­toimat­toman markki­nahin­nan. Jos asu­isin Helsingis­sä, vuokraisin autopaikan vaik­ka Riihimäeltä (okei, lähempääkin var­maan löy­tyy halpo­ja autopaikko­ja) ja kävisin hake­mas­sa auton sieltä sil­loin, kun sitä tarvit­sen. No, jos asun­non mukana pakkomyy­dään autopaik­ka tai sen hin­ta sub­ven­toidaan verovaroista ihan pilalle saak­ka, niin kait sen auton sit­ten voisi pitää Helsingis­sä, kun muut ovat ne kulut min­un puolestani maksaneet.

    Ymmär­rän kyl­lä, mik­si asioin­tipysäköin­tiä kaavoite­taan ja toteutetaan yhtei­sistä varoista. Asukaspysäköin­nin sosial­isoin­tia en käsitä lainkaan.

  4. “Meil­lä Kata­janokalla talot ovat vain viisik­er­roksisia ja aluete­hokku­us on paljon suurem­pi kuin Jätkäsaaressa.” 

    Paljonko tarkalleen on aluete­hokku­us Kata­janokalla, ja paljonko Jätkäsaa­res­sa? Tarvit­sen nuo tiedot myös kaik­il­ta muil­ta alueil­ta Helsingis­sä, kos­ka asia alkoi kiin­nos­taa. Mielu­um­min myös postinu­meroalueit­tain, niin on helpom­pi ver­ra­ta asun­to­jen hintoihin.

  5. “Toinen huo­mau­tus liit­tyy tuo­hon kaava­maiseen yksi ker­ros lisää. Meil­lä Kata­janokalla talot ovat vain viisik­er­roksisia ja aluete­hokku­us on paljon suurem­pi kuin Jätkäsaa­res­sa. Myös van­has­sa Euras­sa tont­tite­hokku­us on korkea. Jos halu­taan tiivistää, ylöspäin rak­en­tamiselle on parem­pia vaihtoehtoja.”

    Kata­janokalla Laivas­tokadul­la ja Pormes­tar­in­rin­teessä löy­tyy mon­ta 6–7 ker­roksista taloa, muuten van­hal­la puolel­la ker­roksia yleen­sä 4–5 + mah­dol­lis­es­ti raken­net­tu ullakko. Jätkäsaa­res­sa on myös 6–7 ker­roksisia talo­ja, mut­ta niiden väli­nen etäisyys on paljon isom­pi kuin Kata­janokalla. Pitäisi voi­da suun­nitel­la kapeampia katu­tilo­ja, mut­ta tässäkin tör­mätään eri­laisi­in normeihin..

  6. Niin, kysyin välit­täjältä lop­pu­vuodes­ta valmis­tu­van uud­isko­hteen tilan­net­ta. Jonoon olisi voin­ut jäädä, 89 neliötä, reilu 600k€+1 autopaik­ka 35k€. Välit­täjä antoi ymmärtää että paikat myy­dään ensisi­jais­es­ti isommille/kalliimmille asun­noille, eli tähän sen olisi saanut. Toki jos niitä jää yli niin sit­ten muille. Mut­ta pienem­män asun­non osta­ja ei saa paikkaa edes rahal­la tässä vaiheessa. 

    Aika har­va auton nyky­isin omis­ta­va työikäi­nen on valmis siitä luop­umaan päästäk­seen mak­samaan suomen korkeimpia neliöhin­to­ja ker­rostaloa­sumis­es­ta. Toki jos autoa ei omista eikä halu­akaan omis­taa niin tilanne on eri.

  7. E39&e61:
    Niin, kysyin välit­täjältä lop­pu­vuodes­ta valmis­tu­van uud­isko­hteen tilan­net­ta. Jonoon olisi voin­ut jäädä, 89 neliötä, reilu 600k€+1 autopaik­ka 35k€. Välit­täjä antoi ymmärtää että paikat myy­dään ensisi­jais­es­ti isommille/kalliimmille asun­noille, eli tähän sen olisi saanut. Toki jos niitä jää yli niin sit­ten muille. Mut­ta pienem­män asun­non osta­ja ei saa paikkaa edes rahal­la tässä vaiheessa. 

    Aika har­va auton nyky­isin omis­ta­va työikäi­nen on valmis siitä luop­umaan päästäk­seen mak­samaan suomen korkeimpia neliöhin­to­ja ker­rostaloa­sumis­es­ta. Toki jos autoa ei omista eikä halu­akaan omis­taa niin tilanne on eri.

    Istuhan perseelle­si ja odota, paikko­ja vapau­tuu kyl­lä alueen valmis­tut­tua ja autoil­i­joiden ymmär­ret­tyä etteivät enää asu Nur­mi­järvel­lä. Ainakin tässä Töölössä uuteen parkki­hal­li­in ei ollut kuulem­ma yhtä ikistä han­kki­maan sieltä asuka­s­paikko­ja. Ehkä tääl­lä on niin paljon tilaa katu­jen var­sil­la tai keskel­lä Hes­per­ian puistoa.

  8. Ei maan­pääl­lisen auto­hallin rak­en­t­a­mi­nen mak­sa 4000 euroa neliöltä, ei sinne päinkään. Tuol­la rahal­la raken­netaan ympäri Suomea uusia ker­rostalo­ja ja autopaikat vielä päälle pihalle tai kadun var­teen, van­haan malli­in. Ei auto­hallin edes tarvitse olla läm­mitet­tyä tilaa.

    Minus­ta olisi ihan hyvä rak­en­taa halle­ja nimeno­maan maan päälle ja naamioi­da ne fik­sun näköisik­si. Kun autot käyvät ajan oloon tarpeet­tomik­si, hal­li voidaan kor­va­ta uud­is­raken­nuk­sel­la. Sopi­va het­ki arvioi­da tilan­net­ta voisi olla vaikka­pa 40–50 vuo­den kulut­tua, kun ollaan ekaa ker­taa putkiremp­po­ja suun­nit­tele­mas­sa. Tai seu­raaval­la kier­roksel­la 80–100 vuo­den kuluttua.

    Nykyään meil­lä halu­taan rak­en­taa uudet alueet ker­ral­la ikuis­es­ti valmi­ik­si. Olkoon nyt esimerkkinä taas vaik­ka Jätkäsaari. Pätee kyl­lä mui­hinkin. Sen jäl­keen kaik­ki muu­tok­set ovat monien syi­den takia hyvin han­kalia toteut­taa. Pitäisi pyrk­iä jous­tavampi­in toteutuksiin.

    1. Rak­en­t­a­mi­nen 2000 €/neliö ja menetet­ty asuin­raken­nu­soikeus 2000 €/neliö yhteen­sä 4000 €/neliö. Huo­maa, että raken­nuk­sen on olta­va asuin­talonko­rkuinen (6–8 ker­rosta) tai raken­nu­soikeut­ta menetetään entistä enem­män. Tämän takia 30 neliötä/ paik­ka on vähän alakant­ti­in, ellei käytetä auto­hisse­jä, mikä taas ähän nos­taa hintaa.

  9. Rolle: Jos autopaika­ton asun­to ei yhdelle kel­paa, kel­paa se kyl­lä toiselle.

    Tämän pitäisi olla kaavoit­tamises­sa se kaiken A ja Ö.

    On ihmisiä jot­ka halu­aa saunoa joka ilta. He arvosta­vat tämän asian korkealle, eivätkä täl­löin halua asun­toa jos­sa ei ole omaa saunaa. Samaan aikaan on ihmisiä jot­ka ei ikinä sauno. Heille sauna on vain hukat­tu­ja neliöitä, joten he halu­a­vat asun­non ilman saunaa. Joskus 80–90 luvul­la oli tapana rak­en­taa jokaikiseen, pie­neenkin, asun­toon oma parin neliön sauna. Ikään kuin se olisi vält­tämätön vakio­varus­tus, siinä mis­sä keit­tiö on. Tästä on onnek­si järkevöi­ty ja nykyään sauno­ja raken­netaan paljon vähem­män. Lop­putu­los on että ne jot­ka ehdot­tomasti halu­aa oman saunan saa­vat vali­ta asun­non mis­sä sel­l­ainen on, mut­ta sitä ei pakote­ta “kylk­iäisenä” jokaiselle.

    Sama jut­tu pitäisi olla parvek­keen kanssa. Nykyään ei oikeas­t­aan raken­neta ker­rostaloa­sun­to­ja ilman parveket­ta. Oikeasti pieniä asun­to­ja­han (alle 30 m²) ei Stadis­sa enää raken­neta juuri ollenkaan, mut­ta jokaises­sa “pienessä” 35–40 neliön asun­nos­sakin on pakko olla mukana se parin neliön akvaario. Kysyn vaan että mik­si? Täs­mälleen niin kuin sauna, joku arvostaa kyseistä näyteikku­naa ja joku ei. Mik­si ei enää ole ole­mas­sa (halvem­pia) vai­h­toe­hto­ja niille jot­ka eivät parvek­keel­la mitään tee? Mik­si jokaisen on pakko mak­saa parvek­keesta niin kuin se olisi kylp­päri, vaik­ka se olisi joillekin käytän­nössä pelkkä hukkaneliökop­pi? Tehokkaim­mil­la ja arvokkaim­mil­la alueil­la Stadis­sa on muu­ta­ma has­su parveke per rap­pu. Kovin ovat halut­tu­ja paikko­ja silti?!

    Tästä päästään autopaikkoi­hin. Kun joku halu­aa saunan, hän rajaa haun asun­toi­hin mis­sä on oma sauna. Mik­si tätä ei voi tehdä autopaikko­jen (tai parvekkei­den) kanssa? Mik­si ne joil­la on auto saa­vat vali­ta asun­non mis­tä vaan, kun siinä on joka tapauk­ses­sa autopaik­ka mukana, ja ne jot­ka ei omista autoa vielä mak­saa näi­den autoil­i­joiden parkkiku­lut? Tässä ei ole mitään järkeä.

    Kun puhutaan alueista eri­no­mais­ten julk­isten yhteyk­sien var­rel­la, en vaan voi käsit­tää mik­si autopaikko­ja on pakko olla yhtään (siis kadun­var­si­paikko­jen lisäk­si). Varsinkin Jätkäsaari, mikä tulee ole­maan ihan tukos­sa kun­han se on raken­net­tu lop­pu­un. Vaik­ka Jätkäsaares­ta olisi tehty kokon­aan auto­ton alue, olisi kaik­ki asun­not men­nyt silti kau­pak­si. Autoil­i­jat voisi­vat sit­ten asua alueil­la mis­sä autoa oikeasti tarvit­see, ja mis­sä autopaikko­ja on edukas­ta rakentaa.

    Täl­lä het­kel­lä autoil­i­joiden ei tarvitse tehdä valintoja/kompromisseja. Auto on suo­ma­laiselle “pyhä lehmä”, ja kuu­luu peru­soikeuk­si­in viedä se minne vaan. Täl­lä men­tal­i­teetil­la ei oikeaa kaupunkia raken­neta: kaik­ki on lähiötä.

  10. Minä taas ajat­te­len että autot pois kaduil­ta parkki­hallei­hin. Onkos se muus­ta raken­nu­soikeud­es­ta tai yleen­sä mis­tään pois jos talon kel­lari­in tehdään autopaikat? Jos autopaik­ka on 3x5 metriä ja mak­saa 35000 euroa niin luulisi sen jo kat­ta­van rakentamiskustannukset.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Rak­en­t­a­mi­nen 2000 €/neliö ja menetet­ty asuin­raken­nu­soikeus 2000 €/neliö yhteen­sä 4000 €/neliö. Huo­maa, että raken­nuk­sen on olta­va asuin­talonko­rkuinen (6–8 ker­rosta) tai raken­nu­soikeut­ta menetetään entistä enem­män. Tämän takia 30 neliötä/paikka on vähän alakant­ti­in, ellei käytetä auto­hisse­jä, mikä taas ähän nos­taa hintaa.

    Kylmän parkki­talon rak­en­t­a­mi­nen ei mak­sa 2000 e/neliö. Ja raken­nu­soikeut­ta ei ole min­nekään menetet­ty. Se on vain väli­aikaises­ti muus­sa käytössä. Parkki­ta­lo voi olla vaik­ka 8‑kerroksinen.

    1. Nuo parkki­talot mak­sa­vat suun­nilleen 20 000 — 25 000 euroa/paikka. Kyl­lä raken­nu­soikeus on menetet­ty, jos asun­talon tilal­la on autovarasto

  12. autopaik­ka = sauna = parveke:

    Täl­lä het­kel­lä autoil­i­joiden ei tarvitse tehdä valintoja/kompromisseja. Auto on suo­ma­laiselle “pyhä lehmä”, ja kuu­luu peru­soikeuk­si­in viedä se minne vaan.

    Kyl­lä ainakin automerkin val­in­ta taitaa viska­ta romukop­paan yllä esite­tyn väitteen. 

    Ei kai pyhiä lehmiä min­nekään viedä. Käsit­tääk­seni ne saa­vat kulkea ihan itse minne halu­a­vat. Robot­ti­au­to­ja joudumme odot­ta­maan Suomes­sa vielä jonkin tovin.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo parkki­talot mak­sa­vat suun­nilleen 20 000 – 25 000 euroa/paikka. Kyl­lä raken­nu­soikeus on menetet­ty, jos asun­talon tilal­la on autovarasto 

    Kysymyk­se­naset­telu on lop­pu­jen lopuk­si siinä, paljonko ker­roksia saa rak­en­taa maan päälle. Autopaikko­ja voidaan rak­en­taa joko maan alle tai päälle, mut­ta asun­to­ja ei nykymääräyk­sil­lä voi tehdä kuin maan päälle. Yleis­es­ti ottaen Helsin­gin mata­lan sky­li­nen var­jelu on johtanut siihen, että kan­takaupungis­sa on raken­net­tu maan alle erinäisiä tilo­ja hyvin paljon ja kalli­isti. Kaupunkiku­van kannal­ta tässä on tiet­ty idea, mut­ta ei pidä sit­ten valit­taa, että kan­takaupungis­sa on kallista.

  14. E39&e61:
    Jos autopaik­ka on 3×5 metriä ja mak­saa 35000 euroa niin luulisi sen jo kat­ta­van rakentamiskustannukset.

    Miten ajat­telit saa­da autosi sille kel­larik­er­rokses­sa sijait­se­valle 3x5 metrin paikalle, jota vieri vier­essä ympäröivät muut kel­lar­in täyt­tävät 3x5 metrin paikat?

    Maal­la tila­va autokatos matk­saa muu­ta­man ton­nin eikä sen sijoit­ta­mi­nen suurelle ton­tille ole ongel­ma. Ajotie järjestyy tilaa­mal­la ja tasoit­ta­mal­la pari rekkakuor­maa sepeliä. Jätkäsaa­res­sa, jos­sa saman ton­tin alueel­la asuu jopa sato­ja ihmisiä, lähtöko­h­ta on hie­man eri­lainen. Mut­ta sen ymmärtämi­nen ei selvästikään ole kaikille helppoa.

  15. Alka­isi olla houkut­tel­e­vaa rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja maan päälle, mut­ta ne oli­si­vat pois asunnoilta.

    Mik­si ne oli­si­vat pois asunnoilta???

    Chicagon Mari­na City raken­net­ti­in yli 50 vuot­ta sit­ten veden äärelle, ja siinä autopaikat laitet­ti­in talon alimpi­in ker­roksi­in, ja asuinker­rokset siihen päälle.

    Jos siis 10 ker­roksisen talon autopaikat vievät 3 ker­rosta, niin sit­ten tehdään 13 ker­roksi­nen talo. As Sim­ple as that.

  16. AV:
    Alka­isi olla houkut­tel­e­vaa rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja maan päälle, mut­ta ne oli­si­vat pois asunnoilta.

    Mik­si ne oli­si­vat pois asunnoilta???

    Chicagon Mari­na City raken­net­ti­in yli 50 vuot­ta sit­ten veden äärelle, ja siinä autopaikat laitet­ti­in talon alimpi­in ker­roksi­in, ja asuinker­rokset siihen päälle.

    Jos siis 10 ker­roksisen talon autopaikat vievät 3 ker­rosta, niin sit­ten tehdään 13 ker­roksi­nen talo. As Sim­ple as that.

    Itä-Pasi­la on raken­net­tu tämä peri­aat­teen poh­jal­ta ja tun­tuu ole­van melkoinen kon­sen­sus siitä, ettei samaa mallia enää toteuteta mis­sään eikä koskaan, vaik­ka mit­takaa­va on pienem­pi (yleen­sä 2 ker­rosta parkki­ti­laa ja 6 ker­rosta asun­to­ja). On vaikea kek­siä ankeam­paa kaupunki­raken­net­ta kuin tuo, jos­sa katu­ti­laa rajaa­vat pelkät parkkitalot.

  17. Tehokku­us­luku ei aina ker­ro kaikkea siitä, miltä kort­teli tai alue näyt­tää IRL. Käykääpä kat­so­mas­sa niitä Jätkäsaaren kort­telei­ta, jot­ka ovat valmis­tuneet Tyy­nen­merenkadun sivukaduille, Verkkokau­pan ja Huu­tokont­torin väliin.

    Näkymät toki siel­läkin vai­htel­e­vat, mut­ta usein tulee mieleen Dick­ensin ajan Lon­too. Mus­tan­puhu­vat seinät kujan kah­ta puol­ta. Asu­isit­teko siel­lä vuosikausia/koko ikänne?

    Siinä on tosin kyse ainakin yhtä paljon toteu­tuk­sen yksi­tyisko­hdista ja julk­i­sivu­väreistä kuin tehokku­ud­es­ta sinänsä.

  18. Väitän, että autopaikko­ja käytet­ti­in tuos­sa tekosyynä kaavoit­taa väljästi. Nos­ta­mal­la kadun­pin­to­ja hiukan ylem­mäs ja tekemäl­lä auto­hal­lit kah­teen tai kolmeen ker­rokseen talo­jen alle, paikoi­tus ei olisi mikään ongel­ma. Taloy­htiöko­htainen paikoi­tus vain tarkoit­taisi, ettei kukaan pääse rahas­ta­maan välistä.

    1. Käy kat­so­mas­sa Itä-Pasi­las­sa tai Mer­i­haas­sa, miltä täl­lainen kan­nen päälle rak­en­t­a­mi­nen näyt­tää. Ei puun puu­ta. Neliök­ilo­metrin laa­juinen sil­taratkaisu ei myöskään ole ihan hal­pa toteuttaa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Käy kat­so­mas­sa Itä-Pasi­las­sa tai Mer­i­haas­sa, miltä täl­lainen kan­nen päälle rak­en­t­a­mi­nen näyt­tää. Ei puun puu­ta. Neliök­ilo­metrin laa­juinen sil­taratkaisu ei myöskään ole ihan hal­pa toteuttaa. 

    Nykypäivänä osa­taan jo parem­min. Esim. Kru­unuvuorenkadun päässä ole­van uuden asuinko­rt­telin pihakan­si on (kesäl­lä) oikein vehreä. Itä-Pasi­lan ja Mer­i­haan erona nykyiseen rak­en­tamiseen on, että niis­sä on maan­päälli­nen kel­larik­er­ros. Sel­l­ainen oli halvem­pi rak­en­taa, ja 70-luvul­la niitä tehti­in läh­es kaikki­in asuin­taloi­hin. Nyky­isin kel­lari pitää kaivaa maan alle, mikä lie­nee kalliimpaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.