Lausunto HIFK:n halli ja kiinteistökehityssuunnitelmasta
Jotenkin alkaisi tuntua yksinkertaisemmalta, että käytettäisiin rahaa. Tuon rahan voisi hankkia kaupungin johtamalla kaavoituksella samalla alueella. Tulisi tarkoituksenmukaisempaa maankäyttöä — ei tarvitsisi esimerkiksi tuhoa Töölön kaupallisia palveluja suurella automarketilla — ja rakentaminen voitaisiin sijoittaa tarkoituksenmukaisemmin.
En tiedä, millä hinnalla HIFK aikoo tuon erittäin arvokkaan maa saada, mutta laskelmissa vilahti luku 30 M€. Kun hanke on noin 150 000 k‑m2, (riippuu vähän siitä, mitä siihen lasketaan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin halpaa maata ei ole Helsingissä missään. Tarjouskilpailu tuolla alueella tuottaisi varmaankin kymmenkertaisen hinnan. Aika isosta tuesta olisi siis kyse.
Sinänsä sellaista aktiviteettia, jota HIFK alueelle suunnittelee, on kunnilla tapana tukea.
Laitettiin viikoksi pöydälle.
Koskelan sairaala-alueen kaava
Hyväksyttiin kiitoksin. Kolmetuhatta asukasta!
Lohiapajalahden kaava
Pyysin viikoksi pöydälle. Kysyin, olisiko tähän voinut kaavoittaa enemmänkin, kun ensin pannaan merinäköalat nurin. Vastauksena oli taas kerran, että pysäköinti ei onnistu. No, Lauttasaaressa kai ihan oikeasti on autoilevia asukkaita.
Kesäkadun toimistotalosta asuintalo
Hyväksyttiin kiitoksin. Pitänee aikanaan käydä katsomassa, mitä niille suojelluille aulatiloille tehdään.
Hammaslääketieteen ja oikeuslääketieteen alueelle asuntoja
Tämä on oikeastaan ensimmäinen bulevardihanke. Tähän tulee 2 000 asukasta, joten tämän jälkeen luvatuista 80 000 asukkaasta puuttuu enää 78 000. Mannerheimintiellä ylittyvät typen oksidien arvot nykytiedoin, mutta mutta liikenteen päästöjen oletetaan pienenevän. Onhan HSL esimerkiksi siirtymässä sähköbusseihin.
Alueen naapureilla on 200 tyhjillään (vuokraamatta olevaa) paikkaa, Joenkin tuntuisi luontevalta alntaa niiden normia kokemuspohjaisesti ja vuokrata ne 200 paikkaa tälle alueelle. Säästö viisi miljoonaa, jos paikan hinta pidetään 25 000 euroa.
Mitähän Helsingille pitäisi tehdä. Kaikenlaisiin halleihin törsätään rahaa. Kuitenkin suurin tuhlaus on huisat asuinkustannukset, jotka vievät pien- ja keskituloisten rahat jonnekin maanomistajille tai ties minne. PAM änkyröi kun rahat eivät riitä, mutta inflatiomyllyn pyörittäminen ei tähän auta.
En millään usko, että Helsingin keskusta tarjoaa työpaikoilla sellaista etua, että se kompensoisi korkeat asumis ja ruuhkakustannukset. Miksi ihmeessä helsikiläiset paheksuvat kehätiemarketteja. Pitäisikö käydä kampissa tekemässä kaikki ostokset kuitenkin aiheuttamatta liikennettä.
Asukkaiden ehdottama vaihtoehtoinen suunnitelma Lohiapajanlahdelle ei sitten kiinnosta lautakuntaa? Asukkaathan ovat ehdottaneet rakentamista vieressä olevalle Meritaidon tontille, joka on vapautumassa valtion käytöstä. Valmis maapohja, ei ruoppaustarvetta. Ei tarvitsisi tuhota merinäköaloja, eikä myllertää satama-aluetta uusiksi.
OS kirjoitti
“Jotenkin alkaisi tuntua yksinkertaisemmalta, että käytettäisiin rahaa.”
Sellainehan painvastoin sotkisi asioita tekemällä ne läpinäkyvämmmiksi.
Varmasti Lauttasaaressa autoillaan, elokuusta alkaen vielä aiempaakin enemmän. Mutta Larussa jos missä pitäisi olla varaa panna ne parkkipaikat maan alle. Jos ei sielläkään kannata, niin missä ihmeessä sitten?
Nämä “asukkaiden vaihtoehtoiset” ovat jollain tapaa tahattoman hauskoja. Ei se niin mene, että tietylle postinumeroalueelle pitää saada tietty neliömäärä rakentamista, ja sitten neuvotellaan että minne se X m2 tulee. Sinne rakennetaan, minne sopii. Tässä tapauksessa todennäköisesti sekä KSV:n että asukkaiden ehdotuksen mukaan, ei joko-tai.
“… on vapautumassa valtion käytöstä.”
Kysyä sopii, minkä vuoksi? Ollaanko kaikki valtion laitokset savustamassa Helsingistä?
Ode: “En tiedä, millä hinnalla HIFK aikoo tuon erittäin arvokkaan maa saada, mutta laskelmissa vilahti luku 30 M€. Kun hanke on noin 150 000 k‑m2, (riippuu vähän siitä, mitä siihen lasketaan mukaan) olisi tuo siis noin 200 €/km2. Näin halpaa maata ei ole Helsingissä missään. Tarjouskilpailu tuolla alueella tuottaisi varmaankin kymmenkertaisen hinnan. Aika isosta tuesta olisi siis kyse.”
Lieneekö esillä ollut listan keskusteluotsikon alle nostamani EU:n säädöstö yritystuista tontinhintoja subventoimalla? Kun itse työssäni väännän kunnan tontintuovutuksiin liittyviä asioita, niin ao. säädöstöön liittyen on tuotu esiin esim. 10 vuoden kanneaikaa, mikäli tontinhintasubventiota ei ole käsitelty (ja hyväksytetty) aukilaskettuna yritystukena.
Yllä olevan lainauksen perusteella tuki olisi esim. 1800 €/k‑m2 x 150.000 k‑m2 = 270.000.000 €!
Tontivuokraksi 3€/k‑m2 per kuukausi indeksiin sidottuna ja tontti vuokralle. Vai menisikö vielä korkeampikin läpi?
Halvemmaksi siis tulisi kaupungille huutokaupata tontti ja rakentaa halli omalla kustannuksella, eikä antaa ilmaista rahaa kokoomus-jääkiekko-klikille.
Toinen vaihtoehto olisi huutokaupata tontti, johon kuuluu velvoitteena rakentaa tuo jäähalli ja vuokrata sitä seuraavat 30 vuotta johonkin sovittuun hintaan jääkiekkoilijoille.
Joka tapauksessa hanke on kilpailutettava.
Jos Helsinki haluaa tukea hallia, kannattaisi silti järjestää tarjouskilpailu.
Jos Helsinki tekisi päätöksen tukea hallia esim. 200 miljoonalla, HIFK:n tarjouksen pitäisi olla toiseksi paras tarjous — 200 miljoonaa + 1€ jotta se saisi hallin.
Jos Helsinki tekisi päätöksen tukea hallia esim. 30 miljoonalla, vanha halli voitaisiin kunnostaa. Eihän siihen tarvita kiinteistösijoittajien hotelleja, asuntoja tai kauppakeskuksia.
Ehkä Töölöseen voisi jonkun vähän isommankin kaupan rakentaa ilman, että palvelut sieltä katoavat. Nykyäänhän siellä on harvakseltaan jokunen Siwa ja Alepa. Töölössä on kuitenkin asukaspohjaa sen verran, ettei sitä voisi verrata kehäteiden varteen pelloille rakennettaviin automarketteihin.
Niinpä. Mutta HIFK&co:n ansio on siinä, että he ovat ehdottaneet, että hyvällä paikalla olevalle isolle tyhjälle alueelle rakennettaisiin jotain. Kaupungille ei olisi tullut mieleen kaavoittaa paikalle mitään sataan vuoteen, jolloin ei ole menetetty mitään vaan vain voitetaan jotain. Vrt. Töölönlahtea kaavoitettiin suunnilleen sata vuotta ennen kuin saatiin jotain rakennettua, ja lopputulos ei olisi voinut olla juuri huonompi, jos yksityinen toimija olisi päästetty suunnittelemaan aluetta jo aikapäiviä sitten 😉
Tullinpuomiin rakennetaan parhaillaan S‑marketia ja Taivallahden kasarmeille K‑supermarketia. Nämä parantavat Töölön tarjontaa aika paljon, vaikka eivät toki mitään hypermarketeja olekaan.
En ole samaa mieltä rahan lahjoittamisesta, mutta Töölönlahdesta olen täysin samaa mieltä. Alue on ankea lättänä laatikkokeskittymä.
Miksi näistäkin taloista piti tehdä tällaisia matalia pakkilaatikoit? Ero esimerkiksi Oslon rautatieaseman viereiseen toimistokortteliin on huikea ja nimenomaan huikean masentava Helsingin kannalta.
Viime kesänä uutisoitiin, että Taaleritehdas lähtee mukaan HIFK:n halliprojektin taustajoukkoihin. Mukava, että Taaleritehtaan sijoittajat ovat näin kiinnostuneita jääkiekkoilun kehittämisestä ja perinteikkään urheiluseuran toiminnan tukemisesta.
Lauttasaaressa pitäisi ajatella isommin. Lohiapajanlahtea kannattaa täyttää, niin saadaan kunnolla kortteleita paikalle. Näin saataisiin helpmmin myös silta Lauttasaaresta Jätkäsaareen. Rakennusoikeuden arvo varmasti kustantaisi merentäytöt. Ei missään nimessä kannata sinetöidä tuon alueen käyttöä noin tehottoman kaavan vuoksi.
Niitä pakkilaatikoita ei olisi ensinkään pitänyt rakentaa, vaan tehdä paikalle kunnollinen puisto. Mutta kun kaupunki ja valtio tekivät maankäyttösopimuksen, joka edellytti rakentamaan tietyn määrän kerrosalaa alueelle, niin minkäs siinä kaavoittajakaan tekee…
Kommenttini kannattaa jättää julkaisematta, mutta ehkä siinä voisi olla kirjoitukseen ideaa.
EKP:n rahasinko puhuu jatkossa 80 miljardia euroa kuussa. Wikipedian mukaan euroalueella on n. 340 miljoonaa asukasta. Eli julkisyhteisöjen velkakirjaostojen sijaan voisimme jakaa jokaiselle euroalueen kansalaiselle 235 euroa kuussa puhtaana käteen vauvasta vaariin.
Kaikille kansalaipalkka?
Saisiko helikopteriraha enemmän elvytysefektiä aikaan, kuin kankeitten julkisten rakenteiden tekohengitys?
Tästä rahanjakamisesta on viimeisten parin vuoden aikana ollut paljon juttuja talousalan julkaisuissa, ja suora rahan jakaminen kansalaiselle on siis aivan legitiimi idea.
Tässä muutamia ajatuksia tähän liittyen: Ongelmana on kokonaiskysynnän liian matala taso ja liian korkea säästämisaste, siis kannattaa keskittyä nimenomaan kokonaiskysyntää lisääviin toimiin.
Euroopassa on ongelmana pankkien surkea tilanne ja Japanin esimerkistä tiedämme, ettei elpyminen onnistu mikäli pankit ovat käveleviä ruumiita.
Mikäli valtiot saataisiin varmasti kuluttamaan kaikki setelielvytyksellä annettavat rahat velkojen takaisin maksun sijaan, olisi elvytyksellä tehoa. Vaikuttaa siltä, että valtioiden kulutusalttius on kotitalouksia korkeampaa joten tämä puoltaa rahan jakamista valtioille.
Seikka joka puoltaa rahan jakamista pankkien kautta on se, että tämä parantaa pankkien kannattavuutta ja osaltaan auttaisi pankkisektorin siivoamisessa.
Henkilökohtaisesti pelkonani on, että EKP on jo aikaillut siin kauan, että point of no return on jo ohitettu, ja että EKP jatkossakin aikailee kaikessa päätöksenteossaan niin kauan että ollaan jatkuvasti tilannetta jäljessä: liian vähän liian myöhään.
Tuolla jos jossain pihat kannattaa avata ulkopuolelle, eli puistoalueelle. Mitä hyötyä olisi umpipihasta puistoalueen keskellä?
Onko Urban Helsinki ryhmällä mitään muita kriteereitä ehdotuksilleen, kuin saada mahdollisimman paljon ihmisiä mahdollisimman pienelle alueelle? Ehkä kannattaisi olla?
Periaatteessa noin, mutta suurin puute tarjonnassa on kauppahalli. Töölön tori on onneksi toimiva ja mm. vihannespuolta voi pitää jopa hyvänä.
Jotta nuo uudet kaupat toimisivat, pitää laadun olla vähintään Stockan tasoa. Muuten asiakas ottaa spåran. Stockan taso ei ole tänä päivänä paljoa ja Keskon konseptilla se ollee mahdollista. SOK:sta en ole varma.
Korttelin avaaminen vie heti oman rauhan. Normaalisti kaupunki kypsyy umpikortteleiksi, mutta Helsinkiä kaavoittavatkin maalaiset. Sitten ihmetellään, miksei palvelut pelaa, joukkoliikenne on tutkitusti maailman kalleinta veronmaksajalle ja kantakaupungin hinnat ovat pilvissä.
Umpikortteleilla saadaan myös yksityisiä piha-alueita. Alueen keskelle jää joka tapauksessa suuri puolijulkinen puistoalue.
Mahdollisimman suuri asukasmäärä on tuskin ollut Urban Helsingin ainoa tavoite talojen kerrosluvuista ja viheralueiden määrästä päätellen…
Internet-keskusteluissa esitetyistä tutkimusväitteistä on tutkitusti 93,6 % täyttä puppua. Sivistyneessä keskustelussa on tapana esittää lähdeviite, kun halutaan vedota tutkimustietoon. Oman pipon alle on tietysti vaikea linkittää.
Pelkästään eurooppalaisten verrokkikaupunkien (EMTA:n 24 jäsentä) tilastossa löytyy Helsinkiä korkeampi verovaroilla katettu prosenttiosuus joukkoliikenteen hoitokustannuksista Prahasta, Budapestistä ja Varsovasta, Kööpenhaminasta, Rotterdam/Haag-seudulta, Madridista, Berliinistä ja Pariisista. Lisäksi tukiosuuden absoluuttinen kustannus on korkeampi Tukholmassa, Oslossa ja Lontoossa. Helsinki löytyy siis vertailuryhmän keskeltä.
Sen sijaan joukkoliikennematkojen kasvuprosentti on HSL-alueella tilaston kärjessä.
Lähde: EMTA-barometri 2014
http://www.emta.com/IMG/pdf/2014_barometer_brochure.pdf
Puisto vie oman rauhan?
Voi vain kuvitella miltä pari umpikorttelia näyttäisi keskellä puistoa. Aivan loistava idea.
Eihän ne umpikorttelit keskellä puistoa ole, vaan puistoalueen reunoilla. Katso: http://i.imgur.com/o4nh8TD.jpg
Keskellä oleva puistotila toimii hyvin sekä alueen asukkaiden että mahdollisten vierailijoiden kannalta. Korttelien sisäpihat ovat asukkaiden yksityisiä. Parempi tuo minusta on kuin KSV:n ehdotus, joka sekin on tosin ihan ok.
^ Lisäys. Minusta Urban Helsingin ehdotus muistuttaa rakenteeltaan Torkkelinmäkeä, joka on samanlaista korttelien ympäröimää julkista/puolijulkista puistoaluetta. Ja hienoa kaupunkia samalla. http://i.imgur.com/LFxdadV.jpg
No, meni jo.
Niistä kortteleista kannattaa muodostaa suojaava muuri alueen ulkopuolen suuntaan, mutta mitään järkeä ei ole sulkea yksittäistä korttelia puistoalueen suuntaan.
Tuossa tietysti puistoalue on korvattu suurimmaksi osaksi kaduilla, mutta ei sekään kovin järkevältä tunnu.
Miten on mahdollista, että myös Koskelan kaunis, puistomainen sairaala-alueen tontti altistetaan pakkomielteenomaisen tiivistämisen riivaamalle asuntorakentamisen ideologialle?
Tunsin kyseisen alueen aiemmin aika huonosti. Nyt, käytyäni siellä sattumoisin tällä viikolla, aloin vasta tajuta, minkälaisen vaaran Koskelan sairaala-alueellekin tehdyt, tiivistävät lisärakennussuunnitelmat tuolla saattavat aiheuttaa.
Vaikka sinne ehkä jokunen ylimääräinen asukas saattaisikin mahtua, onko mitään takeita siitä, että alueen puistomaisen ympäristön parhaat puolet säilyvät a) rakentamisen aikana, ja b) sen jälkeen? 3000 uutta asukasta siellä kuulostaa aika paljolta.
Aika vaikea on tuonne löytää ku etsiä Helsinkin kaupunki terveyshuollon ainoa omatarvejakelutoimipiste. Vaikka eksyin matkalla kaksi kertaa löytää sairaala lopulta. jakelupiste myös siellä sisälä vaikeampi löytää.
Sellasia oli myös muualla monta ennekuin kaikki keskityttiin. Ne helpo löytyä. Kivelä siaraala paras. pitkä matka ei silti.
Räty sekö asialla keskityspäätös tekemässä?
En tiedä kuka tuollaisen keskittämispäätöksen on mahtanut tehdä. En minä tiedä Rädynkään tekemisistä, luultavasti aika monia päätöksiä. Jostain syystä meillä on tosiaankin Helsingin kokoisessa, yli 600.000 asukkaan kaupungissa jäljellä nyt vain yksi ainoa tätä palvelua antava, kunnallinen palvelupiste (tai siis jakelupisteen luukku). Se on tosin talossa, joka on kai aika pian ison rakennustyömaan keskellä, jos tuonne aiotaan kohta tosiaan rakentaa 3000 asuntoa.
Jakelupiste on siellä Koskelan sairaala-alueen keskellä, melko isossa talossa, sen hankalasti löydettävissä olevassa rapussa, ja peräti talon kolmannessa kerroksessa. Hyväjalkainen vanhus voinee aina valita hissin tai rappusten kiipeämisen välillä. Pysyvät siten ehkä vetreämpinä, vai mitä? Esimerkiksi Kivelän sairaalassa jakelupiste oli pohja-kerroksessa, kätevästi heti sisäänkäynnin vieressä. Herttoniemessäkin homma aikoinaan hoitui.
Koskelan sairaalan jakelupisteessä on käytävän varrella pitkä rivi tuoleja, joista voi valita, jos vain vapaa istumapaikka löytyy. (Kai niitä löytyy, kun koko paikka on aika vaikea löytää.) Tuo istumapaikka lienee erinomaisen hyvä asia, kun kerran sairaat ja vanhat ihmiset niitä tarvikkeita kai juuri eniten käyttävät. Moni tapaamani ihminen, mm. eräs invalidi ko. talon vieressä vahvisti myös sen jakelupisteen, oikean rapun ja koko talonkin löytämisen vaikeuden.
Onko hyvä vai huono asia, jos yksityisellä puolella kyetään jatkossa takaamaan vähintään yhtä hyvä tai parempi vaihtoehto, kuin tuo yksi ainoa, yli 600.000 asukkaan joukkoa palveleva kunnallisen jakelupisteen luukku? Kaikki eivät siellä viimeksimainitussa kuitenkaan vieraile, voi tosin joku todeta. Ensi käynnin jälkeen en epäilisi sitä toisaalta enää minäkään …
PS. Jakelupisteen työntekijät olivat kuitenkin sekä avuliaita että ystävällisiä. Siitä heille kiitos!