Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäke­lä (Kok./Nurmijärvi) ihmet­te­li päi­vä Hesa­ris­sa Hel­sin­gin bule­var­di­soin­ti­hank­kei­ta ja arve­li, ettei Hel­sin­gil­lä ole oikeut­ta teh­dä niin val­tion omis­ta­mil­le moot­to­ri­teil­le. Edus­kun­ta on sää­tä­nyt asias­ta maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­sa näin:

86 a § (23.6.2005/504)
Maantien muuttaminen kaduksi

Maan­tie, joka ase­ma­kaa­vas­sa on osoi­tet­tu kaduk­si, muut­tuu kun­nan teke­mäl­lä kadun­pi­to­pää­tök­sel­lä kaduk­si. Kadun­pi­to­pää­tök­set tulee teh­dä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­si­na koko­nai­suuk­si­na ottaen huo­mioon kun­nos­sa­pi­don vaa­ti­muk­set ja maan­käy­tön sekä tie- ja katu­ver­kon toteutuminen.

Maan­tie lak­kaa 1 momen­tis­sa tar­koi­te­tun kadun­pi­to­pää­tök­sen tul­tua voi­maan ja maan­tien tie­a­lue siir­tyy samal­la kun­nan omistukseen.

51 vastausta artikkeliin “Maantien muuttaminen kaduksi”

  1. Outi Mäke­län mie­li­pi­de­kir­joi­tus oli muu­ten­kin outo. Hän hyök­kä­si bule­var­di­suun­ni­tel­mia vas­taan aika yksioi­koi­ses­ti, poh­ti­mat­ta ollen­kaan nii­den hyviä tai huo­no­ja puo­lia. Kir­joi­tus yrit­ti asia­poh­jan sijaan pela­ta kiel­tei­siin tun­tei­siin vetoamalla.

    Mäke­län­kin kan­nat­tai­si lukea Osmo Soi­nin­vaa­ran taan­noi­sia hyviä vas­tauk­sia bule­var­de­ja vas­taan esi­tet­tyyn kri­tiik­kiin. Kes­kus­te­lu asias­ta on pai­kal­laan, mut­ta tuol­lai­nen kau­nai­nen asen­ne, jon­ka mukaan hel­sin­ki­läi­set vain itsek­kääs­ti pyl­lis­täi­si­vät kehys­kun­tien asuk­kail­le, ei joh­da mihinkään.

    Tie­tys­ti Hel­sin­ki tekee pää­tök­sen­sä hel­sin­ki­läi­sis­tä läh­tö­koh­dis­ta, aina­kin kau­pun­gin päät­tä­jien paras osa, mut­ta toki myös laa­jem­paa­kin koko­nai­suut­ta katsoen.

    1. Outi Mäke­län kir­joi­tus oli jo toi­nen kuu­le­ma­ni kom­ment­ti, jos­sa kehyts­kun­ta­lai­set syyt­tä­vät Hel­sin­kiä sii­tä, että se on teke­mäs­sä sul­jet­tua onne­laa. Vika ei ole lii­ken­neyh­teyk­sis­sä vaan sii­nä, että Hel­sin­gis­sä on lii­an kivaa.

  2. Se on kyl­lä ihan ymmär­ret­tä­vää ettei kan­san­edus­ta­ja tun­ne ihan joka laki­py­kä­lää. Vähem­män ymmär­ret­tä­vää on jos asi­aa hoi­ta­va viran­omai­nen ei tun­ne lakia. ELY-kes­kus väit­tää että “Hel­sin­gin kau­pun­ki ei sik­si voi yksi­puo­li­ses­ti päät­tää [val­tion hal­lin­noi­mien maan­tei­den] muut­ta­mi­ses­ta bulevardeiksi”.

  3. Ripuu “kadun” mää­ri­te­läs­tä. Itä­väy­lä on viral­li­ses­ti katu Itä­kes­kuk­ses­ta Kala­sa­ta­maan. Itä­kes­kuk­ses­ta Sipoo­seen (Öster­sun­do­miin) se on maantie.

  4. Olen­nais­ta täs­sä on myös kaa­voi­tus­hie­rark­kia eli maa­kun­ta­kun­ta­kaa­va, jos­sa osoi­te­taan seu­dul­li­ses­ti mer­kit­tä­vät pää­väy­lät joi­den kans­sa alem­mat kaa­va­ta­sot eivät voi olla ristiriidassa.

    1. Maa­kun­ta­kaaa­vas­sa nuo bule­var­deik­si aio­tut moot­to­ri­tiet on mer­kit­ty niin, että se sal­lii niis­sä lii­ken­ne­va­lot. Nii­tä ei ole mer­kit­ty sii­nä moottoriteinä.

  5. On aika eri­kois­ta, että kehys­kun­tien asuk­kai­den mie­les­tä Hel­sin­gin bule­var­di­suun­ni­tel­mat oli­si­vat joten­kin hei­dän etu­jen­sa vas­tai­sia. Eikö ole itse­käs­tä kuvi­tel­la, että kehys­kun­nis­ta tule­vil­le pitäi­si olla moot­to­ri­tie sen toi­mis­ton park­ki­pai­kal­le, jos­sa heil­lä on työ­paik­ka? Kyl­lä kaik­kien etu on, että Hel­sin­ki kas­vaa mah­dol­li­sim­man kau­pun­ki­mai­se­na suju­van jouk­ko­lii­ken­teen kau­pun­ki­na, jos­sa pede­löi­jil­le on jär­jes­tet­ty moder­nit lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­pal­ve­lut ja jous­ta­vat lipputuotteet.
    Kehys­kun­tien tulee myös itse kehit­tää lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­ään ja kan­nus­taa asuk­kai­taan sii­hen — yksi­tyi­sau­toi­lu kym­me­nien tuhan­sien asuk­kai­den ja työ­paik­ko­jen vie­res­sä ei ole mikään pää­kau­pun­kiin koh­dis­tu­va kansalaisoikeus.

  6. Pek­ka T.:
    Outi Mäke­län mie­li­pi­de­kir­joi­tus oli muu­ten­kin outo. Hän hyök­kä­si bule­var­di­suun­ni­tel­mia vas­taan aika yksioi­koi­ses­ti, poh­ti­mat­ta ollen­kaan nii­den hyviä tai huo­no­ja puo­lia. Kir­joi­tus yrit­ti asia­poh­jan sijaan pela­ta kiel­tei­siin tun­tei­siin vetoamalla.

    Oli­si­ko syy­nä, että asia­pe­rus­tei­sia argu­ment­te­ja moot­to­ri­tien jat­ku­mi­sel­le syväl­le tihe­ään asu­tun kau­pun­gin sisäl­le ei oikein ole. Pitää yrit­tää vedo­ta tunteisiin.

    Nykyi­sil­lä moot­to­ri­teil­lä kul­kee kul­la­kin suun­nil­leen yhden pika­ra­tik­ka­lin­jan kapa­si­tee­tin ver­ran hen­ki­lö­lii­ken­net­tä yksi­tyi­sau­toil­la. Ja jo täl­lä het­kel­lä ainoas­taan noin vii­des­osa Hel­sin­gin työ­mat­ka­lii­ken­tees­tä teh­dään yksi­tyi­sau­toil­la. Jos osuus oli­si vaik­ka kak­sin­ker­tai­nen, tar­vit­tai­siin myös tupla­mää­rä moot­to­ri­tie­ka­pa­si­teet­tia. Asu­tuk­sen tii­vis­tyes­sä yhä laa­jem­mal­la alu­eel­la yksi­tyi­sau­toi­lu moot­to­ri­tiel­lä ei ole perus­tel­ta­vis­sa ole­va tai mil­lään tavoin kes­tä­vä liik­ku­mis­rat­kai­su. Suu­ri osa kehys­kun­ta­lai­sis­ta­kin on jo tämän huo­man­nut ja käyt­tää jul­kis­ta liikennettä.

    Kehä­ra­dan käyt­tä­jä­mää­räk­si on arvioi­tu 400 000 mat­kus­ta­jaa vuo­ro­kau­des­sa. Samaan suo­rit­tee­seen yksi­tyi­sau­toil­la tar­vit­tai­siin noin 10 nykyis­tä Hämeenlinnanväylää.

  7. Onhan se tie­tys­ti sel­vää, että kun Hel­sin­gin kehys­kun­nis­sa kiin­teis­tö­jen arvo mää­räy­tyy lähes yksi­no­maan sen perus­teel­la kuin­ka pit­kä ajoai­ka Hel­sin­gin kes­kus­taan ton­til­ta on, niin kaik­kia ajoai­kaa lisää­viä rat­kai­su­ja kan­nat­taa vas­tus­taa. Eihän kukaan jär­ke­vä ihmi­nen halua omaa omai­suut­taan tuhota.

    Vas­tus­ta­jil­ta toi­voi­si vain vähän rehel­li­sem­pää otet­ta vas­tus­ta­mi­seen, eli tämä itse­käs talou­del­li­nen perus­syy pitäi­si uskal­taa tuo­da esil­le eikä yrit­tää esit­tää ole­van­sa joten­kin syväl­li­sem­min oikeassa.

  8. Tämä asia ei ole niin yksinkertainen. 

    On ole­mas­sa tei­tä, joil­la on tär­keä lii­ken­teel­li­nen mer­ki­tys. Ote­taan bule­var­di­soin­tie­si­merk­ki Hämeen­lin­nas­ta ja Kuo­pios­ta, jois­sa moot­to­ri­tiet myös kul­ke­vat sel­lai­sen alu­een läpi, joka oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa jos moot­to­ri­tiet bulevardisoitaisiin.

    Kun muis­sa­kin kau­pun­geis­sa kul­kee moot­to­ri­tei­tä, pitäi­si­kö noil­la­kin kau­pun­geil­la olla vas­taa­van­lai­nen oikeus päät­tää että nuo kau­pun­kien läpi kul­ke­vat moot­to­ri­tiet kau­pun­gin yksi­puo­li­sel­la pää­tök­sel­lä bulevardisoidaan?

    Tämä liit­tyy toki sii­hen teki­jään, että Hel­sin­gin kes­kus­ta on tär­keä lii­ken­teel­li­nen pis­te, johon kuu­luu olla jär­ke­vät lii­ken­neyh­tey­det. Samoin kau­pun­kia­lu­eel­la pitää olla toi­mi­vat tieliikenneyhteydet.

    1. Jos Kuo­pio halu­aa paran­taa tuon kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­sen haa­van ja se mak­saa minul­le 50 sekun­tia aina sil­loin, kun ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa sii­tä ohi ajan, en pane hant­tiin. Jos oli­sin kuo­pio­lai­nen, kan­nat­tai­sin voi­mak­kaas­ti, kos­ka moot­to­ri­tie hal­kai­seen kau­pun­gin pahasti.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Outi Mäke­län kir­joi­tus oli jo toi­nen kuu­le­ma­ni kom­ment­ti, jos­sa kehyts­kun­ta­lai­set syyt­tä­vät Hel­sin­kiä sii­tä, että se on teke­mäs­sä sul­jet­tua onne­laa. Vika ei ole lii­ken­neyh­teyk­sis­sä vaan sii­nä, että Hel­sin­gis­sä on lii­an kivaa. 

    Kos­ka Hel­sin­gis­sä ker­ran on niin kivaa niin sii­tä pitäi­si mui­den­kin kuin hel­sin­ki­läis­ten saa­da naut­tia. Sik­si jouk­ko­lii­ken­ne naa­pu­ri­kau­pun­geis­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan on sujut­ta­va nopeas­ti ja tehok­kaas­ti, mie­lui­ten nopeil­la„ muus­ta lii­ken­tees­tä eril­lään kul­ke­vil­la rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­suil­la. Sen tyypp­pi­nen rai­tio­tie­lii­ken­ne kuin mitä Man­ner­hei­min­tiel­lä myt kul­kee ei ole sitä.

  10. Pet­te­ri:
    Tämä asia ei ole niin yksinkertainen. 

    On ole­mas­sa tei­tä, joil­la on tär­keä lii­ken­teel­li­nen mer­ki­tys. Ote­taan bule­var­di­soin­tie­si­merk­ki Hämeen­lin­nas­ta ja Kuo­pios­ta, jois­sa moot­to­ri­tiet myös kul­ke­vat sel­lai­sen alu­een läpi, joka oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa jos moot­to­ri­tiet bulevardisoitaisiin.

    Mones­sa kau­pun­gis­sa tämä on rat­kais­tu teke­mäl­lä ohi­tus­tie (Lah­ti, Heinola,Porvoo, Savonlinna)
    Hel­sin­gil­lä on jo ohi­tus­tie, KehäI

  11. Pet­te­ri: pitäi­si­kö noil­la­kin kau­pun­geil­la olla vas­taa­van­lai­nen oikeus päät­tää että nuo kau­pun­kien läpi kul­ke­vat moot­to­ri­tiet kau­pun­gin yksi­puo­li­sel­la pää­tök­sel­lä bulevardisoidaan?

    Eikös se Soi­nin­vaa­ran lai­naa­man lain mukaan niil­lä jo ole?

    Pet­te­ri: Hel­sin­gin kes­kus­ta on tär­keä lii­ken­teel­li­nen pis­te, johon kuu­luu olla jär­ke­vät lii­ken­neyh­tey­det. Samoin kau­pun­kia­lu­eel­la pitää olla toi­mi­vat tieliikenneyhteydet.

    Jär­ke­vä ja toi­mi­va tie­lii­ken­neyh­teys ei mer­kit­se moot­to­ri­te­tä joka paik­kaan kus­tan­nuk­sis­ta välit­tä­mät­tä. Tie­tys­ti ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sel­le, jol­le teho­ton maan­käyt­tö ei mak­sa mitään, ei täl­lä kus­tan­nus­te­hok­kuu­del­la ole väliä. Sama kos­kee mui­ta­kin ulko­puo­li­sia bes­serwis­se­rei­tä, kuten ELY-kes­kus­ta: mui­den raha on aina ilmaista.

  12. Suu­rin vään­tö tul­laan käy­mään sii­tä, mil­lai­sia ase­ma­kaa­vo­ja Hel­sin­gin kau­pun­ki voi lail­li­ses­ti laa­tia. Moot­to­ri­tie­tä ei vält­tä­mät­tä voi uudel­leen kaa­voit­taa kaduk­si, jos se on ris­ti­rii­das­sa maa­kun­ta­kaa­van kans­sa. Hel­sin­gil­lä on mah­dol­li­sis­sa kaa­va­va­li­tus­pro­ses­seis­sa vas­ta­puo­le­na mel­kein kaik­ki muut Uuden­maan kun­nat, mikä ei sinäl­lään ole ter­ve asetelma.

  13. R.Silfverberg: Kos­ka Hel­sin­gis­sä ker­ran on niin kivaa niin sii­tä pitäi­si mui­den­kin kuin hel­sin­ki­läis­ten saa­da naut­tia. Sik­si jouk­ko­lii­ken­ne naa­pu­ri­kau­pun­geis­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan on sujut­ta­va nopeas­ti ja tehok­kaas­ti, mie­lui­ten nopeil­la„ muus­ta lii­ken­tees­tä eril­lään kul­ke­vil­la rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­suil­la. Sen tyypp­pi­nen rai­tio­tie­lii­ken­ne kuin mitä Man­ner­hei­min­tiel­lä myt kul­kee ei ole sitä.

    No ei nyt kukaan ole aja­tel­lut, että Man­ner­hei­min­tie­tä kul­ke­va ratik­ka kul­ki­si Klauk­ka­laan saak­ka. Se on erit­täin toi­mi­va rat­kai­su noin 10 kilo­met­rin etäi­syyk­sil­le saak­ka, sitä pidem­mil­lä mat­koil­la tar­vi­taan sit­ten har­voin pysäh­ty­viä nopei­ta junia. Ei lain­kaan sat­tu­mal­ta juu­ri­kin tuo noin 10km, suu­rin­piir­tein Kehä I saak­ka, on se min­ne saak­ka bule­var­dit on tar­koi­tus jat­kaa, ei siis pidemmälle.

    Juna Klauk­ka­laan taas on jotain johon Nur­mi­jär­vi voi vai­kut­taa ihan itse ja Hel­sin­ki juu­ri­kaan ei voi. Kaa­voit­taa Klauk­ka­laan riit­tä­väs­ti asuk­kai­ta, jär­ke­vän ase­man­pai­kan sekä varauk­set radal­le, ja lob­baa val­tiol­ta rahaa rataan. Sekä liit­tyy HSL:n.

  14. Laki on kyl­lä Hel­sin­gin KSV:ssä tie­dos­sa. Mut­ta aina­kaan tois­tai­sek­si sitä ei ole halut­tu hyö­dyn­tää, ettei­vät välit ELYyn huo­no­ne. Esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­ren rati­kan var­sin muka­vas­ti eden­nyt suun­nit­te­lu saa­tiin pysäy­tet­tyä KSV:ssä kuin sei­nään ilmoit­ta­mal­la, että rati­kan pitää kul­kea Pro­fes­so­rin­tie­tä ja ylit­tää Turun­väy­lä tasos­sa, mut­ta jäl­kim­mäis­tä ei voi­si teh­dä ilman ELYn lupaa.

    Lau­ta­kun­ta kehot­ti yhteis­työ­hön ELYn kans­sa, mut­ta vir­ka­mie­het eivät ole teh­neet asial­le mitään, eivät muut­taak­seen sen Turt­san vii­mei­sen pät­kän kaa­vas­sa kaduk­si eivät­kä kysyäk­seen ELYs­tä jos­ko he voi­si­vat yhtä lii­ken­ne­merk­kiä siir­tää sen ver­ran, että ratik­ka sii­hen saataisiin.

    Ehkä bule­var­dit ovat sit­ten sen ver­ran iso jut­tu, että vir­ka­mies­ten on pak­ko toi­mia ELYs­tä välittämättä.

  15. tpyy­luo­ma:
    Juna Klauk­ka­laan taas on jotain johon Nur­mi­jär­vi voi vai­kut­taa ihan itse ja Hel­sin­ki juu­ri­kaan ei voi. Kaa­voit­taa Klauk­ka­laan riit­tä­väs­ti asuk­kai­ta, jär­ke­vän ase­man­pai­kan sekä varauk­set radal­le, ja lob­baa val­tiol­ta rahaa rataan. Sekä liit­tyy HSL:n.

    Mä en ole nur­mi­jär­ve­läi­nen vaan espoo­lai­nen enkä kir­joi­ta nin­kään pal­jon klauk­ka­la­lais­ten puo­les­ta kuin nii­den sato­jen­tu­han­sien espoo­lais­ten ja van­taa­lais­ten puo­les­ta jot­ka kul­ke­vat päi­vit­täin Hel­sin­kiin. Myös nämä naa­pu­ri­kau­pun­git ovat esit­tä­neet vas­ta­lauseen­sa ns bulevardisointisuunnitelmille. 

    Van­taal­ta ja Espoos­ta tulee tie­ten­kin junia ja bus­se­ja kuten nyt, mut­ta var­sin­kin bus­sien liik­ku­mi­nen Hel­sin­gin kehäyk­kö­sel­le asti ulot­tu­vil­la bule­var­deil­la tulee tök­ki­mään, ja hidas­ta­maan mat­kan­te­koa. Vas­taa­vas­ti vaih­to bus­sis­ta johon­kin suu­rin piir­tein yhtä hitaa­seen rai­tio­vau­nuun ei hou­ku­ta, jos se samal­la mer­kit­see enem­män tun­gos­ta ja ettei vält­tä­mät­tä saa istu­ma­paik­kaa enää vaih­don jälkeen.Lisäksi jos ei rai­tio­vau­nuil­le vara­ta estee­tön­tä kul­kua mitä lähem­mäs kes­kus­taa tul­laan, esim Mei­lah­den ja kes­kus­tan välil­lä niin yhteys ei hou­kut­te­le edes kehäyk­kö­sen etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta asu­via hel­sin­ki­läi­siä. Joten­kin tun­tuu sil­tä että bule­var­di­soin­ti-ehdo­tus ei ole mie­tit­ty riit­tä­vän hyvin edes jouk­ko­lii­ken­teel­lä kul­ke­via ajatellen.

  16. R.Silfverberg: Mä en ole nur­mi­jär­ve­läi­nen vaan espoo­lai­nen enkä kir­joi­ta nin­kään pal­jon klauk­ka­la­lais­ten puo­les­ta kuin nii­den sato­jen­tu­han­sien espoo­lais­ten ja van­taa­lais­ten puo­les­ta jot­ka kul­ke­vat päi­vit­täin Hel­sin­kiin. Myös nämä naa­pu­ri­kau­pun­git ovat esit­tä­neet vas­ta­lauseen­sa ns bulevardisointisuunnitelmille. 

    Van­taal­ta ja Espoos­ta tulee tie­ten­kin junia ja bus­se­ja kuten nyt, mut­ta var­sin­kin bus­sien liik­ku­mi­nen Hel­sin­gin kehäyk­kö­sel­le asti ulot­tu­vil­la bule­var­deil­la tulee tök­ki­mään, ja hidas­ta­maan mat­kan­te­koa. Vas­taa­vas­ti vaih­to bus­sis­ta johon­kin suu­rin piir­tein yhtä hitaa­seen rai­tio­vau­nuun ei hou­ku­ta, jos se samal­la mer­kit­see enem­män tun­gos­ta ja ettei vält­tä­mät­tä saa istu­ma­paik­kaa enää vaih­don jälkeen.Lisäksi jos ei rai­tio­vau­nuil­le vara­ta estee­tön­tä kul­kua mitä lähem­mäs kes­kus­taa tul­laan, esim Mei­lah­den ja kes­kus­tan välil­lä niin yhteys ei hou­kut­te­le edes kehäyk­kö­sen etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta asu­via hel­sin­ki­läi­siä. Joten­kin tun­tuu sil­tä että bule­var­di­soin­ti-ehdo­tus ei ole mie­tit­ty riit­tä­vän hyvin edes jouk­ko­lii­ken­teel­lä kul­ke­via ajatellen.

    Sadat­tu­han­net espoo­lai­set ja van­taa­lai­set? Vii­mei­sim­män työs­sä­käyn­ti­ti­las­ton mukaan espoo­lai­sis­ta työs­sä­käy­vis­tä 37 pro­sen­tin työ­paik­ka on Hel­sin­gis­sä. Se tar­koit­taa noin 47.000 espoolaista.

  17. <

    tpyy­luo­ma: No ei nyt kukaan ole aja­tel­lut, että Man­ner­hei­min­tie­tä kul­ke­va ratik­ka kul­ki­si Klauk­ka­laan saak­ka. Se on erit­täin toi­mi­va rat­kai­su noin 10 kilo­met­rin etäi­syyk­sil­le saak­ka, sitä pidem­mil­lä mat­koil­la tar­vi­taan sit­ten har­voin pysäh­ty­viä nopei­ta junia. Ei lain­kaan sat­tu­mal­ta juu­ri­kin tuo noin 10km, suu­rin­piir­tein Kehä I saak­ka, on se min­ne saak­ka bule­var­dit on tar­koi­tus jat­kaa, ei siis pidemmälle.

    Juna Klauk­ka­laan taas on jotain johon Nur­mi­jär­vi voi vai­kut­taa ihan itse ja Hel­sin­ki juu­ri­kaan ei voi. Kaa­voit­taa Klauk­ka­laan riit­tä­väs­ti asuk­kai­ta, jär­ke­vän ase­man­pai­kan sekä varauk­set radal­le, ja lob­baa val­tiol­ta rahaa rataan. Sekä liit­tyy HSL:n.

    Minuas hie­man, eikä niin ieman­kaan häi­rit­see tämä eräi­den kir­joit­ta­jien rai­de­lii­ken­ne­dog­ma­tiik­ka. Suo­raan sanoen: puna­vih­reä lii­ken­ne­po­lii­tik­ko on esi­merk­ki ehdol­li­ses­ta reflek­sis­tä. Aina kun hän kuu­lee sanan rai­de­lii­ken­ne, hän alkaa kuo­la­ta kuin Pav­lo­vin koira

  18. Lee­na: Sadat­tu­han­net espoo­lai­set ja van­taa­lai­set? Vii­mei­sim­män työs­sä­käyn­ti­ti­las­ton mukaan espoo­lai­sis­ta työs­sä­käy­vis­tä 37 pro­sen­tin työ­paik­ka on Hel­sin­gis­sä. Se tar­koit­taa noin 47.000 espoolaista. 

    Ja noin saman ver­ran van­taa­lai­sia, + muu­ta­ma tuhat kau­niais­lai­nen, + lisäk­si opis­ke­li­jat sekä huvik­seen tai muus­ta syys­tä satun­nai­ses­ti Hel­sin­kiin mat­kaa­jat niin tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta mat­kaa päi­väs­sä. Ja sii­nä ajas­sa mitä kes­tää raken­taa bule­var­dit, ehtii väki­mää­rä Espoos­sa ja Van­taal­la­kin kas­vaa että pääs­tään pariin sataan­tu­han­teen matkaan.

  19. R.Silfverberg:
    Ja sii­nä ajas­sa mitä kes­tää raken­taa bule­var­dit, ehtii väki­mää­rä Espoos­sa ja Van­taal­la­kin kas­vaa että pääs­tään pariin sataan­tu­han­teen matkaan.

    Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen mää­rä on las­kus­sa. Tren­di voi olla väliai­kai­nen, mut­ta itse en kek­si yhtään syy­tä mik­si joku haluai­si perus­taa yri­tyk­sen Hel­sin­kiin, kun Espoo ja Van­taa­kin ovat ole­mas­sa. Menes­ty­vä yri­tys on vai­vat­to­mas­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa hen­ki­lö­au­tol­la (joku puna­vuo­re­lai­nen peli­fir­ma on vain het­kel­li­nen täh­den­len­to, joka pidem­pään menes­tyt­ty­ään kyl­lä muut­taa Espooseen).

    1. Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen mää­rä on laskussa.

      Van­taa Espoo Helsinki
      2008 17,3 19,4 63,3
      2009 16,9 19,4 63,7
      2010 17,2 19,6 63,2
      2011 17,3 19,7 63,0
      2012 17,3 19,7 62,9
      2013 17,5 19,8 62,8

      Ohes­sa vii­mei­sim­mät tie­dot työ­paik­ko­jen jakau­tu­mi­ses­ta Hel­sin­gin Espoon ja Van­taan kes­ken. Aika pie­nes­tä muu­tok­ses­ta vedät joh­to­pää­tök­siä. Työ­paik­ko­jen osuu­des­sa Hel­sin­ki on puo­lus­ta­nut ase­maan­sa var­sin hyvin, kun ottaa huo­mioon, että saman­ai­kai­ses­ti sen osuus asuk­kais­ta on las­ke­nut sel­väs­ti. Tyh­jää toi­mis­to­ti­laa löy­tyy naa­pu­ri­kau­pun­geis­ta, eri­tyi­ses­ti Espoos­ta, suh­tees­sa pal­jon enem­män kuin Helsingistä.

  20. Uskon ja toi­von, että työ­pai­kat siir­ty­vät lähem­mäk­si ihmi­siä. Ei tuos­sa kas­va­vas­sa lii­ken­ne­ral­lis­sa mitään jär­keä ole. Tulee kal­liik­si ja on epä­mu­ka­vaa. Alu­een mer­kit­tä­vin koh­de on Van­taal­la sijait­se­va kan­sain­vä­li­nen len­to­kent­tä. Itse asuin nuo­ruu­te­ni Kruu­nun­haas­sa, nyky­ään käyn Hel­sin­gis­sä vain muu­to­men ker­ran vuo­des­sa, ei hou­kut­te­le vaik­ka on lähellä.

  21. R.Silfverberg: Ja noin saman ver­ran van­taa­lai­sia, + muu­ta­ma tuhat kau­niais­lai­nen, + lisäk­si opis­ke­li­jat sekä­hu­vik­seen tai muus­ta syys­tä satun­nai­ses­ti Hel­sin­kiin mat­kaa­jat niin tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta mat­kaa päi­väs­sä. Ja sii­nä ajas­sa mitä kes­tää raken­taa bule­var­dit, ehtii väki­mää­rä Espoos­sa ja Van­taal­la­kin kas­vaa että pääs­tään pariin sataan­tu­han­teen matkaan.

    Pää­sem­me siis sataa­na tuhan­teen, emme satoi­hin tuhansiin.

  22. R.Silfverberg: Van­taal­ta ja Espoos­ta tulee tie­ten­kin junia ja bus­se­ja kuten nyt, mut­ta var­sin­kin bus­sien liik­ku­mi­nen Hel­sin­gin kehäyk­kö­sel­le asti ulot­tu­vil­la bule­var­deil­la tulee tök­ki­mään, ja hidas­ta­maan matkantekoa. 

    Hyvä point­ti. Kiel­le­tään yksi­tyi­sau­toi­lu rajoil­la niin jouk­ko­lii­ken­ne nopeu­tuu merkittävästi.

  23. QTC: Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen mää­rä on las­kus­sa. Tren­di voi olla väliai­kai­nen, mut­ta itse en kek­si yhtään syy­tä mik­si joku haluai­si perus­taa yri­tyk­sen Hel­sin­kiin, kun Espoo ja Van­taa­kin ovat ole­mas­sa. Menes­ty­vä yri­tys on vai­vat­to­mas­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa hen­ki­lö­au­tol­la (joku puna­vuo­re­lai­nen peli­fir­ma on vain het­kel­li­nen täh­den­len­to, joka pidem­pään menes­tyt­ty­ään kyl­lä muut­taa Espooseen). 

    Bule­var­dit han­ka­loit­ta­vat tie­ten­kin myös Espoos­sa ja Van­taal­la työs­ken­te­le­vien ja muis­sa asiois­sa liik­ku­vien hel­sin­ki­läis­ten liikkumista.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­kun­ta­kaaa­vas­sa nuo bule­var­deik­si aio­tut moot­to­ri­tiet on mer­kit­ty niin, että se sal­lii niis­sä lii­ken­ne­va­lot. Nii­tä ei ole mer­kit­ty sii­nä moottoriteinä.

    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, että meil­lä on lii­kaa eri­lai­sia kaa­vo­ja jot­ka sää­te­le­vät maan­käyt­töä lii­kaa, ei kaa­va lähes­kään aina ole miten­kään sopusoin­nus­sa jär­ke­vien tavoit­tei­den kanssa. 

    Sinän­sä en ymmär­rä poh­jois-korea­lais­ten bule­var­dien raken­ta­mis­ta Hel­sin­kiin, enkö pidä asian aja­mis­ta kovin fik­su­na. Osoit­taa lähin­nä sen, ettei asi­aa aja­va ymmär­rä, mis­tä ihai­le­mam­me kes­ki-euroop­pa­lai­set bule­var­dit muo­dos­tu­vat. Elä­vää bule­var­dia ei voi teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä. Sii­hen tar­vi­taan oleel­li­ses­ti enem­män ihmi­siä kuin Hel­sin­gis­sä on ja var­maan myös muu­tos­ta kult­tuu­ris­sa. Sää­tyy­pin muu­tos­kaan ei oli­si pahitteeksi.

  25. R.Silfverberg: Ja noin saman ver­ran van­taa­lai­sia, + muu­ta­ma tuhat kau­niais­lai­nen, + lisäk­si opis­ke­li­jat sekä­hu­vik­seen tai muus­ta syys­tä satun­nai­ses­ti Hel­sin­kiin mat­kaa­jat niin tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta mat­kaa päi­väs­sä. Ja sii­nä ajas­sa mitä kes­tää raken­taa bule­var­dit, ehtii väki­mää­rä Espoos­sa ja Van­taal­la­kin kas­vaa että pääs­tään pariin sataan­tu­han­teen matkaan. 

    Espoo­lai­siin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiin­hän bule­var­di­soin­ti ei vai­ku­ta juu­ri miten­kään. Län­si­väy­län sek­to­ris­ta tul­laan met­rol­la syk­sys­tä läh­tien ja Turun­väy­läl­lä kul­kee kol­me Mei­lah­teen päät­ty­vää lin­jaa 20–30 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä ruuh­ka-aikaan ja yksi Meri­ha­kaan päät­ty­vä poi­kit­tais­lin­ja. Turun­väy­lää bule­var­di­soi­daan rei­lu kilo­met­ri, mikä edes tus­kin vai­kut­taa ruuh­ka-aikoi­na noi­den bus­sien mat­ka-aikoi­hin hirveästi. 

    Bule­var­dit sen sijaan tar­joa­vat espoo­lai­sil­le juna­mat­kus­ta­jil­le vaih­to­yh­teyk­siä rai­tio­vau­nuil­la Munk­ki­nie­men, Mei­lah­den ja Töö­lön suun­taan, joten näki­sin bule­var­dien pikem­min­kin paran­ta­van espoo­lais­ten jul­ki­sen lii­ken­teen yhteyksiä.

    Van­taa­lai­sia bule­var­di­soin­ti koh­te­lee huo­nom­min ja joi­den­kin bus­si­mat­kus­ta­jien koh­dal­la mat­ka-ajat var­maan piden­ty­vät. Van­taan var­maan kan­nat­tai­si sovus­sa Hel­sin­gin kans­sa alkaa miet­tiä miten ongel­maa ale­taan rat­koa. Esi­mer­kik­si Pasi­lan vaih­to­yh­teyk­sien paran­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti siir­täi­si bus­si­mat­kus­ta­jia huo­mat­ta­vas­ti junaan ja rai­tio­vau­nui­hin. Pisa­ra-rata oli­si lopul­li­nen rat­kai­su, jol­la suu­rin osa Van­taan bus­si­lii­ken­tees­tä voi­tai­siin muut­taa lii­tyn­tä­lii­ken­teek­si, joka tar­jo­aa yhtey­det sekä junaan, että pika­rai­tio­tei­hin. Juna puo­les­taan tar­jo­aa nopean yhtey­den kes­kei­sim­mil­le pai­koil­le, kun taas pika­rai­tio­tiet täy­den­tä­vät verk­koa hitaam­mil­la yhteyk­sil­lä eri puo­lil­le kan­ta­kau­pun­kia. Tämä kui­ten­kin var­maan lähem­pä­nä vuot­ta 2050.

  26. Kal­le: Elä­vää bule­var­dia ei voi teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la päätöksellä.

    Hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä nämä nykyi­set kau­pun­ki­mo­ta­rit­kin on luotu.

  27. Kal­le: Sinän­sä en ymmär­rä poh­jois-korea­lais­ten bule­var­dien raken­ta­mis­ta Hel­sin­kiin, enkö pidä asian aja­mis­ta kovin fik­su­na. Osoit­taa lähin­nä sen, ettei asi­aa aja­va ymmär­rä, mis­tä ihai­le­mam­me kes­ki-euroop­pa­lai­set bule­var­dit muo­dos­tu­vat. Elä­vää bule­var­dia ei voi teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä. Sii­hen tar­vi­taan oleel­li­ses­ti enem­män ihmi­siä kuin Hel­sin­gis­sä on ja var­maan myös muu­tos­ta kult­tuu­ris­sa. Sää­tyy­pin muu­tos­kaan ei oli­si pahitteeksi.

    Olet kek­si­nyt aika­moi­sen Catch-22:n: Hel­sin­kiin ei voi teh­dä bule­var­de­ja, kos­ka Hel­sin­ki on lii­an pie­ni. Ja Hel­sin­ki ei voi kas­vaa suu­rem­mak­si — var­sin­kaan kort­te­li­kau­pun­ki -, kos­ka Hel­sin­kiin ei voi teh­dä bulevardeja.

    Olet tain­nut käsit­tää bule­var­dien idean vää­rin. Nii­den tar­koi­tus ei ole luo­da mitään parii­si­lai­sia kah­vi­la­ka­tu­ja, joi­ta turis­tit alka­vat fla­nee­ra­ta. Ei, vaan niil­lä teh­dään sitä “ihan taval­lis­ta kau­pun­kia”, jota esi­mer­kik­si Mäke­län­ka­dun ete­lä­pää on nyt. Sel­lais­ta, jon­ka var­rel­la on asun­to­ja, toi­mis­to­ja ja taval­li­sia kauppoja.

    Ne 80 000 ihmis­tä, jot­ka bule­var­dien var­rel­le muut­ta­vat, lisää­vät kyl­lä pal­jon sitä ihmis­mää­rää, mikä kes­kus­tan kaup­pa­ka­duil­la tule­vai­suu­des­sa käve­lee ja siten kyl­lä aut­taa sitä tavoi­tet­ta teh­dä nii­tä “ihail­tu­ja bulevardejakin”.

    Bule­var­deis­sa nime­no­maan on ymmär­ret­ty oikein, mis­tä elä­vä kau­pun­ki syn­tyy: se syn­tyy kau­pun­gis­sa asu­vis­ta asuk­kais­ta. Ja myös se, mikä hait­taa elä­vän kau­pun­gin syn­ty­mis­tä: ihmis­ten liik­ku­mis­ta estä­vä auto­lii­ken­teen tilankäyttö.

    Olet myös ymmär­tä­nyt Hel­sin­gin ja Poh­jois-Korean suh­teen täy­sin vää­rin. Hel­sin­gis­sä ei tar­vit­se asuk­kai­ta asut­taa mihin­kään. Kun raken­ne­taan asun­to­ja, asuk­kaat tule­vat. Hel­sin­gis­sä on mark­ki­na­ta­lou­den myö­tä muo­dos­tu­nut kor­kea hin­ta­ta­so, kos­ka ihmi­set halua­vat asua Hel­sin­gis­sä. Elä­vää kau­pun­kia ei tosi­aan voi teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä, mut­ta sel­lais­ta ei olla yrit­tä­mäs­sä­kään. Mut­ta uudet asun­not vaa­ti­vat ensin hal­lin­nol­li­sen pää­tök­sen sii­tä, mihin nii­tä saa raken­taa ja miten nii­den lii­ken­ne hoidetaan.

    Ihan mei­dän nykyi­nen elä­vä kau­pun­ki­kin on syn­ty­nyt kuvaa­mal­la­si “poh­jois­ko­rea­lai­sel­la” meto­dil­la: sil­lä, että ollaan kaa­voi­tet­tu kau­pun­kia ja lop­pu jätet­ty sit­ten asuk­kai­den teh­tä­väk­si. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on sii­nä onnis­tut­tu oikein erin­omai­ses­ti, ja tulok­set ovat koko ajan paran­tu­neet sitä myö­ten, kun on saa­tu siir­ret­tyä lii­ken­teen tilaa ihmis­ten tilak­si. On siis kaik­ki syyt jat­kaa samal­la lin­jal­la. Ja bule­var­dit ovat juu­ri sitä.

  28. Koti-isä: Oli­si­ko syy­nä, että asia­pe­rus­tei­sia argu­ment­te­ja moot­to­ri­tien jat­ku­mi­sel­le syväl­le tihe­ään asu­tun kau­pun­gin sisäl­le ei oikein ole. Pitää yrit­tää vedo­ta tunteisiin. 

    Kumoan väit­tee­si esit­tä­mäl­lä asia­pe­rus­tei­sen argu­men­tin: ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la mat­ka-aika kau­pun­gin ulko­lai­doil­ta syväl­le kau­pun­kiin kas­vaa. Tämä aiheut­taa hait­taa ihmi­sil­le, jot­ka toi­mi­vat täl­le het­kel­lä näin.

    Suo­sit­te­len tar­kas­ta­maan sen pro­ses­sin, jon­ka perus­teel­la tulit sii­hen vää­rään joh­to­pää­tök­seen, että asia­pe­rus­tei­sia argu­ment­te­ja moot­to­rien jat­ka­mi­sel­le syväl­le tihe­ään asut­tuun kau­pun­kiin ei ole.

    Nyt kun pöy­däl­lä on argu­ment­te­ja eri suun­tiin, voi­daan jat­kaa uusien argu­ment­tien esit­tä­mi­sil­lä ja näi­den sekä van­ho­jen argu­ment­tien pai­no­tuk­sien määrittämisellä.

    1. R.V
      Kan­nat­taa las­kea mat­ka-aiko­ja yhteen. Toi­set häviä­vät ja toi­set voit­ta­vat. Paras rat­kaik­su kui­ten­kin on se, jos­sa mat­ka-aiko­jen sum­ma on pie­nin. Täsä on vähän mää­ri­tel­mä­on­gel­mia, mut­ta yleis­pe­ri­aa­te ymmärrettäneen.
      Mat­ka-ajan kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta kes­kus­taan autol­la piden­ty­vät 2–5 minuut­tia. Myös ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la. Tätä ei voi kiistää.
      Toi­saal­ta saa­daan asu­te­tuk­si 80 000 ihmis­tä lähel­le kes­kus­taan. Näi­den ihmis­ten mat­ka-ajat lyhe­ne­vät olen­nai­ses­ti ver­rat­tu­na sii­hen, että hei­dät ripo­tel­tai­siin jouk­ko­lii­ken­teen kau­as kehys­kun­tiin. Hehä eivät sijoit­tui­si toi­sek­si par­hail­le alueil­le, kos­ka nekin raken­ne­taan, vaan net­to­mää­räi­ses­ti jon­ne­kin todel­la syr­jäi­seen paik­kaan, kun 600 000 asdu­kas­ta ensin tulee nii­hin lähem­pä­nä oleviin.
      Tämän lisäk­si — ja tämä on kes­kus­te­lus­sa unoh­tu­nut — moot­to­ri­tien este­vai­ku­tus pois­tuu, kun tien yli menee lyhyin välein suo­ja­tie sen sijaan , että jko­tuuu kier­tä­mään kilo­met­rin pääs­tä jon­kin han­ka­lan eri­ta­so­liit­ty­män kaut­ta. Verr­taa Mäke­län­ka­tu ja Tuusulantie.
      Moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­nen kaduik­si vähen­tää mat­kuis­ta­mi­seen kulu­vaa aikaa yhteen laskettuna.

  29. Muu­te­taan Hel­sin­ki-Tur­ku moot­to­ri­tie bule­var­dik­si. Sit­ten lii­ken­ne­va­lo­ja sekä tie­tul­le­ja joka kuntaan.

  30. Tuo­mas L.: Pisa­ra-rata oli­si lopul­li­nen rat­kai­su, jol­la suu­rin osa Van­taan bus­si­lii­ken­tees­tä voi­tai­siin muut­taa lii­tyn­tä­lii­ken­teek­si, joka tar­jo­aa yhtey­det sekä junaan, että pika­rai­tio­tei­hin. Juna puo­les­taan tar­jo­aa nopean yhtey­den kes­kei­sim­mil­le pai­koil­le, kun taas pika­rai­tio­tiet täy­den­tä­vät verk­koa hitaam­mil­la yhteyk­sil­lä eri puo­lil­le kan­ta­kau­pun­kia. Tämä kui­ten­kin var­maan lähem­pä­nä vuot­ta 2050.

    Olet peri­aat­tees­sa oikeas­sa mut­ta toteut­ta­mis­jär­jes­tys vää­rä. Pisa­ra-rata tai vaih­toeh­toi­nen kes­kus­tan kier­tä­vä U‑muotoinen met­ro­lin­ja pitää toteut­taa ennen­kuin lii­ken­net­tä ale­taan hidas­taa muut­ta­mal­la sisään­tu­lo­pää­tiet bule­var­deik­si. U‑metro voi­daan toteut­taa myös rai­tio­vau­nuil­la ajet­ta­va­na jol­loin itse asias­sa bule­var­deis­ta tule­vat pika­rai­tio­tiet jat­ka­vat kes­kus­taan tun­ne­lei­ta pit­kin. Kes­kus­taan nykyi­nen hidas rai­tio­tie­verk­ko täy­den­tää siten uut­ta nopeam­paa verk­koa jol­la on pysäk­ke­jä harvemmin.

  31. erk­ki nii­ni:
    Muu­te­taan Hel­sin­ki-Tur­ku moot­to­ri­tie bule­var­dik­si. Sit­ten lii­ken­ne­va­lo­ja sekä tie­tul­le­ja joka kuntaan.

    Täs­tä voi ottaa tal­teen hyvän oppi­kir­jae­si­mer­kin olkiukosta.

    Bule­var­de­ja ei luon­nol­li­ses­ti teh­dä koko Hel­sin­ki-Tur­ku-moot­to­ri­teil­le, kos­ka mitä kau­em­mak­si kes­kus­tas­ta men­nään, sitä vähem­män on mer­ki­tys­tä asu­kas­ti­hey­del­lä ja sitä enem­män mat­kus­ta­mi­sen nopeu­del­la. Pin­ta-ala kun kas­vaa toi­ses­sa potens­sis­sa, käy­tet­tä­vis­sä ole­va tila kas­vaa nopeas­ti, kun tul­laan kes­kus­tas­ta ulospäin.

    Bule­var­dien point­ti on, että kun ollaan 5–7 kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta, sitä pin­ta-alaa ei ole hukat­ta­vak­si, var­sin­kaan Hel­sin­gin maan­tie­teel­lä. Se moot­to­ri­tie on laa­duk­kaal­ta asu­mi­sel­ta pois. Sit­ten kun men­nään jo Kehä I:ltä ulos, on pin­ta-alaa niin pal­jon, ettei sen käyt­tö mota­rik­si enää hait­taa­kaan muu­ta käyttöä.

    Sik­si siis ei teh­dä mitään päät­tö­miä ehdo­tuk­sia kah­den­sa­dan kilo­met­rin bule­var­deis­ta, vaan nime­no­maan ratio­naa­li­seen hyö­tyyn perus­tu­va ehdo­tus noin kah­den kilo­met­rin bulevardeista.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    R.V
    Kan­nat­taa las­kea mat­ka-aiko­ja yhteen. Toi­set häviä­vät ja toi­set voit­ta­vat. Paras rat­kaik­su kui­ten­kin on se, jos­sa mat­ka-aiko­jen sum­ma on pie­nin. Täsä on vähän mää­ri­tel­mä­on­gel­mia, mut­ta yleis­pe­ri­aa­te ymmärrettäneen.
    Mat­ka-ajan kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta kes­kus­taan autol­la piden­ty­vät 2–5 minuut­tia. Myös ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la. Tätä ei voi kiistää. 

    Kun kau­pun­ki­mai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne laa­je­nee, myös tar­ve pääs­tä Kol­men sepän pat­saal­le vähe­nee. Ts. nur­mi­jär­ve­läis­ten kes­ki­mää­räi­nen työ­paik­ka Hel­sin­gis­sä siir­tyy bule­var­dien myö­tä lähem­mäs nurmijärveä. 

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä piden­nä ajal­li­ses­ti edes ulko­paik­ka­kun­ta­lais­ten työ­mat­ko­ja. Osan toki, mut­ta monel­la mat­ka myös lyhe­nee, kun työ­paik­ko­ja syn­tyy lähem­mäs maaseutua.

    Moot­to­ri­teis­sä on sel­lai­nen para­dok­si, että nii­tä pit­kin pää­see nopeas­ti, mut­ta kau­pun­gis­sa ne myös vie­vät mää­rän­pään kauemmaksi.

  33. ano­nil­li: Hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä nämä nykyi­set kau­pun­ki­mo­ta­rit­kin on luotu.

    Et ymmär­rä ihan­noi­ma­si bule­var­dia. Suo­sit­te­len pikais­ta len­to­li­pun osta­mis­ta Parii­siin ja istu­mis­ta vaik­ka­pa jos­sain Bule­var­di Saint Ger­mai­nin kah­vi­lois­ta, kun­nes ymmär­rät yhtä­lön osatekijät.

    1. Buled­var­din tar­koi­tuk­se­na on ottaa noin kym­me­nen neliö­ki­lo­met­riä maa­ta hyö­ty­käyt­töön. Se on hyö­ty­käy­tös­sä ihan ilman katu­kah­vi­loi­ta. Samal­la moot­to­ri­väy­lien aiheut­ta­ma kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen haa­va saa­daan pois­tet­tua. Ver­taa Tuusu­lan­väy­lää ja Mäkelänkatua.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Buled­var­din tar­koi­tuk­se­na on ottaa noin kym­me­nen neliö­ki­lo­met­riä maa­ta hyötykäyttöön… 

    Nyt sekoi­tat kak­si asi­aa suloi­ses­ti. Saman levyi­sen bule­var­din ja mota­rin vie­mä tila on yhtä pal­jon. Ainoa, joka vie enem­män tilaa mota­ril­la, ovat type­rät bus­si­py­sä­kit. Ei pai­kal­lis­bus­sien tar­vit­se pys­tyä pysäh­ty­mään moottoritiellä.

    Se on toki tie­dos­sa, että raken­nus­sään­nök­sis­sä on vir­hei­tä. Ne pitää toki kor­ja­ta ja antaa raken­taa kiin­ni moot­to­ri­tei­hin kaupunkialueella.

    1. Mota­rin toi­sel­ta puo­lel­ta toi­sel­le puo­lel­le ei pää­se miten­kään, jos lou­nas­kup­pi­la sat­tui­si ole­maan siel­lä ja sato­jen met­rien etäi­syy­del­le ei käy­tän­nös­sä saa raken­taa mitään. Jot­ta sai­si, pitää nopeu­det las­kea melun vuok­si. Ja nii­den suo­ja­tei­den vuok­si, jot­ka teke­vät mah­dol­li­sek­si pääs­tä toi­sel­ta puo­lel­ta toiselle.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mota­rin toi­sel­ta puo­lel­ta toi­sel­le puo­lel­le ei pää­se miten­kään, jos lou­nas­kup­pi­la sat­tui­si ole­maan siel­lä ja sato­jen met­rien etäi­syy­del­le ei käy­tän­nös­sä saa raken­taa mitään. Jot­ta sai­si, pitää nopeu­det las­kea melun vuok­si. Ja nii­den suo­ja­tei­den vuok­si, jot­ka teke­vät mah­dol­li­sek­si pääs­tä toi­sel­ta puo­lel­ta toiselle.

    Muu­al­la kadut usein jat­ku­vat kau­pun­ki­mo­ta­rien yli tai ali, joten savu­tet­ta­vuus argu­ment­ti­si ei joh­du moot­to­ri­ties­tä, vaan koti­mai­ses­ta suun­nit­te­lus­ta. Ompa vas­taan tul­lut viri­tyk­siä, jois­sa mota­rin alla­kin on taloja.

    Kuten sanoin, kaa­voi­tus­mää­räyk­sien vir­hei­tä ei voi lait­taa mota­rin syyk­si. Kyse on joko huo­nos­ta vir­ka­mies­työs­tä tai epä­pä­te­vis­tä polii­ti­kois­ta. Kau­pun­kia­lu­eel­la kan­nat­taa raken­taa suo­raan mota­rin kyl­keen yhte­näis­tä mas­saa melu­val­lik­si. Näin­hän se muu­al­la teh­dään. Se mitä raken­ne­taan, on toki toi­nen juttu.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Buled­var­din tar­koi­tuk­se­na on ottaa noin kym­me­nen neliö­ki­lo­met­riä maa­ta hyö­ty­käyt­töön. Se on hyö­ty­käy­tös­sä ihan ilman katu­kah­vi­loi­ta. Samal­la moot­to­ri­väy­lien aiheut­ta­ma kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen haa­va saa­daan pois­tet­tua. Ver­taa Tuusu­lan­väy­lää ja Mäkelänkatua.

    Entä­pä jos ver­tail­tai­siin Mäke­län­ka­tua ja Mec­he­li­nin­ka­tua? Kas Mec­he­li­nin­ka­dun katusuun­ni­tel­ma se vas­ta on val­lan mai­nio esi­merk­ki “bule­var­di­soi­mi­ses­ta”. Sen muka­na ilman­laa­tu var­maan para­nee hui­keas­ti, kun pan­naan nurin van­hat puut ja lisä­tään auto­lii­ken­teen nopeut­ta myös yöai­kaan pois­ta­mal­la yöpark­ki­pai­kat ja vapaut­ta­mal­la läpia­jo­lii­ken­teel­le yksi kais­ta. Jouk­ko­lii­ken­ne­kin “nopeu­tuu”, kun pois­te­taan eni­ten käy­tös­sä ole­vat ratik­ka­py­sä­kit. Näin yhä usem­mat pää­se­vät naut­ti­maan HSL:n ykkös­pal­ve­lu­muo­dos­ta eli käve­lys­tä. Ilman­laa­tua var­maan paran­taa sekin, että bus­si­lii­ken­ne (= vii­mei­nen bus­si­lin­ja 24) siir­ret­tiin uudel­le rei­til­le jo kol­me vuot­ta sit­ten. Mut­ta mah­tuu­han tilal­le parem­min päi­vit­täi­nen sato­jen vii­na­ral­li­bus­sien let­ka Länsisatamaan. 

    Ja voi­si­han tätä ver­ra­ta myös Hämeen­tien suun­ni­tel­maan. Siel­lä­hän halu­taan paran­taa jouk­ko­lii­ken­net­tä vähen­tä­mäl­lä rei­lus­ti autoi­lua. Ei siis lisää­mäl­lä. Mut­ta siel­tä­hän ei tule­kaan sata­man miljoonatuottoja.

    Näi­den kah­den aika vas­tak­kai­sen hank­keen perus­teis­ta voi itse­ku­kin esit­tää san­gen mie­len­kiin­toi­sia arveluja.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Samal­la moot­to­ri­väy­lien aiheut­ta­ma kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen haa­va saa­daan pois­tet­tua. Ver­taa Tuusu­lan­väy­lää ja Mäkelänkatua.

    Mitä mitoi­tuk­seen tulee, en oikein usko että Hel­sin­gis­sä saa­daan enää kaa­voi­tet­tua mitään Mäke­län­ka­dun tai Mec­he­li­nin­ka­dun levyis­tä. Tai edes nykyi­sen Bule­var­din (23 metriä).

    Jo Laa­ja­sa­lon bule­var­di on levey­del­tään 40,7–46,5 metriä:

    Katua­luet­ta mitoit­ta­vat toi­min­nat ovat kak­si auto­lii­ken­teen kais­taa suun­taan­sa, rai­tio­tie, käve­ly- ja pyö­rä­tiet, Baa­na-pyö­räi­lyn laa­tu­käy­tä­vä, liit­ty­mä­kais­tat, rai­tio­tien ja lin­ja-auto­jen pysä­kit sekä puurivikaistat.

    Hämeen­lin­nan­tien bule­var­di­soin­ti­suun­ni­tel­mis­sa puhu­taan mini­mis­sään 47 met­ris­tä jos­sa ei ole enää mitään kau­pun­ki­mais­ta. Täl­löin­kin auto­kais­to­ja on vain 2+2. Ver­tai­lun vuok­si, Barce­lo­nan Dia­go­na­lin uudel­la osal­la 3+3 kais­taa, rati­kat, pyö­räi­ly­tie, jal­ka­käy­tä­vät ja nel­jä puu­ri­viä vie­vät jotain 38m espla­naa­di-lay­ou­til­la. Lop­pu­tu­los on kom­pak­ti ja toimiva.

    Jois­sain visiois­sa on puhut­tu vie­lä kau­pun­ki­bu­le­var­dia reu­nus­ta­vis­ta saman­suun­tai­sis­ta sivu­teis­tä jol­loin koko­nais­le­veys on var­mas­ti yli 60m.

    Mec­he­li­nin­ka­dun ja Poh­joi­sen Rau­ta­tie­ka­dun ris­teyk­ses­sä voi käy­dä käy­tän­nös­sä kat­so­mas­sa min­kä­lai­seen kau­pun­ki­ku­vaan nyky­mi­toi­tuk­set yhdis­tet­ty­nä puut­to­muu­teen joh­ta­vat. Tuol­la voi­daan hyväl­lä syyl­lä puhua ankeuttamisesta.

    Kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­set haa­vat eivät siis ole bule­var­di­soin­nin myö­tä häviä­mäs­sä mihin­kään, mut­ta mota­rei­den melu­hait­ta pois­tuu. Sekin on jo jotain.

  38. spot­tu: Mitä mitoi­tuk­seen tulee, en oikein usko että Hel­sin­gis­sä saa­daan enää kaa­voi­tet­tua mitään Mäke­län­ka­dun tai Mec­he­li­nin­ka­dun levyis­tä. Tai edes nykyi­sen Bule­var­din (23 metriä).

    Jo Laa­ja­sa­lon bule­var­di on levey­del­tään 40,7–46,5 metriä:

    Hämeen­lin­nan­tien bule­var­di­soin­ti­suun­ni­tel­mis­sa puhu­taan mini­mis­sään 47 met­ris­tä jos­sa ei ole enää mitään kau­pun­ki­mais­ta. Täl­löin­kin auto­kais­to­ja on vain 2+2. Ver­tai­lun vuok­si, Barce­lo­nan Dia­go­na­lin uudel­la osal­la 3+3 kais­taa, rati­kat, pyö­räi­ly­tie, jal­ka­käy­tä­vät ja nel­jä puu­ri­viä vie­vät jotain 38m espla­naa­di-lay­ou­til­la. Lop­pu­tu­los on kom­pak­ti ja toimiva.

    Jois­sain visiois­sa on puhut­tu vie­lä kau­pun­ki­bu­le­var­dia reu­nus­ta­vis­ta saman­suun­tai­sis­ta sivu­teis­tä jol­loin koko­nais­le­veys on var­mas­ti yli 60m. 

    Ver­ra­taan­pa näi­tä nyt vaik­ka Parii­sin Champs Elysées’­hen, jota Mik­ko Säre­lä, Osmon hen­ki­lö­koh­tai­nen vara­jä­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa, on omas­sa blo­gis­saan esi­tel­lyt Hel­sin­gin kau­pun­ki­bu­le­var­dien mal­li­na oikein kuvan kanssa. 

    Ko. bule­var­din pituus on 1,9 km ja leveys 70 m. Ja sen kuvia kan­nat­taa kat­sel­la tark­kaan. Nii­den perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että siel­lä on tätä nykyä 10 ajo­kais­taa, molem­min puo­lin katua van­ho­jen komei­den pui­den rivis­tö, leveät jal­ka­käy­tä­vät ja vie­lä pai­koi­tel­len pät­kä pai­kal­lis­ka­tua jal­ka­käy­tä­vän reu­nas­sa. Ei vilaus­ta­kaan rati­kois­ta, fil­la­reis­ta tai pyö­rä­kais­tois­ta. Sen sijaan run­saas­ti hen­ki­lö­au­to­ja, jon­kun ver­ran bus­se­ja ja nii­den pysäk­ke­jä sekä sisään­käyn­nit met­rol­le, joka kul­kee bule­var­din alla.

    Mitä­hän koh­taa täs­tä mal­lis­ta on tar­koi­tus sovel­taa Hel­sin­gis­sä? Levei­tä jal­ka­käy­tä­viä (no ei aina­kaan Mec­he­li­nin­ka­dul­la, jos­sa jal­ka­käy­tä­viä kaven­ne­taan samal­la, kun pakol­lis­ta käve­lyä lisä­tään). Met­roa sin­ne, mis­sä ihmi­set asu­vat ja lii­ku­vat? No ei, uusi rai­de­lii­ken­ne­hän suun­ni­tel­laan tääl­lä aina tyh­jäään met­sään tai pel­lol­le, jot­ta maan arvoa saa­daan nos­tet­tua mah­dol­li­sim­man korkealle.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Buled­var­din tar­koi­tuk­se­na on ottaa noin kym­me­nen neliö­ki­lo­met­riä maa­ta hyö­ty­käyt­töön. Se on hyö­ty­käy­tös­sä ihan ilman katu­kah­vi­loi­ta. Samal­la moot­to­ri­väy­lien aiheut­ta­ma kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen haa­va saa­daan pois­tet­tua. Ver­taa Tuusu­lan­väy­lää ja Mäkelänkatua.

    Piti yrit­tää “asia­poh­jan sijaan pela­ta kiel­tei­siin tun­tei­siin vetoa­mal­la”? Väy­lä­kään ei ole epä­hyö­ty­käyt­töä (edes mat­ka-aika- ja tur­val­li­suus­hyö­ty­jen saa­vut­ta­mi­ses­sa hel­pot­ta­vien levey­den ja reu­na-alui­den osal­ta), ja “haa­va” on puh­das­ta reto­riik­kaa jol­la hal­lin­nol­lis­ta käsi­tet­tä kau­pun­kia inhi­mil­lis­te­tään ver­taa­mal­la sitä johon­kin elä­vään, ver­ta vuo­ta­vaan raatoon.

  40. ohi­kuk­ku­ja: Piti yrit­tää “asia­poh­jan sijaan pela­ta kiel­tei­siin tun­tei­siin vetoa­mal­la”? Väy­lä­kään ei ole epä­hyö­ty­käyt­töä (edes mat­ka-aika- ja tur­val­li­suus­hyö­ty­jen saa­vut­ta­mi­ses­sa hel­pot­ta­vien levey­den ja reu­na-alui­den osal­ta), ja “haa­va” on puh­das­ta reto­riik­kaa jol­la hal­lin­nol­lis­ta käsi­tet­tä kau­pun­kia inhi­mil­lis­te­tään ver­taa­mal­la sitä johon­kin elä­vään, ver­ta vuo­ta­vaan raatoon.

    Väy­lä on sil­lä taval­la epä­hyö­ty­käyt­töä, että kau­em­pa­na asu­vil­le mat­ka-aika pite­nee paril­la minuu­til­la ja lähel­le pää­see asu­maan noin 80 000 ihmis­tä. Tosin tuo on sil­lä taval­la epä­rei­lua kau­em­pa­na asu­via koh­taan, että samal­la kun tätä han­ket­ta suun­ni­tel­laan, Uuden­maan juna­lii­ken­net­tä aje­taan ennen­nä­ke­mä­tön­tä vauh­tia alas. Esi­mer­kik­si Kar­jaal­le kul­ke­via juna­vuo­ro­ja on vähen­net­ty 23:sta 13:een.

  41. Mik­si Koi­vusaa­ri­suun­ni­tel­mia esi­tel­lään jo kaa­va­vai­hes­sa, ks. HS/26.3.2016 s. A36, vaik­ka bule­var­di­soin­ti­suun­ni­tel­mat­kin ovat vie­lä täy­sin kes­ken? Edel­li­sen suun­ni­tel­man kum­mal­li­set lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt eivät aina­kaan ota bule­var­dien olen­nai­sia ja tär­kei­tä piir­tei­tä, saa­ti par­hai­ta puo­lia, miten­kään huomioon.

    Oli­si­pa Osmo ollut (fil­la­rei­neen tai ilman) näke­mäs­sä vii­me vii­kol­la, kun kak­si jout­sen­ta len­si upeas­ti mata­lal­la Län­si­väy­län yli, heti Koi­vusaa­ren taka­na. Se oli sel­keä kevään merk­ki, kuten pit­kä, parin­kym­me­nen han­hen muo­dos­tel­ma, joka suun­ta­si pit­kän­per­jan­tain aamu­na Laa­ja­lah­tea koh­ti, tai mus­ta­ras­taan lau­lu, jota var­hai­si­na aamui­na tai illan tun­tei­na mm. Laut­ta­saa­res­sa­kin jo kuulee.

    Tänään, pää­siäis­maa­nan­tain aamu­päi­väl­lä siel­lä, jo sula­neis­sa, sini­sis­sä vesis­sä näkyi revii­ri­tie­tois­ten jout­sen­ten lisäk­si mm. jouk­ko sot­kia, telk­kiä ja luul­lak­se­ni myös iso­kos­ke­loi­ta. Telk­kä­urok­sil­la oli jo sel­väs­ti tar­vet­ta esi­tel­lä naa­rail­le tai­to­jaan. Udun pei­tos­sa vie­lä olleel­la avo­me­rel­lä en täl­lä erää lai­vo­ja erot­ta­nut näke­mään, mut­ta Vas­ki­lah­del­la näkyi ole­van jo yksi pur­je­ve­ne vesil­lä. Venei­den kevät­kun­nos­tus­työt on muu­ta­ma innok­kain ehti­nyt myös jo aloittaa. 

    Oli­si­pa leh­tien ja mui­den net­ti­si­vus­to­jen anti yhtä pal­jon toi­voa tule­vas­ta anta­vaa kuin tämän­kin kevään alku kau­pun­gin asuk­kail­le tär­keil­lä ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­lueil­la sekä lähiluonnossa.

  42. Minä kävin Vas­ki­lah­del­la tänä aamu­na ja siel­lä oli kyl­lä vesil­lä jo aina­kin kol­me pur­je­ve­net­tä. Luul­lak­se­ni nimim. “Kivi­kau­pun­gin kas­va­tin” edel­lä, 28.3. mai­nit­se­mat jout­se­net len­si­vät Län­si­väy­län yli, ilmei­ses­ti samas­sa pai­kas­sa ja aika mata­lal­la. Upea näky sinis­tä tai­vas­ta vas­ten. Oli­vat­ko­han kysees­sä samat yksi­löt? Menee­kö­hän sii­tä nii­den vakiolentoreitti? 

    Kuka muu­ten on suun­ni­tel­lut vie­lä raken­teil­la ole­van Koi­vusaa­ren met­roa­se­man sisään­käyn­nin heti Laut­ta­saa­ren puo­lel­la? Sii­tä tai­taa tul­la aika upea, kun­han val­mis­tuu. Koi­vusaa­ren koh­ta­lo vain sää­lit­tää, jos sin­ne tulee moni­met­ri­set sora­ka­sat, beto­ni­muu­rit ja kor­keat talot mai­se­mia pilaa­maan. Voi­ko kau­pun­gin asu­kas teh­dä enää mitään muu­ta kuin itkeä iltai­sin upean Vas­ki­lah­den muut­ta­mis­ta var­joi­sak­si “Mus­ta­lah­dek­si”?

  43. Saa­ko kes­kus­puis­ton bule­var­di­soi­da kerrostaloiksi?
    Näin se ter­mi tahrataan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.