Pursiainen ja Saarimaa vaativat tiiviimpää kaavoitusta. He syyttävät tehottomista kaavoista poliitikkoja ja sitä vääristymää, että kaavoista päättävät nykyiset asukkaat eikä tulevilta kysytä mitään.
Tämä nykyisten asukkaiden tuottama vääristämä on suosittu nykykirjallisuudessa erityisesti Yhdysvalloissa, jossa siitä syytetään kaupunkien kalliita asumiskustannuksia ja ympäristörikokseen verrattavaa kaupunkirakenteen hajaantumista.
Hyvä esimerkki tästä on, että valmisteilla olevan Uuden yleiskaavan ollessa ensimmäisen kerran kansalaisten arvioitavissa, sen lähes jokaisesta rakentamiseen osoitetusta pikselistä joku urputti.
Helsingissä kaupunkisuunnittelulautakunnan poliitikot ovat viime aikoina olleet suurempien rakennustehokkuuksia puolesta ja virkamiehet puolustaneet kaupungin matalaa siluettia.
Helsingissä nyt kuitenkin on myötätuulessa yleiskaava, joka mahdollistaa neljännesmiljoona uutta asukasta. Maakunnista ja naapurikunnista on tullut marmatusta, että varastetaan heidän asukkaansa.
Kirjoituksessa sanotaan eksplisiittisesti, että jos Jätkäsaari olisi kaavoitettu kerrosta korkeammaksi, sinne mahtuisi 2000 asukasta enemmän. Kun näin ei tapahdu, syntyy 180 miljoonan euron hyvinvointitappio.
Kysyin Hernesaarta kaavoitettaessa, olisiko se voinut olla tehokkaampaa. Vastaus oli, että tämä on ihan hyvää kantakaupungin tiiveyttä. Huomautin, että meillä Katajanokalla tätä pidetään kyllä lähes hajarakentamisena. Eihän tuossa päästä edes kolmen tonttitehokkuuksiin. Vastaus oli, että Katajanokka kaavoitettiin ennen autoja ja pysäköintinormeja.
Nuo kaksituhatta asukasta olisivat rakennusoikeutena 80 000 k‑m2 ja se taas on autopaikkoina 640 autopaikkaa. Jätkäsaaren rakennustehokkuutta säätelee se, että autopaikkojen lisääminen tulisi erittäin kalliiksi. Nyt ne maksavat keskimäärin noin 50 000 euroa, mutta kalleimmat ovat yli 70 000 euroa. Tämän päälle tulevat olisivat vielä kalliimpia, koska halvimmat vaihtoehdot on jo käytetty. Maanalaisessa pysäköinnissä pitäisi avata seurava kerros, joka siis olisi selvästi merenpinnan alapuolella.
Alkaisi olla houkuttelevaa rakentaa pysäköintitaloja maan päälle, mutta ne olisivat pois asunnoilta. Jos asunnon hinta on 6000 € ja pysäköintipaikka ramppeineen vie 30 neliötä, paikan hinnaksi tulee 120 00 euroa, kun annetaan 2000 € neliötä alennusta siitä, että autopaikka on halvempi rakentaa kuin asunto kylpyhuoneineen.
Jos nuo 640 autopaikkaa maksaisivat vaikkapa vain 100 000 euroa kappaleelta, solahtaisi tuosta 180 miljoonan hyödystä 64 miljoonaa autoihin. Jäljelle jää yli sata miljoonaa. Kerroksen korkeammat rakennukset kuitenkin tuottavat varjoisuutta ja muuta ikävää joka alentaa muiden asuntojen arvoa. Niiden yhteenlaskettu arvo noin 3,6 miljardia, joten jos arvonalennus on kolme prosenttia, mennään pakkaselle.
Joku voisi tietysti kysyä, miksi ei voisi rakentaa noita lisäasuntoja autottomina. Onhan yli puolet kantakaupungin ruokakunnista autottomia, joten varmaan tulijoita riittäisi.
En osaa vastata. Kysykää kokoomukselta!
Toinen huomautus liittyy tuohon kaavamaiseen yksi kerros lisää. Meillä Katajanokalla talot ovat vain viisikerroksisia ja aluetehokkuus on paljon suurempi kuin Jätkäsaaressa. Myös vanhassa Eurassa tonttitehokkuus on korkea. Jos halutaan tiivistää, ylöspäin rakentamiselle on parempia vaihtoehtoja.
= = =
Mutta miksi kirjoittajat ovat iskeneet silmänsä Jätkäsaareen? Paljon suurempaa väkivaltaa markkinaehtoisuudelle tehdään, kun kaavoitetaan omakotialueita sinne, missä kerrostalokaava olisi taloudellisempi. Oletetaan että vaihtoehtona on kaavoittaa kortteli joko omakotitaloiksi tehokkuudella 0,3 tai kerrostaloiksi tehokkuudella 1,5 ja omakotitontista maksetaan 2000 k‑m2 ja kerrostalotontista 600 €/k‑m2, tarkoittaa tämä maaneliöinä, että omakotitonttina hinta on 600 €/m2 ja kerrostalotonttina 900 €/m2. Eikö pitäisi uskoa markkinoita ja kaavoittaa kerrostaloja?
Tuleeko kerrostaloja joka paikkaan? Ei tule. Lepsämään ei kannata kaavoittaa kerrostaloja. Jossain Jätkäsaaren ja Lepsämän välillä on raja, jonka ulkopuolella omakotitontista maksetaan enemmän kuin kerrostalotontista.
En tiedä kuinka paljon prosentuaalisesti on talouksia jotka pystyvät sijoittamaan asuntoon yli puoli miljoonaa euroa ja haluavat lukita omistuksensa nollaan autopaikkaan. Veikkaan että luku on lähempänä 5% kuin 50%. Oma mutu kertoo että useimmat perheet haluavat yhden auton ja harva valitsee kadunvarren jos on muita vaihtoehtoja paikoitukseen tarjolla. Käsittääkseni Kalasataman uudiskohteessa autohallipaikka maksaa 35000 ja niitä ei riitä kaikille halukkaille, eli etusijalla on isoimpien/kalliimpien asuntojen ostajat.
Missä on sellainen uudiskohde, jossa autopaikasta joutuu maksamaan 35 000 euroa ja ne loppuvat kesken? En usko, että sellaista löytyy, mutta jos löytyy, rakennusliike on rakentanut niitä liian vähän. Kaava ei kiellä rakentamasta niitä enemmän. Ehdotus on, että autopaikkoja pitäisi rakentaa niin paljon kuin on halukkaita ostajia.
Katajanokalla on paljon autottomia asukkaita, jotka asuvat kalliissa asunnoissa.
Niin, mistä tulee se pakkomielle kaavoittaa autopaikkoja?! Jos autopaikaton asunto ei yhdelle kelpaa, kelpaa se kyllä toiselle. Ja kuten olet hyvin monta kerta todennut, Helsingin arvostetuimmat kerrostalot on rakennettu aikaa ennen autopaikkanormeja, ja asukkaat ovat tyytyväisiä (mitä nyt ehkä vähän parempia polkupyörävarastoja kaipailisivat).
Jos joutuisin muuttamaan Helsinkiin, en luopuisi autostani. Tai, ehkä toisesta voisi luopua, en minä nytkään oikeasti kahta autoa tarvitse. Mutta ainakin yhden pitäisin.
En kuitenkaan haluaisi autopaikkaa, edes vaikka saisin sen reilusti alle subventoimattoman markkinahinnan. Jos asuisin Helsingissä, vuokraisin autopaikan vaikka Riihimäeltä (okei, lähempääkin varmaan löytyy halpoja autopaikkoja) ja kävisin hakemassa auton sieltä silloin, kun sitä tarvitsen. No, jos asunnon mukana pakkomyydään autopaikka tai sen hinta subventoidaan verovaroista ihan pilalle saakka, niin kait sen auton sitten voisi pitää Helsingissä, kun muut ovat ne kulut minun puolestani maksaneet.
Ymmärrän kyllä, miksi asiointipysäköintiä kaavoitetaan ja toteutetaan yhteisistä varoista. Asukaspysäköinnin sosialisointia en käsitä lainkaan.
“Meillä Katajanokalla talot ovat vain viisikerroksisia ja aluetehokkuus on paljon suurempi kuin Jätkäsaaressa.”
Paljonko tarkalleen on aluetehokkuus Katajanokalla, ja paljonko Jätkäsaaressa? Tarvitsen nuo tiedot myös kaikilta muilta alueilta Helsingissä, koska asia alkoi kiinnostaa. Mieluummin myös postinumeroalueittain, niin on helpompi verrata asuntojen hintoihin.
“Toinen huomautus liittyy tuohon kaavamaiseen yksi kerros lisää. Meillä Katajanokalla talot ovat vain viisikerroksisia ja aluetehokkuus on paljon suurempi kuin Jätkäsaaressa. Myös vanhassa Eurassa tonttitehokkuus on korkea. Jos halutaan tiivistää, ylöspäin rakentamiselle on parempia vaihtoehtoja.”
Katajanokalla Laivastokadulla ja Pormestarinrinteessä löytyy monta 6–7 kerroksista taloa, muuten vanhalla puolella kerroksia yleensä 4–5 + mahdollisesti rakennettu ullakko. Jätkäsaaressa on myös 6–7 kerroksisia taloja, mutta niiden välinen etäisyys on paljon isompi kuin Katajanokalla. Pitäisi voida suunnitella kapeampia katutiloja, mutta tässäkin törmätään erilaisiin normeihin..
Niin, kysyin välittäjältä loppuvuodesta valmistuvan uudiskohteen tilannetta. Jonoon olisi voinut jäädä, 89 neliötä, reilu 600k€+1 autopaikka 35k€. Välittäjä antoi ymmärtää että paikat myydään ensisijaisesti isommille/kalliimmille asunnoille, eli tähän sen olisi saanut. Toki jos niitä jää yli niin sitten muille. Mutta pienemmän asunnon ostaja ei saa paikkaa edes rahalla tässä vaiheessa.
Aika harva auton nykyisin omistava työikäinen on valmis siitä luopumaan päästäkseen maksamaan suomen korkeimpia neliöhintoja kerrostaloasumisesta. Toki jos autoa ei omista eikä haluakaan omistaa niin tilanne on eri.
Istuhan perseellesi ja odota, paikkoja vapautuu kyllä alueen valmistuttua ja autoilijoiden ymmärrettyä etteivät enää asu Nurmijärvellä. Ainakin tässä Töölössä uuteen parkkihalliin ei ollut kuulemma yhtä ikistä hankkimaan sieltä asukaspaikkoja. Ehkä täällä on niin paljon tilaa katujen varsilla tai keskellä Hesperian puistoa.
Ei maanpäällisen autohallin rakentaminen maksa 4000 euroa neliöltä, ei sinne päinkään. Tuolla rahalla rakennetaan ympäri Suomea uusia kerrostaloja ja autopaikat vielä päälle pihalle tai kadun varteen, vanhaan malliin. Ei autohallin edes tarvitse olla lämmitettyä tilaa.
Minusta olisi ihan hyvä rakentaa halleja nimenomaan maan päälle ja naamioida ne fiksun näköisiksi. Kun autot käyvät ajan oloon tarpeettomiksi, halli voidaan korvata uudisrakennuksella. Sopiva hetki arvioida tilannetta voisi olla vaikkapa 40–50 vuoden kuluttua, kun ollaan ekaa kertaa putkiremppoja suunnittelemassa. Tai seuraavalla kierroksella 80–100 vuoden kuluttua.
Nykyään meillä halutaan rakentaa uudet alueet kerralla ikuisesti valmiiksi. Olkoon nyt esimerkkinä taas vaikka Jätkäsaari. Pätee kyllä muihinkin. Sen jälkeen kaikki muutokset ovat monien syiden takia hyvin hankalia toteuttaa. Pitäisi pyrkiä joustavampiin toteutuksiin.
Rakentaminen 2000 €/neliö ja menetetty asuinrakennusoikeus 2000 €/neliö yhteensä 4000 €/neliö. Huomaa, että rakennuksen on oltava asuintalonkorkuinen (6–8 kerrosta) tai rakennusoikeutta menetetään entistä enemmän. Tämän takia 30 neliötä/ paikka on vähän alakanttiin, ellei käytetä autohissejä, mikä taas ähän nostaa hintaa.
Tämän pitäisi olla kaavoittamisessa se kaiken A ja Ö.
On ihmisiä jotka haluaa saunoa joka ilta. He arvostavat tämän asian korkealle, eivätkä tällöin halua asuntoa jossa ei ole omaa saunaa. Samaan aikaan on ihmisiä jotka ei ikinä sauno. Heille sauna on vain hukattuja neliöitä, joten he haluavat asunnon ilman saunaa. Joskus 80–90 luvulla oli tapana rakentaa jokaikiseen, pieneenkin, asuntoon oma parin neliön sauna. Ikään kuin se olisi välttämätön vakiovarustus, siinä missä keittiö on. Tästä on onneksi järkevöity ja nykyään saunoja rakennetaan paljon vähemmän. Lopputulos on että ne jotka ehdottomasti haluaa oman saunan saavat valita asunnon missä sellainen on, mutta sitä ei pakoteta “kylkiäisenä” jokaiselle.
Sama juttu pitäisi olla parvekkeen kanssa. Nykyään ei oikeastaan rakenneta kerrostaloasuntoja ilman parveketta. Oikeasti pieniä asuntojahan (alle 30 m²) ei Stadissa enää rakenneta juuri ollenkaan, mutta jokaisessa “pienessä” 35–40 neliön asunnossakin on pakko olla mukana se parin neliön akvaario. Kysyn vaan että miksi? Täsmälleen niin kuin sauna, joku arvostaa kyseistä näyteikkunaa ja joku ei. Miksi ei enää ole olemassa (halvempia) vaihtoehtoja niille jotka eivät parvekkeella mitään tee? Miksi jokaisen on pakko maksaa parvekkeesta niin kuin se olisi kylppäri, vaikka se olisi joillekin käytännössä pelkkä hukkaneliökoppi? Tehokkaimmilla ja arvokkaimmilla alueilla Stadissa on muutama hassu parveke per rappu. Kovin ovat haluttuja paikkoja silti?!
Tästä päästään autopaikkoihin. Kun joku haluaa saunan, hän rajaa haun asuntoihin missä on oma sauna. Miksi tätä ei voi tehdä autopaikkojen (tai parvekkeiden) kanssa? Miksi ne joilla on auto saavat valita asunnon mistä vaan, kun siinä on joka tapauksessa autopaikka mukana, ja ne jotka ei omista autoa vielä maksaa näiden autoilijoiden parkkikulut? Tässä ei ole mitään järkeä.
Kun puhutaan alueista erinomaisten julkisten yhteyksien varrella, en vaan voi käsittää miksi autopaikkoja on pakko olla yhtään (siis kadunvarsipaikkojen lisäksi). Varsinkin Jätkäsaari, mikä tulee olemaan ihan tukossa kunhan se on rakennettu loppuun. Vaikka Jätkäsaaresta olisi tehty kokonaan autoton alue, olisi kaikki asunnot mennyt silti kaupaksi. Autoilijat voisivat sitten asua alueilla missä autoa oikeasti tarvitsee, ja missä autopaikkoja on edukasta rakentaa.
Tällä hetkellä autoilijoiden ei tarvitse tehdä valintoja/kompromisseja. Auto on suomalaiselle “pyhä lehmä”, ja kuuluu perusoikeuksiin viedä se minne vaan. Tällä mentaliteetilla ei oikeaa kaupunkia rakenneta: kaikki on lähiötä.
Minä taas ajattelen että autot pois kaduilta parkkihalleihin. Onkos se muusta rakennusoikeudesta tai yleensä mistään pois jos talon kellariin tehdään autopaikat? Jos autopaikka on 3x5 metriä ja maksaa 35000 euroa niin luulisi sen jo kattavan rakentamiskustannukset.
Kylmän parkkitalon rakentaminen ei maksa 2000 e/neliö. Ja rakennusoikeutta ei ole minnekään menetetty. Se on vain väliaikaisesti muussa käytössä. Parkkitalo voi olla vaikka 8‑kerroksinen.
Nuo parkkitalot maksavat suunnilleen 20 000 — 25 000 euroa/paikka. Kyllä rakennusoikeus on menetetty, jos asuntalon tilalla on autovarasto
Kyllä ainakin automerkin valinta taitaa viskata romukoppaan yllä esitetyn väitteen.
Ei kai pyhiä lehmiä minnekään viedä. Käsittääkseni ne saavat kulkea ihan itse minne haluavat. Robottiautoja joudumme odottamaan Suomessa vielä jonkin tovin.
Kysymyksenasettelu on loppujen lopuksi siinä, paljonko kerroksia saa rakentaa maan päälle. Autopaikkoja voidaan rakentaa joko maan alle tai päälle, mutta asuntoja ei nykymääräyksillä voi tehdä kuin maan päälle. Yleisesti ottaen Helsingin matalan skylinen varjelu on johtanut siihen, että kantakaupungissa on rakennettu maan alle erinäisiä tiloja hyvin paljon ja kalliisti. Kaupunkikuvan kannalta tässä on tietty idea, mutta ei pidä sitten valittaa, että kantakaupungissa on kallista.
Miten ajattelit saada autosi sille kellarikerroksessa sijaitsevalle 3x5 metrin paikalle, jota vieri vieressä ympäröivät muut kellarin täyttävät 3x5 metrin paikat?
Maalla tilava autokatos matksaa muutaman tonnin eikä sen sijoittaminen suurelle tontille ole ongelma. Ajotie järjestyy tilaamalla ja tasoittamalla pari rekkakuormaa sepeliä. Jätkäsaaressa, jossa saman tontin alueella asuu jopa satoja ihmisiä, lähtökohta on hieman erilainen. Mutta sen ymmärtäminen ei selvästikään ole kaikille helppoa.
Alkaisi olla houkuttelevaa rakentaa pysäköintitaloja maan päälle, mutta ne olisivat pois asunnoilta.
Miksi ne olisivat pois asunnoilta???
Chicagon Marina City rakennettiin yli 50 vuotta sitten veden äärelle, ja siinä autopaikat laitettiin talon alimpiin kerroksiin, ja asuinkerrokset siihen päälle.
Jos siis 10 kerroksisen talon autopaikat vievät 3 kerrosta, niin sitten tehdään 13 kerroksinen talo. As Simple as that.
Itä-Pasila on rakennettu tämä periaatteen pohjalta ja tuntuu olevan melkoinen konsensus siitä, ettei samaa mallia enää toteuteta missään eikä koskaan, vaikka mittakaava on pienempi (yleensä 2 kerrosta parkkitilaa ja 6 kerrosta asuntoja). On vaikea keksiä ankeampaa kaupunkirakennetta kuin tuo, jossa katutilaa rajaavat pelkät parkkitalot.
Tehokkuusluku ei aina kerro kaikkea siitä, miltä kortteli tai alue näyttää IRL. Käykääpä katsomassa niitä Jätkäsaaren kortteleita, jotka ovat valmistuneet Tyynenmerenkadun sivukaduille, Verkkokaupan ja Huutokonttorin väliin.
Näkymät toki sielläkin vaihtelevat, mutta usein tulee mieleen Dickensin ajan Lontoo. Mustanpuhuvat seinät kujan kahta puolta. Asuisitteko siellä vuosikausia/koko ikänne?
Siinä on tosin kyse ainakin yhtä paljon toteutuksen yksityiskohdista ja julkisivuväreistä kuin tehokkuudesta sinänsä.
Väitän, että autopaikkoja käytettiin tuossa tekosyynä kaavoittaa väljästi. Nostamalla kadunpintoja hiukan ylemmäs ja tekemällä autohallit kahteen tai kolmeen kerrokseen talojen alle, paikoitus ei olisi mikään ongelma. Taloyhtiökohtainen paikoitus vain tarkoittaisi, ettei kukaan pääse rahastamaan välistä.
Käy katsomassa Itä-Pasilassa tai Merihaassa, miltä tällainen kannen päälle rakentaminen näyttää. Ei puun puuta. Neliökilometrin laajuinen siltaratkaisu ei myöskään ole ihan halpa toteuttaa.
Nykypäivänä osataan jo paremmin. Esim. Kruunuvuorenkadun päässä olevan uuden asuinkorttelin pihakansi on (kesällä) oikein vehreä. Itä-Pasilan ja Merihaan erona nykyiseen rakentamiseen on, että niissä on maanpäällinen kellarikerros. Sellainen oli halvempi rakentaa, ja 70-luvulla niitä tehtiin lähes kaikkiin asuintaloihin. Nykyisin kellari pitää kaivaa maan alle, mikä lienee kalliimpaa.