Avainsana: Raide-Jokeri

6. Parannusten kapitalisoituminen maan arvoon

Tek­stiä on muokat­tu saadun palaut­teen perus­teel­la. Muokkauk­set kur­si­ivil­la noin viikon ajan.

Yksi talousti­eteen hyödyl­li­sistä käsit­teistä on hyö­dyn tai hai­tan kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen hintaan.

Jos investoidaan jonkin alueen hyväk­si rak­en­ta­mal­la sinne vaikka­pa uusi ratikkay­hteys tai kau­nis puis­to, investoin­ti hyödyt­tää alueel­la asu­via, mut­ta sen seu­rauk­se­na asun­noista alueel­la tulee halut­tavampia ja niiden hin­nat ja vuokrat nou­se­vat. Hin­to­jen nousua kut­su­taan hyö­dyn kap­i­tal­isoi­tu­misek­si. Voit­ta­jia ovat alueen maan­omis­ta­jat ja ne, jot­ka omisti­vat asun­non alueel­la ennen tehtyjä investoin­te­ja. Jos kaupun­ki omis­taa maan vielä rak­en­ta­mat­toma­l­la alueel­la, hyö­ty kaupun­gin tekemästä investoin­nista tulee kaupungille. Raken­ne­tu­il­la alueil­la hyö­ty tulee asun­to­jen omis­ta­jille ja joskus paljon myöhem­min vuokran­tark­istus­vai­heessa maan omistajalle. 

Jos asukkaan koke­ma hyö­ty jostain paran­nuk­ses­ta on x €/vuosi tämä kap­i­tal­isoituu hänen asun­ton­sa arvoon kaa­van arvon­lisäys = X/r euroa, mis­sä r on oletet­tu pitkän ajan reaalikorko.

Tätä kir­joitet­taes­sa Kru­unuvuoren rantaan tehdään kallista ratikkasil­taa. Se on jo nos­tanut asun­to­jen hin­to­ja vaiku­tusalueel­la merkit­tävästi. Samoin se on nos­tanut kaupun­gin omis­ta­man maan arvoa. Kaupun­ki hyö­tyy omis­ta­mansa maan arvon nousus­ta siltä osin kuin tont­te­ja ei ole vielä myy­ty tai vuokrat­tu, mut­ta ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen arvon­nousu menee lahjoituk­se­na asun­to­jen omis­ta­jille, sil­lä ei ole mekanis­mia, jol­la se saataisi­in rahoit­ta­maan investoin­te­ja. Moni asia olisi parem­min, jos täl­lainen mekanis­mi olisi. Jat­ka lukemista “6. Paran­nusten kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen maan arvoon”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2016

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.6.2016

Kok­ouk­sen tärkein saia oli yleiskaa­va, jos­ta olen kir­joit­tanut eril­lisen postauksen.

Esi­tys raide­jok­erin tekni­nen asemakaava

Laki vaatii nyky­isin, että ktu­alueen muu­tok­sen merk­itään ase­makaavaan. Näitä muu­tok­sia tulee Jok­erin takia aika paljon. Ennen ei oltu niin tarkko­ja. Pitäjän­mäen liiken­neympyrä on tehty ilman mitään ase­makaa­van tuot­tamia hidasteita.

Ihan joka paikas­sa ratali­na ei ole var­ma – esimerkik­si Viikissä Lah­den tien jäl­keen on yht­enä mah­dol­lisuute­na kiertää Pris­ma pohjoispuolelta.

Raide­jok­eri on mit­ta­va kaupunki­taloudelli­nen investoin­ti. Ehkä oheinen kuva ker­too, miten kyse on vähän eri asi­as­ta kuin siinä, että yritetään vaan kehit­tää nyky­istä bus­siy­hteyt­tä niin, etteivät bus­sit pariudu.

Karhunkaatajantie
Viilar­in­tien visiontikuva

Viilar­in­ti­etä läheltä metrovarikkoa on visioitu täl­laista maisemaa.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.6.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Raide-Jok­erin hankesuunnitelma

Päätös­esi­tyk­sen mukaan lau­takun­ta puoltaa suun­nitel­maa. Mitäpä muu­takaan se voisi tehdä.

Tämä on itse asi­as­sa hyvin tärkeä asia. Jok­eri-käytävään suun­nitel­laan lisärak­en­tamista pelkästään Helsin­gin puolel­la 50 000 asukkaalle. Tämä nos­taa Raide-Jok­erin päivit­täisin matkus­ta­jamäärän yli sataan­tuhanteen. Uut­ta ker­rosalaa kohden kus­tan­nuk­set ovat noin 100 €/k‑m2, eli ei oikein mitään. Kaupun­ki saa­nee omansa pois ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina, mikä ei tarkoi­ta, että kaupun­ki olisi tästä omil­laan. Asukkaille pitää rak­en­taa myös päiväkodit, koulut, kir­jas­tot ja muu­ta sel­l­aista. Ja tietysti kadut, kos­ka auto­jakin joku vielä käyt­tää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.3.2016”