Lausunto HIFK:n kiinteistöhankkeesta
Lautakunta päätyi kannattamaan pohjoista vaihtoehtoa siten, että hankkeen rahoittamiseksi rakennettavat asunnot voidaan sijoittaa puistoon Eläintarhanajojen moukaripörssin kaarteen tienoille. Mahdollisuudesta levittäytyä puistoon päätettiin äänin 5–4 (kok + ps + Heta Välimäki (sd)) vastaan vihr + vas + Jape Lovén (sd).
Lisäksi hyväksyttiin kannanotot, että uudet harjoitusjäähallit on saatava käyttöön ennen vanhan jäähallin mahdollista purkamista (vas) sekä kannanotto, että suunnittelussa on turvattava jalkapallon edut nykyisellään ja viher- ja virkistysyhteys.
Kysymys maan hinnasta ei kuulu meidän lautakunnallemme.
Lauttasaaren lohiapajalahden kaava
Vielä kerran pöydälle, jotta saataisiin vastine asukkaiden ehdotukseen rakentamisen siirtämiseen vieressä olevalla vapautuvalle tontille.
Pukinmäen ja Pitäjänmäen kaavat
Läpi sellaisenaan
Huopalahden asemanseudun kaava
Hyväksyttiin. On valtio maanomistajana aika flegmaattinen, kun suostui tällaiseen suojelukaavaan ja meni vielä myymään tontin yksityisille. Olisihan tähän voinut kaavoittaa jotain muutakin.
Valtio oli onnistunut sohlaamaan tonttikauppansa niin, että asukkaiden kulkuyhteys asemalla katkesi. Kaava palauttaa sen.
Kysymys maan hinnasta ei kuulu meidän lautakunnallemme.
Kenelle se kuuluu?
Kiinteistölautakunnalle, kaupunginhallituksella ja valtuustolle. Ja tietysti esitteleville virkamiehille.
No aiotaanko tähän sitten vaatia jotain rotia, vai meneekö HIFK:n “yksityisellä rahalla” toteuttu koplaus läpi sellaisenaan?
Jääkiekkojoukkueen hallisuunnitelmia ei pidä rahoittaa millään Eläintarhan puistoon rakennettavilla asunnoilla, hotelleilla tai liikekeskuksilla.
Tämä on nyt vaarallinen avaus koko Eläintarhan urheilupuiston valjastamisesta rakennusmaaksi. Kaupungillahan on jo parhaillaan vireillä muitakin suunnitelmia, joissa alueen reunoille ja jopa kaupungin Talvipuutarhan taakse havitellaan uudisrakentamista. Tällaisia suunnitelmia ei pidä hyväksyä.
Kysymys maan hinnasta liittyy kaavoitukseen, vaikka kaavoittajat eivät aina halua sitä myöntää. Jos “urheilupuistoon” kaavoitetaan kaupallisen kerrosalan kylkiäisenä monitoimijäähalli, se rajaa kilpailua merkittävästi. Jos kaavoitettaisiin kaupallisen kerrosalan kylkiäisenä vapaavalintainen suuri kokoontumistila, tontinluovutuskilpailussa voisi olla enemmän kilpailua.
Jotta saataisiin edes vähän kilpailua HIFK:n kiinteistökehitysprojektiin, voisiko edellyttää, että HIFK:n pitää hankkia kaksi eri rakennuttajaa suunnitteluryhmineen, joiden välillä käydään kilpailua; puolet pisteistä arkkitehtuurista ja puolet hinnasta?
Maan hinta on paljon yksiselitteisempi, kun kunnilta kielletään maanomistus. Silloin on edellytykset toimiville markkinoille.
Ihan yksiselitteisesti kielto olisi hankala, koska kunnallisten palveluiden sijoittaminen vuokramaalle olisi veronmaksajan kannalta huono vaihtoehto. Kaiketi voitaisiin säätää jonkinlainen maksimi prosenttiosuus, mitä kunta saa omistaa.
Nykyinen käytäntö, jossa kunta pelaa kaavoitusmonopoliasemassa lunastusoikeudella on joka tapauksessa liian kallis kuntalaisille. Jokin osatekijä tästä on pakko pilkkoa pois.
Kalle. Ajatus, että kaavoitushyödyt vain lahjoitettaisiin satunnaisille maanomistajille olisi veronmaksajille hirvittävän kallis, johtaisi korruption muuntumiseksdi kaavoituksden vahvimmaksi voimaksi ja tuottaisi kaavoiotuwshyödyillä jättiomaisuuksia saalistaneen loiseläjäluokan ylivaltaan.
Olet kertonut tuon vbäitteesi maanomistajakapitalöistiluokan synnyttämisestä niin monta kertaa, että tämä on viimeinen, jolloin julkaisen sen, ellei ala tulla jotain argumentteja ilmiselvien vastaväittgeiden kumoamiseksi.
Kenelle kuului uuden kauppakeskuksen tarve ja sijainti?
Miten skeittailukentän käy? Siellä ei oo ollut edes järkättyä talvikunnossapitoa. Sauriko tosta on vastuussa?
Pitääkö meiän lähteä keskustaan, missä kivilaattojen alla on lämmitys ja puhtaanapito futaa? Onks kukaan järkkäämässä tempausta skeittipuistojen puolesta?
KSL hyväksyi eilen jäähalliehdotuksen, jossa hotelleja, asuntoja ja liiketiloja ollaan Nordenskiöldinkadun varren lisäksi sijoittamassa suoraan Eläintarhan urheilupuistoon Pohjoisen Stadionintien pohjoispuolelle.
Lautakunnan mielestä suunnitelman pohjoinen vaihtoehto sijoittuu luontevasti nykyiseen liikunta- ja urheiluympäristöön. Mikä tekee urheilupuistoon rakentamisesta niin luontevaa?
Kuten jo aikaisemin kirjoitin, Helsinki ei tarvitse kahta suurta jääareenaa vaan kaupungin kaksi suurta jääkiekkojoukkuetta voisivat käyttää nykyistä Helsinki-Areenaa Pasilassa kotihallinaan kuten Tampereellakin on asian laita. Omistusjärjestelyt vain uusiksi.
Vanha Nordensköldinkadun halli voidaan kunnostaa juniori‑, farmi‑, kaukalopallo- ym joukkueiden halliksi. Lisäksi Espoon jäähallista saa lisäkapasiteettia jos espoolainen Blues-joukkue ajautuu konkurssiin.
Jääkiekolla pk-seudulla ei mene yleisesti ottaen niin hyvin kuin kuvitellaan vaikka HIFK johtaa liigaa nyt. Jokerien KHL-seikkailu on vähentänyt kiinnostusta kun paikallispelejä kahden ison välillä ei ole ollut.
Bluesin (tuo voittoa tavoittelematon urheiluseura) kotiareena on niin pieni ja niin syrjässä, ettei helsinkiläisten joukkueiden kannata järjestää siellä otteluja. Jääkiekkohan ei ole urheilua vaan liiketoimintaa. Helsinki-Areena ei taida olla enää suomalaisten hallinnassa.
“hankkeen rahoittamiseksi rakennettavat asunnot voidaan sijoittaa puistoon Eläintarhanajojen moukaripörssin kaarteen tienoille.”
Kuulostaa vähän epämääräiseltä, onko tästä olemassa jotain karttaa?
Sinänsä tuo ankea katu kaipaa taloja seurakseen, molemmin puolin. Nykyisellään kävelymatka Alppilasta Töölöön on kuin Espoossa kävelisi.
Kahden hallin käyttö onnistuu, kun joukkueet pelaavat molemmat samaa sarjaa, koska otteluiden päivät on laadittava niin, että ottelut sopivat yhteen. Tämä ei KHL:n ja Suomen Liigan välillä varmasti onnistuisi.
Itse jotenkin olen antanut itselleni ymmärtää, että koko halli-idea on syntynyt siitä, että nyt kun Jokerit pelaa KHL:ää niin HIFK voi vaatia omaa hallia. Jos tätä olisi esitetty, kun molemmat pelasivat Liigassa, niin haaveet olisi vaan kuitattu sillä, että pelatkaa Hartwall Arenalla. Tämähän oli Harkimon idea kun areenaa rakennettiin.
Ja HIFK:lla on kiire. Jos öljyn hinta pysyy alhaalla, niin ties vaikka Jokerit taas kohtapian pelaa Liigassa ja sittenhän omaa hallia ei enää saisi.
Suunnittelu aloitettiin vuonna 2008. Vanha halli mätänee käsiin. Poliitikoille tärkeämpää suojella hehtaariparkkiksia kuin kehittää keskustaa.
http://www.gardenhelsinki.fi/garden/aikataulu/
No joo, kyllä kuvittelisin että otteluaikatauluja voi sovittaa vaikka eri liigoissa pelaavat.
Mä olen kuullut monenlaisia huhuja miksi HIFK ei voisi pelata Hartwall-areenassa, toisten mukaan Harkimo ei halunnut, toisten mukaan Moberg (HIFKn silloinen pomo) ei halunnut, äijien välinen kemia ei oikein skulannut, kolmannen mukaan KOFF jonka mainoksissa HIFK pelaa ei olisi antanut joukkueen käyttää kilpailevan panimon nimeä kantavaa hallia kotihallinaan. Lisäksi Bogomoloff ja Rauramo Helsingin kaupungista petasivat HIFK:lle edullisen diilin vanhan hallin käytöstä. Nyt miehet ovat vaihtuneet ja hallit eivät ole panimojen mukaan nimettyjä, ainoastaan olen ymmärtänyt että kantahelsinkiläiset HIFK-fanit vastustaisivat Helsinki-areenaa. Meille ulkohelsinkiläisille faneille Pasila on paremmin saavutettavissa kuin Nordensköldinkatu.
Kävelymatka Alppilasta Töölöön ei yhtään lyhene, vaikka koko Eläintarhan urheilupuiston rakentaisi täyteen asuntoja, hotelleja ja kauppakeskuksia.
Kyse ei ole jäähallista vaan kauppakeskuksesta ja asunnoista, joilla tehdään rahaa jollekin. Halli on savuverho, se rakennetaan viimeisenä, jos viitsitään.
Ehkä uusi halli pitäisi tehdä sittenkin Malmin lentokentälle? Lentokoneella sinne kun ei voi enää laskeutua turvamääräysten vuoksi.
Ei, mutta se voisi olla kivaa kävelympäristöä. (Samanpituinen kuin Bulevardi päästä päähän.)
Ja valitsemasi olkilukkoilun hengessä totean ykskantaan ettei kävelymatka Alppilasta Töölöön yhtään lyhene vaikka sekä Nordensköldinkadun että Helsinginkadun varret rakennettaisiin täyteen parkkikenttiä.
Hieman off topic:
Luitteko päivän HS:sta akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskän haastattelun ”Umpikortteli eivät ole ainoa keino”?
Umpikorttelien erinomaisuudesta minulla on sillä lailla kokemusta, että etsiessäni huoneistoa vuonna 1974 kävin katsomassa ensin yhtä alimman kerroksen kämppää Tunturikadulla: ”Tämä on sellainen töölöläinen asunto, jonne ei päivä paista eikä kuu kumota”, totesi välittäjä.
Koska likvidejä varoja oli, ostin Krunikasta ylimmästä kerroksesta kulmahuoneiston. mutta se tosiaankaan ole kaikille mahdollista. Isännöitsijä kysyi minulta kerran, miten saa yhden asian hoitamiseksi yhteyden alemman kerroksen omistajan, professorinlesken poikaan: ”Kysy Tasavallan Presidentin kansliasta”, vastasin.
Muistan 50-luvulta yhden Karin pilakuvan kerrostalon pihalla kurassa leikkivästä lapsista: ”Hei tsiigatkaa kaverit, aurinko paistaa.”
Tuossa yrität kyllä huonolla menestyksellä selittää mustaa valkoiseksi. Korruptio liittyy aina julkiseen rahaan, ei yksityiseen rahaan, koska yksityisellä rahalla on omistaja. Julkisella rahalla ei ole samalla tavalla omistajaa, jonka intressissä on valvoa sitä. Kunnallinen kaavoitusmonopoli yhdistettynä pakkolunastumahdollisuuteen on teoriassa äärimmäisen korruptioherkkää.
taas off topic.
Lisää akateemikko Juha Lieviskän ajatelmkia.
http://yle.fi/uutiset/palkittu_akateemikko_pilvenpiirtajat_eivat_kuulu_suomeen/8747976