Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016

79 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016”

1. Pikaraitioteitä ja kaupunkibule­varde­ja ei pitäisi ollenkaan tarkastel­la liiken­nein­vestoin­teina. Niiden ensisi­jaise­na tarkoituk­se­na on edesaut­taa kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton tavoitet­ta rak­en­taa Helsin­gin met­sät ja viher­alueet täy­teen uusia asuinaluei­ta. Kuka voisi vas­tus­taa raitiovaunuja?

   Vastaa

2. Raide­jok­eri on järkevä. Län­simetroon huka­tu­il­la rahoil­la olisi alun perin kan­nat­tanut tehdä light rail ratkaisu. Se sopii parem­min Helsin­gin kaltaiseen pienehköön ja todel­la har­vaan raken­net­tuun kaupunki­in. Espoos­ta ei edes saa kaupunkia tekemälläkään.

   Vastaa

3. Ja mikä estää rak­en­ta­mas­ta täs­mälleen samaa asun­tomäärää bus­si­jok­erin var­teen? Uudet bus­sit ovat ympäristöys­täväl­lisiä, ket­ter­iä ja nopeampia kuin raidekalus­to. Eivätkä ne vaa­di tolku­ton­ta raide­in­fraa, joka on pait­si kallista myös herkkä häir­iöille. Bus­sille voi kehit­tää oman kaistan, jos se nyt siitä on kiinni.

   Vastaa

   1. Jos 100 000 matk­lu­js­ta­jaa pitää kul­jet­taa bus­seil­la, niitä tarvit­gaan 2500 vuoroa/vrk. Bus­sit jonoutuvat.

      Vastaa

4. Osmo Soin­in­vaara:
   Jos 100 000 matk­lu­js­ta­jaa pitää kul­jet­taa bus­seil­la, niitä tarvit­gaan 2500 vuoroa/vrk. Bus­sit jonoutuvat.

   Tässä sisi olete­tana, että busis kul­jet­ta ker­ral­lana 40 henkeä.

   Raitio­vau­nun kaap­si­teet­ti on käsit­tääk­seni 200 henkeä sei­soma­paikkoi­neen, Vuoro­ja voi olla kah­den. min­uutin välein. Tekee mak­simis­saann 6000 henkeä suun­taansa tunnissa.

   Telibussin kap­a­siteet­ti on 70 henkeä, ja vuoro­ja voi olla 30 sekun­nin välein (kehä I:llä se merk­it­see n 300- 400 metrin välimatkaa.Tekee 8400 henkeä sun­taansa. Jonou­tu­mista on help­po vält­tää satel­li­it­ti­paikan­nuk­sen ja tietoko­neo­h­jauk­sen avulla.

   Jos täm­nä matkust­jamäärä jateaan 10:lle tun­nille, saadaan 168.000 hen­gen matkustajakapasiteetti.

   Vastaa

   1. Helsin­gin nyky­i­sis­sä lyhyis­sä (27,6 m) ratikois­sa on noin 200 paikkaa, joista 90 istuma­paikko­ja. Tämän mukaan 45 metrin ratikois­sa olisi vähän yli 300 paikkaa. Paikkamäärää vähen­tää hiukan se, että ratikoista tulaa kak­sisu­un­taisia, jol­loin ovet pitää olla molem­mil­la puo­lil­la ja molem­mis­sa päis­sä ohjaamo.

      Vastaa

5. Osmo Soin­in­vaara:
   Jos 100 000 matk­lu­js­ta­jaa pitää kul­jet­taa bus­seil­la, niitä tarvit­gaan 2500 vuoroa/vrk. Bus­sit jonoutuvat.

   Eivätkö muka raitio­vaunut jonoudu? Mikä mah­taakaan olla oleelli­nen ero bussien ja raitio­vaunu­jen välil­lä, vai onko niitä useampia? 

   Oma lis­tani raitio­vaunu­jen ja bussien eroista alkaa seu­raaval­la tavalla:
   — kiskot
   — ener­gian­lähde (kul­keeko mukana), ja siihen liittyen
   — johtimet (sähkön saan­tia varten)
   — jous­tavu­us, mm. pysäkkien siir­ron ja reitin vai­h­don kustannusten/helppouden osalta
   — kaista ja pysäk­it kadun/tien keskel­lä tai reunassa
   — jne.

   Miten käy peräkkäin kulke­vien raitio­vaunu­jen, kun niistä ensim­mäisenä kulke­va joutuu pysähtymään pysäkille, jolle jälkim­mäisel­lä ei ole pysähtymisen tarvet­ta, tai tarve (eli pysäkille jäävien tai sieltä vaunuun nou­se­vien matkus­ta­jien lukumäärä) on paljon pienempi?

   Bus­si voi useim­miten ohit­taa pysäkin, jos sil­lä ei ole syytä pysähtymiseen (esim. kyyti­in­sa pyrkivien tai pois­tu­mista halu­avien matkus­ta­jien takia). Miten raitio­vaunu ohit­taa edel­lään ole­van, jos siihen edel­lä sei­se­vaan vaunuun nou­se­vien ja/tai siitä laskeu­tu­vien matkus­ta­jien kulku on kovin hidasta? 

   Tietyn välin koko liikenne hal­vaan­tuu täysin, jos yhteen raitio­vaunuun tulee vika, eikä tuo vaunu enää kul­je. Sil­loin ei yksikään takana tule­va vaunu pääse sen ohi. Bus­seil­la tuo ongel­ma rajoit­tuu vain siihen vikaan­tuneeseen bus­si­in. Muut bus­sit voivat ohit­taa pysähtyneen ja kulkea tuol­loin edelleen, jol­loin häir­iön seu­rauk­set matkus­ta­jille jäävät paljon pienemmiksi. 

   Vikaan­tuneen bussin matkus­ta­jat voivat myös jatkaa matkaansa seu­raav­il­la bus­seil­la. Raitio­vau­nun tapauk­ses­sa tuo ei käsit­tääk­seni onnis­tu ennenkuin vikaan­tunut vaunu on kor­jat­tu ja saadaan jälleen liikkumaan. 

   Vika vaunu­jen sähköverkos­sa pysäyt­tää kaik­ki vaunut ker­ta­heitol­la, kun taas bus­sit voivat tuol­loinkin jatkaa ilois­es­ti kulkuaan. 🙂

   Vastaa

   1. Raitio­vaunu­jen tärkein ero bus­sein on kap­a­siteet­ti. Jok­er­il­in­jalle suun­nitel­laan 45 metriä pitk­iä raitio­vaunu­ja. Niin pitkää bus­sia ei Euroopas­sa saa ajaa. Toinen on mukavu­us. Tasainen mat­ka ratikas­sa on luk­sus­ta rämi­sevään, täri­sevään ja nykivään bus­si­in ver­rat­tuna. Eron kokee konkreet­tis­es­ti, kun jonkin kisko­työn takia Kata­janokalle ajaa sil­loin täl­löin ratikan sijas­ta bus­si. Eron näkee myös matkusajien valin­nois­sa. Vallilas­ta tai Ruskea­suol­ta ei kan­nat­taisi tul­la keskus­taan ratikalla, kos­ka bus­si on nopeampi, mut­ta ratik­ka on silti paljon vuositumpi.

      Vastaa

6. Koira hau­dat­tuna:
   Pikaraitioteitä ja kaupunkibule­varde­ja ei pitäisi ollenkaan tarkastel­la liiken­nein­vestoin­teina. Niiden ensisi­jaise­na tarkoituk­se­na onedesaut­taa kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton tavoitet­ta rak­en­taa Helsin­gin met­sät ja viher­alueet täy­teen uusia asuinaluei­ta. Kuka voisi vas­tus­taa raitiovaunuja?

   Minä!

   Raitio­vaunut voivat olla toki ihan mukavia, mut­ta ei sil­loin, jos niistä yritetään tehdä sisäl­löltään “Troi­jan puuhevosen kaltaisia”! 

   Niiden käytön järkevyys tulee pun­ni­ta aina usei­den, monas­ti tapausko­htais­ten näköko­h­tien val­os­sa, sil­lä eri reitit voivat olla tässä suh­teessa kovin erilaisia.

   Vastaa

7. Raitio­vaunut voivat hyvinkin sopia tiety­ille reit­eille, niiden olo­suhteista johtuen, busse­ja parem­min. Toisil­la reit­eil­lä taas bus­sit voivat toimia (kun­nol­lisen ver­tailun perus­teel­la) paremmin. 

   Ei valin­nan eri julk­isten kulkuneu­vo­jen investoin­ti­vai­h­toe­hto­jen välil­lä pitäisi kai olla pelkkään ide­olo­giaan perustuva? 

   Tarvi­taan vain reit­tiko­htais­es­ti kat­ta­va lista kaik­ista tärkeistä ver­tail­tavista näköko­hdista sekä niiden pain­oar­vot. Niiden avul­la voidaan tehdä pistey­tyk­set bussien ja raitio­vaunu­jen osalta. Sen jäl­keen tulee vielä tark­istaa, että pistey­tyk­set ja lasken­ta on tehty yleis­es­ti hyväksyt­täväl­lä taval­la. Lop­putu­los voidaan kaiketi päät­tää, tulok­set huomioiden, vas­ta sen jälkeen.

   Vastaa

8. Laskin.että täl­lä haavaa busse­ja kul­kee­vuorokaudessa 600 suun­taansa eli yht­enssä 1200 vuoroa klo 4.31 ja 1.00 v
   älisenä aikana. Yhteen­sä siis 1200 vuoroa.

   40.000 matkus­ta­jaa (Wikipedia), siis keskimäärin 33 matkus­ta­jaa vuoroa kohti. Aika hyvin.

   Tuhein lähtöväli on nyt 3 minuuttia.

   Vastaa

9. Jut­telin kder­ran lon­toolaisne tut­ta­vani kanssa. Työväen­lu­ok­s­ta. lukenut itsen­sä hiso­to­ri­an mais­terik­si aiheena SS-joukot, joten saa­toimme keskustel­la Nevan­lin­nan tapauksesta,

   Lon­toos­sa on 60 mailin buss­sil­in­ja. Mat­ka kestää 4 tuni­ta. Har­va­han sil­lä päästä päähän matkustaa.Pitää kokeil­la ja ja kun seu­raa­van ker­ran käy Londoniumissa.

   Vastaa

10. Jalankulk­i­ja:
    Uudet bus­sit ovat ympäristöys­täväl­lisiä, ket­ter­iä ja nopeampia kuin raidekalusto. 

    Vaik­ka bussien pakokaa­supäästöt ovatkin vähen­tyneet, kovin har­va toivoo tuhan­sien päivit­täis­ten bus­sivuoro­jen kulkua oman ikku­nan alta. Ainakin näin kevääl­lä bussien nos­tat­ta­ma katupö­lyn määrä on infer­naa­li­nen. Mikäli busse­ja vähen­netään, vähe­nee myös katu­jen hieko­tus­tarve. Katu­ja­han hiekote­taan nykyäänkin lähin­nä busse­ja varten.

    Vastaa

11. Varoit­ta­va esimerk­ki näistä raide­jok­ereista on Palo­heinän pel­loille raken­net­tu uusi tyhjänä ammot­ta­va joukkoli­iken­nekatu tun­nelei­neen. Yksi bus­sil­in­ja olisi hyvin mah­tunut liiken­nöimään nyky­istä Kuus­miehen­ti­etä pitkin, mut­ta sen viereen Keskus­puis­toon on pitänyt rak­en­taa uusi väylä tule­via raide­jok­ere­i­ta varten. 

    Ja sit­ten kun uusi väylä on saatu raken­net­tua, tode­taan että eihän kallista liiken­neväylää kan­na­ta pitää tyhjäkäytöl­lä, vaan rak­en­taa sen reunat täy­teen uusia asun­to­ja. Mikä tietysti oli kaupun­gin alku­peräi­nen tarkoituskin.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara:
    Tasainen mat­ka ratikas­sa on luk­sus­ta rämi­sevään, täri­sevään ja nykivään bus­si­in ver­rat­tuna. Eron kokee konkreet­tis­es­ti, kun jonkin kisko­työn takia Kata­janokalle ajaa sil­loin täl­löin ratikan sijas­ta bussi. 

    Kata­janokalle pääseekin bus­sil­la melkein joka kesä. Raitio­vaunut ajel­e­vat joka vuosi kesäkuukaudet poikkeusre­it­eil­lä ja liikenne on sekaisin, kun kiskot kaive­taan sään­nöl­lisin välein ylös kunnostettavaksi.

    Vastaa

13. Jalankulk­i­ja: Uudet bus­sit ovat ympäristöys­täväl­lisiä, ket­ter­iä ja nopeampia kuin raidekalusto

    Ovat var­masti. Yhtä var­masti Helsingis­sä aje­taan van­hoil­la har­voil­la bus­seil­la, jostain Oslosta tai Kööpen­ham­i­nas­ta tuo­duil­la kun on tar­jouskil­pailu voitettu.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Raitio­vaunu­jen tärkein ero bus­sein on kapasiteetti… 

    Veron­mak­sa­jan kannal­ta tuo ei ole tärkein ero, vaan se että runk­olin­jo­jen ajami­nen spåral­la on halvem­paa kuin vas­taa­van lin­jan ajami­nen bus­sil­la. Helsin­gin julki­nen liikenne on liian kallista. Yksi tapa laskea kus­tan­nuk­sia on rak­en­taa runk­overkko light rail ratkaisuilla.

    Vastaa

15. Varoit­ta­va esimerk­ki:

    …Ja sit­ten kun uusi väylä on saatu raken­net­tua, tode­taan että eihän kallista liiken­neväylää kan­na­ta pitää tyhjäkäytöl­lä, vaan rak­en­taa sen reunat täy­teen uusia asun­to­ja. Mikä tietysti oli kaupun­gin alku­peräi­nen tarkoituskin. 

    Toiv­ot­tavasti olisit oike­as­sa, mut­ta pelkään pahoin, ettei Helsin­gin kehit­tämisessä ole mitään noin fik­sua suun­nitel­maa. Helsin­ki kas­vaa ilman visio­ta ja koko ajan maalais­ten kaavoit­ta­mana, eli tehdään lähiöitä, kuten Ara­bi­an ranta, alueille, mihin pitäisi tehdä kaupunkia.

    Vastaa

16. Kur­jaa, jos jou­tu­isi matkus­ta­maan työ­matkat seisomapaikalla.

    Vastaa

17. Kalle: Veron­mak­sa­jan kannal­ta tuo ei ole tärkein ero, vaan se että runk­olin­jo­jen ajami­nen spåral­la on halvem­paa kuin vas­taa­van lin­jan ajami­nen bussilla. 

    Jok­er­il­in­jan ajami­nen raitio­vaunul­la on vähin­tään 300 miljoon­aa kalli­im­paa kuin vas­taa­van lin­jan ajami­nen bus­sil­la, kos­ka bus­seil­la on jo väylät valmiina.

    Vastaa

    1. Bus­sei­hin tarvi­taan kolme ker­taa enem­män kul­jet­ta­jia kuin ratikoi­hin. Olete­taan, että ero on 200 kul­je­ta­jaa ja kul­jet­ta­jas­ta aiheutu­vat kulut 40 000 €/vuosi, on tämä yksinään noin kahdek­san miljoon­aa joka vuosi. Tärkein argu­ment­ti kuitenkin on, ettei busse­ja voi ajaa min­uutin vuoroväleil­lä, kos­ka ne jonoutu­vat ja aikataulut menevät sekaisin.

       Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­sei­hin tarvi­taan kolme ker­taa enem­män kul­jet­ta­jia kuin ratikoi­hin. Olete­taan, että ero on 200 kul­je­ta­jaa ja kul­jet­ta­jas­ta aiheutu­vat kulut 40 000 €/vuosi, on tämä yksinään noin kahdek­san miljoon­aa joka vuosi. Tärkein argu­ment­ti kuitenkin on, ettei busse­ja voi ajaa min­uutin vuoroväleil­lä, kos­ka ne jonoutu­vat ja aikataulut menevät sekaisin.

    Kul­jet­ta­jat­tomat eli itse aja­vat lin­ja-auo­tot kor­jaa­vat tämän ongel­man muu­ta­mas­sa vuodessa. Samal­la voidaan siir­tyä pois tiukoista reit­eistä ja aikatauluista, kos­ka lin­ja-auto­ja voidaan automaa­tis­es­ti siirtää sinne mis­sä niitä tarvitaan.

    Vastaa

19. tuen mak­sa­ja: Kul­jet­ta­jat­tomat eli itse aja­vat lin­ja-auo­tot kor­jaa­vat tämän ongel­man muu­ta­mas­sa vuodessa. Samal­la voidaan siir­tyä pois tiukoista reit­eistä ja aikatauluista, kos­ka lin­ja-auto­ja voidaan automaa­tis­es­ti siirtää sinne mis­sä niitä tarvitaan.

    Ei kai tätä ollut kir­joitet­tu tosissaan?

    Vastaa

20. Kaiken­laisia argu­ment­te­ja voi esit­tää puoles­ta ja vas­taan, mut­ta oikeas­t­aan niil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Merk­i­tys­tä on vain sil­lä, ettei jok­erin matkus­ta­jamääriä voi­da enää hoitaa bus­seil­la. Ei tänään, eikä varsinkaan muu­ta­man vuo­den päästä. Sik­si käytän­nön vai­h­toe­hdot ovat joko ratik­ka tai lisään­tyvä autoli­ikenne. Minus­ta ratik­ka on parem­pi vai­h­toe­hto, vaik­ka siitä joudu­taan vähän maksamaankin.

    Vastaa

21. Nytkin Myl­ly­puroon on raken­net­tu vuodes­ta 2012 alka­en yli tuhan­nen asukkaan asuinalue, jon­ka ton­tit on myy­ty bus­si­hin­taan ja seu­raavak­si asukkaat ovat muut­ta­neet bussien perus­teel­la asun­toi­hin. Mik­sei esimerkik­si tämän asuinalueen rak­en­tamista viivytet­ty sen ver­ran että ton­tit olisi myy­ty raitio­vaunuhin­taan? Kuin­ka paljon tässäkin menetet­ti­in rahaa?

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­sei­hin tarvi­taan kolme ker­taa enem­män kul­jet­ta­jia kuin ratikoi­hin. Olete­taan, että ero on 200 kul­je­ta­jaa ja kul­jet­ta­jas­ta aiheutu­vat kulut 40 000 €/vuosi, on tämä yksinään noin kahdek­san miljoon­aa joka vuosi. Tärkein argu­ment­ti kuitenkin on, ettei busse­ja voi ajaa min­uutin vuoroväleil­lä, kos­ka ne jonoutu­vat ja aikataulut menevät sekaisin.

    Raide­jok­erin inveswot­inukus­tan­nuk­set ovat kaiken kaikki­aan 450 Me. Tämän vuo­tu­inen pääo­makus­tan­nus on korkokan­nas­ta riip­puen 18 — 22 Me vuodessa. Sil­lä’ rahal­la palkkaa jo mon­ta kuljettajaa.

    Tarvit­semme myös n.s duunariammatteja.

    Mm-. Hämeen­tiel­lä bus­sit kulke­vat ½ min­u­uitn vuorovälein ruuh­ka-aikaan. Samoin Län­siväylälää. Jonout­mista en jälkim­mäísel­lä ole havainnut.

    Vastaa

23. Kalle: Veron­mak­sa­jan kannal­ta tuo ei ole tärkein ero, vaan se että runk­olin­jo­jen ajami­nen spåral­la on halvem­paa kuin vas­taa­van lin­jan ajami­nen bussilla. 

    …mikä taas on seu­raus­ta juuri siitä korkeam­mas­ta kap­a­siteetista. Jos­sain vai­heessa matkus­ta­jia on vain liikaa bus­seil­la hoidettavaksi.

    Vastaa

24. Markku af Heurlin: Raide­jok­erin inveswot­inukus­tan­nuk­set ovat kaiken kaikki­aan 450 Me. Tämän vuo­tu­inen pääo­makus­tan­nus on korkokan­nas­ta riip­puen 18 – 22 Me vuodessa. Sil­lä’ rahal­la palkkaa jo mon­ta kuljettajaa.

    Tarvit­semme myös n.s duunariammatteja.

    Mm-. Hämeen­tiel­lä bus­sit kulke­vat ½ min­u­uitn vuorovälein ruuh­ka-aikaan. Samoin Län­siväylälää. Jonout­mista en jälkim­mäísel­lä ole havainnut. 

    Raide-jok­e­ria, län­simetroa, Pis­ara, Kru­unuvuoren sil­to­ja ja vas­taavia raide­hankkei­ta vasut­ste­taan niiden kalleu­den takia. Hin­ta­lap­pu on tietysti kova mut­ta ne toimi­vat sit­ten siinä seu­raa­vat 100 vuot­ta ilman että varsi­naiseen infraan tarvitse tehdä mitään.

    Se varsi­nainen syy mik­si kan­natan raideli­iken­net­tä bus­sili­iken­teen sijaan, vaik­ka onkin kalli­im­paa, on matkus­tus­mukavu­us ja tur­val­lisu­us. Bus­si pomp­pii, heiluu ja nykii niin että pidem­män matkan tait­ta­mi­nen bus­sil­la on tuskallista. 

    Bus­seille sat­tuu myös usein onnet­to­muuk­sia. Moot­toriteil­lä bus­sit todel­la aja­vat peräkanaa 80 km/h vauh­tia ja usein aja­vat henkilöau­to­jen puskuris­sa kiin­ni. Alku­tal­ve­na sat­tui vaar­alli­nen perää­na­jo län­siväyläl­lä kun bus­si ajoi toisen pysähtyneen bussin perään Lapin­lah­den moot­tori­tiesil­lal­la ja toinen tapah­tui Turun­väylän pysäkkialueel­la Espoos­sa. Nois­sa onnet­to­muuk­sis­sa oli onni että ihmishenkiä ei menetet­ty. Bus­sit ovat myös herkkiä syt­tymään pala­maan. Lisäk­si esim Kampin ter­mi­naali tukkeu­tuu liioista bus­seista usein ruuh­ka-aikaan niin että liikenne joudu­taan katkaisemaan. 

    Raide-jok­erista toivon että saadaan muka­va, luotet­ta­va ja tur­valli­nen ref­er­enssi nykyaikaises­ta raiti­oti­estä Helsin­gin seudulle.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin nyky­i­sis­sä lyhyis­sä (27,6 m) ratikois­sa on noin 200 paikkaa, joista 90 istuma­paikko­ja. Tämän mukaan 45 metrin ratikois­sa olisi vähän yli 300 paikkaa. Paikkamäärää vähen­tää hiukan se, että ratikoista tulaa kak­sisu­un­taisia, jol­loin ovet pitää olla molem­mil­la puo­lil­la ja molem­mis­sa päis­sä ohjaamo.

    Kaik­ki tuol­laisen 45 metriä pitkään raitio­vaunuun mah­tu­vat matkus­ta­jat mah­tu­isi­vat siis varsin mukavasti myös esim. Suomen­lin­nan uusim­paan laut­taan, joka ottaa kai enim­mil­lään 350 matkus­ta­jaa. Siinä on vain yksi ohjaamo, mut­ta se onkin keskel­lä laut­taa, ja lisäk­si siinä on ikku­nat joka suuntaan. 

    Esimerkik­si tuol­lainen vesikulkuneu­vo voi liikkua tarpeen vaaties­sa (ja erinäis­ten sil­ta­hankkei­den korkei­den kus­tan­nusten yllät­täessä) Via­por­in lisäk­si myös Laa­jasa­lon suun­taan. Laut­ta on sil­taan ver­rat­tuna investointi­na huo­mat­tavasti sil­to­ja pienem­pi, mut­ta samal­la jous­tavampi ja monikäyt­töisem­pi. Ei ihme, että laut­to­jen suo­sio maail­mal­la kasvaa! 

    (Sel­l­aista ei nyt ehkä raide­jok­erin lin­jal­la sen­tään vähään aikaan saa­da silti vielä kulkemaan!)

    Pitäisiköhän kuitenkin käy­dä ensi kesänä tes­taa­mas­sa Tukhol­man vesil­lä liikku­va pienehkö akkukäyt­töi­nen laut­ta “Movitz”, (ks.“movitz.info”)? … tai jokin Göte­bor­gin useista eri lau­toista, joista ainakin yksi taitaa olla raken­net­tu meil­lä tääl­lä Suomessa.

    Vastaa

    1. Suomen­lin­nan lau­tas­sa on puolisen tusi­naa henkilökun­taa. Jos ei olisi, koko vien­timme pysähtyisi.

       Vastaa

26. Markku af Heurlin: Sil­lä’ rahal­la palkkaa jo mon­ta kuljettajaa.

    Tarvit­semme myös n.s duunariammatteja.

    Trak­toritk­it olisi vii­sain­ta pois­taa ja siir­tyä takaisin hevosi­in, niin olisi täystyöllisyys.

    Vastaa

27. Soin­in­vaara mainit­see blo­gis­saan City­Car­Clu­bin ja sen uudet kil­pail­i­jat. Paper­il­la City Car Clu­bin idea on hyvä, ja mon­ta vuot­ta on yritet­ty. Jotenkin fir­man toim­inta ei tun­nu lähtevän lentoon. Miksi?

    Kos­ka hin­nat. Sat­un­nais­es­ti mökkireis­sui­hin autoa tarvit­se­valle City Car Club oli absur­din kallis. Viikon­lop­un mökkireis­su Turus­sa mak­soi muu­ta­ma vuosi sit­ten luokkaa 300–400e! Edullisim­mak­si tuli, jos autol­la ajoi suh­teel­lisen sään­nöl­lis­es­ti lyhy­itä matko­ja. Mon­et tois­tu­vasti autoa tarvit­se­vat ihmiset han­kki­vat kuitenkin oman auton.

    Eihän City Car Club lan­gen­nut omaan monop­o­livoimaansa? Palvelul­la ilmeis­es­ti oli pieni joukko uskol­lisia käyt­täjiä, jot­ka käyt­tivät yhteiskäyt­töau­to­ja läh­es hin­nas­ta huoli­mat­ta. Suurin osa vuokra-autoil­i­joista on kuitenkin hin­tao­h­jau­tu­via: tämä lie­nee syy siihen, mik­sei kallis palvelu täyt­tänyt potentiaaliaan. 

    Kun markki­noille tulee uusia pelure­i­ta, jot­ka haas­ta­vat City Car Clu­bin hin­nal­la, saat­ta­vat yhteiskäyt­tö-/vuokra-autot kiin­nos­taa yhtäkkiä paljon nyky­istä enemmän.

    Vastaa

28. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
    Soin­in­vaara mainit­see blo­gis­saan City­Car­Clu­bin ja sen uudet kil­pail­i­jat. Paper­il­la City Car Clu­bin idea on hyvä, ja mon­ta vuot­ta on yritet­ty. Jotenkin fir­man toim­inta ei tun­nu lähtevän lentoon. Miksi?

    Kos­ka hin­nat. Sat­un­nais­es­ti mökkireis­sui­hin autoa tarvit­se­valle City Car Club oli absur­din kallis. Viikon­lop­un mökkireis­su Turus­sa mak­soi muu­ta­ma vuosi sit­ten luokkaa 300–400e! Edullisim­mak­si tuli, jos autol­la ajoi suh­teel­lisen sään­nöl­lis­es­ti lyhy­itä matko­ja. Mon­et tois­tu­vasti autoa tarvit­se­vat ihmiset han­kki­vat kuitenkin oman auton.

    Kysymys ei ole vält­tämätt kalli­ista hin­nas­ta vaan ihan mukavu­ud­es­ta. Filosooff­is­es­ti suun­tau­tuneet voivat miet­tiä, mik­si yksi­ty­isauto on merkit­tävin kulku­vä­line län­si­mais­sa ja mik­si kiinalaisetkin läh­es ensi töik­seen osti­vat auton, kun niitä alkoi kansan­tasaval­las­sa olla saatavil­la kansalle.

    Ja kun auto on ostet­tu, niin on turha miet­tiä siihen käytet­tyä rahaa ja miet­tiä mitä sil­lä olisi saanut vai­h­toe­htois­es­ti. Yleisem­minkin mieti­tyt­tää, mik­si jotkut ihmiset laske­vat sentin tarkku­udel­la joitain meno­ja ja toiset menot taas kui­tataan olankohautuksella. 

    Esimerkik­si baari-ilta mak­saa kym­meniä, jopa yli sata euroa, mut­ta ei kukaan mieti mitä vai­h­toe­htoiskus­tan­nus baari-illalle on. Ainakin sil­lä saa tankil­lisen moottoribensiiniä.

    Raitio­vaunu­jen nopeut­ta halu­taan nos­taa niin, että mat­ka-aika lyhe­nee 15 sekun­nil­la. KUitenkin tuol­lainen sekun­timäärä katoaa kohi­naan, kos­ka aikataulu­ja ei useinkaan nou­date­ta kuin kymme­nen min­uutin tarkku­udel­la. Raiti­otiematkus­tamiseen tuleekin suh­tau­tua niin, että kyl­lä sieltä aina joku vaunu tulee. Jos pitää olla täs­mäl­lis­es­ti jos­sain, niin en luot­taisi raitio­vaunui­hin. Ennem­min oma­l­la autol­la tai taksilla.

    Vastaa

29. Koira hau­dat­tuna:
    Kuka voisi vas­tus­taa raitiovaunuja? 

    Klaus Bre­mer.

    Kun Helsin­gin edelli­nen, 90-luvun vaunuhank­in­ta päätet­ti­in val­tu­us­tossa, hän vei päätök­sen äänestyk­seen. Klaude Kopteri oli ain­oa, joka äänesti sen puoles­ta, että vaunu­ja ei tilata.

    Vastaa

30. Joka kesä poikkeusre­it­eil­lä: Kata­janokalle pääseekin bus­sil­la melkein joka kesä. Raitio­vaunut ajel­e­vat joka vuosi kesäkuukaudet poikkeusre­it­eil­lä ja liikenne on sekaisin, kun kiskot kaive­taan sään­nöl­lisin välein ylös kunnostettavaksi.

    Kun poikkeuk­set joh­tu­isi­vatkin itse ratikkare­itistä ja sen vaa­timista töistä, niin tuon vielä voisi jotenkin hyväksyä. Mut­ta harvem­min se poikkeusre­itin syy on kisko­jen vai­h­to. Use­am­min tehdään jotain muu­ta – kaive­taan kadun alla ole­via johto­ja ja putkia esi­in uusit­taviksi, remon­toidaan tai raken­netaan kadun laidan kiin­teistöjä, perusko­r­jataan koko katu ja niin edelleen.

    Eniten ärsyt­tävät kuitenkin kaiken maail­man kissan­ris­tiäiset, joiden sal­li­taan katkai­se­van ratikkali­ikenne. Kyl­lä kulkueille ja paraateille pitäisi löytää joku muu paik­ka kuin Aleksi.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen­lin­nan lau­tas­sa on puolisen tusi­naa henkilökun­taa. Jos ei olisi, koko vien­timme pysähtyisi.

    Mik­sei näitä Oden kom­ment­te­ja voi peukut­taa? Tämä ansait­sisi sata peukkua!

    Vastaa

32. OS:“Tärkein argu­ment­ti kuitenkin on, ettei busse­ja voi ajaa min­uutin vuoroväleil­lä, kos­ka ne jonoutu­vat ja aikataulut menevät sekaisin.”

    Ratkaisu: Jos lin­jan 550 aikataulu alkaa men­nä niin tiuhak­si että näin käy, peruste­taan samalle reit­ille lisäk­si 549, sille pysäk­it 100m päähän aiem­mista. Ja jos vielä ahdis­taa, 548 jne. Ja kus­tan­nuk­set mität­tömät raide­hankkeeseen verrattuna. 

    Lisäk­si em kuvio tuo kai­vat­tua jous­tavu­ut­ta. Jois­sain kohdis­sa reitit voivat ihan ero­ta ja pysäkke­jä on siel­lä mis­sä ihmisiäkin.

    Vastaa

33. Daniel Fed­er­ley: Kun poikkeuk­set joh­tu­isi­vatkin itse ratikkare­itistä ja sen vaa­timista töistä, niin tuon vielä voisi jotenkin hyväksyä. Mut­ta harvem­min se poikkeusre­itin syy on kisko­jen vai­h­to. Use­am­min tehdään jotain muu­ta – kaive­taan kadun alla ole­via johto­ja ja putkia esi­in uusit­taviksi, remon­toidaan tai raken­netaan kadun laidan kiin­teistöjä, perusko­r­jataan koko katu ja niin edelleen.

    Tul­lessaan apu­laiskaupung­in­jo­hta­jak­si, Pekka Sauri lupasi hoitaa tämän koordi­noin­tion­gel­man ja kaivan­to­jen hai­tat. Jotenkin tun­tuu, että mitään ei ole tapahtunut.

    Vastaa

34. Pika­ra­tio­vaunut eivät pääse jonou­tu­maan, kos­ka suurin osa reitin välipysäkeistä on poistettu.

    Vastaa

35. Daniel Fed­er­ley: Mik­sei näitä Oden kom­ment­te­ja voi peukut­taa? Tämä ansait­sisi sata peukkua!

    en ymmärtänyt tätä Oden kommenttia..

    Vastaa

36. Ode kir­joit­taa vuokra-autofirmoista:

    “Näi­den kah­den fir­man hin­noit­telu näyt­tää niin eri­laiselta, että min­un esimerkik­si kan­nat­taa tapausko­htais­es­ti käyt­tää toista tai toista.”

    Miten tämä voi olla argu­ment­ti kil­pailua vas­taan, en voi ymmärtää.

    Itse ajat­telin heti tseka­ta tämän 24h-rental­in nyt kun kuulin siitä. Josko hin­nat olisi niin real­is­tisia että kokeil­isi tätä kon­sep­tia ensim­mäistä kertaa

    Vastaa

    1. Se ei ollut argu­ment­ti kil­pailua vas­taan, pikem­minkin päin vastoin.

       Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen­lin­nan lau­tas­sa on puolisen tusi­naa henkilökun­taa. Jos ei olisi, koko vien­timme pysähtyisi.

    Ei sen­tään, onnis­tu­in kaiva­maan henkilökun­tamäärän Onnet­to­muus­tutk­in­takeskuk­sen raportista ja sen mukaan se on 3.

    Sakke: Kaik­ki tuol­laisen 45 metriä pitkään raitio­vaunuun mah­tu­vat matkus­ta­jat mah­tu­isi­vat siis varsin mukavasti myös esim. Suomen­lin­nan uusim­paan laut­taan, joka ottaa kai enim­mil­lään 350 matkus­ta­jaa. Siinä on vain yksi ohjaamo, mut­ta se onkin keskel­lä laut­taa, ja lisäk­si siinä on ikku­nat joka suuntaan. 

    Esimerkik­si tuol­lainen vesikulkuneu­vo voi liikkua tarpeen vaaties­sa (ja erinäis­ten sil­ta­hankkei­den korkei­den kus­tan­nusten yllät­täessä) Via­por­in lisäk­si myös Laa­jasa­lon suun­taan. Laut­ta on sil­taan ver­rat­tuna investointi­na huo­mat­tavasti sil­to­ja pienem­pi, mut­ta samal­la jous­tavampi ja monikäyt­töisem­pi. Ei ihme, että laut­to­jen suo­sio maail­mal­la kasvaa! 

    (Sel­l­aista ei nyt ehkä raide­jok­erin lin­jal­la sen­tään vähään aikaan saa­da silti vielä kulkemaan!)

    Pitäisiköhän kuitenkin käy­dä ensi kesänä tes­taa­mas­sa Tukhol­man vesil­lä liikku­va pienehkö akkukäyt­töi­nen laut­ta “Movitz”, (ks.”movitz.info”)?… tai jokin Göte­bor­gin useista eri lau­toista, joista ainakin yksi taitaa olla raken­net­tu meil­lä tääl­lä Suomessa.

    Laut­tali­iken­teen suurin ongel­ma on sen tava­ton hitaus. Jopa sel­l­ais­es­ta paikas­ta kuin Hert­toniemen­ran­ta kestää yhteysaluk­sel­la Hakaniemen­ran­taan 25 min­u­ut­tia, eli esimerkik­si aivan keskus­taan metron ja bussin yhdis­telmä on kym­menisen min­u­ut­tia nopeampi kuin yhteysalus ja rv/bussi Hakaniemestä. 

    Kru­unuvuoren­ran­taan laut­ta olisi nopeampi kuin bussin ja metron yhdis­telmä, mut­ta sit­ten taas tuon tavat­toman hitau­den takia on yhteiskun­nal­lis­es­ti kan­nat­tavaa rak­en­taa sil­ta sinne Kru­unuvuoren­ran­taan, raitio­vau­nun ollessa paljon nopeampi kuin lautta.

    Vastaa

    1. Onnet­to­muus­tutk­in­takeskuk­sen raportista ja sen mukaan se on 3.

       Oletko var­ma? Helsin­ki ostaa laut­ta­palvelu­ja osit­tain yksi­tyi­aseltä, kos­ka kaupun­gin laut­taan vaa­di­taan isom­pi miehi­tys muis­taak­seni neljä — kuin yksityiseen.

       Vastaa

38. Ratikat eivät jonoudu:
    Pika­ra­tio­vaunut eivät pääse jonou­tu­maan, kos­ka suurin osa reitin välipysäkeistä on poistettu.

    Ihan nyvä. Mut­ta siinä välis­säa svu­va ihmi­nen pääsee keskus­taan? Ja miten pikaraito­vaunu jatkaa pikaises­ti matkaans asnsokaamme Ruskea­suin liit­tymästä eteenpäin.

    Vastaa

39. Mikko H: Trak­toritk­it olisi vii­sain­ta pois­taa ja siir­tyä takaisin hevosi­in, niin olisi täystyöllisyys.

    Vähän älytön kom­ment­ti. Hevos­miehen ammat­ti oli raskas, todel­la raskas. Toteaa nim­im. Poi­ka pel­lon pienta­reet­la, joka muute on janut hevos­ta pikkupoikana.

    Trak­tori, nykyaikainen kor­vaa 20 hevomiestä.

    Ratikkakaus­ki kor­vaa kak­si lin­ja-autonkul­jet­ta­jaa, ei vält­tämät­tä kolmea.

    Ei mil­lään pahal­la. OS ja mon­et muutkin täl­lä pal­stal­la kehu­vat, etteivät koskaan ole asuneet 300 metriä kaumep­na raito­vaunupysäk­istä. Ja sen näkee näkökul­man kapeudessa. Mut­ta eihän kala tiedä vedessä elävänsä.

    Vastaa

40. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei sen­tään, onnis­tu­in kaiva­maan henkilökun­tamäärän Onnet­to­muus­tutk­in­takeskuk­sen raportista ja sen mukaan se on 3.

    Laut­tali­iken­teen suurin ongel­ma on sen tava­ton hitaus. Jopa sel­l­ais­es­ta paikas­ta kuin Hert­toniemen­ran­ta kestää yhteysaluk­sel­la Hakaniemen­ran­taan 25 min­u­ut­tia, eli esimerkik­si aivan keskus­taan metron ja bussin yhdis­telmä on kym­menisen min­u­ut­tia nopeampi kuin yhteysalus ja rv/bussi Hakaniemestä. 

    Kru­unuvuoren­ran­taan laut­ta olisi nopeampi kuin bussin ja metron yhdis­telmä, mut­ta sit­ten taas tuon tavat­toman hitau­den takia on yhteiskun­nal­lis­es­ti kan­nat­tavaa rak­en­taa sil­ta sinne Kru­unuvuoren­ran­taan, raitio­vau­nun ollessa paljon nopeampi kuin lautta.

    Viit­taatko tukki­laut­to­jen nopeuk­si­in? Niihin pitki­in, joi­ta vetävät hinaa­jat. Maail­mas­ta löy­tyy kyl­lä nopeitakin laut­ta-aluk­sia. Jos muutkin ihmiset kok­i­si­vat ne lail­lasi “tavat­toman” (?) hitaik­si, mik­si niiden suo­sio muual­la vain kas­vaa? Lau­tal­la voi vaik­ka lukea lehden, surf­fa­ta netis­sä tai juo­da kahvin, jos vankem­pi meri­aami­ainen ei kiin­nos­ta, tai sille ei ole aikaa. 

    Onko “hitaudessa” mainit­se­mal­lasi välil­lä kyse nopeusra­joituk­sista, esim. 10 km/h, jot­ka “sor­si­vat” Helsingis­sä selvästi vain lauttoja?

    Laut­ta voidaan suun­nitel­la tarpeen mukaan nopeak­si, hitaak­si, tai näi­den vai­h­toe­hto­jen välille. Miten halu­taan. Aal­lon­muo­dos­tus (tai aikataulu) on samat­en niiden osalta ratkaistavis­sa ole­va suunnittelukysymys. 

    Hyväl­lä mul­ti­modaalisen kaupunkili­iken­teen ja laut­to­jen suun­nit­telul­la voisi Helsinkiä elävöit­tää myös merikaupunk­i­na. Ehkä joku muu kuin kaltais­esi (maakra­pu?) osaisi laskea, kauanko Hert­toniemen­ran­nas­ta kestäisi Hakaniemen­ran­taan esim. sulaval­in­jaisel­la, mut­ta tehokkaal­la kata­ma­raanil­la tai ärt­syl­lä RIB-aluksella? 

    PS. Muis­te­len, että esim. Finnjet oli aikoinaan maail­man nopein matkus­ta­ja-auto­laut­ta. Se oli tosin suun­nitel­tu kulke­maan Suomen ja Sak­san väliä. Argen­ti­inas­sa toimi­va, paljon uudem­pi kata­ma­raanirunk­oinen Fran­cis­co yltää sopi­vas­sa kelis­sä jopa nopeu­teen 90 km/h, jol­laista useim­mat bus­sit eivät tai­da uskaltaa ajaa edes Län­siväyläl­lä. Rau­mal­la raken­netut “isot katit” oli­vat vain vähän tuo­ta hitaampia, kos­ka niin oli käsit­tääk­seni suori­tuskyky­vaade asetet­tu, ja ratkaistu.

    Vastaa

41. Markku af Heurlin: Ihan nyvä. Mut­ta siinä välis­säa svu­va ihmi­nen pääsee keskus­taan? Ja miten pikaraito­vaunu jatkaa pikaises­ti matkaans asnsokaamme Ruskea­suin liit­tymästä eteenpäin.

    Se var­maankin ohit­taa matkallaan kaik­ki Man­ner­heim­intien pysäkeil­lä seiso­vat hitaam­mat vaunut.

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara: Oletko var­ma? Helsin­ki ostaa laut­ta­palvelu­ja osit­tain yksi­tyi­aseltä, kos­ka kaupun­gin laut­taan vaa­di­taan isom­pi miehi­tys muis­taak­seni neljä – kuin yksityiseen.

    Mik­si isom­pi? Kuka vaatii?

    Kyl­lä kai yksi­tyi­nen varus­ta­mo voi palkata lau­talleen “kip­parin”, “Sven­skipo­jan” ja “Räävelin” lisäk­si vaik­ka “Veer­an”, ja kesän koit­taes­sa “San­nin” ja jopa “Mar­leenankin”, jos se lisää lau­tan matkus­ta­jamäärää, mut­ta ennenkaikkea tuot­toa ja kan­nat­tavu­ut­ta, eikä vie miehiltä järkeä päästä edes lai­turil­la, saati sit­ten lautalla.

    Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara: Oletko var­ma? Helsin­ki ostaa laut­ta­palvelu­ja osit­tain yksi­tyi­aseltä, kos­ka kaupun­gin laut­taan vaa­di­taan isom­pi miehi­tys muis­taak­seni neljä – kuin yksityiseen.

    Onnet­to­muus­tutk­in­takeskuk­sen mukaan Suomen­lin­na II ‑lau­tal­la oli 3 hen­gen miehi­tys vuon­na 2004. Tuo on ehkä sit­ten muut­tunut sen jäl­keen neljäk­si, vaik­ka kolme mitä ilmeisim­min on teknis­es­ti mahdollista.

    Vastaa

44. Joukkoli­ikenne Laa­jasa­loon tulisi hoitaa Hert­toniemen metroase­man kaut­ta liityn­täli­iken­teenä, kuten muil­lakin metron var­rel­la olevil­la asuinalueilla.

    Laut­ta Laa­jasa­loon voisi kuitenkin olla muu­ta joukkoli­iken­net­tä täy­den­tävä yhteys. Lau­tal­la voisi­vat kulkea lisäk­si esimerkik­si pyöräil­i­jät, jot­ka eivät halua polkea tuu­lessa ja rän­täsateessa kah­den kilo­metrin mit­taista sil­taa korkeal­la meren yllä.

    Lisäk­si mukaan mah­tu­isi­vat tur­is­tit, joil­la nykyään perustel­laan kaik­ki kaupun­gin investoin­nit. Ja Korkeasaaren apinoita­han pääsee jo nyt kat­so­maan lautalla.

    Vastaa

    1. Vähän niin kuin Laut­tasaaren liikenne ennen sil­taa. Sekö kel­paa Laa­jasa­lo­laisille? Voitaiusi­inko myös lauit­tasaaren sil­tay­htey­den man­tereen puolelle purkaa. Kiertäkööt Kuu­sisaaren ja Munkkiniemen kautta!

       Vastaa

45. Sakke: Se var­maankin ohit­taa matkallaan kaik­ki Man­ner­heim­intien pysäkeil­lä seiso­vat hitaam­mat vaunut.

    Näin minäkin ajattelin.

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähän niin kuin Laut­tasaaren liikenne ennen sil­taa. Sekö kel­paa Laa­jasa­lo­laisille? Voitaiusi­inko myös lauit­tasaaren sil­tay­htey­den man­tereen puolelle purkaa. Kiertäkööt Kuu­sisaaren ja Munkkiniemen kautta!

    Todel­la raivoisaa tketiä. Mikä Pyhä Viha Kru­un­vuoren Sil­lan puolesta..

    Ei mitenkään ver­tailukelpoista, kuten kart­toi­hin pere­htynyt huomaa.

    Laa­jasa­lon keskus­tas­ta on oikeas­t­aan yhtä pitkä yhteys Hert­sikan kautta. 

    Hie­man asian ulkop­uolelta. Tut­tu nuori asuu Hert­tonuimessä Karhutiel­lä ja opiskelee Pasi­las­sa. mat­ka ovelta ovelle vie bus­sis­sa 15 min.

    Vastaa

47. Sakke: Se var­maankin ohit­taa matkallaan kaik­ki Man­ner­heim­intien pysäkeil­lä seiso­vat hitaam­mat vaunut.

    Mitähän kaut­ta tämä tapah­tuu? Yläkaut­ta, alakaut­ta vai omia eril­lisiä kisko­ja pitkin? Ja kuin­ka mon­et kiskot sinne oikein mah­tu­vat? kysyy real­isti. Vai oliko tämä sit­tenkin satiiria?

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähän niin kuin Laut­tasaaren liikenne ennen sil­taa. Sekö kel­paa Laa­jasa­lo­laisille? Voitaiusi­inko myös lauit­tasaaren sil­tay­htey­den man­tereen puolelle purkaa. Kiertäkööt Kuu­sisaaren ja Munkkiniemen kautta!

    Nyky­istä Laut­tasaaren sil­tay­hteyt­tä ei kan­na­ta ehkä purkaa, kos­ka sel­l­ainen on sinne raken­net­tu. Sitä­pait­si Laut­tasaaren sil­ta jää kyl­lä alle kah­den kilo­metrin. Ja eikös Laut­tasaarenkin joukkoli­ikenne nykyään hoide­ta metrolla?

    Vastaa

49. Jalankulk­i­ja: Mitähän kaut­ta tämä tapah­tuu? Yläkaut­ta, alakaut­ta vai omia eril­lisiä kisko­ja pitkin? Ja kuin­ka mon­et kiskot sinne oikein mah­tu­vat? kysyy real­isti. Vai oliko tämä sit­tenkin satiiria?

    Sitäpä juuri.

    Vastaa

50. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Raitio­vaunut voivat hyvinkin sopia tiety­ille reit­eille, niiden olo­suhteista johtuen, busse­ja parem­min. Toisil­la reit­eil­lä taas bus­sit voivat toimia (kun­nol­lisen ver­tailun perus­teel­la) paremmin. 

    Ei valin­nan eri julk­isten kulkuneu­vo­jen investoin­ti­vai­h­toe­hto­jen välil­lä pitäisi kai olla pelkkään ide­olo­giaan perustuva? 

    Tarvi­taan vain reit­tiko­htais­es­ti kat­ta­va lista kaik­ista tärkeistä ver­tail­tavista näköko­hdista sekä niiden pain­oar­vot. Niiden avul­la voidaan tehdä pistey­tyk­set bussien ja raitio­vaunu­jen osalta. Sen jäl­keen tulee vielä tark­istaa, että pistey­tyk­set ja lasken­ta on tehty yleis­es­ti hyväksyt­täväl­lä taval­la. Lop­putu­los voidaan kaiketi päät­tää, tulok­set huomioiden, vas­ta sen jälkeen.

    Tuol­lainen ver­tailu on liiken­neinsinöörin peru­sosaamista, mut­ta sitä ei kuitenkaan ole syytä hoitaa raiti­oli­iken­teen vas­tus­ta­jien halu­a­mal­la taval­la, eli joka ker­ta maal­i­tolp­pia siirtäen.

    Tärkein val­in­takri­teeri: Tarvit­ta­va ruuh­ka-ajan kap­a­siteet­ti. Tässä raiti­oli­ikenne voit­taa selvästi bussin, sanoi­vat BRT-miehet mitä tahansa. Tietysti jos kaupunkiym­päristön laadul­la ei ole mitään väliä ja työvoima on hal­paa, niin…

    Toisek­si tärkein: Maas­ton muodot, ts. hyvin mäkiseen maas­toon raiti­oli­ikenne ei sovi muuten kuin sil­to­ja tai tun­nelei­ta hyödyntämällä.

    Kol­man­nek­si tärkein: Peri­aat­teelli­nen val­in­ta siitä, että suh­taudu­taanko kaupun­gin joukkoli­iken­nejär­jestelmään kar­jankul­jet­ti­me­na vai yritetäänkö autoil­i­joi­ta ihan oikeasti houkutel­la palve­lu­ta­sol­la, luotet­tavu­udel­la ja matkus­tus­mukavu­udel­la joukkoliikenteeseen.

    Vastaa

51. “Tärkein val­in­takri­teeri: Tarvit­ta­va ruuh­ka-ajan kap­a­siteet­ti. Tässä raiti­oli­ikenne voit­taa selvästi bussin, sanoi­vat BRT-miehet mitä tahansa. Tietysti jos kaupunkiym­päristön laadul­la ei ole mitään väliä ja työvoima on hal­paa, niin…”

    Käsit­tääk­snei sekä bus­sikaistan etät raitio­vau­nun ruuh­ka-ajan kap­a­siteetit ovat likimäärin samat.

    Kolme bus­si vas­taa kap­a­siteeltil­taan yhtä raito­vaunua ja aiheut­taa suun­nilleen yhtä suuren meluhai­tan nykyisel­läö kalustolla.

    Voisiko joku miet­tiä, miten voimme vöhen­tää kul­je­tus­tarvet­ta, esim. lisäämäl­lä koti­t­laouk­sis­sa tapah­tu­vaa tuotan­to- ja uusiintmaistyötä.

    Vastaa

52. Janne Pel­to­la: Tuol­lainen ver­tailu on liiken­neinsinöörin peru­sosaamista, mut­ta sitä ei kuitenkaan ole syytä hoitaa raiti­oli­iken­teen vas­tus­ta­jien halu­a­mal­la taval­la, eli joka ker­ta maal­i­tolp­pia siirtäen.

    Tärkein val­in­takri­teeri: Tarvit­ta­va ruuh­ka-ajan kap­a­siteet­ti. Tässä raiti­oli­ikenne voit­taa selvästi bussin, …

    AP2375. Kul­jet­taa 160 matkus­ta­jaa kerralla.

    Vastaa

53. Janne Pel­to­la: Tuol­lainen ver­tailu on liiken­neinsinöörin peru­sosaamista, mut­ta sitä ei kuitenkaan ole syytä hoitaa raiti­oli­iken­teen vas­tus­ta­jien halu­a­mal­la taval­la, eli joka ker­ta maal­i­tolp­pia siirtäen. 

    Liikenne on sinän­sä tärkeä näköko­h­ta, mut­ta Helsingis­sä on voin­ut pitää jonkin­laise­na ongel­mana, että liiken­nesu­un­nit­telu tapah­tuu liiak­si omil­laan, eril­lään kaupunkisu­un­nit­telun suures­ta kuvasta.

    Liikenne ei ole vain liiken­net­tä, vaan sen ratkaisut vaikut­ta­vat suuresti elinympäristöön. Kap­a­siteetil­taan noin 5K ihmistä suun­taansa vetävä liiken­neväylä voi olla mitä hyvän­sä Alek­san­terinkadun ja Län­siväylän väliltä.

    Raideli­iken­teel­lä on kap­a­siteet­tin­sa vuok­si sel­l­ainen kaupunki­raken­net­ta tiivistävä poten­ti­aali, mitä ei raskaal­takaan kumipyöräratkaisul­ta löy­dy. Tämän vuok­si liiken­nevalin­nois­sa tulisikin ottaa ensisi­jais­es­ti huomioon se, minkälaista kaupunkia mihinkin halu­taan, ei niinkään jämähtää liiken­teel­lis­ten ratkaisu­jen etsimiseen.

    Vastaa

54. “Län­simetron kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsistä. Län­simetro Oy näyt­tää ole­van pro­jek­t­in­hallinnas­sa vaa­ti­ma­ton­ta Areva-tasoa.

    Jot­ta Raide-Jok­erin kanssa ei kävisi samal­la taval­la, kan­nat­taisiko urak­ka antaa avaimet käteen ‑peri­aat­teel­la jollekin ammat­ti­maiselle rakennuttajalle.”

    Allianssi­malli sopi­nee tähänkin han­k­in­taan oikein main­iosti. Tilaa­ja pääsee vaikut­ta­maan suun­nit­telu­ratkaisui­hin suun­nit­telun aikana ja allians­si­u­rakoit­si­jal­la on agen­dal­la puris­taa mah­dol­lisim­man toimin­nalli­nen ratkaisu anne­tuis­sa puit­teis­sa ja aikataulussa.

    Vastaa

55. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: AP2375. Kul­jet­taa 160 matkus­ta­jaa kerralla.

    Ko. ajoneu­von lev­eys näyt­täisi ole­van 3,75 metriä. Mikä ei ole ongel­ma lento­ken­til­lä, jonne se on tarkoitet­tu, mut­ta teille sil­lä ei ole asiaa.

    Vastaa

56. Markku af Heurlin: Käsit­tääk­snei sekä bus­sikaistan etät raitio­vau­nun ruuh­ka-ajan kap­a­siteetit ovat likimäärin samat. 

    Mis­tä olet täl­läisen käsi­tyk­sen saanut? Jos joukkoli­iken­teen halu­taan kulke­van luotet­tavasti, niin sille on jär­jestet­tävä mah­dol­lisim­man hyvät liiken­neval­oe­tu­udet. Ja tämä onnis­tuu Helsin­gin Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton liiken­neval­o­toimis­tos­ta saa­mani tiedon mukaan mak­simis­saan noin kol­men min­uutin vuorovälil­lä, mikä vas­taa ylei­seil­lä tasol­la kah­ta ker­taa liiken­neval­o­jen kier­toaikaa risteyksessä.

    Ja ainakin minus­ta tuo kuu­lostaa hyvinkin jär­keenkäyvältä, kos­ka tuos­sa liiken­neva­lo-ohjauk­selle jää aikaa nor­mal­isoitua joukkoli­iken­teen etuuk­sien (vihreän aien­nus tai piden­nys, ylimääräi­nen vai­he tai vai­he­järjestyk­sen muutos).

    Toki bus­seil­la aje­taan nytkin tiheäm­min esim. Man­ner­heim­intiel­lä ja Hämeen­tiel­lä, mut­ta 2–5 bussin nipuis­sa ja tuos­ta joukkoli­iken­teestä on luotet­tavu­us kaukana. Samoin raitio­vaunuil­la voi ajaa liiken­neval­ot­tomas­sa ympäristössä aivan hyvin 1,5 min­uutin välein, jol­loin joka pysäkil­lä on vaunu, mut­ta tämäkin on pidem­män päälle hie­man häiriöherkkää.

    Ja kuten itsekin toteat, raitio­vaunul­la on bus­sia suurem­pi yksikköka­p­a­siteet­ti. Ja joukkoli­iken­neväylän tun­tika­p­a­siteet­ti = yksikkökoko x yhdis­tet­ty vuoroväli.

    Markku af Heurlin: Kolme bus­si vas­taa kap­a­siteeltil­taan yhtä raito­vaunua ja aiheut­taa suun­nilleen yhtä suuren meluhai­tan nykyisel­läö kalustolla. 

    Pitänee paikkansa Var­i­o­trameil­la, mata­lau­raisil­la vai­hteil­la, vai­men­ta­mat­toma­l­la radal­la ja van­han helsinkiläisen suun­nit­telukult­tuurin mukaisil­la “temp­pu­radoil­la”. Mut­ta ei päde Raide-Jok­er­il­la, jos­sa kalus­tona tulee luul­tavasti (kalus­to­toimit­ta­jas­ta­han ei ole vielä mitään päätök­siä, mut­ta Helsingis­sä kyl­lä tiede­tään, minkälaista kalus­toa sinne ei halu­ta…) Transtech/Skodan Articin ‑tyyp­piset vaunut, rata on suh­teel­lisen suo­raa ja raken­netaan pääosin nurme­tet­tuna tai sepelöi­tynä ja nykyaikaisia vaimen­nus­ma­te­ri­aale­ja hyödyntäen.

    Viimeinen koh­ta ei tosin valitet­tavasti vieläkään ole Helsingis­sä 100 % itses­tään­selvyys, vaan sekä poli­ti­ikko­jen että asukkainen pitää muis­taa vaa­tia tätä.

    Markku af Heurlin: Voisiko joku miet­tiä, miten voimme vöhen­tää kul­je­tus­tarvet­ta, esim. lisäämäl­lä koti­t­laouk­sis­sa tapah­tu­vaa tuotan­to- ja uusiintmaistyötä. 

    Tätä olisi toki hyödyl­listä miet­tiä, mut­ta ei tätä voi käyt­tää kep­pi­hevose­na siihen, ettei joukkoli­iken­teen käyt­töä Helsin­gin seudul­la merkit­tävästi lisäävää Raide-Jok­e­ria nyt toteutet­taisi — Ja samal­la kuitenkin jatket­taisi­in Kehätei­den ja säteit­täis­ten pääväylien leventämistä.

    Vastaa

57. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Eivätkö muka raitio­vaunut jonoudu? Mikä mah­taakaan olla oleelli­nen ero bussien ja raitio­vaunu­jen välil­lä, vai onko niitä useampia? 

    Yhdel­lä lin­jal­la kulke­vat raitio­vaunut (ja myös bus­sit) on mah­dol­lista pitää tietyl­lä min­imi­etäisyy­del­lä toi­sis­taan akti­ivisen liiken­netyön­jo­hdon, liiken­netelemati­ikan ja kul­jet­ta­jien koulu­tuk­sen avul­la. Tämä on toki sitä helpom­paa, mitä enem­män joukkoli­iken­nevä­line kul­kee muus­ta liiken­teestä erotel­tuna (huom. eri asia kuin eris­tet­tynä) ja mitä vähem­män lin­jo­ja käyt­tää samo­ja väyliä.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Miten käy peräkkäin kulke­vien raitio­vaunu­jen, kun niistä ensim­mäisenä kulke­va joutuu pysähtymään pysäkille, jolle jälkim­mäisel­lä ei ole pysähtymisen tarvet­ta, tai tarve (eli pysäkille jäävien tai sieltä vaunuun nou­se­vien matkus­ta­jien lukumäärä) on paljon pienempi?

    Bus­si voi useim­miten ohit­taa pysäkin, jos sil­lä ei ole syytä pysähtymiseen (esim. kyyti­in­sa pyrkivien tai pois­tu­mista halu­avien matkus­ta­jien takia). Miten raitio­vaunu ohit­taa edel­lään ole­van, jos siihen edel­lä sei­se­vaan vaunuun nou­se­vien ja/tai siitä laskeu­tu­vien matkus­ta­jien kulku on kovin hidasta? 

    Jos tiheästi kulke­valle raiti­oli­iken­teelle on ylipään­sä tarvet­ta, niin matkus­ta­jamäärät ovat niin suuria, että koke­muk­seni perus­teel­la tyhjiä pysäkke­jä (l. ei nou­se­via tai pois­tu­via matkus­ta­jia) esi­in­tyy lähin­nä viikon­lop­puisin aikaisin aamul­la ja myöhään illal­la. Tietysti on myös oleel­lista kysyä tässä tapauk­ses­sa, että kulke­vatko vaunut suun­nitel­lusti vai sat­un­nais­es­ti peräkkäin.

    Sit­ten vielä sekin, että jos aikatauluista halu­taan luotet­tavia, niin aikataulut suun­nitel­laan mielu­um­min niin, että pysähdytään joil­lakin pysäkeil­lä turhaan, kuin että altiste­taan aikataulut suurem­malle sat­un­nais­vai­htelulle. Eli tässä tapauk­ses­sa takana tule­val­la vaunul­la ei edes ole tarvet­ta ajaa etum­maista vaunua nopeam­min. Toki joskus jotain hässäkkää sat­tuu, jol­loin peri­aat­teessa olisi hyödyl­listä takana ole­van vau­nun päästä ohi, mut­ta kos­ka nämä ovat yksit­täistapauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pieni hin­ta noin ylipään­sä raiti­oli­iken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luotet­tavu­ud­es­ta, suurem­mas­ta kap­a­siteetista, parem­mas­ta matkus­tus­mukavu­ud­es­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Tietyn välin koko liikenne hal­vaan­tuu täysin, jos yhteen raitio­vaunuun tulee vika, eikä tuo vaunu enää kul­je. Sil­loin ei yksikään takana tule­va vaunu pääse sen ohi. Bus­seil­la tuo ongel­ma rajoit­tuu vain siihen vikaan­tuneeseen bus­si­in. Muut bus­sit voivat ohit­taa pysähtyneen ja kulkea tuol­loin edelleen, jol­loin häir­iön seu­rauk­set matkus­ta­jille jäävät paljon pienemmiksi.

    Vikaan­tuneen bussin matkus­ta­jat voivat myös jatkaa matkaansa seu­raav­il­la bus­seil­la. Raitio­vau­nun tapauk­ses­sa tuo ei käsit­tääk­seni onnis­tu ennenkuin vikaan­tunut vaunu on kor­jat­tu ja saadaan jälleen liikkumaan. 

    Jos raitio­vaunu hajoaa lin­jalle, takaa tule­va työn­tää sen pois lin­jal­ta varikolle tai sopi­valle sivu­raiteelle, jos näitä verkol­la on. Monis­sa tapauk­sis­sa etu­maisen vau­nun kul­jet­ta­ja voi ajaa yhdis­telmää oman vau­nun­sa hallinta­lait­tei­ta käyt­täen. Jos ei voi, niin takim­maisen vau­nun kul­jet­ta­ja hoitaa ajamisen etum­maisen vau­nun kul­jet­ta­jan toimies­sa tähys­täjänä. Yhtey­den­pito hoide­taan kän­nyköin tai vaunuis­sa ole­vien Tetra-radioiden avulla.

    HKL:n nykykalus­tos­ta van­hois­sa Val­metin nivel­vaunuis­sa ei tuo­ta kaksi­na­jom­ah­dol­lisu­ut­ta ole, Var­i­o­trameis­sa on teo­ri­as­sa, mut­ta käytän­nössä sitä ei käytetä. Uusis­sa Arti­ceis­sa sel­l­ainen tieto­jeni mukaan on, mut­ta käytöstä en osaa sanoa. Tosin niitä on niin vähän vielä Helsingis­sä, ettei tos­i­toimi­in liene joudut­tu muuten kuin koulutustilanteissa.

    Lisäk­si Raide-Jok­er­ille on tulos­sa puolen­vai­h­toraitei­ta, jol­loin lin­jalle hajon­nut vaunu voidaan peri­aat­teessa myös ohittaa. 

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Vika vaunu­jen sähköverkos­sa pysäyt­tää kaik­ki vaunut ker­ta­heitol­la, kun taas bus­sit voivat tuol­loinkin jatkaa ilois­es­ti kulkuaan. 

    Riip­puu, onko vaunuis­sa akut tai superkon­den­saat­torit. Luul­tavasti Raide-Jok­erin kalus­toon ei näitä ole tulos­sa, mut­ta riip­puu tietysti hin­nas­ta. Mut­ta tähän sanois­in saman kuin aiem­minkin, eli kos­ka sähköverkonkin viat ovat yksit­täistapauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pieni hin­ta noin ylipään­sä raiti­oli­iken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luotet­tavu­ud­es­ta, suurem­mas­ta kap­a­siteetista, parem­mas­ta matkus­tus­mukavu­ud­es­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

    Vastaa

58. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: AP2375. Kul­jet­taa 160 matkus­ta­jaa kerralla.

    anon­il­li: Ko. ajoneu­von lev­eys näyt­täisi ole­van 3,75 metriä. Mikä ei ole ongel­ma lento­ken­til­lä, jonne se on tarkoitet­tu, mut­ta teille sil­lä ei ole asiaa.

    Ja päälle päät­teek­si tuon kap­a­siteet­tikaan ei ole lähellekään pikaratikoiden kap­a­siteet­tia. Pääsee kyl­lä lähelle mei­dän tynkäratikoi­ta, mut­ta sekin ain­oas­taan sik­si, että läh­es kaik­ki matkus­ta­jat seiso­vat. AP2375:ssä on 14 istuma­paikkaa, ja sei­soma­paikatkin toden­näköis­es­ti on las­ket­tu paljon ahtaam­min kuin mitä Helsingis­sä hyväksytään.

    27-metrisessä Artic-ratikas­sa taas on 88 (klaf­fit mukaa lukien). Jok­er­il­la 45-metrisessä ratikas­sa päästään läh­es 150:een istuma­paikkaan, ja siihen sit­ten vielä 125–200 sei­soma­paikkaa päälle (125 pitäisi vas­ta­ta mei­dän mitoi­tuska­p­a­siteet­tia, 200 taas sitä mitä bus­si­valmis­ta­jat tapaa­vat ilmoit­taa bussien­sa kapasiteetiksi).

    Kun puhuu siis kap­a­siteetista, kan­nat­taa ymmärtää mis­sä yksiköis­sä niitä voi ylipäätään ver­tail­la, ettei puhu omenoista ja appel­si­ineista. Kap­a­siteet­ti pitää aina määrit­tää sel­l­aisin perustein, jot­ka meil­lä on päätetty.

    Vastaa

59. Elmo Allén:
    Ja päälle päät­teek­si tuon kap­a­siteet­tikaan ei ole lähellekään pikaratikoiden kap­a­siteet­tia. Pääsee kyl­lä lähelle mei­dän tynkäratikoi­ta, mut­ta sekin ain­oas­taan sik­si, että läh­es kaik­ki matkus­ta­jat seiso­vat. AP2375:ssä on 14 istuma­paikkaa, ja sei­soma­paikatkin toden­näköis­es­ti on las­ket­tu paljon ahtaam­min kuin mitä Helsingis­sä hyväksytään.

    27-metrisessä Artic-ratikas­sa taas on 88 (klaf­fit mukaa lukien). Jok­er­il­la 45-metrisessä ratikas­sa päästään läh­es 150:een istuma­paikkaan, ja siihen sit­ten vielä 125–200 sei­soma­paikkaa päälle (125 pitäisi vas­ta­ta mei­dän mitoi­tuska­p­a­siteet­tia, 200 taas sitä mitä bus­si­valmis­ta­jat tapaa­vat ilmoit­taa bussien­sa kapasiteetiksi).

    Kun puhuu siis kap­a­siteetista, kan­nat­taa ymmärtää mis­sä yksiköis­sä niitä voi ylipäätään ver­tail­la, ettei puhu omenoista ja appel­si­ineista. Kap­a­siteet­ti pitää aina määrit­tää sel­l­aisin perustein, jot­ka meil­lä on päätetty.

    Mah­tuuko siis yhteen ain­oaan Jok­eri-ratikkaan jopa kah­den Suomen kun­nan kaik­ki asukkaat? Sen halu­aisin kyl­lä nähdä, samoin var­maan myös Metro, Kokki­nen, Yle Uutiset, MTV3 ja Tv-nytt. Tuo­han taitaa olla kaikkien tiivi­in kaupunki­rak­en­teen kan­nat­ta­jien unelma!

    Istu­mi­nen on kai kuitenkin hil­jat­tain todet­tu epäter­veel­lisek­si. AP2375 elim­i­noi tieto­je­si mukaan siis ilmeis­es­ti parem­min tämän riskitek­i­jän haitat?

    Kap­a­siteet­ti­laskuista (meil­läpäin osa­taan myös päät­tää niiden perusteista) saadaan edel­lä aiem­min maini­tu­in luvuin seu­raa­vat tulokset:
    Jok­eri-ratik­ka (275–350 matkus­ta­jaa, pitu­us 45 metriä):
    max. 6.11 — 7.78 matkus­ta­jaa per pitu­us­metri, kun taas AP2375 saavut­taa: 10.93 matkus­ta­jaa per pitu­us­metri, kas pitu­ut­ta sil­lä kun on vain 14.64 metriä.

    AP2375 aut­taa säästämään myös pysäkkien raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa, kun lyhyem­mät pysäk­it riit­tävät isom­malle ihmisjoukolle. Kolme sel­l­aista AP2375-bus­sia voi matkus­ta­jien ja kuskin niin halutes­sa purkaa yhdelle ain­oalle Jok­eri-pysäkille ker­ral­la läh­es vii­sisa­taa matkustajaa.

    Johtopäätös:
    AP2375 vie voiton, jos kap­a­siteet­tipe­rustei­ta käytetään, sil­lä sen kap­a­siteet­ti per pitu­us­metri on nähdäk­seni vähin­tään yli 40% suurem­pi kuin Jok­er­il­la, silti ilmeis­es­ti vähem­mil­lä ter­veyshaitoil­la. Myös pysäkkien käyt­tö tehos­tuu niiden avul­la, mikä ilah­dut­ta­nee useimpia maankäytön tehostamis­po­ten­ti­aalin järkiperäisen käytön korkeas­ta laadus­ta huol­ta kantavia.

    Vastaa

    1. Nämä kar­jankul­je­tus­bus­sit ovat myös siinä mielessä riit­toisia, että niihin ei tule matku­at­sjia. Kyl­lä joukkoli­iken­teen käyt­täjäk­lin arvostaa laat­ua. Joukkoli­iken­teessä idedana on, että työ­matkalla ehtii luke­maan sähkö­pos­tit, mut­ta se edel­lyt­tää istu­in­paikkaa. Kun nuo ylileveät6 bus­sit vielä edel­lyt­täi­sivät kaikkien te3iden ja katu­jen rak­en­tamista uud­estaan, voinemme uno­htaa tämän keskuistelun.

       Vastaa

60. Niko Tun­ni­nen:
    “Län­simetron kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsistä. Län­simetro Oy näyt­tää ole­van pro­jek­t­in­hallinnas­sa vaa­ti­ma­ton­ta Areva-tasoa.

    Jot­ta Raide-Jok­erin kanssa ei kävisi samal­la taval­la, kan­nat­taisiko urak­ka antaa avaimet käteen ‑peri­aat­teel­la jollekin ammat­ti­maiselle rakennuttajalle.”

    Allianssi­malli sopi­nee tähänkin han­k­in­taan oikein main­iosti. Tilaa­ja pääsee vaikut­ta­maan suun­nit­telu­ratkaisui­hin suun­nit­telun aikana ja allians­si­u­rakoit­si­jal­la on agen­dal­la puris­taa mah­dol­lisim­man toimin­nalli­nen ratkaisu anne­tuis­sa puit­teis­sa ja aikataulussa.

    Tilaa­jaa ei mis­sään tapauk­ses­sa saa päästää sotke­maan asoi­ta sen jäl­keen kun suun­nit­te­lu­toimek­sianto on aloitet­tu. Ammat­ti­taidot­tomat kun­nan­val­tu­ute­tut pystyvät sotke­maan minkä tahansa pro­jek­tin. Vaik­ka kapunkipyöräjär­jestelmän tai kul­jet­ta­jat­toman metron. Myös epäon­nis­tunut raitio­vaunukaup­pa on esimerkki.

    Vastaa

61. Markku af Heurlin:
    Voisiko joku miet­tiä, miten voimme vöhen­tää kul­je­tus­tarvet­ta, esim. lisäämäl­lä koti­t­laouk­sis­sa tapah­tu­vaa tuotan­to- ja uusiintmaistyötä. 

    Alen­ta­mal­la palkkoja.

    Vastaa

62. Janne Pel­to­la: Yhdel­lä lin­jal­la kulke­vat raitio­vaunut (ja myös bus­sit) on mah­dol­lista pitää tietyl­lä min­imi­etäisyy­del­lä toi­sis­taan akti­ivisen liiken­netyön­jo­hdon, liiken­netelemati­ikan ja kul­jet­ta­jien koulu­tuk­sen avul­la. Tämä on toki sitä helpom­paa, mitä enem­män joukkoli­iken­nevä­line kul­kee muus­ta liiken­teestä erotel­tuna (huom. eri asia kuin eris­tet­tynä) ja mitä vähem­män lin­jo­ja käyt­tää samo­ja väyliä.

    Jos tiheästi kulke­valle raiti­oli­iken­teelle on ylipään­sä tarvet­ta, niin matkus­ta­jamäärät ovat niin suuria, että koke­muk­seni perus­teel­la tyhjiä pysäkke­jä (l. ei nou­se­via tai pois­tu­via matkus­ta­jia) esi­in­tyy lähin­nä viikon­lop­puisin aikaisin aamul­la ja myöhään illal­la. Tietysti on myös oleel­lista kysyä tässä tapauk­ses­sa, että kulke­vatko vaunut suun­nitel­lusti vai sat­un­nais­es­ti peräkkäin.

    Sit­ten vielä sekin, että jos aikatauluista halu­taan luotet­tavia, niin aikataulut suun­nitel­laan mielu­um­min niin, että pysähdytään joil­lakin pysäkeil­lä turhaan, kuin että altiste­taan aikataulut suurem­malle sat­un­nais­vai­htelulle. Eli tässä tapauk­ses­sa takana tule­val­la vaunul­la ei edes ole tarvet­ta ajaa etum­maista vaunua nopeam­min. Toki joskus jotain hässäkkää sat­tuu, jol­loin peri­aat­teessa olisi hyödyl­listä takana ole­van vau­nun päästä ohi, mut­ta kos­ka nämä ovat yksit­täistapauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pieni hin­ta noin ylipään­sä raiti­oli­iken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luotet­tavu­ud­es­ta, suurem­mas­ta kap­a­siteetista, parem­mas­ta matkus­tus­mukavu­ud­es­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

    Jos raitio­vaunu hajoaa lin­jalle, takaa tule­va työn­tää sen pois lin­jal­ta varikolle tai sopi­valle sivu­raiteelle, jos näitä verkol­la on. Monis­sa tapauk­sis­sa etu­maisen vau­nun kul­jet­ta­ja voi ajaa yhdis­telmää oman vau­nun­sa hallinta­lait­tei­ta käyt­täen. Jos ei voi, niin takim­maisen vau­nun kul­jet­ta­ja hoitaa ajamisen etum­maisen vau­nun kul­jet­ta­jan toimies­sa tähys­täjänä. Yhtey­den­pito hoide­taan kän­nyköin tai vaunuis­sa ole­vien Tetra-radioiden avulla.

    HKL:n nykykalus­tos­ta van­hois­sa Val­metin nivel­vaunuis­sa ei tuo­ta kaksi­na­jom­ah­dol­lisu­ut­ta ole, Var­i­o­trameis­sa on teo­ri­as­sa, mut­ta käytän­nössä sitä ei käytetä. Uusis­sa Arti­ceis­sa sel­l­ainen tieto­jeni mukaan on, mut­ta käytöstä en osaa sanoa. Tosin niitä on niin vähän vielä Helsingis­sä, ettei tos­i­toimi­in liene joudut­tu muuten kuin koulutustilanteissa.

    Lisäk­si Raide-Jok­er­ille on tulos­sa puolen­vai­h­toraitei­ta, jol­loin lin­jalle hajon­nut vaunu voidaan peri­aat­teessa myös ohittaa. 

    Riip­puu, onko vaunuis­sa akut tai superkon­den­saat­torit. Luul­tavasti Raide-Jok­erin kalus­toon ei näitä ole tulos­sa, mut­ta riip­puu tietysti hin­nas­ta. Mut­ta tähän sanois­in saman kuin aiem­minkin, eli kos­ka sähköverkonkin viat ovat yksit­täistapauk­sia, niin minus­ta nämä ovat pieni hin­ta noin ylipään­sä raiti­oli­iken­teen tar­joa­mas­ta parem­mas­ta luotet­tavu­ud­es­ta, suurem­mas­ta kap­a­siteetista, parem­mas­ta matkus­tus­mukavu­ud­es­ta ja parem­mas­ta kaupunkiympäristöstä.

    Vaikut­taa siltä kuin suureen osaan raiti­oli­iken­teen ongelmista olisi siis jo kehitet­ty ratkaisu­ja. Tuo kuu­lostaa hienol­ta ja on hyvä, että joku, joka asioista tietää, osaa niistä myös laa­jem­malle joukolle meitä tietämät­tömiä ker­toa. Raitio­vaunut ovat tosi­aan aika usein, joil­lakin reit­eil­lä esimerkik­si matkus­ta­ja­mukavu­udeltaan melkein lyömättömiä. 

    Kiitos val­is­tuk­ses­ta ja tieto­jemme päivityksestä!

    Vastaa

63. AP2375 on ilmeis­es­ti tarkoitet­tu suuren ihmis­määrän siir­toon kohta­laisen lyhyel­lä matkalla. Sel­l­aises­sa käytössä se on tehokku­us­lu­vuil­la mitat­en (esim. matkus­ta­jien määräl­lä per kulku­vä­li­neen pitu­us­metri) raitio­vaunu­jakin tehokkaampi. 

    Tehokku­us ei silti ole, eikä sen pidäkään olla, ain­oa kri­teeri, jon­ka perus­teel­la päätök­siä tule­vaisu­u­den ratkaisu­ista tehdään. Jos esimerkik­si matkus­ta­ja­mukavu­ud­es­ta tin­gitään liikaa, voivat matkus­ta­jat kara­ta käyt­tämään mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Läh­es tyhjil­lään kulke­vat, ylisu­uret kulkuneu­vot eivät ole hyvä ratkaisu, jos mat­ka on pidem­pi ja matkus­ta­jien määrä ei ole suuri. Pitkäl­lä matkalla epä­mukavu­us alkaa har­mit­taa enem­män kuin lyhyel­lä, yhden tai kah­den kort­telin­välin pituisel­la pätkällä.

    Se, mikä uudem­mis­sa raitio­vaunuis­sa on herät­tänyt ihme­tys­täni on kovin mata­lal­la istu­mi­nen. Aiem­mis­sa vaunuis­sa istut­ti­in korkeam­mal­la ja näkyvyys, vau­nun sisäl­lä ja sieltä ulos, oli parem­pi. Se on osa matkustusmukavuutta.

    Jos väkeä on vaunus­sa paljon, myös istu­imien vier­essä, voi sieltä ylös nousem­i­nen ja vaunus­ta pois­tu­mi­nen olla työlästä ja hidas­ta. Vaik­ka raitio­vau­nun kyl­keen tör­mäyk­siä sat­tuu kaiketi har­voin, voi moni kokea mata­lal­la istu­misen tur­vat­tomam­mak­si kuin olon sel­l­aises­sa vaunus­sa, mis­sä alt­ti­ina olo tuol­laiselle vaar­alle on pienempi.Ehkäpä seu­raavis­sa vaunusukupolvis­sa voidaan näitäkin, yllä­mainit­tu­ja ongelmia vielä lieventää …

    Vastaa

64. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Vaikut­taa siltä kuin suureen osaan raiti­oli­iken­teen ongelmista olisi siis jo kehitet­ty ratkaisu­ja. Tuo kuu­lostaa hienol­ta ja on hyvä, että joku, joka asioista tietää, osaa niistä myös laa­jem­malle joukolle meitä tietämät­tömiä ker­toa. Raitio­vaunut ovat tosi­aan aika usein, joil­lakin reit­eil­lä esimerkik­si matkus­ta­ja­mukavu­udeltaan melkein lyömättömiä. 

    Kiitos val­is­tuk­ses­ta ja tieto­jemme päivityksestä!

    Olemme Helsingis­sä siinä mielessä ikävässä tilanteessa, että nykyaikaises­ta raiti­oli­iken­teestä ei ole meil­lä koke­muk­sia, mut­ta van­hanaikainen sys­tee­mi on kuitenkin ole­mas­sa. Sil­loin aika moni kaupunki­lainen kuvit­telee sanan “raitio­vaunu” kuul­lessaan sel­l­aisen Kallion mäis­sä kiemurtel­e­van 3T:n. Se on ihan ymmär­ret­tävää, ja KSV:llä ja HKL:llä onkin aikamoinen val­is­tustyö edessään, jot­ta saa kansan ymmärtämään, että ratik­ka voi olla myös jotain aivan muuta.

    Vastaa

65. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä kar­jankul­je­tus­bus­sit ovat myös siinä mielessä riit­toisia, että niihin ei tule matku­at­sjia. Kyl­lä joukkoli­iken­teen käyt­täjäk­lin arvostaa laat­ua. Joukkoli­iken­teessä idedana on, että työ­matkalla ehtii luke­maan sähkö­pos­tit, mut­ta se edel­lyt­tää istu­in­paikkaa. Kun nuo ylileveät6 bus­sit vielä edel­lyt­täi­sivät kaikkien te3iden ja katu­jen rak­en­tamista uud­estaan, voinemme uno­htaa tämän keskuistelun.

    Ovatko työ­matkat (aamu­varhaisel­la töi­hin ja iltamyöhäl­lä koti­in) jo osa työaikaa?

    Vastaa

66. Sakke: Istu­mi­nen on kai kuitenkin hil­jat­tain todet­tu epäter­veel­lisek­si. AP2375 elim­i­noi tieto­je­si mukaan siis ilmeis­es­ti parem­min tämän riskitek­i­jän haitat?

    Tuo on sama kuin tode­ta, että pyöräteille kan­nat­taa tehdä ylämäk­iä, niin kun­to kas­vaa. Fak­ta kuitenkin on, että asukkaiden ter­veys para­nee enem­män, kun ihmiset pyöräilevät enem­män, ja ihmiset eivät pidä ylämäkipyöräilystä. Sama pätee joukkoli­iken­teeseen. Epä­muka­va joukkoli­ikenne tekee ihmi­sistä autoil­i­joi­ta, ja autossa nämä ihmiset eivät ainakaan seiso.

    Lisäk­si jos tämä absur­di tavoite oikeasti halut­taisi­in toteut­taa, se on help­poa tehdä ratikalle vain pois­ta­mal­la penkit. Ratikas­sa sei­so­ma­matkus­t­a­mi­nen on päälle päät­teek­si paljon mukavam­paa. Näin nyt ei tietenkään tehdä, kos­ka istuma­paikko­jen suuri määrä on koet­tu järkeväm­mäk­si tavoitteeksi.

    Sakke: Jok­eri-ratik­ka (275–350 matkus­ta­jaa, pitu­us 45 metriä):
    max. 6.11 – 7.78 matkus­ta­jaa per pitu­us­metri, kun taas AP2375 saavut­taa: 10.93 matkus­ta­jaa per pitu­us­metri, kas pitu­ut­ta sil­lä kun on vain 14.64 metriä.

    Kai nyt edes ymmär­sit, että lask­it kap­a­siteet­tia per pitu­us­metri bus­sille, joka on 1,2 metriä liiken­teeseen hyväksyt­tyä bus­sia lev­eämpi? Ja että kat­uli­iken­teessä kulkunevo­jen pitu­ut­ta on läh­es aina helpom­pi kas­vat­taa kuin leveyttä. 

    Sakke: AP2375 aut­taa säästämään myös pysäkkien raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa, kun lyhyem­mät pysäk­it riit­tävät isom­malle ihmisjoukolle.

    En nyt voi olla miet­timät­tä, trol­laatko vai kir­joi­tatko huumo­ria, jota en tajua. En kuitenkaan kek­si, miten voi säästää pysäkkien raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa, jos niiden lev­eys kas­vaa saman ver­ran kuin pitu­udessa säästää.

    Kan­nat­taa kus­tan­nusver­tailus­sa myös huomioi­da, mikä on raken­nuskus­tan­nus, kun noille kat­uli­iken­teeseen kel­paa­mat­tomille bus­seille pitää tehdä 30 kilo­metriä pitkä ja 9 metriä lev­eä eris­tet­ty katu, jos­sa niil­lä saa ajaa.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    AP2375 on ilmeis­es­ti tarkoitet­tu suuren ihmis­määrän siir­toon kohta­laisen lyhyel­lä matkalla. Sel­l­aises­sa käytössä se on tehokku­us­lu­vuil­la mitat­en (esim. matkus­ta­jien määräl­lä per kulku­vä­li­neen pitu­us­metri) raitio­vaunu­jakin tehokkaampi.

    Kulkuneu­vo­jen kap­a­siteet­ti per pitu­us­metri on rel­e­vant­ti ver­tailu­luku vain kun puhutaan yhtä lev­eästä kalus­tos­ta, tai ainakin kalus­tos­ta, joka mah­tuu yhtä lev­eälle väylälle. Jos 3,75 metriä lev­eitä ratikoi­ta olisi järkevää tehdä, niitä tehtäisi­in. Ja samas­ta syys­tä meil­lä bus­sitkin ovat vain 2,55 metriä lev­eitä, eikä kukaan edes haaveile 3,75-metristen hyväksymis­es­tä katukäyt­töön, kos­ka se olisi vain absur­dia. Mik­sei saman tien puhuta 12 metriä lev­eistä, 3‑kerroksisista metro­ju­nista? Sehän vas­ta olisikin tehokas per pituusmetri.

    Tosi­a­sia nyt on, että kun puhutaan todel­li­sista joukkoli­iken­neväylistä, puhutaan 2,55 metriä lev­eistä bus­seista ja 2,4–2,65 metriä lev­eistä ratikoista.

    Vastaa

67. Elmo Allén:
    …
    Sama pätee joukkoli­iken­teeseen. Epä­muka­va joukkoli­ikenne tekee ihmi­sistä autoil­i­joi­ta, ja autossa nämä ihmiset eivät ainakaan seiso.

    Lisäk­si jos tämä absur­di tavoite oikeasti halut­taisi­in toteut­taa, se on help­poa tehdä ratikalle vain pois­ta­mal­la penkit. Ratikas­sa sei­so­ma­matkus­t­a­mi­nen on päälle päät­teek­si paljon mukavam­paa. Näin nyt ei tietenkään tehdä, kos­ka istuma­paikko­jen suuri määrä on koet­tu järkeväm­mäk­si tavoitteeksi.

    Onko siis vähem­män muka­va raitio­vaunu järkevämpi? Tuo taitaa riip­pua siitä, kenen kannal­ta asi­aa kat­soo. Mielestäni kah­den, tai kol­men viimeisen lauseesi yhdis­telmä läh­estyy absur­di­ut­ta. Onko istuma­paikko­jen määrää lisät­ty pitämään osa mah­dol­li­sista raitio­vaunu­jen käyt­täjistä niistä loitolla?

    Ajat­te­len mukavu­us-asi­as­ta päin­vas­toin. Jos vaunu on mukavampi, se saa­nee suurem­man suo­sion, jol­loin matkus­ta­jia tulee ehkä enem­män. Se voi vaikut­taa hie­man jopa auto­jen määrään kaupungis­sa. Tuol­loin tarvi­taan myös kap­a­siteet­tia enem­män, jol­loin ainakin muu­ta­ma pää­tavoite saavute­taan väl­jem­mil­lä vaunuilla. 

    Mielestäni raitio­vaunu­jen (tai julk­isten kulkuneu­vo­jen yleen­sä) tulee olla käyt­täjilleen mukavia ja tur­val­lisia, sekä palvel­la hyvin kol­mat­ta tärkeää tavoitet­ta, joka on tietysti suju­va matkan­teko halu­tul­la matkalla.

    Nyt pitäisi vain selvit­tää, minkä pitu­isil­la matkoil­la ihmiset mieluiten istu­vat ja mil­loin seiso­vat. Tiede­täänkö tästä? Osu­udet aamul­la voivat olla eri­laisia kuin esim. rankan työpäivän jäl­keen. Toisaal­ta kas­va­va van­henevan väestön osu­us saat­taa tarvi­ta istuma­paikko­ja mui­ta enem­män. Myös hei­dät ja kehi­tyk­sen kulku tulee huomioi­da, kuten lapsetkin.

    Kun ilmeis­es­ti osa matkus­ta­jista kaipaa myös kulkuneu­vos­sa mah­dol­lisu­ut­ta lukea/kirjoittaa sähkö­pos­tivi­este­jä (riit­tävän stabi­ilil­la alustal­la) työ­mat­ka-ajan lep­pois­tamisen sijaan, pitäisi kai olla heitäkin varten kehitett­tyjä, todel­lista tarvet­ta palvele­via ratkaisuja?

    Vastaa

68. Elmo Allén: Tuo on sama kuin tode­ta, että pyöräteille kan­nat­taa tehdä ylämäk­iä, niin kun­to kas­vaa. Fak­ta kuitenkin on, että asukkaiden ter­veys para­nee enem­män, kun ihmiset pyöräilevät enem­män, ja ihmiset eivät pidä ylämäkipyöräilystä.
    …
    …
    Kai nyt edes ymmär­sit, että lask­it kap­a­siteet­tia per pitu­us­metri bus­sille, joka on 1,2 metriä liiken­teeseen hyväksyt­tyä bus­sia lev­eämpi? Ja että kat­uli­iken­teessä kulkunevo­jen pitu­ut­ta on läh­es aina helpom­pi kas­vat­taa kuin leveyttä. 

    En nyt voi olla miet­timät­tä, trol­laatko vai kir­joi­tatko huumo­ria, jota en tajua. En kuitenkaan kek­si, miten voi säästää pysäkkien raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa, jos niiden lev­eys kas­vaa saman ver­ran kuin pitu­udessa säästää.

    Uskoisin, että Helsin­gin kokois­es­ta kaupungista löy­tyy myös ylämäkipyöräi­lyn ystäviä. Heitä ei vain ehkä ole ihan yhtä paljon kuin niitä, jot­ka naut­ti­vat enem­män alamäistä. Luuletko, että pelkät (yhden laskun) alamäkipyöräil­i­jät saa­vat Suomen uuteen nousuun?

    - — - — -

    Onko totut­tu­jen ajat­te­lu­tapo­jen kyseenalais­t­a­mi­nen tääl­lä jo kiel­let­tyä (vaik­ka siinä välil­lä pien­tä pilket­tä silmäkul­mas­ta löy­ty­isikin, esim. AP2375:n ver­ran)? Mielestäni voi olla välil­lä ihan hyvä kyseenalais­taa eri­laisia asioi­ta, jot­ta voidaan (huom! järke­vien) kan­nan­ot­to­jen perustelu­jen avul­la tark­istaa, josko ne ovat yhä edelleen rel­e­vant­te­ja, parhai­ta valintoja. 

    On tärkeää ottaa huomioon uudet, eri­laiset, tai mah­dol­lis­es­ti muut­tuneet olo­suh­teet, tai jo ennal­ta tiedos­sa ole­vat, tule­vat muu­tok­set. Aika ajoin pitää päästä pois “näin-olemme-aina-tehneet”-ajattelusta, ja kallis­taa kor­vaa myös uusille ajatuk­sille. Vaik­ka ne oli­si­vat joskus huono­jakin, voi aja­tusten kam­mion tuule­tus tehdä välil­lä hyvää kaikille. 

    Klaf­fi-istuimet raitio­vaunus­sa vaikut­ta­vat hyvältä ratkaisul­ta. Ne anta­vat edes jonkin ver­ran enem­män valin­nan vapaut­ta ihmisille, joi­ta tiivistyvä kaupun­ki tai sankan seiso­van matkus­ta­ja­joukon vier­essä istu­mi­nen voi ahdis­taa aiem­paa paljon enemmän. 

    Kuka kek­sisi, miten sit­ten mielum­min sei­so­maan jääville raitio­vau­nun matkus­ta­jille saataisi­in jär­jestet­tyä siel­lä käte­vim­min tukea aikansa käyt­tämiseen esim. sähkö­postien kanssa? 

    Jokainen toki päät­täköön ajankäytöstään itse, mut­ta sel­l­ainen vaunu, jos­sa kaik­ki tui­jot­ta­vat vain kän­nykkän­sä tai äly­puhe­li­men­sa ruu­tua, on min­ulle toki tut­tu, mut­ta tuos­sa tapauk­ses­sa slo­gan “con­nect­ing peo­ple” on aika usein hie­man korni, jos esim. uusi (tai van­ha) naa­purisi uppoutuu siel­lä aina (nor­maalin keskustelun sijaan) vain omi­in puuhi­in­sa. No, eräs val­in­ta kai sekin joillekin on.

    Kat­se­len eri tavoin liikkues­sani itse aika usein (sähkö­postieni sijaan yleen­sä mielum­min) parhaim­mil­laan hyvinkin kau­nista kaupunki­amme ja sen eri­laisia, mm. vuo­de­na­jan, vuorokau­de­na­jan sekä sääti­lan mukaan muut­tuvia näkymiä, jot­ka mm. joidenkin raken­nusten, puiden, puis­to­jen, met­siköi­den ja paikoin jopa vapaiden mer­inäkymien ansios­ta ovat useim­miten, todel­la näkemisen arvoisia ker­ta toisen­sa jälkeen.

    Avarat ja näkymiltään rikkaat, siis monipuoliset, julkiset näkymät voivat antaa ideoita ja aut­taa avar­ta­maan myös ajatteluamme!

    Vastaa

69. Sakke: Mielestäni kah­den, tai kol­men viimeisen lauseesi yhdis­telmä läh­estyy absurdiutta.

    Tarkoitin, että sei­somi­nen raitio­vaunus­sa on mukavam­paa kuin bus­sis­sa. Ei mukavam­paa kuin istu­mi­nen raitiovaunussa.

    Eli bus­si ei voita ratikkaa sil­loin, jos halu­taan suosia istu­mista, eikä se voita ratikkaa sil­loin, jos halu­taan suosia sei­somista. Joka tapauk­ses­sa meil­lä suosi­taan istu­mista. Vapaae­htois­es­ti sei­so­maan jääviä ei ole ratikoi­hin vielä niin paljon tul­lut, että penkke­jä kan­nat­taisi pois­taa, mut­ta jos tulee, niitä voi sit­ten pois­taa. Eikä suinkaan han­kkia busse­ja, joi­hin ei voi lait­taa yhtä paljon penkkejä.

    Vastaa

70. Jysky (Jones’in tilal­ta): Ovatko työ­matkat (aamu­varhaisel­la töi­hin ja iltamyöhäl­lä koti­in) jo osa työaikaa?

    Moni tekee työtä ilman erik­seen määrät­tyä ja määritel­tyä työaikaa. Ja onpa joil­lakin meistä yksi­ty­isiäkin sähköposteja.

    Kän­nykäl­lä on kiva lukea uutisi­akin, vaik­ka kuulem­ma jotkut tilaa­vat vielä paperi­s­takin lehteä.

    Vastaa