Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.3.2016

59 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.3.2016”

1. Vaikut­taako bule­vardi­maisu­u­den tavoit­telem­i­nen Man­skun nopeusra­joituk­si­in (täl­lä het­kel­lä 50km/h plus normiylinopeudet)?

   Vastaa

   1. Man­skun nopeusra­joi­tus pysynee 50 km/h.

      Vastaa

2. Koske­lan sairaala-alueen kaa­va on “ihan hyvä”, mut­ta kyl­lä tuonne sopisi myös umpiko­rt­telit. Syn­ty­isi enem­män asun­to­ja ja parem­pia sisäpi­ho­ja kuin lamel­li- ja pis­te­taloil­la. Toiv­ot­tavasti tuo­ta hio­taan vielä vähän kaupunki­maisem­paan muotoon.

   KSV:n kaavae­hdo­tus:

   http://i.imgur.com/uzqSgaU.jpg

   Urban Helsin­ki ‑ryh­män ehdotus:

   http://i.imgur.com/o4nh8TD.jpg
   http://i.imgur.com/1vdVOeS.jpg

   Vastaa

3. Tiedätkö Osmo Soin­in­vaara mitään lail­lisia esteitä moniker­roskasvi­huoneen sijoit­tamisek­si Helsinkiin?

   Vastaa

4. Voiko tässä yhtey­dessä esit­tää, että kaupun­ki päät­tää mak­saa mah­dol­liset tuki­aiset HIFKille rahana eikä tont­ti­maana ja raken­nu­soikeuksi­na? Olisi läpinäkyvyy­den kannal­ta selkeämpää.

   Vastaa

   1. Maan tapa on, ettei urheiluseu­ro­ja tue­ta avoimesti vaan puliveivaamalla.

      Vastaa

5. Paras vai­h­toe­hto olisi kun­nos­taa nykyi­nen jo legan­daarisek­si käynyt Nor­den­skiöldinkadun hal­li, ja uno­htaa nämä hotel­lit, asun­not ja liiketi­lat, jot­ka on onnis­tut­tu sotke­maan asiaan. 

   Hallin nykyi­nen kat­somoka­p­a­siteet­ti riit­tää IFK:lle val­lan main­iosti, sil­lä eihän areenaa kan­na­ta mitoit­taa muu­ta­man yksit­täisen ottelun tarpeisi­in. Ja kal­jakup­pi­loita­han kai voi rak­en­taa lisää maan alle tai nykyisen har­joi­tushallin tiloihin.

   Samal­la säi­ly­i­sivät myös avarat maise­mat Sta­dion­in ympäril­lä, kun arvokas­ta aluet­ta ei raken­neta umpeen.

   Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:
   Maan tapa on, ettei urheiluseu­ro­ja tue­ta avoimesti vaan puliveivaamalla.

   Kysymys kuu­luikin, että voiko maan tapaa tässä kohtaa yrit­tää muut­taa, tai ainakin saa­da kaupun­gin kir­jaa­maan selvästi näkyvi­in tuki­aisen määrän?

   Vastaa

   1. Ymm­märsin. Tue piilot­ta­mi­nen pitäisi kieltää.

      Vastaa

7. Van­ha hal­li kun­nos­tet­ta­va:
   Paras vai­h­toe­hto olisi kun­nos­taa nykyi­nen jo legan­daarisek­si käynyt­Nor­den­skiöldinkadun hal­li, ja uno­htaa nämä hotel­lit, asun­not ja liiketi­lat, jot­ka on onnis­tut­tu sotke­maan asiaan. 

   Sotkem­i­nen on toki tehty päin­vas­toin: hotel­lit, asun­not ja liiketi­lat ovat se varsi­nainen asia, ja jäähal­li on tähtiku­vioinen viehe, jol­la poli­itikot yritetään houkutel­la koukku­un anta­maan kaupun­gin arvokkain vapaa tont­ti ale­hin­taan gryn­dereille. Vai uskooko joku, että neljän­sadan miljoo­nan pro­jek­ti toteutetaan yhden jääkiekkoseu­ran finanssimuskeleilla?

   http://www.gardenhelsinki.fi/tiedote-taaleritehdas-mukaan-rahoittamaan-helsinki-garden-hanketta/

   Vastaa

8. Ode: “kaupungilta sop­uhin­taan saa­mal­laan maalla”

   Eli onko HIFK jo saanut maat? Vai saisiko maat (lähi?)tulevaisuudessa tätä han­ket­ta varten?

   “Sop­uhin­nan” muo­dostamises­sa lie­nee huomioitu tämä määräys: “Jos kun­ta päät­tää elinkei­nop­o­li­it­ti­sista syistä tukea nimet­tyä yri­tys­tä käypää hin­taa alem­mal­la ton­tin­lu­ovu­tushin­nal­la, kun­nan tulee soveltaa val­tion­tuk­isäädösten dem­i­nimis — menet­te­lyä tai hakea tukemiselle lupa erikseen.”

   Lähde: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkko-oppaat/maapolitiikan_opas/Sivut/tontin-luovutus-valtiontuki.aspx

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Maan tapa on, ettei urheiluseu­ro­ja tue­ta avoimesti vaan puliveivaamalla.

   “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että men­neinä vuosikym­meninä urheiluseu­rat oli­vat aat­teel­lisia yhdis­tyk­siä ja edis­tivät kansan­ter­veyt­tä. Nyt­tem­min niistä on tul­lut liikeyri­tyk­siä, jot­ka tuot­ta­vat voit­toa joillekin tahoille.

   Suures­sa maail­mas­sa herää myöskin epäi­lyjä sijoite­tun rahan lail­lisu­ud­es­ta ja itse otte­lu­ta­pah­tu­mien rehellisyy­destä. Meil­läkin tulee ko. asiois­sa olla entistäkin tarkem­pia tule­vaisu­udessa, sin­isilmäisyy­teen ei ole varaa.

   Suomes­sa on vielä jäl­jel­lä aito­ja kansan­ter­veyt­tä edis­täviä liikun­taseu­ro­ja ja yhdis­tyk­siä. Ne tar­joa­vat oma­l­la talkootyöl­lään työ­paikko­ja val­men­nuk­ses­sa, infra­struk­tu­urin hoi­dos­sa, raken­nusurakoin­nis­sa jne. oman pelaamisen ohella.

   Täl­lainen toim­inta tulee käsit­teenä erot­taa urheilubusineksesta.

   Vastaa

10. Mikko H:
    Voiko tässä yhtey­dessä esit­tää, että kaupun­ki päät­tää mak­saa mah­dol­liset tuki­aiset HIFKille rahana eikä tont­ti­maana ja raken­nu­soikeuksi­na? Olisi läpinäkyvyy­den kannal­ta selkeämpää. 

    HIFK voisi pela­ta kotiot­telun­sa Helsin­ki-Areenal­la Pasi­las­sa. Se on liiken­teel­lis­es­ti parem­min savutet­tavis­sa ja täyt­tää kaik­ki vaa­timuk­set muutenkin. Jok­ereil­la on raha­pu­la KHL-seikkailun takia joten voi olla hyvinkin halukas neu­vot­tele­maan hallin osaomis­tuk­ses­ta. Tam­pereel­la kak­si liiga­joukkuet­ta käyt­tää samaa hal­lia, mik­sei Helsingis­säkin voisi? Van­ha hal­li voidaan kun­nos­taa juniori- ja farmi­joukkuei­den ja taitoluis­telijoiden käyttöön.

    Vastaa

11. Tun­tuu ole­van kova kiire rahas­taa kaavoilla.

    Vastaa

12. Ihme kupla koko HIFK:n gryn­daus­bisnes. Toivoisi etteivät virkamiehet ja ajat­tel­e­vat poli­itikot lähtisi täl­laiseen hal­paan. Mik­si ihmeessä, ei Hart­wallin hal­li­akaan kai aikanaan näin subventoitu.

    Vastaa

13. eemil: “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että men­neinä vuosikym­meninä urheiluseu­rat oli­vat aat­teel­lisia yhdis­tyk­siä ja edis­tivät kansanterveyttä. 

    Pikem­minkin jäänne siitä, että urheiluseu­rat oli­vat aat­teel­lisia yhdis­tyk­siä, jot­ka oli­vat lähel­lä poli­it­tisia puolueita.

    Helsin­ki Gar­den ‑han­ke lähe­nee suuren maail­man nyky­istä mallia, jos­sa kaupun­ki houkutel­laan tapah­tu­mien, niiden tuomien vero­tu­lo­jen, ja koti­joukkueen maineen/vetovoiman nimis­sä kaata­maan rahaa hal­li­in. Amerikan Yhdys­val­lois­sa tämä laji on viety aivan tolkut­toma­lle tasolle. Ison rahan joukkueet kil­pailut­ta­vat kaupunke­ja koti­paikan statuk­ses­ta uhkaillen muu­tol­la, alle 20-vuo­ti­ai­ta areenoi­ta pure­taan suurem­pi­en ja kiiltävämpi­en tieltä, ja veron­mak­sa­ja on saanut niel­lä melkoisia lasku­ja. Suomes­sa ei tietysti koko hom­mas­sa pyöri niin iso­ja raho­ja että ihan tuom­moi­seen voitaisi­in joutua.

    Vastaa

14. R.Silfverberg: HIFK voisi pela­ta kotiot­telun­sa Helsin­ki-Areenal­la Pasi­las­sa. Se on liiken­teel­lis­es­ti parem­min savutet­tavis­sa ja täyt­tää kaik­ki vaa­timuk­set muutenkin.

    Hart­wall Are­na saat­taa prefer­oi­da kon­sert­te­ja ym. tapah­tu­mia, kos­ka niistä tulee parem­mat tuotot.

    Vastaa

15. Onko SYKE on muut­ta­mas­sa Töölöstä? Mik­si? Minne? 

    Onko tuol­laises­sa muu­tok­ses­sa toimis­to­talosta asuin­talok­si yhtikäs mitään järkeä? Ne alak­er­ran tilat ovat muis­taak­seni aika korkeat, ja onhan siel­lä myös vähin­tään yksi iso audi­to­rio ja mui­ta iso­ja kok­oustilo­ja ja henkilöstörav­in­to­la. (Olen käynyt talos­sa muu­tamia kertoja.) 

    Entä sit­ten ham­maslääketi­eteen ja oikeuslääketi­eteen laitok­set? Mis­tä ne saa­vat kor­vaa­vat tilat? Vai lopete­taanko ko. aloil­la opetus?

    Onko tuol­lais­ten eri­ty­is­tilo­jen rak­en­t­a­mi­nen jon­nekin jotenkin muka edullisem­paa kuin van­ho­jen kor­jaami­nen, jos ovat vuosien mit­taan päässeet vähän rapistumaan?

    Kieli­toimis­ton uusien (ilmeis­es­ti suomenkie­len osaa­mat­to­muu­den lisään­tymisen takia äsket­täin päivitet­ty­jen) ohjei­den perus­teel­la voinemme kai koh­ta syyt­tää tästä kaikesta myös kaupunkisu­un­nit­telu­arkkite­htiä(!) ellei pöhkö­jen suun­nitelmien tilalle tehdä edes jotakin järkevää kom­pro­mis­siä! (Ks. HS/4.3.2016, s. B4)

    O tem­po­ra, o mores. En totea täl­lä ker­taa muuta.

    Vastaa

    1. Aloite kaavoihin on tul­lut omis­ta­jien puolelta.

       Vastaa

16. Sakke:
    Onko SYKE on muut­ta­mas­sa Töölöstä? Mik­si? Minne? 

    Onko tuol­laises­sa muu­tok­ses­sa toimis­to­talosta asuin­talok­si yhtikäs mitään järkeä? Ne alak­er­ran tilat ovat muis­taak­seni aika korkeat, ja onhan siel­lä myös vähin­tään yksi iso audi­to­rio ja mui­ta iso­ja kok­oustilo­ja ja henkilöstörav­in­to­la. (Olen käynyt talos­sa muu­tamia kertoja.) 

    Entä sit­ten ham­maslääketi­eteen ja oikeuslääketi­eteen laitok­set? Mis­tä ne saa­vat kor­vaa­vat tilat? Vai lopete­taanko ko. aloil­la opetus?

    Onko tuol­lais­ten eri­ty­is­tilo­jen rak­en­t­a­mi­nen jon­nekin jotenkin muka edullisem­paa kuin van­ho­jen kor­jaami­nen, jos ovat vuosien mit­taan päässeet vähän rapistumaan?

    Kieli­toimis­ton uusien (ilmeis­es­ti suomenkie­len osaa­mat­to­muu­den lisään­tymisen takia äsket­täin päivitet­ty­jen) ohjei­den perus­teel­la voinemme kai koh­ta syyt­tää tästä kaikesta myös kaupunkisu­un­nit­telu­arkkite­htiä(!) ellei pöhkö­jen suun­nitelmien tilalle tehdä edes jotakin järkevää kom­pro­mis­siä! (Ks. HS/4.3.2016, s. B4)

    O tem­po­ra, o mores. En totea täl­lä ker­taa muuta.

    Nyt on kyl­lä syytä jatkaa melkein saman tien. Tuli nimit­täin juuri mieleen, että harvem­min se kai arkkite­hti niitä päätök­siä tekee. Hän­hän kai vain toteut­taa tois­t­en tekemiä päätök­siä. Kysymys kuu­luukin, kuka niitä kum­mallisia ehdo­tuk­sia sit­ten tekee, siis ennen kuin ne tule­vat arkkite­htien tai lau­takun­nan käsittelyyn?

    Vastaa

17. Espoos­sa on myös metron var­rel­la aika mod­erni ja kohtuu kokoinen hal­li jon­ka joukkue on vähän finanssiongelmissa…

    Espoon areenan saavutet­tavu­us metrol­la para­nee aivan kos­mis­es­ti kun metro joskus lop­pu­vuodes­ta läh­tee rul­laa­maan Matinkylään saakka.

    Vastaa

18. eemil: “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että men­neinä vuosikym­meninä urheiluseu­rat oli­vat aat­teel­lisia yhdis­tyk­siä ja edis­tivät kansan­ter­veyt­tä. Nyt­tem­min niistä on tul­lut liikeyri­tyk­siä, jot­ka tuot­ta­vat voit­toa joillekin tahoille.

    Suures­sa maail­mas­sa herää myöskin epäi­lyjä sijoite­tun rahan lail­lisu­ud­es­ta ja itse otte­lu­ta­pah­tu­mien rehellisyy­destä. Meil­läkin tulee ko. asiois­sa olla entistäkin tarkem­pia tule­vaisu­udessa, sin­isilmäisyy­teen ei ole varaa.

    Suomes­sa on vielä jäl­jel­lä aito­ja kansan­ter­veyt­tä edis­täviä liikun­taseu­ro­ja ja yhdis­tyk­siä. Ne tar­joa­vat oma­l­la talkootyöl­lään työ­paikko­ja val­men­nuk­ses­sa, infra­struk­tu­urin hoi­dos­sa, raken­nusurakoin­nis­sa jne. oman pelaamisen ohella.

    Täl­lainen toim­inta tulee käsit­teenä erot­taa urheilubusineksesta.

    Joku kaup­paop­pia lukenut tai reipas poi­ka voisi yrit­tää selvit­tää luk­i­joille, onko yleen­sä mah­dol­lista pyörit­tää ammat­ti­laisurheiluli­igo­ja Suomen kokoises­sa kansan­taloudessa edes nol­lat­u­lok­sel­la. Lätkäseu­rat ovat läh­es kaik­ki talous­vaikeuk­sis­sa, potku­pal­los­sa on per ottelu kouralli­nen kat­so­jia. Main­oskana­va nos­ti mak­sukana­van hin­taa moninker­taisek­si ja muut­ti for­mu­lafanien kanava­paketin tois­t­en lajien pakkosyötöksi.

    Vastaa

19. Män­tymäen ken­tältä voidaan tar­jo­ta mer­inäköalaa luke­mat­tomi­in uusi­in asun­toi­hin ja joku vakavis­saan vielä miet­tii, että lahjoite­taan puoli-ilmaisek­si yksi maan parhai­ta tont­te­ja taan­tu­van mar­gin­aalila­jin hal­lia varten vaik­ka kaupungista löy­tyy jo kak­si hyväkun­toista kiekkoareenaa…

    Vastaa

20. Nor­den­sköldinkatu kyl­lä kaipaa talo­ja var­relleen, sinän­sä hyvä ehdo­tus. Katu­ta­son viihty­isyy­teen tulee panos­taa enemmän.
    Ja Män­tymäen parkkis vaik­ka nur­mikok­si jos ei parem­paa kek­si, onhan toi nyt tosi noloa.

    Vastaa

21. eemil: “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että men­neinä vuosikym­meninä urheiluseu­rat oli­vat aat­teel­lisia yhdis­tyk­siä ja edis­tivät kansan­ter­veyt­tä. Nyt­tem­min niistä on tul­lut liikeyri­tyk­siä, jot­ka tuot­ta­vat voit­toa joillekin tahoille.

    Suures­sa maail­mas­sa herää myöskin epäi­lyjä sijoite­tun rahan lail­lisu­ud­es­ta ja itse otte­lu­ta­pah­tu­mien rehellisyy­destä. Meil­läkin tulee ko. asiois­sa olla entistäkin tarkem­pia tule­vaisu­udessa, sin­isilmäisyy­teen ei ole varaa.

    Suomes­sa on vielä jäl­jel­lä aito­ja kansan­ter­veyt­tä edis­täviä liikun­taseu­ro­ja ja yhdis­tyk­siä. Ne tar­joa­vat oma­l­la talkootyöl­lään työ­paikko­ja val­men­nuk­ses­sa, infra­struk­tu­urin hoi­dos­sa, raken­nusurakoin­nis­sa jne. oman pelaamisen ohella.

    Täl­lainen toim­inta tulee käsit­teenä erot­taa urheilubusineksesta.

    Eikö pikem­minkin busi­ness pitäisi sulkea pois urheilus­ta. On kai parem­pi säi­lyt­tää urheilu urheilu­na, ja pitää bis­nek­set bis­neksinä. Bisnes eroon urheilus­ta, niin eivät pääse rehti peli ja bis­nek­sen tem­put men­emään keskenään ikävästi sekaisin. 

    Bis­nek­sen puolel­la, sen sään­tö­jen sal­li­ma laa­ja temp­pu­va­likoima ei sovi urheilun puolelle, mis­sä pitää kil­pail­la vain urheilun ehdoil­la ja reilun pelin hengessä.

    Vastaa

    1. Eikö pikem­minkin busi­ness pitäisi sulkea pois urheilus­ta. On kai parem­pi säi­lyt­tää urheilu urheilu­na, ja pitää bis­nek­set bisneksinä.

       Nyt ei ole puhe urheilus­ta vaan jääkiekosta.

       Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymm­märsin. Tue piilot­ta­mi­nen pitäisi kieltää.

    Sehän on jo kiel­let­ty. Kts. ed. vies­ti­ni. Eli EU:n val­tion­tuk­isäädök­set (jot­ka koske­vat myös kaupunkien ja muiden kun­tien anta­maa tukea) edel­lyt­tävät tont­tien hin­toi­hin sisään­raken­netun tuen aukikir­joit­tamista, ja ao. tuen asian­mukaista käsit­te­lyä myös yritystukena.

    Vastaa

23. R.Silfverberg: HIFK voisi pela­ta kotiot­telun­sa Helsin­ki-Areenal­la Pasi­las­sa. Se on liiken­teel­lis­es­ti parem­min savutet­tavis­sa ja täyt­tää kaik­ki vaa­timuk­set muutenkin. 

    Miten sen nyt ottaa. Areena on ihan hevon per­si­is­sä joukkoli­iken­teen kannal­ta. Pasi­lan ase­mal­ta kävelee kilo­metrin. Joku bus­si saat­taa men­nä Hakamäen­ti­etä, mut­ta ei juuri yksikään lähiölin­ja. Nordik­selle pääsee use­asta suun­nas­ta ratikalla, kaikil­la 200–400 ‑lin­jo­jen bus­seil­la ja monil­la kaukoli­iken­teen bus­seil­la ja tietysti kävellen. Jälkim­mäi­nen on aika merkit­tävä liiken­nemuo­to: 8000 ihmistä pois­tuu Nordik­selta 10–15 minuutissa.

    Autokyy­dil­lä menisi tun­te­ja tuon suman purkamiseen jumi­ut­taen lisäk­si käytän­nösssä kaik­ki lähiväylät sik­si aikaa, mis­tä tulee vaan mieleen, että jos tuo on se liiken­teel­lis­es­ti parem­pi saavutet­tavu­us, niin enpä halu­aisi nähdä sitä huonos­ti saavutet­tavaa hallia…

    Vastaa

24. Simo Mele­nius: Miten sen nyt ottaa. Areena on ihan hevon per­si­is­sä joukkoli­iken­teen kannal­ta. Pasi­lan ase­mal­ta kävelee kilo­metrin. Joku bus­si saat­taa men­nä Hakamäen­ti­etä, mut­ta ei juuri yksikään lähiölin­ja. Nordik­selle pääsee use­asta suun­nas­ta ratikalla, kaikil­la 200–400 ‑lin­jo­jen bus­seil­la ja monil­la kaukoli­iken­teen bus­seil­la ja tietysti kävellen. Jälkim­mäi­nen on aika merkit­tävä liiken­nemuo­to: 8000 ihmistä pois­tuu Nordik­selta 10–15 minuutissa.

    Autokyy­dil­lä menisi tun­te­ja tuon suman purkamiseen jumi­ut­taen lisäk­si käytän­nösssä kaik­ki lähiväylät sik­si aikaa, mis­tä tulee vaan mieleen, että jos tuo on se liiken­teel­lis­es­ti parem­pi saavutet­tavu­us, niin enpä halu­aisi nähdä sitä huonos­ti saavutet­tavaa hallia…

    Ei tämä ihna näinkään ole. Olen ollut Helsin­ki-Areenas­sa, vai mikä se onkanakon­serteis­sa ja näytök­sis­sä. Sekä autol­la että junal­la. Hyvin pääsee liikku­maan. Are­nal­la on hyvät parkkipaikat, jotk taas Nor­den­siöldinkadul­ta puuttuvat.

    Van­ha jäähal­li on muka­van kokoin­ren paikallis­ta­son otteluihin.

    En oikein osaa sanaa,pitösikö se noin muse­aal­i­sista syistä säi­lyt­tää, Vai­heoe­hto on aprem­pi kuin Män­tymäen alue, joka pitää säi­lyt­tää vapaana maisemana.

    Näkäalal Töölön­lahdelle eiju­ur ole mer­inäköala, vaik­ka muuten muka­va onkin.

    Vastaa

25. HIFK:n hal­li­hanket­ta aja­vat taus­tavoimat korosta­vat, että uusi hal­li on tarkoi­tus rak­en­taa täysin yksi­tyisel­lä rahal­la. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi käyt­tää tätä yksi­ty­istä rahaa nykyisen hallin kunnostamiseen.

    Vastaa

26. Yksi­ty­istä rahaa: HIFK:n hal­li­hanket­ta aja­vat taus­tavoimat korosta­vat, että uusi hal­li on tarkoi­tus rak­en­taa täysin yksi­tyisel­lä rahal­la. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi käyt­tää tätä yksi­ty­istä rahaa nykyisen hallin kunnostamiseen.

    Sel­ven­nyk­sek­si, jos joku ei näe mis­tä tuo laskel­ma vuo­taa: uusi hal­li saadaan kokon­aan yksi­tyisel­lä rahal­la, jos kaupun­ki lahjoit­taa raha­nar­voista raken­nu­soikeut­ta ja tont­ti­maa­ta han­kkeeseen (eli ei saa­da yksi­tyisel­lä rahal­la). Van­han hallin kor­jaushanke en voi täm­möistä lahjoi­tus­ta hyö­dyn­tää, kun hal­lire­mon­tis­sa ei tehdä myytäviä asun­to­ja, mis­tä syys­tä HIFK ei täm­möistä remp­paa esitä.

    Vastaa

27. Män­tymäen kent­tä olisi sopi­va paik­ka rak­en­taa muu­ta­ma yksit­täi­nen tor­ni­ta­lo, säi­lyt­täen parkkipaik­ka ja avarat näkymät ja tar­joten tor­ni­taloista hyvät näkymät sekä Töölön­lahdelle että Olympias­ta­dion­in ym. suun­taan. Nor­maal­isti en kan­nat­taisi tor­ni­talo­jen rak­en­tamista mut­ta tässä tapauk­ses­sa heti vier­essä alkaa oikea kan­takaupun­ki eikä tuolle alueelle muutenkaan syn­ty­isi mitään eri­ty­istä liike­toim­intaa ver­rat­tuna lähikatu­jen palveluihin.

    Vastaa

28. Kuukke­li: Tiedätkö Osmo Soin­in­vaara mitään lail­lisia esteitä moniker­roskasvi­huoneen sijoit­tamisek­si Helsinkiin?

    Mitä etu­ja täl­laisel­la han­kkeel­la sit­ten tavoiteltaisi­in? Elin­tarvike­tuotan­non kannal­ta merk­i­tyk­sel­lisen mit­takaa­van vil­je­ly kan­nat­taa ilman muu­ta hoitaa maaseudul­la kuten nykyäänkin. Täl­laiset raken­nel­mat ovat myös kan­takaupun­gin alueelle raken­net­tuna pois asun­to- ja työpaikkakapasiteetista.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Aloite kaavoihin on tul­lut omis­ta­jien puolelta.

    Se kovaa vuokraa ja muis­taak­seni (ainakin joskus) 7 %:n tuot­toa, voit­toa tuot­ta­mat­tomien alo­jen organ­isaa­tioiden ja laitosten tiloista, kisko­va Senaat­ti-kiin­teistötkö on siel­lä, entisessä YLE:n toim­i­talos­sa omistajana? 

    Muis­te­len hämärästi jonkun ehkä main­in­neen, että SYKE tai osa siitä saat­toi olla siir­tymässä kauas Töölöstä, oliko­han se (pahus, kun en muista tuo­ta enää kun­nol­la!) peräti jonkun Sky­walk­erin naapuriksi?

    Vastaa

30. Kenen idea on ollut nimetä rantaprom­e­na­di ja lai­turi jonkun salakul­jet­ta­jan mukaan? 

    Eikö olisi ollut parem­pi aja­tus antaa kun­nia esimerkik­si Merivar­ti­o­laitok­selle, tai maan hil­jaiseen enem­mistöön kuu­lu­valle, lake­ja valvo­valle ja nou­dat­tavalle merivartijalle?

    Vastaa

31. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Kenen idea on ollut nimetä rantaprom­e­na­di ja lai­turi jonkun salakul­jet­ta­jan mukaan? 

    Eikö olisi ollut parem­pi aja­tus antaa kun­nia esimerkik­si Merivar­ti­o­laitok­selle, tai maan hil­jaiseen enem­mistöön kuu­lu­valle, lake­ja valvo­valle ja nou­dat­tavalle merivartijalle?

    Mah­taisiko kenellekään Kreikas­sa tai edes Turkissa tul­la mieleen nimetä katu­ja tai rantaprom­e­nade­ja, jonkun ihmissalaku­jet­ta­jan mukaan? Miten ao. henkilön nimen käyt­tö on kaavoit­ta­jan suun­nitelmis­sa perusteltu?

    Oliko Algot Niska viinantrokaus­bisnesten­sä (ja kiel­to­lain) jäl­keen erikois­tunut myymään väären­net­tyjä passe­ja “hyvästä hin­nas­ta” vain varakkaam­malle väelle, eli kaiketi “kuori­maan ker­mat” pinnal­ta, jos tuo­ta ilmaisua voi tässä yhtey­dessä käyttää? 

    Joidenkin lähtei­den mukaan (mm. J. S. Lai­tisen gradu vuodelta 2009 Joen­su­un yliopis­tossa, joka keskit­tyi Niskan toim­intaan v. 1938) vaikut­taisi vah­vasti siltä, että Niska ei nyt mikään sankarin tai pyhimyk­sen periku­va ollut (Pikem­minkin ehkä päin­vas­toin?). Onko joku tehnyt tarkem­paa tutkimus­ta ja saanut var­maa tietoa Niskan toimien laadus­ta muina vuosina?

    Jos ihmisen teko­ja arvioidaan jälkikä­teen, pitäisi var­maankin kat­soa asioi­ta pidem­mältä ajal­ta ja ehkä ainakin yhtä grad­ua use­am­mal­ta eri kantilta.

    Vastaa

32. Usko menee:
    Män­tymäen ken­tältä voidaan tar­jo­ta mer­inäköalaa luke­mat­tomi­in uusi­in asun­toi­hin ja joku vakavis­saan vielä miet­tii, että lahjoite­taan puoli-ilmaisek­si yksi maan parhai­ta tont­te­ja taan­tu­van mar­gin­aalila­jin hal­lia varten vaik­ka kaupungista löy­tyy jo kak­si hyväkun­toista kiekkoareenaa…

    Ja tosi­aan metron var­relta kol­mas, koh­ta ilman joukkuet­ta! Näinköhän sitä Töölöön tarvi­taan lop­ul­ta yhtäkään jäähallia…?

    Vastaa

33. Oli­pas yllät­tävää, että Sakke­Jalankulk­i­ja vetää tuostakin herneen nenään.

    Vastaa

34. Sakke:
    …
    Miten ao. henkilön nimen käyt­tö on kaavoit­ta­jan suun­nitelmis­sa perusteltu?
    …
    Onko joku tehnyt tarkem­paa tutkimus­ta ja saanut var­maa tietoa Niskan toimien laadus­ta muina vuosina?

    Jos ihmisen teko­ja arvioidaan jälkikä­teen, pitäisi var­maankin kat­soa asioi­ta pidem­mältä ajal­ta ja ehkä ainakin yhtä grad­ua use­am­mal­ta eri kantilta.

    No, joo. Aika ris­tiri­itaisia kir­joituk­sia net­ti pitää sisäl­lään kyseis­es­tä henkilöstä. Ilmeis­es­ti Niska oli henkilö, jota moni saat­toi hyväl­lä syyl­lä pitää kon­nana ja moni muu taasen jopa jonkin­laise­na sankarina.

    Onko tuos­sa Lohi­a­pa­jan­lah­den kaavas­sa muuten jotakin sel­l­aista, jos­ta näil­lä täm­möisil­lä nimi­valin­noil­la halu­taan kään­tää huomio sopi­vasti muualle? Yllät­tävän moni kaavaan kan­taa ottanut oli nähdäk­seni näitä esitet­tyjä kaavoitus-suun­nitelmia vastaan.

    Vastaa

35. Mikko H: Pikem­minkin jäänne siitä, että urheiluseu­rat oli­vat aat­teel­lisia yhdis­tyk­siä, jot­ka oli­vat lähel­lä poli­it­tisia puolueita.

    Isom­mil­la tehda­s­paikkakun­nil­la seu­roil­la on ollut poli­it­ti­nen taus­ta, mut­ta se ei selitä sitä, mik­si urheiluseu­ro­ja yleen­säkään tue­taan. Itse toimin akti­ivis­es­ti urheiluk­iso­jen toim­it­si­jate­htävis­sä. Olen kehit­tänyt kil­pailuis­sa käytet­tävää tekni­ikkaa, joten olen käynyt aut­ta­mas­sa myös mui­ta seu­ro­ja ulko­mai­ta myö­den. Tämä taustaksi.

    Olet­teko huo­man­neet, että pienel­lä paikkakun­nal­la saat­taa olla hulp­pea liikun­ta­palat­si, mut­ta suurem­mal­la paikkakun­nal­la ei ole kun­non tilo­ja kil­pailu­jen jär­jestämisek­si? Nähdäk­seni tärkein syy urheilun tukemiseen löy­tyy päät­täjien las­ten liikun­ta­har­ras­tuk­ses­ta. Jos päät­täjät ovat vielä itse nuore­na har­ras­ta­neet kil­pau­rheilua niin hallin rak­en­tamista kun­nan maalle ei estä mikään. Vaik­ka perusk­oulus­sa ei olisi kir­jo­ja kaikille.

    Vastaa

36. Tiesitkö sinä Osmo tästä?

    http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2016030721230435_cm.shtml

    Uutisen mukaan rahaa on annet­tu muut­tamiseen ilman työ- tai opiskelu­paikkaa. Miten tuol­lainen on mah­dol­lista? Jos ns. kan­ta­suo­ma­lainen halu­aa yhteiskun­nan mak­sa­van vuokravaku­u­den, niin sitä nau­run määrää.

    Vastaa

37. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Kenen idea on ollut nimetä rantaprom­e­na­di ja lai­turi jonkun salakul­jet­ta­jan mukaan?

    En tiedä kenen, mut­ta idea on hyvä. On hyvä muis­taa miten turhia ja toim­i­mat­to­mia eri huumei­den kiel­to­lait ovat ja kuin­ka paljon inhimil­listä kär­simys­tä kiel­to­laeista seu­raa. Jos Niskan mukaan nimet­ty prom­e­na­di pitää tämän viisauden mielessä, nimen val­in­ta on poikkeuk­sel­lisen hyvä. 

    Toiv­ot­tasti samalle alueelle saadaan myös Kiel­to­lainku­ja samas­ta viisaud­es­ta muis­tut­ta­maan. Voisi olla pieni ja pimeä kuja.

    Vastaa

38. Oli­h­na algot niska osa suo­ma­laisat legendaa.…

    Vastaa

39. Tarvi­taanko Helsinki­in kak­si reilut 10K kat­so­jaa vetävää tapah­tu­ma-areenaa noin kah­den kilo­metrin etäisyy­delle toi­sis­taan? Ei tarvi­ta. Onko Nordis van­hanaikainen lato ilman mah­dol­lisuuk­sia kun­nol­lisi­in ja nykyaikaisi­in aitio- ja rav­in­to­la­palvelui­hin? Onhan se.

    Tämä on näitä, että tavan kansalainen joutuu ihmettelemään seu­raih­mis­ten ja urheilu­paikkarak­en­tamisen järkeä, mut­ta jos nyt jotain mieltä pitäisi olla, niin han­kkeen ehdok­si voisi tosi­aan lait­taa Nor­den­skiöldinkadun — kahdestakin syys­tä. Ensin­näkin Män­tymä­ki tarkot­taisi, että van­ha hal­li jää pystyyn, vajaakäytölle, lop­ul­ta suo­jeltaisi­in ja Töölön urheilupuis­to muut­tuisi hil­jalleen ulkoil­ma­museok­si. Stadikan kanssa tehti­in jo virhe. Ei mene kuin vuosikym­men tai kak­si, niin taas itketään uuden sta­dion­in perään, kos­ka tuos­ta 30-luku­lais­es­ta nyt ei vaan saa hyvää ja nykyaikaista. Toisek­seen Män­tymäen tont­ti on ihan liian arvokas “myy­dä käypään hin­taan” IFK:lle ja varsinkin ennen kuin Pis­aras­ta on päätös. Kan­nat­taa odot­taa, ton­tille löy­tyy osta­ja ihan oikeal­lakin hin­nal­la ja se hin­ta voi olla lähi­t­ule­vaisu­udessa paljon kovem­pi kuin nyt.

    Vastaa

40. Mikko Num­melin: Mitä etu­ja täl­laisel­la han­kkeel­la sit­ten tavoiteltaisi­in? Elin­tarvike­tuotan­non kannal­ta merk­i­tyk­sel­lisen mit­takaa­van vil­je­ly kan­nat­taa ilman muu­ta hoitaa maaseudul­la kuten nykyäänkin. Täl­laiset raken­nel­mat ovat myös kan­takaupun­gin alueelle raken­net­tuna pois asun­to- ja työpaikkakapasiteetista.

    Voi kuule, tämä on maat­alouden viimeinen vuosisata.

    Jo ensi vuosikymme­nen alus­sa, toden­näköis­es­ti vuon­na 2023, tule­vat ensim­mäiset keino­jauhe­li­hatuot­teet kaup­poi­hin Hol­lan­nis­sa. Kun se rasia mak­saa sen 2 euroa, niin per­in­teinen lihan­tuotan­to katoaa. Ensim­mäi­nen keino­li­ha­puri­lainen mak­soi 200 000 euroa ja jo nyt hin­nan arvel­laan ole­van pros­entin luokkaa tuos­ta. Hin­ta painuu jär­jestelmän kehit­tyessä. Ennen kaikkea keino­li­han tuotan­to kulut­taa vähem­män resursse­ja kuin per­in­teinen tuotan­to, kos­ka esimerkik­si nau­dan hyö­ty­suhde on surkea.

    Samoin ver­tikaalivil­je­ly ja ker­rosvil­je­ly lev­iävät esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa hyvin nopeasti. Kyse on teol­lisen mit­takaa­van tuotan­nos­ta, joka tois­taisek­si keskit­tyy eniten mm. salaatin tuotan­toon. Seu­raa­van sukupol­ven lait­teis­toil­la kyetään tuot­ta­maan mm. riisiä ja perunaa.

    Eivät nämä tule eroa­maan torneista tai suurista mar­keteista mitenkään ulkoiselta olemukseltaan.

    Käytän­nössä vuo­sisadan puo­livälis­sä kyetään tuot­ta­maan hedelmistä ja mar­joista läh­tien kaik­ki mitä halu­taan ja mis­sä tahansa. Geen­i­ma­nip­u­loin­ti tar­joaa vielä sit­ten työka­lut aivan uuden­lais­ten rav­in­tokasvien tuottamiseen.

    Vastaa

41. Kuukke­li: Voi kuule, tämä on maat­alouden viimeinen vuosisata.

    Kuule ite. Mis­täs nuo tekoli­haburger­it on tarkoi­tus valmis­taa? Maaöljys­tä? Kaa­sus­ta? Selluloosasta?

    Mitä tapah­tuu maat­alouden tärkeim­mälle osalle eli vil­je­lykasvien vil­je­lylle, jos tämä ker­ran on “maat­alouden viimeinen vuosisata”?

    Vastaa

42. Koske­las­ta ja Man­skun bule­vardipätkästä ei voi sanoa muu­ta kuin että mah­dol­lisu­ut­ta tiivistämiseen ei tule tämän pal­stan luk­i­joiden eli­naikana. Jos nyt raken­netaan lähiötä, niin se on taas ker­ran lähiötä kiven­heiton päässä keskus­tas­sa, sil­lä vyöhyk­keel­lä, johon pitäisi rak­en­taa kaupunkia.

    Suun­nitel­mat rimaa hipoen tyy­dyt­täviä, enem­män mahtuisi.

    Vastaa

43. Kuukke­li: kos­ka esimerkik­si nau­dan hyö­ty­suhde on surkea.

    Heh, mielestäni se on ääretön, se muut­taa hyödytön­tä heinää meheväk­si ja maukkaak­si ravinnoksi.

    Vastaa

44. julle: Tämä on näitä, että tavan kansalainen joutuu ihmettelemään seu­raih­mis­ten ja urheilu­paikkarak­en­tamisen järkeä, mut­ta jos nyt jotain mieltä pitäisi olla, niin han­kkeen ehdok­si voisi tosi­aan lait­taa Nor­den­skiöldinkadun – kahdestakin syys­tä. Ensin­näkin Män­tymä­ki tarkot­taisi, että van­ha hal­li jää pystyyn, vajaakäytölle, lop­ul­ta suo­jeltaisi­in ja Töölön urheilupuis­to muut­tuisi hil­jalleen ulkoilmamuseoksi. 

    Helsin­ki-Gar­den on aivan mielet­tömän hieno kehi­tysaskel. Täy­tyy vain sovitel­la paras kon­sep­ti, mikä synkkaa Hart­wall-Areenan kanssa. 

    Tuol­la alueel­la on näköalat vapaa-ajan parati­i­sisik­si. Sta­dion, Eläin­tarhan kent­tä, usei­ta pal­loilukent­tiä, Lin­nan­mä­ki, Kaupun­gin- ja Talvipu­u­tarha, Uimas­ta­dion, Rat­sas­tussta­dion, Laak­son ulkoilu-ja rat­sas­tus­re­itit, ynnä­muu­ta… Nämä tulisi vain tuot­teis­taa entistä tehokkaam­min. (kaupun­gin tehtävä)

    Kaupun­gin tulisi lähteä täysil­lä mukaan, sil­lä em. kokon­aisu­udel­la olisi kehitet­tynä aivan taju­ton tur­is­tipo­ten­ti­aali. Helsin­ki-Gar­den voisi palveluineen olla keskeinen toim­i­ja ulko­maalais­ten ja suo­ma­lais­ten houkuttelijana.

    Liikun­ta ja urheilu olisi vain yksi osa vapaa- ja loma-ajan aktivi­teeteista. Keskus voisi tar­jo­ta tilat ja palve­lut kaikissa kult­tuurin muodois­sa. Hotel­li, eri­laiset rav­in­to­lat, yök­er­hot, hyv­in­voin­tipalve­lut, eloku­vateat­ter­it, kon­gres­si­ti­lat … talous­gu­rut vaan toimeen. 

    Liikenne ei olisi ongel­ma, bus­sikul­je­tuk­set rautatieasemil­ta, lento­ken­tältä ja parkkilu­olista julk­isil­la. Eikä koko setin tarvit­sisi olla valmi­ina ensi­vai­heessa, kon­sep­ti voisi täy­den­tyä vuosien mit­taan ennakoidun suun­nitel­man mukaisesti.

    Vastaa

45. hup­sis: Heh, mielestäni se on ääretön, se muut­taa hyödytön­tä heinää meheväk­si ja maukkaak­si ravinnoksi.

    Heinän lisäk­si nau­doille syötetään esim. soi­jaa, mer­ilevää ja ryp­siä. Niitä voisi ihmi­nen syödä ilman, että ne kier­rätetään nau­dan kaut­ta huonol­la hyö­ty­suh­teel­la lihak­si. Heinäpel­loil­la voitaisi­in useim­miten kas­vat­taa heinän sijas­ta sel­l­aisia kasve­ja, joi­ta ihmiset voisi­vat syödä. Näitä kasve­ja ei tarvit­sisi kier­rät­tää huonol­la hyö­ty­suh­teel­la lihaksi.

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara: Nyt ei ole puhe urheilus­ta vaan jääkiekosta.

    Olen jo pitkään ihme­tel­lyt, mik­si urheilu­un on kaiken aikaa solutet­tu ei-urheilullisia piirteitä. Kau­pal­lisu­us ja ammat­ti­laisu­us on tuonut urheilu­un myös monia ei-toiv­ot­tu­ja piirteitä. Tuo­ta menoa on kansa kat­sonut vain tumput suo­ri­na, tai välil­lä hur­rat­en, kuin rah­vas anti­ikin Roomas­sa sirkushu­ve­ja ja glad­i­aat­tor­e­i­ta Colos­se­u­mil­la seu­rates­saan. Penkki­urheilu kotikat­so­mossakin voi kyl­lä joskus olla aika mukaansatem­paavaa, pakko myöntää.

    Jos toim­inta on kau­pal­lista, onko sitä syytä tukea (kov­inakin aikoina) verovaroin? Ehkä raja pitäisi vetää sille kohtaa, minkä jäl­keen peli ei ole enää rehtiä. Kuka puhal­taisi sil­loin pil­li­in ja komen­taisi asianomaiset, sään­töjä venyt­televät “pelim­iehet” (ja ehkä “-naisetkin”) jäähylle? Täm­möi­nen peli ei vetele, ellei sään­töjä muute­ta ja kaik­ki pelaa jälleen ainakin samoin säännöin!

    Jääkiekko saat­taa olla nykyään (tai on kyl­lä ollut kai pisim­pään) tässä ammat­ti­laisu­us-suh­teessa yksi pahim­mista lajeista, mut­ta samaa on tapah­tunut nähdäk­seni aika monel­la muul­lakin alalla. 

    Kau­pal­lisu­u­den lev­iämi­nen urheilu­un on ollut mon­es­sa mielessä pahim­mil­laan kuin jonkin­lainen syöpäkas­vain, etäpesäkkei­neen. Sen myötä on mon­en eri laji­in kul­mille tul­lut myös vedonlyön­tiä ja lahjon­taa (esim. FIFA!) ja jopa sovit­tu­ja ottelui­ta. Mitä urheilua tuo tuol­lainen enää on? 

    Toki ammat­ti­laisu­us on saat­tanut tuo­da työn ja toimeen­tu­lon mm. osalle hyvistä urheil­i­joista, ainakin jok­sikin aikaa. Tätä en kiistä. Tämä onkin se ongel­malli­nen piirre, joka tekee asian vaikeaksi. 

    Poli­itikko­jen osa ei liene help­po sil­loin, kun on tehtävä päätök­siä sel­l­ai­sista han­kalam­mista asioista, jois­sa vas­takkain eivät ole vain täysin hyvä ja täysin paha vai­h­toe­hto, vaan molem­pi­in liit­tyy sekä hyviä puo­lia, että eri­laisia ongelmia. Teet niin tai näin, on päätös kuitenkin kyet­tävä aina osoit­ta­maan jälkikä­teen hyvin perustel­luk­si, tiet­tyjä eet­tisiä perustei­ta unohtamatta.

    - — — — -
    Sanan ‘urheilu’ käyt­tö pitäisi mielestäni ehkä sal­lia vain sil­loin, kun on kyse amatöörien urheilus­ta. Kil­pa- ja huip­pu-urheilun tutkimuskeskuk­sen net­ti­sivuil­ta löysin taus­ta­ti­etoa aiheesta (ks. “Huip­pu-urheilun fak­ta­pank­ki” ja “Taus­ta­ti­etoa ammat­ti­laisu­ud­es­ta”, mis­tä löy­tyy www-sivu, jota on päivitet­ty ilmeis­es­ti viimek­si 2007-11-01 klo 15:38:15.)

    Valvooko enää nyky­isin kukaan amatöörien ja (kau­pal­lis­ten) ammat­ti­lais­ten rajaa? Jos joku urheilun tukea kaipaa, eikö se ole nimeno­maan amatöörien ja nuorten, tois­taisek­si vielä puh­taiden urheil­i­joiden joukko? Liikun­ta ja urheilu ovat hyviä har­ras­tuk­sia, joi­ta liika kau­pal­lisu­us ei saisi pilata!

    Pelisään­tö­jen on olta­va kuitenkin kun­nos­sa ja kaikkien pitää nou­dat­taa niitä!

    Vastaa

47. Mietin tässä, onko Ruskea­suo lähiötä vai kaupunkia? Vai esikaupunkia?

    Vastaa

48. Markku af Heurlin:
    Mietin tässä, onko Ruskea­suo lähiötä vai kaupunkia? Vai esikaupunkia? 

    Ainakin 1950-luvul­la raken­net­tu­jen ker­rostalo­jen sijoit­telun osalta Ruskea­suo näyt­tää edus­ta­van aikansa lähiö-suunnittelua.

    Vastaa

49. The dis­tance from Män­tymä­ki to the night club that I used to vis­it seems to me to be much short­er than from the old place so I guess I can give an order to my peo­ple to vote yes.

    Vastaa

50. “kos­ka esimerkik­si nau­dan hyö­ty­suhde on surkea.”. Niin on, veden suh­teen. nau­dan­li­hak­ilon tuot­tamiseen tarvi­taan 15.000 litraa vet­tä. Eipä paha pul­ma tääl­lä Järvi­suomes­sa mut­ta muual­la katastrofi.

    Vastaa

51. MikkoM: Niin on, veden suh­teen. nau­dan­li­hak­ilon tuot­tamiseen tarvi­taan 15.000 litraa vettä.

    Lihak­ilon tuot­tamis­es­ta on seu­raa­va esimerkki:

    Kolmivuo­tias eläin

    200 kg luu­ton­ta lihaa

    1300 kg väkire­hua (vehnää, kau­raa, ohraa, mais­sia, her­net­tä, soijajauhoa)

    7200 kg karkeare­hua (laidun­ruo­hoa, kuiv­aa heinää, säilörehua)

    24 kuu­tio­ta vet­tä juomiseen,7 kuu­tio­ta vet­tä muuhun huoltoon

    Julkises­sa keskustelus­sa vedo­taan aina lihan­syön­nin haitallisu­u­teen, ihmiselle ja luon­nolle, koroste­taan mas­si­ivista vesi­jalan­jälkeä. Suuri osa vedestä käytetään eläi­men rehun (ruo­ho, kuiv­a­heinä, väkire­hu) kasvattamiseen.

    On kuitenkin huo­mat­ta­va, että vesi kyseiseen ruok­in­taan tulee nor­maali­na sateena luon­nos­sa. Se ei siis ole Suomes­sa mitään keinokastelu­vet­tä. Jos sadevedel­lä ei kas­vatet­taisi eläin­ten ruokaa, niin osa vedestä menisi maak­er­rosten läpi poh­javedek­si ja osa huuhtou­tu­isi rav­in­tei­den kera vesistöön. Osa tietysti sitou­tu­isi villinä kas­vavaan bio­mas­saan. Poh­javedestä ei Suomes­sa ole pulaa, mut­ta vil­jeli­jät ovat sitoutuneet suo­jele­maan poh­javet­tä tuotan­non ohella.

    Joten pal­jas tieto lihan­tuotan­non vesi­jalan­jäl­jestä ei ker­ro koko totu­ut­ta. Tosin en tiedä miten tämä rön­sy liit­tyy hifkin jäähallihankkeeseen 🙂

    Vastaa

52. eemil:

    …
    Joten pal­jas tieto lihan­tuotan­non vesi­jalan­jäl­jestä ei ker­ro koko totu­ut­ta. Tosin en tiedä miten tämä rön­sy liit­tyy hifkin jäähallihankkeeseen 

    Kasvis­syön­ti on joidenkin ihmis­ten osalta men­nyt pelkäk­si ide­olo­giak­si. Sil­loin ei enää esim. fak­tanäyt­tö paljoa auta. Liha on käsit­tääk­seni varsinkin lap­sille tärkeä ravin­non, valkuai­saineen ja tiet­ty­jen vita­mi­inienkin lähde. Lihan­pu­ut­teen vaiku­tuk­sista aivoihin voi päätel­lä jotakin jokainen, joka on lukenut esim. Sak­san ylim­män johdon rav­in­tomiel­tymyk­sistä vuosi­na 1936–1944, ehkä jo paljon aiem­minkin. Monipuo­li­nen ja kohtu­ulli­nen rav­in­to lie­nee paras vai­h­toe­hto useimmille.
    — - — - -

    Eikö jäähalleis­sa muka käytetä vet­tä jään­tekoon? Onko keino­jää muka jotain keinotekoista ihmeainetta? 

    Jos peli menee likaisek­si tai joku tuot­taa (ennen jäähyään) ver­ta kaukaloon, lie­nee veden­puhdis­tusjär­jestelmän syytä olla kun­nos­sa. Osa pelaa­jista syl­jeskelee aika usein ja ihmisen syl­jener­i­tys­tä lisäävä mäl­li ei liene kiekkopi­ireis­sä mikään tun­tem­aton käsite. Jos jäähalleis­sa ryys­tetään kal­jaa ja mui­ta nesteitä enem­män kuin muual­la, syn­tyy siel­lä kai myös nor­maalia enem­män vir­taus­ta pisuaareissa.

    Mitenköhän jäähal­lien likavedet käsitel­lään, ja paljonko niitä mah­taa syn­tyä vuodessa? Uut­ta tarvi­taan kai vähin­tään saman ver­ran tilalle, vai hai­h­tuuko osa vedestä ilmaan, jol­loin kulu­tus lie­nee vielä tuo­takin suurempi.

    Vastaa

53. Ris­to Koivunen: Markku af Heurlin:
    Mietin tässä, onko Ruskea­suo lähiötä vai kaupunkia? Vai esikaupunkia? 

    Ris­to Koivunen:

    Ainakin 1950-luvul­la raken­net­tu­jen ker­rostalo­jen sijoit­telun osalta Ruskea­suo näyt­tää edus­ta­van aikansa lähiö-suunnittelua.

    Näin minöäkin vähäön ajat­telin. Samoin Man­ner­heim­intien lop­pupään pohjoinen puoli Tukhol­mankadus­ta eteenpäin.

    Voi tätä epäur­baa­ni­u­den saastaa!!!

    Tosin serkku­ni todel­la tykkää tädeiltään per­imästä asun­nos­ta pien­kerostalos­sa Rusekasuolla

    Vastaa

54. eemil:

    Tuol­la alueel­la on näköalat vapaa-ajan parati­i­sisik­si. Sta­dion, Eläin­tarhan kent­tä, usei­ta pal­loilukent­tiä, Lin­nan­mä­ki, Kaupun­gin- ja Talvipu­u­tarha, Uimas­ta­dion, Rat­sas­tussta­dion, Laak­son ulkoilu-ja ratsastusreitit. 

    Eläin­tarhan urheilupuis­ton alue on jo vapaa-ajan parati­isi ilman hotelle­ja, eri­laisia rav­in­toloi­ta, yök­er­ho­ja, hyv­in­voin­tipalvelui­ta, eloku­vateat­tere­i­ta, kon­gres­si­tilo­ja ja talous­gu­ru­jakin. Tai itse asi­as­sa juuri sen takia.

    Vastaa