Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Rai­de-Joke­rin hankesuunnitelma

Pää­tös­esi­tyk­sen mukaan lau­ta­kun­ta puol­taa suun­ni­tel­maa. Mitä­pä muu­ta­kaan se voi­si tehdä.

Tämä on itse asias­sa hyvin tär­keä asia. Joke­ri-käy­tä­vään suun­ni­tel­laan lisä­ra­ken­ta­mis­ta pel­käs­tään Hel­sin­gin puo­lel­la 50 000 asuk­kaal­le. Tämä nos­taa Rai­de-Joke­rin päi­vit­täi­sin mat­kus­ta­ja­mää­rän yli sataan­tu­han­teen. Uut­ta ker­ro­sa­laa koh­den kus­tan­nuk­set ovat noin 100 €/k‑m2, eli ei oikein mitään. Kau­pun­ki saa­nee oman­sa pois ton­tin­luo­vu­tus­tu­loi­na, mikä ei tar­koi­ta, että kau­pun­ki oli­si täs­tä omil­laan. Asuk­kail­le pitää raken­taa myös päi­vä­ko­dit, kou­lut, kir­jas­tot ja muu­ta sel­lais­ta. Ja tie­tys­ti kadut, kos­ka auto­ja­kin joku vie­lä käyttää.

Län­si­met­ron kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsis­tä. Län­si­met­ro Oy näyt­tää ole­van pro­jek­tin­hal­lin­nas­sa vaa­ti­ma­ton­ta Areva-tasoa.

Jot­ta Rai­de-Joke­rin kans­sa ei kävi­si samal­la taval­la, kan­nat­tai­si­ko urak­ka antaa avai­met käteen ‑peri­aat­teel­la jol­le­kin ammat­ti­mai­sel­le rakennuttajalle.

Yhteis­käyt­tö­au­to­jen pysäköintitunnukset

Hel­sin­gis­sä on van­has­taan ollut yhteis­käyt­tö­au­to­yh­tiö­nä CityCarClub, jol­la on kiin­tei­tä pysä­köin­ti­paik­ko­ja ja joka kul­jet­taa auton asiak­kaan halua­maan ruu­tuun. Mark­ki­noil­le on tul­lut 24H Ren­tal, jos­sa idea­na on, että asia­kas ottaa auton siel­tä, mis­sä sel­lai­nen on.

On hyvä, että on kil­pai­lua, mut­ta ongel­ma­na täs­sä on, että nous­tak­seen len­toon yhteis­käyt­tö­au­toil­la pitäi­si olla pal­jon käyt­tä­jiä. Tavoi­te etään­tyy, kun mark­ki­nat jae­taan useam­man kesken.

24H Ren­tal näyt­tää pää­se­vän alem­piin hin­toi­hin – tie­tys­ti pää­see, kun auto­ja ei siir­rel­lä. Sen type­ryy­te­nä on, että auto pitää aina tan­ka­ta, mikä on vii­den kilo­met­rin ajon jäl­keen ehkä tur­haa. CityCarClu­bil­la polt­toai­ne sisäl­tyy hintaan.

Alal­le tar­vit­tai­siin isoil­la mus­ke­leil­la varus­tet­tu toi­mi­ja, joka voi­si aloit­taa heti sadoil­la autoil­la ja sai­si näin jär­jes­tel­mäs­tä toimivan.

CityCarClu­bil­le ilmai­nen neu­vo: anta­kaa riit­tä­vä alen­nus sil­le, jon­ka autoa ei tar­vit­se siir­rel­lä. Tämä lisäi­si käyt­töä lyhyi­siin mat­koi­hin. Hank­ki­kaa lisää pää­omaa niin, että voit­te ostaa enem­män auto­ja ja muut­ta­kaan hin­noit­te­lua niin, että auton voi ottaa vii­kon­lo­puk­si mök­ki­reis­sua varten.

Näi­den kah­den fir­man hin­noit­te­lu näyt­tää niin eri­lai­sel­ta, että minun esi­mer­kik­si kan­nat­taa tapaus­koh­tai­ses­ti käyt­tää tois­ta tai tois­ta. Sitä tank­kaus­pak­koa arvos­tan lähes 10 euron haitakkeeksi.

Yhteis­käyt­tä­au­tot saa­vat pysä­köi­dä kai­kil­le vyö­hyk­keil­le asukaspysäköintipaikoille.

 

79 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016”

  1. Pika­rai­tio­tei­tä ja kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja ei pitäi­si ollen­kaan tar­kas­tel­la lii­ken­nein­ves­toin­tei­na. Nii­den ensi­si­jai­se­na tar­koi­tuk­se­na on ede­saut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton tavoi­tet­ta raken­taa Hel­sin­gin met­sät ja vihe­ra­lu­eet täy­teen uusia asui­na­luei­ta. Kuka voi­si vas­tus­taa raitiovaunuja?

  2. Rai­de­jo­ke­ri on jär­ke­vä. Län­si­met­roon huka­tuil­la rahoil­la oli­si alun perin kan­nat­ta­nut teh­dä light rail rat­kai­su. Se sopii parem­min Hel­sin­gin kal­tai­seen pie­neh­köön ja todel­la har­vaan raken­net­tuun kau­pun­kiin. Espoos­ta ei edes saa kau­pun­kia tekemälläkään.

  3. Ja mikä estää raken­ta­mas­ta täs­mäl­leen samaa asun­to­mää­rää bus­si­jo­ke­rin var­teen? Uudet bus­sit ovat ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä, ket­te­riä ja nopeam­pia kuin rai­de­ka­lus­to. Eivät­kä ne vaa­di tol­ku­ton­ta rai­dein­fraa, joka on pait­si kal­lis­ta myös herk­kä häi­riöil­le. Bus­sil­le voi kehit­tää oman kais­tan, jos se nyt sii­tä on kiinni.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos 100 000 matklujs­ta­jaa pitää kul­jet­taa bus­seil­la, nii­tä tar­vit­gaan 2500 vuoroa/vrk. Bus­sit jonoutuvat.

    Täs­sä sisi ole­te­ta­na, että busis kul­jet­ta ker­ral­la­na 40 henkeä.

    Rai­tio­vau­nun kaap­si­teet­ti on käsit­tääk­se­ni 200 hen­keä sei­so­ma­paik­koi­neen, Vuo­ro­ja voi olla kah­den. minuu­tin välein. Tekee mak­si­mis­saann 6000 hen­keä suun­taan­sa tunnissa.

    Teli­bus­sin kapa­si­teet­ti on 70 hen­keä, ja vuo­ro­ja voi olla 30 sekun­nin välein (kehä I:llä se mer­kit­see n 300- 400 met­rin välimatkaa.Tekee 8400 hen­keä sun­taan­sa. Jonou­tu­mis­ta on help­po vält­tää satel­liit­ti­pai­kan­nuk­sen ja tie­to­ko­neoh­jauk­sen avulla.

    Jos täm­nä mat­kust­ja­mää­rä jate­aan 10:lle tun­nil­le, saa­daan 168.000 hen­gen matkustajakapasiteetti.

    1. Hel­sin­gin nykyi­sis­sä lyhyis­sä (27,6 m) rati­kois­sa on noin 200 paik­kaa, jois­ta 90 istu­ma­paik­ko­ja. Tämän mukaan 45 met­rin rati­kois­sa oli­si vähän yli 300 paik­kaa. Paik­ka­mää­rää vähen­tää hiu­kan se, että rati­kois­ta tulaa kak­si­suun­tai­sia, jol­loin ovet pitää olla molem­mil­la puo­lil­la ja molem­mis­sa päis­sä ohjaamo.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos 100 000 matklujs­ta­jaa pitää kul­jet­taa bus­seil­la, nii­tä tar­vit­gaan 2500 vuoroa/vrk. Bus­sit jonoutuvat.

    Eivät­kö muka rai­tio­vau­nut jonou­du? Mikä mah­taa­kaan olla oleel­li­nen ero bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen välil­lä, vai onko nii­tä useampia? 

    Oma lis­ta­ni rai­tio­vau­nu­jen ja bus­sien erois­ta alkaa seu­raa­val­la tavalla:
    — kiskot
    — ener­gian­läh­de (kul­kee­ko muka­na), ja sii­hen liittyen
    — joh­ti­met (säh­kön saan­tia varten)
    — jous­ta­vuus, mm. pysäk­kien siir­ron ja rei­tin vaih­don kustannusten/helppouden osalta
    — kais­ta ja pysä­kit kadun/tien kes­kel­lä tai reunassa
    — jne.

    Miten käy peräk­käin kul­ke­vien rai­tio­vau­nu­jen, kun niis­tä ensim­mäi­se­nä kul­ke­va jou­tuu pysäh­ty­mään pysä­kil­le, jol­le jäl­kim­mäi­sel­lä ei ole pysäh­ty­mi­sen tar­vet­ta, tai tar­ve (eli pysä­kil­le jää­vien tai siel­tä vau­nuun nouse­vien mat­kus­ta­jien luku­mää­rä) on pal­jon pienempi?

    Bus­si voi useim­mi­ten ohit­taa pysä­kin, jos sil­lä ei ole syy­tä pysäh­ty­mi­seen (esim. kyy­tiin­sa pyr­ki­vien tai pois­tu­mis­ta halua­vien mat­kus­ta­jien takia). Miten rai­tio­vau­nu ohit­taa edel­lään ole­van, jos sii­hen edel­lä sei­se­vaan vau­nuun nouse­vien ja/tai sii­tä las­keu­tu­vien mat­kus­ta­jien kul­ku on kovin hidasta? 

    Tie­tyn välin koko lii­ken­ne hal­vaan­tuu täy­sin, jos yhteen rai­tio­vau­nuun tulee vika, eikä tuo vau­nu enää kul­je. Sil­loin ei yksi­kään taka­na tule­va vau­nu pää­se sen ohi. Bus­seil­la tuo ongel­ma rajoit­tuu vain sii­hen vikaan­tu­nee­seen bus­siin. Muut bus­sit voi­vat ohit­taa pysäh­ty­neen ja kul­kea tuol­loin edel­leen, jol­loin häi­riön seu­rauk­set mat­kus­ta­jil­le jää­vät pal­jon pienemmiksi. 

    Vikaan­tu­neen bus­sin mat­kus­ta­jat voi­vat myös jat­kaa mat­kaan­sa seu­raa­vil­la bus­seil­la. Rai­tio­vau­nun tapauk­ses­sa tuo ei käsit­tääk­se­ni onnis­tu ennen­kuin vikaan­tu­nut vau­nu on kor­jat­tu ja saa­daan jäl­leen liikkumaan. 

    Vika vau­nu­jen säh­kö­ver­kos­sa pysäyt­tää kaik­ki vau­nut ker­ta­hei­tol­la, kun taas bus­sit voi­vat tuol­loin­kin jat­kaa iloi­ses­ti kulkuaan. 🙂

    1. Rai­tio­vau­nu­jen tär­kein ero bus­sein on kapa­si­teet­ti. Joke­ri­lin­jal­le suun­ni­tel­laan 45 met­riä pit­kiä rai­tio­vau­nu­ja. Niin pit­kää bus­sia ei Euroo­pas­sa saa ajaa. Toi­nen on muka­vuus. Tasai­nen mat­ka rati­kas­sa on luk­sus­ta rämi­se­vään, täri­se­vään ja nyki­vään bus­siin ver­rat­tu­na. Eron kokee kon­kreet­ti­ses­ti, kun jon­kin kis­ko­työn takia Kata­ja­no­kal­le ajaa sil­loin täl­löin rati­kan sijas­ta bus­si. Eron näkee myös mat­kusa­jien valin­nois­sa. Val­li­las­ta tai Rus­kea­suol­ta ei kan­nat­tai­si tul­la kes­kus­taan rati­kal­la, kos­ka bus­si on nopeam­pi, mut­ta ratik­ka on sil­ti pal­jon vuositumpi.

  6. Koi­ra hau­dat­tu­na:
    Pika­rai­tio­tei­tä ja kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja ei pitäi­si ollen­kaan tar­kas­tel­la lii­ken­nein­ves­toin­tei­na. Nii­den ensi­si­jai­se­na tar­koi­tuk­se­na one­de­saut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton tavoi­tet­ta raken­taa Hel­sin­gin met­sät ja vihe­ra­lu­eet täy­teen uusia asui­na­luei­ta. Kuka voi­si vas­tus­taa raitiovaunuja?

    Minä!

    Rai­tio­vau­nut voi­vat olla toki ihan muka­via, mut­ta ei sil­loin, jos niis­tä yri­te­tään teh­dä sisäl­löl­tään “Troi­jan puu­he­vo­sen kaltaisia”! 

    Nii­den käy­tön jär­ke­vyys tulee pun­ni­ta aina usei­den, monas­ti tapaus­koh­tais­ten näkö­koh­tien valos­sa, sil­lä eri rei­tit voi­vat olla täs­sä suh­tees­sa kovin erilaisia.

  7. Rai­tio­vau­nut voi­vat hyvin­kin sopia tie­tyil­le rei­teil­le, nii­den olo­suh­teis­ta joh­tuen, bus­se­ja parem­min. Toi­sil­la rei­teil­lä taas bus­sit voi­vat toi­mia (kun­nol­li­sen ver­tai­lun perus­teel­la) paremmin. 

    Ei valin­nan eri jul­kis­ten kul­ku­neu­vo­jen inves­toin­ti­vaih­toeh­to­jen välil­lä pitäi­si kai olla pelk­kään ideo­lo­gi­aan perustuva? 

    Tar­vi­taan vain reit­ti­koh­tai­ses­ti kat­ta­va lis­ta kai­kis­ta tär­keis­tä ver­tail­ta­vis­ta näkö­koh­dis­ta sekä nii­den pai­noar­vot. Nii­den avul­la voi­daan teh­dä pis­tey­tyk­set bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen osal­ta. Sen jäl­keen tulee vie­lä tar­kis­taa, että pis­tey­tyk­set ja las­ken­ta on teh­ty ylei­ses­ti hyväk­syt­tä­väl­lä taval­la. Lop­pu­tu­los voi­daan kai­ke­ti päät­tää, tulok­set huo­mioi­den, vas­ta sen jälkeen.

  8. Laskin.että täl­lä haa­vaa bus­se­ja kul­kee­vuo­ro­kau­des­sa 600 suun­taan­sa eli yhtens­sä 1200 vuo­roa klo 4.31 ja 1.00 v
    äli­se­nä aika­na. Yhteen­sä siis 1200 vuoroa.

    40.000 mat­kus­ta­jaa (Wiki­pe­dia), siis kes­ki­mää­rin 33 mat­kus­ta­jaa vuo­roa koh­ti. Aika hyvin.

    Tuhein läh­tö­vä­li on nyt 3 minuuttia.

  9. Jut­te­lin kder­ran lon­too­lais­ne tut­ta­va­ni kans­sa. Työ­väen­luoks­ta. luke­nut itsen­sä hiso­to­rian mais­te­rik­si aihee­na SS-jou­kot, joten saa­toim­me kes­kus­tel­la Nevan­lin­nan tapauksesta,

    Lon­toos­sa on 60 mai­lin buss­si­lin­ja. Mat­ka kes­tää 4 tuni­ta. Har­va­han sil­lä pääs­tä pää­hän matkustaa.Pitää kokeil­la ja ja kun seu­raa­van ker­ran käy Londoniumissa.

  10. Jalan­kul­ki­ja:
    Uudet bus­sit ovat ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä, ket­te­riä ja nopeam­pia kuin raidekalusto. 

    Vaik­ka bus­sien pako­kaa­su­pääs­töt ovat­kin vähen­ty­neet, kovin har­va toi­voo tuhan­sien päi­vit­täis­ten bus­si­vuo­ro­jen kul­kua oman ikku­nan alta. Aina­kin näin kevääl­lä bus­sien nos­tat­ta­ma katu­pö­lyn mää­rä on infer­naa­li­nen. Mikä­li bus­se­ja vähen­ne­tään, vähe­nee myös katu­jen hie­ko­tus­tar­ve. Katu­ja­han hie­ko­te­taan nyky­ään­kin lähin­nä bus­se­ja varten.

  11. Varoit­ta­va esi­merk­ki näis­tä rai­de­jo­ke­reis­ta on Palo­hei­nän pel­loil­le raken­net­tu uusi tyh­jä­nä ammot­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu tun­ne­lei­neen. Yksi bus­si­lin­ja oli­si hyvin mah­tu­nut lii­ken­nöi­mään nykyis­tä Kuus­mie­hen­tie­tä pit­kin, mut­ta sen vie­reen Kes­kus­puis­toon on pitä­nyt raken­taa uusi väy­lä tule­via rai­de­jo­ke­rei­ta varten. 

    Ja sit­ten kun uusi väy­lä on saa­tu raken­net­tua, tode­taan että eihän kal­lis­ta lii­ken­ne­väy­lää kan­na­ta pitää tyh­jä­käy­töl­lä, vaan raken­taa sen reu­nat täy­teen uusia asun­to­ja. Mikä tie­tys­ti oli kau­pun­gin alku­pe­räi­nen tarkoituskin.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tasai­nen mat­ka rati­kas­sa on luk­sus­ta rämi­se­vään, täri­se­vään ja nyki­vään bus­siin ver­rat­tu­na. Eron kokee kon­kreet­ti­ses­ti, kun jon­kin kis­ko­työn takia Kata­ja­no­kal­le ajaa sil­loin täl­löin rati­kan sijas­ta bussi. 

    Kata­ja­no­kal­le pää­see­kin bus­sil­la mel­kein joka kesä. Rai­tio­vau­nut aje­le­vat joka vuo­si kesä­kuu­kau­det poik­keus­rei­teil­lä ja lii­ken­ne on sekai­sin, kun kis­kot kai­ve­taan sään­nöl­li­sin välein ylös kunnostettavaksi.

  13. Jalan­kul­ki­ja: Uudet bus­sit ovat ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä, ket­te­riä ja nopeam­pia kuin raidekalusto

    Ovat var­mas­ti. Yhtä var­mas­ti Hel­sin­gis­sä aje­taan van­hoil­la har­voil­la bus­seil­la, jos­tain Oslos­ta tai Köö­pen­ha­mi­nas­ta tuo­duil­la kun on tar­jous­kil­pai­lu voitettu.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­tio­vau­nu­jen tär­kein ero bus­sein on kapasiteetti… 

    Veron­mak­sa­jan kan­nal­ta tuo ei ole tär­kein ero, vaan se että run­ko­lin­jo­jen aja­mi­nen spå­ral­la on hal­vem­paa kuin vas­taa­van lin­jan aja­mi­nen bus­sil­la. Hel­sin­gin jul­ki­nen lii­ken­ne on lii­an kal­lis­ta. Yksi tapa las­kea kus­tan­nuk­sia on raken­taa run­ko­verk­ko light rail ratkaisuilla.

  15. Varoit­ta­va esi­merk­ki:

    …Ja sit­ten kun uusi väy­lä on saa­tu raken­net­tua, tode­taan että eihän kal­lis­ta lii­ken­ne­väy­lää kan­na­ta pitää tyh­jä­käy­töl­lä, vaan raken­taa sen reu­nat täy­teen uusia asun­to­ja. Mikä tie­tys­ti oli kau­pun­gin alku­pe­räi­nen tarkoituskin. 

    Toi­vot­ta­vas­ti oli­sit oikeas­sa, mut­ta pel­kään pahoin, ettei Hel­sin­gin kehit­tä­mi­ses­sä ole mitään noin fik­sua suun­ni­tel­maa. Hel­sin­ki kas­vaa ilman visio­ta ja koko ajan maa­lais­ten kaa­voit­ta­ma­na, eli teh­dään lähiöi­tä, kuten Ara­bian ran­ta, alueil­le, mihin pitäi­si teh­dä kaupunkia.

  16. Kur­jaa, jos jou­tui­si mat­kus­ta­maan työ­mat­kat seisomapaikalla.

  17. Kal­le: Veron­mak­sa­jan kan­nal­ta tuo ei ole tär­kein ero, vaan se että run­ko­lin­jo­jen aja­mi­nen spå­ral­la on hal­vem­paa kuin vas­taa­van lin­jan aja­mi­nen bussilla. 

    Joke­ri­lin­jan aja­mi­nen rai­tio­vau­nul­la on vähin­tään 300 mil­joo­naa kal­liim­paa kuin vas­taa­van lin­jan aja­mi­nen bus­sil­la, kos­ka bus­seil­la on jo väy­lät valmiina.

    1. Bus­sei­hin tar­vi­taan kol­me ker­taa enem­män kul­jet­ta­jia kuin rati­koi­hin. Ole­te­taan, että ero on 200 kul­je­ta­jaa ja kul­jet­ta­jas­ta aiheu­tu­vat kulut 40 000 €/vuosi, on tämä yksi­nään noin kah­dek­san mil­joo­naa joka vuo­si. Tär­kein argu­ment­ti kui­ten­kin on, ettei bus­se­ja voi ajaa minuu­tin vuo­ro­vä­leil­lä, kos­ka ne jonou­tu­vat ja aika­tau­lut mene­vät sekaisin.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bus­sei­hin tar­vi­taan kol­me ker­taa enem­män kul­jet­ta­jia kuin rati­koi­hin. Ole­te­taan, että ero on 200 kul­je­ta­jaa ja kul­jet­ta­jas­ta aiheu­tu­vat kulut 40 000 €/vuosi, on tämä yksi­nään noin kah­dek­san mil­joo­naa joka vuo­si. Tär­kein argu­ment­ti kui­ten­kin on, ettei bus­se­ja voi ajaa minuu­tin vuo­ro­vä­leil­lä, kos­ka ne jonou­tu­vat ja aika­tau­lut mene­vät sekaisin.

    Kul­jet­ta­jat­to­mat eli itse aja­vat lin­ja-auo­tot kor­jaa­vat tämän ongel­man muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Samal­la voi­daan siir­tyä pois tiu­kois­ta rei­teis­tä ja aika­tau­luis­ta, kos­ka lin­ja-auto­ja voi­daan auto­maa­ti­ses­ti siir­tää sin­ne mis­sä nii­tä tarvitaan.

  19. tuen mak­sa­ja: Kul­jet­ta­jat­to­mat eli itse aja­vat lin­ja-auo­tot kor­jaa­vat tämän ongel­man muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Samal­la voi­daan siir­tyä pois tiu­kois­ta rei­teis­tä ja aika­tau­luis­ta, kos­ka lin­ja-auto­ja voi­daan auto­maa­ti­ses­ti siir­tää sin­ne mis­sä nii­tä tarvitaan.

    Ei kai tätä ollut kir­joi­tet­tu tosissaan?

  20. Kai­ken­lai­sia argu­ment­te­ja voi esit­tää puo­les­ta ja vas­taan, mut­ta oikeas­taan niil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Mer­ki­tys­tä on vain sil­lä, ettei joke­rin mat­kus­ta­ja­mää­riä voi­da enää hoi­taa bus­seil­la. Ei tänään, eikä var­sin­kaan muu­ta­man vuo­den pääs­tä. Sik­si käy­tän­nön vaih­toeh­dot ovat joko ratik­ka tai lisään­ty­vä auto­lii­ken­ne. Minus­ta ratik­ka on parem­pi vaih­toeh­to, vaik­ka sii­tä jou­du­taan vähän maksamaankin.

  21. Nyt­kin Myl­ly­pu­roon on raken­net­tu vuo­des­ta 2012 alkaen yli tuhan­nen asuk­kaan asui­na­lue, jon­ka ton­tit on myy­ty bus­si­hin­taan ja seu­raa­vak­si asuk­kaat ovat muut­ta­neet bus­sien perus­teel­la asun­toi­hin. Mik­sei esi­mer­kik­si tämän asui­na­lu­een raken­ta­mis­ta vii­vy­tet­ty sen ver­ran että ton­tit oli­si myy­ty rai­tio­vau­nu­hin­taan? Kuin­ka pal­jon täs­sä­kin mene­tet­tiin rahaa?

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bus­sei­hin tar­vi­taan kol­me ker­taa enem­män kul­jet­ta­jia kuin rati­koi­hin. Ole­te­taan, että ero on 200 kul­je­ta­jaa ja kul­jet­ta­jas­ta aiheu­tu­vat kulut 40 000 €/vuosi, on tämä yksi­nään noin kah­dek­san mil­joo­naa joka vuo­si. Tär­kein argu­ment­ti kui­ten­kin on, ettei bus­se­ja voi ajaa minuu­tin vuo­ro­vä­leil­lä, kos­ka ne jonou­tu­vat ja aika­tau­lut mene­vät sekaisin.

    Rai­de­jo­ke­rin inveswo­ti­nu­kus­tan­nuk­set ovat kai­ken kaik­ki­aan 450 Me. Tämän vuo­tui­nen pää­oma­kus­tan­nus on kor­ko­kan­nas­ta riip­puen 18 — 22 Me vuo­des­sa. Sil­lä’ rahal­la palk­kaa jo mon­ta kuljettajaa.

    Tar­vit­sem­me myös n.s duunariammatteja.

    Mm-. Hämeen­tiel­lä bus­sit kul­ke­vat ½ minuu­itn vuo­ro­vä­lein ruuh­ka-aikaan. Samoin Län­si­väy­lä­lää. Jonout­mis­ta en jäl­kim­mäí­sel­lä ole havainnut.

  23. Kal­le: Veron­mak­sa­jan kan­nal­ta tuo ei ole tär­kein ero, vaan se että run­ko­lin­jo­jen aja­mi­nen spå­ral­la on hal­vem­paa kuin vas­taa­van lin­jan aja­mi­nen bussilla. 

    …mikä taas on seu­raus­ta juu­ri sii­tä kor­keam­mas­ta kapa­si­tee­tis­ta. Jos­sain vai­hees­sa mat­kus­ta­jia on vain lii­kaa bus­seil­la hoidettavaksi.

  24. Mark­ku af Heur­lin: Rai­de­jo­ke­rin inveswo­ti­nu­kus­tan­nuk­set ovat kai­ken kaik­ki­aan 450 Me. Tämän vuo­tui­nen pää­oma­kus­tan­nus on kor­ko­kan­nas­ta riip­puen 18 – 22 Me vuo­des­sa. Sil­lä’ rahal­la palk­kaa jo mon­ta kuljettajaa.

    Tar­vit­sem­me myös n.s duunariammatteja.

    Mm-. Hämeen­tiel­lä bus­sit kul­ke­vat ½ minuu­itn vuo­ro­vä­lein ruuh­ka-aikaan. Samoin Län­si­väy­lä­lää. Jonout­mis­ta en jäl­kim­mäí­sel­lä ole havainnut. 

    Rai­de-joke­ria, län­si­met­roa, Pisa­ra, Kruu­nu­vuo­ren sil­to­ja ja vas­taa­via rai­de­hank­kei­ta vasuts­te­taan nii­den kal­leu­den takia. Hin­ta­lap­pu on tie­tys­ti kova mut­ta ne toi­mi­vat sit­ten sii­nä seu­raa­vat 100 vuot­ta ilman että var­si­nai­seen infraan tar­vit­se teh­dä mitään.

    Se var­si­nai­nen syy mik­si kan­na­tan rai­de­lii­ken­net­tä bus­si­lii­ken­teen sijaan, vaik­ka onkin kal­liim­paa, on mat­kus­tus­mu­ka­vuus ja tur­val­li­suus. Bus­si pomp­pii, hei­luu ja nykii niin että pidem­män mat­kan tait­ta­mi­nen bus­sil­la on tuskallista. 

    Bus­seil­le sat­tuu myös usein onnet­to­muuk­sia. Moot­to­ri­teil­lä bus­sit todel­la aja­vat perä­ka­naa 80 km/h vauh­tia ja usein aja­vat hen­ki­lö­au­to­jen pus­ku­ris­sa kiin­ni. Alku­tal­ve­na sat­tui vaa­ral­li­nen perään­ajo län­si­väy­läl­lä kun bus­si ajoi toi­sen pysäh­ty­neen bus­sin perään Lapin­lah­den moot­to­ri­tie­sil­lal­la ja toi­nen tapah­tui Turun­väy­län pysäk­kia­lu­eel­la Espoos­sa. Nois­sa onnet­to­muuk­sis­sa oli onni että ihmis­hen­kiä ei mene­tet­ty. Bus­sit ovat myös herk­kiä syt­ty­mään pala­maan. Lisäk­si esim Kam­pin ter­mi­naa­li tuk­keu­tuu lii­ois­ta bus­seis­ta usein ruuh­ka-aikaan niin että lii­ken­ne jou­du­taan katkaisemaan. 

    Rai­de-joke­ris­ta toi­von että saa­daan muka­va, luo­tet­ta­va ja tur­val­li­nen refe­rens­si nyky­ai­kai­ses­ta rai­tio­ties­tä Hel­sin­gin seudulle.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin nykyi­sis­sä lyhyis­sä (27,6 m) rati­kois­sa on noin 200 paik­kaa, jois­ta 90 istu­ma­paik­ko­ja. Tämän mukaan 45 met­rin rati­kois­sa oli­si vähän yli 300 paik­kaa. Paik­ka­mää­rää vähen­tää hiu­kan se, että rati­kois­ta tulaa kak­si­suun­tai­sia, jol­loin ovet pitää olla molem­mil­la puo­lil­la ja molem­mis­sa päis­sä ohjaamo.

    Kaik­ki tuol­lai­sen 45 met­riä pit­kään rai­tio­vau­nuun mah­tu­vat mat­kus­ta­jat mah­tui­si­vat siis var­sin muka­vas­ti myös esim. Suo­men­lin­nan uusim­paan laut­taan, joka ottaa kai enim­mil­lään 350 mat­kus­ta­jaa. Sii­nä on vain yksi ohjaa­mo, mut­ta se onkin kes­kel­lä laut­taa, ja lisäk­si sii­nä on ikku­nat joka suuntaan. 

    Esi­mer­kik­si tuol­lai­nen vesi­kul­ku­neu­vo voi liik­kua tar­peen vaa­ties­sa (ja eri­näis­ten sil­ta­hank­kei­den kor­kei­den kus­tan­nus­ten yllät­täes­sä) Via­po­rin lisäk­si myös Laa­ja­sa­lon suun­taan. Laut­ta on sil­taan ver­rat­tu­na inves­toin­ti­na huo­mat­ta­vas­ti sil­to­ja pie­nem­pi, mut­ta samal­la jous­ta­vam­pi ja moni­käyt­töi­sem­pi. Ei ihme, että laut­to­jen suo­sio maa­il­mal­la kasvaa! 

    (Sel­lais­ta ei nyt ehkä rai­de­jo­ke­rin lin­jal­la sen­tään vähään aikaan saa­da sil­ti vie­lä kulkemaan!)

    Pitäi­si­kö­hän kui­ten­kin käy­dä ensi kesä­nä tes­taa­mas­sa Tuk­hol­man vesil­lä liik­ku­va pie­neh­kö akku­käyt­töi­nen laut­ta “Movitz”, (ks.“movitz.info”)? … tai jokin Göte­bor­gin useis­ta eri lau­tois­ta, jois­ta aina­kin yksi tai­taa olla raken­net­tu meil­lä tääl­lä Suomessa.

  26. Mark­ku af Heur­lin: Sil­lä’ rahal­la palk­kaa jo mon­ta kuljettajaa.

    Tar­vit­sem­me myös n.s duunariammatteja.

    Trak­to­rit­kit oli­si vii­sain­ta pois­taa ja siir­tyä takai­sin hevo­siin, niin oli­si täystyöllisyys.

  27. Soi­nin­vaa­ra mai­nit­see blo­gis­saan CityCarClu­bin ja sen uudet kil­pai­li­jat. Pape­ril­la City Car Clu­bin idea on hyvä, ja mon­ta vuot­ta on yri­tet­ty. Joten­kin fir­man toi­min­ta ei tun­nu läh­te­vän len­toon. Miksi?

    Kos­ka hin­nat. Satun­nai­ses­ti mök­ki­reis­sui­hin autoa tar­vit­se­val­le City Car Club oli absur­din kal­lis. Vii­kon­lo­pun mök­ki­reis­su Turus­sa mak­soi muu­ta­ma vuo­si sit­ten luok­kaa 300–400e! Edul­li­sim­mak­si tuli, jos autol­la ajoi suh­teel­li­sen sään­nöl­li­ses­ti lyhyi­tä mat­ko­ja. Monet tois­tu­vas­ti autoa tar­vit­se­vat ihmi­set hank­ki­vat kui­ten­kin oman auton.

    Eihän City Car Club lan­gen­nut omaan mono­po­li­voi­maan­sa? Pal­ve­lul­la ilmei­ses­ti oli pie­ni jouk­ko uskol­li­sia käyt­tä­jiä, jot­ka käyt­ti­vät yhteis­käyt­tö­au­to­ja lähes hin­nas­ta huo­li­mat­ta. Suu­rin osa vuo­kra-autoi­li­jois­ta on kui­ten­kin hin­taoh­jau­tu­via: tämä lie­nee syy sii­hen, mik­sei kal­lis pal­ve­lu täyt­tä­nyt potentiaaliaan. 

    Kun mark­ki­noil­le tulee uusia pelu­rei­ta, jot­ka haas­ta­vat City Car Clu­bin hin­nal­la, saat­ta­vat yhteis­käyt­tö-/vuo­kra-autot kiin­nos­taa yhtäk­kiä pal­jon nykyis­tä enemmän.

  28. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:
    Soi­nin­vaa­ra mai­nit­see blo­gis­saan CityCarClu­bin ja sen uudet kil­pai­li­jat. Pape­ril­la City Car Clu­bin idea on hyvä, ja mon­ta vuot­ta on yri­tet­ty. Joten­kin fir­man toi­min­ta ei tun­nu läh­te­vän len­toon. Miksi?

    Kos­ka hin­nat. Satun­nai­ses­ti mök­ki­reis­sui­hin autoa tar­vit­se­val­le City Car Club oli absur­din kal­lis. Vii­kon­lo­pun mök­ki­reis­su Turus­sa mak­soi muu­ta­ma vuo­si sit­ten luok­kaa 300–400e! Edul­li­sim­mak­si tuli, jos autol­la ajoi suh­teel­li­sen sään­nöl­li­ses­ti lyhyi­tä mat­ko­ja. Monet tois­tu­vas­ti autoa tar­vit­se­vat ihmi­set hank­ki­vat kui­ten­kin oman auton.

    Kysy­mys ei ole vält­tä­mätt kal­liis­ta hin­nas­ta vaan ihan muka­vuu­des­ta. Filo­soof­fi­ses­ti suun­tau­tu­neet voi­vat miet­tiä, mik­si yksi­tyi­sau­to on mer­kit­tä­vin kul­ku­vä­li­ne län­si­mais­sa ja mik­si kii­na­lai­set­kin lähes ensi töik­seen osti­vat auton, kun nii­tä alkoi kan­san­ta­sa­val­las­sa olla saa­ta­vil­la kansalle.

    Ja kun auto on ostet­tu, niin on tur­ha miet­tiä sii­hen käy­tet­tyä rahaa ja miet­tiä mitä sil­lä oli­si saa­nut vaih­toeh­toi­ses­ti. Ylei­sem­min­kin mie­ti­tyt­tää, mik­si jot­kut ihmi­set las­ke­vat sen­tin tark­kuu­del­la joi­tain meno­ja ja toi­set menot taas kui­ta­taan olankohautuksella. 

    Esi­mer­kik­si baa­ri-ilta mak­saa kym­me­niä, jopa yli sata euroa, mut­ta ei kukaan mie­ti mitä vaih­toeh­tois­kus­tan­nus baa­ri-illal­le on. Aina­kin sil­lä saa tan­kil­li­sen moottoribensiiniä.

    Rai­tio­vau­nu­jen nopeut­ta halu­taan nos­taa niin, että mat­ka-aika lyhe­nee 15 sekun­nil­la. KUi­ten­kin tuol­lai­nen sekun­ti­mää­rä kato­aa kohi­naan, kos­ka aika­tau­lu­ja ei usein­kaan nou­da­te­ta kuin kym­me­nen minuu­tin tark­kuu­del­la. Rai­tio­tie­mat­kus­ta­mi­seen tulee­kin suh­tau­tua niin, että kyl­lä siel­tä aina joku vau­nu tulee. Jos pitää olla täs­mäl­li­ses­ti jos­sain, niin en luot­tai­si rai­tio­vau­nui­hin. Ennem­min omal­la autol­la tai taksilla.

  29. Koi­ra hau­dat­tu­na:
    Kuka voi­si vas­tus­taa raitiovaunuja? 

    Klaus Bre­mer.

    Kun Hel­sin­gin edel­li­nen, 90-luvun vau­nu­han­kin­ta pää­tet­tiin val­tuus­tos­sa, hän vei pää­tök­sen äänes­tyk­seen. Klau­de Kop­te­ri oli ainoa, joka äänes­ti sen puo­les­ta, että vau­nu­ja ei tilata.

  30. Joka kesä poik­keus­rei­teil­lä: Kata­ja­no­kal­le pää­see­kin bus­sil­la mel­kein joka kesä. Rai­tio­vau­nut aje­le­vat joka vuo­si kesä­kuu­kau­det poik­keus­rei­teil­lä ja lii­ken­ne on sekai­sin, kun kis­kot kai­ve­taan sään­nöl­li­sin välein ylös kunnostettavaksi.

    Kun poik­keuk­set joh­tui­si­vat­kin itse ratik­ka­rei­tis­tä ja sen vaa­ti­mis­ta töis­tä, niin tuon vie­lä voi­si joten­kin hyväk­syä. Mut­ta har­vem­min se poik­keus­rei­tin syy on kis­ko­jen vaih­to. Useam­min teh­dään jotain muu­ta – kai­ve­taan kadun alla ole­via joh­to­ja ja put­kia esiin uusit­ta­vik­si, remon­toi­daan tai raken­ne­taan kadun lai­dan kiin­teis­tö­jä, perus­kor­ja­taan koko katu ja niin edelleen.

    Eni­ten ärsyt­tä­vät kui­ten­kin kai­ken maa­il­man kis­san­ris­tiäi­set, joi­den sal­li­taan kat­kai­se­van ratik­ka­lii­ken­ne. Kyl­lä kul­kueil­le ja paraa­teil­le pitäi­si löy­tää joku muu paik­ka kuin Aleksi.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men­lin­nan lau­tas­sa on puo­li­sen tusi­naa hen­ki­lö­kun­taa. Jos ei oli­si, koko vien­tim­me pysähtyisi.

    Mik­sei näi­tä Oden kom­ment­te­ja voi peu­kut­taa? Tämä ansait­si­si sata peukkua!

  32. OS:“Tärkein argu­ment­ti kui­ten­kin on, ettei bus­se­ja voi ajaa minuu­tin vuo­ro­vä­leil­lä, kos­ka ne jonou­tu­vat ja aika­tau­lut mene­vät sekaisin.”

    Rat­kai­su: Jos lin­jan 550 aika­tau­lu alkaa men­nä niin tiu­hak­si että näin käy, perus­te­taan samal­le rei­til­le lisäk­si 549, sil­le pysä­kit 100m pää­hän aiem­mis­ta. Ja jos vie­lä ahdis­taa, 548 jne. Ja kus­tan­nuk­set mität­tö­mät rai­de­hank­kee­seen verrattuna. 

    Lisäk­si em kuvio tuo kai­vat­tua jous­ta­vuut­ta. Jois­sain koh­dis­sa rei­tit voi­vat ihan ero­ta ja pysäk­ke­jä on siel­lä mis­sä ihmisiäkin.

  33. Daniel Feder­ley: Kun poik­keuk­set joh­tui­si­vat­kin itse ratik­ka­rei­tis­tä ja sen vaa­ti­mis­ta töis­tä, niin tuon vie­lä voi­si joten­kin hyväk­syä. Mut­ta har­vem­min se poik­keus­rei­tin syy on kis­ko­jen vaih­to. Useam­min teh­dään jotain muu­ta – kai­ve­taan kadun alla ole­via joh­to­ja ja put­kia esiin uusit­ta­vik­si, remon­toi­daan tai raken­ne­taan kadun lai­dan kiin­teis­tö­jä, perus­kor­ja­taan koko katu ja niin edelleen.

    Tul­les­saan apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jak­si, Pek­ka Sau­ri lupa­si hoi­taa tämän koor­di­noin­tion­gel­man ja kai­van­to­jen hai­tat. Joten­kin tun­tuu, että mitään ei ole tapahtunut.

  34. Pika­ra­tio­vau­nut eivät pää­se jonou­tu­maan, kos­ka suu­rin osa rei­tin väli­py­sä­keis­tä on poistettu.

  35. Daniel Feder­ley: Mik­sei näi­tä Oden kom­ment­te­ja voi peu­kut­taa? Tämä ansait­si­si sata peukkua!

    en ymmär­tä­nyt tätä Oden kommenttia..

  36. Ode kir­joit­taa vuokra-autofirmoista:

    Näi­den kah­den fir­man hin­noit­te­lu näyt­tää niin eri­lai­sel­ta, että minun esi­mer­kik­si kan­nat­taa tapaus­koh­tai­ses­ti käyt­tää tois­ta tai toista.”

    Miten tämä voi olla argu­ment­ti kil­pai­lua vas­taan, en voi ymmärtää.

    Itse ajat­te­lin heti tse­ka­ta tämän 24h-ren­ta­lin nyt kun kuu­lin sii­tä. Jos­ko hin­nat oli­si niin rea­lis­ti­sia että kokei­li­si tätä kon­sep­tia ensim­mäis­tä kertaa

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men­lin­nan lau­tas­sa on puo­li­sen tusi­naa hen­ki­lö­kun­taa. Jos ei oli­si, koko vien­tim­me pysähtyisi.

    Ei sen­tään, onnis­tuin kai­va­maan hen­ki­lö­kun­ta­mää­rän Onnet­to­muus­tut­kin­ta­kes­kuk­sen rapor­tis­ta ja sen mukaan se on 3.

    Sak­ke: Kaik­ki tuol­lai­sen 45 met­riä pit­kään rai­tio­vau­nuun mah­tu­vat mat­kus­ta­jat mah­tui­si­vat siis var­sin muka­vas­ti myös esim. Suo­men­lin­nan uusim­paan laut­taan, joka ottaa kai enim­mil­lään 350 mat­kus­ta­jaa. Sii­nä on vain yksi ohjaa­mo, mut­ta se onkin kes­kel­lä laut­taa, ja lisäk­si sii­nä on ikku­nat joka suuntaan. 

    Esi­mer­kik­si tuol­lai­nen vesi­kul­ku­neu­vo voi liik­kua tar­peen vaa­ties­sa (ja eri­näis­ten sil­ta­hank­kei­den kor­kei­den kus­tan­nus­ten yllät­täes­sä) Via­po­rin lisäk­si myös Laa­ja­sa­lon suun­taan. Laut­ta on sil­taan ver­rat­tu­na inves­toin­ti­na huo­mat­ta­vas­ti sil­to­ja pie­nem­pi, mut­ta samal­la jous­ta­vam­pi ja moni­käyt­töi­sem­pi. Ei ihme, että laut­to­jen suo­sio maa­il­mal­la kasvaa! 

    (Sel­lais­ta ei nyt ehkä rai­de­jo­ke­rin lin­jal­la sen­tään vähään aikaan saa­da sil­ti vie­lä kulkemaan!)

    Pitäi­si­kö­hän kui­ten­kin käy­dä ensi kesä­nä tes­taa­mas­sa Tuk­hol­man vesil­lä liik­ku­va pie­neh­kö akku­käyt­töi­nen laut­ta “Movitz”, (ks.”movitz.info”)?… tai jokin Göte­bor­gin useis­ta eri lau­tois­ta, jois­ta aina­kin yksi tai­taa olla raken­net­tu meil­lä tääl­lä Suomessa.

    Laut­ta­lii­ken­teen suu­rin ongel­ma on sen tava­ton hitaus. Jopa sel­lai­ses­ta pai­kas­ta kuin Hert­to­nie­men­ran­ta kes­tää yhtey­sa­luk­sel­la Haka­nie­men­ran­taan 25 minuut­tia, eli esi­mer­kik­si aivan kes­kus­taan met­ron ja bus­sin yhdis­tel­mä on kym­me­ni­sen minuut­tia nopeam­pi kuin yhtey­sa­lus ja rv/bussi Hakaniemestä. 

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan laut­ta oli­si nopeam­pi kuin bus­sin ja met­ron yhdis­tel­mä, mut­ta sit­ten taas tuon tavat­to­man hitau­den takia on yhteis­kun­nal­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa raken­taa sil­ta sin­ne Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan, rai­tio­vau­nun olles­sa pal­jon nopeam­pi kuin lautta.

    1. Onnet­to­muus­tut­kin­ta­kes­kuk­sen rapor­tis­ta ja sen mukaan se on 3.

      Olet­ko var­ma? Hel­sin­ki ostaa laut­ta­pal­ve­lu­ja osit­tain yksi­tyia­sel­tä, kos­ka kau­pun­gin laut­taan vaa­di­taan isom­pi mie­hi­tys muis­taak­se­ni nel­jä — kuin yksityiseen.

  38. Rati­kat eivät jonou­du:
    Pika­ra­tio­vau­nut eivät pää­se jonou­tu­maan, kos­ka suu­rin osa rei­tin väli­py­sä­keis­tä on poistettu.

    Ihan nyvä. Mut­ta sii­nä välis­säa svu­va ihmi­nen pää­see kes­kus­taan? Ja miten pika­rai­to­vau­nu jat­kaa pikai­ses­ti mat­kaans asn­so­kaam­me Rus­kea­suin liit­ty­mäs­tä eteenpäin.

  39. Mik­ko H: Trak­to­rit­kit oli­si vii­sain­ta pois­taa ja siir­tyä takai­sin hevo­siin, niin oli­si täystyöllisyys.

    Vähän äly­tön kom­ment­ti. Hevos­mie­hen ammat­ti oli ras­kas, todel­la ras­kas. Tote­aa nimim. Poi­ka pel­lon pien­ta­reet­la, joka muu­te on janut hevos­ta pikkupoikana.

    Trak­to­ri, nyky­ai­kai­nen kor­vaa 20 hevomiestä.

    Ratik­ka­kaus­ki kor­vaa kak­si lin­ja-auton­kul­jet­ta­jaa, ei vält­tä­mät­tä kolmea.

    Ei mil­lään pahal­la. OS ja monet muut­kin täl­lä pals­tal­la kehu­vat, ettei­vät kos­kaan ole asu­neet 300 met­riä kau­mep­na rai­to­vau­nu­py­sä­kis­tä. Ja sen näkee näkö­kul­man kapeu­des­sa. Mut­ta eihän kala tie­dä vedes­sä elävänsä.

  40. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei sen­tään, onnis­tuin kai­va­maan hen­ki­lö­kun­ta­mää­rän Onnet­to­muus­tut­kin­ta­kes­kuk­sen rapor­tis­ta ja sen mukaan se on 3.

    Laut­ta­lii­ken­teen suu­rin ongel­ma on sen tava­ton hitaus. Jopa sel­lai­ses­ta pai­kas­ta kuin Hert­to­nie­men­ran­ta kes­tää yhtey­sa­luk­sel­la Haka­nie­men­ran­taan 25 minuut­tia, eli esi­mer­kik­si aivan kes­kus­taan met­ron ja bus­sin yhdis­tel­mä on kym­me­ni­sen minuut­tia nopeam­pi kuin yhtey­sa­lus ja rv/bussi Hakaniemestä. 

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan laut­ta oli­si nopeam­pi kuin bus­sin ja met­ron yhdis­tel­mä, mut­ta sit­ten taas tuon tavat­to­man hitau­den takia on yhteis­kun­nal­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa raken­taa sil­ta sin­ne Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan, rai­tio­vau­nun olles­sa pal­jon nopeam­pi kuin lautta.

    Viit­taat­ko tuk­ki­laut­to­jen nopeuk­siin? Nii­hin pit­kiin, joi­ta vetä­vät hinaa­jat. Maa­il­mas­ta löy­tyy kyl­lä nopei­ta­kin laut­ta-aluk­sia. Jos muut­kin ihmi­set koki­si­vat ne lail­la­si “tavat­to­man” (?) hitaik­si, mik­si nii­den suo­sio muu­al­la vain kas­vaa? Lau­tal­la voi vaik­ka lukea leh­den, surf­fa­ta netis­sä tai juo­da kah­vin, jos van­kem­pi meri­aa­miai­nen ei kiin­nos­ta, tai sil­le ei ole aikaa. 

    Onko “hitau­des­sa” mai­nit­se­mal­la­si välil­lä kyse nopeus­ra­joi­tuk­sis­ta, esim. 10 km/h, jot­ka “sor­si­vat” Hel­sin­gis­sä sel­väs­ti vain lauttoja?

    Laut­ta voi­daan suun­ni­tel­la tar­peen mukaan nopeak­si, hitaak­si, tai näi­den vaih­toeh­to­jen välil­le. Miten halu­taan. Aal­lon­muo­dos­tus (tai aika­tau­lu) on sama­ten nii­den osal­ta rat­kais­ta­vis­sa ole­va suunnittelukysymys. 

    Hyväl­lä mul­ti­mo­daa­li­sen kau­pun­ki­lii­ken­teen ja laut­to­jen suun­nit­te­lul­la voi­si Hel­sin­kiä elä­vöit­tää myös meri­kau­pun­ki­na. Ehkä joku muu kuin kal­tai­se­si (maa­kra­pu?) osai­si las­kea, kau­an­ko Hert­to­nie­men­ran­nas­ta kes­täi­si Haka­nie­men­ran­taan esim. sula­va­lin­jai­sel­la, mut­ta tehok­kaal­la kata­ma­raa­nil­la tai ärt­syl­lä RIB-aluksella? 

    PS. Muis­te­len, että esim. Finn­jet oli aikoi­naan maa­il­man nopein mat­kus­ta­ja-auto­laut­ta. Se oli tosin suun­ni­tel­tu kul­ke­maan Suo­men ja Sak­san väliä. Argen­tii­nas­sa toi­mi­va, pal­jon uudem­pi kata­ma­raa­ni­run­koi­nen Francisco yltää sopi­vas­sa kelis­sä jopa nopeu­teen 90 km/h, jol­lais­ta useim­mat bus­sit eivät tai­da uskal­taa ajaa edes Län­si­väy­läl­lä. Rau­mal­la raken­ne­tut “isot katit” oli­vat vain vähän tuo­ta hitaam­pia, kos­ka niin oli käsit­tääk­se­ni suo­ri­tus­ky­ky­vaa­de ase­tet­tu, ja ratkaistu.

  41. Mark­ku af Heur­lin: Ihan nyvä. Mut­ta sii­nä välis­säa svu­va ihmi­nen pää­see kes­kus­taan? Ja miten pika­rai­to­vau­nu jat­kaa pikai­ses­ti mat­kaans asn­so­kaam­me Rus­kea­suin liit­ty­mäs­tä eteenpäin.

    Se var­maan­kin ohit­taa mat­kal­laan kaik­ki Man­ner­hei­min­tien pysä­keil­lä sei­so­vat hitaam­mat vaunut.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko var­ma? Hel­sin­ki ostaa laut­ta­pal­ve­lu­ja osit­tain yksi­tyia­sel­tä, kos­ka kau­pun­gin laut­taan vaa­di­taan isom­pi mie­hi­tys muis­taak­se­ni nel­jä – kuin yksityiseen.

    Mik­si isom­pi? Kuka vaatii?

    Kyl­lä kai yksi­tyi­nen varus­ta­mo voi pal­ka­ta lau­tal­leen “kip­pa­rin”, “Svens­ki­po­jan” ja “Rää­ve­lin” lisäk­si vaik­ka “Vee­ran”, ja kesän koit­taes­sa “San­nin” ja jopa “Mar­lee­nan­kin”, jos se lisää lau­tan mat­kus­ta­ja­mää­rää, mut­ta ennen­kaik­kea tuot­toa ja kan­nat­ta­vuut­ta, eikä vie mie­hil­tä jär­keä pääs­tä edes lai­tu­ril­la, saa­ti sit­ten lautalla.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko var­ma? Hel­sin­ki ostaa laut­ta­pal­ve­lu­ja osit­tain yksi­tyia­sel­tä, kos­ka kau­pun­gin laut­taan vaa­di­taan isom­pi mie­hi­tys muis­taak­se­ni nel­jä – kuin yksityiseen.

    Onnet­to­muus­tut­kin­ta­kes­kuk­sen mukaan Suo­men­lin­na II ‑lau­tal­la oli 3 hen­gen mie­hi­tys vuon­na 2004. Tuo on ehkä sit­ten muut­tu­nut sen jäl­keen nel­jäk­si, vaik­ka kol­me mitä ilmei­sim­min on tek­ni­ses­ti mahdollista.

  44. Jouk­ko­lii­ken­ne Laa­ja­sa­loon tuli­si hoi­taa Hert­to­nie­men met­roa­se­man kaut­ta lii­tyn­tä­lii­ken­tee­nä, kuten muil­la­kin met­ron var­rel­la ole­vil­la asuinalueilla.

    Laut­ta Laa­ja­sa­loon voi­si kui­ten­kin olla muu­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä täy­den­tä­vä yhteys. Lau­tal­la voi­si­vat kul­kea lisäk­si esi­mer­kik­si pyö­räi­li­jät, jot­ka eivät halua pol­kea tuu­les­sa ja rän­tä­sa­tees­sa kah­den kilo­met­rin mit­tais­ta sil­taa kor­keal­la meren yllä.

    Lisäk­si mukaan mah­tui­si­vat turis­tit, joil­la nyky­ään perus­tel­laan kaik­ki kau­pun­gin inves­toin­nit. Ja Kor­kea­saa­ren api­noi­ta­han pää­see jo nyt kat­so­maan lautalla.

    1. Vähän niin kuin Laut­ta­saa­ren lii­ken­ne ennen sil­taa. Sekö kel­paa Laa­ja­sa­lo­lai­sil­le? Voi­tai­usiin­ko myös lauit­ta­saa­ren sil­tayh­tey­den man­te­reen puo­lel­le pur­kaa. Kier­tä­kööt Kuusi­saa­ren ja Munk­ki­nie­men kautta!

  45. Sak­ke: Se var­maan­kin ohit­taa mat­kal­laan kaik­ki Man­ner­hei­min­tien pysä­keil­lä sei­so­vat hitaam­mat vaunut.

    Näin minä­kin ajattelin.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vähän niin kuin Laut­ta­saa­ren lii­ken­ne ennen sil­taa. Sekö kel­paa Laa­ja­sa­lo­lai­sil­le? Voi­tai­usiin­ko myös lauit­ta­saa­ren sil­tayh­tey­den man­te­reen puo­lel­le pur­kaa. Kier­tä­kööt Kuusi­saa­ren ja Munk­ki­nie­men kautta!

    Todel­la rai­voi­saa tke­tiä. Mikä Pyhä Viha Kruun­vuo­ren Sil­lan puolesta..

    Ei miten­kään ver­tai­lu­kel­pois­ta, kuten kart­toi­hin pereh­ty­nyt huomaa.

    Laa­ja­sa­lon kes­kus­tas­ta on oikeas­taan yhtä pit­kä yhteys Hert­si­kan kautta. 

    Hie­man asian ulko­puo­lel­ta. Tut­tu nuo­ri asuu Hert­to­nui­mes­sä Kar­hu­tiel­lä ja opis­ke­lee Pasi­las­sa. mat­ka ovel­ta ovel­le vie bus­sis­sa 15 min.

  47. Sak­ke: Se var­maan­kin ohit­taa mat­kal­laan kaik­ki Man­ner­hei­min­tien pysä­keil­lä sei­so­vat hitaam­mat vaunut.

    Mitä­hän kaut­ta tämä tapah­tuu? Ylä­kaut­ta, ala­kaut­ta vai omia eril­li­siä kis­ko­ja pit­kin? Ja kuin­ka monet kis­kot sin­ne oikein mah­tu­vat? kysyy rea­lis­ti. Vai oli­ko tämä sit­ten­kin satiiria?

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vähän niin kuin Laut­ta­saa­ren lii­ken­ne ennen sil­taa. Sekö kel­paa Laa­ja­sa­lo­lai­sil­le? Voi­tai­usiin­ko myös lauit­ta­saa­ren sil­tayh­tey­den man­te­reen puo­lel­le pur­kaa. Kier­tä­kööt Kuusi­saa­ren ja Munk­ki­nie­men kautta!

    Nykyis­tä Laut­ta­saa­ren sil­tayh­teyt­tä ei kan­na­ta ehkä pur­kaa, kos­ka sel­lai­nen on sin­ne raken­net­tu. Sitä­pait­si Laut­ta­saa­ren sil­ta jää kyl­lä alle kah­den kilo­met­rin. Ja eikös Laut­ta­saa­ren­kin jouk­ko­lii­ken­ne nyky­ään hoi­de­ta metrolla?

  49. Jalan­kul­ki­ja: Mitä­hän kaut­ta tämä tapah­tuu? Ylä­kaut­ta, ala­kaut­ta vai omia eril­li­siä kis­ko­ja pit­kin? Ja kuin­ka monet kis­kot sin­ne oikein mah­tu­vat? kysyy rea­lis­ti. Vai oli­ko tämä sit­ten­kin satiiria?

    Sitä­pä juuri.

  50. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Rai­tio­vau­nut voi­vat hyvin­kin sopia tie­tyil­le rei­teil­le, nii­den olo­suh­teis­ta joh­tuen, bus­se­ja parem­min. Toi­sil­la rei­teil­lä taas bus­sit voi­vat toi­mia (kun­nol­li­sen ver­tai­lun perus­teel­la) paremmin. 

    Ei valin­nan eri jul­kis­ten kul­ku­neu­vo­jen inves­toin­ti­vaih­toeh­to­jen välil­lä pitäi­si kai olla pelk­kään ideo­lo­gi­aan perustuva? 

    Tar­vi­taan vain reit­ti­koh­tai­ses­ti kat­ta­va lis­ta kai­kis­ta tär­keis­tä ver­tail­ta­vis­ta näkö­koh­dis­ta sekä nii­den pai­noar­vot. Nii­den avul­la voi­daan teh­dä pis­tey­tyk­set bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen osal­ta. Sen jäl­keen tulee vie­lä tar­kis­taa, että pis­tey­tyk­set ja las­ken­ta on teh­ty ylei­ses­ti hyväk­syt­tä­väl­lä taval­la. Lop­pu­tu­los voi­daan kai­ke­ti päät­tää, tulok­set huo­mioi­den, vas­ta sen jälkeen.

    Tuol­lai­nen ver­tai­lu on lii­ken­nein­si­nöö­rin perus­osaa­mis­ta, mut­ta sitä ei kui­ten­kaan ole syy­tä hoi­taa rai­tio­lii­ken­teen vas­tus­ta­jien halua­mal­la taval­la, eli joka ker­ta maa­li­tolp­pia siirtäen.

    Tär­kein valin­ta­kri­tee­ri: Tar­vit­ta­va ruuh­ka-ajan kapa­si­teet­ti. Täs­sä rai­tio­lii­ken­ne voit­taa sel­väs­ti bus­sin, sanoi­vat BRT-mie­het mitä tahan­sa. Tie­tys­ti jos kau­pun­kiym­pä­ris­tön laa­dul­la ei ole mitään väliä ja työ­voi­ma on hal­paa, niin…

    Toi­sek­si tär­kein: Maas­ton muo­dot, ts. hyvin mäki­seen maas­toon rai­tio­lii­ken­ne ei sovi muu­ten kuin sil­to­ja tai tun­ne­lei­ta hyödyntämällä.

    Kol­man­nek­si tär­kein: Peri­aat­teel­li­nen valin­ta sii­tä, että suh­tau­du­taan­ko kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään kar­jan­kul­jet­ti­me­na vai yri­te­tään­kö autoi­li­joi­ta ihan oikeas­ti hou­ku­tel­la pal­ve­lu­ta­sol­la, luo­tet­ta­vuu­del­la ja mat­kus­tus­mu­ka­vuu­del­la joukkoliikenteeseen.

  51. Tär­kein valin­ta­kri­tee­ri: Tar­vit­ta­va ruuh­ka-ajan kapa­si­teet­ti. Täs­sä rai­tio­lii­ken­ne voit­taa sel­väs­ti bus­sin, sanoi­vat BRT-mie­het mitä tahan­sa. Tie­tys­ti jos kau­pun­kiym­pä­ris­tön laa­dul­la ei ole mitään väliä ja työ­voi­ma on hal­paa, niin…”

    Käsit­tääks­nei sekä bus­si­kais­tan etät rai­tio­vau­nun ruuh­ka-ajan kapa­si­tee­tit ovat liki­mää­rin samat.

    Kol­me bus­si vas­taa kapa­si­teel­til­taan yhtä rai­to­vau­nua ja aiheut­taa suun­nil­leen yhtä suu­ren melu­hai­tan nykyi­sel­läö kalustolla.

    Voi­si­ko joku miet­tiä, miten voim­me vöhen­tää kul­je­tus­tar­vet­ta, esim. lisää­mäl­lä kotit­laouk­sis­sa tapah­tu­vaa tuo­tan­to- ja uusiintmaistyötä.

  52. Jan­ne Pel­to­la: Tuol­lai­nen ver­tai­lu on lii­ken­nein­si­nöö­rin perus­osaa­mis­ta, mut­ta sitä ei kui­ten­kaan ole syy­tä hoi­taa rai­tio­lii­ken­teen vas­tus­ta­jien halua­mal­la taval­la, eli joka ker­ta maa­li­tolp­pia siirtäen.

    Tär­kein valin­ta­kri­tee­ri: Tar­vit­ta­va ruuh­ka-ajan kapa­si­teet­ti. Täs­sä rai­tio­lii­ken­ne voit­taa sel­väs­ti bussin, …

    AP2375. Kul­jet­taa 160 mat­kus­ta­jaa kerralla.

  53. Jan­ne Pel­to­la: Tuol­lai­nen ver­tai­lu on lii­ken­nein­si­nöö­rin perus­osaa­mis­ta, mut­ta sitä ei kui­ten­kaan ole syy­tä hoi­taa rai­tio­lii­ken­teen vas­tus­ta­jien halua­mal­la taval­la, eli joka ker­ta maa­li­tolp­pia siirtäen. 

    Lii­ken­ne on sinän­sä tär­keä näkö­koh­ta, mut­ta Hel­sin­gis­sä on voi­nut pitää jon­kin­lai­se­na ongel­ma­na, että lii­ken­ne­suun­nit­te­lu tapah­tuu lii­ak­si omil­laan, eril­lään kau­pun­ki­suun­nit­te­lun suu­res­ta kuvasta.

    Lii­ken­ne ei ole vain lii­ken­net­tä, vaan sen rat­kai­sut vai­kut­ta­vat suu­res­ti eli­nym­pä­ris­töön. Kapa­si­tee­til­taan noin 5K ihmis­tä suun­taan­sa vetä­vä lii­ken­ne­väy­lä voi olla mitä hyvän­sä Alek­san­te­rin­ka­dun ja Län­si­väy­län väliltä.

    Rai­de­lii­ken­teel­lä on kapa­si­teet­tin­sa vuok­si sel­lai­nen kau­pun­ki­ra­ken­net­ta tii­vis­tä­vä poten­ti­aa­li, mitä ei ras­kaal­ta­kaan kumi­pyö­rä­rat­kai­sul­ta löy­dy. Tämän vuok­si lii­ken­ne­va­lin­nois­sa tuli­si­kin ottaa ensi­si­jai­ses­ti huo­mioon se, min­kä­lais­ta kau­pun­kia mihin­kin halu­taan, ei niin­kään jämäh­tää lii­ken­teel­lis­ten rat­kai­su­jen etsimiseen.

  54. Län­si­met­ron kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsis­tä. Län­si­met­ro Oy näyt­tää ole­van pro­jek­tin­hal­lin­nas­sa vaa­ti­ma­ton­ta Areva-tasoa.

    Jot­ta Rai­de-Joke­rin kans­sa ei kävi­si samal­la taval­la, kan­nat­tai­si­ko urak­ka antaa avai­met käteen ‑peri­aat­teel­la jol­le­kin ammat­ti­mai­sel­le rakennuttajalle.”

    Allians­si­mal­li sopi­nee tähän­kin han­kin­taan oikein mai­nios­ti. Tilaa­ja pää­see vai­kut­ta­maan suun­nit­te­lu­rat­kai­sui­hin suun­nit­te­lun aika­na ja allians­siu­ra­koit­si­jal­la on agen­dal­la puris­taa mah­dol­li­sim­man toi­min­nal­li­nen rat­kai­su anne­tuis­sa puit­teis­sa ja aikataulussa.

  55. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: AP2375. Kul­jet­taa 160 mat­kus­ta­jaa kerralla.

    Ko. ajo­neu­von leveys näyt­täi­si ole­van 3,75 met­riä. Mikä ei ole ongel­ma len­to­ken­til­lä, jon­ne se on tar­koi­tet­tu, mut­ta teil­le sil­lä ei ole asiaa.

  56. Mark­ku af Heur­lin: Käsit­tääks­nei sekä bus­si­kais­tan etät rai­tio­vau­nun ruuh­ka-ajan kapa­si­tee­tit ovat liki­mää­rin samat. 

    Mis­tä olet täl­läi­sen käsi­tyk­sen saa­nut? Jos jouk­ko­lii­ken­teen halu­taan kul­ke­van luo­tet­ta­vas­ti, niin sil­le on jär­jes­tet­tä­vä mah­dol­li­sim­man hyvät lii­ken­ne­va­loe­tuu­det. Ja tämä onnis­tuu Hel­sin­gin Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton lii­ken­ne­va­lo­toi­mis­tos­ta saa­ma­ni tie­don mukaan mak­si­mis­saan noin kol­men minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä, mikä vas­taa ylei­seil­lä tasol­la kah­ta ker­taa lii­ken­ne­va­lo­jen kier­toai­kaa risteyksessä.

    Ja aina­kin minus­ta tuo kuu­los­taa hyvin­kin jär­keen­käy­väl­tä, kos­ka tuos­sa lii­ken­ne­va­lo-ohjauk­sel­le jää aikaa nor­ma­li­soi­tua jouk­ko­lii­ken­teen etuuk­sien (vih­reän aien­nus tai piden­nys, yli­mää­räi­nen vai­he tai vai­he­jär­jes­tyk­sen muutos).

    Toki bus­seil­la aje­taan nyt­kin tiheäm­min esim. Man­ner­hei­min­tiel­lä ja Hämeen­tiel­lä, mut­ta 2–5 bus­sin nipuis­sa ja tuos­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä on luo­tet­ta­vuus kau­ka­na. Samoin rai­tio­vau­nuil­la voi ajaa lii­ken­ne­va­lot­to­mas­sa ympä­ris­tös­sä aivan hyvin 1,5 minuu­tin välein, jol­loin joka pysä­kil­lä on vau­nu, mut­ta tämä­kin on pidem­män pääl­le hie­man häiriöherkkää.

    Ja kuten itse­kin toteat, rai­tio­vau­nul­la on bus­sia suu­rem­pi yksik­kö­ka­pa­si­teet­ti. Ja jouk­ko­lii­ken­ne­väy­län tun­ti­ka­pa­si­teet­ti = yksik­kö­ko­ko x yhdis­tet­ty vuoroväli.

    Mark­ku af Heur­lin: Kol­me bus­si vas­taa kapa­si­teel­til­taan yhtä rai­to­vau­nua ja aiheut­taa suun­nil­leen yhtä suu­ren melu­hai­tan nykyi­sel­läö kalustolla. 

    Pitä­nee paik­kan­sa Variot­ra­meil­la, mata­lau­rai­sil­la vaih­teil­la, vai­men­ta­mat­to­mal­la radal­la ja van­han hel­sin­ki­läi­sen suun­nit­te­lu­kult­tuu­rin mukai­sil­la “temp­pu­ra­doil­la”. Mut­ta ei päde Rai­de-Joke­ril­la, jos­sa kalus­to­na tulee luul­ta­vas­ti (kalus­to­toi­mit­ta­jas­ta­han ei ole vie­lä mitään pää­tök­siä, mut­ta Hel­sin­gis­sä kyl­lä tie­de­tään, min­kä­lais­ta kalus­toa sin­ne ei halu­ta…) Transtech/Skodan Articin ‑tyyp­pi­set vau­nut, rata on suh­teel­li­sen suo­raa ja raken­ne­taan pää­osin nur­me­tet­tu­na tai sepe­löi­ty­nä ja nyky­ai­kai­sia vai­men­nus­ma­te­ri­aa­le­ja hyödyntäen.

    Vii­mei­nen koh­ta ei tosin vali­tet­ta­vas­ti vie­lä­kään ole Hel­sin­gis­sä 100 % itses­tään­sel­vyys, vaan sekä poli­tiik­ko­jen että asuk­kai­nen pitää muis­taa vaa­tia tätä.

    Mark­ku af Heur­lin: Voi­si­ko joku miet­tiä, miten voim­me vöhen­tää kul­je­tus­tar­vet­ta, esim. lisää­mäl­lä kotit­laouk­sis­sa tapah­tu­vaa tuo­tan­to- ja uusiintmaistyötä. 

    Tätä oli­si toki hyö­dyl­lis­tä miet­tiä, mut­ta ei tätä voi käyt­tää kep­pi­he­vo­se­na sii­hen, ettei jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä Hel­sin­gin seu­dul­la mer­kit­tä­väs­ti lisää­vää Rai­de-Joke­ria nyt toteu­tet­tai­si — Ja samal­la kui­ten­kin jat­ket­tai­siin Kehä­tei­den ja säteit­täis­ten pää­väy­lien leventämistä.

  57. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Eivät­kö muka rai­tio­vau­nut jonou­du? Mikä mah­taa­kaan olla oleel­li­nen ero bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen välil­lä, vai onko nii­tä useampia? 

    Yhdel­lä lin­jal­la kul­ke­vat rai­tio­vau­nut (ja myös bus­sit) on mah­dol­lis­ta pitää tie­tyl­lä mini­mie­täi­syy­del­lä toi­sis­taan aktii­vi­sen lii­ken­ne­työn­joh­don, lii­ken­ne­te­le­ma­tii­kan ja kul­jet­ta­jien kou­lu­tuk­sen avul­la. Tämä on toki sitä hel­pom­paa, mitä enem­män jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne kul­kee muus­ta lii­ken­tees­tä ero­tel­tu­na (huom. eri asia kuin eris­tet­ty­nä) ja mitä vähem­män lin­jo­ja käyt­tää samo­ja väyliä.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Miten käy peräk­käin kul­ke­vien rai­tio­vau­nu­jen, kun niis­tä ensim­mäi­se­nä kul­ke­va jou­tuu pysäh­ty­mään pysä­kil­le, jol­le jäl­kim­mäi­sel­lä ei ole pysäh­ty­mi­sen tar­vet­ta, tai tar­ve (eli pysä­kil­le jää­vien tai siel­tä vau­nuun nouse­vien mat­kus­ta­jien luku­mää­rä) on pal­jon pienempi?

    Bus­si voi useim­mi­ten ohit­taa pysä­kin, jos sil­lä ei ole syy­tä pysäh­ty­mi­seen (esim. kyy­tiin­sa pyr­ki­vien tai pois­tu­mis­ta halua­vien mat­kus­ta­jien takia). Miten rai­tio­vau­nu ohit­taa edel­lään ole­van, jos sii­hen edel­lä sei­se­vaan vau­nuun nouse­vien ja/tai sii­tä las­keu­tu­vien mat­kus­ta­jien kul­ku on kovin hidasta? 

    Jos tiheäs­ti kul­ke­val­le rai­tio­lii­ken­teel­le on yli­pään­sä tar­vet­ta, niin mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat niin suu­ria, että koke­muk­se­ni perus­teel­la tyh­jiä pysäk­ke­jä (l. ei nouse­via tai pois­tu­via mat­kus­ta­jia) esiin­tyy lähin­nä vii­kon­lop­pui­sin aikai­sin aamul­la ja myö­hään illal­la. Tie­tys­ti on myös oleel­lis­ta kysyä täs­sä tapauk­ses­sa, että kul­ke­vat­ko vau­nut suun­ni­tel­lus­ti vai satun­nai­ses­ti peräkkäin.

    Sit­ten vie­lä sekin, että jos aika­tau­luis­ta halu­taan luo­tet­ta­via, niin aika­tau­lut suun­ni­tel­laan mie­luum­min niin, että pysäh­dy­tään joil­la­kin pysä­keil­lä tur­haan, kuin että altis­te­taan aika­tau­lut suu­rem­mal­le satun­nais­vaih­te­lul­le. Eli täs­sä tapauk­ses­sa taka­na tule­val­la vau­nul­la ei edes ole tar­vet­ta ajaa etum­mais­ta vau­nua nopeam­min. Toki jos­kus jotain häs­säk­kää sat­tuu, jol­loin peri­aat­tees­sa oli­si hyö­dyl­lis­tä taka­na ole­van vau­nun pääs­tä ohi, mut­ta kos­ka nämä ovat yksit­täis­ta­pauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pie­ni hin­ta noin yli­pään­sä rai­tio­lii­ken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luo­tet­ta­vuu­des­ta, suu­rem­mas­ta kapa­si­tee­tis­ta, parem­mas­ta mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Tie­tyn välin koko lii­ken­ne hal­vaan­tuu täy­sin, jos yhteen rai­tio­vau­nuun tulee vika, eikä tuo vau­nu enää kul­je. Sil­loin ei yksi­kään taka­na tule­va vau­nu pää­se sen ohi. Bus­seil­la tuo ongel­ma rajoit­tuu vain sii­hen vikaan­tu­nee­seen bus­siin. Muut bus­sit voi­vat ohit­taa pysäh­ty­neen ja kul­kea tuol­loin edel­leen, jol­loin häi­riön seu­rauk­set mat­kus­ta­jil­le jää­vät pal­jon pienemmiksi.

    Vikaan­tu­neen bus­sin mat­kus­ta­jat voi­vat myös jat­kaa mat­kaan­sa seu­raa­vil­la bus­seil­la. Rai­tio­vau­nun tapauk­ses­sa tuo ei käsit­tääk­se­ni onnis­tu ennen­kuin vikaan­tu­nut vau­nu on kor­jat­tu ja saa­daan jäl­leen liikkumaan. 

    Jos rai­tio­vau­nu hajo­aa lin­jal­le, takaa tule­va työn­tää sen pois lin­jal­ta vari­kol­le tai sopi­val­le sivu­rai­teel­le, jos näi­tä ver­kol­la on. Monis­sa tapauk­sis­sa etu­mai­sen vau­nun kul­jet­ta­ja voi ajaa yhdis­tel­mää oman vau­nun­sa hal­lin­ta­lait­tei­ta käyt­täen. Jos ei voi, niin takim­mai­sen vau­nun kul­jet­ta­ja hoi­taa aja­mi­sen etum­mai­sen vau­nun kul­jet­ta­jan toi­mies­sa tähys­tä­jä­nä. Yhtey­den­pi­to hoi­de­taan kän­ny­köin tai vau­nuis­sa ole­vien Tet­ra-radioi­den avulla.

    HKL:n nyky­ka­lus­tos­ta van­hois­sa Val­me­tin nivel­vau­nuis­sa ei tuo­ta kak­sin­ajo­mah­dol­li­suut­ta ole, Variot­ra­meis­sa on teo­rias­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä sitä ei käy­te­tä. Uusis­sa Articeis­sa sel­lai­nen tie­to­je­ni mukaan on, mut­ta käy­tös­tä en osaa sanoa. Tosin nii­tä on niin vähän vie­lä Hel­sin­gis­sä, ettei tosi­toi­miin lie­ne jou­dut­tu muu­ten kuin koulutustilanteissa.

    Lisäk­si Rai­de-Joke­ril­le on tulos­sa puo­len­vaih­to­rai­tei­ta, jol­loin lin­jal­le hajon­nut vau­nu voi­daan peri­aat­tees­sa myös ohittaa. 

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Vika vau­nu­jen säh­kö­ver­kos­sa pysäyt­tää kaik­ki vau­nut ker­ta­hei­tol­la, kun taas bus­sit voi­vat tuol­loin­kin jat­kaa iloi­ses­ti kulkuaan. 

    Riip­puu, onko vau­nuis­sa akut tai super­kon­den­saat­to­rit. Luul­ta­vas­ti Rai­de-Joke­rin kalus­toon ei näi­tä ole tulos­sa, mut­ta riip­puu tie­tys­ti hin­nas­ta. Mut­ta tähän sanoi­sin saman kuin aiem­min­kin, eli kos­ka säh­kö­ver­kon­kin viat ovat yksit­täis­ta­pauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pie­ni hin­ta noin yli­pään­sä rai­tio­lii­ken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luo­tet­ta­vuu­des­ta, suu­rem­mas­ta kapa­si­tee­tis­ta, parem­mas­ta mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

  58. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: AP2375. Kul­jet­taa 160 mat­kus­ta­jaa kerralla.

    ano­nil­li: Ko. ajo­neu­von leveys näyt­täi­si ole­van 3,75 met­riä. Mikä ei ole ongel­ma len­to­ken­til­lä, jon­ne se on tar­koi­tet­tu, mut­ta teil­le sil­lä ei ole asiaa.

    Ja pääl­le päät­teek­si tuon kapa­si­teet­ti­kaan ei ole lähel­le­kään pika­ra­ti­koi­den kapa­si­teet­tia. Pää­see kyl­lä lähel­le mei­dän tyn­kä­ra­ti­koi­ta, mut­ta sekin ainoas­taan sik­si, että lähes kaik­ki mat­kus­ta­jat sei­so­vat. AP2375:ssä on 14 istu­ma­paik­kaa, ja sei­so­ma­pai­kat­kin toden­nä­köi­ses­ti on las­ket­tu pal­jon ahtaam­min kuin mitä Hel­sin­gis­sä hyväksytään.

    27-met­ri­ses­sä Artic-rati­kas­sa taas on 88 (klaf­fit mukaa lukien). Joke­ril­la 45-met­ri­ses­sä rati­kas­sa pääs­tään lähes 150:een istu­ma­paik­kaan, ja sii­hen sit­ten vie­lä 125–200 sei­so­ma­paik­kaa pääl­le (125 pitäi­si vas­ta­ta mei­dän mitoi­tus­ka­pa­si­teet­tia, 200 taas sitä mitä bus­si­val­mis­ta­jat tapaa­vat ilmoit­taa bus­sien­sa kapasiteetiksi).

    Kun puhuu siis kapa­si­tee­tis­ta, kan­nat­taa ymmär­tää mis­sä yksi­köis­sä nii­tä voi yli­pää­tään ver­tail­la, ettei puhu ome­nois­ta ja appel­sii­neis­ta. Kapa­si­teet­ti pitää aina mää­rit­tää sel­lai­sin perus­tein, jot­ka meil­lä on päätetty.

  59. Elmo Allén:
    Ja pääl­le päät­teek­si tuon kapa­si­teet­ti­kaan ei ole lähel­le­kään pika­ra­ti­koi­den kapa­si­teet­tia. Pää­see kyl­lä lähel­le mei­dän tyn­kä­ra­ti­koi­ta, mut­ta sekin ainoas­taan sik­si, että lähes kaik­ki mat­kus­ta­jat sei­so­vat. AP2375:ssä on 14 istu­ma­paik­kaa, ja sei­so­ma­pai­kat­kin toden­nä­köi­ses­ti on las­ket­tu pal­jon ahtaam­min kuin mitä Hel­sin­gis­sä hyväksytään.

    27-met­ri­ses­sä Artic-rati­kas­sa taas on 88 (klaf­fit mukaa lukien). Joke­ril­la 45-met­ri­ses­sä rati­kas­sa pääs­tään lähes 150:een istu­ma­paik­kaan, ja sii­hen sit­ten vie­lä 125–200 sei­so­ma­paik­kaa pääl­le (125 pitäi­si vas­ta­ta mei­dän mitoi­tus­ka­pa­si­teet­tia, 200 taas sitä mitä bus­si­val­mis­ta­jat tapaa­vat ilmoit­taa bus­sien­sa kapasiteetiksi).

    Kun puhuu siis kapa­si­tee­tis­ta, kan­nat­taa ymmär­tää mis­sä yksi­köis­sä nii­tä voi yli­pää­tään ver­tail­la, ettei puhu ome­nois­ta ja appel­sii­neis­ta. Kapa­si­teet­ti pitää aina mää­rit­tää sel­lai­sin perus­tein, jot­ka meil­lä on päätetty.

    Mah­tuu­ko siis yhteen aino­aan Joke­ri-ratik­kaan jopa kah­den Suo­men kun­nan kaik­ki asuk­kaat? Sen haluai­sin kyl­lä näh­dä, samoin var­maan myös Met­ro, Kok­ki­nen, Yle Uuti­set, MTV3 ja Tv-nytt. Tuo­han tai­taa olla kaik­kien tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­nat­ta­jien unelma!

    Istu­mi­nen on kai kui­ten­kin hil­jat­tain todet­tu epä­ter­veel­li­sek­si. AP2375 eli­mi­noi tie­to­je­si mukaan siis ilmei­ses­ti parem­min tämän ris­ki­te­ki­jän haitat?

    Kapa­si­teet­ti­las­kuis­ta (meil­lä­päin osa­taan myös päät­tää nii­den perus­teis­ta) saa­daan edel­lä aiem­min mai­ni­tuin luvuin seu­raa­vat tulokset:
    Joke­ri-ratik­ka (275–350 mat­kus­ta­jaa, pituus 45 metriä):
    max. 6.11 — 7.78 mat­kus­ta­jaa per pituus­met­ri, kun taas AP2375 saa­vut­taa: 10.93 mat­kus­ta­jaa per pituus­met­ri, kas pituut­ta sil­lä kun on vain 14.64 metriä.

    AP2375 aut­taa sääs­tä­mään myös pysäk­kien raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa, kun lyhyem­mät pysä­kit riit­tä­vät isom­mal­le ihmis­jou­kol­le. Kol­me sel­lais­ta AP2375-bus­sia voi mat­kus­ta­jien ja kus­kin niin halu­tes­sa pur­kaa yhdel­le ainoal­le Joke­ri-pysä­kil­le ker­ral­la lähes vii­si­sa­taa matkustajaa.

    Joh­to­pää­tös:
    AP2375 vie voi­ton, jos kapa­si­teet­ti­pe­rus­tei­ta käy­te­tään, sil­lä sen kapa­si­teet­ti per pituus­met­ri on näh­däk­se­ni vähin­tään yli 40% suu­rem­pi kuin Joke­ril­la, sil­ti ilmei­ses­ti vähem­mil­lä ter­veys­hai­toil­la. Myös pysäk­kien käyt­tö tehos­tuu nii­den avul­la, mikä ilah­dut­ta­nee useim­pia maan­käy­tön tehos­ta­mis­po­ten­ti­aa­lin jär­ki­pe­räi­sen käy­tön kor­keas­ta laa­dus­ta huol­ta kantavia.

    1. Nämä kar­jan­kul­je­tus­bus­sit ovat myös sii­nä mie­les­sä riit­toi­sia, että nii­hin ei tule mat­kuats­jia. Kyl­lä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäklin arvos­taa laa­tua. Jouk­ko­lii­ken­tees­sä ide­da­na on, että työ­mat­kal­la ehtii luke­maan säh­kö­pos­tit, mut­ta se edel­lyt­tää istuin­paik­kaa. Kun nuo ylileveät6 bus­sit vie­lä edel­lyt­täi­si­vät kaik­kien te3iden ja katu­jen raken­ta­mis­ta uudes­taan, voi­nem­me unoh­taa tämän keskuistelun.

  60. Niko Tun­ni­nen:
    “Län­si­met­ron kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsis­tä. Län­si­met­ro Oy näyt­tää ole­van pro­jek­tin­hal­lin­nas­sa vaa­ti­ma­ton­ta Areva-tasoa.

    Jot­ta Rai­de-Joke­rin kans­sa ei kävi­si samal­la taval­la, kan­nat­tai­si­ko urak­ka antaa avai­met käteen ‑peri­aat­teel­la jol­le­kin ammat­ti­mai­sel­le rakennuttajalle.”

    Allians­si­mal­li sopi­nee tähän­kin han­kin­taan oikein mai­nios­ti. Tilaa­ja pää­see vai­kut­ta­maan suun­nit­te­lu­rat­kai­sui­hin suun­nit­te­lun aika­na ja allians­siu­ra­koit­si­jal­la on agen­dal­la puris­taa mah­dol­li­sim­man toi­min­nal­li­nen rat­kai­su anne­tuis­sa puit­teis­sa ja aikataulussa.

    Tilaa­jaa ei mis­sään tapauk­ses­sa saa pääs­tää sot­ke­maan asoi­ta sen jäl­keen kun suun­nit­te­lu­toi­mek­sian­to on aloi­tet­tu. Ammat­ti­tai­dot­to­mat kun­nan­val­tuu­te­tut pys­ty­vät sot­ke­maan min­kä tahan­sa pro­jek­tin. Vaik­ka kapun­ki­pyö­rä­jär­jes­tel­män tai kul­jet­ta­jat­to­man met­ron. Myös epä­on­nis­tu­nut rai­tio­vau­nu­kaup­pa on esimerkki.

  61. Mark­ku af Heur­lin:
    Voi­si­ko joku miet­tiä, miten voim­me vöhen­tää kul­je­tus­tar­vet­ta, esim. lisää­mäl­lä kotit­laouk­sis­sa tapah­tu­vaa tuo­tan­to- ja uusiintmaistyötä. 

    Alen­ta­mal­la palkkoja.

  62. Jan­ne Pel­to­la: Yhdel­lä lin­jal­la kul­ke­vat rai­tio­vau­nut (ja myös bus­sit) on mah­dol­lis­ta pitää tie­tyl­lä mini­mie­täi­syy­del­lä toi­sis­taan aktii­vi­sen lii­ken­ne­työn­joh­don, lii­ken­ne­te­le­ma­tii­kan ja kul­jet­ta­jien kou­lu­tuk­sen avul­la. Tämä on toki sitä hel­pom­paa, mitä enem­män jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne kul­kee muus­ta lii­ken­tees­tä ero­tel­tu­na (huom. eri asia kuin eris­tet­ty­nä) ja mitä vähem­män lin­jo­ja käyt­tää samo­ja väyliä.

    Jos tiheäs­ti kul­ke­val­le rai­tio­lii­ken­teel­le on yli­pään­sä tar­vet­ta, niin mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat niin suu­ria, että koke­muk­se­ni perus­teel­la tyh­jiä pysäk­ke­jä (l. ei nouse­via tai pois­tu­via mat­kus­ta­jia) esiin­tyy lähin­nä vii­kon­lop­pui­sin aikai­sin aamul­la ja myö­hään illal­la. Tie­tys­ti on myös oleel­lis­ta kysyä täs­sä tapauk­ses­sa, että kul­ke­vat­ko vau­nut suun­ni­tel­lus­ti vai satun­nai­ses­ti peräkkäin.

    Sit­ten vie­lä sekin, että jos aika­tau­luis­ta halu­taan luo­tet­ta­via, niin aika­tau­lut suun­ni­tel­laan mie­luum­min niin, että pysäh­dy­tään joil­la­kin pysä­keil­lä tur­haan, kuin että altis­te­taan aika­tau­lut suu­rem­mal­le satun­nais­vaih­te­lul­le. Eli täs­sä tapauk­ses­sa taka­na tule­val­la vau­nul­la ei edes ole tar­vet­ta ajaa etum­mais­ta vau­nua nopeam­min. Toki jos­kus jotain häs­säk­kää sat­tuu, jol­loin peri­aat­tees­sa oli­si hyö­dyl­lis­tä taka­na ole­van vau­nun pääs­tä ohi, mut­ta kos­ka nämä ovat yksit­täis­ta­pauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pie­ni hin­ta noin yli­pään­sä rai­tio­lii­ken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luo­tet­ta­vuu­des­ta, suu­rem­mas­ta kapa­si­tee­tis­ta, parem­mas­ta mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

    Jos rai­tio­vau­nu hajo­aa lin­jal­le, takaa tule­va työn­tää sen pois lin­jal­ta vari­kol­le tai sopi­val­le sivu­rai­teel­le, jos näi­tä ver­kol­la on. Monis­sa tapauk­sis­sa etu­mai­sen vau­nun kul­jet­ta­ja voi ajaa yhdis­tel­mää oman vau­nun­sa hal­lin­ta­lait­tei­ta käyt­täen. Jos ei voi, niin takim­mai­sen vau­nun kul­jet­ta­ja hoi­taa aja­mi­sen etum­mai­sen vau­nun kul­jet­ta­jan toi­mies­sa tähys­tä­jä­nä. Yhtey­den­pi­to hoi­de­taan kän­ny­köin tai vau­nuis­sa ole­vien Tet­ra-radioi­den avulla.

    HKL:n nyky­ka­lus­tos­ta van­hois­sa Val­me­tin nivel­vau­nuis­sa ei tuo­ta kak­sin­ajo­mah­dol­li­suut­ta ole, Variot­ra­meis­sa on teo­rias­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä sitä ei käy­te­tä. Uusis­sa Articeis­sa sel­lai­nen tie­to­je­ni mukaan on, mut­ta käy­tös­tä en osaa sanoa. Tosin nii­tä on niin vähän vie­lä Hel­sin­gis­sä, ettei tosi­toi­miin lie­ne jou­dut­tu muu­ten kuin koulutustilanteissa.

    Lisäk­si Rai­de-Joke­ril­le on tulos­sa puo­len­vaih­to­rai­tei­ta, jol­loin lin­jal­le hajon­nut vau­nu voi­daan peri­aat­tees­sa myös ohittaa. 

    Riip­puu, onko vau­nuis­sa akut tai super­kon­den­saat­to­rit. Luul­ta­vas­ti Rai­de-Joke­rin kalus­toon ei näi­tä ole tulos­sa, mut­ta riip­puu tie­tys­ti hin­nas­ta. Mut­ta tähän sanoi­sin saman kuin aiem­min­kin, eli kos­ka säh­kö­ver­kon­kin viat ovat yksit­täis­ta­pauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pie­ni hin­ta noin yli­pään­sä rai­tio­lii­ken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luo­tet­ta­vuu­des­ta, suu­rem­mas­ta kapa­si­tee­tis­ta, parem­mas­ta mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

    Vai­kut­taa sil­tä kuin suu­reen osaan rai­tio­lii­ken­teen ongel­mis­ta oli­si siis jo kehi­tet­ty rat­kai­su­ja. Tuo kuu­los­taa hie­nol­ta ja on hyvä, että joku, joka asiois­ta tie­tää, osaa niis­tä myös laa­jem­mal­le jou­kol­le mei­tä tie­tä­mät­tö­miä ker­toa. Rai­tio­vau­nut ovat tosi­aan aika usein, joil­la­kin rei­teil­lä esi­mer­kik­si mat­kus­ta­ja­mu­ka­vuu­del­taan mel­kein lyömättömiä. 

    Kii­tos valis­tuk­ses­ta ja tie­to­jem­me päivityksestä!

  63. AP2375 on ilmei­ses­ti tar­koi­tet­tu suu­ren ihmis­mää­rän siir­toon koh­ta­lai­sen lyhyel­lä mat­kal­la. Sel­lai­ses­sa käy­tös­sä se on tehok­kuus­lu­vuil­la mita­ten (esim. mat­kus­ta­jien mää­räl­lä per kul­ku­vä­li­neen pituus­met­ri) rai­tio­vau­nu­ja­kin tehokkaampi. 

    Tehok­kuus ei sil­ti ole, eikä sen pidä­kään olla, ainoa kri­tee­ri, jon­ka perus­teel­la pää­tök­siä tule­vai­suu­den rat­kai­suis­ta teh­dään. Jos esi­mer­kik­si mat­kus­ta­ja­mu­ka­vuu­des­ta tin­gi­tään lii­kaa, voi­vat mat­kus­ta­jat kara­ta käyt­tä­mään mui­ta vaih­toeh­to­ja. Lähes tyh­jil­lään kul­ke­vat, yli­suu­ret kul­ku­neu­vot eivät ole hyvä rat­kai­su, jos mat­ka on pidem­pi ja mat­kus­ta­jien mää­rä ei ole suu­ri. Pit­käl­lä mat­kal­la epä­mu­ka­vuus alkaa har­mit­taa enem­män kuin lyhyel­lä, yhden tai kah­den kort­te­lin­vä­lin pitui­sel­la pätkällä.

    Se, mikä uudem­mis­sa rai­tio­vau­nuis­sa on herät­tä­nyt ihme­tys­tä­ni on kovin mata­lal­la istu­mi­nen. Aiem­mis­sa vau­nuis­sa istut­tiin kor­keam­mal­la ja näky­vyys, vau­nun sisäl­lä ja siel­tä ulos, oli parem­pi. Se on osa matkustusmukavuutta.

    Jos väkeä on vau­nus­sa pal­jon, myös istui­mien vie­res­sä, voi siel­tä ylös nouse­mi­nen ja vau­nus­ta pois­tu­mi­nen olla työ­läs­tä ja hidas­ta. Vaik­ka rai­tio­vau­nun kyl­keen tör­mäyk­siä sat­tuu kai­ke­ti har­voin, voi moni kokea mata­lal­la istu­mi­sen tur­vat­to­mam­mak­si kuin olon sel­lai­ses­sa vau­nus­sa, mis­sä alt­tii­na olo tuol­lai­sel­le vaa­ral­le on pienempi.Ehkäpä seu­raa­vis­sa vau­nusu­ku­pol­vis­sa voi­daan näi­tä­kin, yllä­mai­nit­tu­ja ongel­mia vie­lä lieventää …

  64. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Vai­kut­taa sil­tä kuin suu­reen osaan rai­tio­lii­ken­teen ongel­mis­ta oli­si siis jo kehi­tet­ty rat­kai­su­ja. Tuo kuu­los­taa hie­nol­ta ja on hyvä, että joku, joka asiois­ta tie­tää, osaa niis­tä myös laa­jem­mal­le jou­kol­le mei­tä tie­tä­mät­tö­miä ker­toa. Rai­tio­vau­nut ovat tosi­aan aika usein, joil­la­kin rei­teil­lä esi­mer­kik­si mat­kus­ta­ja­mu­ka­vuu­del­taan mel­kein lyömättömiä. 

    Kii­tos valis­tuk­ses­ta ja tie­to­jem­me päivityksestä!

    Olem­me Hel­sin­gis­sä sii­nä mie­les­sä ikä­väs­sä tilan­tees­sa, että nyky­ai­kai­ses­ta rai­tio­lii­ken­tees­tä ei ole meil­lä koke­muk­sia, mut­ta van­han­ai­kai­nen sys­tee­mi on kui­ten­kin ole­mas­sa. Sil­loin aika moni kau­pun­ki­lai­nen kuvit­te­lee sanan “rai­tio­vau­nu” kuul­les­saan sel­lai­sen Kal­lion mäis­sä kie­mur­te­le­van 3T:n. Se on ihan ymmär­ret­tä­vää, ja KSV:llä ja HKL:llä onkin aika­moi­nen valis­tus­työ edes­sään, jot­ta saa kan­san ymmär­tä­mään, että ratik­ka voi olla myös jotain aivan muuta.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä kar­jan­kul­je­tus­bus­sit ovat myös sii­nä mie­les­sä riit­toi­sia, että nii­hin ei tule mat­kuats­jia. Kyl­lä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäklin arvos­taa laa­tua. Jouk­ko­lii­ken­tees­sä ide­da­na on, että työ­mat­kal­la ehtii luke­maan säh­kö­pos­tit, mut­ta se edel­lyt­tää istuin­paik­kaa. Kun nuo ylileveät6 bus­sit vie­lä edel­lyt­täi­si­vät kaik­kien te3iden ja katu­jen raken­ta­mis­ta uudes­taan, voi­nem­me unoh­taa tämän keskuistelun.

    Ovat­ko työ­mat­kat (aamu­var­hai­sel­la töi­hin ja ilta­myö­häl­lä kotiin) jo osa työaikaa?

  66. Sak­ke: Istu­mi­nen on kai kui­ten­kin hil­jat­tain todet­tu epä­ter­veel­li­sek­si. AP2375 eli­mi­noi tie­to­je­si mukaan siis ilmei­ses­ti parem­min tämän ris­ki­te­ki­jän haitat?

    Tuo on sama kuin tode­ta, että pyö­rä­teil­le kan­nat­taa teh­dä ylä­mä­kiä, niin kun­to kas­vaa. Fak­ta kui­ten­kin on, että asuk­kai­den ter­veys para­nee enem­män, kun ihmi­set pyö­räi­le­vät enem­män, ja ihmi­set eivät pidä ylä­mä­ki­pyö­räi­lys­tä. Sama pätee jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Epä­mu­ka­va jouk­ko­lii­ken­ne tekee ihmi­sis­tä autoi­li­joi­ta, ja autos­sa nämä ihmi­set eivät aina­kaan seiso.

    Lisäk­si jos tämä absur­di tavoi­te oikeas­ti halut­tai­siin toteut­taa, se on help­poa teh­dä rati­kal­le vain pois­ta­mal­la pen­kit. Rati­kas­sa sei­so­ma­mat­kus­ta­mi­nen on pääl­le päät­teek­si pal­jon muka­vam­paa. Näin nyt ei tie­ten­kään teh­dä, kos­ka istu­ma­paik­ko­jen suu­ri mää­rä on koet­tu jär­ke­väm­mäk­si tavoitteeksi.

    Sak­ke: Joke­ri-ratik­ka (275–350 mat­kus­ta­jaa, pituus 45 metriä):
    max. 6.11 – 7.78 mat­kus­ta­jaa per pituus­met­ri, kun taas AP2375 saa­vut­taa: 10.93 mat­kus­ta­jaa per pituus­met­ri, kas pituut­ta sil­lä kun on vain 14.64 metriä.

    Kai nyt edes ymmär­sit, että las­kit kapa­si­teet­tia per pituus­met­ri bus­sil­le, joka on 1,2 met­riä lii­ken­tee­seen hyväk­syt­tyä bus­sia leveäm­pi? Ja että katu­lii­ken­tees­sä kul­ku­ne­vo­jen pituut­ta on lähes aina hel­pom­pi kas­vat­taa kuin leveyttä. 

    Sak­ke: AP2375 aut­taa sääs­tä­mään myös pysäk­kien raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa, kun lyhyem­mät pysä­kit riit­tä­vät isom­mal­le ihmisjoukolle.

    En nyt voi olla miet­ti­mät­tä, trol­laat­ko vai kir­joi­tat­ko huu­mo­ria, jota en tajua. En kui­ten­kaan kek­si, miten voi sääs­tää pysäk­kien raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa, jos nii­den leveys kas­vaa saman ver­ran kuin pituu­des­sa säästää.

    Kan­nat­taa kus­tan­nus­ver­tai­lus­sa myös huo­mioi­da, mikä on raken­nus­kus­tan­nus, kun noil­le katu­lii­ken­tee­seen kel­paa­mat­to­mil­le bus­seil­le pitää teh­dä 30 kilo­met­riä pit­kä ja 9 met­riä leveä eris­tet­ty katu, jos­sa niil­lä saa ajaa.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    AP2375 on ilmei­ses­ti tar­koi­tet­tu suu­ren ihmis­mää­rän siir­toon koh­ta­lai­sen lyhyel­lä mat­kal­la. Sel­lai­ses­sa käy­tös­sä se on tehok­kuus­lu­vuil­la mita­ten (esim. mat­kus­ta­jien mää­räl­lä per kul­ku­vä­li­neen pituus­met­ri) rai­tio­vau­nu­ja­kin tehokkaampi.

    Kul­ku­neu­vo­jen kapa­si­teet­ti per pituus­met­ri on rele­vant­ti ver­tai­lu­lu­ku vain kun puhu­taan yhtä leveäs­tä kalus­tos­ta, tai aina­kin kalus­tos­ta, joka mah­tuu yhtä leveäl­le väy­läl­le. Jos 3,75 met­riä levei­tä rati­koi­ta oli­si jär­ke­vää teh­dä, nii­tä teh­täi­siin. Ja samas­ta syys­tä meil­lä bus­sit­kin ovat vain 2,55 met­riä levei­tä, eikä kukaan edes haa­vei­le 3,75-metristen hyväk­sy­mi­ses­tä katu­käyt­töön, kos­ka se oli­si vain absur­dia. Mik­sei saman tien puhu­ta 12 met­riä leveis­tä, 3‑kerroksisista met­ro­ju­nis­ta? Sehän vas­ta oli­si­kin teho­kas per pituusmetri.

    Tosia­sia nyt on, että kun puhu­taan todel­li­sis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lis­tä, puhu­taan 2,55 met­riä leveis­tä bus­seis­ta ja 2,4–2,65 met­riä leveis­tä ratikoista.

  67. Elmo Allén:

    Sama pätee jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Epä­mu­ka­va jouk­ko­lii­ken­ne tekee ihmi­sis­tä autoi­li­joi­ta, ja autos­sa nämä ihmi­set eivät aina­kaan seiso.

    Lisäk­si jos tämä absur­di tavoi­te oikeas­ti halut­tai­siin toteut­taa, se on help­poa teh­dä rati­kal­le vain pois­ta­mal­la pen­kit. Rati­kas­sa sei­so­ma­mat­kus­ta­mi­nen on pääl­le päät­teek­si pal­jon muka­vam­paa. Näin nyt ei tie­ten­kään teh­dä, kos­ka istu­ma­paik­ko­jen suu­ri mää­rä on koet­tu jär­ke­väm­mäk­si tavoitteeksi.

    Onko siis vähem­män muka­va rai­tio­vau­nu jär­ke­väm­pi? Tuo tai­taa riip­pua sii­tä, kenen kan­nal­ta asi­aa kat­soo. Mie­les­tä­ni kah­den, tai kol­men vii­mei­sen lausee­si yhdis­tel­mä lähes­tyy absur­diut­ta. Onko istu­ma­paik­ko­jen mää­rää lisät­ty pitä­mään osa mah­dol­li­sis­ta rai­tio­vau­nu­jen käyt­tä­jis­tä niis­tä loitolla?

    Ajat­te­len muka­vuus-asias­ta päin­vas­toin. Jos vau­nu on muka­vam­pi, se saa­nee suu­rem­man suo­sion, jol­loin mat­kus­ta­jia tulee ehkä enem­män. Se voi vai­kut­taa hie­man jopa auto­jen mää­rään kau­pun­gis­sa. Tuol­loin tar­vi­taan myös kapa­si­teet­tia enem­män, jol­loin aina­kin muu­ta­ma pää­ta­voi­te saa­vu­te­taan väl­jem­mil­lä vaunuilla. 

    Mie­les­tä­ni rai­tio­vau­nu­jen (tai jul­kis­ten kul­ku­neu­vo­jen yleen­sä) tulee olla käyt­tä­jil­leen muka­via ja tur­val­li­sia, sekä pal­vel­la hyvin kol­mat­ta tär­ke­ää tavoi­tet­ta, joka on tie­tys­ti suju­va mat­kan­te­ko halu­tul­la matkalla.

    Nyt pitäi­si vain sel­vit­tää, min­kä pitui­sil­la mat­koil­la ihmi­set mie­lui­ten istu­vat ja mil­loin sei­so­vat. Tie­de­tään­kö täs­tä? Osuu­det aamul­la voi­vat olla eri­lai­sia kuin esim. ran­kan työ­päi­vän jäl­keen. Toi­saal­ta kas­va­va van­he­ne­van väes­tön osuus saat­taa tar­vi­ta istu­ma­paik­ko­ja mui­ta enem­män. Myös hei­dät ja kehi­tyk­sen kul­ku tulee huo­mioi­da, kuten lapsetkin.

    Kun ilmei­ses­ti osa mat­kus­ta­jis­ta kai­paa myös kul­ku­neu­vos­sa mah­dol­li­suut­ta lukea/kirjoittaa säh­kö­pos­ti­vies­te­jä (riit­tä­vän sta­bii­lil­la alus­tal­la) työ­mat­ka-ajan lep­pois­ta­mi­sen sijaan, pitäi­si kai olla hei­tä­kin var­ten kehi­tett­ty­jä, todel­lis­ta tar­vet­ta pal­ve­le­via ratkaisuja?

  68. Elmo Allén: Tuo on sama kuin tode­ta, että pyö­rä­teil­le kan­nat­taa teh­dä ylä­mä­kiä, niin kun­to kas­vaa. Fak­ta kui­ten­kin on, että asuk­kai­den ter­veys para­nee enem­män, kun ihmi­set pyö­räi­le­vät enem­män, ja ihmi­set eivät pidä ylämäkipyöräilystä.


    Kai nyt edes ymmär­sit, että las­kit kapa­si­teet­tia per pituus­met­ri bus­sil­le, joka on 1,2 met­riä lii­ken­tee­seen hyväk­syt­tyä bus­sia leveäm­pi? Ja että katu­lii­ken­tees­sä kul­ku­ne­vo­jen pituut­ta on lähes aina hel­pom­pi kas­vat­taa kuin leveyttä. 

    En nyt voi olla miet­ti­mät­tä, trol­laat­ko vai kir­joi­tat­ko huu­mo­ria, jota en tajua. En kui­ten­kaan kek­si, miten voi sääs­tää pysäk­kien raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa, jos nii­den leveys kas­vaa saman ver­ran kuin pituu­des­sa säästää.

    Uskoi­sin, että Hel­sin­gin kokoi­ses­ta kau­pun­gis­ta löy­tyy myös ylä­mä­ki­pyö­räi­lyn ystä­viä. Hei­tä ei vain ehkä ole ihan yhtä pal­jon kuin nii­tä, jot­ka naut­ti­vat enem­män ala­mäis­tä. Luu­let­ko, että pel­kät (yhden las­kun) ala­mä­ki­pyö­räi­li­jät saa­vat Suo­men uuteen nousuun?

    - — - — -

    Onko totut­tu­jen ajat­te­lu­ta­po­jen kysee­na­lais­ta­mi­nen tääl­lä jo kiel­let­tyä (vaik­ka sii­nä välil­lä pien­tä pil­ket­tä sil­mä­kul­mas­ta löy­tyi­si­kin, esim. AP2375:n ver­ran)? Mie­les­tä­ni voi olla välil­lä ihan hyvä kysee­na­lais­taa eri­lai­sia asioi­ta, jot­ta voi­daan (huom! jär­ke­vien) kan­nan­ot­to­jen perus­te­lu­jen avul­la tar­kis­taa, jos­ko ne ovat yhä edel­leen rele­vant­te­ja, par­hai­ta valintoja. 

    On tär­ke­ää ottaa huo­mioon uudet, eri­lai­set, tai mah­dol­li­ses­ti muut­tu­neet olo­suh­teet, tai jo ennal­ta tie­dos­sa ole­vat, tule­vat muu­tok­set. Aika ajoin pitää pääs­tä pois “näin-olemme-aina-tehneet”-ajattelusta, ja kal­lis­taa kor­vaa myös uusil­le aja­tuk­sil­le. Vaik­ka ne oli­si­vat jos­kus huo­no­ja­kin, voi aja­tus­ten kam­mion tuu­le­tus teh­dä välil­lä hyvää kaikille. 

    Klaf­fi-istui­met rai­tio­vau­nus­sa vai­kut­ta­vat hyväl­tä rat­kai­sul­ta. Ne anta­vat edes jon­kin ver­ran enem­män valin­nan vapaut­ta ihmi­sil­le, joi­ta tii­vis­ty­vä kau­pun­ki tai san­kan sei­so­van mat­kus­ta­ja­jou­kon vie­res­sä istu­mi­nen voi ahdis­taa aiem­paa pal­jon enemmän. 

    Kuka kek­si­si, miten sit­ten mie­lum­min sei­so­maan jää­vil­le rai­tio­vau­nun mat­kus­ta­jil­le saa­tai­siin jär­jes­tet­tyä siel­lä käte­vim­min tukea aikan­sa käyt­tä­mi­seen esim. säh­kö­pos­tien kanssa? 

    Jokai­nen toki päät­tä­köön ajan­käy­tös­tään itse, mut­ta sel­lai­nen vau­nu, jos­sa kaik­ki tui­jot­ta­vat vain kän­nyk­kän­sä tai äly­pu­he­li­men­sa ruu­tua, on minul­le toki tut­tu, mut­ta tuos­sa tapauk­ses­sa slo­gan “con­nec­ting people” on aika usein hie­man kor­ni, jos esim. uusi (tai van­ha) naa­pu­ri­si uppou­tuu siel­lä aina (nor­maa­lin kes­kus­te­lun sijaan) vain omiin puu­hiin­sa. No, eräs valin­ta kai sekin joil­le­kin on.

    Kat­se­len eri tavoin liik­kues­sa­ni itse aika usein (säh­kö­pos­tie­ni sijaan yleen­sä mie­lum­min) par­haim­mil­laan hyvin­kin kau­nis­ta kau­pun­kiam­me ja sen eri­lai­sia, mm. vuo­den­ajan, vuo­ro­kau­den­ajan sekä sää­ti­lan mukaan muut­tu­via näky­miä, jot­ka mm. joi­den­kin raken­nus­ten, pui­den, puis­to­jen, met­si­köi­den ja pai­koin jopa vapai­den meri­nä­ky­mien ansios­ta ovat useim­mi­ten, todel­la näke­mi­sen arvoi­sia ker­ta toi­sen­sa jälkeen.

    Ava­rat ja näky­mil­tään rik­kaat, siis moni­puo­li­set, jul­ki­set näky­mät voi­vat antaa ideoi­ta ja aut­taa avar­ta­maan myös ajatteluamme!

  69. Sak­ke: Mie­les­tä­ni kah­den, tai kol­men vii­mei­sen lausee­si yhdis­tel­mä lähes­tyy absurdiutta.

    Tar­koi­tin, että sei­so­mi­nen rai­tio­vau­nus­sa on muka­vam­paa kuin bus­sis­sa. Ei muka­vam­paa kuin istu­mi­nen raitiovaunussa.

    Eli bus­si ei voi­ta ratik­kaa sil­loin, jos halu­taan suo­sia istu­mis­ta, eikä se voi­ta ratik­kaa sil­loin, jos halu­taan suo­sia sei­so­mis­ta. Joka tapauk­ses­sa meil­lä suo­si­taan istu­mis­ta. Vapaa­eh­toi­ses­ti sei­so­maan jää­viä ei ole rati­koi­hin vie­lä niin pal­jon tul­lut, että penk­ke­jä kan­nat­tai­si pois­taa, mut­ta jos tulee, nii­tä voi sit­ten pois­taa. Eikä suin­kaan hank­kia bus­se­ja, joi­hin ei voi lait­taa yhtä pal­jon penkkejä.

  70. Jys­ky (Jones’in tilal­ta): Ovat­ko työ­mat­kat (aamu­var­hai­sel­la töi­hin ja ilta­myö­häl­lä kotiin) jo osa työaikaa?

    Moni tekee työ­tä ilman erik­seen mää­rät­tyä ja mää­ri­tel­tyä työ­ai­kaa. Ja onpa joil­la­kin meis­tä yksi­tyi­siä­kin sähköposteja.

    Kän­ny­käl­lä on kiva lukea uuti­sia­kin, vaik­ka kuu­lem­ma jot­kut tilaa­vat vie­lä pape­ris­ta­kin lehteä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.