Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen

New York Times ker­too uut­ta tut­ki­muk­sis­ta, jot­ka käsit­te­le­vät osoit­teen vai­ku­tus­ta las­ten tule­vai­suu­teen. Tämän mukaan vai­ku­tus on suu­rem­pi kuin mihin aiem­mis­ta tut­ki­muk­sis­sa päädytty.

= = =

Yksi asun­to­po­li­tii­kan kysy­myk­siä on, kuin­ka pal­jon asui­na­luei­den sosi­aa­li­ses­ta eriy­ty­mi­ses­tä on hait­taa. Huon­omai­nei­sis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa asu­vat lap­set menes­ty­vät elä­mäs­sään mui­ta huo­nom­min, mut­ta sitä ei tie­de­tä, joh­tuu­ko tämä per­hees­tä vai osoitteesta.

Kos­ka olen aiem­min täl­lä blo­gil­la vii­tan­nut yhdys­val­ta­lai­seen tut­ki­muk­seen Moving to Oppor­tu­ni­ty, haluan ker­toa, että asias­ta on tul­lut uut­ta tie­toa huo­nol­la asui­na­lu­eel­le kas­va­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta las­ten tulevaisuuteen.

Tuo Moving to oppor­tu­ni­ty ‑tut­ki­mus teh­tiin niin, että slum­mis­sa asu­vat sai­vat mah­dol­li­suu­den arvon­taan, jos­sa arvon­nan voit­ta­jat pää­si­vät muut­ta­maan parem­mal­le asui­na­lu­eel­le yhteis­kun­nan kus­tan­ta­mi­na. Arvon­nas­sa hävin­neet muo­dos­ti­vat ver­tai­lu­ryh­män. Tulos­ten mukaan aikuis­ten elä­mä ei sii­tä kohen­tu­nut. Syr­jäy­ty­nyt työ­tön pysyi syr­jäy­ty­nee­nä työt­tö­mä­nä, mut­ta las­ten tule­vai­suus muut­tui parem­mak­si kes­ki­luok­kai­sil­la alueil­la. Vai­ku­tus oli sitä suu­rem­pi, mitä nuo­rem­pi­na lap­set oli­vat muut­ta­neet. Las­ten menes­ty­mi­sen mit­ta­ri­na käy­tet­tiin tie­tys­ti tulo­ta­soa, Ame­ri­kas­sa kun ollaan.

Nyt New York Time­sin artik­ke­lin mukaan tämä­kin tulos on haas­tet­tu. Artik­ke­lin mukaan tut­ki­mus vähät­te­li muut­ta­mi­sen vai­ku­tus­ta, kos­ka näy­te oli harhainen.

Arvon­taan osal­lis­tut­tiin vapaa­eh­toi­suu­den poh­jal­ta ja vain ne osal­lis­tui­vat, jot­ka oli­vat huo­lis­saan slum­min vai­ku­tuk­ses­ta las­ten­sa elä­mään. Arvon­nas­sa hävin­neet muo­dos­ti­vat kont­rol­li­ryh­män, ja tämä kont­rol­li­ryh­mä oli se har­hai­nen — tai siis yhtä har­hai­nen kuin koe­ryh­mä. Se koos­tui per­heis­tä, jot­ka yrit­ti­vät par­haan kykyn­sä mukaan suo­jel­la lap­si­aan slum­mien vaa­roil­ta.  Sik­si kont­rol­li­ryh­mä pär­jä­si slum­mien olois­sa mui­ta paremmin.

Tut­ki­jat ovat nyt löy­tä­neet vähän vahin­gos­sa teh­dyn toi­sen kokeen, jos­sa arvon­taan osal­lis­tu­mi­nen ei ollut vapaa­eh­tois­ta.  Slum­meis­ta puret­tiin joi­ta­kin talo­ja ja asuk­kaat jou­tui­vat muut­ta­maan ulos slum­mis­ta halusi­vat sitä tai eivät– heil­le mak­set­tiin se kor­vauk­se­na kodin menet­tä­mi­ses­tä. Naa­pu­ri­ta­lo­jen asuk­kaat taas sai­vat jää­dä tai jou­tui­vat jää­mään. Tämä­kin muo­dos­ti erään­lai­sen satun­nais­te­tun kokeen, jos­sa kui­ten­kin otos oli erilainen.

Tämän tut­ki­muk­sen mukaan slum­mis­ta ulos muut­ta­mi­nen vai­kut­ti pal­jon enem­män las­ten tule­vai­suu­teen kuin tuon tie­teel­li­ses­ti raken­ne­tun kokeen, jos­sa aineis­to oli valikoitunutta.

Täs­tä voi­daan pää­tel­lä, että naa­pu­reil­la on vai­ku­tus­ta las­te­si tule­vai­suu­teen, aina­kin Yhdysvalloissa.

Ver­rat­tu­na Suo­meen, tämä tut­ki­mus sekä yliar­vioi että aliar­vioi kau­pun­gin­osan mer­ki­tys­tä ja tut­kii lisäk­si vähän vää­rää asiaa.

Yliar­vioi, kos­ka Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaik­kea, mis­sään Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta kou­lu­ja kuin ame­rik­ka­lai­sis­sa slum­meis­sa on. On meil­lä­kin ero­ja kou­lu­jen tasos­sa oppi­mi­sym­pä­ris­töi­nä (ero­na ovat enem­män luok­ka­to­ve­rit kuin opet­ta­jat) mut­ta erot ovat mität­tö­miä Yhdys­val­toi­hin verrattuna.

Aliar­vioi­vat, kos­ka Yhdys­val­lois­sa on mui­ta­kin estei­tä sosi­aa­li­sel­le liik­ku­vuu­del­la kuin osoi­te. Onhan Yhdys­val­lat sosi­aa­li­sel­ta liik­ku­vuu­del­taan hyvää brit­ti­läis­tä luok­kayh­teis­kun­nan tasoa. Kun Suo­mes­sa nuo muut esteet ovat vähäi­sem­piä, osoit­teen vai­ku­tuk­sen pois­ta­mi­nen vai­kut­taa enemmän.

Tut­kii vää­rää asi­aa. Segre­gaa­tion hait­ta­puo­let eivät rajoi­tu sen vai­ku­tuk­seen yksi­löi­hin. Ikä­viä seu­rauk­sia on sil­lä­kin, että sosi­aa­li­luo­kat erkaan­tu­vat toi­sis­taan. Voi esi­mer­kik­si tul­la Trum­pis­ta presidentti.

49 vastausta artikkeliin “Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen”

  1. Yhdys­val­lat on vähem­män meri­to­kraat­ti­nen kuin esim. Poh­jois­maat tie­tyis­sä suh­teis­sa, mut­ta toi­sis­sa suh­teis­sa se on meri­to­kraat­ti­sem­pi. Näin on sik­si, että Poh­jois­mais­sa tuloe­ro­ja on rajoi­tet­tu poli­tii­kan kei­noin pal­jon voi­mak­kaam­min, min­kä seu­rauk­se­na oman työ­pa­nok­sen arvon ja palk­ka­pus­sin koon yhteys on heikentynyt. 

    Tämä käy hyvin ilmi aikuis­ten kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä OECD-mais­sa kar­toit­ta­nees­ta PIAAC-tut­ki­muk­ses­ta. Numee­ris­ten tai­to­jen yhteys palk­ka­tu­loi­hin eri mais­sa oli tut­ki­muk­sen mukaan seu­raa­van­lai­nen (mui­den kyky­jen osal­ta tulok­set oli­vat hyvin samanlaisia):

    Austra­lia 0.200
    Austria 0.179
    Bel­gium 0.149
    Cana­da 0.193
    Cyprus 0.138
    Czech R. 0.124
    Den­mark 0.137
    Esto­nia 0.179
    Fin­land 0.142
    France 0.174
    Ger­ma­ny 0.235
    Ire­land 0.241
    Ita­ly 0.132
    Japan 0.184
    Korea 0.217
    Net­herl. 0.183
    Norway 0.127
    Poland 0.191
    Slo­vak R. 0.179
    Spain 0.228
    Swe­den 0.121
    U.K. 0.225
    U.S. 0.279

    Nuo luvut ovat tulok­sia regres­sio­ana­lyy­seis­tä, jois­sa ihmis­ten brut­to­tun­ti­pal­kan luon­nol­li­nen loga­rit­mi on seli­tet­tä­vä muut­tu­ja ja numee­ri­set tai­dot on selit­tä­vä muut­tu­ja. Luku­ja voi suun­nil­leen tul­ki­ta siten, että ne kuvaa­vat sitä suh­teel­lis­ta muu­tos­ta pal­kas­sa, joka on yhtey­des­sä numee­ri­sis­sa tai­dois­sa tapah­tu­vaan yhden kes­ki­ha­jon­nan muu­tok­seen. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa sel­lais­ten ihmis­ten, joi­den tai­dot eroa­vat yhden kes­ki­ha­jon­nan ver­ran, väli­nen palk­kae­ro on kes­ki­mää­rin 14,2 pro­sent­tia. Muis­sa Poh­jois­mas­sa tämä luku on samaa luok­kaa. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa luku on tut­ki­muk­sen kor­kein, noin kak­sin­ker­tai­nen Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na. Kos­ka kysees­sä ovat brut­to­tu­lot, todel­li­set kykyi­hin liit­ty­vät net­to­tu­loe­rot lie­ne­vät vie­lä suuremmat.

    Tuos­sa tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tiin lisäk­si sitä, mit­kä teki­jät selit­tä­vät mai­den väli­siä ero­ja sii­nä, miten työ­mark­ki­nat pal­kit­se­vat kog­ni­tii­vi­sis­ta kyvyis­tä. Kes­kei­set selit­tä­vät teki­jät näyt­täi­si­vät ole­van työ­voi­man jär­jes­täy­ty­nei­syy­sas­te, irti­sa­no­mis­suo­jan vah­vuus ja jul­ki­sen sek­to­rin osuus työ­mark­ki­nois­ta. Kos­ka Poh­jois­maat ovat kes­ki­mää­rin kai­kil­la näil­lä mit­ta­reil­la “vah­vo­ja”, kog­ni­tii­vi­sis­ta kyvyis­tä pal­ki­taan niis­sä vähem­män kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa, jois­sa työ­mark­ki­nat ovat lähem­pä­nä lais­sez-fai­re ‑ide­aa­lia aina­kin noi­den mai­nit­tu­jen teki­jöi­den osalta.

    Sanot­ta­koon vie­lä, että esi­tän nämä tulok­set vain tut­ki­muk­ses­ta nouse­vi­na fak­toi­na. En väi­tä, että tie­tyn­lai­nen tulo­ja­kau­ma oli­si parem­pi kuin toisenlainen.

    1. Kun kyse on regres­sio­keer­toi­mes­ta, suu­rem­mat tuloe­rot saa­vat auto­maat­ti­ses­ti aikaan suu­rem­man ker­toi­men. Kor­re­laa­tio­ker­roin oli­si tämän suh­teen neutraalimpi.

  2. Ruot­sis­sa on teh­ty lähin­nä lää­ke­tie­teel­li­siä tut­ki­muk­sia, jois­sa on tar­kas­tel­tu jul­ki­sis­ta rekis­te­reis­tä saa­tu­jen tie­to­jen avul­la asui­na­luei­den vai­ku­tus­ta ver­taa­mal­la sisa­ruk­sia toi­siin­sa. Näis­sä tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että sisa­ruk­set, jot­ka vaik­ka­pa muu­ton tai van­hem­pien eron vuok­si viet­tä­vät lap­suu­ten­sa hyvin eri­lai­sil­la asui­na­lueil­la, eivät eroa toi­sis­taan esi­mer­kik­si mitä tulee alt­tiu­teen sai­ras­tua skit­so­fre­ni­aan tai masen­nuk­seen tai teh­dä väki­val­ta­ri­kok­sia tai olla päih­de­riip­pu­vai­nen. Siten aina­kin näi­den muut­tu­jien osal­ta kor­re­laa­tio asui­na­lu­een huo­nou­den ja kiel­teis­ten tulos­ten välil­lä on ei-kausaa­li­nen. Todel­li­set kausaa­li­set syyt ovat per­heen sisäi­siä, toden­nä­köi­ses­ti lähin­nä geneet­ti­siä. Ks. tämä ja tämä tutkimus.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun kyse on regres­sio­keer­toi­mes­ta, suu­rem­mat tuloe­rot saa­vat auto­maat­ti­ses­ti aikaan suu­rem­man ker­toi­men. Kor­re­laa­tio­ker­roin oli­si tämän suh­teen neutraalimpi. 

    Kyky­jen suu­rem­pi vai­ku­tus palk­kaan itses­sään lisää tuloe­ro­ja, joten en näe, mik­si tämä vai­ku­tus pitäi­si eli­mi­noi­da ana­lyy­sis­tä. Tut­ki­muk­ses­sa kui­ten­kin tar­kas­tel­tiin myös kyky­jen vai­ku­tus­ta hen­ki­lön ordi­naa­li­seen ase­maan tulojakaumassa:

    A final alter­na­ti­ve way to mea­su­re ear­nings is to use a person’s posi­tion in the wit­hin-count­ry wage distri­bu­tion as depen­dent variable. This takes out any effects of cross-count­ry dif­fe­rences in ove­rall wage dis­per­sions and just con­si­ders rela­ti­ve ranks wit­hin a count­ry. As seen in the bot­tom row of Table A‑7, each stan­dard devia­tion in skills is rela­ted to a 10.3 percen­ti­le shift in the wage distri­bu­tion in the poo­led sample. Count­ries with the hig­hest returns in terms of the­se rank shifts in the count­ry-speci­fic wage distri­bu­tion are France, the Uni­ted King­dom, Austra­lia, the Uni­ted Sta­tes, Bel­gium, Ger­ma­ny, Ire­land, and the Net­her­lands. Int­ri­guingly, though, the Nor­dic count­ries (Norway, Den­mark, and Fin­land) – which had rela­ti­ve­ly low abso­lu­te skill returns – all have abo­ve-ave­ra­ge skill returns in this speci­fica­tion. The low returns to skills in the Nor­dic count­ries are thus att­ri­bu­table to limi­ted wage dis­per­sion in the­se count­ries and not to the extent to which skills move a per­son up in the res­pec­ti­ve wage distri­bu­tion. The same is not true, though, in other count­ries with low returns such as the Czech Republic, Cyprus, and Italy.

    Eli Poh­jois­mais­sa palk­ka kyl­lä sinäl­lään nousee kyky­jen muka­na ihan koh­ta­lai­sen meri­to­kraat­ti­ses­ti, mut­ta yhteis­kun­nan tulo­hai­ta­rin kapeu­den vuok­si vai­ku­tus on euroissa/kruunuissa mel­ko vaatimaton.

  4. Onko tut­ki­muk­sia jos­sa pojat ja tytöt ero­te­taan omik­si ryhmikseen? 

    Aina­kin Suo­mes­sa van­hem­man ja lap­sen sosi­aa­li­sen ase­man yhteys (elas­ti­suus) on erkaan­tu­nut pojil­la ja tytöil­lä nuo­rim­mil­la syn­ty­mä­ko­hor­teil­la (1976-) Tytöil­lä se las­kee edel­leen, mut­ta pojil­la se on alka­nut nous­ta (tytöil­lä 0.2, pojil­la 0.35). Mies­ten kou­lu­tus­ta­so on nous­sut nai­sia hitaam­min, mut­ta se tus­kin selit­tää eroa. 

    Vai­kut­taa­ko asui­na­lue poi­kiin ja tyt­töi­hin eri tavalla?

  5. Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaik­kea, mis­sään Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta kou­lu­ja kuin ame­rik­ka­lai­sis­sa slum­meis­sa on”.

    Koh­ta on.

  6. Nuo­ret mie­het asu­vat huo­nom­mis­sa osoit­teis­sa kuin nuo­ret nai­set syr­jin­nän takia. Jos vuo­kra­nan­ta­jal­la on mah­dol­li­suus vali­ta nai­nen mie­hen sijaan, hän tekee sen Tämä­kin var­maan vai­kut­taa suku­puol­ten tasa-arvo­kui­lun laa­je­ne­mi­seen vuo­si vuodelta.

  7. Judith Rich Har­ris kir­joit­ti juu­ri täs­tä kir­jas­sa The Nur­tu­re Assump­tion. Koti­kas­va­tuk­sel­la on vähem­män vai­ku­tus­ta lap­sen kas­vuun kuin kaveripiirillä.

    Perin­nöl­li­sil­lä teki­jöil­lä on tie­ten­kin suu­rin mer­ki­tys nor­maa­lil­la ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den vaihteluvälillä.

  8. Lap­sen ja nuo­ren elä­mään vai­kut­taa niin mon­ta muu­ta asi­aa kuin mil­lai­ses­sa pai­kas­sa asuu ja mil­lais­ta kou­lua käy.
    Suo­mes­sa on seu­raa­vat sei­kat jot­ka mah­dol­lis­ta­vat köy­hän per­heen nuo­ren sosi­aa­li­sen arvonnousun:
    1) pääsykokeet
    2) armeija
    3) harrastukset
    4) ylei­ses­ti ottaen vaa­ti­mat­to­muuus kau­nis­taa ‑ihan­teet

  9. Yhdys­val­lois­sa osoit­teen vai­ku­tus on mer­kit­tä­vä, kos­ka perus­o­pe­tuk­sen rahoi­tus on sidot­tu alu­een vero­tu­loi­hin. Seu­rauk­se­na on, että köy­hil­lä alueil­la on köy­hät kou­lut ja rik­kail­la rik­kaat ja erot ovat mer­kit­tä­viä. Jon­kin ver­ran varo­ja tasa­taan osa­val­tioi­den kaut­ta, mut­ta sii­hen rahoi­tuk­seen pääs­täk­seen kou­lul­la on men­tä­vä jo mel­ko huonosti. 

    Suo­mes­sa perus­kou­lun rahoi­tus hoi­de­taan käsit­tääk­se­ni hie­man eri tavalla.

  10. Ja kana­da­lai­set taas ovat vakuut­tu­nei­ta segre­gaa­tion hyvis­tä puo­lis­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa! Toi­saal­ta on tut­ki­muk­sia, jot­ka osoit­ta­vat alem­pien sosi­aa­li­luok­kien las­ten voi­van huo­nos­ti ylem­pien sosi­aa­li­luok­kien kou­luis­sa. Eli tulok­sia on suun­taan sekä toi­seen, mitä kukin halu­aa poi­mia esille. 

    Itse en pidä jär­ke­vä­nä kovin vah­vaa segre­gaa­tion estä­mis­tä. Sen sijaan slum­mit kan­nat­taa pur­kaa pois.

  11. Sur­kei­ta slum­me­ja:
    “Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaik­kea, mis­sään Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta kou­lu­ja kuin ame­rik­ka­lai­sis­sa slum­meis­sa on”.

    Koh­ta on.

    Sama vali­tet­ta­va huo­mio lie­nee teh­tä­vis­sä kou­lu­tuk­sen kai­kil­la tasoil­la. Mikä tätä maa­ta oikein rii­vaa, kun sääs­tö­jä teh­dään kou­lu­tuk­ses­ta ja jopa kir­jas­tois­ta, jot­ka ovat sen­tään sivis­tyk­sen peruspilareita! 

    Onko jo sel­vil­lä, miten kou­lu­tuk­sen kur­jis­ta­mis­toi­men­pi­teet koh­dis­tu­vat maas­sam­me maan­tie­teel­li­ses­ti? Oli­si kiin­nos­ta­vaa tie­tää, onko tilan­ne sama kaik­kial­la, vai onko täs­sä teh­ty aluepolitiikkaa?

    Onko esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun yli­opis­to­ja, esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­opis­toa ja Aal­to-yli­opis­toa, koh­del­tu tas­a­puo­li­ses­ti suh­tees­sa hyviin tulok­siin, jos teh­ty­jä leik­kauk­sia kat­so­taan koko val­ta­kun­nan tasolla?

    Onko iso­jen sääs­tö­pää­tös­ten taka­na pyr­ki­mys teh­dä maa­kun­tien etäy­li­opis­to­paik­ka­kun­nis­ta “parem­pia osoit­tei­ta”, vaik­ka nii­den perus­e­del­ly­tyk­set sel­lai­sik­si ovat, väes­tö­mää­rän ja ns. kriit­ti­sen mas­san puut­teen takia, sel­väs­ti esim. Hel­sin­kiä tai Espoo­ta, tai oikeas­taan siis pää­kau­pun­ki­seu­tua hei­kom­mat? Täl­läis­ten toi­mien seu­rauk­se­na pää­ty­ne­vät fik­suim­mat opis­ke­li­jat ulko­mail­le, ja maam­me loh­dut­to­mien näky­mien takia myös jää­vät sinne. 

    Onko hal­li­tuk­sel­lam­me ken­ties tavoit­tee­na, että maa­ham­me jää lopul­ta vain kal­jaa ryys­tä­vä, sekä hei­ken­ty­neen luku­tai­don ja työn puut­teen takia enää väri­tys­kir­jo­ja ja puu­vä­ri­ky­niä kau­pois­ta pihis­tä­vä, jou­ti­las väki?

    Asia on vaka­va, ja sen tie­tää var­maan­kin myös Akava!

  12. Suo­mes­sa on se ongel­ma, että nämä junt­tien lap­set, jot­ka hil­lu­vat ja häi­ri­köi­vät kou­luis­sa, aiheut­ta­vat monien oppi­lai­den huo­non koulumenestyksen.

    Olin itse kou­lus­sa, jos­sa luuse­rit mm. ulos­ti­vat tuu­le­tus­ka­na­vaan, polt­ti­vat tupak­kaa luo­kis­sa, ajoi­vat huma­las­sa autolla…

    Samat luuse­rit häi­ri­köi­vät kaik­kia oppi­tun­te­ja ja opis­ke­lus­ta ei tul­lut mitään.

    Kaik­ki nuo häi­ri­köt oli­vat muu­ten sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­den jälkikasvua.

    Väki­val­ta oli läs­nä jat­ku­vas­ti. Itse­mur­ha­kin tapah­tui ja useam­pi­kin yrit­ti sitä.

    Niin, minä jou­duin tähän kou­luun, kos­ka joku vii­sas byro­kraat­ti oli piir­tä­nyt vii­van kar­tal­le, jon­ka perus­teel­la kun­tam­me oppi­laat jaet­tiin ylä­kou­lui­hin. Kyvyil­lä tai opin­to­me­nes­tyk­sel­lä ei ollut mer­ki­tys­tä. Van­hem­pia­ni (vähän kou­lu­tet­tu­ja junt­te­ja hekin, kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la), ei kiin­nos­ta­nut opintomenestykseni.

    Ei sii­nä mitään, vai­keuk­sien kaut­ta täs­sä kui­ten­kin joka päi­vä men­nään koh­ti sitä, että nousen van­hem­pie­ni ja enti­sen koti­ka­tu­ni yhteis­kun­ta­luo­kas­ta ylemmäksi. 

    Ihan äsket­täin olen havah­tu­nut sii­hen, että miten suu­ri mer­ki­tys noil­la nuo­ruu­te­ni tapah­tu­mil­la oli sii­hen, ettei minus­ta heti aikuis­tut­tua­ni tul­lut mitään.

    Uskal­lan väit­tää, että jos oli­sin pää­ty­nyt “parem­paan kou­luun” (tai parem­paan kau­pun­kiin), niin oli­sin jo nyt muka­vas­sa ura­put­kes­sa. Onnek­si on vie­lä mahdollisuus.

    Minua käy suu­res­ti sää­lik­si kaik­ki lap­set, jot­ka haluai­si­vat menes­tyä opin­nois­saan, mut­ta kukaan ei väli­tä tai tue. 

    Jos nyt vie­lä pää­tyi­sin van­hem­mak­si, niin pyr­ki­sin kyl­lä kas­vat­ta­maan lap­ses­ta­ni ihmi­sen, enkä junt­tia ja pyr­ki­sin löy­tä­mään hänel­le par­haan mah­dol­li­sen kou­lun, jos­ta ammen­taa oppi ja tie­tä­mys työ­ural­le ja elä­mään ylipäätään.

    Niin, kyl­lä sil­lä osoit­teel­la var­mas­ti on vai­ku­tus­ta Suo­mes­sa. Aina­kin omas­sa tapauk­ses­sa­ni oli.

  13. Jan­ne:

    Tämä käy hyvin ilmi aikuis­ten kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä OECD-mais­sa kar­toit­ta­nees­ta PIAAC-tutkimuksesta. 

    Nuo luvut ovat tulok­sia regres­sio­ana­lyy­seis­tä, jois­sa ihmis­ten brut­to­tun­ti­pal­kan luon­nol­li­nen loga­rit­mi on seli­tet­tä­vä muut­tu­ja ja numee­ri­set tai­dot on selit­tä­vä muut­tu­ja. Luku­ja voi suun­nil­leen tul­ki­ta siten, että ne kuvaa­vat sitä suh­teel­lis­ta muu­tos­ta pal­kas­sa, joka on yhtey­des­sä numee­ri­sis­sa tai­dois­sa tapah­tu­vaan yhden kes­ki­ha­jon­nan muu­tok­seen. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa sel­lais­ten ihmis­ten, joi­den tai­dot eroa­vat yhden kes­ki­ha­jon­nan ver­ran, väli­nen palk­kae­ro on kes­ki­mää­rin 14,2 pro­sent­tia. Muis­sa Poh­jois­mas­sa tämä luku on samaa luok­kaa. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa luku on tut­ki­muk­sen kor­kein, noin kak­sin­ker­tai­nen Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na. Kos­ka kysees­sä ovat brut­to­tu­lot, todel­li­set kykyi­hin liit­ty­vät net­to­tu­loe­rot lie­ne­vät vie­lä suuremmat.

    Sanot­ta­koon vie­lä, että esi­tän nämä tulok­set vain tut­ki­muk­ses­ta nouse­vi­na faktoina. 

    Fak­to­ja, joi­ta aivan eri­tyi­ses­ti on pää­tet­ty etsiä. 

    Mikä­hän mah­tai­si olla tulos jos brut­to­pal­kan luon­nol­li­sen loga­rit­min sijaan etsit­täi­siin selit­tä­jää pal­kan hajon­tae­rol­le jokai­sen maan kes­ki­palk­kaan tai kes­kiar­vo­palk­kaan verrattuna?

    Esim. USA:ssa kes­kiar­vo­pal­kat ovat tulo­hui­pun nos­ta­mi­na sel­väs­ti medi­aa­ne­ja kor­keam­mal­la ja pel­käl­lä numee­ri­sel­la älyl­lä kes­ki­län­nen perus­ins­si tus­kin pää­see nii­hin. Sen sijaan Suo­mes­sa DI:t ovat liki poik­keuk­set­ta yli medi­aa­ni ja usein myös kes­kiar­vo­pal­kois­ta. Ties vaik­ka kes­ki­ha­jon­toi­na mitat­tu­na meil­lä oli­si vah­vem­pi yhteys pal­kan ja numee­ri­sen osaa­mi­sen välillä.

  14. Pahoit­te­len, mut­ta kun vih­rei­siin kuu­lu­va kir­joit­taa segre­gaa­tios­ta, en mal­ta olla tuo­mat­ta esiin maa­han­muut­toa. Onko Vih­reis­sä mie­tit­ty sitä, mikä vai­ku­tus sil­lä on köy­hien aluei­den kou­luis­sa ei ole vain suo­men­kie­li­siä, vaan oppi­lais­ta yhä suu­rem­man ja suu­rem­man osan äidin­kie­li on muu kuin suo­mi, sil­lä maa­han­muut­ta­jat kes­kit­ty­vät sel­lai­sil­le alueil­le jot­ka ovat köy­hiä? Hel­sin­gis­sä on jo nyt yksi kou­lu jos­sa suo­men­kie­li­set oppi­laat ovat vähem­mis­tös­sä. Ei voi olla vai­kut­ta­mat­ta köy­hien oppi­lai­den sää­ty­kier­ron mah­dol­li­suu­teen se, että hei­dän kou­luis­saan oppi­la­sai­nek­ses­ta suu­ren osan äidin­kie­li ei ole suo­mi, kun taas varak­kai­den kou­luis­sa lähes kaik­kien äidin­kie­li on suomi.

  15. OlliS:
    Judith Rich Har­ris kir­joit­ti juu­ri täs­tä kir­jas­sa The Nur­tu­re Assump­tion. Koti­kas­va­tuk­sel­la on vähem­män vai­ku­tus­ta lap­sen kas­vuun kuin kaveripiirillä.

    Perin­nöl­li­sil­lä teki­jöil­lä on tie­ten­kin suu­rin mer­ki­tys nor­maa­lil­la ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den vaihteluvälillä.

    Jos geneet­ti­sis­tä teki­jöis­tä on tut­ki­mus­ta, mil­lai­sil­la geneet­ti­sil­lä teki­jöil­lä on ollut vai­ku­tus­ta? Kuin­ka suu­ri vai­ku­tus on ollut esi­merk­kiä kog­ni­tii­vi­sil­la kyvyil­lä, impul­sii­vi­suu­del­la ja alt­tiu­del­la päihderiippuvuudelle?

  16. Kave­ri­pii­ri, kult­tuu­ri ja niis­sä opis­ke­lun arvos­tus? Entä yhteis­kun­nan virtaukset?

    Kan­sal­li­sen vähem­mis­töm­me kou­lu­tus­ta­son nos­ta­mi­nen on ollut todel­la hidas­ta, perin­neam­ma­tit kun opi­taan teke­mäl­lä. Jos­sain muis­sa vähem­mis­töis­sä taas oli­si vain outoa mene­mät­tä yli­opis­toon (lää­kik­seen, poli­le, kaup­pik­seen) kun muut­kin sin­ne suuntaavat.

    USA:ssa jos kuu­lut top 5% opis­ke­lu­jen rahoi­tus jär­jes­tyy huip­pu­yli­opis­tos­sa­kin. Suo­mes­sa panos­te­taan pää­sy­ko­kei­siin ja sen jäl­keen hans­ka putoaa.

    Jol­la­kin paik­ka­kun­nal­la ei vain ole tapa­na opis­kel­la ja sei­tä arvos­te­taan pai­kal­li­ses­ti rei­lu­na menin­ki­nä. Se on koko kun­nan ongelma.

    Ehkä polii­ti­kon amma­tis­sa ei kovin kum­mal­lis­ta osaa­mis­ta tar­vi­ta, kun aina­kaan sitä ei tun­nu­ta arvos­ta­van miten­kään. Ehkä se yli­opis­to­jen kou­lu­tus ei men­nyt ihan koh­dal­leen? Eivät puo­lu­eet tun­nu hou­kut­ta­van pro­fes­so­rei­ta oikein var­tee­not­ta­vik­si ja rahoi­e­tuik­si ehdokkaiksi?

    Enem­män kuin asui­na­luei­den seggre­gaa­tioon niin pauk­ku­ja pitäi­si lait­taa tie­toa arvos­ta­vaan yhteis­kun­taan ja sen kult­tuu­rin vaa­li­mi­seen ja kehit­tä­mi­sen. Se ei ole itses­tään­sel­vää ja pikem­min­kin kuu­luu aikaan kun Suo­mi oli tek­no­lo­gia­ke­hi­tyk­sen kär­ki­maa, jos­kus Ber­lii­nin muu­rin mur­tu­mi­sen jälkeen. 

    Var­mas­ti on esi­mer­kil­lis­tä ja kan­nus­tet­te­ta­vaa poi­mia pal­jon mar­jo­ja. Sil­ti. Kun tei­ni­poi­ka ilmoit­taa ole­van­sa ihan mitä tahan­sa muu­ta kuin vähää­kään nört­ti, joka jotain arvo­sa­no­ja sai­si, niin paha sii­nä on selit­tää, että jotain tie­naa­vak­si jää­keik­koi­li­jak­si tai amma­tim­musi­kok­si on muu­ten vai­keam­paa pääs­tä kuin professoriksi.

    San­ka­rei­ta medias­sa ovat ne, jota hais­tat­ta­vat pit­kät osaa­mi­sel­laan ja kas­vat­ta­vat vaik­ka lam­pai­ta. Eivät ne arjen san­ka­rit, joi­den ansios­ta vaik­ka net­ti toimii.

    Ehkä noi­ta huip­puo­saa­jia pitäi­si joten­kin arvos­taa? Vaik­ka palk­kae­ro­jen muodossa.

  17. Sano­taan­ko nyt näin, että Suo­mes­sa ei enää ole slum­me­ja. Nii­tä oli aikai­sem­min pal­jon­kin, mm. Kata­ja­nok­ka, Kal­lio ja Pasi­lan alue. Lisäk­si jokai­ses­sa van­has­sa kau­pun­gis­sa on ollut tai on pit­to­res­ki puu­ta­loa­lue, joka on ollut sel­vä slum­mia­lue. Suo­mes­sa slum­meis­ta on pääs­ty eroon hyväl­lä kun­nal­lis­hal­lin­nol­la ja val­tion panos­tuk­sel­la mm. las­ten ter­vey­den­huol­toon. Lap­si­kuol­lei­suus on mini­mis­sä täl­lä hetkellä.

    On muu­ten sit­ten täy­sin mie­len­vi­kais­ta ver­tail­la Suo­mea (5,6 mil­joo­naa asu­kas­ta) ja Yhdys­val­to­ja (330 mil­joo­naa asu­kas­ta) mil­lään tasol­la. Sopi­vam­pi ver­tai­lu­koh­de oli­si tie­ten­kin joku 5–8 mil­joo­nan asuk­kaan osa­val­tio mut­ta kai jon­kin­lai­nen suu­ruu­den­hul­luus estää tämän.

  18. Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaik­kea, mis­sään Suo­mes­sa ei ole niin sur­kei­ta kou­lu­ja kuin ame­rik­ka­lai­sis­sa slum­meis­sa on”

    Suo­men kans­sa on hyvin homo­gee­ni­nen, ja homo­gee­ni­syy­den sisäl­lä­kään erot ovat suh­teel­li­ses­ti pie­niä, aina­kin ver­rat­tu­na mui­hin EU maihin. 

    Slum­miu­tu­mi­nen näkyy parem­min yli­opis­tois­sa kuin katu­ku­vas­sa. Yli­opis­to­pro­fe­so­rei­ta on lähes kai­kis­ta EU mais­ta Suo­men yli­opis­tois­sa, Cana­das­ta, USAs­ta, Austra­lias­ta jne. Mus­tia afrik­ka­lai­sia toh­to­rei­ta on suo­mes­sa kou­lu­tet­tu jo monen vuo­den aika­na. Jot­kut heis­tä erit­täin lahjakkaita. 

    Ei yhtään mus­taa afrik­ka­lais­ta pää­tut­ki­jaa tai pro­fe­so­ria suo­ma­li­ses­sa yli­opis­tos­sa, ei edes yri­tyk­sis­sä. Ennak­ko­luu­lot pai­na­vat edel­leen huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin aka­tee­mi­set merii­tit ja yksi­lön kyvyt ja lahjakkuudet. 

    Hyvin kou­lu­te­tut afrik­ka­lai­set suun­taa­vat cana­daa­han jos­sa hei­tä ote­taan läm­pi­mäs­ti vas­taan ja niin ede­saut­ta­vat Cana­daan menes­ty­mi­seen ja kil­pai­lu­ky­vyn nos­ta­mi­seen. Suo­mi kou­lut­taa ja ihmet­te­lee, Cana­da poi­mii hedelmät.

  19. Jokai­nen ihmi­nen on lau­lun arvoi­nen, lau­loi Lavi aikoi­naan ja oikein lau­loi. Minus­ta ihmis­koh­ta­loi­ta ei tule luo­ki­tel­la tai edes ihme­tel­lä ns. menes­tyk­sen mukaan. Mitä menes­tys yli­pää­tään on? Arve­len­pa, ettei sitä voi­da mää­ri­tel­lä lain­kaan edes yksi­lö­ta­sol­la. Minus­ta tär­kein asia minul­le ja koko maa­il­mal­le on rakkaus.

    Kau­pun­gin osa-aluei­den las­ten menes­tyk­sen ver­tai­lua tär­keäm­pi kysy­mys Soi­nin­vaa­ral­le kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja­na on se, syn­tyy­kö kau­pun­gis­sa tai sen osa-alueil­la yli­pää­tään lap­sia. Mik­si koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku nai­sil­le on niin pie­ni kuin 1,34 Hel­sin­gis­sä. Mitä jär­keä oikeas­taan on, että Hel­sin­gin yleis­kaa­va hamu­aa jät­tio­saa Suo­men väes­tön­kas­vus­ta, vaik­ka se tie­tää yhä vähem­män lap­sia nais­ta koh­den? Yleis­kaa­van perus­te­luis­sa ei sano­ta sanaa­kaan syn­ty­vyy­des­tä ja voi arva­ta miksi.

  20. OS: ” Yli­mää­räi­sen työ­voi­man siir­ty­mi­nen maa­ta­lou­des­ta mui­hin elin­kei­noi­hin ei vähen­nä maa­ta­lous­tuo­tan­non mää­rää, mut­ta lisää tuo­tan­toa muis­sa elin­kei­nois­sa. Tek­no­lo­gi­sen kui­lun kiin­niot­ta­mi­nen mer­kit­see inves­toi­mis­ta teh­tai­siin ja infrastruktuuriin.”

    Jot­ta työ­voi­ma voi­si siir­tyä alku­tuo­tan­nos­ta mui­hin elin­kei­noi­hin, pitää tuo­tan­toa muut­taa vähem­män työ­voi­maa vaa­ti­vak­si. Tämä on tar­koit­ta­nut inves­toin­te­ja myös alku­tuo­tan­non alal­la. Mitä vähem­mäl­lä työ­voi­mal­la elin­tar­vik­kei­ta halu­taan tuot­taa, sitä suu­rem­mat inves­toin­nit vaa­di­taan. Inves­toin­tien lisäk­si maa­seu­tu on jou­tu­nut luo­vut­ta­maan kau­pun­kei­hin muut­ta­nei­den muka­na myös pal­jon hen­kis­tä ja aineel­lis­ta pääomaa.He ovat kou­lut­ta­neet sin­ne työ­voi­man ja ennak­ko­pe­rin­nöil­lä on raken­net­tu kau­pun­kien asun­not. Nyt maa­seu­dul­ta ei ole enää saa­ta­vis­sa kas­vun moot­to­rei­ta kaupunkeihin.

  21. Sepi: Fak­to­ja, joi­ta aivan eri­tyi­ses­ti on pää­tet­ty etsiä. 

    Mikä­hän mah­tai­si olla tulos jos brut­to­pal­kan luon­nol­li­sen loga­rit­min sijaan etsit­täi­siin selit­tä­jää pal­kan hajon­tae­rol­le jokai­sen maan kes­ki­palk­kaan tai kes­kiar­vo­palk­kaan verrattuna?

    Pal­kan loga­rit­min käyt­tä­mi­nen muut­tu­ja­na on talous­tie­tees­sä itses­tään­sel­vyys. Esi­mer­kik­si Google Scho­lar ‑haku löy­tää hakusa­nal­la “log wage” noin 12.600 tie­teel­lis­tä jul­kai­sua. Se ei siis ole mikään hake­mal­la haet­tu suu­re, vaan talous­tie­teel­li­sen palk­ka-ana­lyy­sin luon­te­va läh­tö­koh­ta. Min­kä tahan­sa muun ana­lyy­si­ta­van käyt­tä­mi­nen vaa­ti­si vah­vo­ja perus­te­lu­ja. Pal­kan loga­rit­mi, toi­sin kuin palk­ka luon­nol­li­sis­sa yksi­köis­sä, on nor­maa­lis­ti jakau­tu­nut, ja lisäk­si saa­tu regres­sio­ker­roin voi­daan tul­ki­ta suo­ra­vii­vai­ses­ti suh­teel­li­se­na muu­tok­se­na kuten olen yllä selit­tä­nyt (täs­tä tul­kin­nas­ta käy­te­tään ter­miä puo­li­jous­to, semi-elasticity).

    Esim. USA:ssa kes­kiar­vo­pal­kat ovat tulo­hui­pun nos­ta­mi­na sel­väs­ti medi­aa­ne­ja kor­keam­mal­la ja pel­käl­lä numee­ri­sel­la älyl­lä kes­ki­län­nen perus­ins­si tus­kin pää­see nii­hin. Sen sijaan Suo­mes­sa DI:t ovat liki poik­keuk­set­ta yli medi­aa­ni ja usein myös kes­kiar­vo­pal­kois­ta. Ties vaik­ka kes­ki­ha­jon­toi­na mitat­tu­na meil­lä oli­si vah­vem­pi yhteys pal­kan ja numee­ri­sen osaa­mi­sen välillä. 

    Refe­roi­mas­sa­ni tut­ki­muk­ses­sa aineis­tois­ta pudo­tet­tiin pois ylin ja alin pro­sent­ti hyvin suur­ten ja pien­ten palk­ko­jen vai­ku­tuk­sen vähen­tä­mi­sek­si. Lisäk­si, kuten olen yllä selit­tä­nyt, tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tiin myös pal­kan vai­ku­tus­ta hen­ki­löi­den ordi­naa­li­seen ase­maan palk­ka­ja­kau­mas­sa. Myös täs­sä tar­kas­te­lus­sa pal­kan ja kyky­jen yhteys on vah­vem­pi Yhdys­val­lois­sa kuin Pohjoismaissa.

    Pal­kan ja kor­kea­kou­lu­tut­kin­non välis­tä yhteyt­tä Yhdys­val­lois­sa on sel­vi­tet­ty täs­sä tut­ki­muk­ses­sa. Kuvan 2.2 mukaan alem­man tai ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non ark­ki­teh­tuu­rin tai insi­nöö­ri­tie­tei­den alal­la suo­rit­ta­nei­den medi­aa­ni­vuo­si­palk­ka oli 83.000 dol­la­ria, joka on sel­keäs­ti kor­kein kai­kis­ta alois­ta. Kaik­kien kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen medi­aa­ni­palk­ka oli 66.000 dol­la­ria ja pel­käs­tään high schoo­lin suo­rit­ta­nei­den 36.000 dol­la­ria. Tau­lu­kos­ta 2.1 ilme­nee, että kym­me­nes­tä par­hai­ten medi­aa­ni­pal­ka­tus­ta opin­toa­las­ta yhdek­sän on eri insi­nöö­ri­tie­tei­tä. Olet siis yksin­ker­tai­ses­ti väärässä.

    Sii­nä PIAAC-tut­ki­muk­ses­sa muu­ten tar­kas­tel­tiin myös kou­lu­tuk­sen ja pal­kan yhteyt­tä. Jokai­nen lisä­opin­to­vuo­si tuo Yhdys­val­lois­sa lisää palk­kaa 11,1 pro­sent­tia, Poh­jois­mais­sa 4,2–6,8 pro­sent­tia. Myös tämä luku on Yhdys­val­lois­sa kor­kein tut­ki­tuis­ta maista.

  22. Hyvän” asui­na­lu­een vai­ku­tus tule­vaan talou­del­li­seen menes­ty­mi­seen on seli­tet­tä­vis­sä esim. sil­lä, että kun lap­set ver­kos­toi­tu­vat, hei­dän tule­vat mah­dol­li­suu­ten­sa työ­mark­ki­noil­la para­ne­vat. Suu­ri osa työ­pai­kois­ta ja var­sin­kin par­haat pai­kat kun mene­vät yleen­sä tutuil­le, eivät­kä objek­tii­vi­ses­ti par­hail­le ehdok­kail­le. Aikuis­ten välil­lä ver­kos­toi­tu­mi­nen on vähäi­sem­pää, joten muut­ta­mi­nen parem­mal­le alu­eel­le ei auta van­hem­pia niin pal­jon kuin lapsia.

  23. Jan­ne: kog­ni­tii­vi­sis­ta kyvyis­tä pal­ki­taan niis­sä vähem­män kuin esi­mer­kik­si Yhdysvalloissa 

    Mie­tin­pä vain kuin­ka pal­jon noi­hin lukui­hin vai­kut­taa esi­mer­kik­si sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus, sosi­aa­li­tuet, huo­no-osai­suu­den periy­ty­mi­nen, jne. Van­hem­pien huo­no-osai­suus nimit­täin tuot­taa huo­nom­pia kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä lap­sil­le (aina­kin Yhdys­val­lois­sa — mik­sei muuallakin).
    Ovat­ko nuo luvut mitään muu­ta kuin GINI-kerroin?
    Entä onko se edes meri­to­kra­ti­aa, jos luo­daan pelk­kä pii­lo­tet­tu takaisinkytkentä?

    Haluai­sin vie­lä huo­maut­taa, että rahal­la mita­tus­sa meri­to­kra­tias­sam­me merii­tik­si muo­dos­tuu rahan itsel­le hank­ki­mi­sen tai­to, jos­ta pal­ki­taan rahal­la. Ymmär­rän, mik­si sil­lä pal­ki­taan. En ymmär­rä, mik­si tuos­ta tai­dos­ta pitäi­si pal­ki­ta, kun mit­ta­ri on niin yksi­puo­li­nen ja jät­tää niin kovin pal­jon hyö­dyl­li­siä asioi­ta täy­sin huo­miot­ta sekä pal­kit­see niin pal­jon kaik­kea tur­haa ja haitallista.

  24. Jan­ne: Pal­kan loga­rit­min käyt­tä­mi­nen muut­tu­ja­na on talous­tie­tees­sä itses­tään­sel­vyys. Esi­mer­kik­si Google Scho­lar ‑haku löy­tää hakusa­nal­la “log wage” noin 12.600 tie­teel­lis­tä jul­kai­sua. Se ei siis ole mikään hake­mal­la haet­tu suu­re, vaan talous­tie­teel­li­sen palk­ka-ana­lyy­sin luon­te­va läh­tö­koh­ta. Min­kä tahan­sa muun ana­lyy­si­ta­van käyt­tä­mi­nen vaa­ti­si vah­vo­ja perus­te­lu­ja. Pal­kan loga­rit­mi, toi­sin kuin palk­ka luon­nol­li­sis­sa yksi­köis­sä, on nor­maa­lis­ti jakautunut, 

    Onko? Ja pätee­kö tämä siis kaik­kial­la? Voi­si aja­tel­la, että kos­ka mones­sa­kin pai­kas­sa on käy­tös­sä mini­mi­palk­ka, niin sii­nä koh­das­sa oli­si jyrk­kä­kin muu­tos käy­räs­sä (eli ei ketään sen alle, ja sit­ten iso rypäs ihmi­siä heti sen yläpuolella). 

    Sit­ten toi­nen jut­tu, minus­ta jos puhu­taan meri­to­kra­tias­ta, niin kuin sinä sen mää­rit­te­let, täs­sä sekoit­tuu kak­si asi­aa. Ensin­nä­kin on se, että ihmi­sen paik­ka ihmis­ten tulo­jen mukai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä, mää­räy­tyy hänen kyky­jen­sä ja ahke­ruu­ten­sa mukaan (eikä esim. van­hem­pien varal­li­suu­den). Tätä asi­aa pitä­vät lähes kaik­ki posi­tii­vi­se­na asiana. 

    Toi­nen asia on sit­ten se, mitä tuloe­ro­jen yli­pään­sä pitäi­si yhteis­kun­nas­sa olla ja täs­sä sit­ten on hajon­taa. Lais­sez-fai­re ‑puo­li on sitä miel­tä, että mitä tahan­sa mark­ki­nat tuot­ta­vat jakau­mak­si, on “oikein”, kun taas sit­ten toi­ses­sa pääs­sä on se aja­tus, että on oikein tasoit­taa palk­kae­ro­ja ns. soli­daa­ri­sen palk­ka­po­li­tii­kan avul­la, eli siten, että isoim­pia palk­ko­ja pide­tään alem­pa­na kuin, mis­sä ne mark­ki­noi­den aja­mi­na oli­si­vat ja pie­nem­piä kor­keam­mal­la. Käsit­tääk­se­ni tämä on esim. Japa­nis­sa suht käy­tet­ty tapa sen sijaan, että teh­täi­siin tulon­siir­to­ja bruttopalkoissa. 

    Tuo­ta edel­lis­tä, eli “puh­das­ta” meri­to­kraat­ti­suut­ta kuvaa minus­ta se, mitä sinä kut­suit ordi­naa­li­sek­si ase­mak­si ja sit­ten se alku­pe­räi­nen nume­ro­lis­ta “ran­kai­see” nii­tä mai­ta, jois­sa tulo­ja­kau­ma on tasai­sem­pi, vaik­ka monen sel­lai­sen mie­les­tä, jos­ta lais­sez-fai­re ei ole oikea tapa jakaa tulo­ja, tämä ei ole miten­kään paha asia. 

    Myös täs­sä tar­kas­te­lus­sa pal­kan ja kyky­jen yhteys on vah­vem­pi Yhdys­val­lois­sa kuin Pohjoismaissa. 

    Entä miten nuo kyvyt oikein mää­ri­tel­tiin? Onko nii­hin mah­dol­lis­ta vai­kut­taa opis­ke­lul­la? Jos on, ja jois­sain mais­sa, kuten esim. USA:ssa se opis­ke­le­maan pää­sy on kal­lis­ta ja mah­dol­li­ses­ti kiin­ni van­hem­pien tulo­ta­sos­ta, niin täs­sä sekoit­tuu sitt­ten mukaan asia, joka onkin meri­to­kra­tian vastainen. 

    Kär­jis­tet­ty esi­merk­ki: Sano­taan, että ihmis­ten tulo­ta­so mää­räy­tyi­si­kin sii­tä, kuin­ka mon­ta desi­maa­lia pi:n likiar­voa muis­taa, mut­ta sit­ten pi:n likiar­vo oli­si­kin salai­suus, joka kul­ki­si isäl­tä pojal­le tie­to­na suku­pol­vel­ta toi­sel­le. Kukaan ei pitäi­si täl­lais­ta sys­tee­miä miten­kään meritokraattisena. 

    Pal­kan ja kor­kea­kou­lu­tut­kin­non välis­tä yhteyt­tä Yhdys­val­lois­sa on sel­vi­tet­ty täs­sä tut­ki­muk­ses­sa. Kuvan 2.2 mukaan alem­man tai ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non ark­ki­teh­tuu­rin tai insi­nöö­ri­tie­tei­den alal­la suo­rit­ta­nei­den medi­aa­ni­vuo­si­palk­ka oli 83.000 dol­la­ria, joka on sel­keäs­ti kor­kein kai­kis­ta alois­ta. Kaik­kien kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen medi­aa­ni­palk­ka oli 66.000 dol­la­ria ja pel­käs­tään high schoo­lin suo­rit­ta­nei­den 36.000 dollaria. 

    Ja jot­ta nois­ta luvuis­ta pää­si­sim­me sii­hen kysy­myk­seen meri­to­kra­tias­ta, pitäi­si sit­ten tie­tää, vetä­vät­kö nuo opis­ke­lu­lin­jat, jois­sa suu­riin tuloi­hin on mah­dol­lis­ta pääs­tä, sisään­sä ihmi­siä hei­dän omien kyky­jen­sä vai sen mukaan, miten heil­lä on mah­dol­li­suus mak­saa noi­den kou­lu­tus­oh­jel­mien käy­mi­sen kustannukset?

    Jos edel­li­sen, niin sit­ten sys­tee­miä voi pitää meri­to­kra­tis­ti­se­na. Jos jäl­kim­mäi­sen, niin ei. 

    Sii­nä PIAAC-tut­ki­muk­ses­sa muu­ten tar­kas­tel­tiin myös kou­lu­tuk­sen ja pal­kan yhteyt­tä. Jokai­nen lisä­opin­to­vuo­si tuo Yhdys­val­lois­sa lisää palk­kaa 11,1 pro­sent­tia, Poh­jois­mais­sa 4,2–6,8 pro­sent­tia. Myös tämä luku on Yhdys­val­lois­sa kor­kein tut­ki­tuis­ta maista. 

    Onko tämä fak­ta (yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että USA:ssa opis­ke­lu on hui­man kal­lis­ta) nyt sinus­ta siis osoi­tus hei­dän sys­tee­min­sä suu­rem­mas­ta vai pie­nem­mäs­tä meri­to­kraat­ti­suu­des­ta kuin Pohjoismaiden?

  25. ano­nyy­mi: Mie­tin­pä vain kuin­ka pal­jon noi­hin lukui­hin vai­kut­taa esi­mer­kik­si sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus, sosi­aa­li­tuet, huo­no-osai­suu­den periy­ty­mi­nen, jne. Van­hem­pien huo­no-osai­suus nimit­täin tuot­taa huo­nom­pia kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä lap­sil­le (aina­kin Yhdys­val­lois­sa — mik­sei muuallakin).
    Ovat­ko nuo luvut mitään muu­ta kuin GINI-kerroin?
    Entä onko se edes meri­to­kra­ti­aa, jos luo­daan pelk­kä pii­lo­tet­tu takaisinkytkentä?

    Tätä on tut­kit­tu pal­jon Ame­ri­kas­sa ja vas­taus on, että tuon “takai­sin­kyt­ken­nän” vai­ku­tus ei ole suu­ren suu­ri. Esi­mer­kik­si täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ver­rat­tiin nuo­re­na mitat­tua älyk­kyys­osa­mää­rää ja lap­suus­ko­din sosio­eko­no­mis­ta ase­maa (van­hem­pien tulotaso+ammatit+koulutus) eri aikui­siän ilmiöi­den, esi­mer­kik­si tulo­ta­son, selit­tä­ji­nä. Noin kol­men­kym­me­nen vuo­den iäs­sä yhden kes­ki­ha­jon­nan ero ÄO:ssa ennus­taa noin 4900 dol­la­rin eroa vuo­si­tu­lois­sa, kun taas yhden kes­ki­ha­jon­nan ero lap­suus­ko­din sosio­eko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ennus­taa noin 1500 dol­la­rin eroa (ks. tau­luk­ko 7.2). Tämä ero ei joh­tu jäl­kim­mäi­sen muut­tu­jan huo­nos­ta relia­bi­li­tee­tis­ta, kos­ka samas­sa tut­ki­muk­ses­sa ver­rat­tiin myös sisa­rus­ten välis­ten ÄO-ero­jen vai­ku­tus­ta vuo­si­tu­loi­hin ja tulos oli 5300 dol­la­ria per ÄO-kes­ki­ha­jon­ta. Samas­sa kodis­sa kas­va­nei­den sisa­rus­ten ÄO-erot ovat siis mer­kit­tä­vä sisa­rus­ten välis­ten tuloe­ro­jen selit­tä­jä. Tämä ei ole yllät­tä­vää, sil­lä sisa­rus­ten ÄO-kor­re­laa­tio on noin 0,40, mikä tar­koit­taa sitä, että 60 pro­sent­tia popu­laa­tion ÄO-erois­ta on per­hei­den sisäi­siä eli ne eivät seli­ty van­hem­pien tulo­ta­son kal­tais­ten per­hees­tä toi­seen eroa­vien muut­tu­jien kautta.

  26. Vil­le:
    …Suu­ri osa työ­pai­kois­ta ja var­sin­kin par­haat pai­kat kun mene­vät yleen­sä tutuil­le, eivät­kä objek­tii­vi­ses­ti par­hail­le ehdok­kail­le. Aikuis­ten välil­lä ver­kos­toi­tu­mi­nen on vähäi­sem­pää, joten muut­ta­mi­nen parem­mal­le alu­eel­le ei auta van­hem­pia niin pal­jon kuin lapsia.

    Tuos­sa on ehkä lii­oit­te­lua, mut­ta tilan­tees­sa kuten Suo­mes­sa nyt, jos­sa irti­sa­no­mi­nen on vai­ke­aa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa ris­kiä. On oleel­li­ses­ti tur­val­li­sem­paa pal­ka­ta joku, joka tun­ne­taan. Jos ilmiö­tä halut­tai­siin vähen­tää, tuli­si irti­sa­no­mi­sen olla oleel­li­ses­ti nykyis­tä helpompaa.

  27. Yhteis­kun­nas­sa mens­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat ver­kos­tot eli mil­lai­sis­sa pii­reis­sä liikut.

    Lap­suu­des­sa se vai­kut­taa mil­lai­siin kou­lui­hin ja ammat­tei­hin hakeudut

    Ja ikui­siäl­lä menes­tys riip­puu , mil­lai­sis­sa ase­mas­sa ole­via ihmi­siä tunnet.

    Päät­tä­jät valit­se­vat tut­tu­ja tai tut­tu­jen tut­tu­ja, eivät he etsi paras­ta vaan sopi­vaa lähipiiristä.

    Hyvä esi­merk­ki on Alexan­der Stubb, hän koros­taa joka kään­tees­sä ver­kos­to­jen tär­keyt­tä ja valit­see aina lähipiiristä

    Vas­ta jos, lähi­pii­ris­tä ei löy­dy sopi­vaa eri­kois­ta osaa­mis­ta , tur­vau­du­taan tunteattomampaan.

    Sen vuok­si päte­vyys ja ammat­ti­tai­to ei ole se tär­kein omi­nai­suus vaan tut­tuus ja hen­ki­lö­koh­tai­set suhteet.

    Toi­nen lap­siin vai­kut­ta­va teki­jä on ns hil­jai­sen tie­don välit­ty­mi­nen. Duu­na­riym­pä­ris­tös­sä liik­kuu aivan eri­lais­ta tie­toa kuin ylem­pien toi­mi­henklöi­den piirissä.Tieto välit­tyy lap­sil­le­kin ja duu­na­rei­den lap­set valit­se­vat duu­na­riam­ma­tin sen tut­tuu­den vuoksi.Aivan samas­ta syy­tä aka­tee­mi­sen lap­si valit­see aka­tee­mi­sen uran, kos­ka hänel­lä on pal­jon tie­toa aka­tee­mi­ses­ta ympäristöstä

    Ja kun seu­raa rek­ry­toin­te­ja niin van­hem­mil­la on pal­jon vai­ku­tus­ta nuor­ten ensim­mäi­siin työsuhteisiin

  28. Kal­le: Tuos­sa on ehkä lii­oit­te­lua, mut­ta tilan­tees­sa kuten Suo­mes­sa nyt, jos­sa irti­sa­no­mi­nen on vai­ke­aa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa ris­kiä. On oleel­li­ses­ti tur­val­li­sem­paa pal­ka­ta joku, joka tun­ne­taan. Jos ilmiö­tä halut­tai­siin vähen­tää, tuli­si irti­sa­no­mi­sen olla oleel­li­ses­ti nykyis­tä helpompaa.

    Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­nen on help­poa ja halpaa.

    Riit­tää, että osaa kir­joit­taa muu­ta­man rivin eli irtisanomispäivän,työsuhteen päät­ty­mis­päi­vän ja työ­suh­teen päät­ty­mi­sen syyn.

    Ja jos ei ole pape­ria tai ei halua kat­soa irti­sa­not­ta­vaa sil­miin niin irti­sa­no­mi­sen voi teh­dä tekstarilla.

    Mut­ta jos ei osaa kir­joit­taa niin irti­sa­no­mi­nen on todel­la­kin vaikeaa.

    Mut­ta tai­taa olla

  29. Tut­tu­ja on help­po pal­ka­ta, kos­ka hei­dät tunnetaan. 

    Yleen­sä unoh­de­taan myös että ver­kos­toi­tu­mi­nen toi­mii molem­piin suun­tiin: jos on tun­ne­tus­ti tuna­ri, har­va hen­ki­lön tun­te­va palk­kaa tai suo­sit­te­lee hän­tä. Meil­le haki töi­hin työn­te­ki­jäm­me tut­tu, mut­ta kun kävin kysy­mäs­sä työn­te­ki­jäl­täm­me arvio­ta päte­vyy­des­tä, se oli “huo­no­na­han sitä pidet­tiin”. Sen ties miten sil­le hake­muk­sel­le kävi.

    Sama­ten, kun työ­voi­man tar­ve on yllät­tä­nyt, olen kysel­lyt työn­te­ki­jöil­tä, onko heil­lä päte­viä tut­tu­ja ilman töi­tä. Eri­tyi­ses­ti vas­ta­val­mis­tu­neil­la on tut­tu­ja, jot­ka eivät ole vie­lä ehti­neet saa­da ensim­mäis­tä työ­paik­kaa. Yleen­sä vas­taus on että “ei sem­mois­ta, joi­ta uskal­tai­si suositella”.

  30. Lii­an van­ha: Sen vuok­si päte­vyys ja ammat­ti­tai­to ei ole se tär­kein omi­nai­suus vaan tut­tuus ja hen­ki­lö­koh­tai­set suhteet. 

    Ei oikeas­taan, mut­ta päte­vyyt­tä ja ammat­ti­tai­toa on kui­ten­kin hyvin vai­kea mita­ta. Haas­tat­te­lus­sa käy kak­si haki­jaa, jot­ka kum­mat­kin sanoo “osaan tämän hom­man”. Toi­sen tun­net ja tie­dät, että puhuu tot­ta. Tois­ta et tun­ne, eli sehän voi puhua puu­ta­hei­nää­kin, toi­saal­ta voi olla myös huip­pu­te­ki­jä. Mut­ta sitä et voi tietää.

    Voin oma­koh­tai­sis­ta koke­muk­sis­ta ker­toa, että joh­ta­jan hom­mis­ta tulee hyvin help­po­ja, jos palk­kaa vain päte­viä ja todel­la päte­viä hen­ki­löi­tä. Kun orga­ni­saa­tios­sa on vain hyviä työn­te­ki­jöi­tä, esi­mies­ten töi­den mää­rä ja kuor­mit­ta­vuus romahtaa.

    Poli­tii­kan, jos­sa uskol­li­suus ja sopi­vuus ovat tär­keim­piä, jät­täi­sin ulko­puo­lel­le. Siel­lä pätee aivan eri lait.

  31. Kal­le: Tuos­sa on ehkä lii­oit­te­lua, mut­ta tilan­tees­sa kuten Suo­mes­sa nyt, jos­sa irti­sa­no­mi­nen on vai­ke­aa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa ris­kiä. On oleel­li­ses­ti tur­val­li­sem­paa pal­ka­ta joku, joka tun­ne­taan. Jos ilmiö­tä halut­tai­siin vähen­tää, tuli­si irti­sa­no­mi­sen olla oleel­li­ses­ti nykyis­tä helpompaa.

    Mil­lä perus­teel­la irti­sa­no­mien Suo­mes­sa on vaikeaa? 

    Esi­mer­kik­si VR paik­kaa juu­ri rää­ky­vää työ­voi­ma­puo­laa vapaut­ta­mal­la run­saas­ti väkeä avoi­mel­le sek­to­ril­le. Irti­sa­no­mi­sia edel­tää yt-neu­vot­te­lu­kier­ros ja sen jäl­keen hom­ma on tapu­tel­tu. Yt-neu­vot­te­lu on yleen­sä vain pakol­li­nen paha, lop­pu­tu­lok­seen se ei vält­tä­mät­tä edes vai­ku­ta, kos­ka tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt.

  32. Ano­ny­mous: Mil­lä perus­teel­la irti­sa­no­mien Suo­mes­sa on vaikeaa? 

    Esi­mer­kik­si VR paik­kaa juu­ri rää­ky­vää työ­voi­ma­puo­laa vapaut­ta­mal­la run­saas­ti väkeä avoi­mel­le sek­to­ril­le. Irti­sa­no­mi­sia edel­tää yt-neu­vot­te­lu­kier­ros ja sen jäl­keen hom­ma on tapu­tel­tu. Yt-neu­vot­te­lu on yleen­sä vain pakol­li­nen paha, lop­pu­tu­lok­seen se ei vält­tä­mät­tä edes vai­ku­ta, kos­ka tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt.

    Suo­mes­sa VR:n kal­tai­nen jouk­koir­ti­sa­no­mi­nen tai teh­taan sul­ke­mi­nen on help­poa ja hal­paa. Yksit­täi­sen hen­ki­lön irti­sa­no­mi­nen liki mah­do­ton­ta, jos hen­ki­lö ei suos­tu “kah­den­vä­li­seen sopimukseen”.

  33. Lii­an van­ha: Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­nen on help­poa ja halpaa.

    Riit­tää, että osaa kir­joit­taa muu­ta­man rivin eli irtisanomispäivän,työsuhteen päät­ty­mis­päi­vän­ja työ­suh­teen päät­ty­mi­sen syyn.

    Ja jos ei ole pape­ria tai ei halua kat­soa irti­sa­not­ta­vaa sil­miin niin irti­sa­no­mi­sen voi teh­dä tekstarilla.

    Mut­ta jos ei osaa kir­joit­taa niin irti­sa­no­mi­nen on todel­la­kin vaikeaa.

    Mut­ta tai­taa olla

    Irti­sa­no­mi­nen ei ole help­poa ja nope­aa, jos kysei­nen hen­ki­lö hoi­taa työ­teh­tä­vät mut­ta käyt­täy­tyy epä­miel­lyt­tä­väs­ti. Esi­mer­kik­si eräs lukio­ni opet­ta­jis­ta oli nar­sis­ti, jos­ta jopa jot­kut opet­ta­jat valit­ti­vat oppi­lail­le, mut­ta ei sitä siel­tä miten­kään saa­tu irtisanottua.

  34. Samu­li Saa­rel­ma: Onko? Ja pätee­kö tämä siis kaik­kial­la? Voi­si aja­tel­la, että kos­ka mones­sa­kin pai­kas­sa on käy­tös­sä mini­mi­palk­ka, niin sii­nä koh­das­sa oli­si jyrk­kä­kin muu­tos käy­räs­sä (eli ei ketään sen alle, ja sit­ten iso rypäs ihmi­siä heti sen yläpuolella). 

    Tulo­jen “log-nor­maa­li” jakau­ma on hyvin uni­ver­saa­li. Kehit­ty­neis­sä mais­sa on yleen­sä käy­tös­sä mini­mi­palk­ka joko lais­sa sää­det­ty­nä (Yhdys­val­lat) tai kol­lek­tii­vi­ses­ti sovit­tu­na (Suo­mi), ja jakau­ma on tuol­lai­nen. Loga­rit­mi­muun­nos antaa nime­no­maan pie­ni­tu­lois­ten väli­sil­le tuloe­roil­le suu­rem­man mer­ki­tyk­sen. Esi­mer­kik­si 11.000 ja 10.000 euron ero­tus on loga­rit­mias­tei­kol­la kym­men­ker­tai­nen ver­rat­tu­na 101.000 ja 100.000 euron ero­tuk­seen, vaik­ka luon­nol­li­sel­la astei­kol­la ero on sama.

    Tulo­jen oikea hän­nän jakau­ma on potens­si­lain mukai­nen, mut­ta yleen­sä erit­täin suu­ri­tu­loi­set joko puut­tu­vat tut­ki­mus­ten aineis­tois­ta tai hei­dät pudo­te­taan pois.

    Sit­ten toi­nen jut­tu, minus­ta jos puhu­taan meri­to­kra­tias­ta, niin kuin sinä sen mää­rit­te­let, täs­sä sekoit­tuu kak­si asi­aa. Ensin­nä­kin on se, että ihmi­sen paik­ka ihmis­ten tulo­jen mukai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä, mää­räy­tyy hänen kyky­jen­sä ja ahke­ruu­ten­sa mukaan (eikä esim. van­hem­pien varal­li­suu­den). Tätä asi­aa pitä­vät lähes kaik­ki posi­tii­vi­se­na asiana. 

    Toi­nen asia on sit­ten se, mitä tuloe­ro­jen yli­pään­sä pitäi­si yhteis­kun­nas­sa olla ja täs­sä sit­ten on hajon­taa. Lais­sez-fai­re ‑puo­li on sitä miel­tä, että mitä tahan­sa mark­ki­nat tuot­ta­vat jakau­mak­si, on “oikein”, kun taas sit­ten toi­ses­sa pääs­sä on se aja­tus, että on oikein tasoit­taa palk­kae­ro­ja ns. soli­daa­ri­sen palk­ka­po­li­tii­kan avul­la, eli siten, että isoim­pia palk­ko­ja pide­tään alem­pa­na kuin, mis­sä ne mark­ki­noi­den aja­mi­na oli­si­vat ja pie­nem­piä kor­keam­mal­la. Käsit­tääk­se­ni tämä on esim. Japa­nis­sa suht käy­tet­ty tapa sen sijaan, että teh­täi­siin tulon­siir­to­ja bruttopalkoissa. 

    Tuo­ta edel­lis­tä, eli “puh­das­ta” meri­to­kraat­ti­suut­ta kuvaa minus­ta se, mitä sinä kut­suit ordi­naa­li­sek­si ase­mak­si ja sit­ten se alku­pe­räi­nen nume­ro­lis­ta “ran­kai­see” nii­tä mai­ta, jois­sa tulo­ja­kau­ma on tasai­sem­pi, vaik­ka monen sel­lai­sen mie­les­tä, jos­ta lais­sez-fai­re ei ole oikea tapa jakaa tulo­ja, tämä ei ole miten­kään paha asia.

    Kuten kir­joi­tin ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni, en väi­tä, että tie­tyn­lai­nen tulo­ja­kau­ma oli­si parem­pi kuin toi­sen­lai­nen. Soli­daa­ri­nen palk­ka­po­li­tiik­ka voi olla hyvä asia yhteis­kun­nan kan­nal­ta, mut­ta sitä ei voi pitää meri­to­kraat­ti­se­na rat­kai­su­na. Hyvä yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka ja meri­to­kra­tia eivät ole synonyymejä.

    Toi­saal­ta se, että työ­mark­ki­nat pal­kit­se­vat kyvyk­käi­tä työn­te­ki­jöi­tä run­sas­kä­ti­sem­min Yhdys­val­lois­sa, selit­tä­nee myös osal­taan sitä, mik­si Yhdys­val­lat on vau­raam­pi kuin Euroop­pa. href=“http://1.bp.blogspot.com/_‑EMpadQx4hM/S00PAivXUEI/AAAAAAAAAAk/bangxl04qZk/s1600‑h/3.png”>Esimerkiksi ame­ri­kan­suo­ma­lai­set ansait­se­vat kes­ki­mää­rin 50 pro­sent­tia enem­män kuin Suo­mes­sa asu­vat suo­ma­lai­set, ja ame­ri­kan­suo­ma­lai­sis­ta har­vem­pi on köyhä.

    PIAAC-tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tiin brut­to­tu­lo­ja eikä otet­tu huo­mioon sosi­aa­li­sia tulon­siir­to­ja, joten ero kyky­jen ja tosia­sial­li­sen elin­ta­son kor­re­laa­tiois­sa USA:n ja Poh­jois­mai­den välil­lä lie­nee oikeas­ti vie­lä suurempi.

    Entä miten nuo kyvyt oikein mää­ri­tel­tiin? Onko nii­hin mah­dol­lis­ta vai­kut­taa opis­ke­lul­la? Jos on, ja jois­sain mais­sa, kuten esim. USA:ssa se opis­ke­le­maan pää­sy on kal­lis­ta ja mah­dol­li­ses­ti kiin­ni van­hem­pien tulo­ta­sos­ta, niin täs­sä sekoit­tuu sitt­ten mukaan asia, joka onkin meri­to­kra­tian vastainen.

    Kär­jis­tet­ty esi­merk­ki: Sano­taan, että ihmis­ten tulo­ta­so mää­räy­tyi­si­kin sii­tä, kuin­ka mon­ta desi­maa­lia pi:n likiar­voa muis­taa, mut­ta sit­ten pi:n likiar­vo oli­si­kin salai­suus, joka kul­ki­si isäl­tä pojal­le tie­to­na suku­pol­vel­ta toi­sel­le. Kukaan ei pitäi­si täl­lais­ta sys­tee­miä miten­kään meritokraattisena. 

    Ja jot­ta nois­ta luvuis­ta pää­si­sim­me sii­hen kysy­myk­seen meri­to­kra­tias­ta, pitäi­si sit­ten tie­tää, vetä­vät­kö nuo opis­ke­lu­lin­jat, jois­sa suu­riin tuloi­hin on mah­dol­lis­ta pääs­tä, sisään­sä ihmi­siä hei­dän omien kyky­jen­sä vai sen mukaan, miten heil­lä on mah­dol­li­suus mak­saa noi­den kou­lu­tus­oh­jel­mien käy­mi­sen kustannukset?

    Jos edel­li­sen, niin sit­ten sys­tee­miä voi pitää meri­to­kra­tis­ti­se­na. Jos jäl­kim­mäi­sen, niin ei.

    Onko tämä fak­ta (yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että USA:ssa opis­ke­lu on hui­man kal­lis­ta) nyt sinus­ta siis osoi­tus hei­dän sys­tee­min­sä suu­rem­mas­ta vai pie­nem­mäs­tä meri­to­kraat­ti­suu­des­ta kuin Pohjoismaiden?

    Kyky­jä mitat­tiin tes­teil­lä, jot­ka käsit­te­le­vät numee­ri­siä tai­to­ja, lue­tun ymmär­tä­mis­tä ja ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä. Sinäl­lään on jok­seen­kin yhden­te­ke­vää, mitä tes­tit sisäl­tä­vät, kos­ka ne kaik­ki mit­taa­vat ennen kaik­kea ylei­sä­lyk­kyyt­tä. Tämän ame­rik­ka­lai­sen kak­sos­tut­ki­muk­sen mukaan ylei­sä­lyk­kyy­den geneet­ti­nen heri­ta­bi­li­teet­ti aikui­siäl­lä on 86 %; loput 14 % selit­ty­vät ei-fami­li­aa­li­sil­la ympä­ris­tö­te­ki­jöil­lä kun taas fami­li­aa­li­set ympä­ris­tö­te­ki­jät kuten van­hem­pien varak­kuus ovat merkityksettömiä.

    Ks. myös edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa­ni refe­roi­ma­ni tut­ki­mus, jos­sa ver­rat­tiin per­he­taus­tan ja ÄO:n vai­ku­tus­ta aikui­siän tulotasoon.

    En väi­tä, että per­he­taus­taan liit­ty­vil­lä ympä­ris­tö­te­ki­jöil­lä ei oli­si mitään vai­ku­tus­ta hen­ki­lön elin­ta­soon Yhdys­val­lois­sa (tai Suo­mes­sa), mut­ta tämä vai­ku­tus on pal­jon pie­nem­pi kuin yleen­sä käsi­te­tään ja kog­ni­tii­vi­set kyvyt ei ole se kana­va, jota kaut­ta tämä vai­ku­tus käy toteen.

  35. Kes­ki­tu­loi­nen tut­ta­va­ni asuu itse­ään vau­raam­mas­sa ympä­ris­tös­sä eikä se pel­käs­tään onnea ole. Las­ten kou­lu­to­ve­rit ovat hyvin tie­toi­sia varal­li­suu­des­taan. Tun­tee ole­van­sa tuh­ki­mo jos ei ole varaa kal­lii­siin merk­ki­vaat­tei­siin, ulko­maan­mat­koi­hin eikä jal­ka­pal­lo­har­ras­tuk­seen (10000E vuodessa)

  36. Lii­an van­ha: Suo­mes­sa irti­sa­no­mi­nen on help­poa ja halpaa.

    Riit­tää, että osaa kir­joit­taa muu­ta­man rivin eli irtisanomispäivän,työsuhteen päät­ty­mis­päi­vän­ja työ­suh­teen päät­ty­mi­sen syyn.

    Ja jos ei ole pape­ria tai ei halua kat­soa irti­sa­not­ta­vaa sil­miin niin irti­sa­no­mi­sen voi teh­dä tekstarilla.

    Mut­ta jos ei osaa kir­joit­taa niin irti­sa­no­mi­nen on todel­la­kin vaikeaa.

    Mut­ta tai­taa olla

    Isos­sa yri­tyk­ses­sä irti­sa­no­mi­nen, var­sin­kin kol­lek­tii­vi­nen irti­sa­no­mi­nen on suh­teel­li­sen hal­paa ja ris­ki­tön­tä, sil­lä yhtiöl­lä on asian­tun­te­vat sopi­mus­la­ki­mie­het. Sil­loin­kin kun yri­tys jutun hävi­ää, joku 100 k€ ei fir­maa kaa­da. Lii­tot­kaan eivät kovin mie­lel­lään läh­de kärä­jöi­mään ellei kyse ole jos­tain ennak­ko­ta­pauk­ses­ta, kos­ka vas­tus on kova. Ne läh­te­vät mie­luum­min sovit­te­le­maan, mikä on ihan hyvä asia.

    Pie­ny­ri­tyk­ses­sä tilan­ne on kai­kis­sa suh­teis­sa toi­nen. Ei ihme, että pie­y­rit­tä­jät ovat varovaisia.

  37. Kal­le: Tuos­sa on ehkä lii­oit­te­lua, mut­ta tilan­tees­sa kuten Suo­mes­sa nyt, jos­sa irti­sa­no­mi­nen on vai­ke­aa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa ris­kiä. On oleel­li­ses­ti tur­val­li­sem­paa pal­ka­ta joku, joka tun­ne­taan. Jos ilmiö­tä halut­tai­siin vähen­tää, tuli­si irti­sa­no­mi­sen olla oleel­li­ses­ti nykyis­tä helpompaa.

    Pitäi­si­kö kaik­ki orga­ni­saa­tiot Suo­mes­sa muut­taa yliopistoiksi? 

    Seu­rat­tua­ni tilan­net­ta uutis­ten ja kuu­lo­pu­heit­ten kaut­ta Hel­sin­gin yli­opis­ton ja Aal­lon­kin osal­ta voi­sin hyvin kuvi­tel­la, että sil­loin irti­sa­no­mi­set yri­tyk­sis­sä­kin tai­tai­si­vat sujua pal­jon nykyis­tä hel­pom­min. Yri­tyk­set eivät ehkä kui­ten­kaan tai­tai­si pot­kia pel­lol­le väkeä koke­neim­mas­ta ja osaa­vim­mas­ta päästä. 

    Onko ken­ties jol­lain puo­lu­eel­la tar­ve ajaa yli­opis­to­vä­keä mukaan maa­töi­hin, kevät­kyl­vöi­hin tai peru­na­nis­tu­tus­tal­koi­siin? Sil­loin­han tääl­lä oli­si toi­mit­tu osin samal­la tavoin kuin Kii­nas­sa jos­kus, nyt jo mel­kein unoh­tu­neen kult­tuu­ri­val­lan­ku­mouk­sen aikoihin.

  38. Sylt­ty: Ei oikeas­taan, mut­ta päte­vyyt­tä ja ammat­ti­tai­toa on kui­ten­kin hyvin vai­kea mitata. 

    Hupi­jut­tu­ja , kai­ken voi mitata.

    Olen jou­tu­nut suu­ren osan uras­ta­ni sel­vit­te­le­mään orga­ni­saa­tioi­ta, jot­ka eivät toi­mi, kos­ka nii­tä ei johdeta.

    Ei par­hais­ta­kaan asian­tun­ti­jois­ta koos­tu­va orga­ni­saa­tio toi­mi , jos sitä ei johdeta.

    Päin­vas­toin, lii­an mon­ta kil­pai­le­vaa täh­teä samas­sa orga­ni­saa­tios­sa on katastrofi

    Toi­saal­ta , ei hyvään tulok­seen pää­sy edel­ly­tä huip­puo­saa­jia­kaan, sil­lä hyvin joh­de­tun orga­ni­saa­tion tuot­ta­vuus on pal­jon suu­rem­pi kuin yksi­löi­den summa.

    Ja aina kun pal­ka­taan uusia työn­te­ki­jöi­tä niin kyl­lä esi­mie­hen teh­tä­vä on huo­leh­tia sii­tä, että uusi työn­te­ki­jä löy­tää oman roo­lin­sa orga­ni­saa­tion­sa. Ja huo­leh­tii uuden työn­te­ki­jän kas­va­tuk­ses­ta yhtei­sön tar­koi­tuk­sel­le sopivan.

    On täyt­tä unel­mon­tia kuvi­tel­la, että löy­tyy val­mii­ta ihmi­siä, paras­kin tar­vit­see koulutuksen.

    Ja jopa uusi joh­to­kin­tar­vit­see kou­lu­tuk­sen ja opastuksen

  39. Sylt­ty: Yleen­sä unoh­de­taan myös että ver­kos­toi­tu­mi­nen toi­mii molem­piin suun­tiin: jos on tun­ne­tus­ti tuna­ri, har­va hen­ki­lön tun­te­va palk­kaa tai suo­sit­te­lee häntä. 

    Heh, enti­sil­lä työ­nan­ta­jil­la voi olla kos­to takana.

    Kave­ri läh­ti, kun oli tyy­ty­mä­tön joh­ta­mi­seen, ei sanut palk­kaa etec ja enti­nen työ­nan­ta­ja yrit­tää mustamaalata

    Tai enti­nen esi­mies oli tuna­ri ja kek­si hyvän syntipukin

    etec

    Arvot­to­mia lausuntoja

  40. Lii­an van­ha: Heh, enti­sil­lä työ­nan­ta­jil­la voi olla kos­to takana.

    Kave­ri läh­ti, kun oli tyy­ty­mä­tön joh­ta­mi­seen, ei sanut palk­kaa etec ja enti­nen työ­nan­ta­ja yrit­tää mustamaalata

    Tai enti­nen esi­mies oli tuna­ri ja kek­si hyvän syntipukin

    etec

    Arvot­to­mia lausuntoja

    Kyl­lä tämä käy molem­min päin. Aina ei kan­na­ta uskoa kovin hyviä työ­to­dis­tuk­sia tai suo­si­tuk­sia, jos ne eivät ole sopusoin­nus­sa haas­tat­te­lu­vai­ku­tel­man kanssa.

    Sivis­ty­nyt tapa pääs­tä eroon työn­te­ki­jäs­tä oli kir­joit­taa kehu­va työ­to­dis­tus. Sil­lä pää­si hel­pos­ti töi­hin var­sin­kin jul­ki­sel­le puolelle.

  41. Lii­an van­ha: Hupi­jut­tu­ja , kai­ken voi mitata.

    Olen sinul­la aikai­sem­min­kin huo­maut­ta­nut ettei for­dis­mi kel­lo­kal­lei­neen ole enää tätä päivää.

    Toi­sek­si, kyse oli rek­ry­toin­nis­ta, ei työs­sä onnis­tu­mi­sen mit­taa­mi­ses­ta. Työn­te­ki­jää on mitä ilmei­sim­mis­tä syis­tä hel­pom­pi arvioi­da palk­kaa­mi­sen jäl­keen kuin sitä ennen.

    Loput teks­tis­tä­si käsit­te­li­vät­kin muu­ta kuin rek­ry­toin­tia tai oli­vat itsestäänselvyyksiä.

    Joten­kin sinun jutuis­ta­si tulee fii­lis että sinul­le työn­te­ki­jät ja työ­teh­tä­vät ovat tasa­pak­sua mas­saa. Jos ne eivät sitä ole, pis­te­tään teki­jät, työt ja orga­ni­saa­tio sem­moi­sen präs­sin läpi, että on. Sama­ten esi­mie­het ovat jo etu­kä­teen sel­vit­tä­neet kuin­ka mikä­kin työ­teh­tä­vä ja vai­he suo­ri­te­taan ja kyse on vain robot­tien lail­la toi­mi­vien työn­te­ki­jöi­den oikean­lai­ses­ta ohjeis­ta­mi­ses­ta. Kaik­keen löy­tyy ohje ja toi­min­ta­ta­pa, työn­te­ki­jän omal­le vas­tuul­le ei jää enää mitään muu­ta kuin nou­dat­taa työ­nan­ta­jan tar­joa­maa kou­lu­tus­ta ja esi­mies­ten ohjei­ta. Lii­al­li­nen ajat­te­lu ja osaa­mi­nen, eri­tyi­ses­ti huip­pu­te­ki­jät, ovat vain häi­riöä tuo­tan­to­ko­nees­sa ja hei­dän epäs­tan­dar­din­mu­kai­nen tasa­pak­sus­ta mas­sas­ta eroa­va toimn­ta aiheut­taa ennem­min tai myö­hem­min ongelmiaa.

    Ei, asiat eivät vain toi­mi noin nyky­päi­vän asiantuntijayrityksessä.

  42. Pek­ka: Pitäi­si­kö kaik­ki orga­ni­saa­tiot Suo­mes­sa muut­taa yliopistoiksi? 

    Seu­rat­tua­ni tilan­net­ta uutis­ten ja kuu­lo­pu­heit­ten kaut­ta Hel­sin­gin yli­opis­ton ja Aal­lon­kin osal­ta voi­sin hyvin kuvi­tel­la, että sil­loin irti­sa­no­mi­set yri­tyk­sis­sä­kin tai­tai­si­vat sujua pal­jon nykyis­tä hel­pom­min. Yri­tyk­set eivät ehkä kui­ten­kaan tai­tai­si pot­kia pel­lol­le väkeä koke­neim­mas­ta ja osaa­vim­mas­ta päästä. 

    Onko ken­ties jol­lain puo­lu­eel­la tar­ve ajaa yli­opis­to­vä­keä mukaan maa­töi­hin, kevät­kyl­vöi­hin tai peru­na­nis­tu­tus­tal­koi­siin? Sil­loin­han tääl­lä oli­si toi­mit­tu osin samal­la tavoin kuin Kii­nas­sa jos­kus, nyt jo mel­kein unoh­tu­neen kult­tuu­ri­val­lan­ku­mouk­sen aikoihin.

    Äskön oli joku tapaus, jos­sa 67-vuo­tias yli­opis­ton inten­dent­ti irti­sa­not­tiin, mut­ta jul­ki­suu­des­sa ei ole käsit­tääk­se­ni pal­jon esi­tet­ty sitä yksi­tyis­koh­taa, että kysei­sel­le hen­ki­löl­le mah­dol­li­ses­ti ehdo­tet­tiin vapaa­eh­tois­ta eläk­keel­le­läh­töä. Kun tuol­lai­seen ei suos­tu, niin sil­loin voi­daan irti­sa­noa. Kysei­nen tapaus, jos­sa ‑sano­taan­ko- yli-ikäi­nen (yli 65-vuo­tias) halu­aa vii­mei­seen saak­ka naut­tia super­kart­tu­mas­ta tms. ei ole vält­tä­mät­tä oikein mui­ta kohtaan. 

    Kaik­ki ei ole aina sitä mil­tä näyttää.

  43. Sylt­ty: Lii­al­li­nen ajat­te­lu ja osaa­mi­nen, eri­tyi­ses­ti huip­pu­te­ki­jät, ovat vain häi­riöä tuo­tan­to­ko­nees­sa ja hei­dän epäs­tan­dar­din­mu­kai­nen tasa­pak­sus­ta mas­sas­ta eroa­va toimn­ta aiheut­taa ennem­min tai myö­hem­min ongelmiaa.
    Ei, asiat eivät vain toi­mi noin nyky­päi­vän asiantuntijayrityksessä.

    Kyl­lä se vali­tet­ta­vas­ti toi­mii näin nyky­akai­ses­sa­kin fir­mas­sa. Ei kriit­ti­siä asioi­ta voi jät­tää satun­nai­suu­den varaan eikä yhden asian­tun­ti­jan varaan.

    On tul­lut ope­tel­tua kan­ta­pään kaut­ta, mitä mer­kit­see, jos asioi­ta ei var­mis­te­ta tar­peek­si hyvin ja huo­leh­di­ta, että yksi­lön vai­ku­tus minimoituu

    Ilmai­lu on hyvä esi­merk­ki, jos­sa kaik­ki pyri­tään varmistamaan.On lii­an myö­häis­tä alkaa kehi­tel­lä uusia mene­tel­miä kun kone on putoamassa

    Sama kos­kee mon­taa asi­aa , hyvä esi­merk­ki oli Sone­ran ver­kon vai­keu­det ja uhat esim terveydenhoidolle.

    Kysy­mys oli yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että ohjel­mis­toa ei oltu tes­tat­tu tar­pee­ki ja ympä­ris­töä var­mis­tet­tu, ei ollut palau­tu­mis­suun­ni­tel­maa eikä käyt­töön­ot­toa oltu tar­kis­tet­tu usean hen­ki­lön toimesta

    Sylt­ty edus­taa alan var­jo­puol­ta, teh­dään huo­noa ja kor­ja­taan jos menee pieleen,ja joku mcgy­ve­ri pelas­taa sit­ten tilanteen

    Mut­ta eipä vahin­ko­kaan ole kovin suu­ri, muu­ta­ma fir­ma kär­sii ja jos 10 nak­ki­kios­kis­sa on ongel­mia niin ei se pal­joa maa­il­maa hetkauta

    Mut­ta kun poik­ki on mil­joo­na tilaa­jaa tai 300 hen­keä kul­jet­ta­nut kone rojah­taa met­sään niin kaik­ki ovat vaa­ti­mas­sa polii­tik­ko­jen, vir­ka­mies­ten, len­to­yh­tiöit­ten hen­ki­lös­tön, koneen val­mis­ta­jien päi­tä vadil­le ja tiu­kem­pia sään­nök­siä, tes­tauk­sia ja kotrollointia

    Ja on mon­ta muu­ta­kin busi­ness­ta, jos­sa tiuk­ka sys­te­maat­ti­suus­luo tehoa ja nos­taa palvelutasoa

    Jos pal­ve­luun tulee muu­ta­ma mil­joo­na pal­ve­lu­pyyn­töä vuo­des­sa niin tehok­kuus edel­lyt­tää tiuk­kaa systemaattisuutta.

    Sil­loin tapah­tu­mat pyri­tään stan­dar­doi­maan ja ver­sioi­den mää­rä mini­moi­maan ha first line hoi­taa näi­den stan­dar­dien puit­teis­sa pyyn­nöt 98 % ja ne 2 % vai­keam­pia siir­re­tään second lineen tai problem managementille

    Aina kun on syn­ty­nyt ongal­mia niin en joh­tu­vat sii­tä, että joku mcgy­ve­ri kuvit­te­lee löy­tä­neen­sä oman rat­kai­sun , läh­tee oiko­maan ja huk­kaa tapauk­sen, kun tai­to ei riitä

    Maa­il­ma toi­mii jär­jes­täy­ty­nees­ti edel­leen ja pahi­mi­pa uhkia ovat sylt­ty­jen joh­ta­mat fir­mat, kos­ka ne saa­vat koneet tip­pu­maan ja jär­jes­tel­mät kaatumaan

  44. Tapio: Kyl­lä tämä käy molem­min päin. Aina ei kan­na­ta uskoa kovin hyviä työ­to­dis­tuk­sia tai suo­si­tuk­sia, jos ne eivät ole sopusoin­nus­sa haas­tat­te­lu­vai­ku­tel­man kanssa

    Näin on, tuo­ta­kin on löytynyt.Sen vuok­si kan­nat­taa­kin rek­ry­toin­neis­sa luot­taa itseen­sä ja kan­taa vas­tuu epäonnistumisista

  45. Hyvä esi­merk­ki oli aikoi­naan, kun joku uusi valo­pää kek­si pal­ka­ta täl­lai­sen sylt­ty­teh­taan teke­mään uusi sovel­lus palvelulaskutukseen.

    Pal­ve­lut kun muut­tui­vat läpilaskutettaviksi

    Jon­kin ajan kulut­tua joh­to kävi kuu­ma­na, kun tulot tippuivat.

    Kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lus­sa lask­tusa­si­na­tun­ti­jan kans­sa kävi sel­väk­si, että puut­tuu pal­ve­lusy­käyk­siä Lyhyen tar­kis­ta­van kysy­myk­sen jäl­keen kehoi­tin tätä otta­maan yhteyt­tä sovel­luk­sen teki­jöi­hin ja kysy­mään , mis­sä sykäyk­set ovat.

    Vas­taus tai oikeam­min kysy­mys oli “Mitä ne sykäyk­set ovat ?”

    Tap­pio oli kym­me­niä mil­joo­nia, nuo sylt­ty­teh­taan valo­päät eivät kos­kaan kyke­ne tuot­ta­maan niin pal­jon hyö­tyä, että tap­pio tuli­si katettua.

  46. Lii­an van­ha:
    Hyvä esi­merk­ki oli aikoi­naan, kun joku uusi valo­pää kek­si pal­ka­ta täl­lai­sen sylt­ty­teh­taan teke­mään uusi sovel­lus palvelulaskutukseen.

    Pal­ve­lut kun muut­tui­vat läpilaskutettaviksi

    Jon­kin ajan kulut­tua joh­to kävi kuu­ma­na, kun tulot tippuivat.

    Kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lus­sa lask­tusa­si­na­tun­ti­jan kans­sa kävi sel­väk­si, että puut­tuu pal­ve­lusy­käyk­siä Lyhyen tar­kis­ta­van kysy­myk­sen jäl­keen kehoi­tin tätä otta­maan yhteyt­tä sovel­luk­sen teki­jöi­hin ja kysy­mään , mis­sä sykäyk­set ovat.

    Vas­taus tai oikeam­min­ky­sy­mys oli “Mitä ne sykäyk­set ovat ?”

    Tap­pio oli kym­me­niä miljoonia,nuo sylt­ty­teh­taan valo­päät eivät kos­kaan kyke­ne tuot­ta­maan niin pal­jon hyö­tyä, että tap­pio tuli­si katettua.

    Jos sovel­luk­sen teki­jät eivät tien­neet mitä sykäyk­set ovat, vika on sovel­luk­sen tilaa­jas­sa. Tilaa­ja­han se mää­rit­te­lee mitä halu­aa ja tes­taa sovel­luk­sen ennen kuin hyväk­syy käyt­töön­o­ton. Valo­päät­kään eivät ole ajatustenlukijoita.

    Tämä asia on mon­ta ker­taa tul­lut mie­leen kun Apot­ti ‑jär­jes­tel­män han­kin­taa on moi­tit­tu. Jos sel­lai­nen koo­da­taan nol­las­ta läh­tien, vaa­tii se tilaa­jal­ta ymmär­rys­tä sii­tä mitä on halua­mas­sa ja hyvin usein se ymmär­rys puut­tuu. Aivan var­ma on, että yhtään hal­vem­mal­la sitä ei saa koo­dat­tua käyt­tö­kun­toon, kuin mitä sii­tä nyt mak­se­taan. Ainoa ero oli­si, että koo­di voi­si jää­dä tilaa­jan omaisuudeksi.

  47. Sylt­ty: Lii­al­li­nen ajat­te­lu ja osaa­mi­nen, eri­tyi­ses­ti huip­pu­te­ki­jät, ovat vain häi­riöä tuo­tan­to­ko­nees­sa ja hei­dän epäs­tan­dar­din­mu­kai­nen tasa­pak­sus­ta mas­sas­ta eroa­va toimn­ta aiheut­taa ennem­min tai myö­hem­min ongelmiaa.

    Ei, asiat eivät vain toi­mi noin nyky­päi­vän asiantuntijayrityksessä.

    Suu­rin osa IT-alan töis­tä on tyl­sää “kokoon­pa­noa” asia­kas­pro­jek­teis­sa ja integroi­mis­ta tai raken­ta­mis­ta van­han pääl­le. Se on myös saman asian teke­mis­tä uudel­leen eri väli­neil­lä ja pie­nin muu­tok­sin asiak­kaal­le. Kes­ki­ko­koi­sen IT-fir­man val­ko­kau­luk­si­nen koo­dia­pi­na ei ole huip­pu­asian­tun­ti­ja muu­ten kuin omas­ta ja äitin­sä mielestä. 

    Jos fir­mas­sa on esim. 15–50 työn­te­ki­jää toteut­ta­mas­sa moni­mut­kais­ta koko­nai­suut­ta huip­pu­te­ki­jä pal­ka­taan sys­tee­miark­ki­teh­dik­si ja anne­taan sil­le val­ta suun­ni­tel­la, lopuis­ta suu­rin tekee tyl­sää toi­mis­to­työ­tä. Se on hen­ki­ses­ti vaa­ti­vam­paa kuin tuo­tan­to­lin­ja teh­taas­sa, mut­ta se ei vaa­di kovin pal­jon luo­vuut­ta eikä sii­hen kan­na­ta pal­ka­ta luo­vaa ihmis­tä. Ei auto­teh­taan kokoon­pa­no­lin­jal­la­kaan kat­so­ta hyväl­lä jos duu­na­ri kek­sii luo­via ratkaisuja. 

    Täl­lai­nen uuden­ai­kai­nen kokoon­pa­no­työ on fyy­si­ses­ti hel­pom­paa mut­ta hen­ki­ses­ti ras­kaam­paa kuin van­han­ai­kai­nen kokoon­pa­no­lin­jal­la työs­ken­te­ly. Toi­sin kuin fyy­si­sel­lä kokoon­pa­no­lin­jal­la, sii­nä jou­tuu koko ajan ajat­te­le­maan, mut­ta työ ei ole eri­tyi­sen luo­vaa. Ei ihme, että ihmi­set masentuvat.

  48. JY: Jos sovel­luk­sen teki­jät eivät tien­neet mitä sykäyk­set ovat, vika on sovel­luk­sen tilaa­jas­sa. Tilaa­ja­han se mää­rit­te­lee mitä halu­aa ja tes­taa sovel­luk­sen ennen kuin hyväk­syy käyt­töön­o­ton. Valo­päät­kään eivät ole ajatustenlukijoita.

    Tämä asia on mon­ta ker­taa tul­lut mie­leen kun Apot­ti ‑jär­jes­tel­män han­kin­taa on moi­tit­tu. Jos sel­lai­nen koo­da­taan nol­las­ta läh­tien, vaa­tii se tilaa­jal­ta ymmär­rys­tä sii­tä mitä on halua­mas­sa ja hyvin usein se ymmär­rys puut­tuu. Aivan var­ma on, että yhtään hal­vem­mal­la sitä ei saa koo­dat­tua käyt­tö­kun­toon, kuin mitä sii­tä nyt mak­se­taan. Ainoa ero oli­si, että koo­di voi­si jää­dä tilaa­jan omaisuudeksi.

    Kyl­lä han­kin­tas­pek­sis­sä oli sel­keä kuvaus sykäyk­sis­tä ja nii­den merkityksestä.

    Tes­tauk­ses­sa oli sääs­tet­ty ja se jäi toi­mit­ta­jan vastuulle,kuten oli esim Sone­ran verkko-ongelmatapauksessa,testaus oli Nokian vastuulla.

    Tämä on ylei­nen käy­tän­tö nykyään,koska tes­tausa­lus­tat ovat kal­lii­ta ja vaa­tii asian­tun­te­vaa henkilökuntaa.

    Koko­nais­val­tai­nen ulkois­ta­minwn on päi­vän sana ja niin­pä osta­jal­la ei ole osaamista.

    Hyvä esi­merk­ki on sote-palvelut,moni kun­ta on ulkois­ta­nut koko sote-funktion,joren kun­nas­sa ei ole edes alan osaamista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.