Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.3.2016

Lausun­to HIFK:n hal­li ja kiinteistökehityssuunnitelmasta

Jotenkin alka­isi tun­tua yksinker­taisem­mal­ta, että käytet­täisi­in rahaa. Tuon rahan voisi han­kkia kaupun­gin johta­mal­la kaavoituk­sel­la samal­la alueel­la. Tulisi tarkoituk­sen­mukaisem­paa maankäyt­töä — ei tarvit­sisi esimerkik­si tuhoa Töölön kau­pal­lisia palvelu­ja suurel­la automar­ketil­la — ja rak­en­t­a­mi­nen voitaisi­in sijoit­taa tarkoituksenmukaisemmin.
En tiedä, mil­lä hin­nal­la HIFK aikoo tuon erit­täin arvokkaan maa saa­da, mut­ta laskelmis­sa vilahti luku 30 M€. Kun han­ke on noin 150 000 k‑m2, (riip­puu vähän siitä, mitä siihen las­ke­taan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin hal­paa maa­ta ei ole Helsingis­sä mis­sään. Tar­jouskil­pailu tuol­la alueel­la tuot­taisi var­maankin kym­menker­taisen hin­nan. Aika isos­ta tues­ta olisi siis kyse.

Sinän­sä sel­l­aista aktivi­teet­tia, jota HIFK alueelle suun­nit­telee, on kun­nil­la tapana tukea.

Laitet­ti­in viikok­si pöydälle.

Koske­lan sairaala-alueen kaava

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. Kol­me­tuhat­ta asukasta!

Lohi­a­pa­jalah­den kaava

Pyysin viikok­si pöy­dälle. Kysyin, olisiko tähän voin­ut kaavoit­taa enem­mänkin, kun ensin pan­naan mer­inäköalat nurin. Vas­tauk­se­na oli taas ker­ran, että pysäköin­ti ei onnis­tu. No, Laut­tasaa­res­sa kai ihan oikeasti on autoile­via asukkaita.

Kesäkadun toimis­to­talosta asuintalo

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. Pitänee aikanaan käy­dä kat­so­mas­sa, mitä niille suo­jel­luille aulatiloille tehdään.

Ham­maslääketi­eteen ja oikeuslääketi­eteen alueelle asuntoja

Tämä on oikeas­t­aan ensim­mäi­nen bule­vardi­hanke. Tähän tulee 2 000 asukas­ta, joten tämän jäl­keen luva­tu­ista 80 000 asukkaas­ta puut­tuu enää 78 000. Man­ner­heim­intiel­lä ylit­tyvät typen oksi­di­en arvot nykytiedoin, mut­ta mut­ta liiken­teen päästö­jen olete­taan pienenevän. Onhan HSL esimerkik­si siir­tymässä sähköbusseihin.

Alueen naa­pureil­la on 200 tyhjil­lään (vuokraa­mat­ta ole­vaa) paikkaa, Joenkin tun­tu­isi luon­te­val­ta alntaa niiden normia koke­mus­po­h­jais­es­ti ja vuokra­ta ne 200 paikkaa tälle alueelle. Säästö viisi miljoon­aa, jos paikan hin­ta pide­tään 25 000 euroa.

 

 

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.3.2016”

  1. Mitähän Helsingille pitäisi tehdä. Kaiken­laisi­in hallei­hin törsätään rahaa. Kuitenkin suurin tuh­laus on huisat asuinkus­tan­nuk­set, jot­ka vievät pien- ja keski­t­u­lois­t­en rahat jon­nekin maan­omis­ta­jille tai ties minne. PAM änkyröi kun rahat eivät riitä, mut­ta infla­tiomyl­lyn pyörit­tämi­nen ei tähän auta.
    En mil­lään usko, että Helsin­gin keskus­ta tar­joaa työ­paikoil­la sel­l­aista etua, että se kom­pen­soisi korkeat asum­is ja ruuhkakus­tan­nuk­set. Mik­si ihmeessä hel­sik­iläiset pahek­su­vat kehätiemar­ket­te­ja. Pitäisikö käy­dä kamp­is­sa tekemässä kaik­ki ostok­set kuitenkin aiheut­ta­mat­ta liikennettä.

  2. Asukkaiden ehdot­ta­ma vai­h­toe­htoinen suun­nitel­ma Lohi­a­pa­jan­lahdelle ei sit­ten kiin­nos­ta lau­takun­taa? Asukkaathan ovat ehdot­ta­neet rak­en­tamista vier­essä ole­valle Mer­i­taidon ton­tille, joka on vapau­tu­mas­sa val­tion käytöstä. Valmis maapo­h­ja, ei ruop­paus­tarvet­ta. Ei tarvit­sisi tuho­ta mer­inäköalo­ja, eikä myllertää sata­ma-aluet­ta uusiksi.

  3. OS kir­joit­ti

    “Jotenkin alka­isi tun­tua yksinker­taisem­mal­ta, että käytet­täisi­in rahaa.”

    Sel­l­aine­han painvas­toin sotk­isi asioi­ta tekemäl­lä ne läpinäkyvämmmiksi.

  4. Var­masti Laut­tasaa­res­sa autoil­laan, eloku­us­ta alka­en vielä aiem­paakin enem­män. Mut­ta Larus­sa jos mis­sä pitäisi olla varaa pan­na ne parkkipaikat maan alle. Jos ei siel­läkään kan­na­ta, niin mis­sä ihmeessä sitten?

  5. Rip­po:
    Asukkaiden ehdot­ta­ma vai­h­toe­htoinen suun­nitel­ma Lohi­a­pa­jan­lahdelle ei sit­ten kiin­nos­ta lautakuntaa? 

    Nämä “asukkaiden vai­h­toe­htoiset” ovat jol­lain tapaa tahat­toman hausko­ja. Ei se niin mene, että tietylle postinu­meroalueelle pitää saa­da tiet­ty neliömäärä rak­en­tamista, ja sit­ten neu­votel­laan että minne se X m2 tulee. Sinne raken­netaan, minne sopii. Tässä tapauk­ses­sa toden­näköis­es­ti sekä KSV:n että asukkaiden ehdo­tuk­sen mukaan, ei joko-tai.

  6. Rip­po:
    Asukkaiden ehdot­ta­ma vai­h­toe­htoinen suun­nitel­ma Lohi­a­pa­jan­lahdelle ei sit­ten kiin­nos­ta lau­takun­taa? Asukkaathan ovat ehdot­ta­neet rak­en­tamista vier­essä ole­valle Mer­i­taidon ton­tille, joka on vapau­tu­mas­sa val­tion käytöstä. Valmis maapo­h­ja, ei ruop­paus­tarvet­ta. Ei tarvit­sisi tuho­ta mer­inäköalo­ja, eikä myllertää sata­ma-aluet­ta uusiksi.

    “… on vapau­tu­mas­sa val­tion käytöstä.” 

    Kysyä sopii, minkä vuok­si? Ollaanko kaik­ki val­tion laitok­set savus­ta­mas­sa Helsingistä?

  7. Ode: “En tiedä, mil­lä hin­nal­la HIFK aikoo tuon erit­täin arvokkaan maa saa­da, mut­ta laskelmis­sa vilahti luku 30 M€. Kun han­ke on noin 150 000 k‑m2, (riip­puu vähän siitä, mitä siihen las­ke­taan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin hal­paa maa­ta ei ole Helsingis­sä mis­sään. Tar­jouskil­pailu tuol­la alueel­la tuot­taisi var­maankin kym­menker­taisen hin­nan. Aika isos­ta tues­ta olisi siis kyse.”

    Lie­neekö esil­lä ollut lis­tan keskustelu­ot­sikon alle nos­ta­mani EU:n säädöstö yri­tys­tu­ista ton­tin­hin­to­ja sub­ven­toimal­la? Kun itse työssäni vään­nän kun­nan ton­tin­tuovu­tuk­si­in liit­tyviä asioi­ta, niin ao. säädöstöön liit­tyen on tuo­tu esi­in esim. 10 vuo­den kan­neaikaa, mikäli ton­tin­hin­ta­sub­ven­tio­ta ei ole käsitel­ty (ja hyväksytet­ty) auk­i­las­ket­tuna yritystukena.

    Yllä ole­van lain­auk­sen perus­teel­la tuki olisi esim. 1800 €/k‑m2 x 150.000 k‑m2 = 270.000.000 €!

  8. Ton­tivuokrak­si 3€/k‑m2 per kuukausi indek­si­in sidot­tuna ja tont­ti vuokralle. Vai menisikö vielä korkeampikin läpi?

  9. Jouni Mar­tikainen:
    Ode: “En tiedä, mil­lä hin­nal­la HIFK aikoo tuon erit­täin arvokkaan maa saa­da, mut­ta laskelmis­sa vilahti luku 30 M€. Kun han­ke on noin 150 000 k‑m2, (riip­puu vähän siitä, mitä siihen las­ke­taan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin hal­paa maa­ta ei ole Helsingis­sä mis­sään. Tar­jouskil­pailu tuol­la alueel­la tuot­taisi var­maankin kym­menker­taisen hin­nan. Aika isos­ta tues­ta olisi siis kyse.”

    Lie­neekö esil­lä ollut lis­tan keskustelu­ot­sikon alle nos­ta­mani EU:n säädöstö yri­tys­tu­ista ton­tin­hin­to­ja sub­ven­toimal­la? Kun itse työssäni vään­nän kun­nan ton­tin­tuovu­tuk­si­in liit­tyviä asioi­ta, niin ao. säädöstöön liit­tyen on tuo­tu esi­in esim. 10 vuo­den kan­neaikaa, mikäli ton­tin­hin­ta­sub­ven­tio­ta ei ole käsitel­ty (ja hyväksytet­ty) auk­i­las­ket­tuna yritystukena.

    Yllä ole­van lain­auk­sen perus­teel­la tuki olisi esim. 1800 €/k‑m2 x 150.000 k‑m2 = 270.000.000 €!

    Halvem­mak­si siis tulisi kaupungille huu­tokau­pa­ta tont­ti ja rak­en­taa hal­li oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la, eikä antaa ilmaista rahaa kokoomus-jääkiekko-klikille.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi huu­tokau­pa­ta tont­ti, johon kuu­luu velvoit­teena rak­en­taa tuo jäähal­li ja vuokra­ta sitä seu­raa­vat 30 vuot­ta johonkin sovit­tuun hin­taan jääkiekkoilijoille.

    Joka tapauk­ses­sa han­ke on kilpailutettava.

  10. Jos Helsin­ki halu­aa tukea hal­lia, kan­nat­taisi silti jär­jestää tarjouskilpailu. 

    Jos Helsin­ki tek­isi päätök­sen tukea hal­lia esim. 200 miljoon­al­la, HIFK:n tar­jouk­sen pitäisi olla toisek­si paras tar­jous — 200 miljoon­aa + 1€ jot­ta se saisi hallin.

  11. Jos Helsin­ki tek­isi päätök­sen tukea hal­lia esim. 30 miljoon­al­la, van­ha hal­li voitaisi­in kun­nos­taa. Eihän siihen tarvi­ta kiin­teistösi­joit­ta­jien hotelle­ja, asun­to­ja tai kauppakeskuksia.

  12. Soin­in­vaara:
    ei tarvit­sisi esimerkik­si tuhoa Töölön kau­pal­lisia palvelu­ja suurel­la automarketilla

    Ehkä Töölöseen voisi jonkun vähän isom­mankin kau­pan rak­en­taa ilman, että palve­lut sieltä katoa­vat. Nykyään­hän siel­lä on har­vak­seltaan jokunen Siwa ja Alepa. Töölössä on kuitenkin asukaspo­h­jaa sen ver­ran, ettei sitä voisi ver­ra­ta kehätei­den var­teen pel­loille raken­net­tavi­in automarketteihin.

  13. Tuo­mas L: Halvem­mak­si siis tulisi kaupungille huu­tokau­pa­ta tont­ti ja rak­en­taa hal­li oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la, eikä antaa ilmaista rahaa kokoomus-jääkiekko-klikille.

    Niin­pä. Mut­ta HIFK&co:n ansio on siinä, että he ovat ehdot­ta­neet, että hyväl­lä paikalla ole­valle isolle tyhjälle alueelle raken­net­taisi­in jotain. Kaupungille ei olisi tul­lut mieleen kaavoit­taa paikalle mitään sataan vuo­teen, jol­loin ei ole menetet­ty mitään vaan vain voite­taan jotain. Vrt. Töölön­lahtea kaavoitet­ti­in suun­nilleen sata vuot­ta ennen kuin saati­in jotain raken­net­tua, ja lop­putu­los ei olisi voin­ut olla juuri huonom­pi, jos yksi­tyi­nen toim­i­ja olisi päästet­ty suun­nit­tele­maan aluet­ta jo aikapäiviä sitten 😉

  14. ML: Ehkä Töölöseen voisi jonkun vähän isom­mankin kau­pan rak­en­taa ilman, että palve­lut sieltä katoa­vat. Nykyään­hän siel­lä on har­vak­seltaan jokunen Siwa ja Alepa. Töölössä on kuitenkin asukaspo­h­jaa sen ver­ran, ettei sitä voisi ver­ra­ta kehätei­den var­teen pel­loille raken­net­tavi­in automarketteihin.

    Tullinpuomi­in raken­netaan parhail­laan S‑marketia ja Taival­lah­den kasarmeille K‑supermarketia. Nämä paran­ta­vat Töölön tar­jon­taa aika paljon, vaik­ka eivät toki mitään hyper­mar­kete­ja olekaan.

  15. Ville: Vrt. Töölön­lahtea kaavoitet­ti­in suun­nilleen sata vuot­ta ennen kuin saati­in jotain raken­net­tua, ja lop­putu­los ei olisi voin­ut olla juuri huonom­pi, jos yksi­tyi­nen toim­i­ja olisi päästet­ty suun­nit­tele­maan aluet­ta jo aikapäiviä sitten 

    En ole samaa mieltä rahan lahjoit­tamis­es­ta, mut­ta Töölön­lahdes­ta olen täysin samaa mieltä. Alue on ankea lät­tänä laatikkokeskittymä.
    Mik­si näistäkin taloista piti tehdä täl­laisia matalia pakki­laatikoit? Ero esimerkik­si Oslon rautatiease­man viereiseen toimis­toko­rt­teli­in on huikea ja nimeno­maan huikean masen­ta­va Helsin­gin kannalta.

  16. Viime kesänä uuti­soiti­in, että Taa­lerite­hdas läh­tee mukaan HIFK:n hal­lipro­jek­tin taus­ta­joukkoi­hin. Muka­va, että Taa­lerite­htaan sijoit­ta­jat ovat näin kiin­nos­tunei­ta jääkiekkoilun kehit­tämis­es­tä ja per­in­teikkään urheiluseu­ran toimin­nan tukemisesta.

  17. Laut­tasaa­res­sa pitäisi ajatel­la isom­min. Lohi­a­pa­jan­lahtea kan­nat­taa täyt­tää, niin saadaan kun­nol­la kort­telei­ta paikalle. Näin saataisi­in help­m­min myös sil­ta Laut­tasaares­ta Jätkäsaa­reen. Raken­nu­soikeu­den arvo var­masti kus­tan­ta­isi mer­en­täytöt. Ei mis­sään nimessä kan­na­ta sinetöidä tuon alueen käyt­töä noin tehot­toman kaa­van vuoksi.

  18. AV: Mik­si näistäkin taloista piti tehdä täl­laisia matalia pakki­laatikoit? Ero esimerkik­si Oslon rautatiease­man viereiseen toimis­toko­rt­teli­in on huikea ja nimeno­maan huikean masen­ta­va Helsin­gin kannalta.

    Niitä pakki­laatikoi­ta ei olisi ensinkään pitänyt rak­en­taa, vaan tehdä paikalle kun­nolli­nen puis­to. Mut­ta kun kaupun­ki ja val­tio tekivät maankäyt­tö­sopimuk­sen, joka edel­lyt­ti rak­en­ta­maan tietyn määrän ker­rosalaa alueelle, niin minkäs siinä kaavoit­ta­jakaan tekee…

  19. Kom­ment­ti­ni kan­nat­taa jät­tää julkaise­mat­ta, mut­ta ehkä siinä voisi olla kir­joituk­seen ideaa.

    EKP:n rahasinko puhuu jatkos­sa 80 mil­jar­dia euroa kuus­sa. Wikipedi­an mukaan euroalueel­la on n. 340 miljoon­aa asukas­ta. Eli julk­isy­hteisö­jen velka­kir­jaos­to­jen sijaan voisimme jakaa jokaiselle euroalueen kansalaiselle 235 euroa kuus­sa puh­taana käteen vau­vas­ta vaariin.

    Kaikille kansalaipalk­ka?

    Saisiko helikopteri­ra­ha enem­män elvy­ty­se­fek­tiä aikaan, kuin kankeit­ten julk­isten rak­en­tei­den tekohengitys?

  20. Sepi:

    Saisiko helikopteri­ra­ha enem­män elvy­ty­se­fek­tiä aikaan, kuin kankeit­ten julk­isten rak­en­tei­den tekohengitys?

    Tästä rahan­jakamis­es­ta on viimeis­ten parin vuo­den aikana ollut paljon jut­tu­ja talousalan julka­isu­is­sa, ja suo­ra rahan jakami­nen kansalaiselle on siis aivan legi­t­i­i­mi idea.

    Tässä muu­tamia ajatuk­sia tähän liit­tyen: Ongel­mana on kokon­aiskysyn­nän liian mata­la taso ja liian korkea säästämisas­te, siis kan­nat­taa keskit­tyä nimeno­maan kokon­aiskysyn­tää lisäävi­in toimiin. 

    Euroopas­sa on ongel­mana pankkien surkea tilanne ja Japanin esimerk­istä tiedämme, ettei elpymi­nen onnis­tu mikäli pankit ovat kävele­viä ruumiita.

    Mikäli val­tiot saataisi­in var­masti kulut­ta­maan kaik­ki setelielvy­tyk­sel­lä annet­ta­vat rahat velko­jen takaisin mak­sun sijaan, olisi elvy­tyk­sel­lä tehoa. Vaikut­taa siltä, että val­tioiden kulu­tusalt­tius on koti­talouk­sia korkeam­paa joten tämä puoltaa rahan jakamista valtioille.

    Seik­ka joka puoltaa rahan jakamista pankkien kaut­ta on se, että tämä paran­taa pankkien kan­nat­tavu­ut­ta ja osaltaan aut­taisi pankkisek­torin siivoamisessa.

    Henkilöko­htais­es­ti pelko­nani on, että EKP on jo aikail­lut siin kauan, että point of no return on jo ohitet­tu, ja että EKP jatkos­sakin aikailee kaikessa päätök­sen­teossaan niin kauan että ollaan jatku­vasti tilan­net­ta jäl­jessä: liian vähän liian myöhään.

  21. ze:
    Koske­lan sairaala-alueen kaa­va on “ihan hyvä”, mut­ta kyl­lä tuonne sopisi myös umpiko­rt­telit. Syn­ty­isi enem­män asun­to­ja ja parem­pia sisäpi­ho­ja kuin lamel­li- ja pis­te­taloil­la. T 

    Tuol­la jos jos­sain pihat kan­nat­taa ava­ta ulkop­uolelle, eli puis­toalueelle. Mitä hyö­tyä olisi umpip­i­has­ta puis­toalueen keskellä?

    Onko Urban Helsin­ki ryh­mäl­lä mitään mui­ta kri­teere­itä ehdo­tuk­silleen, kuin saa­da mah­dol­lisim­man paljon ihmisiä mah­dol­lisim­man pienelle alueelle? Ehkä kan­nat­taisi olla?

  22. EKK: Tullinpuomi­in raken­netaan parhail­laan S‑marketia ja Taival­lah­den kasarmeille K‑supermarketia. Nämä paran­ta­vat Töölön tar­jon­taa aika paljon, vaik­ka eivät toki mitään hyper­mar­kete­ja olekaan.

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta suurin puute tar­jon­nas­sa on kaup­pa­hal­li. Töölön tori on onnek­si toimi­va ja mm. vihannespuol­ta voi pitää jopa hyvänä. 

    Jot­ta nuo uudet kau­pat toimi­si­vat, pitää laadun olla vähin­tään Stock­an tasoa. Muuten asi­akas ottaa spåran. Stock­an taso ei ole tänä päivänä paljoa ja Keskon kon­sep­til­la se ollee mah­dol­lista. SOK:sta en ole varma.

  23. Gre­jus: Tuol­la jos jos­sain pihat kan­nat­taa ava­ta ulkop­uolelle, eli puis­toalueelle. Mitä hyö­tyä olisi umpip­i­has­ta puis­toalueen keskellä?

    Onko Urban Helsin­ki ryh­mäl­lä mitään mui­ta kri­teere­itä ehdo­tuk­silleen, kuin saa­da mah­dol­lisim­man paljon ihmisiä mah­dol­lisim­man pienelle alueelle? Ehkä kan­nat­taisi olla?

    Kort­telin avaami­nen vie heti oman rauhan. Nor­maal­isti kaupun­ki kyp­syy umpiko­rt­teleik­si, mut­ta Helsinkiä kaavoit­ta­vatkin maalaiset. Sit­ten ihme­tel­lään, mik­sei palve­lut pelaa, joukkoli­ikenne on tutk­i­tusti maail­man kallein­ta veron­mak­sa­jalle ja kan­takaupun­gin hin­nat ovat pilvissä.

  24. Gre­jus: Tuol­la jos jos­sain pihat kan­nat­taa ava­ta ulkop­uolelle, eli puis­toalueelle. Mitä hyö­tyä olisi umpip­i­has­ta puis­toalueen keskellä?

    Onko Urban Helsin­ki ryh­mäl­lä mitään mui­ta kri­teere­itä ehdo­tuk­silleen, kuin saa­da mah­dol­lisim­man paljon ihmisiä mah­dol­lisim­man pienelle alueelle? Ehkä kan­nat­taisi olla?

    Umpiko­rt­teleil­la saadaan myös yksi­ty­isiä piha-aluei­ta. Alueen keskelle jää joka tapauk­ses­sa suuri puoli­julki­nen puistoalue. 

    Mah­dol­lisim­man suuri asukas­määrä on tuskin ollut Urban Helsin­gin ain­oa tavoite talo­jen ker­roslu­vuista ja viher­aluei­den määrästä päätellen…

  25. Kalle: joukkoli­ikenne on tutk­i­tusti maail­man kallein­ta veronmaksajalle 

    Inter­net-keskusteluis­sa esite­ty­istä tutkimusväit­teistä on tutk­i­tusti 93,6 % täyt­tä pup­pua. Sivistyneessä keskustelus­sa on tapana esit­tää lähde­vi­ite, kun halu­taan vedo­ta tutkimusti­etoon. Oman pipon alle on tietysti vaikea linkittää.

    Pelkästään euroop­palais­ten ver­rokkikaupunkien (EMTA:n 24 jäsen­tä) tilas­tossa löy­tyy Helsinkiä korkeampi verovaroil­la katet­tu pros­ent­tio­su­us joukkoli­iken­teen hoitokus­tan­nuk­sista Pra­has­ta, Budapestistä ja Varso­vas­ta, Kööpen­ham­i­nas­ta, Rot­ter­dam/Haag-seudul­ta, Madridista, Berli­in­istä ja Pari­i­sista. Lisäk­si tukio­su­u­den absolu­ut­ti­nen kus­tan­nus on korkeampi Tukhol­mas­sa, Oslos­sa ja Lon­toos­sa. Helsin­ki löy­tyy siis ver­tail­uryh­män keskeltä.
    Sen sijaan joukkoli­iken­nematko­jen kasvupros­ent­ti on HSL-alueel­la tilas­ton kärjessä.

    Lähde: EMTA-barometri 2014
    http://www.emta.com/IMG/pdf/2014_barometer_brochure.pdf

  26. Kalle: Kort­telin avaami­nen vie heti oman rauhan. 

    Puis­to vie oman rauhan?

    Voi vain kuvitel­la miltä pari umpiko­rt­telia näyt­täisi keskel­lä puis­toa. Aivan lois­ta­va idea.

  27. Gre­jus: Puis­to vie oman rauhan?

    Voi vain kuvitel­la miltä pari umpiko­rt­telia näyt­täisi keskel­lä puis­toa. Aivan lois­ta­va idea.

    Eihän ne umpiko­rt­telit keskel­lä puis­toa ole, vaan puis­toalueen reunoil­la. Kat­so: http://i.imgur.com/o4nh8TD.jpg

    Keskel­lä ole­va puis­toti­la toimii hyvin sekä alueen asukkaiden että mah­dol­lis­ten vierail­i­joiden kannal­ta. Kort­telien sisäpi­hat ovat asukkaiden yksi­ty­isiä. Parem­pi tuo minus­ta on kuin KSV:n ehdo­tus, joka sekin on tosin ihan ok.

  28. ^ Lisäys. Minus­ta Urban Helsin­gin ehdo­tus muis­tut­taa rak­en­teeltaan Torkke­lin­mäkeä, joka on saman­laista kort­telien ympäröimää julkista/puolijulkista puis­toaluet­ta. Ja hienoa kaupunkia samal­la. http://i.imgur.com/LFxdadV.jpg

    No, meni jo.

  29. ze: Eihän ne umpiko­rt­telit keskel­lä puis­toa ole, vaan puis­toalueen reunoil­la. Kat­so: http://i.imgur.com/o4nh8TD.jpg

    Niistä kort­teleista kan­nat­taa muo­dostaa suo­jaa­va muuri alueen ulkop­uolen suun­taan, mut­ta mitään järkeä ei ole sulkea yksit­täistä kort­telia puis­toalueen suuntaan.

    Tuos­sa tietysti puis­toalue on kor­vat­tu suurim­mak­si osak­si kaduil­la, mut­ta ei sekään kovin järkevältä tunnu.

  30. Miten on mah­dol­lista, että myös Koske­lan kau­nis, puis­tom­ainen sairaala-alueen tont­ti altiste­taan pakkomiel­teeno­maisen tiivistämisen riivaa­malle asun­torak­en­tamisen ideologialle?

    Tun­sin kyseisen alueen aiem­min aika huonos­ti. Nyt, käy­tyäni siel­lä sat­tumoisin täl­lä viikol­la, aloin vas­ta taju­ta, minkälaisen vaaran Koske­lan sairaala-alueellekin tehdyt, tiivistävät lisäraken­nus­su­un­nitel­mat tuol­la saat­ta­vat aiheuttaa. 

    Vaik­ka sinne ehkä jokunen ylimääräi­nen asukas saat­taisikin mah­tua, onko mitään takei­ta siitä, että alueen puis­tom­aisen ympäristön parhaat puo­let säi­lyvät a) rak­en­tamisen aikana, ja b) sen jäl­keen? 3000 uut­ta asukas­ta siel­lä kuu­lostaa aika paljolta.

  31. Sakke:
    Miten on mah­dol­lista, että myös Koske­lan kau­nis, puis­tom­ainen sairaala-alueen tont­ti altiste­taan pakkomiel­teeno­maisen tiivistämisen riivaa­malle asun­torak­en­tamisen ideologialle?

    Tun­sin kyseisen alueen aiem­min aika huonos­ti. Nyt, käy­tyäni siel­lä sat­tumoisin täl­lä viikol­la, aloin vas­ta taju­ta, minkälaisen vaaran Koske­lan sairaala-alueellekin tehdyt, tiivistävät lisäraken­nus­su­un­nitel­mat tuol­la saat­ta­vat aiheuttaa. 

    Vaik­ka sinne ehkä jokunen ylimääräi­nen asukas saat­taisikin mah­tua, onko mitään takei­ta siitä, että alueen puis­tom­aisen ympäristön parhaat puo­let säi­lyvät a) rak­en­tamisen aikana, ja b) sen jälkeen?3000 uut­ta asukas­ta siel­lä kuu­lostaa aika paljolta.

    Aika vaikea on tuonne löytää ku etsiä Helsinkin kaupun­ki ter­veyshuol­lon ain­oa omatarve­jake­lu­toimip­iste. Vaik­ka eksyin matkalla kak­si ker­taa löytää sairaala lop­ul­ta. jakelupiste myös siel­lä sisälä vaikeampi löytää. 

    Sel­l­a­sia oli myös muual­la mon­ta ennekuin kaik­ki keski­tyt­ti­in. Ne helpo löy­tyä. Kivelä siaraala paras. pitkä mat­ka ei silti.

    Räty sekö asial­la keski­tyspäätös tekemässä?

  32. Hes­mej: Aika vaikea on tuonne löytää ku etsiä Helsinkin kaupun­ki ter­veyshuol­lon ain­oa omatarve­jake­lu­toimip­iste. Vaik­ka eksyin matkalla kak­si ker­taa löytää sairaala lop­ul­ta. jakelupiste myös siel­lä sisälä vaikeampi löytää. 

    Sel­l­a­sia oli myös muual­la mon­ta ennekuin kaik­ki keski­tyt­ti­in. Ne helpo löy­tyä. Kivelä siaraala paras. pitkä mat­ka ei silti.

    Räty seköasial­la keski­tyspäätös tekemässä?

    En tiedä kuka tuol­laisen keskit­tämis­päätök­sen on mah­tanut tehdä. En minä tiedä Rädynkään tekemi­sistä, luul­tavasti aika monia päätök­siä. Jostain syys­tä meil­lä on tosi­aankin Helsin­gin kokoises­sa, yli 600.000 asukkaan kaupungis­sa jäl­jel­lä nyt vain yksi ain­oa tätä palvelua anta­va, kun­nalli­nen palvelupiste (tai siis jakelupis­teen luukku). Se on tosin talos­sa, joka on kai aika pian ison raken­nustyö­maan keskel­lä, jos tuonne aio­taan koh­ta tosi­aan rak­en­taa 3000 asuntoa. 

    Jakelupiste on siel­lä Koske­lan sairaala-alueen keskel­lä, melko isos­sa talos­sa, sen han­kalasti löy­det­tävis­sä olevas­sa rapus­sa, ja peräti talon kol­man­nes­sa ker­rokses­sa. Hyvä­jalkainen van­hus voinee aina vali­ta hissin tai rap­pusten kiipeämisen välil­lä. Pysyvät siten ehkä vetreämp­inä, vai mitä? Esimerkik­si Kivelän sairaalas­sa jakelupiste oli poh­ja-ker­rokses­sa, kätevästi heti sisäänkäyn­nin vier­essä. Hert­toniemessäkin hom­ma aikoinaan hoitui.

    Koske­lan sairaalan jakelupis­teessä on käytävän var­rel­la pitkä rivi tuole­ja, joista voi vali­ta, jos vain vapaa istuma­paik­ka löy­tyy. (Kai niitä löy­tyy, kun koko paik­ka on aika vaikea löytää.) Tuo istuma­paik­ka lie­nee eri­no­maisen hyvä asia, kun ker­ran sairaat ja van­hat ihmiset niitä tarvikkei­ta kai juuri eniten käyt­tävät. Moni tapaa­mani ihmi­nen, mm. eräs inva­li­di ko. talon vier­essä vahvisti myös sen jakelupis­teen, oikean rapun ja koko talonkin löytämisen vaikeuden.

    Onko hyvä vai huono asia, jos yksi­tyisel­lä puolel­la kyetään jatkos­sa takaa­maan vähin­tään yhtä hyvä tai parem­pi vai­h­toe­hto, kuin tuo yksi ain­oa, yli 600.000 asukkaan joukkoa palvel­e­va kun­nal­lisen jakelupis­teen luukku? Kaik­ki eivät siel­lä viimek­si­maini­tus­sa kuitenkaan vieraile, voi tosin joku tode­ta. Ensi käyn­nin jäl­keen en epäil­isi sitä toisaal­ta enää minäkään …

    PS. Jakelupis­teen työn­tek­i­jät oli­vat kuitenkin sekä avu­li­ai­ta että ystäväl­lisiä. Siitä heille kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.